Mukavia lukuhetkiä kevättä ja aurinkoa odotellessa! Työfysioterapeutti lehden toimitus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mukavia lukuhetkiä kevättä ja aurinkoa odotellessa! Työfysioterapeutti lehden toimitus"

Transkriptio

1

2 Työfysioterapeutti 1/2010 sisällys 3 Hallitus tiedottaa 4 Puheenjohtajan palsta 5 Jäsenkyselyn satoa 9 Nuorikin tarvitsee tukea työssäjaksamiseen 13 Osallistuimme ranka ja raajat kilpailuun 16 Tiedosta tukea akuuttiin selkäkipuun 20 Hallituksen uusien jäsenten esittely 21 Hallituksen uusien jäsenten esittely Pääkirjoitus Vuosi 2010 on jo pitkällä ja Työfysioterapeutti lehtikin on siirtynyt maata peittävien hankien keskellä uudelle vuosikymmenelle. Hallituksen kokoonpanossa on tapahtunut muutoksia ja olemme saaneet uutta verta sekä hallitukseen että lehden toimituskuntaan. Myös tehtävien jakaantumisessa hallituksen sisällä on muutoksia, joista tietoa tässä lehden ensimmäisessä numerossa. Jäsenkunnan toivomuksesta jatketaan lehden toimittamista edelleen myös painetussa muodossa, vaikka se onkin luettavissa sähköisenä jäsensivuillamme Lehti ilmestyy edelleen neljä kertaa vuodessa. Jotta saisimme lehdestämme toimivan ja jäsenkuntaamme mahdollisimman hyvin palvelevan julkaisun, lehden toimituskunta ottaakin ilolla vastaan erilaisia juttuja ja artikkeleita sekä mahdollisia toivomuksia lehden sisältöön. Toimituskunnassa pyrimme myös siihen, että osa lehden numeroista olisi teemanumeroita, joilla voisimme pureutua eri kannoilta käsittelemään valittua aihepiiriä. Mukavia lukuhetkiä kevättä ja aurinkoa odotellessa! Työfysioterapeutti lehden toimitus TYÖFYSIOTERAPEUTTI: TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry: Jäsenlehti: 4 krt vuodessa tai yhteistyössä muun työterveys- Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry Perustettu: 1976 Koulutusta: 2 krt vuodessa henkilöstön kanssa. Varsinaisen Taitto: Mainostoimisto Hasardi Jäsenmäärä: 700 Varsinaiseksi jäseneksi hyväksy- jäsenen on oltava Suomen Fysio- Jäsenmaksu: 35e/vuosi tään fysioterapeutti, joka toimii terapeutit ry:n jäsen työterveyshuollossa

3 Hallitus tiedottaa Hallituksen kokousasiat Hallituksen kokousten asialistalle esitettäviä asioita voi toimittaa kahta viikkoa ennen kokouspäivämäärää hallituksen puheenjohtajalle tai sihteerille Kokouspäivät: 24.3., 14.4., Kevätopintopäivä ja kevätkokous 2010 Yhdistyksen kevätopintopäivä ja yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous ks. kokouskutsu ja opintopäiväilmoitus toisaalla lehdessä. Ilmoittautuminen www-sivuilla olevan ilmoittautumislinkin kautta viimeistään Stipendihakemukset v.2010 Nyt on aika hakea Työfysioterapeutit ry:n stipendiä! Katso hakuohjeet WANTED! Työfysioterapeutit ry käynnistää alueellista verkostoa ja etsimme eri alueille kiinnostuneita yhdyshenkilöitä toimimaan linkkeinä alueiden ja hallituksen välillä mikäli kiinnostuit asiasta ota yhteyttä Hanna Nummilaan, Syysopintopäivät Varaa kalenteristasi Syysopintopäivien ajankohta jo nyt! Syysopintopäivät järjestetään Ohjelma ja paikka vahvistetaan kesän jälkeen. 3

4 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2010 Puheenjohtajan palsta Haluan kiittää Työfysioterapeutit ry:n jäsenistöä luottamuksesta uudelleenvalintani puolesta. Suuri kiitos kuuluu hallituskollegoilleni, jotka ovat mahdollistaneet hyvän, erittäin aikaansaavan ja miellyttävän hallitustyöskentelyn. Haluan kiittää myös oman työpaikkani kollegoita kärsivällisyydestä kiireisimpinä aikoina. Kiitos! Työterveyshuoltoon on kohdistettu toiveita, tarpeita tai jopa paineita viime aikoina työterveyshuollon odotetaan uudistuvan, tekevän tutkimusta ja keräävän tietoa sekä huolehtivan laadusta että laadun ja toteutuksen seurannasta. Unohtaa ei voi Ahtelan työryhmän asettamia tavoitteita ja ajatuksia työterveyshuollon roolista työurien pidentämisessä. Näen, että meillä työfysioterapeuteilla on nyt hieno mahdollisuus osoittaa osaamisemme ja taitomme työntekijöiden tukemisessa hyvän ja laadukkaan työuran eri vaiheissa hyödyntäen hyvää tiimityötä. Kriittisinä aikoina suunnitelmallisuus, pitkäjänteisyys ja fokusointi tukevat hyvää tiimiä. Tällöin tiimillä on mahdollisuus onnistua tehtävässään ja saavuttaa tavoitteensa. Työfysioterapeutit kuuluvat ammattinsa puolesta luontevasti useisiin eri tiimeihin: työfysioterapeuttien omat tiimit, työterveyshuoltojen moniammatilliset tiimit, asiakasyritysten kanssa luotavat yhteistyötiimit, muiden sidosryhmien kanssa toteutettavat tiimi jne. Työfysioterapeutit ovat usein etulinjassa ottamassa käyttöön uusia menetelmiä ja teknologioita uskon, että työfysioterapeuteissa on paljon potentiaalia vastaamaan meille asetettuihin haasteisiin. Hyvän tiimityön puolesta - pallo on nyt meillä. Hyvää alkanutta kevättä, Johanna Jussila 4

5 Jäsenkyselyn satoa Hanna Nummila sihteeri / Työfysioterapeutit ry tft, TtM, YLE Työterveyshuolto Yhdistyksessä on tällä hetkellä reilut 700 jäsentä, joille viime syksynä lähetettiin jäsenkysely. Heistä 573 jäsentä toimitti vastaukset, joista tässä artikkelissa koostetta. Arkipäivän viestittämiseen liittyvä tavoite oli jäsenrekisterin yhteystietojen päivitys. Sekä kirje- että sähköpostia palautuu jokaisen lähetyksen yhteydessä vanhentuneiden yhteystietojen takia. Esimerkiksi kymmenkunta tammikuussa lähetettyä sähköpostia palautui jakeluvirhe-tiedotuksena, vaikka syksyn kyselyn jälkeen tiedot oli päivitetty. Lisäksi kyselyssä on aihealueita, joita yhdistykseltä toistuvasti tiedustellaan. Alueellinen verkostoituminen Taulukossa on kirjattu koko jäsenistön alueellinen jakauma. Määrissä on huomioitu vuodenvaihteen tilanne. Sekä jäsenkyselyssä että syksyn opintopäivillä tiedusteltiin kiinnostusta alueelliseen verkostoitumiseen. Monilla alueilla on virinnyt halua jäsenten vapaamuotoiseen, säännölliseen kokoontumiseen, joista alueen toimijat ovatkin kirjoittaneet edellisten vuosien lehdissä. Taulukon toisessa sarakkeessa on halukkaiden kokoontujien määrät alueittain. Nyt tarvittaisiinkin joka alueelta joku yhdyshenkilö, joka voisi koota ensimmäisen aluetapaamisen. Hallituksella on tiedossa tiettyjen toimivien alueiden yhdyshenkilöt, mutta kattava kooste halki Suomen puuttuu. Uusilta yhdistykseen liittyviltä tiedustellaan halukkuutta alueelliseen verkostoitumiseen ja kontaktin saamiseksi tarvittaisiin yhdyshenkilö. Halukkaista kokoontujista on yhdistyksen sihteerillä sähköpostitiedot, joiden avulla pääsee helposti keskusteluyhteyteen. 5

