verohallinto Vuosikertomus 2010

Transkriptio

1 verohallinto Vuosikertomus 2010

2 PääjOhTajaN katsaus vuosikertomus 2010 sisältö Pääjohtajan katsaus 2 Turvaamme verotulojen kertymisen 4 Veroasiat vaivattomasti ja vähin kustannuksin 14 Toimimme tuottavasti ja taloudellisesti 22 Olemme uudistumiskykyinen organisaatio 30 Johtoryhmät ja neuvottelukunta 36 Verohallinnolle Green Offi ce merkki 39 Verotulot ovat julkisen talouden merkittävin tulolähde. Suomalaisen yhteiskunnan kannalta Verohallinnon toimintavarmuus ja tehokkuus ovat siksi välttämättömiä. Tässä tehtävässä onnistuakseen Verohallinnon on tuotettava laadukkaita palveluja ja hoidettava verovalvonta uskottavasti. verotulojen kertymän turvaaja Uskottava valvonta vaikuttaa veronmaksumyönteisyyteen eli asiakkaiden lainkuuliaisuuteen ja haluun hoitaa verovelvoitteensa. Suomalaiselle kulttuurille on ominaista, että lähes kaikki veronmaksajat hoitavat verovelvoitteensa moitteettomasti. Valvontatoimenpiteillä kuitenkin varmistetaan, että velvoitteensa hoitamatta jättävätkin saadaan verotuksen piiriin. Valvonnassa on käytössä useita keinoja, jotka ulottuvat vertailutietojen keräämisestä verotarkastuksiin. Pääosa verovalvonnasta tehdään verotuksen yhteydessä yhdistelemällä ja vertailemalla asiakkaan itsensä antamia tietoja sekä eri lähteistä saatavia verotukseen vaikuttavia tietoja. Vuosittain tämän valvonnan osuuden perusteella maksuunpantujen verojen määrä on ollut noin 1,7 2 miljardia euroa. Verotulojen turvaamisesta käydyssä julkisessa keskustelussa korostui harmaa talous. Verohallinto panosti harmaan talouden torjuntaan myös vuonna Esimerkiksi verotarkastusyksiköiden tarkastustyöajasta käytettiin kolmannes harmaan talouden kohteisiin. Harmaan talouden torjuntaan kytkeytyvä Raksahanke jatkui edelleen vuonna Sen puitteissa tarkastettiin 748 rakennusalan yritystä. Harmaata taloutta näistä löytyi noin 30 prosentista. Kaikilla toimialoilla yhteensä harmaata taloutta löytyi tarkastetusta yrityksestä 719 tapauksessa. Veromenetyksinä tämä oli yhteensä 70 miljoonaa euroa. Kansainväliset verotuskysymykset lisääntyvät jatkuvasti. Vuonna 2010 kansainvälinen ulottuvuus näkyi muun muassa ulkomaisen työvoiman valvonnassa ja yksityishenkilöiden pääomatulojen verovalvontaprojektissa, joka pureutui muun muassa ulkomaisten sijoitusten valvontaan. Olkiluodon ydinvoimalan työmaalla taas saatiin hyviä tuloksia opastamalla ja valvomalla ulkomaisen työvoiman verotusta. Kokonaishyödyn kannalta on kuitenkin tärkeintä vaikuttaa erilaisin ei vain harmaan talouden torjuntaan liittyvin toimin siihen, että saamatta jäävien verotulojen määrän kasvu taittuu ja verovaje pienenee.

3 Kokonaishyödyn kannalta on tärkeintä vaikuttaa erilaisin toimin siihen, että verovaje pienenee. Vuonna 2010 verojäämän (maksamatta jääneiden verojen) kasvu saatiinkin hidastumaan. Lisäksi talouskriisin vaivaamaa vuotta 2009 luonnehtinut verotulojen huomattava pieneneminen jäi vain sen vuoden ilmiöksi. Vuonna 2010 verokertymä kasvoi noin yhdellä miljardilla. asiakasta vaivaamatta Veronmaksumyönteisyyteen vaikuttaa olennaisesti myös menettelyjen helppous ja palvelujen käyttäjälähtöisyys, joihin Verohallinto on pitkään panostanut. Vuoden 2010 alussa käyttöön otettu verotili muutti ns. oma aloitteisten verojen, kuten arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten, ilmoittamista ja maksamista. Verotilin verkkopalvelun avulla voi muun muassa seurata oman verotilinsä saldoa ja tilitapahtumia sekä antaa vaadittavat ilmoitukset. Verotilin käyttöönotto onnistui alun kangertelusta huolimatta kohtuullisesti, ja vuoden lopussa verotili oli käytössä jo yli asiakkaalla. Verohallinnon sähköiset palvelut saivat hyvää palautetta. Vuoden 2010 asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan henkilöasiakkaat ovat kauttaaltaan varsin tyytyväisiä asiointiin Verohallinnossa ja Verohallinnon palveluihin. Myös yritysasiakkaiden tyytyväisyys on hyvällä tasolla. Tosin erittäin tyytyväisten osuus on pienempi kuin henkilöasiakkaiden joukossa. Tyytyväisyys heijastui myös palvelujen käyttäjämääriin. Kotitaloudet löysivät uudistetun Palkka.fi palvelun, jonka käyttäjien määrä kaksinkertaistui. Verokorteista tehtiin joka kolmas verkossa. Suomen käytetyimpiin sivustoihin kuuluvan Vero.fi:n uudistushanke jatkui käyttöönoton valmistelulla. Verohallinnossa pilotoitiin myös sosiaalista mediaa (Suomi24:n keskustelupalstaa) ohjauksen ja neuvonnan välineenä; kokeilua jatketaan vuonna Tuottavasti ja taloudellisesti Verohallinto on viime vuosina tehostanut toimintaansa. Vuosina on vähennetty lähes 730 henkilötyövuotta, vaikka samaan aikaan Verohallinnolle on tullut uusia tehtäviä ja asiakkaiden määrä on kasvanut. Tuottavuutta ja taloudellisuutta ovat edesauttaneet toimintojen sähköistäminen ja prosessien automatisointi. Henkilöstön määrän vähentämisestä huolimatta Verohallinnossa on onnistuttu säilyttämään verovalvonnan ja palvelujen taso. Tämän kehityssuunnan varmistaminen tulevaisuudessakin edellyttää automaation osuuden lisäämistä valvonnassa ja valvontaresurssien oikeaa kohdennusta. Vuonna 2010 valvontaa vahvistettiin riskien arviointiin ja analyysitoimintoon perustuen. Samalla ryhdyttiin siirtämään painopistettä jälkikäteisvalvonnasta ennakoivaan ohjaukseen ja reaaliaikaiseen valvontaan. Verohallinto myös uudisti organisaatiotaan. Päätoiminnot organisoitiin valtakunnallisten, asiakasryhmittäin järjestettyjen yksikköjen ympärille. Valtakunnalliset yksiköt helpottavat Verohallinnon prosessien ja toiminnan kehittämistä sekä asiakkaiden kohdennettua palvelua. Organisaatiomuutos myös tukee yhtenäisiä, asiakasryhmittelyihin perustuvia valtakunnallisia toimintamalleja. Se helpottaa yhteistyötä toimialojen sisällä ja niiden välillä sekä tehostaa resurssien käyttöä ja osaamisen hyödyntämistä. uudistumiskykyisesti Verohallinto jatkoi vuonna 2010 WWF:n (Maailman luonnonsäätiö) Green Offi ce ohjelman toteutusta, jonka tavoitteena on organisaation ympäristökuormituksen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hidastaminen. Valitut toimenpiteet olivat niin tuloksellisia, että WWF luovutti Verohallinnolle Green Offi ce merkin käyttöoikeuden. Verohallinnon henkilöstöpolitiikalle merkittäviä haasteita ovat asettaneet tuottavuustavoitteet, pienten yksikköjen sulkemiset, uusi valtakunnallinen toimintamalli ja organisaatiomuutos. Verohallinnon työtyytyväisyyden mittaus (VMBaro) viittaa kuitenkin siihen, että henkilöstön hyvinvoinnista on onnistuttu pitämään huolta. Vastaajista 65 prosenttia oli erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä työoloihinsa, työilmapiiriin ja yhteistyömahdollisuuksiin Verohallinnossa. Tulosten perusteella selkeää kehitystä on tapahtunut mm. esimiestyössä, mahdollisuuksissa sovittaa yhteen työja perhe elämä sekä Verohallinnon työnantajakuvassa. Nämä ovat merkittäviä tekijöitä. Verohallinnon kaltaisen asiantuntijaorganisaation keskeisin pääoma on henkilöstön osaaminen. Ilman pätevää, motivoitunutta ja idearikasta henkilökuntaa Verohallinto ei voisi turvata verotuloja suomalaiselle yhteiskunnalle. Verohallinto on hyvä työpaikka. Kiitos siitä kuuluu henkilöstölle ja heidän ohellaan luottamushenkilöille sekä Verohallinnon yhteistyökumppaneille ja asiakkaille. Mirjami Laitinen verohallinto 2010 :: PÄÄJOHTAJAN KATSAUS 3

4 Turvaamme verotulojen kertymisen verohallinto 2010 :: LOREMIPSUM DOLORESSIT AMETEST

5 Verohallinto yhteiskunnan varojen kerääjänä Verohallinnon keräämien verotulojen vähentyminen jäi yhden vuoden mittaiseksi, joskin vuoden 2009 taantumaa edeltävälle tasolle on vielä matkaa. Kertymän kasvu vaikutti eri veronsaajaryhmiin eri tavoin. Suurimpia hyötyjiä kasvaneesta verotulokertymästä olivat kunnat. Valtion saama kertymä sen sijaan pieneni edelleen, mikä johtui lähinnä veroperusteiden muutoksista. Talouden muutokset näkyivät verolajeista nopeimmin yhteisöverossa, ja sen tilitykset lisääntyivätkin yli 600 miljoonaa euroa. Verotulojen bruttokertymät , miljoonaa euroa Poistamme ja pienennämme verotulojen kertymisen riskejä vaikuttamalla asiakkaisiin, jotta mahdollisimman harva jättää veronsa maksamatta. Ohjaamme asiakkaitamme ennakkoon, tarjoamme heille hyvää palvelua ja huolehdimme verotuksen yhdenmukaisuudesta. Näin edistämme veronmaksumyönteistä suhtautumista. Ne asiakkaat, jotka jättävät velvoitteensa hoitamatta, joutuvat todennäköisemmin valvontatoimien kohteeksi. Talouskriisin hellittäminen näkyi verotulojen kertymissä Bruttokertymät kertovat Verohallinnon pankkitileille tulleiden eurojen määrän. Vuonna 2010 otettiin käyttöön verotilimenettely. Se vaikutti bruttokertymään, koska asiakkaat voivat nyt oma-aloitteisesti vähentää negatiivisen arvonlisäveron muista vero tili menettelyyn kuuluvista veroista. Aiemmin negatiivinen arvonlisävero siirtyi vähennettäväksi myöhempinä kuukausina, tai tietyin ehdoin se palautettiin asiakkaalle. Arvonlisäveron negatiivisuus ei siksi aiemmin vähentänyt esimerkiksi maksettavia työnantaja suorituksia eli ennakonpidätyksiä ja työnantajan sosiaaliturvamaksuja. Tämän menettelymuutoksen vuoksi tilastointi ei ole enää suoraan vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa, jos tarkastellaan ainoastaan pankkitileille tullutta rahaa. Ero entiseen on suuri: aiemmalla tilastointitavalla tarkasteltuna bruttokertymä on vähentynyt lähes 1,3 miljardia euroa. Vertailukelpoinen brutto kertymä, jossa edellä mainittu muutos huomioidaan, on kuitenkin kasvanut miljardi euroa (1,8 %). Arvonlisäveron bruttokertymä kasvoi 20,6 miljardiin euroon, mikä oli 1,3 miljardia enemmän kuin edellisvuonna. Kertymän muutokset ovat perinteisesti seuranneet melko tarkasti yksityisen kulutuksen kehitystä. Viime vuonna kertymä kuitenkin taloustilanteen kohenemisen myötä lisääntyi enemmän kuin yksityismenot kasvoivat. Arvonlisäverokantojen muutokset tulivat voimaan heinäkuun alussa. Hallituksen esityksessä arvioitiin, että muutokset aiheuttivat laskennallisesti noin 133 miljoonan euron lisäyksen vuodelle Sen vaikutus Verohallinnon kertymiin on puolen vuoden ajalta 50 miljoonan euron suuruusluokkaa. Työnantajasuorituksia maksettiin 25,6 miljardia euroa, mikä oli 0,4 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vähenemiseen vaikutti erityisesti sosiaaliturvamaksujen kertymä, joka aleni kansaneläkemaksun poistamisen vuoksi peräti 22,9 prosenttia. Ennakonpidätykset kasvoivat 1,6 prosenttia, mikä vastasi melko tarkasti palkkasumman kasvua, joka oli vuoden 2010 tammi marraskuussa 1,7 prosenttia. VEROHALLINTO 2010 :: TURVAAMME VEROTULOJEN KERTYMISEN 5

6 Verotulojen tilitykset , miljoonaa euroa VERONSAAIEN OSUUDET NETTOKERTYMÄSTÄ 2010 % milj. euroa Valtio 49, Kunnat 40, Seurakunnat 2,1 968 Kela 7, Metsänhoitoyhd. 0,1 30 Maksuunpantujen verojen kertymä vuonna 2010 oli 8,9 miljardia euroa. Kertymä oli noin 600 miljoonaa pienempi kuin edellisenä vuonna. Kertymän pienenemiseen vaikutti osittain se, että maksuunpannut arvonlisäverot ja ennakonpidätykset tilastoitiin omalle verolajilleen, ei enää maksuunpantuihin veroihin. Myös jäämäperinnän kertymän väheneminen vaikutti maksuunpantujen verojen kokonaiskertymään. Tilitykset veronsaajille 2010 Veronsaaja milj. euroa Muutos (%) Valtio ,3 ansio- ja pääomatulovero + lähdevero ,3 yhteisövero ,7 arvonlisävero ,8 muut valtion verot ,4 Kunnat ,2 kunnallisvero ,2 yhteisövero ,0 kiinteistövero ,0 Seurakunnat 968 0,0 kirkollisvero 855 2,0 yhteisövero ,1 Kela ,2 vakuutetun maksut ,9 työnantajan sotu-maksu ,6 Metsänhoitomaksut 30 +6,5 Verot ja maksut yhteensä ,7 Tilitykset veronsaajille kasvoivat Vuonna 2010 veronsaajille tilitettiin kertyneitä verovaroja yhteensä 45,5 miljardia euroa. Edellisvuonna tilitykset vähenivät lähes seitsemän prosenttia, mutta nyt summa kasvoi 327 miljoonaa euroa (0,7 %). Valtion osuus tilityksistä oli 22,5 miljardia euroa, 300 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Valtion kertymän pienenemistä selittää paljolti tuloveroasteikon sekä muiden veroperusteiden lieventäminen. Valtion saamat ansio- ja pääomatuloverot vähenivät noin 750 miljoonaa euroa. Ansioja pääomatuloverojen kertymän vähennys oli niin mittava, ettei lisäys yhteisöveron tuotossa ja arvonlisäverokertymässä riittänyt täysin kattamaan sitä. Yhteisöverokertymä nousi vuoden 2009 aallonpohjasta 370 miljoonaa euroa lähes 2,8 miljardiin euroon. Prosentuaalinen kasvu oli peräti 15,7 prosenttia. Valtion yhteisöverokertymää tarkasteltaessa on kuitenkin huomioitava, että valtion jakoosuutta koko yhteisöverokertymästä on verovuosien ajaksi pienennetty 10 prosenttiyksikköä. Arvonlisäveron tuotto kasvoi yli 300 miljoonaa euroa, noin yhteentoista miljardiin euroon. Myös arvonlisäveron palautukset lisääntyivät miljardi euroa, 9,6 miljardiin euroon. Palautusten kasvu heijastaa vientikauppaa, joka Tullihallituksen ennakkotietojen mukaan kasvoi tammi-marraskuussa noin 15 prosenttia. Kunnille tilitettiin verovaroja yhteensä 18,4 miljardia euroa, mikä oli lähes 750 miljoonaa euroa (4,2 prosenttia) enemmän kuin edellisenä vuonna. Kunnille tilitetyt summat kasvoivat kaikissa verolajeissa. Euromääräisesti eniten lisäystä oli kunnallisveroissa: niiden määrä kasvoi 336 miljoonaa euroa. Myös yhteisöverossa oli 216 miljoonan euron lisäys. Kiinteistöverojen 6 VEROHALLINTO 2010 :: TURVAAMME VEROTULOJEN KERTYMISEN

