KUOPION SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA MUIHIN SUURIIN JA KESKISUURIIN KAUPUNKISEUTUIHIN. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015

Transkriptio

1 KUOPION SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA MUIHIN SUURIIN JA KESKISUURIIN KAUPUNKISEUTUIHIN Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015

2 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta 2. Elinvoima-analyysin tulokset muuttujittain kuudella osa-alueella 3. Yhteenveto

3 1. Elinvoima

4 Analyysin toteuttaminen Analyysin aineistona olivat Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tilastot vuosien välisenä aikana: analyysiin on sisällytetty kuusi ulkoiseen elinvoimaan liittyvää teemaa (aluetalous, työllisyys, yritystoiminta, väestökehitys, osaaminen ja TKI-toiminta ja kuntatalous) muuttujineen. Analyysin tavoitteena oli paikantaa seudun positio suhteessa muihin suuriin tai keskisuuriin kaupunkiseutuihin. Vertailun kohteena oli 12 kaupunkiseutua, joiden väkiluku ylittää asukasta (pl. Lappeenrannan seutu) Analyysin aikajänne käsitti vuosien välisen kehityksen. Noin vuosikymmenen aikajakso mahdollisti alueiden kehityksessä tapahtuneet muutosdynamiikan tunnistamisen. Analyysi sisältää sekä absoluuttisiin arvoihin että suhteellisiin muutoksiin perustuvaa tietoa. seudun arvoja verrattaan eri muuttujilla muiden seutujen kehitykseen. seutu on vertailuanalyysin keskiössä.

5 Alueen elinvoima muodostuu kolmesta toisiaan täydentävästä näkökulmasta Alueen sisäinen elinvoima Alueen sisäinen ja ulkoinen mainekuva Alueen ulkoinen elinvoima Tämän analyysin näkökulmana

6 ULKOINEN JA SISÄINEN ELINVOIMA Ulkoinen elinvoima (kovat tekijät): Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenne-, väestö-, työllisyys-, yritys- ja osaamiskehitykseen tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin. Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutosten alku- tai päätepistettä vaikea todentaa Riippuvuus suuri alueen ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista Sisäinen elinvoima (pehmeät tekijät): Seudun sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavat mikrotekijät, jotka liittyvät rakennettuun eli strategiseen etuun: seudun tekemät strategiset painopisteet ja valinnat, kyky tehdä päätöksiä, muutosherkkyys, kunnan sisäinen yhteistyö- ja luottamuskulttuuri, kunnan yhteistyörakenne ja sopimusjärjestelyt jne. Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä Seudun mentaalinen etu avainroolissa: tulevaisuususko, myönteinen kasvuretoriikka, identiteetti, ilmapiiri, fiilistekijät ja kunnan kehitystä vahvistavat yhdistävät tekijät

7 seudun vertailukohteet elinvoima-analyysissä KAUPUNKISEUTUJEN VÄKILUKU as as as as as as. Oulu as as as as. Vaasa Seinäjoki Kuopio Joensuu as. Jyväskylä 12. Lappeenrannan (Saimaan ) as. Pori Tampere Lahti Saimaa Turku Helsinki

8 Vuotta optimaalinen aikaväli ennakoida alueen muutos- ja kehitysdynamiikkaa 8

9 2. Elinvoima-analyysin teemat kuudella osa-alueella

10 2. Työllisyysdynamiikka 1. Aluetalousdynamiikka 3. Yritysdynamiikka seudun elinvoimaanalyysin teemaosiot 7. Muu dynamiikka 4. Väestödynamiikka 5. Osaamis- ja TKI-dynamiikka 6. Kuntatalousdynamiikka

