Verohallinto 3 (6) Harmaan talouden selvitysyksikkö. Pääurakoitsijat ilmoittavat ja tilittävät veron urakkaketjussa

Transkriptio

1 Rakentamispalvelujen käännetyn verovelvollisuuden vaikutukset HTSY Verohallinto

2 Verohallinto 2 (6) KÄÄNNETTY ARVONLISÄVEROVELVOLLISUUS LAIN VAIKUTUKSET Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus on ollut voimassa puolitoista vuotta. Alun vaikeuksien jälkeen järjestelmä näyttää toimivan melko hyvin. Järjestelmään liittyvää systemaattista veronkiertoa tai uusia harmaan talouden ilmiöitä ei ole havaittu. Verouudistus on kasvattanut arvonlisäveron tuottoa. Uudistus on kasvattanut verotuottoa Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus tuli voimaan Harmaan talouden selvitysyksikkö on laskenut, että rakentamispalvelujen käännetty arvonlisäverovelvollisuus on kasvattanut arvonlisäveron tuottoa vuodessa ainakin 75 miljoonaa euroa. Käännetty verovelvollisuus tarkoittaa sitä, että verovelvollinen on tavanomaisesta järjestelmästä poiketen myyjän sijasta ostaja. Käytännössä käännetty verovelvollisuus toimii niin, että rakennusurakkaketjun pääurakoitsija tilittää Verohallinnolle koko urakkaan sisältyvän rakentamispalvelujen arvonlisäveron. Menettelyä sovelletaan rakentamispalvelujen myyntiin ja työvoiman vuokraukseen rakentamispalvelua varten, kun ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalveluja tai suorittaa kiinteistön luovutuksia. KÄÄNNETYN VEROVELVOLLISUUDEN VAIKUTUKSIA ON SELVITETTY Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikössä valmistui loppuraportti 1, jossa on arvioitu rakentamispalvelujen käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden vaikutuksia. Selvitys perustuu Verohallinnon rekisteritietoihin. Selvityksessä arvioitiin lainmuutoksen vaikuttavuutta käyttämällä seuraavia menetelmiä: verotarkastustietojen analysointi kausivero- ja verotilin tietojen analysointi verotuottoon vaikuttavien ilmiöiden mittaaminen kyselytutkimusten tulosten tarkastelu Rakentamispalvelun ostot ja myynnit Selvityksestä ilmenee, että keskimäärin yhteensä yritystä on kuukausittain ilmoittanut käännetyn verovelvollisuuden alaisia rakentamispalvelun ostoja tai myyntejä Verohallinnolle. Kesäkuuhun 2012 mennessä rakentamispalvelun ostoja ja myyntejä oli ilmoitettu lähes yhtä paljon, molempia noin miljoonaa euroa. Rakentamispalvelun myynnin osuus toimialan F Rakentaminen 2 koko myynnistä on kasvanut lain voimaantulon jälkeen reiluun neljäsosaan kesäkuuhun 2012 mennessä. Osuus näyttäisi kasvavan edelleen. Arvion mukaan vasta kuluvan vuoden jälkeen nähdään lopullinen taso, jolle rakentamispalvelun myynnit asettuvat. Rakentamisen toimialan osuus kaikista rakentamispalvelun myynneistä oli noin 73 prosenttia ja ostoista 61 prosenttia tarkastelujaksolla huhtikuu 2011 kesäkuu Muiden toimialojen yritykset myivät 27 prosenttia ja ostivat 39 prosenttia käännetyn verovelvollisuuden alaisista rakentamispalveluista. Rakentamisalan yritysten ohella kunnat ovat suurin yksittäinen rakentamispalvelujen ostaja. 1 Ilmiöselvitys 5/2011; Rakentamispalvelun käännetty arvonlisäverovelvollisuus -lain vaikuttavuus; Loppuraportti 2 Perustuu Tilastokeskuksen Toimialaluokitukseen TOL 2008.

3 Verohallinto 3 (6) Pääurakoitsijat ilmoittavat ja tilittävät veron urakkaketjussa Selvityksessä rakentamisen toimialan yritykset jaettiin rooleihin kausiveroilmoituksilla ilmoitettujen rakentamispalvelun ostoja ja myyntejä koskevien tietojen perusteella. Jakamalla yritykset urakkaketjun mukaisiin rooleihin, voidaan havaita miten käännetty verovelvollisuus on muuttanut urakkaketjun eri osiin sijoittuvien yritysten arvonlisäveron ilmoittamista. Yritykset jaettiin neljään eri rooliin: pääurakoitsijoihin, väliportaan aliurakoitsijoihin, alimman portaan aliurakoitsijoihin ja urakkaketjuun kuulumattomiin yrityksiin. Urakkaketjuun kuulumattomat yritykset myyvät palvelunsa suoraan loppukäyttäjälle. Kaavio: Maksettavan veron jakautuminen roolien kesken 1/2011 6/2012 Kaaviosta nähdään, että maksaminen on siirtynyt urakkaketjussa pääurakoitsijoille. Vastaavasti alimman portaan aliurakoitsijoiden osuus maksettavasta arvonlisäverosta supistui vuoden 2012 alussa nollaan ja on kääntynyt sen jälkeen negatiiviseksi. Tulos on odotetun kaltainen. Ketjuun kuulumattomien yritysten ja väliportaan aliurakoitsijoiden tilanne kokonaisuudessaan ei ole muuttunut. Yritysten jakaminen roolityyppien mukaisiin ryhmiin osoittaa, kuinka verouudistus on muuttanut urakkaketjun eri osiin sijoittuvien yritysten arvonlisäveron tilittämistä ja tietojen ilmoittamista kausiveroilmoituksella. Roolijaon perusteella voidaan nähdä, että veron ilmoittaminen ja maksaminen ovat siirtyneet urakkaketjussa pääurakoitsijoille. Tilastollinen tarkastelu osoitti, että pääurakoitsijat ovat pääosin hoitaneet velvoitteensa. Pääurakoitsijoiden verotililtä perintään siirtyvien, maksamatta jääneiden verojen määrä ei ole merkittävästi kasvanut käännetyn verovelvollisuuden käyttöönoton jälkeen. HARMAA TALOUS ONNISTUNUT VEROUUDISTUS Arvonlisäverolain muutoksen valmisteluvaiheessa arvioitiin, että käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden käyttöönottoon liittyy riskejä. Riskeinä pidettiin muun muassa sitä, että pääurakoitsija jättää koko urakkaketjuun sisältyvän arvonlisäveron tilittämättä, vääränsisältöisten arvonlisäveron vähennysten määrä kasvaa tai rakentamispalvelujen ostoja ei ilmoiteta kausiveroilmoituksella. Selvityksessä tarkasteltiin riskien toteutumista verotarkastuksesta kerättyjen havaintojen perusteella sekä analysoimalla tilastollisesti kausiveroilmoituksia ja verotilin tapahtumatietoja.

4 Verohallinto 4 (6) Verotarkastushavainnot Elokuun 2012 loppuun mennessä Verohallinnossa oli valmistunut 101 verotarkastuskertomusta, joissa käsiteltiin rakentamispalvelun käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta. Verotarkastuksissa näkyi vielä osittain siirtymäkausi normaalista käännettyyn arvonlisäverovelvollisuuteen. Ennen lainmuutosta alkaneet pitkäkestoiset rakennusurakat olivat osittain vielä yleisten säännösten piirissä. Käännetyn verovelvollisuuden voimaan tulon jälkeen verovalvonnassa kiinnitettiin erityistä huomiota ennakolta esille nostettuihin veroriskeihin, muun muassa bulvaanipääurakoitsijoihin. Suoritetun verovalvonnan perusteella elinkeinoelämän ennakolta maalaamat uhkakuvat bulvaanipääurakoitsijoista tai epärehellisistä pääurakoitsijoista eivät näytä toteutuneen. Verotarkastuksissa keskeinen havainto oli, että käännetyn verovelvollisuuden käyttöönotto on sujunut varsin hyvin. Tarkastuksissa todetut virhetilanteet ovat olleet pääasiassa tahattomia ilmoitus- ja menettelytapapuutteita tai -virheitä. Eniten veroon vaikuttavia virheitä havaittiin ostojen arvonlisäveron käsittelyssä, käännetyn verovelvollisuuden piirissä olevat ostot oli kirjattu virheellisesti tavanomaiselle vähennystilille. Myös perustajaurakoinnin oman käytön verotuksessa havaittiin joitakin virheitä. Käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden ei odotettu poistavan kuittikauppaa rakennusalalta. Tarkastushavaintojen perusteella lakimuutos on toiminut odotusten mukaisesti. Verotarkastuksissa havaittiin, että kuittikaupassa liikkuvista kuiteista on osittain jäänyt arvonlisävero pois, mikä vähentää kuittikaupasta saatavaa välitöntä hyötyä. Verotarkastuksissa ei ole tullut ilmi systemaattista veronkiertoa tai uusia harmaan talouden ilmenemismuotoja liittyen rakentamispalvelujen käännettyyn verovelvollisuuteen. Uudistus ei myöskään näytä lisänneen veropetosten määrää. Valmistuneiden verotarkastusten pienestä lukumäärästä johtuen kertyneistä havainnoista ei tule tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tilastollinen tarkastelu Ennakoidut riskit eivät ole toteutuneet siinä määrin, että ne olisivat paljastuneet kausiveroilmoitustietojen ja verotilin tapahtumatietojen tilastollisessa tarkastelussa. Kausiveroilmoitustietojen tilastollisessa tarkastelussa kuitenkin havaittiin, että rakentamispalvelun ostojen ja myyntien määrät poikkesivat jossain määrin ennakolta odotetusta. Ilmoitetut ostot ja myynnit olivat lähes yhtä suuret, kun rakentamispalvelun ostojen määrän olisi tullut olla myyntien määrää suurempi. Tämä johtuu siitä, että ostoja tehdään ulkomaisilta yrityksiltä, jotka eivät ole Suomessa arvonlisäverovelvollisten rekisterissä. Havainto viittaa siihen, että osa rakentamispalvelun ostoista olisi jäänyt ilmoittamatta kausiveroilmoituksilla. Toisaalta on myös mahdollista, että verollista myyntiä on virheellisesti ilmoitettu rakentamispalvelun myyntinä. Jos näin on tapahtunut, kasvaa rakentamispalvelun myynti virheellisesti. Verotuoton laskeminen Selvityksessä määriteltiin ne tilanteet, joissa käännetty arvonlisäverovelvollisuus on voinut kasvattaa verotuottoa. Verouudistuksen myötä veron ilmoittaminen ja tilittäminen on siirtynyt urakkaketjussa pääurakoitsijalle. Arvioitiin, että käännetty arvonlisäverovelvollisuus voisi lisätä verotuottoa kahdessa eri tilanteessa, joissa aiemmin aliurakoitsijan vero on jäänyt maksamatta, tai ilmoittamatta ja maksamatta: Ilmiö 1; Aliurakoitsija ilmoittaa veron, mutta jättää veron maksamatta. Ilmiö 2; Aliurakoitsija jättää veron sekä ilmoittamatta että maksamatta.

5 Verohallinto 5 (6) Selvityksessä mitattiin verotuottoon vaikuttavia ilmiöitä 1 ja 2. Tarkastelu rajattiin rakentamisen toimialaan F Rakentaminen. Mittaaminen suoritettiin analysoimalla verotilin tapahtumatietoja ja kausiveroilmoitustietoja sekä vertailtiin näitä tietoja vastaaviin tietoihin ajalta ennen verouudistusta. Mittaamisessa käytettiin regressio-menetelmää. Ilmiössä 1 aliurakoitsija on ilmoittanut veron, mutta jättänyt sen maksamatta. Oletetaan, että käännetty arvonlisäverovelvollisuus kasvattaa maksetun veron määrää, mutta ilmoitettu arvonlisäveron määrä ei kasva. Verotuoton suuruutta mitattiin vertailemalla maksettua veroa, jonka odotettiin kasvavan, maksettavaksi ilmoitettuun veroon, jonka ei odotettu muuttuvan. Ilmiössä 2 aliurakoitsija on jättänyt aikaisemmin arvonlisäveron sekä ilmoittamatta, että maksamatta. Oletetaan, että pääurakoitsija ilmoittaa ja maksaa sen veron, jonka aliurakoitsija aikaisemmin laiminlöi. Verotuoton suuruutta mitattiin vertailemalla maksettavaksi ilmoitettua veroa, jonka odotettiin kasvavan, myynnin perusteella laskettuun veroon, jonka ei odotettu muuttuvan. Myynnin perusteella lasketun veron ei odotettu muuttuvan, koska pääurakoitsija ilmoittaa ainoastaan oman myyntinsä eikä aliurakoitsijan myyntiä. Tulos Mittaustuloksen mukaan ilmiössä 1 käännetty arvonlisäverovelvollisuus on kasvattanut verotuottoa vuoden aikana noin 75 miljoonaa euroa. Ilmiössä 2 käytetyllä mittaamismenetelmällä ja käytettävissä olevalla aineistolla ei saatu verotuottoa näkyviin. Rakentamispalvelujen käännetty arvonlisäverovelvollisuus on siten kasvattanut verotuottoa vuoden aikana ainakin yhteensä 75 miljoonaa euroa. Verotuoton mittaamisen haasteet Ilmiön 1 mittaamisessa ei otettu huomioon suhdannevaikutusta. Yleisesti tiedetään, että suhdannetilanteen ja verovelan välillä on yhteys. Kun suhdanne on heikko, verovelan määrä kasvaa. Selvityksessä arvioitiin, että suhdannekehitys on ollut jonkin verran heikompi verouudistuksen jälkeen, kuin ennen verouudistusta, jolloin sillä voi olla mittaustulosta heikentävä vaikutus. Arvio on tehty Tilastokeskuksen neljännesvuositilinpidon tietojen ja Rakennusteollisuus RT:n suhdannekatsauksen perusteella. Edelleen on hyvä huomata, että ilmiön 1 mittaustulos ei sisällä lainmuutoksen tuomaa hyötyä muiden toimialojen kuin F Rakentaminen osalta. Käännetyn verovelvollisuuden vaikutusta muilla toimialoilla ei kyetty mittaamaan, koska rakentamispalveluiksi luetun toiminnan osuus on muilla toimialoilla suhteellisesti pieni. Kun tarkasteltiin rakentamispalvelun myyntien jakautumista toimialojen välillä, havaittiin, että toimialan F Rakentaminen osuus rakentamispalvelun myynneistä oli 73 prosenttia ajalla 4/2011 6/2012. Muiden toimialojen yritykset myivät siten 27 prosenttia käännetyn verovelvollisuuden alaisista rakentamispalveluista. Jos lainmuutoksen vaikutus on ollut muilla toimialoilla suhteellisesti yhtä suuri kuin rakentamisen toimialalla, on verotuotto voinut kasvaa vuodessa jopa 20 miljoonaa euroa ilmoitettua mittaustulosta enemmän. Lisäksi ilmiön 2 mittaamisessa tuli esille tilanne, joka on voinut heikentää mittauksen tulosta. Aliurakoitsijat, jotka aikaisemmin laiminlöivät arvonlisäveron ilmoittamisen, ovat käännetyn verovelvollisuuden myötä saattaneet ryhtyä ilmoittamaan veroja aikaisempaa enemmän. Näin on voinut tapahtua, koska veron maksaminen on siirtynyt pääurakoitsijalle. Ilmoituskäyttäytymisen muutos voi aiheuttaa harhaa mittauksessa ja mittaustulos voi siten olla pienempi kuin todellinen tuotto. Kaiken kaikkiaan lainmuutoksen vaikutuksen mittaaminen oli haasteellista, koska verotililtä ei voida erottaa arvonlisäveron maksuja. Lisäksi verouudistuksen vaikutus suhteessa rakennusalan kokonaismyyntiin tiedettiin ennakolta pieneksi.

6 Verohallinto 6 (6) Ilmiöselvityksen tueksi on Harmaan talouden selvitysyksikössä seurattu rakentamispalveluiden käännettyyn verovelvollisuuteen liittyvää verkkouutisointia. Mediaseurannasta on valmistunut raportti samaan aikaan ilmiöselvityksen kanssa. 3 Kirjoitus perustuu ilmiöselvityksen loppuraporttiin 5/2011. Lisätiedot ja materiaalitilaukset osoitteesta htsy@vero.fi. Lisätietoja medialle: Johtaja Janne Marttinen, puh: Apulaisjohtaja Marko Niemelä, puh: Ilmiöselvitys 30/2012: Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus verkkouutisissa 2012.