6 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2010 Työtehtävät ja työpaikat Vastaajista 462 ilmoitti toimivansa työfysioterapeuttina tai toimivansa osan työajastaan näissä tehtävissä. Vastanneet työfysioterapeutit jakaantuivat seuraaviin työpaikkoihin: Työnantajan oma työterveysasema 57 tft Julkisen sektorin sairaala (oma työterveysasema) 13 tft Yritysten yhteinen työterveysasema 17 tft Liikelaitos 45 tft Terveyskeskus 57 tft Yksityinen lääkärikeskus, hoito- tai tutkimuslaitos 130 tft Oma yritys tai toiminimi (myös ammatinharjoittaja) 92 tft Kuntoutuslaitos 49 tft Osa ammatinharjoittajista työskentelee työnantajien omien työterveysasemien tai yksityisten lääkärikeskusten, hoito- ja tutkimuslaitosten yhteydessä. Viime vuosien muutoksia ovat olleet työnantajien omien työterveyshuoltojen ulkoistamiset lääkärikeskuksille, jolloin samassa yhteydessä osalla työfysioterapeuteista työsuhde on muuttunut ammatinharjoittajuudeksi. Toinen monia koskettanut muutos on ollut esim. kuntien työterveyshuoltojen tai Työterveys ry-muotoisten toimijoiden muuttuminen liikelaitoksiksi. Ammattikorkeakouluissa, muissa oppilaitoksissa tai Työterveyslaitoksella työterveyshuollon kouluttajana tai opettajana toimi yhdeksän jäsentä ja näiden lisäksi Työterveyslaitoksella tutkimustyössä kahdeksan jäsentä. Tällä hetkellä muiden fysioterapiasektoreiden opetustehtävissä tai muuta terveystutkimusta teki 14 vastaajaa. Vastaajista muissa kuin työfysioterapeutin tehtävissä työskentelevät sijoittuivat esim. yrityksen henkilöstöhallintoon, työnjohdollisiin tehtäviin, lääkärikeskuksen sopimustehtäviin tai muun sektorin fysioterapeuteiksi. Työelämästä poissaolevat ilmoittivat olevansa äitiys- tai opintovapaalla, työttömänä tai eläkkeellä. Työn sisältö 462 työfysioterapeutista 129 tuotti kokonaisvaltaisen työterveyshuollon palveluita. Työ sisälsi lakisääteisen työterveyshuollon tehtävät ja työterveyshuoltopainotteisen sairaanhoidon. 47 vastaajaa teki näiden työtehtävien lisäksi yrityksen tai yrityksestä vastaavan työterveyshuollon kanssa erikseen sovittavia projekteja. 161 työfysioterapeuttia tuotti lakisääteisiä palveluita ja 44 niiden lisäksi erikseen sovittavia projekteja. 81 työfysioterapeutin yhteistyömuoto yritykseen tai yrityksestä vastaavaan työterveyshuoltoon oli erikseen sovittavat projektit. 19 tuotti työterveyshuoltopainotteisen sairaanhoidon palveluita. Työn sisältö työnantajittain Yhdistyksen hallituksen on haluttu edustavan mahdollisimman laajasti eri työterveyshuollon sektoreille sijoittuvia työfysioterapeutteja. Kyselyn perusteella työtehtävät eroavat jossain määrin näiden välillä. Työnantajan omalla terveysasemalla työskentelevistä 22/ 57 työfysioterapeutista ilmoitti kokonaisvaltaisen työterveyshuollon kuuluvan työtehtäviinsä. Vastuuhenkilömäärät vaihtelivat välillä. Kun vastuualueena oli yksinomaan lakisääteisten palveluiden tuottaminen, työntekijämäärät vaihtelivat tyypillisesti välillä, muutamilla oli jopa kaksinkertaiset määrät. Julkisen sektorin sairaalassa (13 tft) muutamat työfysioterapeutit tuottivat kokonaisvaltaisen työterveyshuollon palvelut vastuullaan 350 työntekijää. Lakisääteistä työterveyshuoltoa tuotettiin työntekijälle. Yritysten yhteisellä työterveysasemalla toimi 17 työfysioterapeuttia, joista puolet tarjosi kokonaisvaltaista ja puolet ainoastaan lakisääteisiä työterveyshuoltopalveluita. Vastuuyritysmäärät vaihtelivat välillä ja näiden työntekijämäärät välillä. Terveyskeskuksessa työskentelevistä 26/ 57 työfysioterapeutista ilmoitti kokonaisvaltaisen työterveyshuollon kuuluvan työtehtäviinsä. Vastuuhenkilömäärät vaihtelivat välillä. Kun vastuualueena oli yksinomaan lakisääteisten palveluiden tuottaminen, henkilömäärät vaihtelivat tyypillisesti välillä. Vastuuyritysmäärät terveyskeskusten työfysioterapeuteilla vaihtelivat tyypillisesti Liikelaitoksissa toimivista työfysioterapeuteista 23/ 45 tuotti kokonaisvaltaista työterveyshuoltoa. Vastuutyöntekijämäärät vaihtelivat välillä. Lakisääteisiä pal- 6

7 veluita tuottavilla työntekijämäärät vaihtelivat välillä ja suurin yrityslukumäärä oli 800. Lääkärikeskuksissa, hoito- ja tutkimuslaitoksissa työskentelevistä 40/ 130 työfysioterapeutista ilmoitti kokonaisvaltaisen työterveyshuollon kuuluvan työtehtäviinsä. Vastuuhenkilömäärät vaihtelivat yleisimmin välillä. Lakisääteistä työterveyshuoltoa tai erillisiä projekteja tuotti 90 työfysioterapeuttia. Tässä ryhmässä yritysmäärät vaihtelivat ja työntekijämäärät , muutamilla oli jopa kaksinkertaiset määrät. Yrittäjistä tai ammatinharjoittajista 27:llä oli sopimus kokonaisvaltaisen työterveyshuollon tuottamisesta, jolloin yleinen vastuutyöntekijämäärä oli Lakisääteisiä palveluita tuotti 36 työfysioterapeuttia yleisesti työntekijälle. Erillisiä projekteja yritysten tai yrityksistä vastaavien työterveyshuoltojen kanssa toteutti 24 työfysioterapeuttia. Tyypillisiä projekteja ovat kehittämishankkeet, tyky- tai tyhy-projektit. Osa mainitse tekevänsä projektiluontoisina hankkeina lakisääteiseen työterveyshuollon piiriin kuuluvia toimenpiteitä. Kuntoutuslaitoksissa työskenteli työfysioterapeutin nimikkeellä 49 vastaajaa. Työtehtävät liittyivät Aslak- ja TYK-kuntoutuskurssien vetämiseen tai työkyky-, uudelleenkoulutusarvioihin tai työkokeiluihin. Työehtosopimukset Jäsenet tiedustelevat hallitukselta työhakemus- tai työhaastattelutilanteita varten palkkahaarukoita. Jäsenkyselyssä tiedusteltiin yleisesti, onko jäsenillä työehtosopimusta ja mitä sopimusta heihin sovelletaan. KVTES oli yleisin ilmoitettu sopimus. Vaihtelua oli luonnollisesti eniten työnantajan omalla terveysasemalla työskentelevien kohdalla, jolloin sovellettu sopimus riippui työnantajan toimialasta. Työterveyshuollon pätevöitymisopinnot Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa työterveyshuollon ammattihenkilöiden käyttöä ja koulutuksen toteutumista. Nykyisen työterveyshuoltolain mukaan työterveyshuoltoon hakeutuvan fysioterapeutin pätevyysvaatimukset ovat laillistetun fysioterapeutin pätevyys ja ammattikorkeakoulussa suoritetut työterveyshuollon erikoistumisopinnot tai vähintään seitsemän opintoviikon laajuinen työterveyshuollon koulutus kahden vuoden kuluessa asiantuntijatoiminnan aloittamisesta. Yli puolet vastaajista oli suorittanut Työterveyslaitoksen pätevöitymiskoulutuksen (346 henkilöä). Työfysioterapia-opinnot erikoislääkintävoimistelijakoulutuksen sivuaineena tai työterveyshuollon jatkolinjalla oli suorittanut 114 ja ammattikorkeakoulun pätevöitymisopinnot 151 vastaajaa. Monilla oli useampia pätevöitymisopintoja, mikä saattaa kuvata pätevyyden varmistelua menneiden vuosikymmenten aikana tapahtuneiden koulutusjärjestelmämuutosten ja työterveyshuoltolain uudistuksen yhteydessä. Nythän laissa on annettu selvät pätevöitymisvaatimukset uusille työterveyshuoltoon suuntaaville fysioterapeuteille. Jatko-opinnot Ensimmäinen ryhmä aloitti fysioterapeuteille ja työterveyshoitajille suunnatut työterveyshuollon ylemmät ammattikorkeakouluopinnot syksyn 2008 aikana. Kyselyssä selvitimme jäsenten tähän mennessä suorittamia korkeakouluopintoja. Vastaajista 63 oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. Heistä 30 toimi työfysioterapeuttina ja muut johto-, koulutus- tai tutkimustehtävissä. Suoritetut tutkinnot olivat tohtori-, lisensiaatti-, maisteri-, kandidaattitutkintoja terveys-, liikunta-, kasvatus- ja valtiotieteissä tai terveyden edistämisen ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Edellä mainittujen lisäksi 164 vastaajalla oli ylempiä korkeakouluopintosuorituksia 7

