V U O S I K E R T O M U S

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2006

2 SISÄLLYSLUETTELO 3 HYVÄT TEOT PALKITTIIN 4 PÄÄJOHTAJAN KATSAUS 6 VEROHALLINTO PALVELEE KOKO SUOMESSA 9 VEROTULOILLA RAKENNETAAN HYVINVOINTIA 12 TASAPUOLISTA JA YHDENMUKAISTA VEROTUSTA 15 VEROTUS MUUTTUU JA KANSAINVÄLISTYY 18 VEROHALLINTO PANOSTAA SÄHKÖISEEN ASIOINTIIN 20 VEROVALVONTA TURVAA VEROTULOT 23 HENKILÖSTÖN OSAAMISTA TUETAAN 27 TAVOITTEENA PAREMPI TUOTTAVUUS 29 JOHTORYHMÄT JA NEUVOTTELUKUNTA

3 HYVÄT TEOT PALKITTIIN HYVÄT TEOT PALKITTIIN Verohallinto julkisti ja otti käyttöön vuonna 2006 useita uusia menettelyjä ja palveluja. Hyvät teot huomattiin, sillä verohallinto palkittiin vuoden aikana peräti kuudessa eri kilpailussa. Esitäytetty veroilmoitus vei tehokkuus- ja tuottavuussarjan voiton Pääministerin parhaat käytännöt -kilpailussa. Perusteluna palkinnolle oli se, että kansalaisten veroilmoituksen tekemiseen käyttämä aika väheni selvästi. Myös verohallinnon omat kustannushyödyt ja sähköisten tiedonsaantikanavien hyödyntäminen olivat perusteena palkinnolle. Esitäytetyn veroilmoituksen viestintä palkittiin erikseen Yhteiskuntaviestinnän yhdistyksen kunniamaininnalla esimerkkinä erinomaisesta viranomaisviestinnästä. Myös Palkka.fi-palvelu palkittiin kunniamaininnalla Pääministerin parhaat käytännöt -kilpailun Uudet innovaatiot -sarjassa. Palkka.fi tarjoaa hyvää asiakaspalvelua ja tekee velvoitteiden hoitamisen helpommaksi ja tehokkaammaksi palkkaa maksavalle. Palvelu on käyttäjille maksuton. Palkka.fi -palvelun tarjoavat Työeläkevakuuttajat TELA ry, lakisääteistä tapaturmavakuutusta harjoittavat vahinkovakuutusyhtiöt, verohallinto ja Kela. Verohallitus vastaa järjestelmän ylläpidosta. Verohallituksen ja Kelan yhdessä toteuttama Katso-palvelu sai tunnustus palkinnon julkishallinnon yhteishankkeita arvioineessa JulkIT Awards -kilpailussa. Katsopalvelusta yritys voi hakea sähköistä asiointiaan varten tunnisteen, jonka avulla kytketään luotettavasti toisiinsa yritys, yrityksen asioita hoitava henkilö ja hänen toimivaltuutensa. Katso ansaitsi raadin mukaan tunnustuksen, sillä se palvelee niin julkishallintoa kuin yksityistäkin sektoria ja antaa verorahoille vastinetta. Verokortti verkossa -palvelu oli vasta rajoitetussa käytössä, mutta silti verkkopalvelu valittiin Suomen edustajaksi kansainväliseen World Summit Awards -kisaan. Kilpailulla haetaan 168 maan tarjonnasta parhaita tietoyhteiskuntasovelluksia. Lopullinen valinta tehdään loppuvuonna Verohallinnon puhelin- ja sähköpostipalvelu voitti ensimmäisen palkinnon Teleperformance Finland Oy:n CRM Grand Prix -kilpailussa. Tutkimus tehtiin soitta malla koesoittoja ja lähettämällä sähköpostiviestejä kilpailussa mukana oleviin organisaatioihin. Verohallinto oli mukana Julkiset palvelut -toimialan sarjassa. Valtiokonttorin Kaiku-kilpailussa valittiin valtion parhaaksi työpaikaksi Etelä- Karjalan verotoimisto. Palkinto tuli siitä, että verotoimistossa oli toteutettu yhdessä henkilöstön kanssa strategialähtöinen työympäristön kehittämishanke, jota on alettu hyödyntää myös muualla verohallinnossa. Hankkeessa kiinnitettiin huomiota myös henkilöstön monipuoliseen osaamisen kehittämiseen. VEROHALLINTO

4 PÄÄJOHTAJAN KATSAUS 4 VEROHALLINTO 2006

5 PÄÄJOHTAJAN KATSAUS PÄÄJOHTAJAN KATSAUS Verohallinto jatkoi strategiansa mukaisesti verotusprosessien, toimintojen ja palvelujen kehittämistä myös vuonna Kehittämishankkeilla parannettiin edelleen verohallinnon palvelukykyä, tuottavuutta, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta. Uudistunut henkilöverotusmenettely muutti sekä asiakkaiden että henkilöverottajien toimintaa. Tammikuu ei enää ollutkaan veroilmoituksen tekokuukausi. Esitäytetty vero ilmoitus lähetettiin kevään aikana kaikkiaan 4,8 miljoonalle henkilöasiakkaalle. Uusi menettely sujui sekä asiakkaiden että verohallinnon näkökulmasta hyvin. Onnistumiseen vaikutti oleellisesti tehokas tiedottaminen ja uudistuksen muunkin valmistelun perusteellisuus. Pitkän kehitystyön tuloksena sähköisiä asiointipalveluja voitiin avata asiakkaiden käyttöön. Yrittäjyyden politiikkaohjelmaa toteuttava Palkka.fi -palvelu avattiin kaikille asiakkaille helmikuussa. Organisaatioiden tunnistustarpeisiin luotu Katso-järjestelmä otettiin niin ikään käyttöön helmikuussa. Verokortti verkossa -palvelu on osa hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmaa. Palvelun rajoitettuun käyttöön päästiin kesäkuussa, ja käyttöä laajennettiin edelleen lokakuussa. Yleiseen käyttöön palvelu avattiin vuoden 2007 alussa. Palvelun yhteydessä saatiin tuotantoon myös verohallinnon sähköinen asiointiympäristö, joka tarjoaa standardoidun tavan tuottaa uusia sähköisiä palveluja. Vuoden 2006 verotulojen bruttokertymä oli lähes 55,5 miljardia euroa. Lisäystä edellisen vuoden toteutumaan oli lähes 6 prosenttia. Veronsaajille tilitettyjen verojen ja maksujen yhteismäärä oli noin 43,7 miljardia euroa. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 4,2 prosenttia. Verohallinto haluaa kehittää myös veronsaaja-asiakkaille suunnattuja verkkopalveluja. Tämän asiakasryhmän tieto- ja asiointipalvelujen kehittäminen käynnistettiin esiselvityksellä, joka valmistui toimintavuonna. Verohallinnon toimintojen organisointi eteni strategian mukaisesti. Toimintoja keskitettiin yhteisöjen verotuksesta huolehtiviin yritysverotoimistoihin. Verotoimistot puolestaan keskittyvät henkilö- ja yrittäjäasiakkaiden verotukseen. Automatisoiduista verotustehtävistä vastaava tuotantokeskus aloitti toimintansa Verohallituksen tulosyksikkönä helmikuussa Henkilöstöja taloushallintotehtävien keskittäminen on edennyt suunnitellusti. Veronkannon ja perinnän tehtävien uudistamista ja järjestämistä toteuttava hanke käynnistyi elokuussa Henkilötyövuosina mitaten verohallinnossa tehtiin yhteensä henkilötyövuotta. Määrä on 112 henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisenä vuonna, ja henkilötyövuosikehys alittui kaikkiaan 88 henkilötyövuodella. Tämä on hyvä lähtökohta tuottavuustavoitteiden saavuttamiseksi vuonna Verohallinnon vuoden 2006 nettomenot olivat 342,8 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 3,1 prosenttia. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto kasvatti henkilöstömenoja 1,1 prosenttia huomattavasta henkilötyövuosien vähentymisestä huolimatta. Työn tuottavuus parani vuoteen 2005 verrattuna 3,2 prosenttia, mikä oli 1,4 prosenttiyksikköä tavoitetta parempi. Kokonaistaloudellisuus nousi vuoden 2005 tasoon verrattuna 0,9 prosenttia. Verohallinto jatkaa verotusprosessien ja organisaation uudistamista sekä sähköisten, vuorovaikutteisten palvelujen kehittämistä tulevina vuosina. Tällä saavutetaan tarvittavan henkilötyömäärän huomattava väheneminen. Tämä puolestaan auttaa verohallintoa kohtaamaan suurten ikäluokkien eläköitymisen ja työmarkkinoiden kiristyvän kilpailun työvoimasta. Verohallinnon tuloksen ratkaisevat ihmisten osaaminen sekä kyky ja halu tehdä yhteistyötä ja saavuttaa tuloksia. Tämä on toimintamme tavoite sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Verohallintolaisten osaaminen ja motivaatio ovat pääoma, jonka merkitys korostuu tulevaisuudessa yhä enemmän. Jukka Tammi pääjohtaja VEROHALLINTO

6 VEROHALLINTO PALVELEE KOKO SUOMESSA VEROHALLINTO PALVELEE KOKO SUOMESSA Verohallinnon perustehtävä on toimittaa verotus sekä tilittää verot ja veronluonteiset maksut siten, että Veronmaksajille aiheutuu varsinaisten verojen lisäksi mahdollisimman vähän kustannuksia ja haittaa. Veronsaajat saavat verotulonsa oikean määräisenä, oikeaaikaisesti ja kustannustehokkaasti. Verohallinnon olemassaolon tarkoitus tiivistyy toiminta-ajatukseen Oikea vero oikeaan aikaan. Verohallinnon toimintaa ohjaavat arvot ovat tasapuolisuus luotettavuus korkea ammattitaito Verohallitus ja verovirastot Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa, kunnissa ja Ahvenanmaan maakunnassa. Verotusta säätelevät verolait. Valtio varainministeriön alaisuuteen kuuluva verohallinto kerää veroista ja veronluonteisista maksuista noin 75 prosenttia. Veroja ja maksuja keräävät myös tullilaitos ja Ajoneuvohallintokeskus. Verohallinto muodostuu Verohallituksesta, kahdeksasta alueellisesta verovirastosta ja Konserniverokeskuksesta. Verohallitus johtaa verohallintoa. Se vastaa strategisesta suunnittelusta ja tulosohjauksesta sekä kehittää verotusprosesseja ja -menettelyjä. Verohallitus huolehtii, että verotus toimitetaan koko Suomessa yhdenmukaisesti ja oikein. Verovirastot huolehtivat oman toimialueensa henkilö- ja yritys asiakkaiden verotuspäätöksistä, asiakaspalvelusta, verovalvonnasta sekä maksuliikenteestä. Asiakkaita palveltiin vuoden 2006 lopussa 49 verotoimistossa, 5 yritysverotoimistossa sekä noin 70 muussa toimipisteessä. Virastoissa hoidetaan lisäksi keskitettyjä tehtäviä, kuten veronkantoa, maksuvalvontaa ja verotarkastusta. Konserniverokeskuksen toimialueena on koko Suomi. Se huolehtii keskitetysti suomalaisten suuryritysten verotuksesta. Lapin verovirasto Oulun ja Kainuun verovirasto Länsi-Suomen verovirasto Savo-Karjalan verovirasto Lounais- Suomen verovirasto Sisä-Suomen verovirasto Kaakkois- Suomen verovirasto Verohallitus Uudenmaan verovirasto Konserniverokeskus Verohallinto. Verohallitus teki touko kuussa 2006 esi tyksen Oulun ja Kai nuun sekä Lapin vero virastojen yhdistämisestä. 6 VEROHALLINTO 2006

7 VEROHALLINTO PALVELEE KOKO SUOMESSA VEROHALLINTO

8 VEROHALLINTO PALVELEE KOKO SUOMESSA Tehtäviä tasataan ja keskitetään Verohallinto on 1990-luvulta asti tasannut virastojen työmäärää siirtämällä palvelutehtäviä pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen. Vuoden 2007 alusta voimaan tullut verohallintolain muutos mahdollistaa sen, että Verohallitus voi päätöksellään siirtää tietyn verovelvollisryhmän verotuksen toisen veroviraston alueelle. Tämä tekee varsinaisten verotustehtävien siirron entistä joustavammaksi. Helmikuussa 2006 aloitti toimintansa Jyväskylässä sijaitsevat tuotantokeskus, joka huolehtii verotuksen automatisoiduista tehtävistä. Tuotantokeskus hoitaa keskitetysti muun muassa sähköisen tiedonkeruun ja tulostuspalvelut. Myös it-tukipalveluja koottiin yhden johdon alle, kun 53 it-tehtävissä toimivaa henkilöä siirtyi verovirastoista Verohallitukseen vuoden 2007 alussa. Turkuun sijoitettu verohallinnon taloushallinnon palvelukeskus toimi täydessä laajuudessaan vuonna Keskus huolehtii koko verohallinnon maksuliikenne- ja kirjanpitotehtävistä. Palkanlaskentaa sekä eräitä muita henkilöstöhallinnon tehtäviä ollaan puolestaan keskittämässä vaiheittain Hämeenlinnaan. Henkilöstöhallinnon palvelukeskuksessa laskettiin vuoden 2006 lopussa koko verohallinnon palkat. Verohallinnossa on käynnissä useita hankkeita nykyisin virastoissa hoidettavien tehtävien keskittämiseksi valtakunnallisesti toimivaltaisiin yksiköihin: Verohallitus teki päätöksen veronkanto- ja perintä toimintojen järjestämisestä. Veronkanto kootaan neljälle paikka kunnalle ja perintä jatkaa nykyisillä 8 paikkakunnalla. Loppuraportti maksuvalvontatehtävien järjestämisestä valmistui syyskuussa. Verohallitus asetti joulukuussa projektin, jonka tehtävänä on valmistella veronsaajien oikeudenvalvonnan järjestämistä valtakunnallisesti yhteen yksikköön. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa luovuttaisiin nykyisestä kaksi portaisesta rakenteesta ja koko verohallinnosta muodostettaisiin yksi virasto. Tällöin tehtäviä voitaisiin järjestää verohallinnon sisällä kokonaan ilman virastorajojen tuomia esteitä. Verotoimistot järjestäytyvät asiakasryhmittäin Vuoteen 2008 mennessä toiminnot järjestetään kaikissa verovirastoissa asiakasryhmittäin, osakeyhtiöitä ja muita yhteisöasiakkaita palveleviin yritysverotoimistoihin ja henkilö- ja yritysasiakkaita palveleviin verotoimistoihin. Kaikkiin verovirastoihin on tarkoitus perustaa yhteisöasiakkaiden verotuksesta huolehtivat yritysverotoimistot viimeistään Vuoden 2006 aikana perustettiin kolme uutta yritysverotoimistoa ja loputkin aloittivat toimintansa vuoden 2007 alussa. Henkilö- ja yrittäjäasiakkaiden verotuksessa edetään kohti maakuntapohjaisia verotoimistoja. Tämä merkitsee verotoimistojen määrän vähentämistä 23:een. Vuoden 2006 aikana valmisteltiin verotoimistojen yhdistymisiä. Niiden seurauksena verotoimistojen määrä väheni 39:ään vuoden 2007 alussa. Toimintaa kehitetään kansainvälisellä yhteistyöllä Verohallinnon on pysyttävä talouselämän kansainvälistymisen tahdissa, jotta se voi palvella ulkomaista toimintaa harjoittavia asiakkaitaan ja valvoa veronsaajien oikeuksia myös kansainvälisesti. Tämä edellyttää verotustietojen vaihtamista sekä sopimista lainsäädännön soveltamisesta, yhteisistä menettelyistä ja valvontatoimenpiteistä muiden maiden verohallintojen kanssa. Kansainvälisellä yhteistyöllä verohallinto myös kehittää omaa toimintaansa. Se on oiva keino hankkia tietoa sekä vaihtaa kokemuksia haasteista, onnistuneista käytännöistä ja verotukseen liittyvistä ongelmista. EU:n rahoittaman Fiscalis-ohjelman puitteissa tehtiin vuonna 2006 lukuisia vierailuja muihin verohallintoihin. OECD:n piirissä toimii useita yhteistyöryhmiä, jotka tuottavat selvityksiä ja suosituksia yhteisiksi toimintalinjoiksi. IOTA:n (Intra-European Organisation of Tax Administrations) järjestämät käytännönläheiset seminaarit ja aktiivisesti toimivat työryhmät ovat olleet verohallinnolle hyödyllisiä. Pohjoismainen yhteistyö on jatkunut vilkkaana. Itämeren maiden yhteistyö verovalvonnan alueella jatkuu edelleen. 8 VEROHALLINTO 2006

