Aluekehitys ja kaupungin elinkeinopoliittiset kehittämishankkeet. Valtuuston tiedonantotilaisuus Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Transkriptio

1 Aluekehitys ja kaupungin elinkeinopoliittiset kehittämishankkeet Valtuuston tiedonantotilaisuus Risto Kortelainen, muutosjohtaja

2 Valtuuston Kelpo-tiedonannon puheenvuorot ovat: 1. Kaupunginjohtajan puheenvuoro, kaupunginjohtaja Markku Andersson 2. Yritys- ja liiketoiminnan vahvistaminen, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3. Aluekehitys ja kaupungin elinkeinopoliittiset kehittämishankkeet, muutosjohtaja Risto Kortelainen 4. Kaupungin elinkeinopolitiikan johtaminen, apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto. Puheenvuorojen pituus on n. 10 min, yht. 40 min, ja 20 min. keskustelulle.

3 Timo Aron kommentti 26 suurimman kaupungin elinvoima analyysista: Analyysissa on tarkoituksella käsitelty absoluuttista ja suhteellista elinvoimaa erikseen. Absoluuttinen elinvoima perustuu historialliseen kehitykseen, alueelliseen työnjakoon ja keskipitkän/pitkän aikavälin kehitykseen. Usein yksi positiivinen tekijä absoluuttisessa elinvoimassa luo kerrannaisvaikutuksia muihin tekijöihin. Suhteellisen elinvoiman tarkastelu taas perustuu muutos- ja kehitysdynamiikkaan, jossa tämän hetken kehitystä verrataan aikaisempaan. Lyhyt aikaväli korostaa muutosten suuruutta molempiin suuntiin eli nosteessa ja tippumassa olevia kaupunkeja. Kaupunkien sijoituksiin ei kannata liikaa tuijottaa. Olennaista on sijoittuminen eri viidenneksiin. Jyväskylä on absoluuttisen elinvoiman eli rakenteellisten ominaisuuksien osalta vahva, kun asemaa analysoidaan keskeisten elinvoimaan liittyvien tunnuslukujen perusteella: sijoitus toiseksi parhaassa viidenneksessä on selkeä. Suhteellisen elinvoiman osalta tulee hyvin esiin se, että Jyväskylän muutosdynamiikka on heikentynyt finanssikriisin jälkeen verrattuna vuosiin Ero olisi ollut vielä suurempi, jos vertailukohteena olisivat olleet vuodet Esimerkiksi Seinäjoen, Vaasan ja Kokkolan osalta tilanne täysin vastakkainen. Mittaristo suosii tasaisuutta, koska kaikkia muuttujia käsitellään saman painoarvon mukaisesti.

4 Elinkeinopoliittiset hankkeet 2013-

5 Jyväskylän kaupunkiseudun kasvusopimus Tavoitteena on kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistuminen työpaikkojen ja yritysten määrän lisääntyminen ja yritysten liikevaihdon kasvu Erikoistumisvalinnat: 1. Kyberturvallisuuteen ja resurssiviisaaseen biotalouteen erikoistunut innovaatiokeskittymä 2. Liikunnan ja hyvinvoinnin uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyväksikäyttö 3. Panostaminen uusyrittäjyyteen, yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen 4. Innovatiiviset julkiset hankinnat

6 Kasvusopimusten väliarviointi (TEM) Molemmissa INKA-teemoissa hankkeet on käynnistetty, kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen aloitettu. Täydentävää rahoitusta kumpaankin teemaan on haettu mm. EU-ohjelmista. Biojalostamoinvestointi Äänekoskelle vahva konkreettinen näyttö hankealueella. Liikunta- ja hyvinvointiteemassa on määritelty palvelutarjooma ja laadittu Sports Industry Hub strategia. Liikunnan lahjoitusprofessuuri on otettu käyttöön. Hippoksen alueen Master Plan on valmisteilla -> valmistunut. Yrittäjyysteemassa uusi avaus Jyväskylän Yritystehtaan käynnistäminen. Lisäksi mm. Kasvu Open kilpailu (kyberturvallisuus), kybermessut ym. Innovatiiviset julkiset hankinnat: aloitettu hankinta-asiamiespalvelu yrityksille ja hankintayksiköille. Kaupunki lisäksi mukana Tekes-hankkeissa. Kankaan innovatiivisia hankintoja valmisteillaan. JOHTOPÄÄTÖS: Kaikilla osa-alueilla on edetty. Hankkeiden toteuttaminen jatkuu Laura Ahonen 6