11 2a. Aluetalousdynamiikka

12 BTV-indeksin* (bruttokansantuotteen, työllisyyden ja väestön) muutos vuosina ,03 0,9 0,93 1,01 seudun BTVindeksin muutos oli 3:nneksi korkein vuosina ,64 0,6 0,27 Lappeenrannan -0,11-0,13-0,32 0,15 0,24 *BTV-indeksi on laskennallinen tilastoluku, joka soveltuu alueiden muutoksen ja alueiden välisten erojen tarkasteluun. Indikaattori muodostuu kolmesta perusmuuttujasta, jotka liittyvät tuotantoon (BKT), työn määrään ja muutokseen sekä väestön määrään ja muutokseen. BTV-indeksin muutos oli korkein, ja seuduilla. BTV-indeksi oli negatiivinen kolmella seudulla -0,4-0,2 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 Lähde: Tilastokeskus; Kuntaliitto, kuntakuvaaja

13 Suurten kaupunkiseutujen BKT euroa asukasta kohden vuonna 2012 Koko maa seudun BKT asukasta kohden oli 7:nneksi korkein vuonna 2012 Lappeenrannan ja seudun BKT asukasta kohden muita seutuja korkeammalla tasolla Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

14 Suurten kaupunkiseutujen BKT:n muutos % vuosien välillä Lappeenrannan 24 23,5 31,4 31,3 32,3 seudun BKT:n muutos% 5:nneksi korkein vuosina ,3 21, ,2 17,1 20,8 BKT kasvoi suhteellisesti eniten, Lappeenrannan ja seuduilla vuosina , Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

15 SEUTUKUNTIEN MONIPUOLISUUSINDEKSI (HHI- INDEKSI) VUONNA 2012 HHI-indeksi (Herfindahl Hirschman-indeksi ) avulla voidaan analysoida toimialarakenteen keskittyneisyyttä tai monipuolisuutta. Indeksin arvot vaihtelevat välillä: mitä korkeampi arvo, sitä keskittyneempi on toimialarakenne ja mitä alhaisempi arvo sitä monipuolisempi toimialarakenne. Kartassa on kuvattu Suomen kaikkien seutukuntien (70) teollisuuden toimialan työllisten sijoittumista teollisuuden toimialan 24 alaluokkaan. Seudut on jaettu kuuteen luokkaan arvojen perusteella. Kemi-Tornion Sininen väri kartassa kuvaa niitä seutuja, joissa työlliset ovat monipuolisimmin sijoittuneet teollisuuden eri toimialoille monipuolisuus antaa vahvan suojakilven äkillisille muutoksille tai suhdannevaihteluille, jolloin muutokset ylös- tai alaspäin ovat tasaisempia. Monipuolisuusindeksi on vahvin yhdeksällä seudulla:,,, Hämeenlinnan,,, Pietarsaaren,, ja Kotka-Haminan seuduilla. seutu on monipuolisin. Punainen väri kartassa kuvaa niitä seutuja, joissa työlliset ovat yksipuolisimmin keskittyneet harvoihin teollisuuden toi-mialan alaluokkiin yksipuolisuus tai keskittyneisyys altistaa herkemmin äkillisille muutoksille ja rakennemuutoksille, jol-loin nousut tai laskut voivat olla nopeita. Monipuolisuusindeksi on alhaisin mm. Salon, Raahen, Jämsän, Imatran ja Kemi-Tornion seuduilla Raahen Pietarsaaren Hämeenlinnan Salon Imatran Kotka-Haminan Lähde: Vähäsantanen & Karppinen 2014, yliopiston kauppakorkeakoulun yksikkö

16 30 väestöllisesti suurimman seutukunnan HHIindeksi vuonna 2012 Imatran Salon Kemi-Tornion Savonlinnan Porvoon Etelä-Pirkanmaan Raaseporin Rovaniemen Kajaanin Kouvolan Ylivieskan Rauman Lappeenrannan Kokkolan Mikkelin Ylä-Savon Riihimäen Kotka-Haminan Jakobstadsregionen Hämeenlinnan 9,96 9,44 9,43 9,3 8,99 8,95 8,4 7,88 15,69 15,68 15,28 14,6 14,58 14,48 14,37 13,29 13,1 12,93 12,91 12,81 12,08 11,85 11,45 17,52 17,39 19,95 21,61 22,27 24,95 29,81 29,57 seutu oli monipuolisin kaikista seuduista HHI-indeksin perusteella vuonna 2012 Monipuolisimpia, ja seudut sekä yksipuolisimpia Imatran, Salon ja Kemi-Tornion seudut Lähde: Vähäsantanen & Karppinen 2014, yliopiston kauppakorkeakoulun yksikkö