9 VEROTULOILLA RAKENNETAAN HYVINVOINTIA VEROTULOILLA RAKENNETAAN HYVINVOINTIA Verotulot ovat yhteiskunnan merkittävin tulonlähde. Verotuloilla ylläpidetään ja kehitetään terveydenhuoltoa, koulutusjärjestelmää ja muita kansalaisten tarvitsemia palveluita. Verohallinto kerää verot ja tilittää ne palveluja ylläpitäville veronsaajille: valtiolle, kunnille, Kansaneläkelaitokselle, seurakunnille ja metsänhoitoyhdistyksille. Verotulojen bruttokertymät kasvoivat Verohallinto keräsi vuonna 2006 verotuloja bruttomääräisesti 55,5 miljardia euroa. Se oli 3,1 miljardia euroa eli 6 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Arvonlisäveron kertymä kasvoi 9,3 prosenttia, mikä selittyy bruttokansantuotteen noin 6 prosentin kasvusta. Työnantajasuorituksia maksettiin 24,2 miljardia euroa, missä kasvua oli 3,9 prosenttia. Ennakonpidätykset kasvoivat 4,5 prosenttia. Vaikka valtionveroa kevennettiin, lisäys vastasi hyvin palkka summan 4,6 prosentin kasvua. Maksuunpantujen verojen kertymä vuonna 2006 oli 10,3 miljardia euroa. Kertymä oli 4,8 prosenttia suurempi kuin vuonna Kasvun tärkein selittäjä olivat yhteisöveron ennakot. Niiden määrä lisääntyi 7,3 prosenttia ja oli yli puolet maksuun pannuista veroista. Tilitykset veronsaajille nousivat Kalenterivuonna 2006 veronsaajille tilitettiin kertyneitä verovaroja yhteensä 43,7 miljardia euroa. Tilitykset lisääntyivät 4,2 prosenttia. Valtion osuus tilityksistä oli 23,8 miljardia euroa, mikä oli 6,3 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvu johtui erityisesti yhteisöveron (6,9 %) ja arvonlisäveron (14,9 %) tuoton hyvästä kehityksestä. Kunnille tilitettiin verovaroja yhteensä 15,2 miljardia euroa. Kunnallisveron tuotto kasvoi 6,2 prosenttia, yhteisöveron tuotto 7,5 prosenttia ja kiinteistöveron 8,3 prosenttia. Seurakunnille tilitettiin verovaroja yhteensä 0,9 miljardia euroa. Kansaneläkelaitokselle tilitettiin veronluonteisia maksuja 3,8 miljardia euroa eli 13,3 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kansaneläkelaitokselle ohjattiin arvonlisä veron tuotosta miljoonaa euroa vuonna 2005, muttei enää VEROTULOJEN BRUTTOKERTYMÄT , MILJOONAA EUROA Muutos 06/05 Oma-aloitteiset verot: Työnantajasuoritukset ja muut oma-aloitteiset verot , , , ,0 4,4 % Arvonlisävero , , , ,7 9,3 % Maksuunpannut verot 9 631, , , ,0 4,8 % Kertymä yhteensä , , , ,8 6,0 % VEROHALLINTO

10 VEROTULOILLA RAKENNETAAN HYVINVOINTIA Verotuloilla kehitetään Suomen tieverkostoa Helsingin Hakamäentietä uudis tetaan liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi vuo sina Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 100 miljoonaa euroa. TILITYKSET VERONSAAJILLE 2006 Muutos Veronsaaja milj. euroa edellisvuoteen (%) Valtio ,9 6,3 ansio- ja pääomatulovero + lähdevero 8 649,8-1,0 yhteisövero 4 250,8 6,9 arvonlisävero 8 979,2 14,9 muut valtion verot 1 908,1 3,2 Kunnat ,8 6,4 kunnallisvero ,4 6,2 yhteisövero 1 249,1 7,5 kiinteistövero 785,3 8,3 Seurakunnat 884,4 4,9 kirkollisvero 774,9 4,7 yhteisövero 109,5 6,8 Kela 3 826,5-13,3 vakuutetun sava-maksu 1 456,2 44,1 työnantajan sotu-maksu 2 370,3-1,4 arvonlisävero 0,0-100,0 Metsänhoitomaksut 27,5-8,3 Verot ja maksut yhteensä ,1 4,2 vuonna Jos arvonlisäveron tilitysten vaikutusta ei oteta huomioon, tilitysten kasvu oli 9,4 prosenttia. Syynä muutoksiin oli 2006 voimaantullut sairausvakuutusmaksun uudistus. Ennakkotiedot verotuloista entistä aiemmin Verosaajien palveluihin tehtiin vuonna 2006 verolainsäädännöstä johtuvia muutoksia. Muutokset selkiyttivät tilityspalveluja ja aikaistivat ennakkotietopalveluja asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Oikaisutilitysten määrän vähentäminen seitsemästä viiteen helpottaa verotulojen seurantaa mutta ei juurikaan vaikuta tilitettäviin määriin. Ennakkotiedot valmistuvalta verovuodelta annettiin entistä aiemmin. Tämä johtui esitäytetyn veroilmoituksen käyttöönotosta ja sen myötä muuttuneista aikatauluista. Talouden suunnittelua ja seurantaa varten tuotettavat tiedot olivat veronsaajien käytössä verohallinnon Internet-sivuilla 1 3 kuukautta varhemmin kuin aikaisempina vuosina. Ennakkotiedot kunnallis- ja kirkollisveroista annettiin jo ennen juhannusta, aiempina vuosina vasta elo-syyskuun vaihteessa. Ennakkotiedot marraskuussa tehtävästä maksuunpanomukaisen tilityksen oikaisuista ja ennakonpalautusosuuksista annettiin jo elokuun lopussa, aiempina vuosina vasta syyskuussa. Ennakkotieto joulukuussa tehtävästä verovuoden 2006 ennakkoperinnän tilitysten oikaisusta laskettiin lokakuun alussa, aikaisempina vuosina vasta joulukuun alussa. Ennakkotieto verotuskustannuksista lähetettiin veronsaajille jo syyskuussa eli kuukautta aikaisemmin kuin edellisenä vuotena. Kuntien ja seurakuntien tiedonsaantia kausitilityksessä maksettavasta määrästä on aikaistettu syyskuusta 2006 lähtien. 10 VEROHALLINTO 2006