7 tilitykset kasvoivat 195 miljoonaa euroa. Suhteellinen lisäys oli peräti 20 prosenttia. Kunnallisverojen kasvu oli loppuvuoden ansiota, sillä alkuvuodesta kunnallisveron tilitettävät määrät olivat reilusti miinuksella. Esimerkiksi tammi-maaliskuun muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan oli -5,5 prosenttia. Jälkimmäisen vuosipuoliskon kuukausikohtaiset kasvuluvut olivatkin 5, 6 ja jopa yli 7 prosenttia. Muutoksissa näkyy työttömien määrän muutos. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan tammikuussa työttömiä oli enemmän kuin edellisen vuoden tammikuussa, mutta joulukuussa työttömiä taas oli vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kiinteistöveron kasvun syynä oli kiinteistöveroprosenttien nousu. Esimerkiksi vakituisten asuinrakennusten vähimmäisveroprosentti nousi edellisvuoden 0,22 prosentista 0,32 prosenttiin ja enimmäisprosentti 0,50 prosentista 0,75 prosenttiin. Vakituisten asuinrakennusten verotuotto kasvoikin lähes 29 prosenttia eli noin 80 miljoonaa euroa. Kiinteistöjen verotusarvot eivät muuttuneet merkittävästi. Seurakunnille tilitettiin verovaroja yhteensä 968 miljoonaa euroa. Määrä on käytännössä sama kuin vuonna Kirkollisveron tuotto väheni 2,0 prosenttia, mutta yhteisöveron tuotto kasvoi saman verran. Kansaneläkelaitokselle tilitettiin veronluonteisia maksuja 3,6 miljardia euroa, mikä oli noin 120 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työnantajan sosiaaliturvamaksut vähentyivät 474 miljoonalla eurolla lähinnä kansaneläkemaksun poistumisen vuoksi. Vakuutetun sairausvakuutusmaksujen tilitykset puolestaan lisääntyivät 355 miljoonaa euroa. Veronpalautusten kokonaismäärässä ei muutoksia Verohallinto palauttaa asiakkaille lähes neljäsosan Verohallinnon pankkitileille kertyneistä veroista ja maksuista. Kappalemääräisesti eniten maksetaan takaisin henkilöasiakkaiden ennakonpalautuksia, euromääräisesti arvonlisäveroja. Vuonna 2010 veronpalautusten yhteismäärä pysyi käytännössä ennallaan: kasvua edellisvuodesta oli ainoastaan 0,6 prosenttia. Palautusten kokonaismäärä oli 13,1 miljardia euroa. Erityisesti yritystoimintaan liittyvissä veroissa tapahtui kuitenkin suurehkoja verolajien välisiä muutoksia. Yhteisöjen ennakkoverojen palautukset, jotka olivat vuonna 2009 ennätyksellisesti lähes 1,6 miljardia euroa, palautuivat tavanomaiselle tasolleen noin 700 miljoonaan euroon. Pudotusta oli peräti 54 prosenttia eli 850 miljoonaa euroa. Palautusten väheneminen heijastui myös veronsaajille tilitettävään määrään. Yhteisöjen ennakonpalautukset maksetaan noin 11 kuukautta tilikauden päättymisen jälkeen. Vuonna 2010 ennakonpalautuksia palautettiin yhteisöille 470 miljoonaa euroa eli 60 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Verolajeittain tarkasteltuna arvonlisäveron palautukset muodostavat suurimman osan palautuksista. Arvonlisäveron bruttokertymästä palautetaan tyypillisesti lähes puolet. Arvonlisäverojen palautukset kasvoivat miljardi euroa 9,6 miljardiin (11,7 %). Myös arvonlisäverojen palautusmäärän kasvu kertoo piristyneestä yritystoiminnasta, eritoten parantuneesta viennistä, sillä vientiä harjoittavat yritykset saavat verollisiin hankintoihinsa sisältyvän arvonlisäveron palautuksena. Vertailukelpoisuuden vuoksi myös negatiiviset arvonlisäverot on tilastoitu palautuksiksi, vaikka asiakkaat ovatkin verotilimenettelyn myötä vähentäneet osan niistä suoraan muista kausiveroilmoituksella ilmoitettavista veroista. VeroJEN PALAUTUKSET milj. euroa kpl Suurin henkilöasiakkaita koskeva palautuslaji ovat ennakonpalautukset, joita maksettiin vuoden aikana noin 2,2 miljardia euroa lähes 3,4 miljoonalle asiakkaalle. Euromäärä pysyi käytännössä vuoden 2009 tasolla, kasvua oli ainoastaan 0,4 prosenttia. Vastaavasti henkilölle määrättiin jäännösveroja noin 856 miljoonan euron edestä. VEROHALLINTO 2010 :: TURVAAMME VEROTULOJEN KERTYMISEN 7

8 Veronsaajaryhmien antamat kouluarvosanat Verohallinnon palveluille Kunnat 8,3 Seurakunnat 8,1 Metsänhoitoyhd. 8,0 Sidosryhmät 8,5 Kaikki 8,2 VEROJÄÄMÄT VEROLAJEITTAIN 2010 VEROJÄÄMIEN KEHITYS , miljoonaa euroa % milj. euroa Tuloverot ja niiden ennakot 39, Arvonlisäverot 39, Ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut 20,3 737 Muut verot 1, Veronsaajien tyytyväisyys hyvällä tasolla Vuonna 2010 tehtiin neljättä kertaa veronsaajien asiakastyytyväisyystutkimus, jossa selvitettiin veronsaajien tyytyväisyyttä Verohallinnon tarjoamaan palveluun. Tutkimus tehtiin puhelinhaastatteluna. Tutkimukseen vastasi 443 veronsaajaa, joten siihen osallistui yli puolet veronsaajista. Erityisen tyytyväisiä veronsaajat olivat 2009 julkaistuun Veronsaajien verkkopalveluun sekä veronsaajatilitysten oikeellisuuteen. Molemmat saivat kouluarvosanaksi 8,4. Eniten kehitettävää katsottiin olevan tiedottamisessa, joka sai arvosanan 7,7. Puhelinpalvelu ja Verohallinnon koulutustilaisuudet saivat arvosanan 8,0. Kokonaisarvosanaksi annettiin 8,2, mikä on julkishallinnolle hyvä arvosana. Arvosana pysyi samalla tasolla kuin viimeksi tehdyssä tutkimuksessa vuonna Tyytyväinen/ei tyytyväinen-asteikolla vastaajista oli erittäin tyytyväisiä 15 prosenttia ja tyytyväisiä 79 prosenttia. Ei kovin tyytyväisiä oli viisi prosenttia ja tyytymättömiä vain yksi prosentti. Erittäin tyytymättömäksi tunnustautui alle prosentti vastaajista. Arvosanojen perusteella saadaan yleistä tietoa tyytyväisyyden tasosta, mutta palveluiden kehittämisen kannalta suurin anti tulee eri aiheista kerätyistä avoimista palautteista. Palautteissa korostuivat tiedottaminen ajankohtaisista asioista ja muutoksista sekä halu tietää lisää tilittämisen perusteista ja esimerkiksi siitä, miten verotuskustannukset muodostuvat. Tulosten avulla veronsaajapalveluita voidaan jatkossa suunnata niihin asioihin, jotka vaativat eniten kehittämistä. Verojäämiä oli vuoden 2010 lopussa 3,6 miljardia euroa Maksamatta jääneitä veroja eli verojäämiä oli vuoden 2010 lopussa 3,6 miljardia euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna lisäystä oli 1,4 prosenttia eli 52 miljoonaa euroa. Verojäämien kasvu on selvästi hidastunut. Jäännösveron ja ennakkoveron verojäämät vähentyivät 28 miljoonaa euroa. Arvonlisäveron verojäämät kasvoivat puolestaan 46 miljoonaa euroa ja ennakonpidätysten sekä sosiaaliturvamaksujen verojäämät 33 miljoonaa euroa. Verojäämistä 31 prosenttia oli henkilöasiakkailta maksamatta jääneitä veroja. Näistä suurin osa oli jäännösveroja, yhteensä 710 miljoonaa euroa. Yritys- ja yhteisöasiakkaiden maksamatta jääneistä veroista kaksi kolmasosaa oli arvonlisäveroja ja työnantajasuorituksia. Tämä oli yhteensä miljoonaa euroa. Vuonna 2010 verojäämiä kerättiin kaikkiaan miljoonaa euroa, mikä on 176 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Verohallinnon omilla toimilla kerättiin miljoonaa euroa, mikä oli 78 prosenttia kaikista maksetuista verojäämistä. Ulosottolaitoksen kautta kertyi 292 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 aikana tehtiin veroihin liittyvää maksujärjestelyä. Maksujärjestelyt koskivat yhteensä 203 miljoonan euron summaa. Maksujärjestelyillä kertyi 150 miljoonaa euroa, mikä on yhtä paljon kuin edellisenä vuonna. 8 VEROHALLINTO 2010 :: TURVAAMME VEROTULOJEN KERTYMISEN

9 Hallinto-oikeuksiin saapuneet TULO- JA ARVONLISÄVEROTUSTA KOSKEVAT VEROVALITUKSET , kappaletta Verotustyön laatua voidaan mitata muun muassa hallinto-oikeuksiin päätyneiden veroasioiden määrällä. Vuonna 2010 hallinto-oikeuksiin saapui tuloverotusta koskevaa ja 377 arvonlisäverotusta koskevaa asiaa. Automaattisia toimintoja ja tapauskohtaista valvontaa Toimintojen automatisoinnilla ja valikoinnilla resurssit voidaan kohdistaa niihin asioihin, joissa ne parhaiten edistävät verotuksen oikeellisuutta ja verotulojen kertymistä. Henkilöverotus entistä valmiimpana esitäytetyllä veroilmoituksella Henkilöverotus valmistuu pitkälti niiden tietojen pohjalta, jotka Verohallinto kerää sähköisesti sivullisilmoittajilta, kuten työnantajilta ja pankeilta. Työnantajat huolehtivat verojen maksusta tekemällä työntekijöiden palkoista ennakonpidätykset ja tilittämällä ne Verohallinnolle. Verohallinto lähettää henkilöasiakkaille esitäytetyn veroilmoituksen, joka perustuu sivullisilmoittajilta saatuihin tietoihin. Asiakkaat tarkistavat tietojen oikeellisuuden ja tekevät niihin tarvittavat muutokset. Tietojen keruuta kehitetään jatkuvasti suuntaan, joka palvelisi asiakasta paremmin. Vuonna 2010 esitäytetyllä veroilmoituksella olivat valmiina ensi kertaa myös asiakkaiden Ruotsista saamat eläkkeet. Parannus koski suomalaista. Arvopaperimyynnit laskettiin valmiiksi lähes asiakkaalle. Yhteisöverotuksessa kohti sähköisyyttä Yritysasiakkaat antavat edelleen itse veroilmoituksen, jonka pohjalta Verohallinto toimittaa verotuksen. Myös yritysasiakkaan verotukseen saadaan sivullisilmoittajilta vertailutietoja, joita käytetään verotuspäätöstä tehtäessä. Yhteisöjen tuloveroilmoitusten käsittely on muuttumassa paperittomaksi prosessiksi. Sähköisesti annetut ilmoitukset ovat nopeasti perillä ja virheettömämmin täytettyjä kuin paperilla annetut ilmoitukset. Sähköisen veroilmoituksen tiedot tarkastetaan automaattisesti, ja asiakas saa virheilmoituksen mahdollisista puutteista tai täyttövirheistä. Ilmoituksen voi lähettää, kun virheet on korjattu. Valvontaa tietoja yhdistelemällä ja vertailemalla Verotuksen yhteydessä tehdään verovalvontaa yhdistelemällä ja vertailemalla asiakkaan itsensä antamia tietoja sekä eri lähteistä saatavia verotukseen vaikuttavia tietoja. Kaikki tapaukset tutkitaan verotuksen valvontavaiheessa koneellisesti. Jos veroilmoitus annetaan säädetyssä ajassa eikä se sisällä täyttövirheitä, puutteellisia tietoja tai ristiriitaisuuksia, asiakas saa verotuspäätöksen automaattisesti. Osa ilmoituksista poimiutuu valtakunnallisten valikointikriteerien mukaan virkailijan käsitte lyyn. Virkailija käsittelee tällaiset veroilmoitukset ja pyytää tarvittaessa asiakkaalta lisäselvityksiä. VALVONNASSA TEHDYT MUUTOKSET, miljoonaa euroa Verovuosi Verovuosi Verovuosi Verovuosi Verotuksessa tehdyt muutokset Yhteisöt tuloihin lisätty tuloista vähennetty Elinkeinoyhtymät tuloihin lisätty tuloista vähennetty 0,4 1,2 0,8 0,6 Elinkeinonharjoittajat tuloihin lisätty tuloista vähennetty Maataloudenharjoittajat tuloihin lisätty tuloista vähennetty Palkan- ja eläkkeensaajat tuloihin lisätty tuloista vähennetty Arvopaperikauppa (luonnolliset henkilöt) luovutusvoittoa lisätty luovutusvoittoa vähennetty Valvonnan perusteella Verohallinto voi tehdä lisäyksiä ja vähennyksiä asiakkaan verotettavaan tuloon. Muutokset voivat johtua esimerkiksi siitä, että Verohallinto saa tulotietoja, jotka poikkeavat asiakkaan omasta ilmoituksesta. Luvuissa ei ole mukana arvioverotuksia. VEROHALLINTO 2010 :: TURVAAMME VEROTULOJEN KERTYMISEN 9

10 VALVONTATOIMENPITEET , kappaletta Verotarkastusyksiköt Verotarkastukset Valvontakäynnit Vertailutietotarkastukset Yritys- ja henkilöverotusyksiköt Verotarkastukset Valvontakäynnit Vertailutietotarkastukset 8 9 Valvontatoimenpiteitä Harmaan talouden tarkastukset (sis. edellisiin), kappaletta Tarkastetuista harmaita yrityksiä Paljastettu harmaa talous milj. euroa -mustia palkkoja puuttuvaa myyntiä peiteltyä osinkoa yhtiöille peiteltyä osinkoa osakkaille Maksuunpanoesitykset veroa milj. euroa -ennakkoperintä arvonlisävero välittömät verot Vääränsisältöisiä tositteita -tositteiden lukumäärä tositteiden arvo milj. euroa VEROTARKASTUksILLA torjutaan talousrikollisuutta Verotarkastusten tehtävänä on pitää verojärjestelmä uskottavana ja turvata verotulojen kertyminen. Verotarkastukset jakautuvat valtakunnallisesti valittujen riskien valvontaan, joka on muuta kattavampaa, sekä muuhun tarkastustoimintaan. Perinteisten verotarkastusten rinnalla painotetaan reaaliaikaisia verovalvontatoimia. Verotarkastuksissa hyödynnetään sähköisiä verotarkastusmenetelmiä, viranomaisyhteistyötä sekä kansainvälistä tietojenvaihtoa. Näitä kaikkia myös kehitetään edelleen. Vuonna 2010 Verohallinnossa valmistui verotarkastusta. Näistä Verotarkastusyksikön viiden alueyksikön osuus oli 3 074, Konserniverokeskuksen verotarkastusyksikön 201 ja verotoimistojen 277 tarkastusta. Tarkastuksista kaikkiaan 719:ssä todettiin harmaata taloutta. Verotarkastusyksiköiden tarkastuskohteista 20 prosentissa esiintyi harmaata taloutta. Harmaan talouden kohteisiin käytettiin 30 prosenttia verotarkastusyksiköiden koko tarkastustyöajasta. Verotarkastusten perusteella maksuunpantu , milj. euroa * Välitön Välillinen Ennakkoperintä Yhteensä * arvio Valtakunnalliset verovalvontahankkeet Verotarkastuksessa tavoitteena on tunnistaa valvonnan kannalta haastavia ilmiöitä ja toimialoja. Tarvittaessa perustetaan valvontahankkeita kartoittamaan ongelmat ja kehittämään toimintamalleja näiden alojen ja ilmiöiden valvonnan tehostamiseksi. Sähköisen kaupan verovalvonta Vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla suomalaiset ostivat verkon kautta tavaraa ja palveluita 4,8 miljardin euron arvosta. Vuositasolla kuluttajakaupan arvo on siis jo lähes 10 miljardia euroa. 10 VEROHALLINTO 2010 :: TURVAAMME VEROTULOJEN KERTYMISEN

11 Verohallinnossa onkin panostettu sähköisen kaupan verovalvontaan. Vuosina toteutettiin sähköisen kaupan verovalvontahanke, jonka loppuraportti valmistui syyskuussa Hankkeen keskeisinä tavoitteina oli tehostaa sähköisen kaupan ja kaukomyynnin verovalvontaa ja kouluttaa verovalvontahenkilöstö hyödyntämään Internetiä. Jo hankkeen valmisteluvaiheessa vuosina laadittiin ohjeet Internetin käytöstä verovalvonnassa ja aloitettiin hankkeen tarvitseman vertailutietoaineiston kokoaminen ja henkilöstön koulutus ohjelmistojen hankkimisineen. Hankkeessa tehtiin 119 tarkastusta, joista 91 johti toimiin. Harmaan talouden kohteita oli 21 ja rikosilmoituksia tehtiin 3. Tarkastuskertomuksissa ehdotettiin maksuunpanoja 9,79 miljoonan euron arvosta. Hankkeeseen kuuluvasta nettipokerin valvonnasta kerrotaan enemmän sivulla 21. Verotarkastusyksikkö on päättänyt perustaa vuoden 2011 alussa sähköisen kaupan valvontaan asiantuntijaverkoston, jonka tehtävänä on muun muassa seurata sähköisen kaupan kehitystä ja jakaa siitä tietoa verovalvonnan tueksi. RAKSA-hanke: harmaan talouden torjuntaa rakennusalalla Verohallinto aloitti rakennusalan Raksa-verovalvontahankkeen yhdessä muiden viranomaisten kanssa vuoden 2008 alussa. Hanke kestää vuoden 2011 loppuun asti, ja siihen osallistuvat muun muassa Kansaneläkelaitos, Eläketurvakeskus, Maahanmuutto virasto, Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue, syyttäjälaitos, poliisihallinto ja ulosottohallinto. Hankkeen tarkoituksena on torjua harmaata taloutta, kehittää ulkomaisen työvoiman valvontaa ja ottaa käyttöön uusia valvonta menetelmiä. Vuonna 2010 painopisteeksi otettiin reaaliaikainen valvonta. Sen menetelmänä olivat erityisesti rakennustyömaiden valvontakäynnit yhteistyössä Aluehallintoviraston työsuojelutarkastajien kanssa. Ulkomaalaisen työvoiman valvonnassa tiivistettiin yhteistyötä Viron verohallinnon kanssa. Raksa-hankkeeseen kuuluu myös Verotarkastuksen OL3 -valvontahanke, joka kohdistuu Olkiluodon ydinvoimalatyömaahan. Hankkeesta kerrotaan enemmän sivulla 13. Negatiivista arvonlisäveroa ilmoittavien valvontaprojekti Negatiivista arvonlisäveroa ilmoittavien valvontaprojektissa testataan verovalvonnan toimivuutta verotiliaikana. Tavoitteena on tunnistaa mahdollinen tarve ohjata asiakkaita sekä pysäyttää aiheettomat alv-palautukset mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Projektista kerrotaan enemmän sivulla 29. Yksityishenkilöiden pääomatulojen verovalvontaprojekti Verotarkastusyksikkö aloitti vuonna 2010 yksityishenkilöiden pääomatulojen verovalvonnan kartoitus- ja kehittämisprojektin. Projektin tavoitteena on selvittää ulkomaisten vertailutietojen avulla kohdeasiakkaiden verotuksen oikeellisuus, tehdä tarvittavat valvontatoimet sekä arvioida alueen veroriskejä laajemmaltikin. Tämän pohjalta kehitetään kansainvälisen sijoitustoiminnan verovalvonnan työmenetelmiä ja kohdistetaan valvontaa valittuihin asiakasryhmiin vuodesta 2011 eteenpäin. Jo tehdyissä verotarkastuksissa kohdeasiakkailta on paljastunut merkittäviä salattuja tuloja. Jatkossa tilannetta parantavat uudet tietojenvaihtosopimukset sellaisten valtioiden kanssa, jotka ovat aiemmin kuuluneet niin sanotun tiukan pankkisalaisuuden piiriin. Vuoden 2011 alusta tulee myös mahdollisuus tehdä vertailu-tietotarkastuksia luottolaitoksiin. Asiakkaita kannustetaan myös täyttämään ilmoittamisvelvollisuutensa vapaaehtoisesti. Kansainvälistä tietojenvaihtoa ja yhteistyötä Verohallinto osallistuu aktiivisesti kansainväliseen tietojenvaihtoon ja muuhun verovalvontaa tukevaan kansainväliseen yhteistoimintaan. Yhteistyötä Viron kanssa rakennusalan toimijoiden valvonnassa Ulkomaiseen työvoimaan ja ulkomaisiin yrityksiin liittyvä verovalvontaprojekti Viron vero- ja tullihallinnon kanssa jatkui vuonna Yksittäisten tapausten selvittämisen lisäksi kehitetään yhteistyömallia, joka auttaa hyödyntämään vertailutietoja entistä reaaliaikaisemmin molempien maiden verovalvonnassa. EU-sisäkaupan valvontaa monilla rintamilla Vuoden 2010 alussa tulivat voimaan uudet myyntimaasäännökset arvonlisäverotuksessa. Säännökset ja niihin liittyvät yhteisökaupan ilmoituksiin tulleet muutokset toivat painetta myös VIESjärjestelmän (Value added tax Information Exchange System) kautta tapahtuvaan EU:n jäsenmaiden väliseen tietojensiirtoon. Monista muutoksista huolimatta uudistus on sujunut hyvin. Vuosittainen EU-sisäkaupan valvontakierros tehdään yhteistyössä Verohallinnon eri yksiköiden kesken. Valvontakierroksella kartoitetaan koko yhteisöhankintakentän verotuskäyttäytyminen ja puututaan havaittuihin virhetilanteisiin. Kierros täydentää muuta sisäkaupan verovalvontaa. Tapauskohtainen kansainvälinen tietojenvaihto on olennainen verotarkastuksen ja muun verovalvonnan tukitoiminto. Vuonna 2010 tietoja vaihdettiin suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Myönteistä oli vastausaikojen nopeutuminen tiettyjen jäsenmaiden kanssa. VEROHALLINTO 2010 :: TURVAAMME VEROTULOJEN KERTYMISEN 11

12 Petostorjunnassa Verohallinto on tiivistänyt lähialueyhteistyötä erityisesti Ruotsin ja Viron kanssa. Kansainvälisessä harmaan talouden torjunnassa ovat viime vuosina korostuneet erityisesti ajoneuvoalan petokset. Taloudellisen taantuman jälkeen on jälleen havaittavissa kasvua niin maahantuontien kuin petostapaustenkin määrässä. Kansainvälisen harmaan talouden torjunnan kannalta toinen kasvava riski on eri toimialoilla tapahtuva sähköinen kauppa. Eurofisc-verkosto petostorjunnan avuksi Vuoden 2010 aikana tuli voimaan uusi EU-jäsenmaiden välistä alv-pohjaista tietojenvaihtoa ja yhteistyötä koskeva asetus. Asetuksen keskeisenä tavoitteena on petosten torjunta ja vähentäminen EU-sisäkaupassa. Eräs asetuksen mahdollistama työkalu petosten torjuntaa on Eurofisc, joka on jäsenmaiden petostorjunta elinten väliseen nopeaan tietojenvaihtoon tarkoitettu verkosto. Eurofiscin kautta vaihdetaan jäsenmaiden väliseen kauppaan liittyvää toimijakohtaista tietoa sekä tietoja havaituista uusista petosilmiöistä. Tietovirrat kattavat kaikki olennaiset tiedossa olevat yhteisökaupan riskit. Kyse on mahdollisimman reaaliaikaisen ja parhaassa tapauksessa vilpillistä toimintaa ennaltaehkäisevän tiedon vaihtamisesta. Pohjoismainen yhteistyö tietojenvaihtosopimusten solmimiseksi Pääomamarkkinoiden globalisoituminen on lisännyt verojen välttelyä. Veropakoa tapahtuu ennen kaikkea sellaisiin maihin, joiden kanssa ei ole solmittu tietojenvaihtosopimusta. Veroja koskevan tietojenvaihtosopimuksen perusteella veroviranomainen voi saada tietoja verovelvollisen pääomasijoituksista ja tuloista toisessa sopimusmaassa. OECD on tehnyt paljon työtä avoimuuden kasvattamiseksi ja haitallisen verokäyttäytymisen estämiseksi. Osana tätä työtä OECD on laatinut malliverosopimuksen tietojenvaihtoa varten. Verohallinto on osallistunut tietojenvaihtosopimusneuvotteluihin osana Pohjoismaisen ministerineuvoston yhteistyötä. Sopimusyhteistyö aloitettiin 2006 ja sen on suunniteltu jatkuvan vuoteen 2012 saakka. Vuoden 2010 lopussa Suomi oli solminut yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa yhteensä 29 tietojenvaihtosopimusta, joista kahdeksaa sovelletaan jo kokonaan tai osittain. Lisää sopimuksia ollaan solmimassa Pohjoismaiset verohallinnot aloittivat vuonna 2008 yhteistyön, joka koskee tietojenvaihtosopimusten käytännön soveltamista. Työryhmän tavoitteena on vaihtaa kokemuksia sopimuksista, testata ja seurata sopimuksia sekä tarvittaessa sopia käytännön soveltamiseen liittyvistä asioista. Virke-projektissa viranomaisyhteistyötä harmaata taloutta vastaan Verohallinto osallistui myös valtiovarainministeriön alaiseen Viranomaisyhteistyön kehittämisprojektiin (Virke), jonka tehtäviin kuului muun muassa seurata harmaan talouden ja talousrikollisuuden kokonaiskuvaa. Vuonna 2010 Verohallinto osallistui projektiin 13 henkilötyövuoden panostuksella. Vuoden 2011 alussa Verohallintoon perustetaan Virken korvaava Harmaan talouden selvitysyksikkö. Uudesta yksiköstä kerrotaan enemmän sivulla 35. Kohti veroriskien hallintaan perustuvaa toimintaa Verohallinnon keskeinen tavoite on siirtyä veroriskien hallintaan perustuvaan toimintatapaan. Käytettävät keinot valitaan veroriskin ja siihen liittyvän asiakasryhmän mukaan. Näitä voivat olla esimerkiksi asiakkaille tarjottavat palvelut ja menettelyt, jotka entisestään helpottavat veroasioiden hoitamista, sekä keinot, joilla asiakasta autetaan ennakoivasti hänen omista lähtökohdistaan. Eritasoisten valvontakeinojen tavoitteena on, että asiakas toimisi jatkossa pysyvästi oikein. Oikein toimiviin asiakkaisiin kohdistuu vähemmän valvontaa, ja vilpillisesti toimivien asiakkaiden kiinnijäämisriski taas kasvaa. Riskienhallinnan perusta luotiin 2010 Vuonna 2010 luotiin riskienhallinnan perustana olevat rakenteet ja menettelymallit. Vuoden aikana kehitettiin prosessin eri vaiheisiin menettelyjä, joita sitten testattiin tarkastelun kohteeksi valittujen muutamien veroriskien avulla. Testauskierros antoi toisaalta varmuutta menettelyiden toimivuudesta ja toisaalta arvokasta tietoa niiden kehittämiseksi. Vuoden lopulla tuotettiin ensimmäinen veroriskikartta, johon on koottu mahdollisimman suuri osa tähän mennessä Verohallinnossa tunnistettuja veroriskejä. Veroriskikartta auttaa hahmottamaan koko veroriskien kenttää sekä toimii veroriskien hallinnoinnin työkaluna. Jatkossa riskienhallinta on osa normaalia toimintaa Seuraavaksi riskienhallinnassa voidaan siirtyä menettelyiden käyttöönottovaiheeseen sekä toiminnan vakiinnuttamiseen. Tavoitteena on, että veroriskien hallintamenettelyyn kuuluvat vaiheet analysointi, arvottaminen, priorisointi sekä veroriskien käsittely vakiinnutetaan normaaliksi menettelyksi, jota laajennetaan hallitusti vuosittain. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että analysoitujen ja sitä kautta toimenpiteiden kohteeksi otettujen veroriskien määrä lisääntyy vuosittain. Menettely korvaa vuosi vuodelta suuremman osan nykyisen valikoinnin ja kohdevalinnan kautta tulevasta verotuksen toimittamisesta. 12 VEROHALLINTO 2010 :: TURVAAMME VEROTULOJEN KERTYMISEN

13 LÄHIKUVASSA NeuvONTa ja valvonta OvaT kasvattaneet ulkomaisten TyöNTekijöiDeN verokertymiä satakunnassa Verohallinnon Raksa hankkeeseen kuuluu Olkiluodon ydinvoima latyömaahan kohdistuva OL3 valvontahanke. Vuonna 2004 alkanut hanke toteutetaan yhteistyössä tilaajan Teollisuuden Voima Oyj:n ja pääurakoitsijoiden kanssa. Verohallinto saa säännöllisesti käyttöönsä työmaan kulkulupa ja urakkatiedot ja käyttää niitä muun muassa valvoessaan ulkomaisten yritysten ja työntekijöiden verovelvollisuutta Suomeen. Valvonnan avulla täsmennettyä ohjausta ja muita toimenpiteitä voidaan kohdistaa asiakkaisiin, jotka eivät välttämättä huolehdi säädetyistä velvoitteista oma aloitteisesti. Valvontahanke on myös osa kansainvälistä yhteistyötä, jolla pyritään varmentamaan verojen kertyminen oikeaan maahan verosopimusten mukaisesti. Samaan kohdejoukkoon vaikutetaan myös OL3 neuvonta ja ohjausprojektilla, joka antaa tietoa Suomen verotuksesta Olkiluodossa työskenteleville henkilöille ja yrityksille. Projekti ennaltaehkäisee ongelmia sekä auttaa asiakasta toimimaan oikein ja maksamaan oikeat verot oikeaan aikaan. Neuvontaprojektissa on huomioitu ulkomaalaisten erityistarpeet Suomen Eurajoen verovuoden 2009 kunnallis veroista peräti noin 40 prosenttia kertyi ulkomaalaisilta työntekijöiltä. verotuksen ja siihen liittyvien velvoitteiden suhteen. Neuvontahanke on järjestänyt veroinfoja sekä työmaalla että sen ulkopuolella. Tehostettu neuvonta ja valvonta ovat kasvattaneet verokertymiä Satakunnassa. Vuonna 2009 ulkomaalaisten työntekijöiden maksamien kunnallisverojen määrä oli Eurajoella 10,2 miljoonaa euroa (vuonna 2008 noin 7,5 miljoonaa euroa). Kunnan verovuoden 2009 kunnallisveroista peräti noin 40 prosenttia kertyi ulkomaalaisilta työntekijöiltä. Raumalla ulkomaalaisten työntekijöiden maksamien kunnallisverojen määrä oli vuonna 2009 lähes 7,4 mil joonaa euroa (vuonna 2008 noin 5,3 miljoonaa euroa) ja Porissa noin 1,9 miljoonaa euroa (vuonna 2008 noin 1,5 miljoonaa euroa). :: 13

14 asiakkaamme voivat hoitaa veroasiansa vaivattomasti ja vähin kustannuksin

15 Verohallinnon palvelut Kehitämme menettelytapoja ja palveluita niin, että asiakkaat voivat mahdollisimman helposti täyttää ilmoittamisvelvollisuutensa ja maksaa veronsa. Toimimme aktiivisesti myös lainsäädännön kehittämiseksi, jotta asiakkaiden hallinnollinen taakka olisi mahdollisimman kevyt. Verohallinnon tavoitteena on vähentää käyntiasiointia ja kehittää puhelin- ja verkkopalveluita, joiden käyttöön toimipisteiden määrä ja sijainti eivät vaikuta. Sähköisten asiointikanavien ansiosta työtä voidaan jakaa ympäri Suomen. Veroneuvoja puhelimitse ja verkossa Verohallinnon asiakkaat saavat veroneuvontaa valtakunnallisista palvelunumeroista. Palvelunumeroja on perustettu eri asiakasryhmiä, verolajeja ja asiointitilanteita varten. Vuonna 2010 Verohallinto aloitti puhelinjärjestelmien ja palvelumallin uudistamistyön. Tavoitteena on saada järjestelmien uudistus ja uuden palvelumallin kuvaus valmiiksi syksyllä Yleistä veroneuvontaa saa myös sähköpostitse Vero.fi-sivustolla olevan palautelomakkeen kautta. Vero.fi on toiseksi käytetyin julkishallinnon verkkosivusto Verohallinnon Vero.fi-sivusto on yksi Suomen käytetyimmistä verkkosivustoista. Vuonna 2010 käyntejä oli yli 12 miljoonaa. Valtiovarainministeriö teetti Julkishallinnon verkkopalvelut tutkimuksen, jossa selvitettiin suomalaisten suhtautumista julkishallinnon verkkopalveluihin ja sähköiseen asiointiin. Tutkimuksen mukaan Vero.fi-sivustoa käytettiin toiseksi eniten kaikista julkishallinnon verkkopalveluista. Neljäsosa vastaajista oli käynyt Vero.fi-sivustolla viimeisen kolmen kuukauden aikana. Tutkimus osoitti, että 25 prosenttia vastaajista oli käyttänyt verkossa julkishallinnon asiointipalveluita. 40 prosentin mielestä verkkoasiointi on mieluisin tapa asioida Verohallinnon kanssa. Suurin osa vastaajista käytti julkishallinnon verkkopalveluita tiedon etsimiseen. Puhelut valtakunnallisiin palvelunumeroihin , kappaletta saapuneet Internet-palautteet , kappaletta vastatut Käynnit Vero.fi-palvelussa , kappaletta VEROHALLINTO 2010 :: VEROASIAT VAIVATTOMASTI JA VÄHIN KUSTANNUKSIN 15

16 Tietojen löytymistä Vero.fi-sivustolta parannetaan palvelun uudistushankkeessa, jonka suunnittelu alkoi jo vuonna Vuoden 2010 kesällä aloitettiin uudistetun sivuston käyttöönottoprojekti, ja tavoitteena on julkaista sivut kesällä Vero. fi:stä kehitetään kanava, joka tarjoaa eri asiakasryhmille kohdennettua tietoa ja ohjausta. Sivuston rakenne ja ryhmittely muuttuvat: ohjeet jaetaan entistä selkeämmin henkilöasiakkaille ja yritysasiakkaille suunnattuihin kokonaisuuksiin. Asiakkaille halutaan antaa entistä selkeämpiä ja ymmärrettävämpiä toimintaohjeita erilaisissa verotukseen vaikuttavissa tilanteissa. Uutta sisältöä suunniteltiin ja kirjoitettiin vuoden 2010 aikana. Sähköisen ilmoittamisen tilastoja , kappaletta Viranomaispalveluja keskitetysti Julkishallinnon palveluja keskitetysti tarjoavia yhteispalvelupisteitä on Suomessa lähes 200. Verohallinto on mukana lähes 50 yhteispalvelupisteessä. Yhteispalvelupisteissä työskentelevät palveluneuvojat hoitavat pääasiassa asioiden vireillepanoon liittyviä tehtäviä sekä neuvovat asiakkaita ja antavat sähköisten palvelujen käyttötukea. Yhteispalvelupisteissä työskenteleville palveluneuvojille on tehty sähköinen koulutusaineisto käytännön työn tueksi. Verohallinnon ja Kelan yhteinen In To -palvelupiste tarjoaa verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyvät palvelut yhdestä paikasta niille ulkomaalaisille, jotka tulevat pääkaupunkiseudulle töihin, yrittäjäksi tai opiskelemaan. Asiakkaita ovat myös ulkomaista työvoimaa käyttävät työnantajat. Palvelu on saavuttanut tavoitteensa, ja toiminta vakinaistettiin vuoden 2010 lopulla Muutos (%) Palvelua käyttäneet yritykset ,5 Valvontailmoitukset/kausiveroilmoitukset* ,8 Työnantajien vuosi-ilmoitukset (palkansaajien lukumäärä) ,0 Tuloveroilmoitukset ,0 Palkansaajien verokorttien suorasiirtopyynnöt (palkansaajien lukumäärä) ,0 Verohallinnon palvelut ovat myös mukana julkishallinnon yhteisissä portaaleissa. Kansalaisille tarkoitettuun Suomi.fi-portaaliin on koottu julkishallinnon sähköisiä palveluja, lomakkeita ja ohjeita. Yrityksille ja yrittämisestä kiinnostuneille on Yritys- Suomi-portaali, joka tarjoaa ohjeita ja sähköisiä palveluita yrityksen perustamiseen, kasvattamiseen ja kehittämiseen. Verotus syntyy verkossa Verohallinnon sähköisten palveluiden käyttäjä-, ilmoitus- ja tietomäärät ovat kasvaneet joka vuosi. Sähköisesti Verohallinnolle toimitetut tiedot mahdollistavat verotuksen ja veroasioiden vaivattoman hoitamisen verkossa. Tammikuussa 2010 työnantajat lähettivät Verohallintoon kaikkiaan 4,3 miljoonan palkansaajan palkkatiedot. Eläketietoja vastaanotettiin jo 4,4 miljoonaa ja osinkotietojakin yli 4 miljoonaa kappaletta. Kaikista näistä ns. sivullisilmoittajilta kerätyistä vuoden 2009 tiedoista Verohallinto kokosi 4,8 miljoonaa esitäytettyä veroilmoitusta, jotka postitettiin huhtikuun alkuun mennessä. Siihen mennessä muun muassa maatalousyrittäjät, metsänomistajat sekä liikkeen- ja ammatinharjoittajat olivat jättäneet veroilmoituksensa. Heistä 6,1 prosenttia teki ilmoituksen sähköisesti. Yhteisöjen tuloveroilmoitukset sen sijaan sähköistyivät ripeämmin, niistä sähköisiä oli 19,4 prosenttia. Työnantajasuoritusten sekä arvonlisäverotuksen tiedot on ilmoitettu ja maksettu vuoden 2010 alusta verotilille. Verotilipalvelun käyttöönotto oli ripeää: jo maaliskuussa Verotili-palvelussa oli käyttäjiä yli * Kausiveroilmoitus korvasi valvontailmoituksen vuoden 2010 alussa 16 VEROHALLINTO 2010 :: VEROASIAT VAIVATTOMASTI JA VÄHIN KUSTANNUKSIN

17 Keväällä kiinteistövälittäjille avautui mahdollisuus antaa varainsiirtoveroilmoitus sähköisesti. Käyttäjäpalaute oli kiittävää. Kiinteistövälittäjät olivat tyytyväisiä, kun voivat hoitaa prosessin sähköisesti alusta loppuun. Kotitaloudet löysivät uudistetun Palkka.fi-palvelun, jonka rekisteröityjen käyttäjien määrä kaksinkertaistui. Palkka.fi:n kautta maksetut palkat olivat jo yli 835 miljoonaa euroa. Verokorttejaan suomalaiset muuttivat edellisten vuosien tapaan vilkkaasti. 1,6 miljoonasta muutosverokortista joka kolmas (32,8 %) laskettiin verkossa. Veroprosenttilaskurien käyttö kasvoi 2 miljoonaan kertaan. Keväällä esitäytettyä veroilmoitustaan korjasi 1,3 miljoonaa asiakasta. Heistä 30 prosenttia teki korjaukset verkossa. Eri tavoin tilatut verokorttimuutokset , kappaletta Muutos (%) Asiakastiski Puhelin Posti Verkkopalvelu Yhteensä Yritysten ja yhteisöjen YTJ:n kautta antamat ilmoitukset , kappaletta Muutos (%) Perustamisilmoitukset ,55 Muutos- ja lopettamisilmoitukset ,17 Osoite- tai yhteystietomuutokset ,58 - joista sähköisesti* Tietopalvelun haut ,36 *palvelu avattu marraskuussa 2009 Kotitalousvähennyksen käyttö verovuosina Muutos (%) Kappalemäärä Keskimääräinen vähennys, euroa Vähennys yhteensä, euroa Henkilöasiakkaiden kotitalousvähennyksen merkitys ja suosio kasvoivat edelleen voimakkaasti. VEROHALLINTO 2010 :: VEROASIAT VAIVATTOMASTI JA VÄHIN KUSTANNUKSIN 17

18 Asiakkaat ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun Verohallinnon vuoden 2010 asiakastutkimuksissa selvitettiin henkilö- ja yritysasiakkaiden tyytyväisyyttä asiointiin Verohallinnossa sekä sähköisten palveluiden käyttöä tutkimusajankohtana ja lähitulevaisuudessa. Verohallinnon henkilöasiakkaat ovat asiointitavasta riippumatta varsin tyytyväisiä asiointiin ja palveluihin. Enemmistö henkilöasiakkaista on hoitanut veroasiansa käymällä verotoimistossa tai puhelimitse. Sähköisten palveluiden käyttö on ollut yleisin asiointitapa vain 16 prosentilla vastanneista. Kuitenkin joka toinen sähköisiä palveluita käyttänyt on erittäin tyytyväinen asioiden hoitumiseen verkossa. Myös yritysasiakkaiden tyytyväisyys asiointiin eri kanavilla on hyvällä tasolla, joskin erittäin tyytyväisten osuus on tässä ryhmässä alhaisempi. Yritykset hyödyntävät monipuolisesti verkkoasiointia, eikä asiointi verotoimistossa ole yleistä. Sähköisen asioinnin lisäämisen potentiaalia on molemmissa asiakasryhmissä. Henkilöasiakkaista suuri osa (47 %) olisi valmis asioimaan sähköisesti, jos kaikki asiointitavat olisivat yhtä vaivattomia. Yritysasiakkaat pitävät sähköistä asiointia melkeinpä ainoana varteenotettavana asiointitapana. Sähköisen asioinnin lisäämisen edellytyksenä molemmat ryhmät pitivät varmuutta siitä, ettei palveluja käyttämällä synny vaikeasti korjattavia virheitä ja että palvelut olisivat nykyistä helppokäyttöisempiä. Myös avun saanti tarvittaessa koetaan tärkeäksi. Sähköinen asiointi yleistyisi, jos tietoja voisi ilmoittaa jatkuvasti sekä nykyistä enemmän. Tämä toisi sähköisen asioinnin käyttäjiksi niitä asiakkaita, jotka nyt suosivat henkilökohtaista yhteydenottoa. Verottajan ammattitaitoon luotetaan Verohallinto teetti ensimmäistä kertaa imagotutkimuksen, jolla selvitettiin kansalaisten asenteita verottajaa ja verotusta kohtaan. Kansalaisten silmissä Verohallinnon imago on hyvä, ja kansalaiset suhtautuvat verojen maksamiseen myönteisesti. Suuri osa uskoo, että kansalaiset voivat tulevaisuudessa asioida verottajan kanssa vaivattomasti. Melkein kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että veroilmoituksen antaminen on tehty helpoksi. Asiakkaat kokevat, että Verohallinto osaa ottaa heidän tarpeensa huomioon ja kertoa asioista selkeästi, joskin toimintatavoissa ilmenee myös jäykkyyttä ja byrokraattisuutta. Luottamus verottajan ammattitaitoon on vankka. Valtaenemmistö liittää Verohallinnon henkilöstöön korkean ammatillisen osaamisen lisäksi myös mielikuvan ystävällisyydestä ja asiakaspalveluhengestä. 18 VEROHALLINTO 2010 :: VEROASIAT VAIVATTOMASTI JA VÄHIN KUSTANNUKSIN

19 Ajankohtaista verotuksessa Verotuksen muutokset lisäävät asiakkaiden ohjaustarvetta sekä vaikuttavat Verohallinnon menettelyihin, tietojärjestelmiin, kustannuksiin ja verovalvontaan. Verohallinnon tavoitteena onkin vaikuttaa verolakien valmisteluun ja edistää hyvän verojärjestelmän rakentamista. Oma-aloitteisten verojen ilmoittaminen ja maksaminen uudistui Oma-aloitteisten verojen, kuten arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten, ilmoittaminen ja maksaminen yksinkertaistui ja yhtenäistyi, kun verotili otettiin käyttöön vuoden 2010 alusta. Ilmoittaminen ja maksaminen verotilille Oma-aloitteiset verot varainsiirtoveroa lukuun ottamatta ilmoitetaan yhdellä ilmoituksella, kausiveroilmoituksella. Ilmoittamisen lisäksi myös maksaminen helpottui, kun kaikki verot voi suorittaa yhdellä maksulla yhdelle valtakunnalliselle tilille. Maksaessaan verotilille asiakas voi nyt myös itse vähentää palautettavan veron määrän maksettavista veroistaan. Verotiliveroilla on vain yksi eräpäivä, joka kuukauden 12. päivä, jolloin verotiliverot ilmoitetaan ja maksetaan. Paperilla annetun kausiveroilmoituksen määräpäivä on kuitenkin aikaisempi, kuukauden 7. päivä. Verotilille tullut maksu kohdistetaan verotilillä eri veroille lakisääteisessä järjestyksessä, eikä maksaja voi valita mitä veroa hän verotilillä maksaa. Veronpalautukset verotililtä maksetaan viivytyksettä, ellei asiakas itse aseta tilille palautusrajaa. Verotili-palvelussa asiakas näkee oma-aloitteisten verojensa tilanteen: ilmoitetut verot, maksut, palautukset, korot ja myöhästymismaksut. Asiakas saa kuukausittain Verotili-palveluun verotiliotteen, joka säilyy palvelussa kolme vuotta. Vuoden 2010 ajan Verohallinto toimitti verotiliotteen kaikille myös postitse. Verotili-palvelussa asiakas voi lisäksi muun muassa antaa kausiveroilmoituksen ja laskea, mikä on maksettava määrä mahdollisine viivästyskorkoineen haluttuna maksupäivänä. Verotili-palvelussa käyntejä oli ensimmäisen vuoden aikana noin 2,3 miljoonaa, ja palvelun kautta annettiin noin 1,3 miljoonaa kausiveroilmoitusta, eli lähes 30 prosenttia kaikista kausiveroilmoituksista. Verotiliasiointi vaatii vahvan tunnistautumisen Koska verotilillä on salassa pidettäviä verotustietoja ja kausiveroilmoitus on allekirjoitettava sähköisesti, verotilin tietojen katselu ja kausiveroilmoituksen antaminen vaatii ns. vahvan Katsotunnisteen. Asiakkaiden oli joko haettava oma Katso-tunniste tai annettava tilitoimistolleen sähköisen asioinnin valtakirja. Menettelyn alkuvaiheessa haasteena olivat tunnisteen hankkimiseen liittyvät ruuhkat. Asiakaspalvelu ruuhkautui ja kausiveroilmoitusten käsittelyajat pitenivät. Verohallinto suhtautui alkuvaiheen viiveisiin ja virheisiin joustavasti, ja siksi myöhästymismaksuja ja viivekorko jätettiin alkuvuodesta perimättä. Syksyyn mennessä käsittelyajat olivat vakiintuneet ja alkuvaiheen haasteet oli voitettu. Käyttöönotto onnistui kokonaisuudessaan varsin hyvin. Valtaosa ilmoituksista saatiin ajallaan. Verotilin kirjaukset tehtiin oikeaan aikaan ja verot ja maksut voitiin tilittää veronsaajille ajallaan. Verotili oli vuoden lopussa käytössä noin asiakkaalla, joista suurin osa on yritysasiakkaita. Verotili on lisäksi myös niillä palkansaajilla, jotka ovat vuoden aikana maksaneet työnantajasuorituksia. Alkutuottajat verotilille 2011 Vuoden 2010 alusta alkaen pienet yritykset ovat voineet siirtyä pidempään ilmoitus- ja maksujaksoon. Neljännesvuosimenettelyn valitsi noin asiakasta ja vuosimenettelyyn siirtyi noin arvonlisäverovelvollista noin alkutuottajan ja kuvataiteilijan lisäksi. Kuukauden ilmoitus- ja maksujakso on noin asiakkaalla. Vuonna 2011 alkutuottajat ja muut vuosimenettelyssä olevat tulevat mukaan verotilimenettelyyn. He antavat ensimmäisen kerran kausiveroilmoituksen ja maksavat verotilille Syksyllä 2010 Verohallinto lähetti tietoa ja ohjeet menettelyn siirtymisestä sekä uuden lomakkeen ja maksuohjeet. Verohallinto on myös panostanut tiedottamiseen uudistuksesta Vero.fisivustolla sekä sidosryhmien ja median kautta. VEROHALLINTO 2010 :: VEROASIAT VAIVATTOMASTI JA VÄHIN KUSTANNUKSIN 19

20 Arvonlisäverotuksessa tapahtui monia muutoksia Arvonlisäverotuksen myyntimaasäännökset muuttuivat vuoden 2010 alussa. Muutoksen myötä elinkeinonharjoittajalle myytävät palvelut verotetaan pääsääntöisesti ostajan sijoittautumisvaltiossa. Tämä tarkoittaa sitä, että ostaja suorittaa veron myyjän puolesta soveltaen käännettyä verovelvollisuutta. Kuluttajille myytyjen palveluiden yleissääntönä on edelleen se, että ne verotetaan myyjän sijoittautumisvaltiossa. Näiden palvelujen osalta menettely ei siis ole muuttunut. Arvonlisäveron yhteenvetoilmoitus oli annettava vuoden 2010 alusta lukien sähköisesti kuukausittain. Ilmoitus on annettava myös palveluiden myynnistä EU:n alueelle. Aikaisemmin velvoite oli koskenut vain tavaroiden myyntiä. Uusi velvoite koskee sellaisia palvelumyyntejä, joissa säännösten mukaan ostaja on velvollinen suorittamaan veron myyjän puolesta. Muihin EU-maihin tehtävät ulkomaalaispalautusten hakemukset muuttuivat sähköisiksi vuoden 2010 alussa. Suomalaiset arvonlisäverovelvolliset yritykset tekevät hakemuksen tammikuussa avatussa Verohallinnon ALVEU-palvelussa. Suomesta lähti muihin EU-maihin hakemusta ja muista EU-maista saapui Suomeen hakemusta. Hakemuksia lähetettiin jokaiseen EU-maahan ja vastaanotettiin lähes kaikista maista. Arvonlisäverokannat nousivat heinäkuun alussa yhdellä prosenttiyksiköllä. Yleinen verokanta nousi 23 prosenttiin. Elintarvikkeiden ja rehujen verokanta nousi 13 prosenttiin. Muun muassa henkilökuljetuksen, majoituspalvelun, kirjojen, lääkkeiden sekä elokuvanäytösten ja viihdetilaisuuksien verokanta nousi 9 prosenttiin. Poikkeuksena näistä ravintola- ja ateriapalvelujen verokanta laski 13 prosenttiin. Verohallinnossa valmistauduttiin lisäksi rakentamispalveluiden käännettyyn arvonlisäverovelvollisuuteen, joka tulee voimaan alkaen. Kun palveluita myydään sellaiselle ostajalle, joka muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalveluja, verovelvolliseksi tulee myyjän sijasta ostaja. Kausiveroilmoitukseen tulee uusia kohtia sekä myyjälle että ostajalle. Verohallinto on yhdessä sidosryhmien kanssa laatinut ohjeistusta ja järjestänyt koulutusta käännetystä arvonlisäverovelvollisuudesta. Asiakastilaisuuksia järjestetään vielä keväällä Muutoksia henkilöasiakkaan tuloverotuksen julkisiin tietoihin Henkilöasiakkaan tuloverotuksen julkisia tietoja koskeva lainsäädäntö muuttui lokakuussa Lainmuutoksella parannettiin turvakieltoasiakkaiden suojaa muuttamalla julkisena ollut tieto asiakkaan kotikunnasta tiedoksi kotimaakunnasta. Lainmuutoksen jälkeen myös vanhoista julkisista tiedoista annetaan tietoja vain yksittäisinä otteina, joilta turvakieltoasiakkaan kuntatieto on poistettu. Verovuoden 2009 tietojen tullessa julkisiksi marraskuussa 2010 henkilöasiakkaan tuloverotuksen julkiset tiedot olivat ensi kertaa nähtävillä sähköisellä luettelolla verotoimistojen asiakaspäätteillä. Sähköinen luettelo edistää tietojen käytettävyyttä ja mahdollistaa tietojen katselun valtakunnallisesti. Asiakkailta on saatu muutoksesta positiivista palautetta, ja Verohallinto jatkaa palvelun kehittämistyötä myös muihin julkisiin tietoihin. 20 VEROHALLINTO 2010 :: VEROASIAT VAIVATTOMASTI JA VÄHIN KUSTANNUKSIN