8 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2010 approbatur opintoja: ergonomia, liikuntalääketiede, fysioterapia, kasvatustiede, aikuiskasvatustiede, erityispedagogiikka, organisaatiopsykologia, psykologia, terveyskasvatus, terveyshallintotiede, terveystieto, ravitsemustiede, sosiaalipolitiikka, sosiologia cum laude opintoja: ergonomia, liikuntalääketiede, fysioterapia, kansanterveystiede, aikuiskasvatustiede, työ- ja organisaatiopsykologia, terveyshallintotiede Mentorointi Hallitus tarjosi menneenä vuonna koulutusta mentorointitoiminnan aloittamiseksi yhdistyksen jäsenten kesken. Koulutukseen ilmoittautuneita oli niin vähän, että päätettiin tehdä tarkempi kartoitus halukkuudesta. 30 jäsentä ilmoitti kiinnostuksensa aktoriksi ja 41 mentoriksi. Hallituksen tehtävänä onkin seuraavassa vaiheessa tarkentaa tarpeita, selvittää tarvittava koulutus ja luoda toimiva aktori-mentori-systeemi. Vastauksissa oli myös kommentteja, että aiheeseen muillakin voisi olla kiinnostusta, vaikka tässä ensi vaiheessa ei lupautuisikaan varsinaiseksi toimijaksi. Toiminnan jatkuvuutta luonnollisesti pohditaan kokemuksien karttuessa. Yrittäjäkoulutus Suuri osa yhdistyksen jäsenistä toimii ammatinharjoittajina tai yrittäjinä. Muutama vuosi sitten pidettiin yhdistyksen toimesta ensimmäinen yrittäjille suunnattu koulutustilaisuus Helsingissä. Hallitus sai koulutuksen jälkeen runsaasti yhteydenottoja, että vastaavaa koulutusta kaivattaisiin toistamiseen ja mahdollisesti alueellisesti järjestettynä. Kyselyssä selvitettiin tällaisen alueellisen koulutuksen tarvetta ja 170 jäsentä ilmaisi kiinnostuksensa. Taulukossa on toivojien alueellinen jakauma. Hallitus saakin nyt pohtia, missä ja miten järjestettynä koulutus olisi useimpia hyödyttävä ja mitkä yhteistyötahot kuten liitto tai paikallisyhdistykset olisivat hyviä yhteistyökumppaneita käytännön järjestelyissä. Työfysioterapeutti-lehti Tähän mennessä lehti on lähetetty kaikille jäsenille paperiversiona. Valtaosa vastaajista haluaa lehden edelleen paperisena. Lehti julkaistaan myös netissä yhdistyksen jäsensivuilla sähköisenä. Kaikki, jotka kyselyssä vastasivat haluavansa vain sähköisen version lehdestä, saavat tiedon lehden ilmestymisestä sähköpostitse. Alue Jäsenmäärä Verkostoitumistoive Yrittäjäkoulutus Lappi Oulunlääni Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Saimaa Kymenlaakso Etelä-Savo Etelä-Häme Kanta-Häme Tampereen seutu Satakunta Lounais-Suomi Uusimaa

9 Nuorikin tarvitsee tukea työssäjaksamiseen Työssäjaksaminen nuoren näkökulmasta: kokemuksia työssäjaksamisesta ja siihen liittyvistä tekijöistä. Hannele Bergman-Anttila, Tuija Jokinen ja Annamaija Nyman Työssäjaksamisella tarkoitetaan yksilön ja hänen työnsä välisen kokonaisuuden toimivuutta. Työntekijän toimintatavat, hänen voimavaransa ja työn ympäristötekijät ovat tärkeitä osatekijöitä tässä kokonaisuudessa. (Ek ym ) Työterveyshuolto on pyrkinyt vaikuttamaan näihin osatekijöihin jo teollistumisen ajoista lähtien. Nuoret kokevat kuitenkin työterveyshuollon nykyisen ohjaus- ja neuvontatoiminnan riittämättömänä (Sulander, Viluksela, Elo, Huuskonen & Leino 2007: 71-76). Tässä artikkelissa tuodaan esille nuorille tehtyjen haastattelujen pohjalta nuorten omaa näkemystä työssäjaksamista lisäävistä tekijöistä ja herätellään keskustelua työterveyshuollon palveluiden kehittämistarpeista. 9