11 VEROTULOILLA RAKENNETAAN HYVINVOINTIA Ennakkotiedot kausitilityksestä tuotetaan verohallinnon Internetsivuille. Tiedot ovat veronsaajien käytössä heti, kun kausitilitykset on verohallinnossa laskettu. Veronsaajien ja sidosryhmien palveluita kehitetään Verohallinnon tavoitteena on tarjota asiakkaille niiden tarpeita vastaavia palveluja. Veronsaajat ja sidosryhmät tarvitsevat oikea-aikaisten ja -määräisten tilitysten lisäksi ajantasaista ja riittävää tietoa tilitysten jakoperusteena olevista veroista ja muista jako tekijöistä. Verohallinnon onkin pystyttävä antamaan mahdolli simman reaaliaikaista tietoa toteutuneesta verotulojen kehityksestä ja ennakkotietoa veronsaajien veroista sekä niiden taloudellista vaikutuksista asiakkaan ja yhteiskunnan näkökulmasta. Asiakkaat käyttävät tietoja verotulojen seurantaan, toiminnan ja talouden suunnitteluun sekä maksuvalmiuden varmistamiseen. Tiedot halutaan sellaisessa muodossa, jota asiakkaan tietojärjestelmät pystyvät suoraan hyödyntämään. Verojäämät vuoden lopussa 3 miljardia euroa Maksamatta jääneitä veroja eli verojäämiä oli vuoden 2006 lopussa 3 miljardia euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna kasvua oli 3 prosenttia eli 102 miljoonaa euroa. Jäännösveron ja ennakko veron verojäämät kasvoivat 58 miljoonaa euroa ja arvonlisäveron verojäämät runsaat 40 miljoonaa euroa. Vuoden 2006 verojen perinnän kokonaiskertymä oli miljoonaa euroa, mikä on 37 miljoonaa euroa enemmän kuin edellis vuonna. Kaikkiaan verohallinnon omilla toimenpiteillä kerättiin miljoonaa euroa, eli 81 prosenttia kaikista maksetuista verojäämistä. Ulosottolaitoksen kautta kertyi noin 247 miljoonaa euroa. Verojäämistä 36 prosenttia oli henkilöasiakkaiden maksamatta jättämiä veroja. Näistä suurin osa oli jäännösveroja. Vastaavasti yritys- ja yhteisöasiakkaiden maksamatta jääneistä veroista lähes kaksi kolmasosaa on arvolisäveroja ja ennakonpidätyksiä. Veronsaajien sähköiset palvelut Vuonna 2006 verohallinto aloitti yhteistyössä veronsaajien kanssa selvityksen, jonka tehtävänä oli tunnistaa tärkeimmät asiakasryhmät ja niiden asiointitarpeet sekä tarpeita vastaavat palvelut. Projekti kuvasi veronsaajien verkkopalveluiden tavoitteet ja mallin. Seuraavaksi veronsaajille ja sidosryhmille suunnitellaan oma avoin palvelukanava, johon aluksi tuotetaan kausi tilityksistä tutut talouden ja maksuvalmiuden seurantaan liittyvät tilastot ja laskelmat. Veronsaajat saavat tiedot suoraan omiin laskentajärjestelmiinsä. Asiakkaat voivat seurata omia ja muiden veronsaajien tilitys- ja verotietoja sekä jakoperusteita veronsaaja- ja, veronsaajaryhmäkohtaisesti tai valtakunnallisesti. He saavat myös tietoa verotulojen kehityksestä. Myöhemmin palveluun tuotetaan laajemminkin tilastotietoa, joka palvelee talouden suunnittelua. Lisäksi suunnitteilla on muita asiointi- ja palautepalveluita, jotka voivat liittyä myös veronsaajan muihin rooleihin verohallinnon asiakkaana, esimerkiksi verovelvollisena, maksuvelvollisena, ilmoitusvelvollisena tai muuna tiedon tuottajana tai käyttäjänä. VEROHALLINTO

12 TASAPUOLISTA JA YHDENMUKAISTA VEROTUSTA 12 VEROHALLINTO 2006

13 TASAPUOLISTA JA YHDENMUKAISTA VEROTUSTA TASAPUOLISTA JA YHDENMUKAISTA VEROTUSTA Verotuksen toimittaminen perustuu toisaalta automaattisiin toimintoihin, toisaalta tapauskohtaiseen valvontaan. Tasapuolisuuden turvaamiseksi koko maassa käytetään yhtenäisiä työmenetelmiä ja valvontakriteerejä verotusmenettelyn kaikissa vaiheissa. Tasapuolinen verotus edellyttää laadukasta perusvalvontaa. Sen tehostamiseksi hyödynnetään yhä laajemmin automaattisia prosesseja. Verohallinnon henkilöresurssit kohdennetaan niihin tehtäviin, jotka parantavat valvonnan vaikuttavuutta. Verotus tietoja tutkitaan koneellisesti, ja osa asiakkaista valikoidaan analyysijärjestelmän avulla tapauskohtaiseen, henkilötyötä vaativaan ohjaukseen ja valvontaan. Verotuksen oikea-aikaisuus ja oikeamääräisyys varmistetaan suunnitelmallisella ja systemaattisella riskien hallinnalla. Vuonna 2006 käyttöönotettu esitäytetty veroilmoitus tehosti verovelvollisilta ja sivullisilta saatavien verotustietojen käsittelyä ja paransi henkilöasiakkaiden perusvalvonnan edellytyksiä. Verohallinnon antamat ohjeet vaikuttavat merkittävästi verotuksen oikeellisuuteen. Vuonna 2006 verohallinto julkaisi lukuisia ohjeita ja tiedotteita, joista asiakkaat saivat tietoa verotuksesta ja siihen liittyvistä oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Aineellinen ja menettelyihin liittyvä ohjeistus vaikuttaa olennaisesti myös siihen, että eri verovirastojen käytännöt ovat yhdenmukaisia. Verotuksen laatua voidaan mitata muun muassa hallinto-oikeuksiin päätyneiden vero-asioiden määrällä. Vuoden 2006 valituksista 2449 koski tulo- ja varallisuusverotusta ja 484 arvonlisäverotusta. Tietojärjestelmät ovat toiminnan perusta Toimivat ja turvalliset tietojärjestelmät ovat entistä tärkeämpiä, kun verotusprosesseja automatisoidaan ja uusia sähköisiä asiointipalveluja otetaan käyttöön. Vuoden 2006 aikana Vero hallitus ja sen keskeisistä tietojärjestelmistä vastaava Tieto karhu Oy tarkistivat palvelusopimustaan. Sopimus muutettiin määrä aikaiseksi, ja se päättyy Verohallinnon kaikessa it-toiminnassa noudatetaan tietoturvasäännöksiä ja valtionhallinnon tietoturvallisuudesta annettuja yleisiä ohjeita. Vuonna 2006 Verohallitukseen perustettiin turvallisuusjohtajan virka. Turvallisuusjohtajan tehtäviin kuuluu koko verohallinnon turvallisuustyön johtaminen ja koordinointi. Työ painottuu erityisesti tietoturvallisuuden ylläpitoon ja kehittämiseen. VEROHALLINTO

14 TASAPUOLISTA JA YHDENMUKAISTA VEROTUSTA TULOVEROTUKSEN PERUSVALVONTA , MILJOONAA EUROA Verovuosi Verovuosi Verovuosi Verovuosi Verotuksessa tehdyt muutokset Yhteisöt muutokset vahingoksi muutokset eduksi Elinkeinoyhtymät muutokset vahingoksi muutokset eduksi 0,9 0,4 0,3 0,8 Elinkeinonharjoittajat muutokset vahingoksi muutokset eduksi Maataloudenharjoittajat muutokset vahingoksi muutokset eduksi Palkan ja eläkkeensaajat muutokset vahingoksi muutokset eduksi Arvopaperikauppa (luonnolliset henkilöt) muutokset vahingoksi muutokset eduksi Arvonlisäverotus maksuunpanot Työnantajasuoritukset maksuunpanot VEROHALLINTO 2006

15 VEROTUS MUUTTUU JA KANSAINVÄLISTYY VEROTUS MUUTTUU JA KANSAINVÄLISTYY Esitäytetty veroilmoitus kaikille kansalaisille oli vuoden suurin muutos verotuksen toimittamisessa. Muita muutoksia olivat muun muassa varallisuusveron poistuminen, sairausvakuutusmaksujen uudistus ja matalapalkkatuen käyttöönotto. Vuoden aikana suomalaista sai päätöksen Eta-osinkojen verojen palauttamisesta. Myös ulkomaille maksettujen ansio- ja eläketulojen verotus muuttui. Suomalaiset siirtyivät esitäytettyyn veroilmoitukseen Keväällä 2006 verohallinto lähetti 4,8 miljoonalle henkilöasiakkaalleen uudenlaisen, esitäytetyn veroilmoituksen. Esitäytettyyn veroilmoitukseen merkitään verohallinnon saamat tiedot asiakkaan verovuoden tuloista, vähennyksistä, varoista ja veloista. Asiakkaan on tarkistettava tietojen oikeellisuus ja riittävyys, tehtävä tarvittavat korjaukset ja lisäykset ja ilmoitettava ne verohallinnolle. Jos korjattavaa ei ole, veroilmoitusta ei tarvitse palauttaa. Esitäytetyistä veroilmoituksista palautettiin noin 32 prosenttia. Suurin osa asiakkaiden tekemistä täydennyksistä koski työmatkavähennystä, luovutusvoittoja ja kotitalousvähennystä. Siirtymistä esitäytettyyn veroilmoitukseen tuettiin asiakasviestinnällä. Viestintäkampanjaan kuuluivat tiedote jokaiseen kotitalouteen, tv- ja radiotietoiskut, kampanjasivusto sekä veroilmoituksen tarkistamista ohjaava vuorovaikutteinen esittely Vero.fi -palvelussa. Viestinnän onnistumista mitattiin kolmivaiheisella asiakastutkimuksella. Tutkimuksen perusteella 95 prosenttia kansalaisista oli osannut toimia oikein veroilmoitusta tarkastaessaan. Samassa yhteydessä myös ennakon täydennysmaksun aikatauluun tuli muutoksia. Asiakas voi maksaa oma-aloitteisesti ennakon täydennysmaksua, jos näyttää etteivät ennakkoon maksetut verot riitä kattamaan odotettavissa olevan veron määrää. Välttyäkseen kokonaan jäännösveron korolta asiakkaan on maksettava ennakon täydennysmaksu tammikuun loppuun mennessä. Vielä tämän jälkeenkin jäännösveron koron määrää voi alentaa maksamalla ennakon täydennysmaksua syyskuun loppuun mennessä. Ennakon täydennysmaksua verovuodelle 2006 maksoi henkilöasiakasta, mikä oli yli henkeä enemmän kuin edellisenä vuonna. KOTITALOUSVÄHENNYS Muutos (%) Kappalemäärä Keskimääräinen vähennys, euroa Vähennys yhteensä, euroa SÄHKÖISEN ILMOITTAMISEN TILASTOJA (TYVI) , KAPPALETTA Muutos (%) Palvelua käyttäneet yritykset Valvontailmoitukset Työnantajien vuosi-ilmoitukset Yritysten tuloveroilmoitukset Verokorttien suorasiirtopyynnöt VEROHALLINTO

16 VEROTUS MUUTTUU JA KANSAINVÄLISTYY 16 VEROHALLINTO 2006

17 VEROTUS MUUTTUU JA KANSAINVÄLISTYY Lainsäädäntömuutokset vaikuttivat verotukseen Verotukseen vaikuttavat lainsäädäntömuutokset aiheuttivat muutoksia verohallinnon menettelyihin ja tietojärjestelmiin sekä lisäsivät asiakkaiden ohjaustarvetta. Varallisuusverotus poistui verovuodesta 2006 alkaen. Yritysten nettovarallisuuden laskentaan sekä kiinteistöverotuksen kohteena olevan kiinteistön arvostamiseen sovelletaan vuoden alussa voimaan tullutta lakia varojen arvostamisesta verotuksessa. Sairausvakuutuksen rahoitusta uudistettiin vuonna Sairausvakuutusmaksu jaettiin sairaanhoitomaksuun ja päivä rahamaksuun. Vuoden 2006 alussa tuli voimaan laki työnantajan matalapalkkatuesta. Vuonna 2006 matalapalkkatukea käytettiin noin 79,4 miljoonaa euroa. Tukea hyödyntäneiden työnantajien määrä oli loppuvuodesta noin Kotitalousvähennyksen suosio on jatkuvasti kasvanut. Vähennysten määrää lisännee edelleen kotitalous-, hoivaja hoitotyön perusteella myönnettävän vähennyksen korot taminen euroon. Muutoksella halutaan siirtää vähennyksen painopistettä asunnon remonttikustannuksista näihin palveluihin. Vuonna 2006 otettiin käyttöön uusi valtionverotuksen ansiotulovähennys. Tällä tavoin ansiotulojen verotuksen lisäkevennyksistä johtuva verotulojen menetys siirrettiin suoraan valtion kannettavaksi. Vuonna 2006 otettiin käyttöön myös työsuhdematkalippu, jolla tuetaan julkisen liikenteen käyttöä työmatkoihin. Työnantajan työmatkoja varten tarjoaman matkalipun verotusarvoksi katsotaan 75 prosenttia lipun käyvästä arvosta. Verotustilanteet kansainvälistyvät Kansainvälisten tilanteiden verotusta on uudistettu muun muassa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vaatimusten mukaisesti. Tavoitteena on, että kotimaisia ja rajat ylittäviä taloudellisia toimia kohdellaan verotuksessa tasapuolisesti. Verohallinto lähetti vuosia koskevat osinkoverojen palautuspäätökset noin henkilöasiakkaalle loka-marras kuussa Palautuspäätökset tehtiin automaattisessa käsittelyssä asiakkaan verotustietojen perusteella. Lisäksi verotoimistot tekivät yksittäiskäsittelyssä henkilöasiakkaille ja yhteisöille noin palautuspäätöstä. Palautusmenettely koskee ainakin noin 900 eri eurooppalaisen yhtiön maksamia osinkoja. Suomesta ulkomaille maksettavien osinkojen verotusmenettely muuttui vuonna Hallintarekisteröidylle osakkeelle maksettavaan osinkoon voidaan suoraan soveltaa verosopimuksen mukaista lähdeveroprosenttia (kuitenkin vähintään 15 prosenttia) ulkomaisen omaisuudenhoitajan ilmoittaman asuinvaltiotiedon perusteella. Ulkomaisen omaisuudenhoitajan on oltava merkitty verohallinnon pitämään rekisteriin. Ulkomailta Suomeen enintään kuudeksi kuukaudeksi tulevien verotus keveni vuoden 2006 alussa. Heidän palkastaan peritään 35 prosentin suuruinen lähdevero, mutta ennen veron perimistä siitä tehdään erityinen vähennys. Vuodesta 2006 alkaen Suomesta ulkomaille maksettu eläke verotetaan samalla tavoin kuin Suomeen maksettu eläke. Aiemmin eläkkeistä perittiin lopullinen 35 prosentin lähdevero. Vuoden 2006 aikana Verohallitus oli mukana valmistelemassa ulkomaalaisia vuokratyöntekijöitä, ulkomaisen yrityksen ennakkoperintärekisteröintiä sekä avainhenkilölain muuttamista koskevaa lainsäädäntöä. Lait tulivat voimaan vuoden 2007 alussa. Päivärahojen verotus esillä Työmatkoista maksettavien päivärahojen verotussäännöksiä selkeytettiin vuonna Tästä huolimatta ns. komennusmiesten päivärahoihin liittyvät verotusongelmat olivat edelleen näkyvästi esillä myös vuonna Ongelmien ratkaisemiseksi valtio varainministeriön työryhmä esitti eräitä tarkennuksia verovapauden edellytyksiin ja päivärahoista jo määrättyjen jälkiverojen huojentamista. Yritysten veroilmoitukset uudistuivat Eri yritysmuotojen veroilmoituslomakkeet uudistettiin verovuodelle Suurin muutos oli, että yritysten on ilmoitettava suoraan tuloverolakien säännösten mukaiset veronalaiset tuotot ja verotuksessa vähennyskelpoiset kulut, joiden perusteella tulos lasketaan. Uudistuksen taustalla on se, että kirjanpitolain ja verotuksen säännökset eroavat lakiuudistusten takia entistä enemmän toisistaan. VEROHALLINTO

18 VEROHALLINTO PANOSTAA SÄHKÖISEEN ASIOINTIIN VEROHALLINTO PANOSTAA SÄHKÖISEEN ASIOINTIIN Verohallinto on jo pitkään edistänyt sähköistä asiointia muun muassa siirtämällä yritysten ilmoittamista verkkoon sekä luomalla kansalaisille ja yrityksille mahdollisuuksia verkkoasiointiin. Palvelu paranee, kun asiakas voi itse valita itselleen sopivimman kanavan ja ajankohdan. Palveluja yksityisille käyttäjille Vuonna 2006 verohallinto lanseerasi kaksi vuorovaikutteista verkkopalvelua. Helmikuussa avautui Palkka.fi, maksuton verkkopalvelu pienen työnantajan palkanlaskentaa, palkan maksamista sekä viranomaisilmoittamista varten. Palveluun rekisteröityi yli käyttäjää. Verokortti verkossa on ensimmäinen kansalaisille suunnattu tunnistamista edellyttävä asiointipalvelu. Palvelua kokeiltiin kesäkuussa Joensuun seudulla, ja se laajeni lokakuussa Pirkanmaan ja Pohjanmaan maakuntiin. Tammikuussa 2007 palvelu otettiin käyttöön koko maassa ja Uudellamaalla jo joka viides verokortti tilattiin verkossa. Verottaja infrastruktuurin rakentajana Merkittävä askel kansalaisten sähköisessä asioinnissa oli Kelan ja työhallinnon kanssa rakennettu yhteinen tunnistuspalvelu Tunnistus.fi. Se tarjoaa pankkitunnisteen ja sirullisen henkilökortin käyttäjille väylän viranomaispalveluihin. Samassa yhteistyössä syntyi myös organisaatioiden tunnistautumiseen luotu Katso-tunniste, joka sekin otettiin käyttöön vuonna Myös mobiilitunnistamista kehitetään. YTJ:n sähköinen ilmoittaminen ja verotili etenivät Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä (YTJ) on Verohallituksen ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhteinen verkkopalvelu, jonka avulla yritykset ja yhteisöt voivat ilmoittaa tietonsa yhdellä kertaa molempien viranomaisten rekistereihin. YTJ:n maksuton tietopalvelu on tarkoitettu yksittäisten yritysten tietojen tarkistamiseen. Palvelussa käytiin vuonna ,8 miljoonaa kertaa. YTJ:n sähköisen ilmoittamisen määrittely on meneillään. Ensimmäisenä toteutetaan yrityksen osoitteenmuutos sähköisesti viranomaisille. Myös asiakkaan maksut ja palautukset yhteen paikkaan kokoavan verotilin suunnittelu jatkui. Verotili otetaan käyttöön vuoden 2010 alussa, ja ensi vaiheessa sille tulevat kaikki oma-aloitteiset verot. Käyttäjäkuntaan voivat siis kuulua niin yrittäjät kuin kansalaisetkin. Vero.fi tärkeä tietokanava Verohallinnon verkkosivuilta Vero.fi:stä asiakkaat löytävät tietoa verotuksesta ja verohallinnosta, vero-ohjeita, julkaisuja ja lomakkeita. Toimintavuonna Vero.fi:n nuorille suunnattu osio ja verohallinnon esittelysivusto uudistettiin ja palveluun rakennettiin omat osiot sähköisille palveluille ja Olkiluodon ydinvoimalahankkeeseen osallistuville. Internet-sivujen kautta tulleita kysymyksiä ja palautteita käsiteltiin yli YTJ:N KAUTTA ANNETUT ILMOITUKSET Muutos (%) Perustamisilmoitukset Muutos- ja lopettamisilmoitukset Osoite- tai yhteystietomuutokset VEROHALLINTO 2006

19 VEROHALLINTO PANOSTAA SÄHKÖISEEN ASIOINTIIN VEROHALLINTO

20 VEROVALVONTA TURVAA VEROTULOT VEROVALVONTA TURVAA VEROTULOT Verovalvonnalla turvataan verotulot, ylläpidetään verojärjestelmän uskottavuutta ja varmistetaan verorasituksen lainmukainen jakautuminen. Verovalvonnan ydin on perusvalvonta. Se on eri lähteistä saatujen asiakasta koskevien tietojen yhdistelemistä ja vertailua, jota tehdään verotusprosessin kaikissa vaiheissa. Perusvalvontaa täydentää erityisvalvonta. Siihen kuuluvat verotarkastukset ja muut valikoituihin asiakkaisiin kohdistuvat valvontatoimet. Vuonna 2006 verotarkastusten painopisteitä olivat suur yritysten verovalvonta ja harmaan talouden torjunta. Harmaata taloutta torjutaan valtakunnallisilla valvontahankkeilla ja tiiviillä yhteistyöllä, jota tehdään eri viranomaisten ja toimialajärjestöjen kanssa erityisesti rakennus- ja ravintola-alalla. Valvonnan tehostamiseksi tehdään myös laajaa kansainvälistä yhteistyötä. Valtakunnalliset valvontahankkeet kehittävät toimintaa Vuonna 2006 valtakunnallisten valvontahankkeiden kohteena olivat puun raakatuonti ja kauppa, puurakentaminen, sähköinen kauppa, EU-sisäkauppa, yhdistysten ja säätiöiden valvonnan tehostaminen sekä yritysryppäiden muodostamien kokonaisuuksien valvonta. Valtakunnallisissa hankkeissa tarkastuskohteesta pyritään samaan kattavat tiedot ja käyttämään niitä tehokkaasti. Asiakkaiden ryhmittely ja osuva kohdevalinta on tärkeää. Hankkeiden pohjalta kehitetään käytännöt toimialojen jatkovalvontaan, sidosryhmäyhteistyöhön ja vertailutietojen käyttöön. Säätiö- ja yhdistyshanke alkoi Verohallinnossa aloitettiin vuoden 2006 alussa kolmevuotinen hanke, jolla parannetaan säätiöiden ja yhdistysten verovalvontaa. Kohteena ovat ensisijaisesti yhdistykset ja säätiöt, jotka on merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämiin yhdistysrekisteriin ja säätiörekisteriin. Hankkeen tavoitteena on muun muassa selvittää, ovatko kohdejoukkoon kuuluvat yhdistykset ja säätiöt sekä niissä mukana olevat henkilöt täyttäneet asianmukaisesti verolainsäädännön heille asettamat velvoitteet. Olennaista on asiakkaiden yleishyödyllisyysstatuksen varmistaminen. Lisäksi halutaan parantaa yhteistyötä ja tiedonvaihtoa muiden viranomaisten ja sidosryhmätahojen kanssa. Tavoitteena on myös lisätä vero hallinnon tietoa yhdistysten ja säätiöiden muodostamasta asiakas joukosta ja parantaa asiakasrekisterin luotettavuutta ja käytettävyyttä. Puukauppahanke saatiin päätökseen Vuoden 2006 lopussa päättyi puukaupan verovalvontahanke, joka oli alkanut vuonna Hankkeen taustana oli Itämeren maiden puutavarakaupan verotuksen yhteisprojekti (Working Group on Forestry Taxation Issues). Hankkeeseen liittyviä tarkastuksia tehtiin kaikissa verovirastoissa, pääasiassa kuitenkin Kaakkois-Suomen ja Uudenmaan verovirastoissa. Hankkeen tarkastukset olivat usein keskimääräistä pitkäkestoisempia. Tämä johtui ensisijaisesti niiden vaatimista tiedusteluista ulkomaille, pääasiassa Venäjälle. Verovalvonnan kannalta ongelmallisimpia ovat ne Suomen verovelvolliset yhtiöt, jotka ostavat ulkomailta raakapuuta ja myyvät puun ulkomailla tai tuovat sen Suomeen ja myyvät täällä. Vain osa tuojayhtiöistä on raakapuun myyjiä, koska valtaosa merkittävimmistä tuojista käyttää puun omassa jalostusprosessissaan. Suurimmiksi ongelmiksi todettiin epämääräisin perustein kuluksi kirjatut käteismaksut, suoritukset ulkomaisiin pankkeihin ulkomaisille yhtiöille ja verokeidasyhtiöt puun ostajina ja myyjinä. Talousrikostorjuntaa yhteistyössä Valtioneuvoston periaatepäätös talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämisestä on myös verohallinnon verovalvontalinjausten pohjana. Verohallinnolla on merkittävä työpanos eri hallinnonalojen viranomaisyhteistyötä kehittävässä Virke-projektissa. Projektin tehtävänä on parantaa viranomaisten valmiuksia paljastaa harmaata taloutta, koota kokonaiskuva harmaasta talou desta ja talousrikollisuudesta sekä tehostaa talousrikostorjuntaan liittyvää viranomaisten yhteistyötä. Atk-verotarkastukset lisääntyvät Osa verohallinnon asiakkaiden verotarkastuksista toteutetaan nykyään atk-verotarkastuksina. Atk-verotarkastus tarkoittaa menettelyä, jossa hyödynnetään yrityksen sähköiseen muotoon arkistoituja taloushallinnon ja kirjanpidon liiketapahtumatiedostoja. Atk-verotarkastajat ovat verohallinnon erikoiskoulu- 20 VEROHALLINTO 2006

21 VEROVALVONTA TURVAA VEROTULOT tuksen saaneita verotarkastajia. Vuonna 2006 verohallinnossa oli 45 atk-verotarkastajaa. Atk-verotarkastajat muokkaavat konekielisen aineiston verotarkastusta varten. Verotarkastajilla on käytössään kannettavat tietokoneet ja tarkastusohjelmat, jotka nopeuttavat ja tehostavat verotarkastusta. Atk-verotarkastuksesta on hyötyä myös asiakkaalle. Verotarkastusaika asiakkaan tiloissa lyhenee, kun sähköistä aineistoa käydään läpi virastossa. Useamman verolajin asiat voidaan tarkastaa samalla kertaa ja samasta aineistosta, mikä sekin vähentää verotarkastuksen asiakkaalle aiheuttamaa rasitusta. Vuonna 2006 verohallinto teki 580 atk-verotarkastusta. Se on noin 20 % kaikista tarkastusyksiköiden verotarkastuksista. Suuryritysten verotarkastuksissa tehdään pääsääntöisesti atkverotarkastus. Yhä suurempi osa pienistä ja keskisuurista asiakkaista on siirtynyt tai siirtymässä paperittomaan kirjanpitoon mikä tulee lisäämään atk-verotarkastuksen tarvetta. VEROHALLINTO

22 VEROVALVONTA TURVAA VEROTULOT VALVONTATOIMENPITEIDEN LUKUMÄÄRÄ KPL Alueyksiköt Verotarkastukset Valvontakäynnit Vertailutietotarkastukset Verotoimistot Verotarkastukset Valvontakäynnit Vertailutietotarkastukset Valvontatoimenpiteitä HARMAAN TALOUDEN TARKASTUKSET (SIS.EDELLISIIN) Tarkastetuista harmaayrityksiä kpl Paljastettu harmaa talous milj. euroa mustia palkkoja puuttuvaa myyntiä peiteltyä osinkoa yhtiölle peiteltyä osinkoa osakkaille Maksuunpanoesitykset veroa milj. euroa ennakkoperintä arvonlisävero välittömät verot VEROTARKASTUSTEN PERUSTEELLA MAKSUUNPANTU M Välitön Välillinen Ennakkoperintä Yhteensä Kansainvälistä tietojenvaihtoa EU-tavarakaupan valvontaa varten yhteisömaissa on käytössä VIES-järjestelmä (Value added tax Information Exchange System). Se perustuu kunkin jäsenmaan ylläpitämään arvonlisäverovelvollisten rekisteriin sekä tietoihin, joita tavaraa myyvät yritykset antavat yhteenvetoilmoituksissaan. EU-tavarakaupassa myyjä varmistaa, että ostajalla on omassa maassaan voimassa oleva arvonlisäveronumero. Myyjä ilmoittaa yhteenvetoilmoituksessaan vuosineljänneksen aikana tehtyjen kauppojen yhteissumman ostajakohtaisesti. Ostaja puolestaan ilmoittaa hankinnat oman maansa valvontailmoituksessa. Vuonna 2005 noin suomalaista yritystä ilmoitti yhteisömyyntejä ja noin yritystä yhteisöhankintoja. Myyjien ja ostajien ilmoittamien tietojen vertailu on keskeinen osa EU-kaupan arvonlisäverotuksen valvontaa. Myyjän ilmoittamat tiedot välittyvät VIES-järjestelmän kautta ostajan kotimaahan, missä niitä verrataan ostajan ilmoittamiin tietoihin. Lisäksi kauppatapahtumien todellinen sisältö selvitetään jäsenmaiden välisellä yhteistyöllä, jossa kaupan osapuolten kirjan pidosta löytyviä tietoja verrataan. Kun käytettyjen autojen autoverotus muuttui vuonna 2003, niiden tuonti toisista EU-maista moninkertaistui. Tämä näkyi myös VIES-tiedoissa. Myyntejä ilmoitettiin enenevässä määrin paitsi autoalan yrityksille, myös sellaisille yrityksille, jotka aikaisemmin olivat toimineet aivan muulla toimialalla. Yhä enemmän ilmeni myös tapauksia, joissa autoja ostaneet yritykset eivät olleet ilmoittaneet hankintoja. Merkkejä järjestelmällisestä väärinkäytöstä oli havaittavissa. Ilmiön laajuutta kartoitettiin vuoden 2006 aikana, ja valvontaan ollaan suuntaamassa lisäresursseja. Yhteisyössä muiden viranomaisten kanssa luodaan myös uusia toiminta menetelmiä. Valvontaa on tarkoitus tehostaa niin, ettei ilmiö loisi rasitetta autokaupassa säännösten mukaan toimiville. 22 VEROHALLINTO 2006

23 HENKILÖSTÖN OSAAMISTA TUETAAN HENKILÖSTÖN OSAAMISTA TUETAAN Verohallinnon henkilöstörakenteen muutos tuo tulevina vuosina yhä enemmän haasteita johtamiselle, osaamispääoman varmistamiselle ja henkilöstön työkyvyn ylläpitämiselle. Haasteeseen vastattiin vuonna 2006 muun muassa kehittämällä henkilöstösuunnittelua, tukemalla muutoksenhallintaa sekä syventämällä osaamista verkko-opiskelulla. Henkilöstö vuonna 2006 Vuoden 2006 lopussa verohallinnossa työskenteli henkilöä. Henkilötyövuosina mitattuna määrä oli Tämä on 112 henkilö työvuotta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilötyövuosimäärä on ollut laskeva vuodesta 2002 lähtien. Tuottavuustavoitteet vaativat, että henkilöstömäärä vähenee vuoteen 2011 mennessä vielä usealla sadalla henkilötyövuodella. Yli kolme neljäsosaa verohallinnon henkilöstöstä on naisia. Suurten ikäluokkien osuus on huomattava. Vuoden 2006 lopussa yli 45-vuotiaiden osuus henkilöstöstä oli noin 65,4 prosenttia. Henkilöstön keski-ikä oli 48,2 vuotta. Edellisvuoteen verrattuna keski-ikä nousi 1,1 vuotta. Verohallinnon henkilöstön koulutustason on tulevaisuudessa oltava nykyistä korkeampi, koska tehtäviä automatisoidaan ja ihmistyötä vaativat palvelu- ja valvontatapaukset ovat keskimäärin vaikeampia kuin nykyisin. Tavoitteena on, että korkeakoulutason tutkinnon suorittaneiden osuus koko henkilöstöstä kohoaa 40 prosenttiin vuoteen 2008 mennessä. Muuttuviin tehtäviin tarvitaan uudenlaista osaamista Henkilöstösuunnittelua on systemaattisesti parannettu vuodesta 2005 lähtien. Suunnittelun haasteita ovat erityisesti tuottavuustavoitteet, tehtävien automatisoituminen, toimintojen järjestäminen ja henkilöstörakenne. Erityinen haaste osaamisen kehittämisessä on se, että henkilöstömäärä laskee ja rutiinitehtävät vähentyvät, eikä henki löstön nykyinen osaaminen riittävästi vastaa muuttuvia tehtäviä. Tarvitaan mittavaa osaamisen syventämistä vaativampia tehtäviä varten sekä työhönopastusohjelmia tehtävien vaihtuessa. Vuonna 2006 verohallinnossa työstettiin yhteinen näkemys tarvittavasta strategisesta osaamisesta ja osaamisen kehittämisen tavoitteista. Osaaminen ja sen kehittäminen kytketään tiiviisti toimintaympäristön muutoksiin ja toimintaprosesseihin. Keskeisimpiä osaamisalueita ovat johtaminen, verotus osaaminen, uusien työmenetelmien ja -välineiden hallinta, asiakastuntemus sekä sisäisen ja ulkoisen yhteistyön hyödyntäminen. Lähivuosina kehitetään erityisesti näitä alueita. VEROHALLINTO

24 HENKILÖSTÖN OSAAMISTA TUETAAN Uusi palkkausjärjestelmä käyttöön Vuonna 2005 verohallinnossa tehtiin sopimus valtion palkkausjärjestelmästä (VPJ). Järjestelmää kehitettiin edelleen vuonna Ensimmäiset VPJ-palkat maksettiin maaliskuussa VPJ-sopimuksen nojalla asetettiin palkkausjärjestelmän arviointija kehittämisryhmä, joka kokoontui seitsemän kertaa. Kokouksissa käsiteltiin tehtävien vaativuusluokituksesta saatuja virastopalautteita sekä palkkakeskusteluissa ilmenneitä yleisempiä erimielisyys asioita. Esillä oli myös uusien tehtävien vaativuusluokitusasioita. Työtyytyväisyyttä tutkittiin VMBarolla Vuonna 2006 toteutettiin verohallinnossa toista kertaa valtiovarainministeriön tarjoama työtyytyväisyyskysely VMBaro. Kyselyn tulosten mukaan työtyytyväisyys on verohallinnossa parantunut vuoden aikana kaikilla arvioiduilla osa-alueilla. Jokaisen pääkohdan tulokset olivat myös parempia kuin valtionhallinnossa keskimäärin. Erityisen hyviksi verohallinnon henkilöstö arvioi työn sisällön ja haasteellisuuden, työilmapiirin ja yhteistyön sekä työolot. Tukea muutoksenhallintaan Verohallituksen Työterveyslaitokselta tilaama seurantatutkimus Tasapainoinen muutos verohallinnossa saatettiin päätökseen vuoden vaihteessa. Tutkimuksessa seurattiin Henkilöverotus hankkeen etenemistä ja henkilöstön kokemuksia muutok sesta. Tutkimuksesta saadun tiedon perusteella tehtiin kehittämis ehdotuksia muutoksen hallinnan tukemiseksi. Tutkimuksen mukaan muutoksen toteuttamistavalla oli selvä yhteys muutokseen suhtautumiseen ja hyvinvointiin. Mitä paremmaksi henkilöstö koki muutoksen toteuttamisen sen kaikilla osa-alueilla, sitä myönteisemmin he suhtautuivat muutokseen ja sitä parempaa oli heidän hyvinvointinsa. Tutkimuksen keskeinen johtopäätös oli se, että muutosten toteuttamistapaa kannattaa verohallinnossa tietoisesti kehittää. Hankkeen ohjausryhmässä ideoitiin Työyhteisön tukilista Henkilöverotus muutoksessa. Se on apuväline muutoksen toteutuksen arviointiin ja kehittämiseen kaikille verotoimistojen henkilöverotusta tekeville yksiköille ja ryhmille. 24 VEROHALLINTO 2006

25 HENKILÖSTÖN OSAAMISTA TUETAAN VEROHALLINTO

26 HENKILÖSTÖN OSAAMISTA TUETAAN Liikuntaseteli kannustaa liikkumaan Verohallinnon henkilöstölle tarjottiin mahdollisuus lunastaa henkilö kohtaiseen käyttöönsä 40 liikuntaseteliä vuodessa. Työnantaja maksaa liikuntasetelin arvosta puolet. Liikunta setelillä tuetaan henkilökohtaista virkistäytymistä yksinkertaisella ja yksilölliset harrastustoiveet huomioivalla tavalla, sillä liikuntaseteli käy maksuvälineenä noin tuhannessa eri liikuntapaikassa ympäri maata. Lähes 1200 verohallintolaista opiskeli verkossa Sisäistä koulutusta tarjoavassa Vero-opistossa opiskeli yhteensä 317 verohallintolaista kaikkiaan 17 eri koulutusohjelmassa. Loppu vuodesta otettiin uutuutena käyttöön henkilökohtaiset opintopolut verotarkastusopinnoissa. Näin opiskeli 45 henkilöä. Vero-opistossa opiskeluun käytettiin työaikaa henkilötyöpäivää. Kokonaisuudessaan verohallinnossa panostettiin koulutukseen 12,3 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Vuoden 2006 aikana verohallinto vahvisti verkko-osaamistaan ja valmistautui verkkopalveluiden aikaan. Verotustyöhön liittyviä verkkokursseja toteutettiin yhteensä 87 ja niissä opiskeli verohallintolaista. Opiskeluun käytettiin työpäivää. Suurin osa verkkokursseista on tuotettu verohallinnon omin voimin. Niiden opiskeluun on kiinnostusta myös hallinnon ulkopuolella. Verohallintolaiset puolestaan hakeutuivat innokkaasti myös Hämeen ammattikorkeakoululta hankituille kirjanpidon verkkokursseille. Henkilöstön tietotekniikkataitojen parantamiseksi verohallintolaisille tarjottiin syksyllä mahdollisuus suorittaa verkko-opiskeluna Tietokoneen ajokortti -tutkinto. Oikea viesti oikeaan aikaan Verohallinnossa vahvistettiin toimintavuoden aikana kaksi merkit tävää viestinnän ohjetta: viestintälinjaukset ja kriisiviestintäsuunnitelma. Viestintälinjauksilla luotiin verohallinnon viestinnälle periaatteet, jotka ohjaavat sekä sisäisen että ulkoisen viestinnän suunnittelua ja toteuttamista. Verohallinnon viestintä on tavoitteellista toimintaa, jonka tuloksena asiakkaat tuntevat oikeutensa ja velvollisuutensa ja verohallintoa pidetään arvostettuna ja yhtenäisesti toimivana organisaationa. Viestinnän toiminta-ajatukseksi kiteytyi Oikea viesti oikeaan aikaan. Verohallinto tunnistaa ja arvioi jatkuvasti toimintaansa kohdistuvia riskejä. Erilaisten poikkeavien tilanteiden varalle luotiin kriisiviestintäsuunnitelma. Se sisältää kriisiviestinnän peri aatteet, erilaiset kriisityypit ja sovellettavat viestintätaktiikat. Organisoitumista varten luotiin yleinen malli, jota on mahdollista soveltaa kaikissa kriisitilanteissa. Suunnitelman toimivuutta testattiin viidessä kriisiviestintäharjoituksessa. Harjoituksiin osallistui sekä kriisinhallinnan että kriisiviestinnän asiantuntijoita verohallinnon eri yksiköistä. Intranetin käytettävyys paranee Apajaksi nimetty intranet-palvelu on verohallintolaisten päivittäisessä käytössä. Se on tärkeä sisäisen viestinnän ja erilaisten työohjeiden välityskanava. Nykyisin käytössä olevalle Apajalle tehtiin käytettävyystutkimus, jonka tulosten perusteella käynnistyi uudistusprojekti. Työn aikana on erityistä huomiota kiinnitetty käytettävyyden parantamiseen. Samalla selkiytetään palvelun tietorakennetta ja otetaan käyttöön verohallinnon visuaalisen ilmeen mukainen ulkoasu. Uuden Apajan käyttöönotto tapahtuu alkuvuonna VEROHALLINTO 2006