17 2b. Työllisyysdynamiikka

18 Työpaikkojen määrä suurilla kaupunkiseuduilla vuonna 2012 Saimaan seudulla yhteensä työpaikkaa vuonna Suurilla kaupunkiseuduilla 70 % kaikista työpaikoista vuonna Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

19 Työpaikkojen määrän muutos suurilla kaupunkiseuduilla vuosina Työpaikkojen määrän lisäys seudulla noin Lappeenrannan suurimman kaupunkiseudun työpaikkalisäys yhteensä työpaikkaa Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

20 Työpaikkojen määrän suhteellinen muutos suurilla kaupunkiseuduilla vuosina ,2 9,8 11,2 seudulla työpaikkojen määrä kasvoi eniten vuosina ,4 6,9 5,3 4 Lappeenrannan 3,2 2,8 1,8-0, Työpaikkojen määrä kasvoi suhteessa eniten ja seuduilla vuosina Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

21 Yksityisen sektorin työpaikkojen määrällinen muutos vuosina Yksityisen sektorin työpaikat kasvoivat seudulla 3:nneksi eniten vuosina L-rannan Yksityisen sektorin työpaikat lisääntyivät määrällisesti eniten, ja seuduilla Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

22 Yksityisen sektorin työpaikkojen suhteellinen muutos % vuosina ,6 7,1 7,8 12,2 17,1 Yksityisen sektorin työpaikkojen suhteellinen muutos% oli seudulla korkein vuosina ,4 5 Lappeenrannan 2,1 1,9 1,2-0,4-4,3 Yksityisen sektorin työpaikat kasvoivat suhteellisesti eniten (alhainen lähtötaso) ja vähiten seudulla vuosina Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

23 Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus (%) kaikista työpaikoista vuonna ,6 58,8 59,5 61,2 63,8 seudulla yksityisen sektorin työpaikkojen osuus alhaisin kaikista työpaikoista vuonna ,5 56,4 Lappeenrannan 52 52,4 53,7 55,5 56,3 Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus oli korkein ja alhaisin seudulla vuonna Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

24 Työllisyysaste (%) vuosina 2005 ja ,6 69,5 69,2 74,6 74,1 seudun työllisyysaste oli keskitasoa vuonna ,4 67,9 Lappeenrannan 67,5 67,2 66,5 66, Työllisyysaste 2012 Työllisyysaste 2005 seudun työllisyysaste korkein vuonna 2012: Vaasa nousi ohi seudun. seudun työllisyysaste alhaisin Lähde: Kuntaliitto, kuntien kuvaajat

25 Työllisyysasteen muutos (%-yksikköä) vuosina Lappeenrannan 2,1 2,7 3 3,1 3,8 seudun työllisyysaste kohentui eniten vuosina ,8 1,5 1,3 0,1 0,5 0,6 0,6, ja seudun työllisyysaste nousi eniten vuosina ,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 Lähde: Kuntaliitto, kuntien kuvaajat

26 2c. Yritysdynamiikka

27 Yritysperustanta (aloittaneet lopettaneet yritykset) 1000 asukasta kohden ,8 13, ,5 17,9 seudun yritysperustanta oli suhteessa väkilukuun kaksi kertaa alhaisempaa kuin tai seuduilla 12,7 L-rannan 10,3 8,6 8,3 8,3 8 7, Yritysperustanta oli dynaamisinta, ja seuduilla. Yritysperustanta vähäisintä seudulla Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset

28 Toimivien yritysten määrä (yrityskanta) 1000 asukasta kohden vuonna ,7 66, ,6 seudulla on toimivia yrityksiä suhteessa väkilukuun toiseksi vähiten suurista seuduista 61,8 61,1 L-rannan 56,5 51,2 50,6 50,4 55,6 Yrityskanta suhteessa asukaslukuun oli korkein, ja seuduilla, Alhaisin, ja Joen-suun seuduilla Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset

29 Toimivien yritysten määrän muutos 1000 asukasta kohden vuosina , , ,7 seudun yrityskannan muu-tos oli keskitasoa alhaisempi vuosina ,3 L-rannan 9,7 6,7 6,6 7,8 7,7 8,4 Yrityskanta kasvoi suhteessa eniten, ja seuduilla ja vähiten, ja seuduilla Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset

30 Yritysten uusiutumisaste* ( luova tuho ) suhteessa seudun tuhanteen yritykseen vuosina L-rannan 172,5 168,2 161,3 159,7 158,6 150,6 146,4 197,8 194,4 185,3 181,8 175, seudun yritysten uusiutumisaste oli 6:nneksi korkein vuosina Yritysten uusiutumisaste oli dynaamisin, ja seuduilla sekä alhaisin, ja seuduilla *Yritysten uusiutumisasteessa lasketaan yhteen seudun aloittaneet ja lopettaneet yritykset ja verrataan yhteissummaa seudun yrityskantaan. Yritysten uusiutumisaste (luova tuho) on sitä vilkkaampaa, mitä suurempi arvo on. Luova tuho kuvaa yrityskannan uusiutumisen dynaamisuutta, kun uusia yrityksiä perustetaan paljon ja elinkelvottomat yritykset poistuvat Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset

31 2d. Väestödynamiikka

32 Suurten kaupunkiseutujen väestömuutos (abs.) vuosina seudun väkiluku kasvoi henkilöllä vuosina Lappeenrannan suurimman seudun väkiluku kasvoi yhteensä henkilöllä vuosina Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

33 Suurten kaupunkiseutujen suhteellinen väestömuutos (muutos %) vuosina ,9 11, ,9 seudun väestömuutos% 6:nneksi korkein vuosina ,5 6,2 6,5 4,5 2 1,6 Lappeenrannan 0,6-0, Väestö kasvoi suhteessa eniten, ja seuduilla vuosina Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

34 Taloudellinen huoltosuhde* suurilla kaupunkiseuduilla 2012 Saimaan 1,41 1,41 1,48 1,48 1,52 seudun taloudellinen huoltosuhde oli 5:nneksi kilpailukykyisin vuonna ,38 Koko maa 1,32 1,32 1,04 1,19 1,27 1,26 1,31 Taloudellinen huoltosuhde oli optimaalisin ja seuduilla vuonna ,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti *Taloudellinen huoltosuhde kuvaa ei-työllisten määrää suhteessa työllisiin. Eityöllisiä ovat mm. työttömät, opiskelijat, eläkeläiset, lapset ja muut työvoiman ulkopuolella olevat

35 Väestöllinen huoltosuhde* vuosina 2011 ja 2025 L-rannan 58,9 55,9 52,4 54,6 76,9 76,2 74,8 73,7 seudun väestöllinen huoltosuhde on koko maan keskiarvon alapuolella vuonna 2011 ja ,2 73, , , ,7 50,3 49,5 45,2 55,4 62,9 62,4 62,3 61,3 Väestöllinen huoltosuhde kilpailukykyisin nyt ja lähitulevaisuudessa, ja seuduilla Lähde: Tilastokeskus, väestöennusteet *Väestöllinen huoltosuhde kuvaa alle 15-vuotiaiden lasten ja yli 65-vuotiaiden eläkeläisten määrää suhteessa vuotiaaseen työvoimaan