10 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2010 Muuttunut työkulttuuri lisää vaatimuksia Työelämän muutokset ovat lähivuosina keskittyneet organisaatioiden ja työpaikkojen sisälle. Epävarmuudesta on tullut osa arkea, jonka myötä työntekijän tuen tarve on lisääntynyt. Nuoren työntekijän työsuhteet ovat usein määräaikaisia tai muuten epätyypillisiä (mm. keikka-, osaaika-, projektityö). Samanaikaisesti työntekijään kohdistuu suurempia osaamisvaatimuksia. Työpäivät pidentyvät ja vapaa-ajan ja työn välinen raja on alkanut häilyä. Nuorilta vaaditaan sitoutumista työelämän epävarmuuteen ja tulevaisuuden rakentamista sen varaan. (Piha 2004: 48; Janhonen & Husman 2007: 15.) Nykynuori on kasvanut yhteiskunnassa, jossa keskimääräinen koulutustaso on jatkuvasti noussut, hyvinvointivaltio on siirtänyt vastuuta yksilöltä yhteiskunnalle ja riskit on kollektivoitu veronmaksajien velvollisuudeksi. Laman aikana kasvanut nuori on käynyt läpi työstä puhumisen kulttuurin muutoksen ja siten menettänyt jopa työn ja tekemisen ilon ennen työelämään astumista. Mediassa maalataan kuvaa tulevaisuudesta ja ylitsepääsemättömästä vastuunkantamisesta yhteiskuntarakenteen muuttuessa, mikä osaltaan vähentää omaan elämään vaikuttamisen tunnetta. (Piha 2004.) Työterveyshuollon osaamisen suuntaamiseen uudella tavalla on noussut paineita, muun muassa psyykkisen kuormituksen mukanaan tuomien erityisvaivojen lisäännyttyä luvun aikana (Kansanterveyslaitos 2008a). Työkyvyttömyyseläkkeistä 40 prosenttia myönnetään tällä hetkellä mielenterveyshäiriöiden perusteella (Kansanterveyslaitos 2008b). Nuoret ja työ barometrin tulosten mukaan jopa neljänneksellä nuorista esiintyy psyykkisiä oireita, kuten voimattomuutta tai väsymystä (Sulander ym. 2007: 87-92). Työn puitteet kuntoon Haastateltujen nuorten vastauksissa nousi vahvasti esiin työn sisällön merkitys työssäjaksamista tukevana tekijänä. Monipuoliset ja haasteelliset työtehtävät koettiin työssäjaksamista helpottavina. Työhön nuoret kaipasivat hyvää perehdytystä ja mahdollisuuksia vaikuttaa työn rytmittämiseen sekä sisältöön. Nuoret arvostivat positiivista, rentoa ja avointa ilmapiiriä. Erilliset viihtyisät sosiaalitilat koettiin työssäjaksamista tukevana. Työtilojen siisteys ja nykyaikaiset työvälineet sekä helpottavat työntekoa että lisäävät työssäviihtymistä. Nuoret kokivat työn tauotuksen, ajan riittävyyden ja joustomahdollisuudet työtahdin suhteen jaksamista tukevina. Määräaikaisuus ei pelota Nuoret eivät kokeneet määräaikaisia työsuhteita rasitteena, yleisistä käsityksistä poiketen. He suhtautuivat tulevaisuuteen luottavaisesti ja kokivat määräaikaisuuden jopa helpottavana tekijänä oman elämän suunnitelmien ollessa vielä auki. Pysyvämpi työsuhde koettiin tärkeämmäksi vasta myöhäisemmässä Työelämän muutokset ovat lähivuosina keskittyneet organisaatioiden ja työpaikkojen sisälle. Epävarmuudesta on tullut osa arkea, elämänvaiheessa. Vakinaisen työn koettiin yleisesti antavan turvallisuuden tunnetta ja mahdollisuuksia muun muassa kouluttautumiseen ja perheen suunnitteluun. Perhe ja ystävät ovat nuoren tärkeimmät tukijat Sosiaalisen tuen merkitys korostuu nuorilla työntekijöillä (Janhonen & Husman 2007). Tärkeimpinä tukijoinaan haastatellut nuoret pitivät ystäviään ja perhettään. Lähimmät ihmiset kuuntelevat, kannustavat ja antavat ymmärrystä työuraansa aloittelevalle nuorelle. Esimiehen nuoret kokivat olevan avainasemassa työssäjaksamisensa tukemisessa. Nuoret kertoivat tärkeää olevan, että esimies kannustaa ja antaa palautetta sekä kohtelee työntekijöitään tasavertaisesti. Myös se, että esimies kuuntelee eikä vaadi liikaa, koettiin tärkeäksi. Työkavereilta nuoret toi- 10

11 työssäjaksamisessa (Koskinen, Kestilä, Martelin & Aromaa 2005). Nuorten aikuisten terveyttä ja terveysriskejä ja työssäjaksamista on selvitelty useissa eri tutkimuksissa. Tutkimuksissa on tullut ilmi terveysriskejä erityisesti tupakointiin, alkoholin käyttöön, ylipainoon, liian vähäiseen liikkumiseen ja työssäjaksamiseen liittyen(sulander ym. 2007; Ek ym. 2003). Monet aikuisiän terveyteen vaikuttavat elintavat ja elinolot vakiintuvat nuorena aikuisena. Nykyiset elintavat ennakoivat huomattavia terveysongelmia koko väestössä, etenkin huono-osaisimmissa ryhmissä. (Koskinen ym ) Useiden epäterveellisten elintapojen kasautuminen liittyy monesti myös huonoon työssäjaksamiseen. Toisaalta myös psyykkistä jaksamista tukemalla voidaan edistää terveiden elintapojen ylläpitämistä tai muuttamista terveellisempään suuntaan. (Ek ym ) voivat kannustusta ja palautetta. Heidän antamaa apua, luottamusta ja sosiaalista tukea pidettiin merkittävänä. Työssäjaksamista lisäävänä pidettiin mahdollisuutta rentoutua ja virkistäytyä työyhteisön kanssa, esimerkiksi yhteisillä illanvietoilla tai erilaisissa kerhotoiminnoissa. Työterveyshuollon tukea nuoret kaipasivat enimmäkseen sairaustapauksissa. Työterveyshuolto nähtiin tärkeänä keskusteluapua tarvittaessa, esim. masentuneena. Omaa työssäjaksamista nuorella edisti myös liikunnan harrastaminen. Elintavat vaikuttavat työssäjaksamiseen Työterveyshuollossa olisi tärkeää tunnistaa olemassa olevat työhön ja terveyteen liittyvät riskit, jotta ongelmia osattaisiin ennaltaehkäistä ja nuorta työntekijää tukea terveyttä edistävässä käyttäytymisessä ja Nuoret eivät nähneet elintapaneuvontaa oleellisesti työssäjaksamista tukevana. Useat nuoret kokivat saaneensa jo aikaisemmin riittävästi tietoa elintapoihin liittyvistä riskeistä ja siten koettu lisätiedon tarve työterveyshuollolta oli melko vähäistä. Osa haastelluista ei halunnut mitään lisätietoa elintapoihin liittyvistä riskeistä. Yleisin kommentti oli: tiedän itsekin. Tarkennetuilla kysymyksillä tuli esiin kiinnostusta uneen, liikuntaan, ergonomiaan, elämänhallintaan ja ravitsemukseen liittyen. Päihteiden ja sosiaalisen verkoston vaikutukset jaksamiseen kiinnostivat myös osaa nuorista. Kiire on nykyaikaa Nuoren toiveena elämälle ja työlle on riskittömyys ja työn ja muun elämän välinen tasapainotilanne heti uran alusta lähtien. Yli puolet työvoimasta Suomessa kokee itsensä kiireiseksi. Työssäkäyvällä EU-kansalaisella on keskimäärin noin 20 tunnin vajaus viikottaisessa aikabudjetissaan elääkseen omasta mielestään laadukasta elämää. (Piha 2004: 34-3.) Työstä palautumisen keinot herättivät kiinnostusta, vaikka haastatellut eivät pääosin kokeneet ajanhallinnan ongelmia. Yksi haastatelluista toi esiin kiireen kanssa elämisen hankaluudet, joihin hän esitti ratkaisuksi tuntien lisäämiseen viikkoon tai lyhyemmän työpäivän mahdollisuuden. 11

12 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4/2009 1/2010 Elintapoihin keskittynyt terveysneuvonta voidaan kokea tungettelevana ja siten sen vaikuttavuus voi heiketä. Nuorilla on sairauslähtöinen kokemus työterveyshuollosta Nuorilla työntekijöillä on huonosti tiedossa, minkälainen työterveyshuolto heille on järjestetty. Tämä asia on tullut ilmi myös aikaisemmin tehdyissä valtakunnallisissa kyselyissä (mm. Nuoret ja työ -barometri 2006). kinoinnista siten, että se tavoittaa myös nuoret työntekijät. Nuorilta selkeästi puuttuu tietoa työterveyshuollon ennaltaehkäisevästä työstä ja mahdollisuudesta saada tukea myös työssäjaksamiseen. Työssäjaksamista tukevina haastatellut näkivät lähinnä työhön liittyviä asioita Työterveyshuoltoa ei myöskään (ilmapiiri, fyysinen työympäristö koettu merkittävänä tekijänä työssäjaksamisen tukijana. Haastateltavien jne.) sekä perheeltä ja ystäviltä saadun sosiaalisen tuen. mukaan työterveyshuollolta haettaisiin apua ja/tai tukea seuraavissa tilanteissa: sairastuessa (fyysinen tai psyykkinen sairaus), keskusteluavun Vaikuttavin elintapojen ohjaus tapahtuu jo opiskeluaikoina ja kodeissa (Ek 2003). tarpeessa (esim. masennus), työpaikan ongelmatilanteissa, työtapatur- Elintapoihin keskittynyt terveysneuvonta voidaan kokea tungettelevana KYLMÄ matilanteissa, työn vaaratekijöihin - KUUMA ja ergonomiaan liittyvissä asioissa. ja siten sen vaikuttavuus voi heiketä. Työterveyshuollon tehtäväksi kuvailtiin Opituista elintavoista pidetään kiinni tapaturmien ennaltaehkäisy, sairaudenhoito, jatkohoitoon ohjaus ja terveyskyselyiden tekeminen. Osa haastatelluista sanoi suoraan, ettei työterveyshuolto kiinnosta terveenä ja niiden muuttaminen myöhem- min saattaa osoittautua hankalaksi. Nuori elää nykyhetkessä ja vuosien päähän maalatut mielikuvat sairauksista saattavat ollessa. Nuoret toivoisivat uudenlaisia laajennuksia työterveyshuollon sairauslähtöiseen palvelutarjontaan vaikuttaa etäisiltä ja epätodennäköisiltä. Haastatteluissa nuoret eivät (mm. hammashoito, raskauden ehkäisy), kokeneet lisävalistuksen tarvetta joka osaltaan kuvastaa nuor- ten mielikuvaa työterveyshuollosta. terveyteen ja jaksamiseen liittyvistä asioista. Olisikohan tässä kyseessä juuri se, että nuorten valistus ei voi Pohdinta Nuorten vastausten perusteella herää ajatus työterveyshuollon mark- olla samanlaista kuin iäkkäämpien työntekijöiden. Tulisi löytää se kanava ja menetelmät, jotka kohtaavat nuoren työntekijän ajatusmaailman. Hyväksi keinoksi on havaittu esimerkiksi toiminnalliset tilaisuudet, joissa nuori saa aktiivisesti itse osallistua ja oivaltaa asioita. Työterveyshuollon tulisi lähestyä nuoria työntekijöitä niin, että se tuo ilmi ennaltaehkäisevän terveydenhuollon eikä painota sairauslähtöisyyttä. Lähestymistavassa tulisi huomioida myös nuoren ihmisen kiinnostus juuri tähän hetkeen eikä vain tulevaisuuteen. Erittäin tärkeää olisi myös lisätä esimiesten tietoisuutta työterveyshuollosta ja sen roolista työssäjaksamisen tukijana. Työterveyshuolto voi osaltaan olla vaikuttamassa esimiehen ja työyhteisön suhtautumistapaan nuoria työntekijöitä kohtaan ja ilmapiirin muokkaamisessa, myös nuoren, työssäjaksamista tukevaksi. Työpaikkojen muutos- ja ongelmatilanteissa työterveyshuollon hyödyntäminen asiantuntijana edellyttää työterveyshuollon osaamisen ja palveluiden tehokkaampaa markkinointia yrityksille ja esimiehille. Työterveyshuolto voisi olla mukana jo suunnitteluvaiheessa ja siten osaltaan tukea muutoksissa esimiestyötä ja koko työyhteisöä. 12

13 Osallistuimme ranka ja raajat kilpailuun. Mia Holmberg Vast. työfysioterapeutti Kotkan Työterveys Oy Suomessa vietetään parhaillaan Kansallista TULE - vuosikymmentä. Kansallinen TULE - ohjelma on politiikka- ja toimenpideohjelma vuosille Suomen Tule ry ja Kansallinen TULE ohjelma julkistivat ideakilpailun, jonka kilpailuaika päättyi Työfysioterapeutti-lehtemme 2/2009 ja lisäksi kollegamme Hanna Nummila houkutteli työfysioterapeutteja osallistumaan kilpailuun sähköpostilla Kilpailun tarkoituksena oli kehitellä ideoita, suunnitelmia tai ohjelmia, joilla voidaan tehokkaasti ja turvallisesti edistää tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa ja terveyttä päivittäisessä elämässä. Kilpailuun sai osallistua kaikki halukkaat yksin, ryhminä, yhteisöinä tai yrityksinä. Päätimme Kotkan Työterveys Oy:n työfysioterapeutit: Sirpa Suckman, Hanna Varis ja Mia Holmberg osallistua kahdella tukirangan hyvinvointia päivittäisissä toiminnoissa edistävillä ohjeilla: TYÖHYVINVOINTIA TOIMISTOTYÖHÖN ja HUOLEHDI RANGASTASI AUTOIL- LESSASI. Tänä vuonna 35v täyttävän Kotkan Työterveyshuollon perinteitä on jo v.1978 luotu Kuljettajan jumppatarra, jonka neljäs painos on edelleen ohjeena käytössä. Toimistotyön työhyvinvointiohjeet olimme laatineet meillä työterveyshuollossa olevalle Kymenlaakson Kauppakamarille liitettäväksi heidän koulutuskansioihinsa v Meistä se oli hyvä idea ja pyyntö tuli kauppakamarilaisilta itseltään. Ohjeissamme on vahvasti esillä MDT:n l. Mechanical Diagnosis and Therapy (McKenzie) tutkimus- ja hoi- 13

14 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2010 to-ohjelman vaikutusta. Oman 40v työurani aikana metodi on parasta mitä on mielestäni tullut tules-vaivojen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Itsehoito ja oivallukset mm. hyvän ryhdin vaikutuksista ja vastaliikkeistä työ- ja kotitottumuksissa auttavat edistämään tuki- ja liikuntaelimistön työ- ja toimintakykyä. Lannemutka tallelle! Kilpailuun tuli toista sataa ehdotusta. Voittajaksi selviytyi Seinäjoen ammattikorkeakoulun yliopettajana toimivan Kari Salon ehdotus Niks Naks- näytönsäästäjä. Se opastaa käyttäjäänsä taukojumppaan ja ehkäisemään päätetyöskentelyssä yleisiä niska-hartiavaivoja. Toisen palkinnon sai Marjo Aspegren ideastaan kouluihin tuotavasta taukojumpasta. Kolmannen palkinnon sai Turun Seudun Selkäyhdistys kampanja-ideastaan Liikennevalot - pysy vihreässä aallossa, jonka avulla edistetään liikuntasuositusten toteutumista. Lisäksi kaksi ehdotusta palkittiin kunniamaininnalla. Eläkevakuutusyhtiö Eteran lahjoittama palkintosumma 5000 jaettiin kolmen voittajan kesken. Lisätietoja Emme pärjänneet kilpailussa. Olemme kuitenkin tyytyväisiä osallistumisesta ja viitsimisestä, sekin mielestämme osoittaa innostusta asiaan ja omaan työfysioterapeutin työhömme. HUOLEHDI RANGASTASI AUTOILLESSA! Työfysioterapeutit: Mia Holmberg, Sirpa Suckman ja Hanna Varis/ Kotkan Työterveys Oy 1. Säädä auton istuin itsellesi sopivaksi. Aseta lannerulla tukemaan alaselän notkoa (tiukalle kääritty pyyherulla tai talouspaperirulla käy hyvin). Alaselän mutkan säilyttäminen istuessa ehkäisee selkävaivoja. Opettele ajamaan takaraivo niskatuella. Pidä hartiat rentoina ja olkavarret lähellä vartaloa. Huomaa: korva- olkapäälonkka ovat samassa linjassa. 2. Turvallisessa ajotilanteessa (esim. liikennevaloissa) Paina leuka sisään ja takaraivo tiukasti niskatukea vasten. Pidä jännitys 3-5 sekuntia ja rentoudu. Toista useita kertoja ja tee liikettä työmatkoilla aamuin- illoin. Tämä liike ehkäisee niska- hartia- yläraajavaivoja ja päänsärkyä. 3. Ajomatkan jälkeen huolehdi selästäsi tekemällä vastaliikettä. Laita kädet tukemaan alaselkää. Pidä polvet suorana ja taivuta selkää pitkälle taakse. Anna pään taipua mukana. Pysy asennossa muutama sekunti ja palaa keskiasentoon (vältä eteentaivutusta). Toista liike 3-5 kertaa. Tämä liike ehkäisee alaselkävaivoja tehokkaasti. 14

15 TYÖHYVINVOINTIA TOIMISTOTYÖHÖN 1. Istuma-asento Istu tuolin perällä, selkä tuettuna selkänojaan. Pidä jalat rinnakkain lattialla tai jalkatuella. Lanneselän tuki ehkäisee selkävaivoja. Varo selän pyöristymistä, lysähtämistä kasaan. Työpöydän ääressä istu vatsa kiinni pöydän reunassa, kyynärvarret tuettuna. 2. Istuen tai seisten Pyöritä olkapäitä mahdollisimman isoa rataa taakse ympäri. Jatka liikettä minuutin ajan, kunnes tunnet hartioiden lämpiävän. 3. Vedä leuka sisään Niska ja selkä suorana (älä kallista päätä eteenpäin). Pidä venytys 5 sekuntia ja rentoudu. Toista 5-10 kertaa. Tee harjoitetta päivittäin, esim. seinää tai työmatkoilla auton niskatukea vasten 4. Edellisestä alku-asennosta Jatka liikettä taivuttamalla päätä mahdollisimman pitkälle taakse. Toista 4 kertaa. 5. Leuka sisässä, niska pitkänä: Laita sormet ristikkäin, käännä kämmenpohjat eteenpäin ja työnnä kädet pitkälle eteen. Vie sieltä kädet venyttäen kohti kattoa. Ylhäällä irrota ote ja tuo kädet ranteet koukussa kaukaa takaviistosta alas,. Ravistele ja hölskyttele käsivarsia alhaalla. Toista 3-4 kertaa. 6. Seiso suorana Jalat hieman erillään toisistaan. Laita sormet ristikkäin, käännä kämmenpohjat eteenpäin ja työnnä kädet pitkälle eteen. Vie sieltä kädet venyttäen kohti kattoa. Ylhäällä irrota ote ja tuo kädet ranteet koukussa kaukaa takaviistosta alas,. Ravistele ja hölskyttele käsivarsia alhaalla. Toista 3-4 kertaa. 7. Seisoma-asento Hyvä ryhti ehkäisee tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Harjoittele seinää vasten: Seiso kantapäät 5cm:n päässä seinästä, jaloissa pieni haara-asento. Vie takaraivo (leuka sisällä), lapaluut ja pakarat kiinni seinään. Säilytä hyvä ryhti istuessa, seistessä liikkuessa. 15

16 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2010 Terhi Pihlajaniemi selkäluotsi, ft, TtM Turun Seudun Selkäyhdistys ry Tiedosta tukea akuuttiin selkäkipuun Turun Seudun Selkäyhdistys ry ja Turun Työterveystalo käynnistivät vuonna 2007 raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman Tiedosta tukea akuuttiin selkäkipuun projektin. Projektin työntekijä eli selkäluotsi on peruskoulutukseltaan fysioterapeutti, jolla on työfysioterapeutin pätevyys. Tavoitteena keskustelu- ja neuvontapainotteinen toimintamalli Projektin päätavoitteena oli kehittää Vuorovaikutteinen neuvonta on vaikuttavaa On todettu, että neuvonta on vaikuttava työfysioterapiaan soveltuva neuvontapainotteinen hoito akuutissa ja subakuu- toimintamalli, tissa epäspesifissä alaselkäkivussa jota käyttäen voidaan tukea akuuttiin epäspesifiin alaselkäkipuun sairastunutta silloin, kun se toteutetaan kokonaiskestoltaan 2,5 tunnin mittaisena ja henkilöä. Keskustelun yksilöllisesti (1). Käypä hoito -suosi- tarkoituksena oli lievittää asiakkaan selkäkipuun liittyviä huolia, kertoa hänelle selkäsairauden luonteesta tuksessa suositellaan akuutin alaselkäkivun hoidossa varhaista puuttumista neuvonnalla (2). Vuonna 2003 ja hyvästä ennusteesta sekä motivoida julkaistiin laadukas suomalainen häntä aktiivisuuteen ja pa- laamaan työhön mahdollisimman nopeasti. tutkimus (3), jossa todettiin lääkärin ja fysioterapeutin yhdessä antaman neuvonnan ja opastuksen vähentävän sairauspäivien lukumäärää, päivittäisiä kipuja sekä nopeuttavan työhön paluuta subakuutissa selkäkivussa. Työpaikkakäynti ei lisännyt toteutetun mini-intervention vaikuttavuutta edellä mainitussa tutkimuksessa. Tutkijat epäilivät tämän johtuneen osittain siitä, että potilaat sisäistivät fysioterapeutin työliikkeisiin liittyvän opastuksen jo neuvontakäynnillä. Työfysioterapeutit toteuttavat neuvontaa ja ohjausta yksilö- ja ryhmätilanteissa sekä vastaanotoillaan ja todellisissa työskentelyoloissa työpaikoilla. Työfysioterapeuttien toimintatilanteisiin liittyy usein liikeharjoitteiden ohjausta tai ergonomisten työliikkeiden käytännön harjoittelua neuvonnan rinnalla (4). On todettu, että neuvonnan ja harjoittelun yhdistelmä ei ole sen vaikuttavampaa kuin pelkkä neuvonta 16

17 akuutin selkäkivun hoidossa. Näin ollen ohjaus aktiivisuuteen ja arkisten asioiden hoitamiseen on riittävä toimenpide alaselkäkivun varhaisvaiheessa (5,6). Jos selkäkipu pitkittyy, tarvitaan moniammatillista yhteistyötä, ergonomista opastusta ja yksilöllisten harjoitteiden ohjaamista. Progressiivista harjoittelua suositellaan silloin kun selkäkipu on jo kroonistunut. Vuorovaikutteinen neuvonta on vaikuttavaa Selkäkivun pitkittymisen ehkäisemiseksi selkäkivuista kärsivän henkilön on tärkeää saada oikeaa tietoa sairaudestaan, selkäsairauksien riskitekijöistä ja ennen kaikkea selän terveyttä edistävistä tekijöistä. Terveyden edistämisen laatusuosituksen (7) mukaan terveydenhoitohenkilöstön, siis myös työfysioterapeuttien, tulee edistää potilaiden terveyttä ja ennaltaehkäistä sairauksien aiheuttamia terveyshaittoja tarjoamalla heille sairauden eri vaiheissa yksilöllistä neuvontaa, joka on ymmärrettävää, tieteellisesti pätevää ja perusteltua. Neuvontakeskustelu Työterveyslääkäri arvioi selkäkipupotilaan tilanteen ja lähetti hänet selkäluotsin vastaanotolle (kuvio 1.). Lähettämiskriteerinä oli akuutti epäspesifi alaselkäkipu. Poissulkukriteerinä oli pahalaatuinen selkäkipu, joka vaatii välitöntä lääketieteellistä hoitoa, esimerkiksi tulehdus tai selkärankareuma. Vastaanotollaan selkäluotsi tiedusteli asiakkaan mietteitään neuvonnasta (kuvio 1.). Sen jälkeen selkäluotsi kartoitti lyhyesti asiakkaan mahdolliset aiemmat selkäkipujaksot ja selvitti keskustelemalla selkäkivun sijainnin, voimakkuuden ja kivusta aiheutuvan haitan. Asiakkaiden kivun sijainti selvitettiin kipupiirroksella, kivun voimakkuutta mitattiin VAS- kipujanalla (0-100 mm) ja kivusta aiheutuvaa haittaa Oswestryindeksillä (0-100 %). Oleellista oli saada asiakas itse kertomaan ja pohtimaan asioita. Neuvonnan aikana asiakas kertoi, mitkä asiat häntä huolestuttivat senhetkisessä selkäkivussa ja selkäluotsi motivoi asiakasta esittämään kysymyksiä. Usein selkäluotsi ja asiakas keskustelivat asiakkaan mielenkiinnon kohteista, harrastuksista ja mielekkäästä toiminnasta. Asiakas kertoi, millaisilla asioilla tai toimilla hän pystyi suuntaamaan tietoisesti ajatukset pois selkäkivusta ja miten hän rentoutui. Lisäksi keskusteltiin siitä, millaista tukea asiakas on saanut perheeltään ja työyhteisöltään. Selkäluotsi tiedusteli asiakkaan kokemaa kuormittuneisuutta ja millaisissa tilanteissa hän kokee ylikuormittuvansa. Mikäli asiakas tässä yhteydessä kuvasi työhön liittyviä ergonomisia ongelmia, selkäluotsi pohti hänen kanssaan, onko asioista tarpeen keskustella Työterveystalon työfysioterapeutin kanssa. Selkäluotsi pyysi asiakasta kertomaan liikkumisestaan ja liikunnan harrastamisestaan. Asiakkaalla oli mahdollisuus kertoa liikunnallisista tavoitteistaan ja sitä edistävistä tai estävistä tekijöistä. Selkäluotsi päätti keskustelun tekemällä siitä lyhyen yhteenvedon. Neuvontakeskustelu kesti minuuttia. Ensitietokurssi Ensitietokurssin tarkoituksena oli asiakkaan aktiivisuuden tukeminen ja vertaistuen saaminen (kuvio 1.). Selkäluotsi kertoi asiakkaalle ryhmien tapaamisajankohdat. Ensitietokurssi alkoi 2-8 viikon kuluttua neuvontakeskustelusta ja se käsitti 1-4 pienryhmätapaamista 1-4 viikon välein: selkäluotsin, selkäneuvojan ja psykologin ryhmät ja kuntosaliharjoittelun. 17

18 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2010 Selkäluotsin ryhmässä oli mahdollista keskustella selkäkivusta ja työssä selviytymisestä selkäkivun kanssa. Keskustelun jälkeen osallistujat tekivät selkäluotsin ohjaamia selkä- ja vatsalihasharjoitteita sekä esimerkiksi selän asennon hallintaan liittyviä harjoituksia istuessa, nostaessa ja kantaessa. Kuntosalilla osallistujat verryttelivät 5-10 minuuttia kuntopyörällä tai kuntosoutulaitteella ja tekivät harjoitteet selkäharjoituslaitteilla (vatsa-, selkä-, kylki-, ja kiertoharjoituslaite). Harjoitteiden määrä, kesto ja tauotus vaihtelivat asiakkaan kunnon mukaan. Ensitietokurssin yhtenä osana oli Suomen Selkäliiton selkäneuvojan ohjaama keskusteluryhmä, johon osallistuivat ne henkilöt, jotka tunsivat tarvitsevansa vertaistukea tai lisätietoa selkäkipuun liittyvistä asioista. Ensitietokurssin yhtenä osana oli psykologin ryhmätapaaminen. Tarkoituksena oli saada osallistujat ymmärtämään, että kivun kokemiseen ja sen kanssa toimeen tulemi- 18 seen vaikuttavat myös tunteet, ajatukset, käsitykset ja uskomukset. Seuranta puhelimitse ja kyselyllä Selkäluotsi otti yhteyttä asiakkaaseen puhelimitse kahden kuukauden kuluttua neuvontakeskustelusta. Kuuden kuukauden kuluttua neuvontakeskustelusta selkäluotsi lähetti kirjallisen kyselyn asiakkaalle. Toimintamalli koettiin positiivisena Projektin aikana kehitettiin työterveyshuollon käyttöön soveltuva toimintamalli, jonka avulla voidaan tukea akuuttiin epäspesifiin selkäkipuun sairastunutta asiakasta. Selkäluotsin vastaanotolla kävi 171 asiakasta, joista valtaosa oli Turun kaupungin henkilökuntaa (n= 171; naisia 150, miehiä 21), iältään vuotiaita (ka±sd 47±10). Joka toinen asiakas osallistui ensitietokurssin tapaamisiin. Kirjallisen kyselyn palautti 133 henkilöä, joiden pohjalta tuloksia tarkastellaan. Kolme asiakasta neljästä oli sairauslomalla selkäkivun akuutin vaiheen aikana. Yleisimmin se kesti 2-3 viikkoa. Hermojuuren toimintahäiriö ja siihen liittyvä iskiasoire sekä hankalaoireinen ja voimakas selkäkipu pitkitti sairauslomaa 18 henkilöllä. Neljännes asiakkaista ei ollut sairauslomalla neuvontakeskustelun ja kuuden kuukauden seurannan välisen aikana. Kipu lievittyi eniten alle 50-vuotiailla henkilöillä. Yli 50-vuotiailla henkilöillä kipu lievittyi vähän. Myös kivusta aiheutuva haitta lievittyi eniten alle 50-vuotiailla henkilöillä vuotiailla kivusta aiheutuva haitta lievittyi vähän, jopa vähemmän kuin vuotiailla. Kirjallinen asiakaspalaute saatiin 133 asiakkaalta. Palautteista 110 oli positiivista palautetta: keskustelusta, kuuntelemisesta, tiedon ja tuen saamisesta sekä työterveyshuollon nopeasta reagoinnista selkäkivun varhaisvaiheessa. Lääkärit olivat tyytyväisiä tiedonkulkuun, selkeään sisäänottokriteeristöön ja lähetekäytäntöön sekä nopeaan reagointiin selkäkivun varhaisvaiheessa. Työfysioterapeutit pitivät keskusteluun pohjautuvaa neuvontamallia hyvänä lähestymistapana akuutin epäspesifin selkäkivun hoidossa.

19 Kirjallinen asiakaspalaute satiin 133 asiakkaalta. Palautteista 110 oli positiivista palautetta. Uudenlainen keskusteluun pohjautuva lähestymistapa vaati perehtymistä akuuttiin selkäkipuun ja vuorovaikutukselliseen keskusteluun. Turun Työterveystalossa työfysioterapeutit ovat muuttamassa toimintatapojaan ja pyrkivät ottamaan käyttöön aktiivisuutta ja itsehoitoa tukevan neuvontakeskustelun. Malli soveltuu työterveyshuoltoon Tiedosta tukea akuuttiin selkäkipuun -projektissa kehitetty toimintamalli soveltuu työterveyshuoltoon. Neuvontakeskustelu ja ensitietokurssi ovat riittäviä toimia vuotiaiden henkilöiden keskuudessa. Yli 50- vuotiaat voivat tarvita yksilöllistä tukea ja neuvontaa nuoria enemmän. Projektin tulokset osoittavat, että toimintamallin avulla voidaan tukea asiakkaan aktiivisuutta ja motivoida palaamaan nopeasti työhön, vähentää akuuttiin selkäkipuun liittyvää huolestuneisuutta ja mahdollistaa henkilön mahdollisesti tarvitseman vertaistuen sekä lisätä asiakastyytyväisyyttä. Lääkärin vastaanotto 2 kk seuranta puhelinhaastattelu Neuvontakeskustelu TAULUKKO: Potilaiden kulku projektissa Ei tarvetta ensitietokurssille Ensitietokurssi osittain 1-3 ryhmätapaamista Ensitietokurssi kokonaan - selkäluotsin ryhmä 6 kk seuranta kirjallinen kysely - kuntosaliharjoittelu - selkäneuvojan ryhmä - psykologin ryhmä 19

20 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2010 UUDET HALLITUKSEN JÄSENET Jaana Iisakkila 1Kerro itsestäsi mm. nimesi, ammattitutkintosi, työfysioterapeuttina työskentelyä edellyttävä koulutuksesi, tittelisi, miten kauan olet työskennellyt työfysioterapeuttina ja miten pitkään nykyisessä organisaatiossa. Olen Jaana Iisakkila, terveystieteiden maisteri, jossa sivuaineena mm. ergonomian aineopinnot(-98), fysioterapeutti(- 88) ja selkäneuvoja(-08). Kuvaile se organisaatio, organisaatiosi nimi ja paikkakunta, jos- 2 sa työskentelet: työfysioterapeutin vastuualueella olevien henkilöiden määrä ja keskeiset ammattiryhmät (esim. toimistotyötä tekevät, hoitotyötä tekevät, keittiötyöntekijät, varastotyöntekijät tms.) ja työolosuhteet. Millainen henkilöstörakenne työterveyshuollossa on (esim. muita työfysioterapeutteja, työterveyshoitajia jne)? Olen työskennellyt työfysioterapeuttina vuodesta 1990Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamon työterveysasemalla. Tällä hetkellä työskentelen kolmena päivänä viikossa. Itseni lisäksi Naantalin työterveyspalveluissa työskentelee kokopäiväisesti työterveyslääkäri, neljänä päivänä viikossa kaksi työterveyshoitajaa, osapäiväinen vastaanottohoitaja ja parina aamuna laboratoriohoitaja. Tuotamme tällä henkilömäärällä kokonaisvaltaiset työterveyshuoltopalvelut noin 850 nesteläiselle. Asiakkaamme työskentelevät kemian prosessiteollisuuden, toimistotöiden, suunnittelutöiden, kunnossapidon, palo- ja pelastustehtävien sekä merenkulun parissa. Työterveyshuollon moniammatillisen yhteistyön kokeminen? 3 Kuka on lähin työparisi? Moniammatillinen yhteistyö sujuu pienessä yksikössä hyvin ja luontevasti eri ammattiryhmien välillä. Asiasta riippuen teen tiivisti yhteistyötä sekä työterveyshoitajien että työterveyslääkärin kanssa. Mikä on keskeistä ja olennaista 4 työfysioterapeutin työssäsi juuri tässä organisaatiossa? Työtehtäväni keskittyvät ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon. Työhöni kuuluvat erilaiset terveystarkastukset ja kuntotestaukset, yksilöllinen neuvonta ja ohjaus. Ergonomiset työpaikkaselvitykset ja -käynnit sekä työpaikkaselvityk- 20

Työfysioterapeutit ry

Työfysioterapeutit ry Työfysioterapeutit ry JÄSENKYSELYN 2015 KESKEISET TULOKSET TYÖFYSIOTERAPEUTIT RY SYYSOPINTOPÄIVÄT TAMPERE 11.-12.2015 Sirpa Rauas-Huuhtanen kehittämiskonsultti, työfysioterapeutti Rauas-Huuhtanen Consulting

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012. Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen

TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012. Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012 Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen 1 Lappeenrannan työterveys ry perustettu v. 1975 Suomen Työterveys ry:n jäsen Toimii non-profit periaatteella Yritysasiakkaita

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Lihashuolto. Venyttely

Lihashuolto. Venyttely Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö Elon työhyvinvointipalvelut 1 Työterveyshuollon tavoitteet edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä ennaltaehkäistä sairauksia tukea työympäristön ja työyhteisön

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 Perustuloksia Arttu Piri Mitä ja miksi? Tutkimuksen fokusalueita: - Työttämien tekkiläisten demografiset taustat - Irtisanomispaketit: - yleisyys ja sisältö - Oman työnhakuosaamisen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen Ympäristötieteistä 2000-2005 valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä 2006 Laura Koskinen Kysymykset 1-4 1. Oletko ollut valmistumisesi jälkeen ympäristönsuojelutieteen/ympäristöbiologian

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Polven alueen harjoitukset. Ft-suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr

Polven alueen harjoitukset. Ft-suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr Polven alueen harjoitukset Ft-suoravastaanottoryhmä 2012-2013 SPT11/eh,jr 27.8.2013 Reisilihaksen aktivointi Selinmakuulla. SUORITUS Vedä nilkat koukkuun ja paina samanaikaisesti polvitaipeet tiukasti

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland Projektityö Vuosina 2010-14 vastavalmistuneiden vastauksista poimittua Suunnittelija Outi Suorsa Taustatiedot Tiedot perustuvat v.2011-2015 vastavalmistuneille tehdystä kyselystä (vuosina 2010-2014 loppututkinnon

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

SujuVaksi sujuvaa työtä ergonomiaa soveltaen

SujuVaksi sujuvaa työtä ergonomiaa soveltaen SujuVaksi sujuvaa työtä ergonomiaa soveltaen Sosiaali ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkoston (Sotergo) aluetilaisuudet, syksy 2013 Sirpa Rauas-Huuhtanen 23.9.2013 S.Rauas-Huuhtanen 0 Hankkeen tarkoitus

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Learning cafen yhteenveto. Oulu

Learning cafen yhteenveto. Oulu Learning cafen yhteenveto Oulu 21.1.2014 Miten ohjaamme asiakkaita ammatilliseen kuntoutukseen? Kun kontakti valmis ohjataan ammatilliseen kuntoutukseen Kuntoutuskentän tuntemus Verkoston tuntemus Info-päivät

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

II Työfysioterapeuttien toimintaympäristö ja koulutus

II Työfysioterapeuttien toimintaympäristö ja koulutus II Työfysioterapeuttien toimintaympäristö ja koulutus Sirpa Rauas-Huuhtanen 29.12.2015 Tähän artikkeliin on tiivistetty työfysioterapeutin tehtävissä kokopäivä- (N 143) tai osa-aikatyötä (N 41) tekevien

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Nuorten maahanmuuttajien työkyvyn tukeminen työuran alussa (NuMaT) 3.10.2013 Marika Nevala, Merja Turpeinen, Eva Tuominen, Anne Salmi, Lea Henriksson, Jaana Laitinen 2.10.2013 M Turpeinen,

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta 2016 Naantalin kaupunki panostaa työhyvinvointiin Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku

TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku Taustaa ensimmäinen tule-pilotti L&T:n ja Terveystalon yhteishankkeena

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50 Vastausten määrä: 68 Tulostettu 7.5.2010 14:23:50 Poiminta 1.1 Minkä erikoiskirjaston / tutkimuslaitoksen palveluja arvioit (valitse yksi vaihtoehto) = 12 (Museoviraston kirjasto) 1.1 Minkä erikoiskirjaston

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI TYÖTERVEYSNEUVOTTELU 7.10.2016 TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI Salla Hälikkä, työhyvinvoinnin asiantuntija YIT Sirkku Martti, valtakunnallinen vastuulääkäri YIT Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyvyn hallinnan

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Tunne-elämän ja taitojen kehityksen lisääntyvä huomioiminen lapsen ja nuoren kehityksen aikana

Tunne-elämän ja taitojen kehityksen lisääntyvä huomioiminen lapsen ja nuoren kehityksen aikana Tunne-elämän ja taitojen kehityksen lisääntyvä huomioiminen lapsen ja nuoren kehityksen aikana Terveydenhoitajien työotteen muutos Salon terveyskeskuksessa Sofia Maleike-Ruohola Perinteinen työ terveydenhoitajalla

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot