Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia. Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia. Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2."

Transkriptio

1 Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily

2 Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta Kalatalouden kestävyys

3 Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta Ekologinen Kalatalouden kestävyys

4 Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta Ekologinen Taloudellinen Kalatalouden kestävyys Sosiaalinen

5 Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta Taloudellinen Mitä asiaa tarkastellaan Ekologinen Kalatalouden kestävyys Sosiaalinen

6 Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta Taloudellinen Mitä asiaa tarkastellaan Ekologinen Kalatalouden kestävyys Sosiaalinen Kenen näkökulmasta katsotaan

7 Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta Taloudellinen Mitä asiaa tarkastellaan Ekologinen Paikallinen- Alueellinen Kansallinen- Globaali Kalatalouden kestävyys Sosiaalinen Kenen näkökulmasta katsotaan

8 Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta Taloudellinen Mitä asiaa tarkastellaan Ekologinen Kalatalouden Miten kestävyys mitataan ja painotetaan Paikallinen- Alueellinen Kansallinen- Globaali Kenen näkökulmasta katsotaan Sosiaalinen

9 Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta Taloudellinen Mitä asiaa tarkastellaan Ekologinen Kalatalouden Miten kestävyys mitataan ja painotetaan Arvot Paikallinen- Alueellinen Kansallinen- Globaali Ristiriidat Kenen näkökulmasta katsotaan Sosiaalinen

10 Pitää jäsentää mitä ja miten kestävyyttä arvioidaan Asiantuntijat arvioivat 1. Taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen ulottuvuuden näkökulmista 2. Saaristomerellä 3. Kalastustapojen (toimintojen) kestävyyttä 4. Arviointityökalun avulla

11 Arviointityökalu Arvioitava toiminnat: Toiminta 1 Toiminta 2 Toiminta 3 Toiminta 4 Toiminta 5 Taloudellinen ulottuvuus Taloudellinen kriteeri 1. 3,8 4,0 4,0 3,0 Taloudellinen kriteeri 2. 3,2 3,2 2,5 3,0 Taloudellinen kriteeri 3. 4,5 4,2 4,5 3,0 Taloudellinen kriteeri 4. 2,2 1,0 2,0 3,0 Taloudellinen kestävyys 3,4 3,1 3,3 3,0 Sosiaalinen ulottuvuus Sosiaalinen kriteeri 1. 4,1 2,0 2,0 3,0 4,5 Sosiaalinen kriteeri 2. 1,5 1,9 2,2 1,5 2,5 Sosiaalinen kriteeri 3. 3,2 4,0 4,0 3,0 Sosiaalinen kriteeri 4. 4,5 2,0 4,0 4,5 3,5 Sosiaalinen kriteeri 5. 2,0 1,8 2,0 1,8 Sosiaalinen kestävyys 3,1 2,3 2,6 3,0 3,4 Ekologinen ulottuvuus Ekologinen kriteeri 1. 2,1 4,0 1,5 4,0 4,0 Ekologinen kriteeri 2. 3,0 2,5 4,0 2,5 2,5 Ekologinen kriteeri 3. 2,0 5,0 5,0 5,0 5,0 Ekologinen kriteeri 4. 2,5 5,0 5,0 5,0 4,0 Ekologinen kriteeri 5. 3,2 2,5 3,5 2,5 4,0 Ekologinen kriteeri 6. 5,0 1,5 3,5 1,5 4,5 Ekologinen kestävyys 3,0 3,4 3,8 3,4 4,0 Toiminnon kestävyys 3,2 3,0 3,2 3,1 3,7

12 Työkalu, jolla tunnistetaan kestävyyden kehittämiskohteita Arvioitava toiminnat: Toiminta 1 Toiminta 2 Toiminta 3 Toiminta 4 Toiminta 5 Taloudellinen ulottuvuus Taloudellinen kriteeri 1. 3,8 4,0 4,0 3,0 Taloudellinen kriteeri 2. 3,2 3,2 2,5 3,0 Taloudellinen kriteeri 3. 4,5 4,2 4,5 3,0 Taloudellinen kriteeri 4. 2,2 1,0 2,0 3,0 Taloudellinen kestävyys 3,4 3,1 3,3 3,0 Sosiaalinen ulottuvuus Sosiaalinen kriteeri 1. 4,1 2,0 2,0 3,0 4,5 Sosiaalinen kriteeri 2. 1,5 1,9 2,2 1,5 2,5 Sosiaalinen kriteeri 3. 3,2 4,0 4,0 3,0 Sosiaalinen kriteeri 4. 4,5 2,0 4,0 4,5 3,5 Sosiaalinen kriteeri 5. 2,0 1,8 2,0 1,8 Sosiaalinen kestävyys 3,1 2,3 2,6 3,0 3,4 Ekologinen ulottuvuus Ekologinen kriteeri 1. 2,1 4,0 1,5 4,0 4,0 Ekologinen kriteeri 2. 3,0 2,5 4,0 2,5 2,5 Ekologinen kriteeri 3. 2,0 5,0 5,0 5,0 5,0 Ekologinen kriteeri 4. 2,5 5,0 5,0 5,0 4,0 Ekologinen kriteeri 5. 3,2 2,5 3,5 2,5 4,0 Ekologinen kriteeri 6. 5,0 1,5 3,5 1,5 4,5 Ekologinen kestävyys 3,0 3,4 3,8 3,4 4,0 Toiminnon kestävyys 3,2 3,0 3,2 3,1 3,7 Parannettavaa Ei kestävää Parannettavaa Ok Arvo ja hajonta

13 Kriteerit, painotus ja toiminnot Taloudellinen ulottuvuus Kannattavuus ja kilpailukyky Tuotteiden kysyntä Kasvupotentiaali Yritystaloudellinen merkitys Aluetaloudellinen merkitys Vaikutukset kaupalliseen tarjontaan Kalaomavaraisuuden kehittäminen Sosiaalinen ulottuvuus Mahdollisuus elää tai harjoittaa elämän tapaa paikkakunnalla Viihtyvyys Terveys Käyttäjätahojen osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet Ristiriidat Paikallisyhteisöjen tuki Sopivuus paikalliskulttuuriin Toimijoiden sopeutumisvalmiudet Toimintaympäristön vaikutukset toimintaan Ekologinen ulottuvuus Pyydettävän kalakannan uusiutuminen Sivusaalislajien uusiutuminen Kalakannan tuottavuus Biologinen monimuotoisuus Uhanalaiset kannat Vieraslajit Energiatehokkuus Ilmastovaikutukset Kriteerit A. Kannattavuus ja kilpailukyky 1 Toiminta ei ole kannattavaa ilman jatkuvia merkittäviä tukitoimia 2 Toiminnan jatkuvaa kannattavuutta on vaikea ylläpitää 3 Toiminta on yleensä kannattavaa ja se on mahdollista pitää sellaisena 4 Toiminta on kannattavaa ja kilpailukykyistä 5 Toiminta on hyvin kannattavaa ja kansainvälisestikin kilpailukykyistä Ammattikalastus Toiminnot Silakkatrooli Silakkarysä Kuorerysä Ahvenrysä Kuhan verkkopyynti Ahvenverkko Siikaverkko Poistokalastus Opastoiminta Hauen vapakalastus Taimenen vapakalastus Kuhan vapakalastus Siian onginta Vapaa-ajankalastus Onkiminen ja pilkkim inen Mökkiläisten verkot Vetouistelu Lohikalojen jokipyynti Kuhan jigitys Hauen vapakalastus Painotus

14 Kalastustapakohtainen tarkastelu

15 Kalastustapakohtainen tarkastelu

16 Kriteerikohtainen tarkastelu

17 Kriteerikohtainen tarkastelu

18 Menetelmän testaus Saaristomerellä Asiantuntijaryhmä (7 tutkijaa, 6 järjestöjen edustajaa) Vastausten keskiarvo Vastausten keskiarvo > 3,5 <2,5 N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=4 N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=6-9 N=6-9 N=6-9 N=6-9 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=4-5 Kestävyyden kriteerit/kalastustavat Ammattikalastus Opastoiminta Virkistyskalastaminen Saaristo- Silakka- Kuore- Ahven- Kuha- Ahven- Siika- Poisto Hauki Taimen Kuha Siika Onkiminen Verkko Veto- Lohikalojen Kuha Hauki troolaus rysä rysä rysä verkko verkko verkko kalastus vapa vapa vapa onki uistelu jokipyynti jigitys vapa Taloudellinen ulottuvuus Kannattavuus ja kilpailukyky Tuotteiden kysyntä Kasvupotentiaali Yritystaloudellinen merkitys Aluetaloudellinen merkitys Vaikutukset kaupalliseen tarjontaan Kalaomavaraisuuden kehittäminen Sosiaalinen ulottuvuus Lisää mahdollisuutta harjoittaa elämän tapaa paikkakunnalla Lisää viihtyvyyttä Lisää terveyttä Käyttäjätahojen osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet Ristiriidat Paikallisyhteisöjen tuki Sopivuus paikalliskulttuuriin Toimijoiden sopeutumisvalmiudet Toimintaympäristön vaikutukset toimintaan Ekologinen ulottuvuus Pyydettävän kalakannan uusiutumisen Sivusaalislajien uusiutumisen Kalakannan tuottavuuden Biologinen monimuotoisuus Uhanalaiset kannat Vieraslajit Energiatehokkuus Ilmastovaikutukset

19 Menetelmän testaus Saaristomerellä Asiantuntijaryhmä (7 tutkijaa, 6 järjestöjen edustajaa) Vastausten keskiarvo Vastausten keskiarvo > 3,5 <2,5 N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=4 N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=6-9 N=6-9 N=6-9 N=6-9 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=4-5 Kestävyyden kriteerit/kalastustavat Ammattikalastus Opastoiminta Virkistyskalastaminen Saaristo- Silakka- Kuore- Ahven- Kuha- Ahven- Siika- Poisto Hauki Taimen Kuha Siika Onkiminen Verkko Veto- Lohikalojen Kuha Hauki troolaus rysä rysä rysä verkko verkko verkko kalastus vapa vapa vapa onki uistelu jokipyynti jigitys vapa Taloudellinen ulottuvuus Kannattavuus ja kilpailukyky Tuotteiden kysyntä Kasvupotentiaali Yritystaloudellinen merkitys Aluetaloudellinen merkitys Vaikutukset kaupalliseen tarjontaan Kalaomavaraisuuden kehittäminen Sosiaalinen ulottuvuus Lisää mahdollisuutta harjoittaa elämän tapaa paikkakunnalla Lisää viihtyvyyttä Lisää terveyttä Käyttäjätahojen osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet Ristiriidat Paikallisyhteisöjen tuki Sopivuus paikalliskulttuuriin Toimijoiden sopeutumisvalmiudet Toimintaympäristön vaikutukset toimintaan Ekologinen ulottuvuus Pyydettävän kalakannan uusiutumisen Sivusaalislajien uusiutumisen Kalakannan tuottavuuden Biologinen monimuotoisuus Uhanalaiset kannat Vieraslajit Energiatehokkuus Ilmastovaikutukset Yleiskuva ko. asiantuntijaryhmän näkemyksistä: Ammattikalastus taloudellisesti merkityksellistä, tärkeä osa paikallista perinnettä ja ekologisesti kestävää, mutta ammattikalastajien on vaikea sopeutua muutoksiin Opastoiminnassa potentiaalia, mutta taloudellinen merkitys vielä vähäinen, uusi elinkeinomuoto, jolle ei vielä paikallisyhteisöjen tukea, suuria ristiriitoja ei kuitenkaan ole, sivusaalis vapautettavissa, taimenen pyyntiä ei hyväksytä Vapaa-ajankalastuksen perinteiset pyyntitavat hyväksyttyjä ja lisäävät terveyttä ja viihtyvyyttä, lohikalojen pyyntiä ei hyväksytä, kuhan jigitys ei sovi paikalliskulttuuriin, paljon polttoainekuluja saaliiseen nähden (myös opastoiminnassa)

20 Menetelmän testaus Saaristomerellä Asiantuntijaryhmä (7 tutkijaa, 6 järjestöjen edustajaa) Vastausten eroavaisuus (min ja max) Min ja max ero vähintään 3 yks. Taloudellinen ulottuvuus Kannattavuus ja kilpailukyky Tuotteiden kysyntä Kasvupotentiaali Yritystaloudellinen merkitys Aluetaloudellinen merkitys Vaikutukset kaupalliseen tarjontaan Kalaomavaraisuuden kehittäminen Sosiaalinen ulottuvuus Lisää mahdollisuutta harjoittaa elämän tapaa paikkakunnalla Lisää viihtyvyyttä Lisää terveyttä Käyttäjätahojen osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet Ristiriidat Paikallisyhteisöjen tuki Sopivuus paikalliskulttuuriin Toimijoiden sopeutumisvalmiudet Toimintaympäristön vaikutukset toimintaan Ekologinen ulottuvuus Pyydettävän kalakannan uusiutumisen Sivusaalislajien uusiutumisen Kalakannan tuottavuuden Biologinen monimuotoisuus Uhanalaiset kannat Vieraslajit Energiatehokkuus Ilmastovaikutukset N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=4 N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=10-12 N=6-9 N=6-9 N=6-9 N=6-9 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=8-11 N=4-5 Ammattikalastus Opastoiminta Virkistyskalastaminen Saaristo- Silakka- Kuore- Ahven- Kuha- Ahven- Siika- Poisto Hauki Taimen Kuha Siika Onkiminen Verkko Veto- Lohen Kuha Hauki troolaus rysä rysä rysä verkko verkko verkko kalastus vapa vapa vapa onki uistelu jokipyynti jigitys vapa Mistä eroavaisuudet johtuvat: Taloudellinen ulottuvuus: Markkinatilanteet vaihtelevat, eroja Saaristomeren osien välillä (kuore), vaikea kysymys Sosiaalinen ulottuvuus: Vastaajien erilaiset näkökulmat, vähän tutkimustietoa, kysymys vaikeaselkoinen Ekologinen ulottuvuus: Mielipide-eroja sivusaaliin merkityksestä Min. ja max. ei aina hyvä hajonnan mittari

21 Vesiymp.tila Ilmasto, sää Kalavesien hoito Hylje, merimetsot Kalastus Mikä muu kuin kalastus vaikuttaa kalakannan kestävyyteen 5 Kuhan verkkopyynti (ammatti) 4 Maks 3 Ka 2 Min 1 Kalastus: Keskiarvo pienin, hajonta suuri

22 Mitä tietoa Saaristomeren kuhankalastuksen kestävyydestä on? 1. Asiantuntijoiden mielipide 2. Paikallinen kokemusperäinen tieto 3. Kalastustilastot, aiemmat selvitykset ja tutkimukset

23 Paikallinen kokemusperäinen tieto 1. Ennen oli kalastajia ja verkkoja paljon enemmän kuin nyt > verkkokalastus ei vaaranna kuhakannan uusiutumista 2. Hylkeet ja merimetsot romauttavat kalastuksen kestävyyden 3. Kuha ei ole loppu, pieniä ja isojakin on, mutta niitä on hylkeiden vuoksi vaikea pyytää 4. Harvoilla verkoilla ei saa saalista > Kalastuksen tuotto heikkenee, jos solmuväliä nostetaan

24 Kalastavat taloudet -34, -45 ja -50 Atlas över Skärgårds-Finland. Nordenskiöld-Samfundet i Finland

25 Kuhan kalastus 30-luvulla Nailonverkkojen sekä kotitarve- ja virkistyskalastuksen yleistyminen 50-luvun lopun jälkeen lisäsi kuhan pyyntiä Ammattikalastajien kuhasaalis Saaristomerellä 1) : 1950-luku n. 100 tn 1964 n. 160 tn Kotitarve- ja virkistyskalastusta harjoittaneet ruokakunnat rannikolla 2) : 1953 n kpl 1964 n kpl 1) Toivonen, J ) Böhling ym Atlas över Skärgårds-Finland. Nordenskiöld-Samfundet i Finland

26 Silakkarysien määrä 798 kpl 203 kpl 50-luvulla n silakkarysää Hurtta, 1984, Kalastajien haastattelut

27 Ammattikalastajien lukumäärä Koko rannikolla 50-luku ammatikseen kalastavaa ruokakuntaa, 1980 alle Ammattikalastus

28 Ammattikalastuksen saalistilastot Ammattikalastus

29 Ammattikalastajien haastattelut Selkävesiltä pyydettiin aiemmin kuhaa syvältä 6-15 m. korkeilla ankkuroiduilla verkoilla Laajoilta alueilta pyynti loppunut, verkkojen määrä vähentynyt, syksyn kalastuskausi lyhentynyt, koentakerrat lisääntyneet, verkkojen kestoikä lyhentynyt Sisäsaaristosta pyydetään nyt matalalta 1,5-3 m. korkeilla ankkuroimattomilla verkoilla Sisäsaaristosta saadaan ahventa sivusaaliina ja ahvenen pyynnin yhteydessä saadaan kuhaa sivusaaliina

30 Kuukausisaaliit Kuhankalastus siirtynyt ruudusta 52 ruutuun 47 ja syksyn saalishuippu huvennut

31 Virkistyskalastusselvitykset 2009 Legendkbkgklghklhklhklhklhjk Ammattikalastus Vapaa-ajankalastus Vapaa-ajan kalastajien kuhasaalis suurempi kuin ammattikalastajien

32 Merkintä- tulokset Sekä kalakannat että kalastus vaihtelevat Saaristomeren sisällä

33 Tutkimukset: Kuhan alamitta Lehtonen, Böhling ja Hilden. Saaristomeren pohjoisosan kalavarat. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Monistettuja julkaisuja Kuhaa pyydetään alamittaisena muun pyynnin sivusaaliina. Nykyisellä kalastusteholla nykyinen alamitta (37 cm) on sopivin. Kalastuksen lisääminen tuottaisi hieman nykyistä suurempia saaliita, jos samalla nostettaisiin alamittaa. Työryhmä. Saaristomeren pohjoisosan kalatalouden kehittämissuunnitelma. Riista- ja kalatalouden Tutkimuslaitos. Monistettuja julkaisuja Kuhalle 37 cm on sopiva pienin pyyntikoko. Suositeltava verkkojen pienin silmäkoko on 84 mm (solmuvälinä 42 mm).

34 Tutkimukset: Solmuväli Setälä, Heikinheimo, Raitaniemi ja Saarni. Verkon solmuvälin suurentamisen vaikutus Saaristomeren ammattikalastuksen kuha- ja ahvensaaliin arvoon. Kala- ja riistaraportteja nro Saaristomerellä kuhaverkkojen solmuväli saattaa jo nyt olla lähellä sitä tasoa, että kalastusta harjoitetaan ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä pohjalla. Mahdolliset muutokset verkkojen solmuvälissä täytyy tehdä harkiten, koska vaikutukset alueen ammattikalastukseen ja kalastuksesta riippuviin elinkeinoihin ovat merkittävät.

35 Tutkimukset: Vuosiluokkavaihtelu Heikinheimo, Zeynep and Raitaniemi. Spawning stock-recruitment relationship in pikeperch Sander lucioperca (L.) in the Baltic Sea, with temperature as an environmental effect. Fisheries Research :1-9. Heinä-elokuun veden lämpötilan positiivinen vaikutus ja toisaalta kutukannan runsauden negatiivinen vaikutus yhdessä selittävät 80 % Saaristomeren kuhan vuosiluokkavaihtelusta. Jo parin asteen lämpötilaero syntymävuonna voi aiheuttaa moninkertaisen eron kalastuskokoon tulevan vuosiluokan koossa. Kutukannan koko ei ole nykytilanteessa kuhakannan uusiutumisen kannalta kriittinen tekijä. Suuri kutukanta tai peräkkäiset lämpimät kesät voivat johtaa siihen, että poikasia on liikaa niille sopivan alueen pinta-alaan nähden. Kesän lämpötilojen perusteella voidaan arvioida, onko kyseisenä vuonna syntyvä vuosiluokka todennäköisesti voimakas vai heikko, ja siten tulevien vuosien saalistasoa on mahdollista ennustaa.

36 Tutkimukset: Kasvu Toimittajat: Raitaniemi ja Manninen. Kalakantojen tila vuonna 2013 sekä ennuste vuosille 2014 ja 2015.Silakka, kilohaili, turska, lohi, siika, kuha ja ahven. RKTL:n työraportteja 20/2014, jossa viite Heikinheimo. Käsikirjoitus. Voimakas kalastus pienisilmäisillä verkoilla poistaa populaatiosta nopeakasvuisimmat yksilöt ennen kuin ne ehtivät kutea. Tämä voi muuttaa kannan perimää siten, että kuhat saavuttavat sukukypsyyden entistä pienemmässä koossa ja kasvu hidastuu, jolloin kuhakannan tuottavuus alenee. Uusimpien tutkimustulosten mukaan Saaristomerellä on tällainen muutos havaittavissa.

37 Tutkimukset: Merimetsot Salmi, Auvinen, Raitaniemi, Kurkilahti, Lilja ja Maikola. Perch (Perca fluviatilis) and pikeperch (Sander lucioperca) in the diet of the great cormorant (Phalacrocorax carbo) and effects on catches in the Archipelago Sea, Southwest coast of Finland. Fisheries Research. Volume 164. April p Vuonna 2010 merimetsot pyydystivät Saaristomerellä noin puoli miljoonaa kuhaa (40 60 tonnia). Merimetson vaikutusta ammatti- ja vapaa-ajankalastuksen saaliisiin arvioitiin mallintamalla merimetson vuonna 2010 pyydystämien kuhien tuottama saalis ennen merimetson levittäytymistä vallinneissa oloissa. Mallin mukaan kuhat olisivat tuottaneet tonnia saalista noin viiden vuoden aikana. The potential loss of yield by year caused by cormorant predation in 2010 in the Archipelago Sea. The shaded area shows the difference between methods 1 and 2.

38 Miten muutokset vaikuttavat mallinnustulokseen

39 Mallinnus oli rajattu kuhasaaliin tuotossa tapahtuviin muutoksiin 1. Tarkasteltu kuhasaaliin menetyksen vaikutusta kuhasta saatuihin tuottoihin Ei ole laskettu mahdollisen sivusaaliin menetystä Verkkojen uusimisesta ei oletettu aiheuttavan lisäkustannuksia

40 Mihin suuntaan tulos muuttunut 2. Herkkyysanalyysit a) Kuhan kasvunopeudella suurin vaikutus tulokseen Oletus: 25 % nopeasti kasvavia 50 % keskimäärin kasvavia 25 % hitaasti kasvavia Kasvun hidastuminen pidentää takaisinmaksuaikaa

41 Mihin suuntaan tulos muuttunut 2. Herkkyysanalyysit Paljon purtuja kaloja b) Luonnollinen kuolevuus toiseksi suurin tekijä Isojen kuhien luonnollisen kuolevuuden lisääntyminen pidentää maksuaikaa Eri-ikäisiä arpia ja haavoja

42 Alamitan porrastuksen vaikutus (38 cm, 39 cm ja 40 cm) Vaikutus kalastajan kuhasta saatuun tuottoon (kuva havainnollistaa logiikkaa, vaikutusta ei ole mallinnettu!) Kerralla vaiheittain Kerralla Vaiheittain Kuopat mataloituvat Takaisinmaksuaika pitenee Verkkojen jatkuva uusiminen suurin kustannus

43 Kuhaa koskevan lisätiedon tarve? - Päivitetty mallinnus - Mikä on hylkeiden vaikutus kuhasaaliisiin? - Vapaa-ajankalastajien kuhan pyyntitavat ja saalis?

44 Yhteenveto - Asiantuntijaryhmän testiarvioinnin perusteella ammattikalastuksessa ei näyttäisi olevan kovin isoja ongelmia - Kuhan alamitan nosto voi aiheuttaa isoja sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia Saaristomeren ammattikalastajille

45 Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Kiitos Kiitos - Asiantuntijaryhmän painotusten perusteella ammattikalastuksessa ei ole isoja ongelmia - Kuhan kalastuksen tiukka säätely voi tuottaa isoja sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia ammattikalastukseen ja kuhan kaupalliseen tarjontaan

46 Optimikoko markkinoilla SK gr filee VK isompi kelpaa Kysely tukuille 2003

47 Ammattikalastajien haastattelut Hylkeiden ja merimetsojen vaikutus I-luokan kalastajien pyyntipaikkoihin. Selvitykset: Hylkeet ja merimetsot aiheuttavat isoja ongelmia

48 Virkistyskalastusselvitykset Legendkbkgklghklhklhklhklhjk Ammattikalastus Vapaa-ajankalastus 2009 Ammattikalastus n. 250 tn v Ammattikalastus n. 170 tn v Vapaa-ajan kalastajien kuhasaaliin kehitys

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren

Lisätiedot

Merimetsojen vaikutus kalakantoihin

Merimetsojen vaikutus kalakantoihin Merimetsojen vaikutus kalakantoihin Antti Lappalainen Kalastusaluepäivät, Kotka 10.10.2017 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetsokannan kehitys Suomessa Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset

Lisätiedot

Kestävyyden taloudellisen ulottuvuuden kriteerit

Kestävyyden taloudellisen ulottuvuuden kriteerit Kestävyyden taloudellisen ulottuvuuden kriteerit 1. Yritysten toiminnan kilpailukykyisyys, kannattavuus, kehityskelpoisuus ja kasvupotentiaali. - kilpailukykyinen yritys toimii markkinahinnoin kannattavasti

Lisätiedot

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017

Lisätiedot

EU investoi kestävään kalatalouteen. Kuhaseminaari. loppuraportti. 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen

EU investoi kestävään kalatalouteen. Kuhaseminaari. loppuraportti. 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen EU investoi kestävään kalatalouteen Kuhaseminaari loppuraportti 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 HANKKEEN TAVOITTEET... 5 3 HANKKEEN RAHOITUS JA

Lisätiedot

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä 4.1.216 9 8 Kuha saalis Ahven saalis 7 6 5 4 3 2 1 197 198 199 2 21 22 Ahvenen saalismäärät kasvaneet

Lisätiedot

Saaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta

Saaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta Saaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus TIEDOTUS- ja KOULUTUSRISTEILY AMMATTIKALASTAJILLE 218 7-8.2. 218 Ammattikalastuksen

Lisätiedot

Kestävän kalatalouden mallialueet

Kestävän kalatalouden mallialueet Kestävän kalatalouden mallialueet Saaristomeren kalatalouden kestävyys Alustava arvio kirjallisuuden ja arviointimallin testauksen perusteella jatkokeskustelujen pohjaksi EU investoi kestävään kalatalouteen

Lisätiedot

Kuhakantoja ja kuhan kalastusta koskeva sidosryhmätilaisuus

Kuhakantoja ja kuhan kalastusta koskeva sidosryhmätilaisuus WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö Kuhakantoja ja kuhan kalastusta koskeva sidosryhmätilaisuus 19.6.2018

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata?

Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata? Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata? Jukka Ruuhijärvi, Luke, Sisävesien kalavarat Vesistökunnostusverkoston talviseminaari Lahti 26.1.217 4 35 3 25 2 15 1 5 Kuhasaaliit

Lisätiedot

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama

Lisätiedot

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä

Lisätiedot

Oulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat

Oulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat Oulujärven kuha Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari 217 18.5.217 Tampere 1 217 Eräluvat Esitelmä/ aineistot Pekka Hyvärinen Erikoistutkija Kainuun kalantutkimusasema, Paltamo Luonnonvarakeskus Oulujärven

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Kuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä

Kuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä Kuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä Lapin 13. kalatalouspäivät, Rovaniemi 1.11.216 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven

Lisätiedot

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Kaukametsän kongressi ja kulttuurikeskus, Kajaani 15.4.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven kuhan

Lisätiedot

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetso kiistan kohteena, tutkimuksen rooli Miksi merimetsoa on

Lisätiedot

Kuhan kaupallinen kalastus ja alamitan vaikutus merialueen kaupalliseen kalastukseen

Kuhan kaupallinen kalastus ja alamitan vaikutus merialueen kaupalliseen kalastukseen Taustamuistio 2. Jari Setälä Kuhan kaupallinen kalastus ja alamitan vaikutus merialueen kaupalliseen kalastukseen Taustaa: Suomen kaupallisesta kuhasaaliista pääosa on perinteisesti pyydetty Etelä-Suomen

Lisätiedot

Kalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely

Kalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely Kalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely Oulun läänin kalastusaluepäivät, Vuokatti, 19.11.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema

Lisätiedot

Saaristomeren kalatalous

Saaristomeren kalatalous Saaristomeren kalatalous Jari Setälä, Jari Niukko, Johanna Möttönen ja Pirkko Söderkultalahti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Hanke on osittain Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) rahoittama (komission

Lisätiedot

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Lari Veneranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vaasa Suuria kaloja ei ole ilman pieniä kaloja Kalojen kutu- ja poikasalueet

Lisätiedot

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula

Lisätiedot

Meritaimen Suomenlahdella

Meritaimen Suomenlahdella Meritaimen Suomenlahdella Merkintäistutusten tuloksia 198-27 Vuoden 24 merkintäeristä tarkemmin Lohimerkintöjen tuloksia Suomenlahden tila Verkkoselektio Järvitaimenseminaari, Äänekoski 29.1.28, Ari Saura,

Lisätiedot

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelman esittely Jari Setälä Jari Setälä Riista- ja kalatalouden ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Kotitarvekalastajan puheenvuoro

Kotitarvekalastajan puheenvuoro Kotitarvekalastajan puheenvuoro Markku Ahonen kotipaikka Ivalo 1985 alk. FM 1984, FL 1991 (Inarijärven nieriän ja harmaanieriän istutustulokset) tutkijana, kalataloussuunnittelijana, hankekoordinaattorina

Lisätiedot

Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Sisältö Kalastuksen säätelyn yleisiä periaatteita Alamittasäätely Säätelyn toimintaympäristö Alamittasäätely

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari 25.1.2018 Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus / kalatalouspalvelut-yksikkö Helsingin aluetoimisto 1 Sisältö 1. Kalakannat

Lisätiedot

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Kuhan ala- ja ylämittasäätely kestävän kalastuksen välineenä

Kuhan ala- ja ylämittasäätely kestävän kalastuksen välineenä Kuhan ala- ja ylämittasäätely kestävän kalastuksen välineenä Anssi Vainikka (Itä-Suomen yliopisto, Joensuu) Hannu Huuskonen (UEF), Risto Eronen (UEF), Pekka Hyvärinen (Luke), Mikko Olin (HY), Jukka Ruuhijärvi

Lisätiedot

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

Mitä Itämeren hylkeet syövät? Mitä Itämeren hylkeet syövät? Ja kuinka paljon? Tiedotusristeily kalastajille 5 helmikuu 2014 Karl Lundström, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU) Mitkä ovat Itämeren hylkeet? Itämeren hylkeet Kirjohylje

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

VAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere

VAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere VAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere 2.4.2014 MITÄ TARKOITTAA KUHAKANTOJEN VAARANTAMINEN? Sukupuutto? Ei pelkoa Loppuuko kalat jigittämällä? Ei pelkoa Onko muita

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Kuhan kalastus ja säätely. Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä 12.12.2014 Jyväskylä

Kuhan kalastus ja säätely. Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä 12.12.2014 Jyväskylä Kuhan kalastus ja säätely Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä 12.12.214 Jyväskylä Kalastuksen ekologinen kestävyys? Kalastus ei saa uhata kalakantaa tai pitää sitä luonnottoman pienenä

Lisätiedot

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja

Lisätiedot

TAUSTAMUISTIO 1 lausuntoon kuhan alamitan muutosten vaikutuksista

TAUSTAMUISTIO 1 lausuntoon kuhan alamitan muutosten vaikutuksista Kuhasaalis tonnia 1 TAUSTAMUISTIO 1 lausuntoon kuhan alamitan muutosten vaikutuksista Vaikutukset kuhakantaan ja kuhasaaliisiin merialueella 1. Kalastus Kaupallisen kalastuksen saaliita kalastajaryhmittäin

Lisätiedot

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa EMMI NIEMINEN, TOHTORIKOULUTETTAVA EMMI.E.NIEMINEN@HELSINKI.FI TALOUSTIETEEN LAITOS, MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

Miten kuhan kalastusta tulisi ohjata sisävesillä? Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Hämeen kalastusaluepäivä Tampere

Miten kuhan kalastusta tulisi ohjata sisävesillä? Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Hämeen kalastusaluepäivä Tampere Miten kuhan kalastusta tulisi ohjata sisävesillä? Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Hämeen kalastusaluepäivä 14.11.213 Tampere Helsingin yliopiston ja Riistan- ja kalantutkimuksen yhteinen tutkimus 21-12 Tavoitteena

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa

Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Taimenseminaari Jyväskylä 15.5.2012 Kalatalouden toimijat Osakaskunnat Kalatalousalueet

Lisätiedot

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?

Lisätiedot

Keskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL

Keskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL Keskeiset termit kalakantaarvioiden laadinnassa Ari Leskelä, RKTL 21.3.2014 Mitkä? SSB, kutukannan biomassa R, rekrytointi F, kalastuskuolevuus M, luonnollinen kuolevuus MSY, kestävä enimmäistuotto Kalakanta

Lisätiedot

Kuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin

Kuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin Kuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin Esimerkkinä Höytiäinen Kalastusaluepäivät, Huhmari 16.3.2018 Yliopistotutkija Hannu Huuskonen, Itä-Suomen yliopisto, Ympäristö- ja biotieteiden

Lisätiedot

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Tapani Pakarinen, RKTL, Soile Kulmala, Päivi Haapasaari ja Katja Parkkila, Helsingin Yliopisto Viikki 3.2.2009 Selvityksen keskeiset

Lisätiedot

kalakannan kehittäminen

kalakannan kehittäminen -Kestävä kalastus ja suunnitelmallinen kalakannan kehittäminen - Projektikoordinaattori Manu Vihtonen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL): Kalavarojen käyttö

Lisätiedot

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kertaus: Mitä tiedämme muikun kannanvaihtelusta Hotat Kutukanta (B) Suuri vuosiluokkavaihtelu

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus 0 Loppuraportin tiivistelmä . Kyselytutkimuksen tausta ja tavoitteet Pohjois-Karjalan ELY-keskus kumppaneinaan muut Itä-Suomen ELY-keskukset

Lisätiedot

Kestävän kalatalouden mallialueet. I-vaiheen loppuraportti. Jari Setälä, Heikki Auvinen, Richard Hudd, Jari Niukko ja Pekka Salmi

Kestävän kalatalouden mallialueet. I-vaiheen loppuraportti. Jari Setälä, Heikki Auvinen, Richard Hudd, Jari Niukko ja Pekka Salmi 2015 Kestävän kalatalouden mallialueet I-vaiheen loppuraportti Jari Setälä, Heikki Auvinen, Richard Hudd, Jari Niukko ja Pekka Salmi Kestävän kalatalouden mallialueet I-vaiheen loppuraportti Jari Setälä,

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016 Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot 2015 Pirkko Söderkultalahti Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto 1. Johdanto Hauki ja ahven ovat avainlajeja monissa vesistöissä Laaja levinneisyys ja runsaus Kuha tärkeä erityisesti

Lisätiedot

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag Katsaus kalalakantojen tilaan Kooste tuloksista Jari Raitaniemi 7.6.213 Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet RKTL RKTL: säännöllinen seuranta ja näytteenotto

Lisätiedot

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Jari Setälä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Velmu-seminaari Helsinki 8.12.2011 RKTL - Tietoa kestäviin

Lisätiedot

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt Amorella 6.2.2019 Jarno Aaltonen Vuodet 2007-2010 Kalastusta Pyhärannassa. Yksi vene, verkkoja noin 1km. Saaliit vähäisiä.

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1

KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1 KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1 Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Noitasaaren rannasta Pohjois-Konnevedeltä löytynyt tuhatkunta vuotta vanha uistin. Rautalammin

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus

Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily 7.-8.2. 2018 Esityksen sisältö Kuhan vuosiluokkavaihtelun taustalla kesän lämpötilat Kuhakannan kehitys 1980 alkaen

Lisätiedot

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004

Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 359 Heikki Auvinen Toivo Korhonen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen kehitys Koitereella 1997-2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina

Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 330 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Irma Kolari Maija Hyttinen Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina 1998-2002 Helsinki 2004 Julkaisija Riista-

Lisätiedot

Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tapio Keskinen RKTL Pori 23.1.214 6 Ilmasto lämpenee - jäätyminen siirtyy 5 4 3 2 1 3.11. -1-2 -3 195 196 197 198 199 2 21 22 Aineisto ympäristöhallinnon

Lisätiedot

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi 28.2.2014 Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi 28.2.2014 Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman Silakkakannan tila Jari Raitaniemi 28.2.214 Silakkapaja, Naantali Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni Itämeren silakkasaaliin kehitys

Lisätiedot

Kalastuksen muutokset Koitereella

Kalastuksen muutokset Koitereella KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 296 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen muutokset Koitereella 1998-2002 Enonkoski 2003 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Suomen kalatalous. EU Kalat III Seminaari. Erikoistutkija Jari Setälä Helsinki Säätytalo. Luonnonvarakeskus.

Suomen kalatalous. EU Kalat III Seminaari. Erikoistutkija Jari Setälä Helsinki Säätytalo. Luonnonvarakeskus. Suomen kalatalous EU Kalat III Seminaari Luonnonvarakeskus Erikoistutkija Jari Setälä 25.10.2018 Helsinki Säätytalo Elintarvikekalan kotimarkkinoiden kehitys 1981-2017 fileepaino Kalan kaupallinen kysyntä

Lisätiedot

Liioiteltua hälyä rysäpyynnistä?