36 Ulkomaan kansalaisten osuus (%) suurilla kaupunkiseuduilla vuonna ,5 1,7 1,9 2,1 2,2 2,3 seudulla oli suhteessa asukaslukuun 3:nneksi vähiten ulkomaan kansalaisia ,1 Saimaan Koko maa 3,6 3,8 4,1 4,5 7,5 Ulkomaan kansalaisten osuus oli korkein, ja seuduilla vuoden 2013 lopussa Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne

37 2e. Osaamis- ja TKIdynamiikka

38 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden* osuus suurilla kaupunkiseuduilla vuonna 2012 Saimaan 36,4 37,1 37, ,4 41,4 seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli 41,4 % vuonna 2012 Koko maa 41,8 43,1 43,4 43,5 44,4 44,4 52,3 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli suurin, ja seuduilla * Tiede- ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita kaikista tutkinnon suorittaneista Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne

39 Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrä suurilla kaupunkiseuduilla asukasta kohden vuonna 2012 Lappeenrannan seudun TKImenojen määrä oli asukasta kohden 905 euroa asukasta kohden vuonna , ja Helingin seutujen T&K menojen osuus oli selvästi muita korkeampi Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitysmenot

40 Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen muutos % vuosina Lappeenrannan 45,2 52,4 159,3 200,1 seudun T&K-menojen suhmuutos % oli toiseksi alhaisin vuosina ,8 36,4 7,5 19,4 18,8 29 ja seutujen suhteellinen kasvu ylivoimaisesti suurinta vuosien välisenä aikana 1,8 0, Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitysmenot

41 Yritysten osuus (%) seudun kaikista tutkimus- ja tuotekehitysmenoista vuonna 2013 Vaasaan 83,6 82,1 79,5 78,3 seudulla yritysten osuus kaikista T&K - menoista alhaisin vuonna ,6 69,1 67,2 L-rannan 22,9 36,1 47,2 51,8 Yritysten osuus kaikista T&K menoista yli neljä viidesosaa ja seudulla. Osuus alhaisin ja Joen-suun seuduilla 20, Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitysmenot

42 2f. Kuntatalousdynamiikka

43 Tuloveroprosentti kaupunkiseuduilla vuonna ,65 20,05 19,94 19,87 19,76 seudun kuntien tuloveroprosentti 5:nneksi korkein vuonna ,57 19,51 L-rannan Manner- Suomi 18,57 18,80 19,47 19,43 19,39 19,37 Manner-Suomen keskiarvon alle pääsivät vain, ja seudun kunnat vuonna ,00 18,20 18,40 18,60 18,80 19,00 19,20 19,40 19,60 19,80 20,00 20,20 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat

44 Verotulot euroa asukasta kohden kaupunkiseuduilla vuonna 2013 Manner- Suomi seudun verotulot olivat asukasta kohden 5:nneksi korkeimmat vuonna L-rannan Manner-Suomen keskiarvon ylittivät vain ja seudut suurista kaupunkiseuduista Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat

45 Valtionosuudet euroa asukasta kohden kaupunkiseuduilla vuonna seudun valtionosuudet suhteessa asukaslukuun Manner- Suomen keskitasoa vuonna L-rannan Manner-Suomi Valtionosuuksien määrä vaihtelee merkittävästi suurten kaupunkiseutujen sisällä: 540 eurosta (Helsinki) 2031 euroon (Joensuu) Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat

46 Kertynyt yli- tai alijäämä kaupunkiseuduilla vuonna 2013 Manner- Suomi L-rannan seudun kunnille oli kertynyt ylijäämää vähiten suurista seuduista vuoden 2013 lopussa , ja seudun kunnille oli kertynyt ylijäämää yli euroa asukasta kohden. seudun kunnilla oli ylijäämää vain 72 /asukas Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat

47 Konsernin lainakanta euroa asukasta kohden kaupunkiseuduilla L-rannan seudun kuntien konsernilainojen määrä toiseksi korkein asukasta kohden vuonna Manner-Suomi Manner-Suomen seutujen keskiarvoa vähemmän konsernilainaa oli,,, ja seuduilla Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat

48 3. Yhteenveto

49 Yhteenveto teema-alueittain 1 (2) Aluetalousdynamiikan osalta seudun kehitys oli nousujohteista. seudun kehitys oli BTV-indeksissä kolmanneksi paras suurista kaupunkiseuduista vuosina seudun BKT oli asukasta kohden koko maan keskiarvon yläpuolella, mutta BKT kasvoi suhteellisesti viidenneksi nopeimmin suurten kaupunkiseutujen joukossa vuosina seutu oli teollisuuden henkilöstön HHI-indeksissä monipuolisin Manner-Suomen 67 seudun joukossa. Työllisyysdynamiikan osalta seudun kehitys oli keskimääräistä parempaa. seudun työpaikkalisäys oli yhteensä noin työpaikkaa vuosien välisenä aikana. yleinen työpaikkalisäys oli neljänneksi ripeintä suurten seutujen joukossa. seudun työpaikkalisäyksestä yksityisen sektorin osuus oli lähes neljä viidesosaa (75 %). Yksityisen sektorin työpaikkalisäys oli seudulla suhteellisesti suurinta kaikkien seutujen joukossa. Toisaalta yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista oli alhaisin seudulla. seudun työllisyysaste oli keskitasoa suurten seutujen joukossa vuonna Työllisyysaste kohentui eniten seudulla vuosina Yritysdynamiikassa seudun kehitys oli vertailuseutuja heikompaa. Yritysperustanta ja toimivien yritysten määrä (yrityskanta) oli selvästi vähäisempää kuin vertailuseuduilla. Yrityskannan muutos oli keskimääräistä hitaampaa vuosina Yritysten uusiutumisaste (luova tuho) oli keskitasoa vuosina

50 Yhteenveto teema-alueittain 2 (2) Väestödynamiikassa seutu menestyi keskimääräistä paremmin. seudun väkiluku kasvoi noin henkilöllä vuosina Väestönlisäys oli merkittävä, sillä se perustui muista seuduista poiketen käytännössä keskuskaupunki kasvuun. seudun väestönlisäys oli suhteessa asukaslukuun kuudenneksi suurin. Taloudellinen huoltosuhde oli viidenneksi kilpailukykyisin: yhtä työllistä kohden oli 1,31 ei-työllistä henkilöä. väestöllinen huoltosuhde oli koko maan keskitasoa parempi sekä vuoden 2011 lopussa että väestöennusteen mukaan edelleen vuonna Ulkomaan kansalaisten osuus oli alhainen verrattuna muihin kaupunkiseutuihin. Osaamis- ja TKI-dynamiikassa seutu menestys on kaupunkiseutujen keskitasoa. Korkeaasteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli suurten kaupunkiseutujen keskitasoa. Tutkimus- ja tuotekehitys-menojen määrä oli asukasta kohden laskettuna hieman suurten kaupunkiseutujen keskitason alapuolella. Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen osuus kasvoi toiseksi vähiten seudulla vuosien välisenä aikana. Yritysten osuus seudun T&K-menoista oli toiseksi alhaisin seudun jälkeen. seudun T&K menot perustuvat ja seudun tavoin lähinnä korkeakoulujen tutkimus- ja tuotekehitysmenoihin yritysten sijaan. Kuntatalousdynamiikassa seudun kunnat menestyivät keskimääräistä heikommin. Tuloveroprosentti oli keskitasoa korkeammalla tasolla. Konsernilainat olivat vertailuseuduista toiseksi korkeimmat ja kertynyttä ylijäämää taseessa oli vähiten. Valtionosuudet asukasta kohden olivat keskitasoa alhaisemmat. Verotulot asukasta kohden olivat keskitasoa korkeammat.

51 Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro