SUOMEN KASVUKOLMIO. Helsingin, Tampereen ja Turun kolmion 11 seudun kansallinen merkitys

Transkriptio

1 SUOMEN KASVUKOLMIO Helsingin, Tampereen ja Turun kolmion 11 seudun kansallinen merkitys 1

2 SISÄLTÖ 1 Tausta 2 Aluetalousdynamiikka 3 Työllisyysdynamiikka 4 Väestödynamiikka 5 Osaamisdynamiikka 6 Yhteenveto 2

3 Tausta

4 Kasvukolmion alueanalyysin toteuttaminen Analyysin aineiston muodostivat Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tietokannat vuosien välisenä aikana: analyysiin sisällytettiin neljä alueiden ulkoiseen elinvoimaan (kilpailukykyyn) liittyvää teemaa, jotka liittyivät aluetalous-, työllisyys-, väestö- ja TKI- ja osaamisdynamiikkaan. Jokaisessa teemassa oli useampia muuttujia. Analyysin tavoitteena oli tunnistaa Kasvukolmion sisällä olevien seutujen kansantaloudellinen merkitys keskeisten aluerakenteeseen liittyvien tunnuslukujen avulla. Seutujen kehitystä verrattiin koko maan kehitykseen. Analyysin kohteena olivat Suomen kasvukolmio eli Helsingin, Tampereen ja Turun välisen kolmion sisällä olevat 11 seutua. Seudut ovat Helsingin, Riihimäen, Hämeenlinnan, Etelä- Pirkanmaan, Tampereen, Forssan, Loimaan, Turun, Turunmaan, Salon ja Raaseporin seudut. Kasvukolmion seuduilla asuu 47 % koko maan väestöstä. 1. ALUETALOUS 2. TYÖPAIKAT JA TYÖLLISYYS 3. VÄESTÖKEHI- TYS JA VETOVOIMA 4. OSAAMINEN JA TKI-TOIMINTA Analyysin aikajänne käsitti kaikkien teemojen ja muuttujien osalta pääsääntöisesti vuosien väliset tilastotiedot. Analyysi sisältää sekä määrällisiin että suhteellisiin muutoksiin perustuvaa tietoa. Tulokset esitetään karttojen, graafien ja taulukoiden avulla. Jokaisen graafin ja taulukon yhteydessä esitetään keskeiset nostot omissa palloissaan. 4

5 KASVUKOLMION VAIKUTUSALUE SEUTU, ASUKASLUKU JA KUNTIEN MÄÄRÄ Helsingin seutu: 17 kuntaa, asukasta Tampereen: 10 kuntaa, asukasta Turun: 11 kuntaa, asukasta Hämeenlinnan: 3 kuntaa, asukasta Salon: 2 kuntaa, asukasta Riihimäen: 3 kuntaa, asukasta Raaseporin: 3 kuntaa, asukasta Etelä-Pirkanmaan: 3 kuntaa, asukasta Loimaan: 6 kuntaa, asukasta Forssan: 5 kuntaa, Turunmaan: 2 kuntaa, asukasta 4 maakuntaa 11 seutukuntaa 65 kuntaa asukasta Lähde: Turku-Tampere kehityskäytäväselvitys

6 Aluerakenteen keskeiset muutosvoimat Kaupungistuminen Keskittyminen Vyöhykkeisyys Liikkuvuus Demografia Pirstoutuminen

7 Kasvukolmion alueen osuus (%) koko maasta Väestöstä Työpaikoista Yksityisen sektorin työpaikoista 47,1 % 50,5 % 53,6 % BKT:sta T&K-menoista Korkeakoulutetuista 54,4 % 68,7 % 58,0 %

8 Tiivis tilannekuva alue- ja liikennerakenteen kehityksen näkökulmasta 1. Saavutettavuus, sujuva liikkuminen ja nopeat liikenneyhteydet ovat yhä keskeisempi menestystekijä alueiden välisessä kilpailussa ja aluerakenteen muotoutumisessa. Aluetaloudellisissa tutkimuksissa on kyetty osoittamaan selkeä yhteys saavutettavuuden ja aluekehityksen välillä. 2. Kaupunkiseutujen välillä korostuu liikkumisen edistämisen lisäksi aikaetäisyys matkaetäisyyden sijaan ja nopeat liikenneyhteydet työssäkäyntialueiden välillä. Lyhyemmät aikavälit tuovat liikenneväylien varrella olevia kaupunkeja lähemmäksi toisiaan ja luovat myönteisiä muutosvaikutuksia ei-liikenteellisille sosiaalisille ja taloudellisille vaikutuksille. Työasialiikkuvuus kasvaa merkittävästi, jos yhteydet toimivat sujuvasti minuutin aikaetäisyydellä ja pendelöintihalukkuus noin minuutin kynnysarvoon saakka. 3. Aluerakenteeseen muodostuu vähitellen liikennekäytävien ohjaamaan suonistoon perustuvia laajoja suuralueita/työssäkäyntialueita, jotka eivät perustu olemassa oleviin maantieteellisiin, hallinnollisiin ja ohjelmallisiin aluejakoihin 8

9 Aluerakenteen ja liikenneyhteyksien välinen hierarkia 1.Työssäkäyntialueet: asutus- ja työpaikkakeskittymiin perustuvat työssäkäyntialueet, jotka eivät ole kiinteässä yhteydessä toisiinsa Tampereen seutu 2.Liikennekäytävät: liikenneväylien ja liikenneinfran muodostumisen kautta muodostuvat liikennekäytävät alueiden välillä 3.Kasvu- ja kehityskäytävät: nauhamaiset ja vyöhykemäiset kasvu- ja kehityskäytävät, jotka yhdistävät useammat työssäkäyntialueet kiinteämmin toisiinsa 4.Suuralueet: laajat ja yhtenäiset suuralueet / työssäkäyntialueet, joissa sujuvat liikenneyhteydet keskeisessä roolissa kaupunkiseutujen sisäisessä ja kaupunkiseutujen välisessä kehityksessä Turun seutu Helsingin seutu 9

10 Kasvukolmio yhtenäistä ja toisiinsa sidoksissa olevaa suuraluetta? Tulevat suuralueet työssäkäynnin, asutus- ja työpaikkakeskittymien ja liikkuvuuden näkökulmasta? 1 Etelä- ja Lounais-Suomen vyöhyke (Helsinki-Turku-Tampere) 2 Pohjanmaiden vyöhyke (Vaasa-Seinäjoki-Kokkola) 3 Itäisen ja keskisen Suomen vyöhyke (Kuopio-Jyväskylä-Joensuu) 4 Pohjoisen vyöhyke (Oulu) Kartta ja kartan data: Oulun yliopiston maantieteen laitos Analyysi alueluokittelu: Timo Aro 2014

11 Kasvukolmion alue ja vaikutusalueiden laajeneminen 15 km Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti: Helsingin noin 100 km kehän vaikutusalueella asuu 1,8 miljoonaa asukasta Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Muiden maakuntakeskusten ja maakuntien 2-keskusten noin 15 km kehällä asuu noin asukasta Suurten kaupunkiseutujen vaikutus-alueella asuu lähes 90 % koko maan väestöstä! 30 km 30 km 15 km 50 km 30 km 30 km 15 km 30 km 30 km Kaupungistumis- ja keskittymiskehitys jatkunut riippumatta vallitsevasta poliittisesta tai yhteiskunnallisesta retoriikasta: Suurten kaupunkien/kaupunkiseutujen kasvua vauhdittavat tuottavuuskehitys, korkean arvonlisäyksen työpaikat, keskittymät / solmupisteet, kilpailu, luova tuho ja valikoiva muuttoliike! 30 km 15 km 50 km 50 km 15 km 30 km 100 km 15 km 15 km 15 km 30 km 15 km Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Analyysi: Timo Aro 2014, tulevaisuuden kunta Kartta: Timo Widbom 2014

12 Kaupunki- ja maaseutualueiden väestömäärän muutos ilman kuntarajoja vuosina Kaupunki-maaseutuluokituksen tyyppi Väestömäärän muutos abs. vuosina KAUPUNKIALUEET ,8 Sisempi kaupunkialue Ulompi kaupunkialue Kaupungin kehysalue , , ,6 MAASEUTUALUEET ,4 Väestömäärän muutos % vuosina km Maaseudun paikalliskeskukset Kaupungin läheinen maaseutu , ,4 Ydinmaaseutu ,0 Harvaan asuttu maaseutu ,3

13 Kaupunki- ja maaseutualueiden työpaikkojen muutos ilman kuntarajoja vuosina Kaupunki-maaseutuluokituksen tyyppi Työpaikkojen muutos abs. vuosina KAUPUNKIALUEET ,7 Sisempi kaupunkialue Ulompi kaupunkialue Kaupungin kehysalue , , ,8 MAASEUTUALUEET ,8 Työpaikkojen muutos % vuosina km Maaseudun paikalliskeskukset Kaupungin läheinen maaseutu , ,5 Ydinmaaseutu ,2 Harvaan asuttu maaseutu ,4

14 Turun ja Tampereen välinen tiimalasi-mainen kehityskäytävä Turun ja Tampereen välisellä noin 160 km poikittaiskäytävän kaupunkiseutujen vaikutusalueella asuu noin asukasta ja sijaitsee työpaikkaa: Turun ja Tampereen työssäkäynti-alueen pendelöintivyöhykkeet ulottuvat noin 40 kilometrin päähän keskuskaupungeista. Kehityskäytävän vaikutusalueen väestö on kasvanut henki-löllä (+16,7 %) vuosien välisenä aikana: kasvu on pai-nottunut käytävän päihin Turun ja Tampereen kaupunkiseudulle. Turun ja Tampereen välillä kulkeva valtatie 9 on osa EU:n komission ehdotusta kattavasta liikenneverkosta ja kuuluu liikenne- ja viestintä-ministeriön määrittelemään valtakunnalliseen päätieverkkoon. Turku-Tampere ratayhteys koostuu kahdesta rataosasta: yksiraitei-sesta Turku-Toijala radasta kaksiraiteisesta Toijala-Tampere radasta. Lisäksi ratayhteys on osa raskaan liikenteen tavoiterunkoverkkoa Kehityskäytävän päissä ovat Turun ja Tampereen lentoasemat sekä Varsinais-Suomessa Turun ja Naantalin satamat. Tampere toimii rautatieliikenteen yhtenä kansallisena solmupisteenä ja Turku meriliikenteen. Kehityskäytävä on maankäytön, asumisen, liikenteen, elinkeinojen ja palveluiden (MALPE) näkökulmasta tiimalasimainen, jossa asukkaat, työpaikat, palvelut, suurimmat liikennemäärät, joukkoliikenne jne. sijoittuvat Turun ja Tampereen kaupunkiseuduille. Välialueet ovat pääosin yhdyskuntarakenteeltaan hajautuneita ja maaseutumaisia. Kehityskäytävä on hajanainen yhtenäisen kehittämiskohteen ja organisoinnin näkökulmasta: alueella on kolme ELY-keskusta ja kolme 14

15 Aluetalousdynamiikka

16 BKT-osuus (%) seuduittain koko maan BKT:sta vuonna 2012 SUURET KAUPUNKI- SEUDUT (13) 72,5 % KASVUKOLMIO 54,4 % 16

17 BKT euroa asukasta vuonna 2005 ja 2012 Pääosa Kasvukolmion seuduista ylitti koko maan mediaanin vuonna 2012 Vain Salon- ja Etelä-Pirkanmaan BKT asukasta kohden laski vuoden 2005 arvoihin verrattuna Vuosi 2005 Vuosi 2012 Koko maan mediaani /as. vuonna 2012 Koko maan keski-arvo /as. v Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 17

18 BKT:n muutos euroa asukasta kohden vuosina Kasvukolmion alueella 9 seudun BKT:n muutos ylitti koko maan mediaanin: muutos ripein Riihimäen, Turun ja Helsingin seuduilla Salon seudun BKT romahti ICT-alan murroksessa vuosien välisenä aikana Koko maan mediaani vuosina Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 18

19 BKT muutos % vuosina BKT:n suhteellinen muutos vaihteli merkittävästi Kasvukolmion sisällä: Riihimäen seudun kasvoi noin 40 % ja Salon väheni noin 50 % 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 12,0 16,2 18,9 20,2 22,2 24,0 26,6 38,3 0,0 0,4 BKT kasvoi viidenneksellä Riihimäen, Loimaan, Turun, Hämeenlinnan ja Forssan seuduilla vuosina ,0-20,0-30,0-40,0-50,0-60,0-51,7-10,6 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 19

20 BKT per asukas indeksi vuosina 2005 ja 2012 (koko maa=100) BKT indeksi ylitti koko maan keskiarvon (100) Helsingin, Tampereen ja Turun seuduilla sekä koko maan mediaanin 7 seudulla vuonna ,0 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 63,7 67,8 68,0 Koko maan mediaani 80,3 % vuonna ,0 80,3 83,1 83,4 91,0 102,0 103,5 134,5 Salon seudun BKT:n indeksi oli Manner-Suomen korkein vuonna 2005 ja Kasvukolmion alueen alhaisin vuonna ,0 20,0 0,0 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito Vuosi 2005 Vuosi

21 Taloudellinen huoltosuhde vuosina 2005 ja 2012 Taloudellinen huoltosuhde kuvaa alueen työllisten määrää suhteessa ei-työllisiin (=työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat) 1,8 1,6 1,4 1,2 1,05 1,25 1,26 1,27 v.2005 v ,32 1,32 1,38 1,39 1,39 1,44 1,47 1,58 1 0,8 Taloudellinen huoltosuhde oli kilpailukykyisin Helsingin, Riihimäen, Turun ja Tampereen seuduilla vuonna 2005 ja ,6 0,4 0,2 0 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaaja 21

22 Kunnallisverotettavat tulot vuosina 2005 ja 2013 Kunnallisverotettavat tulot kasvoivat kaikilla Kasvukolmion seuduilla vuosien välisenä aikana Verotulot euroa per asukas 2005 Verotulot euroa per asukas Helsingin ja Raaseporin kunnallisverotettavat tulot ylittivät koko maan keskiarvon Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaaja 22

23 Kunnallisverotettavien tulojen muutos % asukasta kohden vuonna Kunnallisverotettavat tulot kasvoivat kaikilla Kasvukolmion seuduilla: kehitys oli koko maan keskiarvoa ripeämpää kuudella seudulla Salon Etelä-Pirkanmaan Helsingin Forssan Tampereen 16,0 31,9 34,9 36,1 37,5 Koko maa 39,6 Raaseporin 41,6 Kunnallisverotetta vat tulot kasvoivat suhteellisesti eniten Loimaan, Riihimäen ja Hämeenlinnan seuduilla Turun Turunmaan Hämeenlinnan Riihimäen 42,0 44,8 46,3 46,8 Loimaan 47,8 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaaja 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 23

24 Asukkaiden käytettävissä olevien tulojen osuus seuduittain verojen ja maksujen jälkeen vuonna 2012 SUURET KAUPUNKI- SEUDUT (13) 67,6 % KASVUKOLMIO 50,1 % 24

25 Asukkaiden käytettävissä olevat tulot verojen ja maksujen jälkeen seuduittain vuonna 2005 ja Asukkaiden käytettävissä olevat tulot ylittivät koko maan mediaanin kaikilla muilla paitsi Forssan ja Loimaan seuduilla vuonna Koko maan mediaani /as. vuonna Koko maan keskiarvo /as. v Käytettävissä olevat tulot olivat selvästi korkeimmat Helsingin seudulla vuonna 2005 ja Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 25

26 Asukkaiden käytettävissä olevien tulojen muutos % seuduittain vuosina Asukkaiden käytettävissä olevat tulot kasvoivat kaikilla Kasvukolmion seuduilla 22,4-33,6 %:in välillä vuosina Loimaan Helsingin Salon Riihimäen 22,4 23,9 24,2 25,6 Forssan 25,7 Etelä-Pirkanmaan 26,2 Tampereen 26,2 Asukkaiden käytettävissä olevat tulot kasvoivat eniten Turunmaan, Hämeenlinnan ja Turun seudulla vuosina Raaseporin Turun Hämeenlinnan Åboland-Turunmaan 26,4 27,8 29,0 33,6 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 26

27 Työllisyysdynamiikka

28 Työpaikkojen osuus (%) seuduittain koko maan työpaikoista vuonna 2012 SUURET KAUPUNKI- SEUDUT (13) 70,2% KASVUKOLMIO 50,5 % 28

29 Työpaikkojen määrä vuonna 2005 ja 2012 Kasvukolmion alueelle syntyi uutta työpaikkaa vuosina Seutukunta Työpaikat 2005 Työpaikat 2012 Salon Forssan Etelä-Pirkanmaan Raaseporin Åboland-Turunmaan Loimaan Kasvukolmion alueen neljä viidestä uudesta työpaikasta syntyi Helsingin seudulle. Riihimäen Hämeenlinnan Turun Tampereen Helsingin Yhteensä Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti 29

30 Työpaikkojen määrän absoluuttinen muutos vuosina Työpaikat lisääntyivät ensisijaisesti Helsingin seudulla sekä toissijaisesti Tampereen, Turun ja Hämeenlinnan seuduilla vuosina Helsingin Tampereen Turun Hämeenlinnan Riihimäen Loimaan -114 Työpaikkojen määrä väheni kuudella Kasvukolmion seudulla vuosina : Salon työpaikkamenetykset olivat määrällisesti suuret. Åboland- Turunmaan Raaseporin Etelä-Pirkanmaan Forssan Salon Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

31 Työpaikkojen määrän muutos % vuosina Tampereen 7,4 Työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti eniten Tampereen ja Hämeenlinnan seuduilla vuosina Hämeenlinnan Helsingin Riihimäen Turun 4,0 5,6 7,1 6,9 Koko Suomi 3,3 Loimaan -0,8 Työpaikkojen määrä väheni suhteellisesti ylivoimaisesti eniten Salon ja merkittävästi Forssan, Etelä-Pirkanmaan ja Raaseporin seuduilla Åboland-Turunmaan Raaseporin Etelä-Pirkanmaan Forssan Salon -1,5-6,2-7,9-9,4-16,3 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti -20,0-15,0-10,0-5,0 0,0 5,0 10,0 31

32 Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus (%) seuduittain koko maan yksityisen sektorin työpaikoista SUURET KAUPUNKI- SEUDUT (13) 72,5 % KASVUKOLMIO 53,6 % 32

33 Yksityisen sektorin työpaikkojen muutos % vuosina Yksityisen sektorin työpaikat kasvoivat eniten Hämeenlinnan, Helsingin ja Tampereen seuduilla vuosina ,0 10,0 5,0 0,0-1,1 0,8 2,1 2,9 6,6 7,1 9,4-5,0 Yksityisen sektorin työpaikat vähenivät eniten Salon seudulla ja merkittävästi Etelä-Pirkanmaan, Raaseporin, Forssan ja Turunmaan seuduilla -10,0-15,0-20,0-25,0-30,0-25,6-13,2-13,1-13,0-7,1 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti 33

34 Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista vuosina Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikasta korkea Helsingin, Tampereen, Turun ja Etelä- Pirkanmaan seuduilla. Yksityisten yritysten osuus 2005 Yksityisten yritysten osuus 2012 Helsingin Tampereen Turun Etelä-Pirkanmaan 58,8 58,3 61,2 63,8 Koko maa 58,1 Salon 57,1 Yksityisen sektorin osuus kaikista alueen työpaikoista alhainen Turunmaan ja Loimaan seuduilla. Forssan Raaseporin Hämeenlinnan Riihimäen Loimaan 54,2 54,1 52,6 51,0 56,2 Yksityisen sektorin osuus (%) mediaani 52,4 % Åboland-Turunmaan 47,4 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti 40,0 45,0 50,0 55,0 60,0 65,0 70,0 34

35 Yritysten nettoperustanta (aloittaneet - lopettaneet) vuosina Yritysten nettoperustanta oli positiivinen kaikilla Kasvukolmion seuduilla vuosina Helsingin Tampereen Turun Hämeenlinnan Salon Raaseporin 691 Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen nettoperustanta oli yhteensä noin yritystä vuosina Loimaan Riihimäen Forssan Etelä-Pirkanmaan Åboland-Turunmaan Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset

36 Työllisyysaste (%) vuosina Työllisyysaste (%) ylitti 70 %:in rajan kuudella Kasvukolmion seudulla vuonna Salon Etelä-Pirkanmaan Tampereen Forssan Turun Koko maa Raaseporin 66 67,3 68,8 68,7 69, ,3 69,4 69,5 68,2 69,6 71,2 72,3 72,8 Työllisyysaste oli korkein Helsingin, Turunmaan ja Loimaan seuduilla vuonna Hämeenlinnan Riihimäen Loimaan Åboland-Turunmaan 72, ,5 73, Helsingin 73,5 74,1 69,9 71,2 71,7 72, Työllisyys aste 2005 Työllisyys aste 2012 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaaja 36

37 Työllisyysasteen muutos % vuosina Työllisyysaste koheni Kasvukolmion alueella kahdeksalla seudulla ja heikkeni kolmella seudulla vuosina ,5 2 1,5 1 0,5 0-0,5-1 -6,8-1,1-0,7 0,1 0,5 0,6 0,6 0,7 1,4 1,5 1,7 1,8-1,5-2 -2,5-3 Työllisyysaste koheni eniten Hämeenlinnan, Riihimäen ja Etelä- Pirkanmaan seuduilla vuosina ,5-4 -4,5-5 -5,5-6 -6,5-7 -7,5 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaaja 37

38 Väestödynamiikka

39 Väestön osuus (%) seuduittain koko maan väestöstä 2014 SUURET KAUPUNKI- SEUDUT (13) 66,1 % KASVUKOLMIO 47,1 % 39

40 Asukasluvun muutos % vuosina Asukasluku kasvoi suhteellisesti eniten Helsingin ja Tampereen seuduilla sekä toissijaisesti Riihimäen, Turun ja Hämeenlinnan seuduilla ,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,7 6,1 6,9 11,0 11,1 5,0 4,0 Asukasluku väheni Forssan, Turunmaan, Loimaan ja Salon seuduilla vuosina ,0 2,0 1,0 0,0-1,0-3,1-1,4-0,6-0,5 0,2 1,9-2,0-3,0 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot -4,0 40

41 Nettomuutto (maassamuutto ja siirtolaisuus) vuosina Helsingin seutu kasvoi noin henkilöllä muuttoliikkeen ansiosta vuosina Forssan Åboland-Turunmaan Loimaan Raaseporin Salon 937 Etelä-Pirkanmaan 1243 Kasvukolmion kaikki seudut saivat muuttovoittoa Forssan seutua lukuun ottamatta vuosina Riihimäen Hämeenlinnan Turun Tampereen Helsingin Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

42 Väestöllinen huoltosuhde vuonna 2012 Väestöllinen huoltosuhde kuvaa vuotiaan työvoiman osuutta suhteessa alle 15-vuotiaisiin lapsiin ja yli 65-vuotiaisiin eläkeläisiin. Helsingin Turun Tampereen Koko maa Riihimäen 0,46 0,51 0,51 0,54 0,56 Hämeenlinnan 0,59 Forssan 0,61 Väestöllinen huoltosuhde kilpailukykyinen Helsingin, Turun ja Tampereen seuduilla vuonna 2012 Salon Etelä-Pirkanmaan Raaseporin Loimaan 0,62 0,62 0,63 0,66 Åboland-Turunmaan 0,67 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaaja 0,4 0,43 0,46 0,49 0,52 0,55 0,58 0,61 0,64 0,67 0,7 42

43 Väkiluvun muutos % väestöennusteen mukaan vuosina Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väkiluku kasvaa kaikilla Kasvukolmion seuduilla vuoteen 2030 mennessä. Forssan Åboland-Turunmaan Loimaan Salon 0,1 0,6 1,1 2,8 Raaseporin 4,7 Etelä-Pirkanmaan 6,4 Väkiluku kasvaa ennusteen mukaan suhteellisesti eniten Helsingin, Tampereen, Riihimäen ja Hämeenlinnan seuduilla. Turun Hämeenlinnan Riihimäen Tampereen 8,0 10,1 12,5 13,2 Helsingin 14,3 Lähde: Tilastokeskus, väestöennusteet 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 43

44 Osaamisdynamiikka

45 Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen osuus (%) seuduittain vuonna 2013 SUURET KAUPUNKI- SEUDUT (13) 88,3 % KASVUKOLMIO 68,7 % 45

46 Tutkimus ja tuotekehitysmenot euroa asukasta kohden vuosina Tk menot v /as. Tk menot v.2013 /as Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vertaaminen keinotekoista alueiden välisten suurten lähtökohtaisten erojen ja teknisen kirjaamisen vuoksi. 4500,0 4000,0 3500,0 3000,0 4026,3 2500,0 2332,5 2000,0 Koko maa ka /as. 2014,4 Tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat korkeat Salon, Tampereen ja Helsingin seuduilla vuonna ,0 1000,0 500,0 0,0 105,2 209,2 277,8 335,3 513,7 646,7 994,3 1192,3 Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys 46

47 Tutkimus ja tuotekehitysmenojen muutos % euroa asukasta kohden vuosina Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen suhteellista muutosta vaikeaa verrata lähtötasossa olevien suurten erojen vuoksi Forssa Riihimäki Tampere Hämeenlinna -9,9-3,9-2,2-0,2 Salo 8,0 Turku 13,4 T&K menojen suhteellinen muutos korkein Turunmaan ja Loimaan seuduilla vuosina Helsinki Koko maa Etelä-Pirkanmaa Loimaa 17,6 17,8 27,2 54,8 Åboland-Turunmaa 58,3 Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys -20,0-10,0 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 47

48 Yritysten osuus (%) tutkimus ja tuotekehitysmenoista vuosina Yritykset vastaavat käytännössä kaikista alueen T&K - menoista Loimaan, Salon, Etelä-Pirkanmaan ja Turunmaan seuduilla Forssa Turku Riihimäki Raasepori Helsinki 22,5 51,8 60,5 65,9 67,2 Koko maa 68,9 Hämeenlinna 69,0 Tampere Yritysten osuus T&K menoista korkea kaikilla Kasvukolmion alueen seuduilla Forssan seutua lukuun ottamatta Åboland-Turunmaa Etelä-Pirkanmaa Salo Loimaa 96,6 97,8 99, , Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys 48

49 Akateemisen tutkinnon suorittaneiden osuus (%) yli 15-vuotiaista akateemisen tutkinnon suorittaneesta väestöstä vuonna 2013 SUURET KAUPUNKI- SEUDUT (13) 77,8 % KASVUKOLMIO 58,0 % 49

50 Korkea-asteen tutkintojen suorittaneiden osuus (%) yli 15- vuotiaasta väestöstä vuosina Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus muita korkeampi Helsingin, Tampereen ja Turun seuduilla. 70,0 60,0 50,0 Korkea-asteen suorittaneiden osuus yli 15 vuotiaasta väestöstä vuonna 2005 Korkea-asteen suorittaneiden osuus yli 15 vuotiaasta väestöstä vuonna ,0 Koko maan mediaani 22 % vuonna ,2 Koko maan mediaanin alle jäivät Kasvukolmion alueen seuduista vain Loimaan ja Forssan seudut vuonna ,0 20,0 10,0 0,0 21,7 21,9 23,5 23,7 25,1 25,6 28,4 28,4 28,8 30,7 32,0 Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne 50

51 Yhteenveto

52 Yhteenveto aluetalousdynamiikasta Bruttokansantuote: Kasvukolmion osuus oli 54,4 % koko maan bruttokansantuotteesta. BKT asukasta kohden oli määrällisesti korkein Kasvukolmion suurilla kaupunkiseuduilla. Koko maan BKT:n indeksin keskiarvon (100) ylittivät vain Helsingin, Tampereen ja Turun seudut, mutta koko maan mediaanin (80,3) ylitti suurin osa Kasvukolmion seuduista (7/11). Helsingin seudun BKT asukasta kohden oli ylivoimaisesti korkein. Kaikkien Kasvukolmion seutujen BKT kasvoi vuosina lukuun ottamatta Salon ja Etelä-Pirkanmaan rakennemuutos-alueita. BKT kasvoi vähintään viidenneksellä viidellä Kasvukolmion seudulla, eniten Riihimäen seudulla. Taloudellinen huoltosuhde eli työllisten osuus suhteessa ei-työllisiin oli koko maassa keskimäärin 1,32. Kasvukolmion seuduista tilanne oli koko maan keskiarvoa kilpailu-kykyisempi Helsingin, Riihimäen, Turun ja Tampereen seuduilla. Salon tilanne oli taloudellisen huoltosuhteen osalta heikoin Kasvukolmion 11 seudusta. Kunnallisverotettavat tulot olivat keskimäärin euroa asukasta kohden koko maassa vuonna Koko maan keskiarvon ylittivät vain Helsingin ja Raaseporin seudut. Turun, Turunmaan, Tampereen ja Riihimäen verotettavat tulot olivat lähellä koko maan keskiarvoa. Kunnallisverotettavat tulot kasvoivat suhteellisesti eniten Loimaan, Riihimäen ja Hämeenlinnan seuduilla sekä vähiten Salon ja Etelä-Pirkanmaan seuduilla. Asukkaiden käytettävissä olevat tulot verojen ja maksujen jälkeen olivat koko maassa keskimäärin euroa vuonna Koko maan keskiarvon ylittivät Helsingin, Turunmaan, Turun ja Hämeenlinnan seudut. Koko maan mediaanin ( ) ylittivät kaikki Kasvukolmion seudut lukuun ottamatta Loimaan ja Forssan seutua. Kasvukolmion osuus oli 50,1 % koko maan käytettävissä olevista tuloista verojen ja maksujen jälkeen. 52

53 Yhteenveto työllisyysdynamiikasta Työpaikkojen määrä: Kasvukolmion osuus oli 50,5 % koko maan työpaikoista ja 53,6 % yksityisen sektorin työpaikoista vuonna Kasvukolmion alueelle syntyi yhteensä noin uutta työpaikkaa vuosien välisenä aikana. Neljä viidestä uudesta työpaikasta syntyi Helsingin seudulle. Työpaikkojen määrä lisääntyi Tampereen, Turun, Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla, mutta väheni muilla Kasvukolmion seuduilla vuosina Työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti eniten Hämeenlinnan, Riihimäen ja Helsingin seuduilla. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä lisääntyi suhteessa eniten Hämeenlinnan, Helsingin ja Tampereen seuduilla. Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista oli korkein Helsingin, Turun, Tampereen ja Etelä-Pirkanmaan seuduilla. Koko maan mediaanin (52,3 %) ylittivät kaikki muut Kasvukolmion alueet paitsi Loimaan ja Turunmaan seudut. Työpaikkojen määrä väheni suhteellisesti eniten Salon, Forssan ja Etelä-Pirkanmaan seuduilla. Yritysperustanta eli aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten välinen suhde oli positiivinen kaikilla Kasvukolmion seuduilla. Kasvukolmion yritysperustanta oli yhteensä uutta yritystä vuosina Helsingin, Turun ja Tampereen osuus yritysperustannasta oli 87,7 %. Työllisyysaste oli keskimäärin 69,6 % koko maassa vuoden 2012 lopussa. Koko maan työllisyysasteen ylitti kuusi Kasvukolmion seutua: yli 70 %:in työllisyysasteeseen ylsivät Helsingin, Turunmaan, Loimaan, Riihimäen, Hämeenlinnan ja Raaseporin seudut. Työllisyysaste oli alhaisin Salon, Etelä-Pirkanmaan ja Tampereen seuduilla. Työllisyysaste kohentui eniten Hämeenlinnan, Riihimäen ja Etelä-Pirkanmaan seuduilla vuosina Työllisyysaste heikkeni ylivoimaisesti eniten Salon seudulla (-7,8 prosenttiyksikköä) vuosina

54 Yhteenveto väestödynamiikasta Väestö: Kasvukolmion alueella asuu 47,1 % koko maan väestöstä. Väestö on keskittynyt kolmion kulmissa oleviin keskuskaupunkeihin ja kaupunkiseuduille sekä Helsingin ja Tampereen ja Helsingin ja Turun välisen kehityskäytävän yhteyteen. Turun ja Tampereen välinen kehityskäytävä on taas tiimalasin kaltainen, jossa asutus- ja työpaikkakeskittymät sijoittuvat käytävän molempiin päihin. Turun ja Tampereen kehityskäytävän keskivaiheilla oleva alue on sekä asutus- ja työpaikkakeskittymien että yhdyskunta- ja taajamarakenteen näkökulmasta hajautunut. Asukasluku kasvoi eniten Helsingin, Tampereen ja Turun sekä Helsinki-Hämeenlinna-Tampere kehityskäytävän alueella olevilla seuduilla vuosina Väestö väheni viidellä kolmion keskivaiheilla ja reunoilla olevilla seuduilla. Vuoteen 2030 ulottuvan väestöennusteen mukaan väestö kasvaa kaikilla Kasvukolmion seuduilla: väestö lisääntyy eniten Kasvukolmion kulmissa ja Helsingin-Tampereen välisen kehityskäytävän seuduilla. Muuttoliike: Kasvukolmion seudut saivat muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä ja siirtolaisuudesta yhteensä noin asukasta vuosina Kaikki Kasvukolmion seudut saivat muuttovoittoa lukuun ottamatta Forssan seutua (-389 hlöä). Helsingin seudun osuus koko alueen muuttovoitosta oli kaksi kolmasosaa (63,9 %) ja Tampereen sekö Turun seutujen lähes yksi kolmasosa (30,6 %). Muiden kuin kolmen em. seudun muuttovoitosta oli vain 5,5 %. Väestöllinen huoltosuhde tarkoittaa vuotiaan työvoiman suhdetta alle 15-vuotiaisiin lapsiin ja yli 65-vuotiaisiin eläkeläisiin. Koko maan väestöllinen huoltosuhde oli 0,54 vuoden 2013 lopussa eli yhtä työvoimaan kuuluvaa henkilöä kohden oli 0,54 lasta tai eläkeläistä. Kolmion kulmien eli Helsingin, Tampereen ja Turun huoltosuhde oli väestöllisesti kilpailukykyisempi kuin koko maan keskiarvo. Heikoin huoltosuhde oli Turunmaan, Loimaan ja Raaseporin seuduilla. 54

55 Yhteenveto osaamisdynamiikasta Tutkimus- ja tuotekehitysmenot: Kasvukolmion osuus oli koko maan tuotekehitys- ja tutkimusmenoista 68,7 % vuoden 2013 lopussa. T&K-menot jakautuivat koko maan ja Kasvukolmion sisällä alueellisesti erittäin epätasapainoisesti. T&K-menojen määrä oli asukasta kohden keskimäärin 1226, jonka ylittivät Kasvukolmion seuduista Salon, Helsingin ja Tampereen seudut. Turun seudun T&K-menojen määrä oli lähellä koko maan keskiarvoa. Forssan seudun T&K-menot olivat myös korkeat. T&K-menojen määrä nousi seitsemällä seudulla ja väheni neljällä seudulla, mutta seutujen vertaaminen toisiinsa ei ole perusteltua lähtötasossa olevien suurien erojen vuoksi. Yritykset vastasivat täysin tai lähes täysin seudun T&K-menoista Loimaan, Salon, Turunmaan ja Etelä-Pirkanmaan seuduilla. Yritysten osuus oli vähintään puolet kaikista T&K-menoista kaikilla seuduilla Forssan seutua lukuun ottamatta. Hyvinkoulutettujen osuus: Kasvukolmion osuus koko maan akateemisen tutkinnon suorittaneista oli 58 % vuoden 2013 lopussa. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden keskiarvo oli 28,8 % ja mediaani 22 % yli 15-vuotiaasta väestöstä. Koko maan mediaanin ylitti yhdeksän seutua Kasvukolmion alueella. Mediaanitason alle jäivät vain Loimaan ja Forssan seudut. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli korkein Helsingin seudulla, jossa lähes neljä kymmenestä yli 15-vuotiaasta oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Koko maan keskiarvon ylittivät lisäksi suuret korkeakouluseudut eli Tampereen ja Turun seudut. Lisäksi Turunmaan ja Hämeenlinnan seutujen koulutettujen osuus oli lähellä koko maan keskiarvoa. 55

56 Kasvukolmion seutujen osuus (%) eri muuttujilla koko maan osuudesta (%) Akateemisen tutkinnon suorittaneiden osuus (%) Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus (%) ,6 Kaikkien työpaikkojen osuus (%) ,5 Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen osuus (%) ,7 Käytettävissä olevien nettotulojen osuus (%) ,1 BKT:n osuus (%) ,4 Väestön osuus (%) ,1 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, aluetilinpito, tutkimus- ja tuotekehitysmenot, työssäkäynti ja koulutusrakenne

57 KASVUKOLMION ALUERAKENNE JATKOSSA? Asukkaiden ja työpaikkojen kasvu keskittyy Kasvukolmion suuriin kaupunkeihin, niiden pendelöintietäisyydellä oleville kaupunkiseuduille ja edelleen nauhamaisesti Helsingin ja Tampereen sekä Helsingin ja Turun väliselle kehityskäytävälle. Turun ja Tampereen välinen kehityskäytävä tukeutuu vahvasti liikenneväyliin ja on kehittynyt liikenneväylälähtöisyyden ehdoilla, mutta on väestön, työpaikkojen ja taajamarakenteen toiminnallisuuden näkökulmasta kehittymätön. Liikennekäytävät ja yhteydet suurten kaupunkiseutujen sisällä ja kaupunkiseutujen välillä ovat keskeisessä roolissa seutujen menestymisessä tai menestymättömyydessä. Hyvä sisäinen ja ulkoinen saavutettavuus alueiden menestymisen elinehto. Kaupunkiseutujen välillä korostuu aikaisempaa enemmän liikkumisen edistämisen lisäksi aikaetäisyys matkaetäisyyden sijaan ja nopeat liikenneyhteydet asutus- ja työpaikkakeskittymien välillä. Metropolialueen vaikutusalue laajenee koko Etelä- ja Lounais- Suomen käsittäväksi suuralueeksi. Muut kaupunkikeskittymät ja niiden vaikutusalueet toimivat alueellisina keskittyminä ja kasvuvyöhykkeinä. Maaseutualueet erilaistuvat ja niiden menestyminen on sidoksissa alueellisen työnjaon kehittymiseen sekä yhteyksien ja vuorovaikutuksen kiinteyteen suhteessa kasvaviin kaupunkiseutuihin. Biotalous saattaa nostaa esille pistemäisesti paikallisia menestystarinoita. Lähde: Kartta: Tilastokeskus; Suomen ympäristökeskus 2015; Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva Analyysi: Timo Aro 2015

58 Hahmotelma kaupunkiseutujen kasvun ja vuorovaikutuksen näkökulmasta väestöennusteen perustella vuoteen 2040 mennessä Lähde: Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva

59 Ikärakenteen kehitys väestöennusteen mukaan kaupunkiseuduittain vuosina Lähde: Tilastokeskus; Suomen ympäristökeskus 2015; Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva

60 Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro