Ydinvoimalaitosten jäähdytysvesien vaikutukset meriympäristössä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ydinvoimalaitosten jäähdytysvesien vaikutukset meriympäristössä"

Transkriptio

1 Ydinvoimalaitosten jäähdytysvesien vaikutukset meriympäristössä Erkki Ilus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

2 2

3 Ydinvoimalaitosten vaikutukset meriympäristössä Lämpimän jäähdytysveden vaikutukset Radioaktiivisten aineiden nestemäisten päästöjen aiheuttamat ( Maaympäristössä ilmaan tapahtuvien päästöjen merkitys on vähäinen ) 3

4 Itämeren erityispiirteet maapallon suurin murtovesialue (veden suolapitoisuus 0 5 ) lauhkea pohjoinen ilmasto, jossa selvä vuodenaikaisvaihtelu (jäätalvi ja viileä kesä) suuri vuotuinen sademäärä suuri jokivesien määrä pieni vesitilavuus ja hidas vedenvaihto ( = pitkä viipymä) korkea rehevöitymisaste (korkeat veden ravinnepitoisuudet) alhaisesta suolapitoisuudesta johtuen niukka ja haavoittuvainen eliöstö; monet lajit elävät fysiologisen toimeentulonsa rajoilla eliöstö hyvin herkkä ympäristömuutoksille 4

5 Veden suolapitoisuuden merkitys Vain suhteellisen harvat eläin- ja kasvilajit elävät Itämeren murtovesiolosuhteissa verrattuna muihin vesiekosysteemeihin. Tämä biologisen monimuotoisuuden vähyys pitää kuitenkin sisällään ainutlaatuisen sekoituksen mereisiä ja makean veden lajeja, jotka ovat sopeutuneet murtovesiolosuhteisiin, sekä pienen joukon todellisia murtovesilajeja. Monet lajit elävät pohjoisen Itämeren murtovesiolosuhteissa fysiologisen sietokykynsä rajoilla, mikä lisää niiden herkkyyttä ympäristömuutoksille, kuten lämpötilan nousulle. Erityisesti Loviisan alueella eliöstö on sekä laji- että yksilömääriltään hyvin niukkaa alhaisen suolapitoisuuden vuoksi: monet mereisemmät lajit elävät siellä aivan levinneisyysalueensa äärirajoilla. Toisaalta, alhainen suolapitoisuus lisää eräiden radioaktiivisten aineiden siirtymistä eliöstöön valtameriolosuhteisiin verrattuna kuitenkin niin, että siirtyminen on vielä voimakkaampaa puhtaasti makean veden ympäristöissä. 5

6 Suomen ydinvoimalaitosten sijainti Loviisa Suomenlahden pohjoisrannalla kaksi 488 MW painevesireaktoria yksiköt otettu käyttöön 977 ja 980 Olkiluoto Selkämeren itärannalla kaksi 840 MW kiehutusvesireaktoria yksiköt otettu käyttöön 978 ja 980 kolmas 600 MW yksikkö rakenteilla Täydellä teholla toimiessaan voimalaitokset purkavat mereen m 3 s - jäähdytysvettä, jonka lämpötila on 0 3ºC korkeampi kuin ottoveden lämpötila. 6

7 Loviisan voimalaitos 7

8 Olkiluodon voimalaitos 8

9 Loviisan edustan merialue Veden suolapitoisuus 4 5. Veden kokonaisfosforipitoisuus μg / litra Veden kokonaistyppipitoisuus μg / litra Jäähdytysveden purkualue Hästholmsfjärden on kapeiden salmien avoimesta Suomenlahdesta eristämä sisäsaaristoallas, jonka vedenvaihto ulappavesien kanssa on rajoitettu. Vedenvaihtoa rajoittavat myös useat vedenalaiset kynnykset siirryttäessä ulkomerelle. 9

10 Olkiluodon edustan merialue Veden suolapitoisuus 6. Veden kokonaisfosforipitoisuus 6 7 μg / litra Veden kokonaistyppipitoisuus μg / litra Olkiluodon edustan merialue on avoin ja sen vedenvaihto avoimen Selkämeren kanssa on hyvä 0

11 Radioekologiset vaikutukset Paikallista alkuperää olevia päästönuklideja havaittiin pääasiassa meriympäristössä, vähemmässä määrin maaympäristössä. Paikallisten päästönuklidien havaitseminen ja pitoisuudet ympäristönäytteissä vähenivät merkittävästi viimeisten vuosien aikana sekä Loviisassa että Olkiluodossa päästöjen vähenemisen seurauksena. Pieniä määriä paikallisia päästönuklideja havaittiin kuitenkin säännöllisesti voimalaitosten jäähhdytsveden purkualueilta otetuissa näytteissä: tritiumia merivedessä ja ns. aktivoitumistuotteita (kuten koboltti-60) pohjalle laskeutuvassa aineksessa, pohjasedimenteissä ja ns. indikaattoriorganismeissa, jotka keräävät niitä tehokkaasti ympäristöstä. Tritiumin havaitsemistiheys ja pitoisuudet merivedessä olivat suurempia Loviisassa, kun taas aktivoitumistuotteiden Olkiluodossa, missä paikallisia päästönuklideja havaittiin myös selvästi laajemmalla alueella. Paikallisia päästönuklideja havaittiin lähes yksinomaan ravintoketjujen alimmilta tasoilta (ei kaloissa tai linnuissa).