Liioiteltua hälyä rysäpyynnistä? Liioiteltua hälyä rysäpyynnistä? Kautta aikojen on rysä- ja katiskapyyntiä pidetty hyvänä pyyntimuotona useasta syystä. Vähempiarvoisten kalojen hyödyntämisprojekteja on ollut useita. Kalastamisella on

Lisätiedot

Käyttö- ja hoitosuunnitelmat. Kaupallinen kalastus

Käyttö- ja hoitosuunnitelmat. Kaupallinen kalastus Käyttö- ja hoitosuunnitelmat Kaupallinen kalastus Malin Lönnroth KKL Turku 31.10.2018 Sisältö Kaupallinen kalastus käyttö- ja hoitosuunnitelmissa Lain asettamat vaatimukset Sijainninohjaus Soveltuvat pyydykset

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen

Lisätiedot

Kuhan ala- ja ylämittasäätely kestävän kalastuksen välineenä

Kuhan ala- ja ylämittasäätely kestävän kalastuksen välineenä Kuhan ala- ja ylämittasäätely kestävän kalastuksen välineenä Anssi Vainikka (Itä-Suomen yliopisto, Joensuu) Hannu Huuskonen (UEF), Risto Eronen (UEF), Pekka Hyvärinen (Luke), Mikko Olin (HY), Jukka Ruuhijärvi

Lisätiedot

TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008. V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010. Jani Peltonen

TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008. V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010. Jani Peltonen TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA 2008 V-S Kalavesien Hoito Oy 28.2.2010 Jani Peltonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 1 2. Tarkkailumenetelmät 2 2.1 Ammattimainen kalastus 2 2.2

Lisätiedot

KEHITTÄMISTARPEITA JA IDEOITA JA KESKUSTELUA

KEHITTÄMISTARPEITA JA IDEOITA JA KESKUSTELUA SL 1: Kutu- ja poikasaluekunnostukset rannikolla Käyttö- ja hoitosuunnittelu ensimmäinen tarve (aikataulu) Kunnostusten suunnittelu mukaan kiinteäksi osaksi Kutu- ja poikasalueet kartalle, mukaan myös

Lisätiedot

Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi 25.9.2012 Reposaari

Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi 25.9.2012 Reposaari Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi 25.9.212 Reposaari Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni Silakan kanta-arvioissa

Lisätiedot

Selvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi

Selvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi RKTL:n työraportteja 2 /212 Selvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi Tekijät: Antti Lappalainen, Outi Heikinheimo, Esa Lehtonen,

Lisätiedot

KALASTUSLAIN TOIMEENPANO miten hoidamme kalakantamme kuntoon

KALASTUSLAIN TOIMEENPANO miten hoidamme kalakantamme kuntoon KALASTUSLAIN TOIMEENPANO miten hoidamme kalakantamme kuntoon Hämeen vapaa-ajankalastajapiirin neuvottelupäivät 7.-8.4.2017 Olli Saari, SVK Kalakantojemme nykykunto Vaelluskalat uhanalaisia Syinä vesirakentaminen,

Lisätiedot

KUHAN (Stizostedion lucioperca) SUKUKYPSYYSKOKO HIIDENVEDELLÄ VUONNA 2005

KUHAN (Stizostedion lucioperca) SUKUKYPSYYSKOKO HIIDENVEDELLÄ VUONNA 2005 KUHAN (Stizostedion lucioperca) SUKUKYPSYYSKOKO HIIDENVEDELLÄ VUONNA 2005 Sanna Helttunen LOHJAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA, JULKAISU 2/06 KUHAN (Stizostedion lucioperca) SUKUKYPSYYSKOKO HIIDENVEDELLÄ VUONNA

Lisätiedot

Karhijärven kalaston nykytila

Karhijärven kalaston nykytila Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät

Lisätiedot

VETOUISTELIJOIDEN KYSELY KESKI JA ETELÄPÄIJÄNTEEN LUPA-ALUEEN KEHITTÄMISEKSI. Vetouistelijoiden kysely 1

VETOUISTELIJOIDEN KYSELY KESKI JA ETELÄPÄIJÄNTEEN LUPA-ALUEEN KEHITTÄMISEKSI. Vetouistelijoiden kysely 1 VETOUISTELIJOIDEN KYSELY KESKI JA ETELÄPÄIJÄNTEEN LUPA-ALUEEN KEHITTÄMISEKSI Vetouistelijoiden kysely 1 Kysely toteutettiin nettikyselynä 12/2010-01/2011 välisenä aikana Vastaajia 174 kpl Kyselyn toteutus:

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten

Lisätiedot

Kalatalouden tulevaisuudennäkymät

Kalatalouden tulevaisuudennäkymät Ammattikalastuksen koulutus- ja rekrytointihankepäivät 5-6.4.2018 Kalatalouden tulevaisuudennäkymät Petri Suuronen Ohjelmapäällikkö, Sininen biotalous Luonnonvarakeskus (Luke) Kalalla on tulevaisuus Kalalla

Lisätiedot

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Vaelluskalojen kestävä kalastus Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Katsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen. L-S Kalatalouskeskus ry 60 v Turussa Ylijohtaja Pentti Lähteenoja MMM, kala- ja riistaosasto

Katsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen. L-S Kalatalouskeskus ry 60 v Turussa Ylijohtaja Pentti Lähteenoja MMM, kala- ja riistaosasto Katsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen L-S Kalatalouskeskus ry 60 v. 17.3.2010 Turussa Ylijohtaja Pentti Lähteenoja MMM, kala- ja riistaosasto Jäsentely Taustaa Välimietintö Lain tarkoitus Kalastuslaissa

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

Heinolan kalastusalue. Kuhan kasvu Konnivedessä ja Ala-Rievelissä Marko Puranen ja Tomi Ranta

Heinolan kalastusalue. Kuhan kasvu Konnivedessä ja Ala-Rievelissä Marko Puranen ja Tomi Ranta Heinolan kalastusalue Kuhan kasvu Konnivedessä ja Ala-Rievelissä 217 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 7/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3

Lisätiedot

Kuhan ala- ja ylämittasäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin

Kuhan ala- ja ylämittasäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin Kuhan ala- ja ylämittasäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin Anssi Vainikka (Itä-Suomen yliopisto, Joensuu) Hannu Huuskonen (UEF), Risto Eronen (UEF), Pekka Hyvärinen (Luke), Mikko Olin (HY),

Lisätiedot