7 INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelma Toteuttaa Älykkään erikoistumisen strategiaa (EU2020) Toimii pääosin erilaisten hankkeiden kautta rahoittajina mm. Tekes, EU, Suomen Akatemia jne. Hankkeita hallinnoivat yliopisto, ammattikorkeakoulu, yritykset ym. Kukin INKA-teema muodostaa innovaatioklusterin (5 kpl) Kyberturvallisuus (Jyväskylä). Hankkeita esim. - Kuntalaisen kyberturvallisuus - Tekes-hanke - Kansalaisen kyberturvallisuus - EU/Horisontti 2020 Biotalous (Joensuu, Seinäjoki, Jyväskylä) - Kaupunkiseudun iso avaus: Äänekosken biotuotetehdas - Life+ IP hanke: kuluttajalähtöinen kiertotalous Laura Ahonen 7

8 Uusia hankkeita valmisteilla Älykkäät edelläkävijäkaupungit (Horisontti 2020): Investoidaan vaikuttaviin ratkaisuihin, jotka pienentävät kaupunkien hiilijalanjälkeä ja integroivat energian, älykkään liikkumisen ja ICT:n CATALIST hanke yhdessä Newcastlen ja Thessalonikin kanssa Haku päättyy Keski-Suomi kohti kiertotaloutta (LIFE+ IP) Mukana Keski-Suomen lisäksi Etelä- ja Pohjois-Karjala sekä Varsinais-Suomi Demonstraatioiden avulla siirretään resurssiviisauden ja kiertotalouden hyviä käytäntöjä koko maakuntaan. Aiheina mm. alueellisen materiaalihuollon ja biokaasutuotannon kokonaisratkaisu ja resurssiviisas sairaala. Haku päättyy Laura Ahonen 8

9 Muuttoliike suurille kaupunkiseuduille ja tuoreena ilmiönä erityisesti keskuskaupunkeihin

10 Ihmiset muuttavat sinne missä on työpaikkoja tai mistä löytyvät potentiaalisimmat työmahdollisuudet Työpaikat siirtyvät tai hakeutuvat sinne, missä on paljon koulutettuja ihmisiä tai tiettyjen toimialojen keskittymiä

11 Kaupungistumiskehitys Suomen kaupungistumisaste on noin 70 % Suomen kaupungistumisaste on noin % alhaisempi kuin Ruotsin ja muiden vanhojen EUmaiden. Suomessa edelleen noin ihmisen muuttopotentiaali suuriin kaupunkeihin tai suurille kaupunkiseuduille vuoteen 2030 mennessä, jos kehitys noudattaa esim. Ruotsin kehitystä.

12 Saavutettavuus on kasvava kilpailuetu Tunnin etäisyys oman alueen keskukseen nousee kriittiseksi tekijäksi liikkumisen ja sujuvan arjen näkökulmasta Helsingin pendelöintialue laajenee noin km vuosikymmenessä kasvuvyöhykkeen ja käytävän sisällä olevat alueet vahvalla kasvu-uralla Saavutettavuus vaikuttaa asutus- ja varsinkin työpaikkakeskittymien tulevaan sijaintiin ja sijoittumiseen Saavutettavuus on vahvassa yhteydessä alueiden väliseen muuttoliikkeeseen ja tulevaan väestönkehitykseen

13 ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEEN VYÖHYKKEISYYS Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti: Helsingin noin 100 km kehän vaikutusalueella asuu 1,8 miljoonaa asukasta Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Muiden maakuntakeskusten ja maakuntien 2-keskusten noin 15 km kehällä asuu noin asukasta Suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueilla asuu noin 90 % koko maan väestöstä 30 km 50 km 50 km 50 km 15 km 15 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 15 km 15 km 15 km 30 km 100 km 15 km 15 km 15 km 30 km 15 km Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 Kartta: Timo Widbom 2014

14 20 määrällisesti muuttovetovoimaisinta kuntaa kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina Mustasaari Kaarina Nurmijärvi Ylöjärvi Sipoo Pori Nokia Lieto Espoo Lempäälä Hämeenlinna Pirkkala Jyväskylä Lahti Seinäjoki Kuopio Turku Oulu Tampere Helsinki Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot eniten muuttovoittoa saaneen kunnan osuus 65,6 % kaikkien kuntien muuttovoitosta

15 Alueellinen kysyntä ja tarjonta eriytyy edelleen tulevaisuudessa Työllisten muutot alueiden välillä vaikuttavat keskeisesti alueiden tulevaan elinvoimaan: Työllisten muuttovoitot keskittyvät ensisijaisesti Helsinki-Turku-Tampere- Lahti-Loviisa kehän sisäpuolelle Työllisistä sai Etelä-Suomen ohella muuttovoittoa vain pistemäisesti yksittäiset keskuskaupungit ja niiden kehyskunnat Työllisten muuttovoitoilla suuret kerrannaisvaikutukset alueiden tulevaan elinvoimaan ja ostovoiman kehitykseen. Ei työllisten tulot keskimäärin euroa vuodessa ja työllisten euroa Kartta: Kytö & Kral-Lezcynzka 2013

16 HIIPUUKO NURMIJÄRVI ILMIÖ? Suurten kaupunkien kehyskuntien tulomuuttojen hiipuminen: väliaikainen ilmiö talouden suhdannevaihteluiden vuoksi pysyvä muutos nuorten ikäryhmien arvoissa, asenteissa ja asumispreferensseissä Käänne vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen 1. talouden taantuma varovaisuus ja epäluottamus talouden kehittymisen suhteen pankkien kiristyneet lainaehdot vakuusarvojen eriytyminen

17 Viiden suurimman keskuskaupungin (5) ja niiden kehyskuntien (47) nettomuutto kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina Keskuskaupunkien muuttovoitot ovat kaksinkertaistuneet suurilla kaupunkiseuduilla vuosina Keskuskaupungit (Helsinki, Tampere, Turku, Oulu ja Jyväskylä) Suurten keskuskaupunkien kehyskuntien muuttovoitot ovat kääntyivät laskuun vuoden 2011 jälkeen Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

18 Viiden suurimman kaupunkiseudun keskuskaupunkien muuttovoitto vuosina

19 Viiden suurimman kaupunkiseudun kehyskuntien muuttovoitto vuosina

20 Jyväskylän kaupunkiseudun nettomuutto kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina

21 Helsingin ja metropolialueen kehyskuntien nettomuutto kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina

22 Keskuskaupunkien, kehyskuntien ja maaseutumaisten alueiden muuttoliike Kehyskuntien nopea kasvu alkoi 1975 jälkeen kaupunkiseutujen keskuskaupungit kaupunkiseutujen kehyskunnat maaseutumaiset seudut 1990-luvun alun lama ja kotikuntalaki (1993) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot; Janne Antikainen

23 Toimialarakenteen monipuolisuusindeksi, HHI-indeksi HHI-indeksi avulla voidaan analysoida toimialarakenteen keskittyneisyyttä tai monipuolisuutta. Indeksin arvot vaihtelevat välillä: mitä korkeampi arvo, sitä keskittyneempi on toimialarakenne ja mitä alhaisempi arvo sitä monipuolisempi toimialarakenne. Monipuolisuusindeksi on vahvin yhdeksällä seudulla: Kuopion, Turun, Lahden, Hämeenlinnan, Tampereen, Helsingin, Pietarsaaren, Porin, Joensuun ja Kotka-Haminan 1. seuduilla. Kuopion seutu on monipuolisin. Yksipuolisuus tai keskittyneisyys altistaa herkemmin äkillisille muutoksille ja rakennemuutoksille, jolloin nousut tai laskut voivat olla nopeita. Monipuolisuus-indeksi on alhaisin mm. Salon, Raahen, Jämsän, Imatran ja Kemi-Tornion seuduilla

24 30 väestöllisesti suurimman seutukunnan HHI-indeksi vuonna 2012 Imatran Salon Kemi-Tornion Oulun Vaasan Savonlinnan Porvoon Etelä-Pirkanmaan Raaseporin Rovaniemen Seinäjoen Kajaanin Kouvolan Jyväskylän Ylivieskan Rauman Lappeenrannan Kokkolan Mikkelin Ylä-Savon Riihimäen Kotka-Haminan Joensuun Porin Jakobstadsregionen Helsingin Tampereen Hämeenlinnan Lahden Turun Kuopion 9,96 9,44 9,43 9,3 8,99 8,95 8,4 7,88 15,69 15,68 15,28 14,6 14,58 14,48 14,37 13,29 13,1 12,93 12,91 12,81 12,08 11,85 11,45 17,52 17,39 19,95 22,27 21,61 24,95 29,81 29,57 Jyväskylän seudun monipuolisuusindeksi keskitasoa 30 väestöllisesti suurimman seudun joukossa Monipuolisimmat seudut olivat HHIindeksin mukaan Kuopion, Turun ja Lahden seudut ja yksipuolisimmat Imatran, Salon ja Kemi-Tornion Lähde: Vähäsantanen & Karppinen 2014, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö