AFinLan syyssymposiumi Oulu
|
|
- Jukka-Pekka Arttu Palo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 AFinLan syyssymposiumi Oulu Verbien tulla ja mennä rektioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för språkstudier
3 Tutkimuksen tarkoitus Kartoittaa millaisen jossakin paikallissijassa olevan täydennyksen verbit tulla ja mennä saavat onko täydennys norminmukainen vai norminvastainen syitä norminvastaisten täydennyksien ilmentymiin Datum Sidfot 3
4 Aineiston tausta Tutkimushanke: Korpustutkimus oppijankielen kielikohtaisista ja universaaleista ominaisuuksista (2007-) kansainvälinen oppijansuomen korpus (ICLFI) rahoittaja Ruotsin valtionpankin juhlarahasto (Riksbankens Jubileumsfond, RJ)
5 Tutkimusaineisto ruotsinkielisten alkeistason kurssin suomenoppijoiden kirjalliset tuotokset vuosilta korpus sanetta paikallissijoja yhteensä 4 408: - norminmukaisia (93 %) - norminvastaisia 320 (7 %)
6 Tutkimusmenetelmät verbit ja paikallissijat etsitty WordSmith Tools -ohjelman Concord-työkalulla (hakusanana men*, tul*, paikallissijojen päätteet, esim. inessiivi ssa, ssä, sa, sä) rektioesiintymät analysoitu manuaalisesti, koska aineistoa ei ole vielä kokonaan koodattu kieliopillisesti
7 Tutkimusaineiston ryhmittely 1. Norminmukaiset rektiomuodostukset 2. Norminvastaiset rektiomuodostukset
8 Verbien mennä ja tulla täydennykset mennä tulla Illatiivi ,0 % ,4 % Elatiivi 6 1,0 16 7,5 Allatiivi 71 12, ,7 Adessiivi 1 0,2 Ablatiivi 1 0,5 -ma-infinitiivi , ,2 Tuloslause 27 12,7 Summa
9 Norminmukaisten ja norminvastaisten rektioesiintymien määrät Norminvastaiset esiintymät: mennä tulla po. illatiivi 28 6 po. allatiivi ma-infinitiivi *********************************** Norminmukaisia ,1 % ,2 % Norminvastaisia 51 8,9 % 8 3,8 %
10 Mennä-verbin norminmukaisia rektioita Ruoan jälkeen Timo meni kotiin. (illatiivi) -- halusi mennä pois heti kahvilasta. (elatiivi) He menevät mökille perjantai-illalla. (allatiivi) -- joulupukki mene kadulla. (adessiivi)? Menemme ulos kävelemään metsässä (ma-infinitiivi)
11 Tulla-verbin norminmukaisia rektioita Hän tulee ravintolaan Mikon kanssa. (illatiivi) Tulen Luulajasta takaisin --. (elatiivi) Kun he tulevat mökille, melu alkaa. (allatiivi) -- hänen tullessaan takaisin lounaalta. (ablatiivi) Tulette tapaamaan minut syksyllä. (ma-infinitiivi) -- minä tulin hetki hiihtämästä. (ma-infinitiivi) Testä voi tulla insinööri, lääkäri tai opetaja. (t.lause) Oletko sinä tullut hulluksi? (t.lause)
12 Mennä-verbin norminvastaisia rektioita Menin pitkä kävely. (pitkälle kävelylle) Menemme kahvilassa. (kahvilaan) -- mene seuraavaan kursiin. (seuraavalle kurssille) -- menkää kalastaan (kalastamaan) Haluan mennä ulos kävelleen. (kävelemään) Illalla menen voimistelen. (voimistelemaan) -- Timo menin bariin ostamassa --. (ostamaan)
13 Tulla-verbin norminvastaisia rektioita Kun tulin kotona, minä alaan siivota. (kotiin) Kun tuli kahvilassaan Kaisa oli jo siellä. (kahvilaan) Kun he ovat tulleet kesämökkiin --. (kesämökille) ****************************************** Tuloslauseet: 15 norminmukaista,12 norminvastaista Tullaisin tosi iloinen. (iloiseksi) Hän tuli ylpeys! (ylpeäksi) -- suuri muutos tulla ihan taloudelliseksi riippumatoksi. (taloudellisesti riippumattomaksi) Isä tule auringon polttama. (isästä)
14 Tuloksia 1 Mennä- ja tulla-verbien norminmukaiset rektiot: - valtaosassa täydennyksistä käytetty oikeita paikallissijoja konkreettisten paikkojen ilmaisuissa - -ma-infinitiivin illatiivi hallitaan Päätelmä: - alkeistasolla oppijat näyttävät hallitsevan mennäja tulla-verbien paikallissijaiset rektiot hyvin (samat verbirektiot useasti toistuvia) - tuotosten tekstityyppi vaikuttanee esiintymien frekvensseihin
15 Tuloksia 2 Mennä- ja tulla-verbien norminvastaiset rektiot: - täydennyksen paikallissijan vaihtelua illatiivin ja allatiivin välillä, aina ei muisteta paikallisuuden laatua (sisä ulko) - -ma-infinitiivin illatiivin muodostamisessa joillakin oppijoilla vaikeuksia - -ma-infinitiivin illatiivin sijasta käytetty toista verbiä taivutettuna persoonassa - -ma-infinitiivin illatiivin sijasta käytetty muuta paikallissijaa Päätelmä: opetuksessa korostettava enemmän verbien rektioita jo alkuvaiheessa, -ma-infinitiivin muodostukseen ja käyttöön tutustuminen aikaistettava
Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu
Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Paikallissijojen funktioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för
LisätiedotKorpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa
The 5th autumn seminar of Tallinn University 27.10.2010 Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa Tuija Määttä Umeå universitet Institutionen
Lisätiedot11th International Congress for Finno-Ugric Studies
11th International Congress for Finno-Ugric Studies VIRSU symposium 9.-14.8.2010 Piliscsaba Corpus-based Analysis of how Swedish-speaking students learning Finnish use the local cases in text production
LisätiedotHaasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit
Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit Jarmo Harri Jantunen Korpustutkimus oppijankielen kielikohtaisista ja universaaleista ominaisuuksista -projekti www.oulu.fi/oppijankieli/
LisätiedotLähivõrdlusi Lähivertailuja21
Lähivõrdlusi Lähivertailuja21 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A PA L U T O I M E T A N U D J O H A N N A L A A K S O, P I R K K O M U I K K U - W E R N E R, M ARIA- M A R E N S E PPER
LisätiedotThis is the published version of a paper published in Lähivôrdlusi. Lähivertailuja. Citation for the original published paper (version of record):
http://www.diva-portal.org This is the published version of a paper published in Lähivôrdlusi. Lähivertailuja. Citation for the original published paper (version of record): Määttä, T. (2013) Paikallissijaisten
LisätiedotSijoista ja kieliopillisista funktioista
Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijajärjestelmästä Suomessa 15 sijaa kieliopilliset ja muut, semanttiset, obliikvisijat tjs. kieliopilliset sijat : nominatiivi (pallo, hattu) genetiivi (pallon,
Lisätiedot5. Paikallissijat/obliikvisijat
5. Paikallissijat/obliikvisijat 5/1 1. Paikallissijat tai obliikvisijat erottuvat nom-part-gen -ryhmän päätteistä siinä, että jälkimmäiset osoittavat ensisijaisesti olion, edelliset sijat taas ei-ajallisen
LisätiedotVerbien tulla ja mennä rektioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa
Keisanen, T., E. Kärkkäinen, M. Rauniomaa, P. Siitonen & M. Siromaa (toim.) 2013. AFinLA-e Soveltavan kielitieteen tutkimuksia 2013 / n:o 5. 123 141. Tuija Määttä Uumajan yliopisto Verbien tulla ja mennä
LisätiedotPaikallissijaisten saneiden funktiot ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden teksteissä
doi: 10.5128/LV23.10 Paikallissijaisten saneiden funktiot ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden teksteissä TUIJA MÄÄTTÄ Uumajan yliopisto Tiivistelmä. Artikkeli käsittelee ruotsinkielisten suomenoppijoiden
LisätiedotKORPUSPOHJAINEN TUTKIMUS RUOTSINKIELISTEN SUOMENOPPIJOIDEN ILLATIIVIN JA ALLATIIVIN KÄYTÖSTÄ KIRJALLISESSA TUOTANNOSSA.
Menen seuraavaan kursiin KORPUSPOHJAINEN TUTKIMUS RUOTSINKIELISTEN SUOMENOPPIJOIDEN ILLATIIVIN JA ALLATIIVIN KÄYTÖSTÄ KIRJALLISESSA TUOTANNOSSA Tuija Määttä Abstrakti Artikkelissa tarkastellaan ruotsinkielisten
LisätiedotLähivõrdlusi Lähivertailuja19
Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T
LisätiedotKORPUSPOHJAINEN TUTKIMUS VIRONKIELISTEN SUOMEN- OPPIJOIDEN SISÄPAIKALLIS- SIJOJEN KÄYTÖSTÄ
KORPUSPOHJAINEN TUTKIMUS VIRONKIELISTEN SUOMEN- OPPIJOIDEN SISÄPAIKALLIS- SIJOJEN KÄYTÖSTÄ Keaty Siivelt Abstrakti Tässä artikkelissa tarkastellaan vironkielisten suomenoppijoiden sisäpaikallissijojen
Lisätiedotvaikutusta ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisiin
doi:10.5128/lv22.07 Oppikirjan sanaston vaikutuksesta ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisiin tuotoksiin TUIJA MÄÄTTÄ Uumajan yliopisto Tiivistelmä. Artikkelissa pohditaan oppikirjan
Lisätiedotalkuun alkuun A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö
alkuun alkuun A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö A ahdistunut + nominin elatiivi aikoa + verbin A infinitiivi ajatella + nominin partitiivi ajatella + verbin A infinitiivi alkaa
LisätiedotPuhu suomea! Suomen kielen perusteita. Vihko 5. Teksti: Jussi Örn Kuvitus: Amadeu Vives
0 Puhu suomea! Suomen kielen perusteita Vihko 5 Teksti: Jussi Örn Kuvitus: Amadeu Vives 1 Mitä sinun täytyy tehdä? Nesessiivilause genetiivi -n täytyy pitää - ei tarvitse on pakko - ei ole pakko kannattaa
LisätiedotLähivõrdlusi Lähivertailuja21
Lähivõrdlusi Lähivertailuja21 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A PA L U T O I M E T A N U D J O H A N N A L A A K S O, P I R K K O M U I K K U - W E R N E R, M ARIA- M A R E N S E PPER
LisätiedotLähisukukielen vaikutus suomen ja viron omaksumiseen: korpuspohjainen tutkimus
Lähisukukielen vaikutus suomen ja viron omaksumiseen: korpuspohjainen tutkimus 11. FU-kongressin VIRSU-symposiumi 10.8.2010 Annekatrin Kaivapalu Pille Eslon Tallinnan yliopisto Taustaa Transfer (crosslingusitic
Lisätiedot6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?
5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän
LisätiedotReetta Minkkinen
28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä
Lisätiedot94 + 4 liitettä. Tekijä Tanja Seppälä Työn nimi Oppijansuomen kolligaatit ketjuuntuvissa verbirakenteissa Oppiaine. Työn laji pro gradu
Humanistinen tiedekunta Tiivistelmä opinnäytetyöstä Tekijä Tanja Seppälä Työn nimi Oppijansuomen kolligaatit ketjuuntuvissa verbirakenteissa Oppiaine Työn laji pro gradu Aika lokakuu 2012 Sivumäärä 94
LisätiedotSUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.
SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)
LisätiedotKORPUSANALYYSI OPPIJANSUOMEN EPÄTYYPILLISISTÄ KONTEKSTUAALISTA RAKENTEISTA
KORPUSANALYYSI OPPIJANSUOMEN EPÄTYYPILLISISTÄ KONTEKSTUAALISTA RAKENTEISTA Jarmo H. Jantunen Projekti Korpustutkimus oppijankielen kielikohtaisista ja universaaleista ominaisuuksista http://www.oulu.fi/oppijankieli/
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO. Filosofinen tiedekunta
VAASAN YLIOPISTO Filosofinen tiedekunta Laura Koivusaari Venäjänkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytön tarkastelua Nykysuomen pro gradu -tutkielma Vaasa 2012 1 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 3 1 JOHDANTO
LisätiedotCitation for the original published paper (version of record):
http://www.diva-portal.org This is the published version of a paper published in Lähivõrdlusi. Lähivertailuja. Citation for the original published paper (version of record): Määttä, T. (2016) Ruotsinkielisten
LisätiedotVERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä
VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.
LisätiedotSEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ
SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.
LisätiedotMORFOSYNTAKTISET OBJEKTIVIRHEET OPPIJANSUOMESSA KORPUSPOHJAINEN KUVAUS SUOMENOPPIJOIDEN KIELITAIDON TARKKUUDEN KEHITYKSESTÄ
MORFOSYNTAKTISET OBJEKTIVIRHEET OPPIJANSUOMESSA KORPUSPOHJAINEN KUVAUS SUOMENOPPIJOIDEN KIELITAIDON TARKKUUDEN KEHITYKSESTÄ Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto 15.5.2017 Olli-Juhani Piri
LisätiedotLAUSESANAT KONJUNKTIOT
LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti
LisätiedotOppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti
Oppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti III Virsu-konferenssi Joensuussa 19. 20.1.2007 Jarmo H. Jantunen Esitelmän rakenne Kotekstuaalia valintoja yleensä ja aiempia havaintoja oppijankielestä Pilottiaineisto
LisätiedotItä-Suomen Liikkuva koulu -seminaaripäivä Pajakuvaus, kesto 1h
Itä-Suomen Liikkuva koulu -seminaaripäivä 26.9.2018 Pajakuvaus, kesto 1h 7. Toiminnallinen oppiminen: Mitä toiminnallisuus voikaan tarkoittaa oppitunneilla käytännössä? Tule testaamaan - luvassa on toiminnallinen
LisätiedotLähdekielen vaikutus ja kielitaitotasot: paikallissijojen kehitys oppijansuomessa
doi: 1.5128/LV23.14 Lähdekielen vaikutus ja kielitaitotasot: paikallissijojen kehitys oppijansuomessa KEATY SIIVELT Tallinnan yliopisto SANNA MUSTONEN Jyväskylän yliopisto Tiivistelmä. Artikkelissa tarkastelemme,
LisätiedotOppijansuomen kolligaatit ketjuuntuvissa verbirakenteissa
doi: 10.5128/LV23.13 Oppijansuomen kolligaatit ketjuuntuvissa verbirakenteissa TANJA SEPPÄLÄ Tiivistelmä. Tässä artikkelissa tarkastellaan suomi vieraana kielenä -oppijoiden muodostamia kolligaatteja ketjuuntuvissa
LisätiedotSuomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet
Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =
LisätiedotLUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo
LUKUSANOJEN TAIVUTUS Heljä Uusitalo PERUSLUVUT JA JÄRJESTYSLUVUT Lukusanat ovat numeroita Lukusanat voivat olla peruslukuja tai järjestyslukuja. Perusluvut ja järjestysluvut taipuvat kaikissa sijamuodoissa.
LisätiedotVoit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).
Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.
LisätiedotXII International Congress for Finno-Ugric Studies, August 17-21, 2015, Oulu
XII International Congress for Finno-Ugric Studies, August 17-21, 2015, Oulu Verbs governing local cases in texts written by Swedishspeaking beginner-level learners of Finnish Tuija Määttä The Department
LisätiedotMinä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti
Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen
LisätiedotOlipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat
Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat Harmaan linnan ritarit Olipa kerran kolme ritaria ja niillä oli harmaa linna. Linna sijaitsi kukkulan päällä. Linnaan hyökättiin. Sinne hyökkäsi punaiset ritarit,
LisätiedotInessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?
KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?
LisätiedotLähdekielen ja kielitaitotason vaikutus vironkielisten suomenoppijoiden tuottamiin substantiivi- ja adjektiivirektioihin
Lähdekielen ja kielitaitotason vaikutus vironkielisten suomenoppijoiden tuottamiin substantiivi- ja adjektiivirektioihin Miikal Hovi Pro gradu -tutkielma Turun yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos
LisätiedotFRASEOLOGISET VIRHEET KANSAINVÄLISESSÄ OPPIJAN- SUOMEN KORPUKSESSA
FRASEOLOGISET VIRHEET KANSAINVÄLISESSÄ OPPIJAN- SUOMEN KORPUKSESSA Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto kesäkuu 2015 Helena Kuuluvainen SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 1.1. Tutkimuksen aihe ja tavoitteet
LisätiedotSUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:
SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: 1. Essee, jonka pohjana on teos Kielemme kohtalo. 2. Tehtävät, joiden pohjana on
LisätiedotYleinen kielitutkinto, keskitaso, harjoituksia /
RUOKA LÄMMITTELY 1. Mitä teet aamulla ensimmäiseksi? Entä sen jälkeen? 2. Mihin aikaan syöt yleensä aamupalaa / lounasta / päivällistä / iltapalaa? 3. Mitä teet iltapäivällä? 4. Mitä sinä syöt usein? 5.
LisätiedotHIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma
NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät
LisätiedotVerbittömät tapahtumanilmaukset
lektiot Verbittömät tapahtumanilmaukset Suunnannäyttäjinä lähde- ja kohde-konstruktio Katja Västi Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 8. joulukuuta 2012 Suomen kielen ensimmäisen vuoden opintoihin
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotSANOA-VERBI FRASEOLOGISENA YKSIKKÖNÄ OPPIJANSUOMESSA
SANOA-VERBI FRASEOLOGISENA YKSIKKÖNÄ OPPIJANSUOMESSA JA NATIIVIKIELESSÄ Verbin ydin ja täydennysympäristö Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto toukokuu 2014 Hanna Varrio SISÄLLYS 1. JOHDANTO
LisätiedotLIKIMÄÄRÄN ILMAISIMET NATIIVI- JA OPPIJANSUOMESSA Lekseemien lähes ja melkein vierussanatarkastelu
LIKIMÄÄRÄN ILMAISIMET NATIIVI- JA OPPIJANSUOMESSA Lekseemien lähes ja melkein vierussanatarkastelu Suomen kielen kandidaatintutkielma Oulun yliopisto 15.1.2016 Virpi Kukkonen SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 1.1.
LisätiedotKommunikaatioverbeistä ruotsinkielisten suomenoppijoiden
doi:10.5128/lv24.05 Kommunikaatioverbeistä ruotsinkielisten suomenoppijoiden teksteissä TUIJA MÄÄTTÄ Uumajan yliopisto Tiivistelmä. Ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjoittamissa teksteissä
LisätiedotKielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista
Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys
LisätiedotVOKAALIHARMONIA. Takavokaalit (back v.) - Use endings with ä, ö... -ko? / -ta / -a... Etuvokaalit (frontal v.) -kö? / -tä / -ä...
Takavokaalit (back v.) A O U Etuvokaalit (frontal v.) Ä Ö Y Välivokaalit (middle v.) I E VOKAALIHARMONIA - Use endings with a, o... -ko? / -ta / -a... - Use endings with ä, ö... -kö? / -tä / -ä... - If
LisätiedotSuomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita
1 Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot nominatiivi kännykkä keitin partitiivi kännykkää keitintä genetiivi kännykän keittimen akkusatiivi kännykän/kännykkä keittimien/keitin illatiivi
LisätiedotYhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry
Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo
LisätiedotSuomen kielen substantiivilla on noin 2000 erilaista muotoa vai onko sittenkään? Kimmo Kettunen, Tampereen yliopisto, informaatiotutkimuksen laitos
Suomen kielen substantiivilla on noin 2000 erilaista muotoa vai onko sittenkään? Kimmo Kettunen, Tampereen yliopisto, informaatiotutkimuksen laitos Tausta Suomen kielen erilaisten sanamuotojen määrä esitetään
LisätiedotAIKAMUODOT. Perfekti
AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit
LisätiedotVerbien kertaus. Aleksi Sahala (päivitetty )
Verbien kertaus Aleksi Sahala 27.09.2015 (päivitetty 10.09.2017) Split-ergatiivisuus verbeissä Persoonaprefiksien ja suffiksien funktio riippuu siitä, onko verbi marû- vai ḫamṭu-konjugaatiossa. Lauseenjäsenten
LisätiedotInfiniittiset rakenteet, osa 1
Infiniittiset rakenteet, osa 1 Infinitiivit ja partisiipit verbin nominaalimuodot: infinitiivit ja partisiipit infinitiiveillä on substantiivin, partisiipeilla adjektiivin ominaisuuksia suomen kielen yksi
LisätiedotKevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.
Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,
LisätiedotSuomi 3A. Torstai 1. kesäkuuta Syreeni
Suomi 3A Torstai 1. kesäkuuta 2017 Syreeni Lämmittely: Juttele parin kanssa Mitä kuuluu? Millainen päivä sulla on ollut? Mitä sä teit viime viikolla? Kotitehtävä: harjoitus 7 Nominatiivi yksikkövartalo
LisätiedotTäytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.
Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy
LisätiedotARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia
ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen
LisätiedotViron kielen vaikutus suomen kielen verbien ja niiden rektioiden oppimiseen
lektiot Viron kielen vaikutus suomen kielen verbien ja niiden rektioiden oppimiseen Leena Nissilä Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 3. joulukuuta 2011 Kieleni rajat ovat maailmani rajat, kirjoitti
LisätiedotLAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.
LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat
LisätiedotCopylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä
Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.
LisätiedotPaikallissijojen harjoittelua
Paikallissijojen harjoittelua 1. Kirjoita kysymykset, joilla saat vastaukseksi oikean paikallissijan: inessiivi koulussa elatiivi koulusta illatiivi kouluun adessiivi koululla ablatiivi koululta allatiivi
LisätiedotVapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla
Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php
Lisätiedotsuurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi
TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi
LisätiedotMe voimme nauttia luontoa-
Me voimme nauttia luontoa- Rektioilmaukset suomi toisena kielenä -oppijoiden teksteissä Pro gradu -tutkielma Suomen kieli Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Syyskuu 2013 Anne Nucci JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
LisätiedotSUOMEN KIELEN ALKEISOPPIKIRJA
Anna-Liisa Lepäsmaa Leena Silfverberg SUOMEN KIELEN ALKEISOPPIKIRJA FINN LECTURA SUOMEN KIELEN ALKEISOPPIKIRJA N ISBN 951-792-034-2 Copyright Kansi ja kuvat Paino Kustantaja 6 Anna-Liisa Lepäsmaa Leena
LisätiedotSUOMEN KIELEN ALLATIIVIN KÄYTTÖ JA KÄYTÖN LAAJENTUMINEN
SUOMEN KIELEN ALLATIIVIN KÄYTTÖ JA KÄYTÖN LAAJENTUMINEN Anu Karrimaa Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kieli Pro gradu -tutkielma elokuu 2011 Tampereen yliopisto
LisätiedotInfiniittiset rakenteet
Infiniittiset rakenteet Infinitiivit ja partisiipit verbin nominaalimuodot: infinitiivit ja partisiipit infinitiiveillä on substantiivin, partisiipeilla adjektiivin ominaisuuksia suomen kielen yksi infinitiivi
LisätiedotTaideopintoja, historian tutkimusta, kävelylenkkejä uuden elämän askelin
Taideopintoja, historian tutkimusta, kävelylenkkejä uuden elämän askelin Posted on 18.12.2013 by Eeva-Liisa Viitala 2 Helsingin yliopiston kirjaston keväällä 2013 eläkkeelle jäänyt ylikirjastonhoitaja
LisätiedotKenelle työttömän työkyvyn arviointi kuuluu?
Kenelle työttömän työkyvyn arviointi kuuluu? TEM Työryhmän raportti 10/2011: TE:toimistolla ensisijainen vastuu prosessista, jossa työttömän työkyky arvioidaan ja päätetään työmarkkinoille kuntoutettavista
LisätiedotEnsimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina
Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisellä infinitiivillä on kaksi muotoa, perusmuoto ja translatiivi. Perusmuodossa on pelkkä ensimmäisen infinitiivin tunnus,
LisätiedotTyössäoppimassa Tanskassa
Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa
LisätiedotVnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen
Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin
LisätiedotEn pysty ajattelemaan mitään muuta kuin diabetestani. Diabetes pelottaa minua. Tarvitsen enemmän apua. En tarkoita syödä niin paljon sokeria kuin syön
En tarkoita syödä niin paljon sokeria kuin syön En pysty ajattelemaan mitään muuta kuin diabetestani Tarvitsen enemmän apua Diabetes pelottaa minua Minulla on välillä tosi vaikeita hetkiä Diabetes hallitsee
LisätiedotRUOTSINKIELISTEN SUOMENOPPIJOIDEN MORFOSYNTAKTISTEN VERBIMUOTOJEN VIRHEKÄYTÖT
RUOTSINKIELISTEN SUOMENOPPIJOIDEN MORFOSYNTAKTISTEN VERBIMUOTOJEN VIRHEKÄYTÖT Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto 18.12.2017 Annika Liiti SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 1.1. Tutkimuksen taustaa
LisätiedotAlakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015
Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotArjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014
Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten
LisätiedotSuomen kielioppia edistyneille
Suomen kielioppia edistyneille Numeraalit ja lyhenteet Päätteiden ja tunnusten liittäminen Tuula Marila Hanna Tarkki Numeraalit: Perusluvut 1/3 ovat nomineja ja taipuvat sijamuodoissa. ilmaisevat määrää
LisätiedotSijojen synty ja säilyminen
synty ja synty ja Leonid Kulikov: Evolution of Case Systems 7. huhtikuuta 2009 synty ja Sisältö 1 2 3 synty ja Indoarjalaisten kielten sijoista Sanskritissa kahdeksan sijaa Nuoremmissa IA-kielissä sijajärjestelmä
LisätiedotSuomi 2A. Tiistai
Suomi 2A Tiistai 14.2.2017 Tänään Sanatyypit Mennään! Rektio (verbi + sana) Mutta ensin Kotitehtävät: imperfekti, pikkusanat, matkailusanat, sanatyypit:kysymyksiä? Infoa Info: Suomi 2B Suomi 2B 28.2.-6.4.2017
LisätiedotMatkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat
Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä
LisätiedotHaluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi
Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,
Lisätiedot8.2.2013. Mikä paikallissijoissa kiinnostaa kognitivistia? Suomen kieliopin kysymyksiä 2. osa: suomen paikallissijat suhteiden ilmaisijoina
Mikä paikallissijoissa kiinnostaa kognitivistia? Suomen kieliopin kysymyksiä 2. osa: suomen paikallissijat suhteiden ilmaisijoina Tuomas Huumo thuumo@utu.fi Etenkin alkuvaiheen kognitiivisessa kielitieteessä
LisätiedotKREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen
KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen adjektiivi laatusana, ominaisuutta ilmaiseva sana: rohkea, iloinen, kuulas jne. adjektiiviattribuutti attribuutti
LisätiedotPalautetta nuortenryhmältä
Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.
LisätiedotTyöhön iloisella mielellä ja suomen kielellä! Õnne Kankainen 23.5.2013
Työhön iloisella mielellä ja suomen kielellä! Õnne Kankainen 23.5.2013 Tee tööd ja näe vaeva, siis tuleb ka armastus! Anton Hansen Tammsaare Onnenkieli Oy Õnne, õnn, õnne onni Onnellinen kieli! Olen onnellinen,
LisätiedotPUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa
PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-
LisätiedotVerbirektioita harjoittava lautapeli A2 B1-tasoisille suomenoppijoille
Verbirektioita harjoittava lautapeli A2 B1-tasoisille suomenoppijoille Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos Aineenopettajan koulutus Pedagogisen tuotteen raportti
LisätiedotKesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa
Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kirsi Nikkola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopisto Tutkimusprojekti ja menetelmät Tutkin Lapin
LisätiedotMiten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä?
Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä? Esitelmä oppijankielen korpustyöpajassa 17.1.2008 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Oppijankielen universaaleja piirteitä
LisätiedotMONIKKOJEN TEORIAA. SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko
MONIKKOJEN TEORIAA SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko MITKÄ? KETKÄ? (nominatiivi) sanan yksikkövartalo + t talo talo talot poika poja pojat huone huonee huoneet lapsi lapse lapset MITÄ?
LisätiedotOpiskelijakirjaston verkkojulkaisu 2006. Opettamisjärjestys suomen kielen oppikirjoissa
Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu 2006 Opettamisjärjestys suomen kielen oppikirjoissa Anne Koskela ja Tiina Suni Julkaisu: Tutkielmia oppijankielestä Oulu: Oulun yliopisto, 2000 (Suomen ja saamen kielen
LisätiedotSuomen kieli toisena kielenä Ajankohtaisia tutkimustuloksia
Suomen kieli toisena kielenä Ajankohtaisia tutkimustuloksia Koulutuksen tarve kasvaa Maahanmuuttajien määrän jatkuva kasvu on lisännyt suomen kieli toisena kielenä -opetuksen tarvetta Suomessa. Myös ulkomailla
LisätiedotTAITOTASOLTA TOISELLE:
TAITOTASOLTA TOISELLE: KORPUSPOHJAINEN TUTKIELMA VIRONKIELISTEN SUOMENOPPIJOIDEN VERBISANASTON KEHITTYMISESTÄ Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto toukokuu 2014 Hanna Taimisto SISÄLLYS 1.
LisätiedotHerään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi
Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan
LisätiedotKAKSI LITRAA KOKISTA - paikallissijaisten verbirektioiden käyttö suomen ja unkarin kielessä kognitiivisen kielitieteen
BABEŞ-BOLYAIN YLIOPISTO HUMANISTINEN TIEDEKUNTA KAKSI LITRAA KOKISTA - paikallissijaisten verbirektioiden käyttö suomen ja unkarin kielessä kognitiivisen kielitieteen näkökulmasta - Ohjaaja: asist. drd.
Lisätiedot