Luontoarvojen ja ihmispaineiden yhdistäminen aluesuunnittelutyökalu itäiselle Suomenlahdelle
|
|
- Laura Leppänen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Luontoarvojen ja ihmispaineiden yhdistäminen aluesuunnittelutyökalu itäiselle Suomenlahdelle Riikka & TOPCONS-tutkijat Kalatalouden ja ympäristöriskien tutkimusryhmä Ympäristötieteiden laitos
2 Sisältö Hankekuvaus Mittausaineisto Merenpohjan monimuotoisuus Ihmispaineet Merialuesuunnittelutyökalu Sidosryhmät
3 TOPCONS Menetelmien ja aineistojen harmonisointi Yhteinen aineistotietokanta Vedenalaiset maisemakartat Ihmistoimintojen vaikutukset Karttapohjainen työkalu merialuesuunnitteluun Yhteistyö suunnittelijoiden ja päättäjien kanssa Kuva: Merikotka
4 Mittausaineisto Suomen ympäristökeskus (SYKE) Geologian tutkimuslaitos (GTK) Metsähallistus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) A.P. Karpinsky Russian Geological Research Institute (VSEGEI) Russian Academy of Sciences, Interdisciplinary Expert Group at St. Petersburg Research Centre (IEG SPbRC RAS) Russian State Hydrometeorological University (RSHU)
5 Geologinen ja biologinen monimuotoisuus Kartoitukset Mallinnus Karttatuotanto Tutkimus ja menetelmäkehitys
6 Merenpohja
7 Ympäristömuuttujat Lämpötila Suolapitoisuus Näkösyvyys Sameus Tuuli Aallokko Virtaukset Ravinteet Happi
8 Avainlajit Fucus vesiculosus, rakkolevä Cladophora rupestris, meriahdinparta Chara sp., näkinparrat Potamogeton perfoliatus, ahvenvita Myriophyllum sp., ärviät Mytilus edulis, sinisimpukka Macoma baltica, liejusimpukka Marenzelleria sp., monisukasmadot
9 Kalojen kutualueet Perca fluviatilis, ahven Clupea harengus, silakka Coregonus lavaretus, siika Sander lucioperca, kuha
10 Uhanalaiset putkilokasvit Anagallis minima, pikkupunka Polygon oxyspermum, meritatar Salsola kali, meriotakilokki Samolus valerandi, suolapunka Sium latifolium, sorsanputki Leersia oryzoides, hukkariisi
11 Lintualueet Arenaria intepres, karikukko Aythya fuligula, tukkasotka Larus fuscus, selkälokki Melanitta fusca, pilkkasiipi Charadrius hiaticula, tylli
12 Lajien esiintymisen mallintaminen Alueellisen esiintymisen mallintaminen ja siihen vaikuttavien muuttujien tunnistaminen Perustuu gaussisiin prosesseihin Avainlajit Merenpohja Kutualueet Ympäristömuuttujat Lintualueet Rantakasvit
13 Merialueiden käyttö Meriliikenne Tuulivoimarakentaminen Ydinvoimalan lämpimät jäähdytysvedet Kalankasvatus Ruoppaus ja läjitys Kuva: Riikka
14 Vaikutukset luontoon Elinympäristön tuhoutuminen Aineksen kasautuminen Rehevöityminen Haitta-aineiden vaikutukset Öljyyntyminen Häirintä Kuva: Metsähallitus
15 Bayes-verkot: ihmispaineisiin liittyvä epävarmuus Malleja, jotka muodostuvat ongelmaan liittyvistä muuttujista Käyttää todennäköisyyksiä uskomusasteiden mittareina Mahdollistavat vaihtoehtoisten päätösten analysoimisen kvantitatiivisilla keinoilla huomioiden erilaisia tavoitteita Läpinäkyvä ja johdonmukainen metodi induktiiviseen päättelyyn Jakaumat perustuvat nykytietoon Uuden tiedon havainnoiminen ja sen päivittäminen malliin
16 Bayesin teoreema (A B) (B A) (A) P(B) jossa P(A) on A:n prioritodennäköisyys, ei riipu B:sta, P(A B) on A:n todennäköisyys ehdolla B, myös posterioritodennäköisyys ja P(B A) on B:n todennäköisyys ehdolla A ja P(B) on B:n prioritodennäköisyys ja toimii normaalivakiona
17 Ihmistoimintojen vaikutukset lajien esiintymiseen Rantakasvi_1 Avainlaji_1 Korkea biodiversiteetti Vaikutus_A Avainlaji_2 Ihmistoiminta Vaikutus_B Merenpohja Kutualue_1 Luontoarvo Kutualue_2 Vaikutus_C Ympäristömuuttujat Lintualue_1 Lintualue_
18 Työkalukehitys Geologisen ja biologisen tiedon yhdistäminen GIS-systeemiin Karttasovellukset Ilmaiset ja avoimet ohjelmistot
19 Merialuesuunnittelutyökalu Data ja simulaatiot Kuva: GTK Kuva: Metsähallitus Kuva: OILRISK Kuva: Riikka Kuva: Metsähallitus
20 Merialuesuunnittelu Ekosysteemin toimintaan perustuvaa vesialueiden hoidon ja käytön suunnittelua Ihmistoimintojen ja luontoarvojen sovittaminen yhteen kestävällä tavalla Riskianalyyttinen lähestymistapa Sidosryhmien huomioiminen Kansainvälinen yhteistyö Kehitettävää sovellusta voidaan päivittää uudella tiedolla ja hyödyntää jatkossa muillakin vesialueilla paikallisten aineistojen sisällyttämisellä
21 Sidosryhmien näkemykset Päättäjät Tieteellinen yhteisö Koulut Yleisö
22 Kiitos mielenkiinnosta Riikka TOPCONS
KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET KESÄLLÄ 2012
Vastaanottaja Suomen Merituuli Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Marraskuu 2012 KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET
LisätiedotVELMU kartoittaa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuutta
VELMU kartoittaa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuutta 2 Tavoitteena meren kestävä käyttö ja suojelu VELMUn tavoitteena on kartoittaa Suomen rannikon vedenalaisia luontotyyppejä ja luoda yleiskuva
LisätiedotKalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin
Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Antti Lappalainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 7.12.2010 Tavoitteet: 1. Kehittää toimivia ja kustannustehokkaita menetelmiä rannikon talouskalalajien lisääntymisalueiden
LisätiedotYdinvoimalaitosten jäähdytysvesien vaikutukset meriympäristössä
Ydinvoimalaitosten jäähdytysvesien vaikutukset meriympäristössä Erkki Ilus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 2 Ydinvoimalaitosten vaikutukset meriympäristössä Lämpimän jäähdytysveden vaikutukset Radioaktiivisten
LisätiedotKarttatuotanto ja mallinnus osaprojekti
Karttatuotanto ja mallinnus osaprojekti 2004-2009 Anna-Leena Downie Merikeskus, Suomen ympäristökeskus (SYKE) anna-leena.downie@ymparisto.fi Photos: Metsähallitus Karttatuotanto VELMUssa 2004 asetetut
LisätiedotOlli Rönkä Aluesuunnittelija Lapin liitto. Merialuesuunnittelun tilannekatsaus
Olli Rönkä Aluesuunnittelija Lapin liitto Merialuesuunnittelun tilannekatsaus MERIALUESUUNNITTELUN TARKOITUS, MRL 67 a Merialuesuunnittelun tarkoituksena on edistää: - merialueen eri käyttömuotojen kestävää
LisätiedotMITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA
MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA VEDENALAISEEN LUONTOON? ENERGINEN SELKÄMERI 5.10.2010 TAPIO SUOMINEN SUUNNITTELIJA VELMU-YHTEISTYÖ SELKÄMERELLÄ -HANKE TAUSTAA Kuva: Metsähallitus 2010 ERIKOISLAATUISIA YMPÄRISTÖJÄ
LisätiedotMiten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?
Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Jari Setälä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Velmu-seminaari Helsinki 8.12.2011 RKTL - Tietoa kestäviin
LisätiedotYllätyksiä pinnan alla VELMUn huippuhetket
Yllätyksiä pinnan alla VELMUn huippuhetket 2004-2015 VELMU tilastoina 1/2 284 havaittua lajia, joista 124 putkilokasvia 9 vesisammalta 12 näkinpartaislevää 1 keltaviherlevä 14 punalevää 122 640 inventointipistettä,
LisätiedotVELMUn tavoitteet. VELMUn kokonaisarviointi seminaari Penina Blankett. Kuva: Metsähallitus 2009/EK
VELMUn tavoitteet VELMUn kokonaisarviointi seminaari 7.12.2010 Penina Blankett Kuva: Metsähallitus 2009/EK Lyhyt yhteenveto: VELMUn tavoitteet Määrittää ja kartoittaa vuoteen 2014 mennessä Suomen merialueen
LisätiedotIlmastonmuutos ja Itämeri
Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset lajeille ja luontotyypeille Markku Viitasalo SYKE merikeskus Muuttuva ilmasto ja luontotyyppien sekä lajien uhanalaisuus Suomessa YM 17.1.2017 M. Viitasalo M. Westerbom
LisätiedotEkologiset yhteydet: Vedenalaisen luonnon näkökulma
Ekologiset yhteydet: Vedenalaisen luonnon näkökulma Markku Viitasalo, SYKE SLL ekologiset yhteydet seminaari 7.3.2013 Linjasukellusta Perämerellä. Kuva: Anna Kilponen, Metsähallitus CBD:n tavoite: 10 %
LisätiedotVedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma (VELMU) Tarkastelu ohjelman toteutumisesta vuosina 2004-2009
Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma (VELMU) Tarkastelu ohjelman toteutumisesta vuosina 2004-2009 17.12.2010 Sisältö Arvioinnin yhteenveto ja keskeisimmät ehdotukset vedenalaisen
LisätiedotSuomenlahden öljykuljetusten biologisten riskien mallintaminen ja päätösanalyysi Bayes-verkoilla
Suomenlahden öljykuljetusten biologisten riskien mallintaminen ja päätösanalyysi Bayes-verkoilla Annukka Lehikoinen 02.12.2008 Helsingin yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Luonnonvarojen käytön
LisätiedotOsaaminen henkinen operaatioulottuvuus s. 34
Meripuolustuksen ammatti- ja jäsenlehti nro 2/2012 Osaaminen henkinen operaatioulottuvuus s. 34 Kyberpuolustus on osaamista ja verkostoitumista s. 50 Säästöjä ja osaamista ympäristöyhteistyöstä s. 53 Viritä
LisätiedotLisäselvityksiä Espoon edustan meriläjitysalueiden vesiympäristön ja pohjien nykytilan arviointiin. vesikasvillisuus ja pohjaeläimet
ALLECO RAPORTTI N:O 10/2012 Lisäselvityksiä Espoon edustan meriläjitysalueiden vesiympäristön ja pohjien nykytilan arviointiin vesikasvillisuus ja pohjaeläimet Jouni Leinikki ja Juha Syväranta OTSIKKO:
LisätiedotCliPLivE - Climate Proof Living Environment
SOUTH-EAST FINLAND-RUSSIA ENPI CBC 2007-2013 Riskikartat Itämeren rannikkoalueella CliPLivE - Climate Proof Living Environment Yleistä projektista Kesto: Helmikuu 2012 Elokuu 2014 Rahoittaja: EU:n Kaakkois-Suomi
LisätiedotVELMU Tiedotustilaisuus Harakan saari Markku Viitasalo & VELMU-ryhmä. Mihin VELMUa tarvitaan?
VELMU 2012 Tiedotustilaisuus Harakan saari 9.5.2012 Markku Viitasalo & VELMU-ryhmä Kuva: Metsähallitus Mihin VELMUa tarvitaan? 1. Kartoitukset & mallinnus => missä geologista ja biologista monimuotoisuutta
LisätiedotRiittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?
Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Lari Veneranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vaasa Suuria kaloja ei ole ilman pieniä kaloja Kalojen kutu- ja poikasalueet
LisätiedotVedenalaisen meriluonnon monimuotoisuus ja suojelu itäisellä Suomenlahdella
Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuus ja suojelu itäisellä Suomenlahdella Ari Laine vastaava suojelubiologi Metsähallitus Luontopalvelut (Etelä-Suomi) Kuorsalon kesäjuhlat 9.7.2016 Kuvat: Metsähallitus
LisätiedotSuomen mereisen NATURA 2000 verkoston inventointi ja suunnittelu FINMARINET. Tekninen raportti 2011
Suomen mereisen NATURA 2000 verkoston inventointi ja suunnittelu FINMARINET LIFE07 NAT/FIN/000151 Tekninen raportti 2011 Kuva Metsähallitus 2011 Anniina Saarinen SISÄLTÖ LYHENTEET II 1 JOHDANTO 3 2 YHTEENVETO
LisätiedotRUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYS- ALUE HELSINGIN EDUSTALLA SELVITYS HANKKEEN VAIKUTUKSISTA KALOIHIN JA KALAKANTOIHIN
Vastaanottaja Helsingin Satama Asiakirjatyyppi YVA-selvitys Päivämäärä Syyskuu 2012 RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYS- ALUE HELSINGIN EDUSTALLA SELVITYS HANKKEEN VAIKUTUKSISTA KALOIHIN JA KALAKANTOIHIN RUOPPAUSMASSOJEN
LisätiedotEkosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä
Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä Rauno Yrjölä Merialuesuunnittelun keskeisiä tekijöitä Ekosysteemien huomioiminen Ihmistoiminnan tarpeiden ja vaikutusten kattava analyysi Tiedon saatavuuteen,
LisätiedotVELMU. Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelma - Meren suojelun ja kestävän käytön hyväksi. Markku Viitasalo SYKE merikeskus
VELMU Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelma - Meren suojelun ja kestävän käytön hyväksi Markku Viitasalo SYKE merikeskus Meremme tähden Rauma 29.5.2018 Mats Westerbom / Metsähallitus Luontopalvelut
LisätiedotMerialuesuunnittelu käytännössä: Kymenlaakson kaupan ja merialueen kaavoitusprosessi
Merialuesuunnittelu käytännössä: Kymenlaakson kaupan ja merialueen kaavoitusprosessi Merialueiden suunnittelu Suomessa seminaari 30.1.2014 Suomen ympäristökeskus ja WWF Suomi Ympäristösuunnittelija Frank
LisätiedotNatura -luontotyyppien mallinnus FINMARINET -hankkeessa. Henna Rinne Åbo Akademi, Ympäristö- ja meribiologian laitos
Natura -luontotyyppien mallinnus FINMARINET -hankkeessa Henna Rinne Åbo Akademi, Ympäristö- ja meribiologian laitos 1 Natura luontotyypit FINMARINETissa Luontodirektiivin liitteessä I mainittuja luontotyyppejä,
LisätiedotSuomen mereisen NATURA verkoston inventointi ja suunnittelu FINMARINET LIFE07 NAT/FIN/ Tekninen raportti 2012
Suomen mereisen NATURA 2000 -verkoston inventointi ja suunnittelu FINMARINET LIFE07 NAT/FIN/000151 Tekninen raportti 2012 Kannen kuva: Simpukkapohjaa Tvärminnessä, läntisellä Suomenlahdella. Kuva Mats
LisätiedotMihin geologia(a) tarvitaan meriluonnon monimuotoisuuden tutkimuksessa? Anu Kaskela ja kollegat, GTK VELMU seminaari
Mihin geologia(a) tarvitaan meriluonnon monimuotoisuuden tutkimuksessa? Anu Kaskela ja kollegat, GTK VELMU seminaari 11.12.2013, YM GTK tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran
LisätiedotKompensaatiot merellä. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari
Kompensaatiot merellä Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari 13.4.2018 Kompensaatiot merellä Itämeren luonnon tilan heikentyminen johtuu ihmisen toiminnasta merellä, rannikolla
LisätiedotSUOSITUKSET. (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan,
L 118/16 4.5.2016 SUOSITUKSET KOMISSION SUOSITUS (EU) 2016/688, annettu 2 päivänä toukokuuta 2016, Itämeren alueelta peräisin olevissa kaloissa ja kalastustuotteissa esiintyvien dioksiinien ja PCB-yhdisteiden
LisätiedotGeoinformatiikka öljyonnettomuuksien ekologisten riskien hallinnassa
Geoinformatiikka öljyonnettomuuksien ekologisten riskien hallinnassa Ari Jolma Professori, Aalto-yliopisto Lounaispaikan paikkatietopäivä Turku, 2.12.2011 Sisältö Geoinformatiikasta Öljyn kuljetuksesta
LisätiedotVELMU kartoittaa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuutta
VELMU kartoittaa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuutta Tavoitteena meren kestävä käyttö ja suojelu VELMUn tavoitteena on kartoittaa Suomen rannikon vedenalaisia luontotyyppejä ja luoda yleiskuva lajien
LisätiedotIlmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?
Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset
LisätiedotLappohjan taajaman ranta-alueiden asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen liittyvän vesialueen luontoselvitys 2016
Monivesi Oy Tilaaja: Sito Oy Lappohjan taajaman ranta-alueiden asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen liittyvän vesialueen luontoselvitys 2016 Raportti 21.10.2016 Ari Ruuskanen & Kimmo Karell 1 Sisällys:
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotRyhmä 6. Ilmatieteen laitos, SYKE, HELCOM, Uudenmaan liitto
Ryhmä 6 Ilmatieteen laitos, SYKE, HELCOM, Uudenmaan liitto Minna Huuskonen (IL), Ari Aaltonen (IL), Roope Tervo (IL), Riitta Teiniranta (SYKE), Riikka Repo (SYKE) Ympäristön tilan seurantalaitteet Ilmakehän
LisätiedotELYt ja merialueiden suunnittelu
ELYt ja merialueiden suunnittelu Varsinais-Suomen EL- keskus, Outi Vesakoski, Luonnonsuojelu 15.4.2010 1 2 ELYt ja luonnon monimuotoisuus Tehtävät Valvoo suotuisan suojeluntason toteutumista lajeilla ja
LisätiedotMeriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden
Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta
LisätiedotMeriuposkuoriaisen (Macroplea pubipennis) esiintyminen Soukanlahdella
Meriuposkuoriaisen (Macroplea pubipennis) esiintyminen Soukanlahdella Karoliina Ilmarinen, Jouni Leinikki ja Sanna Saari 15.7.2010 Alleco Oy Mekaanikonkatu 3 00810 Helsinki www.alleco.fi Sisällysluettelo
Lisätiedot6/2010. FINMARINET kar toittaa meriluontoamme
6/2010 FINMARINET kar toittaa meriluontoamme 2 Vedenalainen maailma on yhä huonosti tunnettu Elinympäristöjen häviämisen ja huonontumisen seurauksena luonnon monimuotoisuus on pienentynyt ja monien eliölajien
LisätiedotVEDENALAISEN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄT ALUEET JA KYMENLAAKSON MAAKUNTAKAAVA 2040
VEDENALAISEN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄT ALUEET JA KYMENLAAKSON MAAKUNTAKAAVA 2040 Taustaselvitys Elokuu 2019 Sisällys VEDENALAISEN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄT
Lisätiedoti taloudellinen arvo ja merkitys
Ekosysteemien ja biologisen i monimuotoisuuden i taloudellinen arvo ja merkitys Marianne Kettunen vanhempi tutkija Institute for European Environmental Policy (IEEP) / vieraileva tutkija SYKE Suomen kestävän
LisätiedotItämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia
Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Tapani Pakarinen, RKTL, Soile Kulmala, Päivi Haapasaari ja Katja Parkkila, Helsingin Yliopisto Viikki 3.2.2009 Selvityksen keskeiset
LisätiedotOn maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla
On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on
LisätiedotHaitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä
Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä Markku Pursiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Haitalliset vieraslajit Suomessa Toimittajaseminaari Säätytalo, Snellmanninkatu 9-11, Helsinki Sisävesien
LisätiedotVirtaus pohja- ja pintaveden välillä. määritysmenetelmiä ja vaikutuksia harjualueiden vesistöihin
Virtaus pohja- ja pintaveden välillä määritysmenetelmiä ja vaikutuksia harjualueiden vesistöihin Hydrologian iltapäivä 5.11.2014, SYKE Suomen Hydrologinen yhdistys Pertti Ala-aho, Pekka Rossi, Elina Isokangas
LisätiedotUudenmaan meri- ja rannikkoalueselvitys Aineistot. Henri Jutila
Uudenmaan meri- ja rannikkoalueselvitys 2014 - t Henri Jutila 27.1.2016 Kartat Merialueet ja merialuerajat Vesistöalueet Uudellamaalla Rannikkovesimuodostumat Uudellamaalla Järvityypit Uudellamaalla Joet
LisätiedotAhven Perca fluviatilis
Ahven Perca fluviatilis Kansanomaiset nimitykset: abborre, aapeli, ahva, apotti, vuosku Ahven on vähään tyytyvä ja tunnettu kauniista värityksestään. Ahven elää järvissä, joissa, lammikoissa ja Itämeren
LisätiedotTieto ja tiedon käyttö maakuntakaavoituksessa
Tieto ja tiedon käyttö maakuntakaavoituksessa 4.6.2019 ympäristösuunnittelija Anna Riikka Karhunen p. 044 747 8503 anna riikka.karhunen@kymenlaakso.fi www.kymenlaakso.fi Kymenlaakson kokonaismaakuntakaava
LisätiedotVedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU
Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU Toimintakertomus 2015 Wilma Viljanmaa & Markku Viitasalo (toim.) 23.3.2016 Toimittajien lisäksi tämän toimintakertomuksen laadintaan ovat
LisätiedotMerimetsojen vaikutus kalakantoihin
Merimetsojen vaikutus kalakantoihin Antti Lappalainen Kalastusaluepäivät, Kotka 10.10.2017 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetsokannan kehitys Suomessa Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset
LisätiedotKOMISSIO SUOSITTELEE Helsingin sopimuksen sopimuspuolten hallituksille, että ne
HELCOM-suositus 19/1 1 HELCOM - SUOSITUS 19/1 Hyväksytty 26. maaliskuuta 1998, perustuen Helsingin sopimuksen artiklaan 13, pykälään b) MERIHIEKAN OTTAMINEN ITÄMEREN ALUEELLA KOMISSIO, OTTAEN HUOMIOON...
LisätiedotEkologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus
Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus 6.11.2018 Kompensaatiot merellä Itämeren luonnon tilan heikentyminen johtuu ihmisen toiminnasta merellä, rannikolla
LisätiedotNannut-luokittelu metatietokuvaus
Nannut-luokittelu metatietokuvaus Suomen vedenalaisluonnosta on tuotettu viime vuosina huomattava määrä tietoa VELMU-ohjelman (2004 2016) ja siihen liittyvien hankkeiden avulla (mm. NANNUT 2009 2012, FINMARINET
LisätiedotKalatuotteiden jäljitettävyys. Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille Katriina Partanen Pro Kala
Kalatuotteiden jäljitettävyys Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 2016 3.-4.2.2016 Katriina Partanen Pro Kala Jäljitettävyys EU:n yhteinen kalastuspolitiikka YKP:n jäljitettävyyssäännöillä
LisätiedotKALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)
KALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) Verkostoitunut kalatalouden kehitystyö Kalavarojen elinvoimaisuuden parantaminen Kalavesien kunnostukset & kalojen lisääntyminen
LisätiedotLOUNAISPAIKKA Alueellisen paikkatietoyhteistyön mahdollisuudet kuntasektorin näkökulmasta
LOUNAISPAIKKA Alueellisen paikkatietoyhteistyön mahdollisuudet kuntasektorin näkökulmasta Paikkatiedon hyvät käytänteet -seminaari 12.5.2011 Paikkatietoyhteistyön koordinaattori Kaisa Savola MIHIN TARVITAAN
LisätiedotMerimetson (Phalacrocorax carbo (L.)) ravinto Suomen rannikkovesissä
Pro gradu tutkielma Merimetson (Phalacrocorax carbo (L.)) ravinto Suomen rannikkovesissä Juhani A. Salmi Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Akvaattiset tieteet 31.10.2011 2 JYVÄSKYLÄN
LisätiedotYhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin
Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren
LisätiedotSaaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Saaristomeren ja Selkämeren tila Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma 29.5.2018 Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus Merenhoito Taustalla EU:n meristrategiapuitedirektiivi, joka tuli
LisätiedotVedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman. toimintakertomus 2014. Wilma Viljanmaa & Markku Viitasalo (toim.) 3.3.
Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman (VELMU) toimintakertomus 2014 Wilma Viljanmaa & Markku Viitasalo (toim.) 3.3.2015 Ville Karvinen, 2014 Toimittajien lisäksi tämän toimintakertomuksen
LisätiedotIso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
LisätiedotOnko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia. Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.
Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2015 Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta Kalatalouden kestävyys
LisätiedotAJOKSEN SATAMAN LAAJENNUSHANKE - Vesikasvillisuuden kartoitusraportti
Tmi. Marika Yliniva/Maritech Takalankatu 7 95420 Tornio puh.040-8487189 marika.yliniva@maritech.fi AJOKSEN SATAMAN LAAJENNUSHANKE - Vesikasvillisuuden kartoitusraportti 2 Sisällys 1.0 Tausta... 3 2.0 Kasvillisuuskartoitukset...
LisätiedotTYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa FINADAPT 18.3.2008 Anna Tikka Johanna Kiiski Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Suomen
LisätiedotItämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa
Itämeren hylkeet uutta yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien kanssa Raisa Tiilikainen ja Esa Lehtonen RKTL Itämeren hylkeet yhteistyötä kalastajien ja metsästäjien välillä Itämeren hyljekannat, varsinkin
LisätiedotMaakunnallisesti tärkeät saaristolintujen pesimäalueet Uudellamaalla
1 Maakunnallisesti tärkeät saaristolintujen pesimäalueet Uudellamaalla Margus Ellermaa, Tringa ry 2 Kansikuva: haahka, Margus Ellermaa Sisältö Taustaa... 3 Aineisto ja tarkastelualueet... 3 Kriteerit ja
LisätiedotVELMU tiedolla edistetään meremme monimuotoisuuden suojelua ja kestävä käyttöä
VELMU tiedolla edistetään meremme monimuotoisuuden suojelua ja kestävä käyttöä Penina Blankett Vaikuta vesiin päivät 27-28.8.2019 Kuva: Selkämeri, Pori, Myriophyllum, 2017, Metsähallitus, Joonas Hoikkala
LisätiedotMihin ELYt ja muut viranomaiset tarvitsevat VELMU-tietoa? Esko Gustafsson, VARELY
Mihin ELYt ja muut viranomaiset tarvitsevat VELMU-tietoa? Esko Gustafsson, VARELY 11.12.2013 MIKSI VEDENALAISTA LUONTOTIETOA TARVITAAN? Paine merialueiden hyödyntämiseen on kasvamassa: Väylähankkeet, energian
LisätiedotVoidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT
Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Sisältö Kalastuksen säätelyn yleisiä periaatteita Alamittasäätely Säätelyn toimintaympäristö Alamittasäätely
LisätiedotHERNESAAREN OSAYLEISKAAVAN MERILUONTOON LIITTYVÄT SELVITYKSET 2010
HERNESAAREN OSAYLEISKAAVAN MERILUONTOON LIITTYVÄT SELVITYKSET 2010 Karoliina Ilmarinen Panu Oulasvirta Juha Syväranta Toukokuu 2011 Alleco Oy Mekaanikonkatu 3 00810 Helsinki www.alleco.fi Sisällys 1. Johdanto...
LisätiedotLiioiteltua hälyä rysäpyynnistä?
Liioiteltua hälyä rysäpyynnistä? Kautta aikojen on rysä- ja katiskapyyntiä pidetty hyvänä pyyntimuotona useasta syystä. Vähempiarvoisten kalojen hyödyntämisprojekteja on ollut useita. Kalastamisella on
LisätiedotTärkein laatumittari on asiakastyytyväisyys. Juhana Hyrkkänen Ilmatieteen laitos juhana.hyrkkanen@fmi.fi
Tärkein laatumittari on asiakastyytyväisyys Juhana Hyrkkänen Ilmatieteen laitos juhana.hyrkkanen@fmi.fi Sisältö Ilmatieteen laitoksesta lyhyesti Ajatuksia laatujärjestelmästä Ajatuksia tulosmittareista
LisätiedotJohanna Kuusterä 30.10.2014. Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä
Johanna Kuusterä 30.10.2014 Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä Uudenmaan Zonation-analyysi Lähtökohtana: Uudenmaan viherrakenne ja ekosysteemipalvelut uusin menetelmin -hanke
LisätiedotIHMISTOIMINNAN JA SUOJELUN VAIKUTUKSET SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISEEN SAARISTOON
IHMISTOIMINNAN JA SUOJELUN VAIKUTUKSET SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISEEN SAARISTOON MITÄ MIELTÄ OLET? Helsingin yliopisto, Göteborg University, Suomen Ympäristökeskus, Coastal Research and Planning Institute,
LisätiedotRuoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus
Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Merenpohjaan kohdistuva toiminta kuten ruoppaus ja läjitys kuormittaa ympäristöä, ja huonosti suunniteltuna ja
LisätiedotHoito- ja käyttösuunnitelma
Hoito- ja käyttösuunnitelma Merkkien selite Hangon kalastusalue Luonnonsuojelualueet Viehekieltoalueet Rauhoitusalueet Hangon kaupungin satama-alueet Gunnarsörarna Hangon kalastusalue Eva Sjöman Yrkeshögskolan
LisätiedotHapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä
Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven
LisätiedotLuontoarvot puntarissa voidaanko uhanalaistietoa hyödyntää öljyntorjunnan ja meriliikenteen suunnittelussa?
Luontoarvot puntarissa voidaanko uhanalaistietoa hyödyntää öljyntorjunnan ja meriliikenteen suunnittelussa? 23.4.2012 1 Luontoarvot ja merenkulku 23.4.2012 2 Johdanto Suomen merialueet poliittisesti rauhallisia
LisätiedotIstutukset muuttavat kuhakantojen perimää
Istutukset muuttavat kuhakantojen perimää Marja-Liisa Koljonen, RKTL 1 - Kuhan istutustoiminta on laajaa. -Geneettistä monimuotoisuutta ei kuitenkaan juuri ole otettu huomioon, alkuperäinen 650 (28%) järvessä,
LisätiedotBiodiversiteetti ja. rakentaminen. kompensaatiot. Seminaari & työpaja 30.3.2016 Habitaattipankki ja kompensaatiot tulevaisuuden mahdollisuus?
Biodiversiteetti ja rakentaminen kompensaatiot Seminaari & työpaja Habitaattipankki ja kompensaatiot tulevaisuuden mahdollisuus? Pekka Vuorinen Ympäristö- ja energiajohtaja Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuus
LisätiedotRannikkovesien vesipuitedirektiivin mukainen makrofyyttiseuranta; Ecoregion 5, Baltic Sea, coastal water
Monivesi Oy Tilaaja: Suomen ympäristökeskus Rannikkovesien vesipuitedirektiivin mukainen makrofyyttiseuranta; Ecoregion 5, Baltic Sea, coastal water Ohjeistus kenttätyöskentelyyn Versio 1.4.2014 Monivesi
LisätiedotSaaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?
LisätiedotAvoin paikkatieto tutkimuksessa ja opetuksessa
ProGIS ry kevätseminaari 19.4.2012 Avoin paikkatieto tutkimuksessa ja opetuksessa Geotieteiden ja maantieteen laitos, Helsingin ylopisto tuuli.toivonen@helsinki.fi Suomessa lukioita ~ 450 Geoinformatiikkaa
LisätiedotEurajoki viemäristä lohijoeksi?
Eurajoki viemäristä lohijoeksi? Teija Kirkkala 3.2.2015 1 2 Ominaispiirteitä valuma-alueen pinta-ala 1336 km 2 joen pituus 52 km järvisyys 13 % peltojen osuus Pyhäjärven alapuolella 28 % metsiä (kangasmaita)
LisätiedotVEDENALAISEN MERILUONNON INVENTOINNIT (VALKO) Suomenlahdella 2009
VEDENALAISEN MERILUONNON INVENTOINNIT (VALKO) Suomenlahdella 2009 Aarno Kotilainen 1, Kimmo Alvi 1, Jyrki Hämäläinen 1, Karoliina Ilmarinen 2, Anu Kaskela 1, Jouni Leinikki 2, Jyrki Rantataro 1 1 Geologian
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 19 päivänä helmikuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 2013 157/2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kaloissa, äyriäisissä ja nilviäisissä esiintyvien eläintautien vastustamisesta annetun
LisätiedotSATAMAT JA MERIYMPÄRISTÖ VEDENALAISEN LUONNON HUOMIOINTI SATAMATOIMINNOISSA
SATAMAT JA MERIYMPÄRISTÖ VEDENALAISEN LUONNON HUOMIOINTI SATAMATOIMINNOISSA Satamatoimintojen vaikutukset vedenalaiseen luontoon Satamatoiminta, monien muiden ihmistoimintojen tapaan jättää jälkensä vedenalaiseen
LisätiedotMitä tänään? LUKE:n hankkeita vesiviljelyn kehittämiseksi. Kalankasvatuksen kestävä kasvu tuotannon mahdollistaminen uusilla merialueilla
Vesiviljelyn neuvottelupäivät: Merikasvatuksen hankkeiden tulosten esittely ja keskustelu jatkotyöskentelystä Markus Kankainen, Luonnonvarakeskus - Luke Mitä tänään? LUKE:n hankkeita vesiviljelyn kehittämiseksi
LisätiedotMillä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot
LisätiedotItämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa
U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,
LisätiedotÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola
ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJY LUONNOSSA Öljy vaikuttaa luontoon monin eri tavoin sekä pinnan alla että rannoilla. Öljyn koostumus vaikuttaa sen
LisätiedotZonation merialuesuunnittelussa
Zonation merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriö 5.2.206 Tutkimusjohtaja Atte Moilanen Helsingin yliopisto Kysymyksiä Ekologiaan pohjaavan suunnittelun perusteet Datan merkitys Zonation v4 Uudenmaanliiton
LisätiedotVedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman (VELMU) toimintakertomus 2011
Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman (VELMU) toimintakertomus 2011 Merirokot- Itäisen Suomenlahden kansallispuisto, Metsähallitus 2008 5.4.2012 1 Sisältö LYHENTEET 3 1. VEDENALAISEN
LisätiedotKokkolan 14 m väylän ja sataman syvennyksen ennakkotarkkailu vesikasvilinjat ja pohjaeläinnäytteet Selvitys
Monivesi Oy Tilaaja: Ramboll Oy Kokkolan 14 m väylän ja sataman syvennyksen ennakkotarkkailu vesikasvilinjat ja pohjaeläinnäytteet 2018 Selvitys 22.6.2018 Työ 4349 Monivesi Oy Purolehto 33A 02920 Espoo
LisätiedotYmpäristövaikutusten Arviointi - Hankkeiden haasteet. Näkökulma 2008; Rambollin tulevaisuuseminaari
Ympäristövaikutusten Arviointi - Hankkeiden haasteet Näkökulma 2008; Rambollin tulevaisuuseminaari Dos. FT Joonas Hokkanen, Ramboll FI Espoon Dipoli HAASTEET VAIKUTUS VAIKUTTAVUUS MERKITTÄVYYS KONFLIKTIEN
LisätiedotVedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman. toimintakertomus 2013
Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman (VELMU) toimintakertomus 2013 Wilma Viljanmaa & Markku Viitasalo (toim.) 18.3.2014 Mats Westerbom, Metsähallitus Toimittajien lisäksi tämän
Lisätiedot