12 2 Pintaveden tritiumpitoisuudet (Bq m -3 ) Loviisan Hästholmsfjärdenillä (LOV2) ja vertailualueella (LOVR) sekä Olkiluodon Iso Kaalonpuhdissa (OLK3). Käyrä kuvaa ydiasekoelaskeumasta peräisin olevan tritiumin puoliintumista Suomen rannikkovesissä.

13 3 Rakkolevä on erinomainen indikaattoriorganismi radioekologisissa tutkimuksissa

14 Rakkolevän koboltti-58, koboltti-60 ja mangaani-54 -pitoisuudet jäähdytysveden purkupaikan edustalla Loviisassa

15 Rakkolevän koboltti-58, koboltti-60 ja mangaani-54 -pitoisuudet jäähdytysveden purkupaikan edustalla Olkiluodossa

16 Mangaani-54:n päästöt ja pitoisuudet sedimentoituvassa aineksessa Olkiluodon purkupaikan edustalla

17 7 Rakkolevän koboltti-60 -pitoisuuksia (Bq kg - ) Olkiluodon edustalla 99.

18 8 Rakkolevän 60 Co -pitoisuuksia (Bq kg - ) Suomen rannikolla 995.

19 9 Rakkolevän koboltti-60 -pitoisuuksia (Bq kg - ) Loviisan edustan merialueella 980.

20 Co Phytoplankton Zooplankton Periphyton Cladophora glomerata Fucus vesiculosus Ranunculus baudotii Potamogeton perfoliatus Potamogeton pectinatus Myriophyllum spicatum Saduria entomon Mytilys edulis Macoma balthica Cardium edule Clupea harengus memb. Abramis brama Rutilus rutilus Perca fluviatilis Esox lucius, fillets Esox lucius, liver Esox lucius, entrails Esox lucius, bones Esox lucius, spawn Somateria mollissima, muscle Larus marinus, muscle Mergus merganser, muscle Mergus merganser, liver Mergus merganser, entrails Mergus merganser, bones Cygnus olor, egg white Cygnus olor, egg yolk (Bq/kg dry wt.) Cygnus olor, egg shells Eräiden indikaattoriorganismien keskimääräiset 60 Co pitoisuudet (Bq kg - k.p.) Olkiluodon edustan merialueella v

21 37 Cs -pitoisuudet (Bq kg - t.p.) Loviisan Hästholmsfjärdenin akvaattisessa ravintoverkossa pari vuotta Tshernobylin onnettomuuden jälkeen (vv ). 2

22 Voimalaitosten lähialueella elävän ns. kriittisen ryhmän henkilöiden voimalaitospäästöistä saamat säteilyannokset voimalaitosten käyttöhistorian aikana (annosraja 0. msv/v = 00 μsv/v). µsv Loviisa Olkiluoto Vesiorganismien saamat suurimmat säteilyannokset olivat alle /000 ns. seulonta-arvosta. 22

23 Lämpimän jäähdytysveden vaikutukset Lämpötilan nousu kiihdyttää eliöiden aineenvaihduntaa ja lisää niiden kasvunopeutta. Se kiihdyttää biologista tuotantoa ja siten rehevöitymiskehitystä erityisesti ravinnerikkaissa ympäristöissä, jolloin puhutaan lämmön ja ravinteiden yhteisvaikutuksesta. Lämpötilan nousu lisää ympäristöstä eliöstölle aiheutuvaa stressiä pohjoisen Itämeren olosuhteissa, missä eliöstö on niukkaa ja sopeutunutta suhteellisen alhaisiin lämpötiloihin, ja erityisesti selvään vuodenaikaisvaihteluun: kylmään talveen ja leutoon kesään. Jäähdytysveden vaikutukset meriveden lämpötiloihin ovat silmiinpistävimpiä talvella, jolloin olosuhteet myös selkeimmin poikkeavat luonnontilaisista. Lämminvesipäästöt ovat merkittävästi vaikuttaneet jääolosuhteisiin jäähdytysveden purkualueilla siten, että kasvukausi on pidentynyt molemmista päistään. Kasvukauden piteneminen ja talvehtimiskauden häiriintyminen ovat olleet lämpökuormituksen merkittävimmät biologiset vaikutukset. 23

24 24 Olkiluodon voimalaitoksen purkualue huhtikuussa 98

25 Kasvukauden keskimaaraisissa pintavesilmpötiloissa tapahtuneet muutokset Loviisan merialueen kahdeksassa havaintopaikoissa vv Area Hästholmsfjärden Klobbfjärden Vådholmsfjärden Orrengrundsfjärden Hudöfjärden Station Waterway distance from outlet [km] and direction 0.4 E.0 E.7 E 2.8 SE 3.4 E 5.4 SE 3.0 SW 3.4 SW Change in mean surface water temperature of growing season (May-Oct.) in : Probability p F < Average difference to Station 8 in [ºC] Average difference to Station 8 in [ºC]

26 26 Loviisan havaintopaikkojen sijainti

27 Kasviplanktonin vuosituotanto Loviisan Hästholmsfjärdenin (2) ja Hudöfjärdenin (8) havaintopaikoissa

28 Kasvukauden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus Loviisan havaintopaikkojen 2 ja 8 pintavedessä vuosina

29 Perustuotanto on kasvanut molemmilla alueilla, mutta Hästholmsfjärdenillä (LOV2) kasvu on ollut voimakkaampaa. 29

30 Hästholmsfjärden (Station Loviisa 2) Hudöfjärden (Station Loviisa 8) Parameter Step R 2 (%) Pr> t Estim. Parameter Step R 2 (%) Pr> t Estim. Water temperature 44 < Total phosphorus Water transparency Water temperature Total phosphorus Air temperature Total nitrogen Total nitrogen Air temperature Water transparency tot / tot P ratio Global radiation Global radiation tot / tot P ratio Sunshine hours Sunshine hours Water temperature Total phosphorus Total phosphorus Water temperature Water temperature Total phosphorus Total nitrogen tot / tot P ratio Water temperature Total phosphorus Water transparency Air temperature Water temperature Total phosphorus Total phosphorus Water temperature tot / tot P ratio tot / tot P ratio

31 Kesäkuukausien (VI VIII) keskimääräinen kasviplanktonin perustuotanto Olkiluodon purkupaikan edustalla

32 A Kasvukauden minimihappipitoisuudet Hästholmsfjärdenin (A) ja Hudöfjärdenin (B) syvänteissä vv B 32

33 Pohjanläheisen veden kokonaisfosforipitoisuuksien vuodenaikaisvaihtelu Hästholmsfjärdenin (vas.) ja Hudöfjärdenin (oik.) syvänteissä

34 34 Pohjafaunan yksilötiheydet ja biomassat Loviisan havaintopaikassa 5 vv

35 35 Pohjafaunan yksilötiheydet ja biomassat Loviisan havaintopaikassa 4 vv

36 36 Pohjafaunan yksilötiheydet ja biomassat Olkiluodon purkupaikan edustalla olevassa havaintopaikassa vv

37 37 Vesikasvillisuuden rehevöityminen jäähdytysveden purkualueella on ollut näkyvin lämpimän veden biologinen vaikutus. Tähkä-ärviä, ahvenenvita, hapsivita ja useiden levälajien muodostamat rihmaleväkasvustot niiden päällyskasveina ovat voimakkaasti runsastuneet jäähdytysveden purkupaikan läheisyydessä loppukesäisin. Vedenalainen kuva Loviisan Hästholmsfjärdenin lounaisrannalta (Anna Weckman)

38 Ajelehtivaa rihmamaista viherlevää Olkiluodon voimalaitoksen jäähdytysveden purkupaikalla Isossa Kaalonpuhdissa kesäkuussa

39 Lyhyesti. Vaikka radioaktiivisten aineiden pitoisuudet ympäristönäytteissä, ja ennen kaikkea päästömäärät näyttävät numeroina suurilta, niiden väestölle ja luonnon eliöstölle aiheuttamat säteilyannokset ovat hyvin pieniä; käytännössä merkityksettömiä. 2. Lämminvesipäästöjen vaikutukset ovat olleet merkittävämpiä erityisesti jäähdytysveden purkupaikkojen läheisyydessä, vaikkakin vaikutusalue on ollut suhteellisen rajoittunut. 3. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että jäähdytysveden purkualueen vedenvaihdolla ja ravinnepitoisuuksilla on ratkaiseva merkitys lämminvesipäästöjen ympäristövaikutusten kannalta. 39

40 4. Ympäristövaikutusten minimoimisen kannalta paras vaihtoehto jäähdytysvesien purkualueeksi on avoin meren rannikko, joka on suoraan yhteydessä ulappavesiin (ei saaristoa, luotoja, lahdenpoukamia tai isoloituneita syvänteitä), missä vedenvaihto on tehokasta ja veden ravinnepitoisuudet alhaisia. 40

41 Kiitos että jaksoitte kuunnella! 4

42 42

Lintujen lentokonelaskennat merilintuseurannassa ja merialueiden käytön suunnittelussa

Lintujen lentokonelaskennat merilintuseurannassa ja merialueiden käytön suunnittelussa Lintujen lentokonelaskennat merilintuseurannassa ja merialueiden käytön suunnittelussa Turun yliopisto Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Asko Ijäs 26.3.2013 1. Johdanto Ulkomeren puolelle sijoittuvat

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

Soklin radiologinen perustila

Soklin radiologinen perustila Soklin radiologinen perustila Tämä powerpoint esitys on kooste Dina Solatien, Raimo Mustosen ja Ari Pekka Leppäsen Savukoskella 12.1.2010 pitämistä esityksistä. Muutamissa kohdissa 12.1. esitettyjä tutkimustuloksia

Lisätiedot

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa ENERGIA-TERVEYS-TURVALLISUUS LSV 18.11.2006 Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa Wendla Paile RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Ydinvoiman käytön vaikutukset

Lisätiedot

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 HANKKEEN LÄMPÖKUORMA... 2 3 LÄMPÖKUORMAN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJY LUONNOSSA Öljy vaikuttaa luontoon monin eri tavoin sekä pinnan alla että rannoilla. Öljyn koostumus vaikuttaa sen

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU

YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU OHJE YVL 7.7 / 22.3.2006 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 1 YLEISTÄ 3 2 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 3 2.1 Yleiset periaatteet 3 2.2 Ympäristön säteilytarkkailuohjelma 4

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja turvallisuusvaatimukset

Lainsäädäntö ja turvallisuusvaatimukset LAUSUNTO 1 (14) 19.12.2008 Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO Lausuntopyyntö 7131/815/2008, 20.10.2008 FENNOVOIMA, YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOIN- TISELOSTUS Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

Loviisan voimalaitoksen vesistötarkkailu vuonna 2007: meriveden laatu ja biologinen tila

Loviisan voimalaitoksen vesistötarkkailu vuonna 2007: meriveden laatu ja biologinen tila Loviisan voimalaitoksen vesistötarkkailu vuonna 2007: meriveden laatu ja biologinen tila Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 170/2008 Jukka Mattila SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILUALUE

Lisätiedot

Luontoarvojen ja ihmispaineiden yhdistäminen aluesuunnittelutyökalu itäiselle Suomenlahdelle

Luontoarvojen ja ihmispaineiden yhdistäminen aluesuunnittelutyökalu itäiselle Suomenlahdelle Luontoarvojen ja ihmispaineiden yhdistäminen aluesuunnittelutyökalu itäiselle Suomenlahdelle Riikka & TOPCONS-tutkijat Kalatalouden ja ympäristöriskien tutkimusryhmä Ympäristötieteiden laitos 6.2.2014

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

MONITORING OF RADIONUCLIDES IN THE VICINITIES OF FINNISH NUCLEAR POWER PLANTS IN 1997 AND 1998

MONITORING OF RADIONUCLIDES IN THE VICINITIES OF FINNISH NUCLEAR POWER PLANTS IN 1997 AND 1998 / MAY 2004 MONITORING OF RADIONUCLIDES IN THE VICINITIES OF FINNISH NUCLEAR POWER PLANTS IN 1997 AND 1998 S. Klemola, E. Ilus, TK. Ikäheimonen STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION

Lisätiedot

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous Luonnonhuuhtoumaan vaikuttavat mm.: Geologia, ilmasto Maaperä, topografia, kasvillisuus

Lisätiedot

Meidän ympäristömme Loviisan voimalaitos

Meidän ympäristömme Loviisan voimalaitos Meidän ympäristömme 2018 Loviisan voimalaitos Loviisan voimalaitos - puhtaan energian tuottaja Vuonna 2018 voimalaitos tuotti sähköä ilman hiilidioksidipäästöjä yhteensä 7,79 TWh (netto). Se vastaa reilua

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa FINADAPT 18.3.2008 Anna Tikka Johanna Kiiski Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Suomen

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

Merilintujen lentokonelaskennat Selkämeren rannikkoalueella

Merilintujen lentokonelaskennat Selkämeren rannikkoalueella Merilintujen lentokonelaskennat Selkämeren rannikkoalueella 2012-2013 Turun yliopisto, Brahea-keskus Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Asko Ijäs, Kimmo Nuotio, Juha Sjöholm 26.3.2014 1. Johdanto

Lisätiedot

MONITORING OF RADIONUCLIDES IN THE VICINITIES OF FINNISH NUCLEAR POWER PLANTS IN

MONITORING OF RADIONUCLIDES IN THE VICINITIES OF FINNISH NUCLEAR POWER PLANTS IN / SEPTEMBER 2006 MONITORING OF RADIONUCLIDES IN THE VICINITIES OF FINNISH NUCLEAR POWER PLANTS IN 1999 2001 T. K. Ikäheimonen, S. Klemola, E. Ilus, V-P. Vartti, J. Mattila / SEPTEMBER 2006 MONITORING

Lisätiedot

Norilsk Nickel Oy:n nikkelipäästön vaikutukset. Anna Väisänen, KVVY

Norilsk Nickel Oy:n nikkelipäästön vaikutukset. Anna Väisänen, KVVY Norilsk Nickel Oy:n nikkelipäästön vaikutukset Anna Väisänen, KVVY 4.12. 2015 Nikkelipäästö Laiterikko 5.-6.7.2014 Tehtaan jäähdytysveteen ja edelleen Kokemäenjokeen pääsi 30 h aikana - 66 189 kg nikkeliä

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen

Lisätiedot

Meidän ympäristömme 2016 LOVIISAN VOIMALAITOS. Join the. change

Meidän ympäristömme 2016 LOVIISAN VOIMALAITOS. Join the. change Meidän ympäristömme 2016 LOVIISAN VOIMALAITOS Join the change Hiilidioksidipäästötöntä, luotettavaa ja turvallista sähköä jo 40 vuoden ajan Vuonna 2016 voimalaitos tuotti sähköä ilman hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla -seminaari, Pori 11.10.2006 Sami Kännälä, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY TYÖNANTAJAN VELVOITTEET EU:N

Lisätiedot

Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja vesienhoito Helsingin edustan merialueella. Jari-Pekka Pääkkönen 26.2.2015

Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja vesienhoito Helsingin edustan merialueella. Jari-Pekka Pääkkönen 26.2.2015 Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja vesienhoito Helsingin edustan merialueella Jari-Pekka Pääkkönen 26.2.2015 Helsingin vesialueet 500,88 km 2 merialuetta 0,86 km 2 sisävesiä (213,75 km 2 maata) 2 2.3.2015

Lisätiedot

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet

Lisätiedot

Fortum. Hästholmenin maankäytön Natura-tarvearviointi

Fortum. Hästholmenin maankäytön Natura-tarvearviointi Fortum Hästholmenin maankäytön Natura-tarvearviointi. 31.10.2008 31.10.2008 2 (21) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 TYÖRYHMÄ... 3 3 ARVIOINNISSA KÄYTETTY AINEISTO... 3 4 NATURA-ALUEIDEN KUVAUS... 3 4.1

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE, Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä Antti Räike, SYKE, 9.5.2014 Rannikon MaaMet-seurantapaikat Pääosin suljettuja merenlahtia, joissa vedenvaihtuvuus rajatumpaa Kuormitus rannikolla on cocktail.

Lisätiedot

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta

Lisätiedot

Meidän ympäristömme Loviisan voimalaitos. change. Join the

Meidän ympäristömme Loviisan voimalaitos. change. Join the Meidän ympäristömme 2017 Loviisan voimalaitos Join the change Ilmastonmuutoksen hillinnässä ydinvoima osa ratkaisua Vuonna 2017 voimalaitos tuotti sähköä ilman hiilidioksidipäästöjä yhteensä 8,16 TWh (netto).

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

BEVIS hankealueet. Ruotsi. Suomi. Turun - Ahvenanmaan - Tukholman saaristot

BEVIS hankealueet. Ruotsi. Suomi. Turun - Ahvenanmaan - Tukholman saaristot Turun - Ahvenanmaan - Tukholman saaristot Suomi BEVIS hankealueet A. Engqvist Ruotsi Monikansallisessa BEVIS-hankkeessa on vuosina 2004-2007 laadittu työkaluja, joita voidaan käyttää yhteisten vesiensuojelutoimenpiteiden

Lisätiedot

Meidän. ympäristömme. Loviisan voimalaitos

Meidän. ympäristömme. Loviisan voimalaitos Meidän ympäristömme 2015 Loviisan voimalaitos Hyvä ja turvallinen tuotantovuosi Fortumin Loviisan voimalaitoksella oli onnistunut tuotantovuosi 2015. Voimalaitoksella tuotettiin sähköä ilman hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Meriuposkuoriaisen (Macroplea pubipennis) esiintyminen Soukanlahdella

Meriuposkuoriaisen (Macroplea pubipennis) esiintyminen Soukanlahdella Meriuposkuoriaisen (Macroplea pubipennis) esiintyminen Soukanlahdella Karoliina Ilmarinen, Jouni Leinikki ja Sanna Saari 15.7.2010 Alleco Oy Mekaanikonkatu 3 00810 Helsinki www.alleco.fi Sisällysluettelo

Lisätiedot

Rantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta

Rantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta Rantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta 1998 2003-2008 Onko säännöstelyn kehittämisellä pystytty lieventämään vaikutuksia rantavyöhykkeeseen? Inarijärven tila ja tulevaisuus seminaari 10.6. 2009 Juha Riihimäki

Lisätiedot

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Pitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot. Aarno Kotilainen (GTK)

Pitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot. Aarno Kotilainen (GTK) Pitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot Aarno Kotilainen (GTK) Nuori Pohjanlahti Pohjanlahti ja koko Itämeren allas oli jopa 3 km paksun mannerjäätikön peitossa viimeisimmän

Lisätiedot

Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992. Liisa Haarla

Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992. Liisa Haarla Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992 Liisa Haarla Pohjoismainen voimajärjestelmä 1992 Siirtoverkko: Siirtoyhteydet pitkiä, kulutus enimmäkseen etelässä, vesivoimaa pohjoisessa (Suomessa ja Ruotsissa),

Lisätiedot

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus Saaristomeren ja Selkämeren tila Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma 29.5.2018 Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus Merenhoito Taustalla EU:n meristrategiapuitedirektiivi, joka tuli

Lisätiedot

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniasten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 -P11644 FCG Finnish Consulting Group Oy Kasviplankton v. 2011 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 2

Lisätiedot

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:

Lisätiedot

Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava

Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava VAALAN KUNTA TUULISAIMAA OY Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava Liite 3. Varjostusmallinnus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 12.5.2015 P25370 SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ihmisen radioaktiivisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ihmisen radioaktiivisuus Jokaisessa ihmisessä on radioaktiivisia

Lisätiedot

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa Biolaitosyhdistys ry:n seminaari 16.11.2010 Riina Antikainen Suomen ympäristökeskus Kulutuksen ja tuotannon keskus Sisältö Miksi ravinteet tärkeitä? Miksi

Lisätiedot

Pyhäjärven hoitokalastus

Pyhäjärven hoitokalastus Pyhäjärven hoitokalastus 1995-2015 Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 Toimikaudet PYHÄJÄRVEN SUOJELURAHASTO Perusrahoitus

Lisätiedot

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 100 vuotta suomalaista muikkututkimustaseminaari Jyväskylä 2.12.2008 LÄMPÖTILA SADANTA Erotus (%) vuosien 1961-1990 keskiarvosta Erotus

Lisätiedot

Peltolohko. Kuivatusalue. Vaikutusten havaitseminen Seurantarooli. Vesistöjen tila Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Kokonaisvaikutukset

Peltolohko. Kuivatusalue. Vaikutusten havaitseminen Seurantarooli. Vesistöjen tila Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Kokonaisvaikutukset Peltolohko Lohko- vai valuma-aluekohtaiset ratkaisut - Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Markku Puustinen, Syke, 3.4.2019 Pellot ja vedet kuntoon Kuivatusalue Vaikutusten havaitseminen

Lisätiedot

Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? Siuntion kylpylä Anne Liljendahl

Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? Siuntion kylpylä Anne Liljendahl Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? 2.5.2018 Siuntion kylpylä Anne Liljendahl Siuntionjoen vesistö Uudenmaan luonnontilaisimpia jokivesistöjä YM: Erityissuojeltava kohde NATURA 2000

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien

Lisätiedot

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Kuormituksen muodostuminen Automaattinen veden laadun seuranta ja

Lisätiedot

VELMU kartoittaa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuutta

VELMU kartoittaa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuutta VELMU kartoittaa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuutta 2 Tavoitteena meren kestävä käyttö ja suojelu VELMUn tavoitteena on kartoittaa Suomen rannikon vedenalaisia luontotyyppejä ja luoda yleiskuva

Lisätiedot

Raahen edustan merialue on luokiteltu ekologiseltaan tilaltaan tyydyttäväksi. Alueen tavoitetilana on hyvä tila.

Raahen edustan merialue on luokiteltu ekologiseltaan tilaltaan tyydyttäväksi. Alueen tavoitetilana on hyvä tila. 13. Kuvaus (sanallinen yhteenveto) hankkeen vaikutusalueen ympäristön ja vesistön tilasta sekä kalastosta ja kalastuksesta ja tilan kehittymisestä sen jälkeen, kun kaivoksen vesiä on alettu johtamaan purkuputken

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA

LAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA LAUSUNTO 1 (6) Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 HELSINKI 7131/815/2008, TEM, 31.1.2007 FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA Säteilyturvakeskus (STUK) esittää, työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 21.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy PRT I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus...

Lisätiedot

Tynnyrivaara, OX2 Tuulivoimahanke. ( Layout 9 x N131 x HH145. Rakennukset Asuinrakennus Lomarakennus 9 x N131 x HH145 Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a

Tynnyrivaara, OX2 Tuulivoimahanke. ( Layout 9 x N131 x HH145. Rakennukset Asuinrakennus Lomarakennus 9 x N131 x HH145 Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a , Tuulivoimahanke Layout 9 x N131 x HH145 Rakennukset Asuinrakennus Lomarakennus 9 x N131 x HH145 Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a 0 0,5 1 1,5 km 2 SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations

Lisätiedot

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven

Lisätiedot

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi 28.2.2014 Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi 28.2.2014 Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman Silakkakannan tila Jari Raitaniemi 28.2.214 Silakkapaja, Naantali Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni Itämeren silakkasaaliin kehitys

Lisätiedot

Turvallisuuden rakentaminen ydinvoimalassa

Turvallisuuden rakentaminen ydinvoimalassa Turvallisuuden rakentaminen ydinvoimalassa HAIPRO verkostotapaaminen 24.11.2011 Kouvola-talo Kari Forsberg Suojeluinsinööri Loviisan voimalaitos 1 Loviisan voimalaitos Fortum Power and Heat Oy, Power-divisioona

Lisätiedot

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä

Lisätiedot

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista

Lisätiedot

Tiivistelmä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Elokuu 1999. Loviisa 3. -ydinvoimalaitoshanke

Tiivistelmä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Elokuu 1999. Loviisa 3. -ydinvoimalaitoshanke Elokuu 1999 Tiivistelmä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Loviisa 3 -ydinvoimalaitoshanke Hankkeesta vastaava Yhteysviranomainen Sisällysluettelo Hankkeen tausta ja aikataulu Hanke ja sen vaihtoehdot

Lisätiedot

Ahven Perca fluviatilis

Ahven Perca fluviatilis Ahven Perca fluviatilis Kansanomaiset nimitykset: abborre, aapeli, ahva, apotti, vuosku Ahven on vähään tyytyvä ja tunnettu kauniista värityksestään. Ahven elää järvissä, joissa, lammikoissa ja Itämeren

Lisätiedot

Reason for Major Climate Changes

Reason for Major Climate Changes Future Infinite Academic, June 12, 2014 Reason for Major Climate Changes Jyrki Kauppinen Department of Physics and Astronomy University of Turku, Finland Climate sensitivity R = dt/dq and temperature

Lisätiedot

MERI. Merentutkimuslaitos PL 166 00141 Helsinki 14. Havsforskningsinstitutet PB 166 00141 Helsingfors 14

MERI. Merentutkimuslaitos PL 166 00141 Helsinki 14. Havsforskningsinstitutet PB 166 00141 Helsingfors 14 MERI No 3 Aarno Voipio & Lauri Niemistö: Mäntyluodon edusta Kemira OY:n Vuorikemian tehtaiden jätevesien vastaanottajana Pauli Bagge & Erkki Ilus: Ferrosulfaatin ja sitä sisältävien jätevesien akuutista

Lisätiedot

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET KESÄLLÄ 2012

KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET KESÄLLÄ 2012 Vastaanottaja Suomen Merituuli Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Marraskuu 2012 KRISTIINANKAUPUNGIN SIIPYYN EDUSTAN MERITUULIVOIMAPUISTOHANKE, LISÄSEL- VITYKSET KOEKALASTUKSET JA VEDENALAISKUVAUKSET

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö

Lisätiedot

Säkylän Pyhäjärven RAPU-hanke selvittää raputalouden riskejä ja mahdollisuuksia

Säkylän Pyhäjärven RAPU-hanke selvittää raputalouden riskejä ja mahdollisuuksia Säkylän Pyhäjärven RAPU-hanke selvittää raputalouden riskejä ja mahdollisuuksia IX Valtakunnalliset rapupäivät 16.11.2011 Anne-Mari Ventelä, Marko Jori, Pyhäjärvi-instituutti Timo Ruokonen, Jyväskylän

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Haukivuori 22.2.2012 Pekka Sojakka, Reijo Lähteenmäki Muutokset hydrologiassa Muutos valunnan,

Lisätiedot

Merenhoitosuunnitelman ensimmäisen osan valmistelu -tilannekatsaus. Pohjois-Pohjanmaan yhteistyöryhmän kokous

Merenhoitosuunnitelman ensimmäisen osan valmistelu -tilannekatsaus. Pohjois-Pohjanmaan yhteistyöryhmän kokous Merenhoitosuunnitelman ensimmäisen osan valmistelu -tilannekatsaus Pohjois-Pohjanmaan yhteistyöryhmän kokous 20.9.2017 Taustaa merenhoidosta Taustalla EU:n meristrategiapuitedirektiivi, joka on Suomessa

Lisätiedot

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Keski-Uusimaa Helsinki 18.11.2013 UUDELY / Ympäristön tila -yksikkö 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin

Lisätiedot

Olkiluodon ydinvoimalaitoksen laajentaminen kolmannella laitosyksiköllä

Olkiluodon ydinvoimalaitoksen laajentaminen kolmannella laitosyksiköllä Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen tiivistelmä Tässä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (YVA-selostuksessa) on tarkasteltu Teollisuuden Voima Oy:n (TVO) Olkiluotoon suunnitteleman kolmannen

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Ympäristövaikutusten arviointiselostus Fortum Power and Heat Oy Loviisan ydinvoimalaitoksen laajentaminen kolmannella voimalaitosyksiköllä Ympäristövaikutusten arviointiselostus YHTEYSTIEDOT Hankkeesta vastaava: Fortum Power and Heat Oy Postiosoite:

Lisätiedot

Kokkolan edustan merialueen tila 1970 luvulta 2000 luvun alkuun

Kokkolan edustan merialueen tila 1970 luvulta 2000 luvun alkuun Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Österbottens vattenskyddsförening rf. Kokkolan edustan merialueen tila 197 luvulta 2 luvun alkuun Vuoden 23 tuloskooste liitteenä Marjo Kalliolinna Eeva-Kaarina Aaltonen

Lisätiedot

Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus

Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus 6.11.2018 Kompensaatiot merellä Itämeren luonnon tilan heikentyminen johtuu ihmisen toiminnasta merellä, rannikolla

Lisätiedot

Silakan kutualueiden ja vesikasvillisuuden kartoitus Koivusaaren ympäristössä 2002

Silakan kutualueiden ja vesikasvillisuuden kartoitus Koivusaaren ympäristössä 2002 Silakan kutualueiden ja vesikasvillisuuden kartoitus Koivusaaren ympäristössä 2002 Alleco ky Kirsi Kostamo Panu Oulasvirta Luotsikatu 8 00160 Helsinki 31.12.2002 SISÄLLYS 1 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSALUE

Lisätiedot

Lataa Meren aarteet. Lataa

Lataa Meren aarteet. Lataa Lataa Meren aarteet Lataa ISBN: 9789524954358 Sivumäärä: 400 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 28.94 Mb Merellinen luonto kuuluu suomalaiseen kansallismaisemaan. Mutta miltä tuo maisema näyttää veden alla?

Lisätiedot

Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia

Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia Limnologipäivät 1.-11..13, Helsinki Pauliina Salmi Lammin biologinen asema Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Kalevi Salonen Jyväskylän

Lisätiedot

Vulnerability assessment of ecosystem services for climate change impacts and adaptation (VACCIA)

Vulnerability assessment of ecosystem services for climate change impacts and adaptation (VACCIA) Vulnerability assessment of ecosystem services for climate change impacts and adaptation (VACCIA) Action 8: Vulnerability and adaptation of catchment areas and lakes for climate change impacts Foto: Ilpo

Lisätiedot

Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA

Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA Plankton -plankton ryhmät ovat kasvi ja eläinplankton. -planktonleviä ovat muun muassa piilevät ja viherlevät. -planktoneliöt keijuvat vedessä. Keijumista helpottaa

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri

Ilmastonmuutos ja Itämeri Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset lajeille ja luontotyypeille Markku Viitasalo SYKE merikeskus Muuttuva ilmasto ja luontotyyppien sekä lajien uhanalaisuus Suomessa YM 17.1.2017 M. Viitasalo M. Westerbom

Lisätiedot

Puruveden Ristilahden kalastorakenne syksyllä 2014. Tarmo Tossavainen, Biotalouden keskus, Karelia-ammattikorkeakoulu, 18.07.

Puruveden Ristilahden kalastorakenne syksyllä 2014. Tarmo Tossavainen, Biotalouden keskus, Karelia-ammattikorkeakoulu, 18.07. Puruveden Ristilahden kalastorakenne syksyllä 2014 Tarmo Tossavainen, Biotalouden keskus, Karelia-ammattikorkeakoulu, 18.07.2015, 58 diaa 1 TIIVISTELMÄ Karelia-ammattikorkeakoulun Biotalouden keskus teki

Lisätiedot

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Antti Lappalainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 7.12.2010 Tavoitteet: 1. Kehittää toimivia ja kustannustehokkaita menetelmiä rannikon talouskalalajien lisääntymisalueiden

Lisätiedot

( ( OX2 Perkkiö. Rakennuskanta. Varjostus. 9 x N131 x HH145

( ( OX2 Perkkiö. Rakennuskanta. Varjostus. 9 x N131 x HH145 OX2 9 x N131 x HH145 Rakennuskanta Asuinrakennus Lomarakennus Liike- tai julkinen rakennus Teollinen rakennus Kirkko tai kirkollinen rak. Muu rakennus Allas Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a 0 0,5 1 1,5 2 km

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,

Lisätiedot

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja 8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.

Lisätiedot