Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä

Transkriptio

1 Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä Rauno Yrjölä

2 Merialuesuunnittelun keskeisiä tekijöitä Ekosysteemien huomioiminen Ihmistoiminnan tarpeiden ja vaikutusten kattava analyysi Tiedon saatavuuteen, hallintaan ja analysointiin liittyvien haasteiden tiedostaminen Merialuesuunnittelun liittäminen laajempiin kokonaisuuksiin (yhteiskunnan kehittäminen, ympäristönsuojelu, energian käyttö, ruoantuotanto ym) Jatkuva seuranta ja kehittäminen

3 Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu Tavoitteena ekosysteemien suojelu ja niiden toiminnallisuuden säilyttäminen yhdessä ihmistoimintojen kanssa Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen Luonnonvarojen kestävä ja tasapuolinen käyttö Suunnittelurajat eivät ole hallinnolliset rajat, vaan ekosysteemien rajat

4 YM: Merialuesuunnitelma Suunnitelmissa otettava huomioon: Merialueiden erityispiirteet Nykytilanne ja tulevat tarpeet Ympäristövaikutukset Luonnonvarat Maa- ja merialueiden välinen vuorovaikutus

5 LUKE: Tavoitetila Merialuesuunnittelun edistäminen Merialuesuunnittelu tukee merialueen pitkäjänteistä kehittämistä ja edistää sinistä kasvua sekä ympäristön- ja luonnonsuojelua sovittamalla alueellisesti näiden tarpeita ja tavoitteita yhteen ja luo edellytykset meripolitiikan toteuttamiselle.

6 Keskeisiä termejä 1 Merialuesuunnittelu: (Maritime Spatial Planning, MSP) merialueen käyttömuotojen yhteensovittamista alueidenkäytön suunnitelmien avulla. Pyrkii edistämään merialueiden talouden kestävää kasvua, kestävää kehitystä sekä luonnonvarojen kestävää käyttöä. Maa- ja merialueiden vuorovaikutuksen tarkastelu voi olla osa merialuesuunnitteluprosessia. Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu: Merenhoidon järjestämisessä sovelletaan ekosysteemilähestymistapaa ihmisen toiminnasta meriympäristölle aiheutuvien paineiden ja vaikutusten hallintaan siten, että meriympäristön hyvän tilan saavuttaminen tai meriekosysteemien kyky reagoida ihmisen toiminnasta aiheutuviin muutoksiin ei vaarannu, samalla kun mahdollistetaan merellisten hyödykkeiden ja palveluiden kestävä käyttö.

7 Keskeisiä termejä 2 Ekosysteemi: yhtenäisen alueen eliöiden ja elottomien ympäristötekijöiden muodostama toiminnallinen kokonaisuus Ekosysteemipalvelut: luonnon tarjoamia aineellisia ja aineettomia palveluja. Ne voidaan jakaa neljään luokkaan, tuotanto-, ylläpito-, sääntely- ja kulttuuripalveluihin. Merenhoitosuunnitelma: Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisen yleisenä tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä ja Itämerta niin, ettei pintavesien ja pohjavesien tai Itämeren tila heikkene ja että niiden tila on vähintään hyvä. Sininen biotalous: sisältää laajasti ottaen kaiken veteen ja vesiin liittyvät resurssit, joita ihminen tavalla tai toisella hyödyntää Sininen kasvu: tarkoittaa pitkän aikavälin strategiaa, jolla tuetaan merialan kasvua kokonaisuutena.

8 Muserrutko termien alla?

9 Dataa on, mutta mikä on olennaista? Valtavan datamassan kerääminen ei ole itsetarkoitus Olennaista on pohtia, mikä data on keskeistä ja mikä on hyvä lisämauste Käytä arvotuksessa hyödyksesi asiantuntijoita ja sidosryhmiä

10

11 Ydin- ja satelliittitiedot Joitakin tietoja tarvitaan aina merialueen suunnittelussa, tästä ikuisuuteen. Mitä tietoja ne ovat? Toiset tiedot ovat aikaan ja paikkaan sijoittuvia katalyyttejä. Mitä tietoja ne voivat olla? Kuka vastaa ja ylläpitää tietohallinnan? Aika

12 Mitkä tiedot painavat suunnittelussa Puolustusvoimien tarpeet? Uhanalaiset eläimet? Hyvä vedenlaatu? Ammattikalastus? Mineraalit? Vesiväylät? Virkistyskäyttö? Ranta-asukkaat?. enemmän kuin muut?

13 Suuri taloudellinen merkitys Merenpohjan mineraalien hyödyntäminen Merenkulku Matkailu Vesiviljely Muu virkistyskäyttö Ammattikalastus Terveysvaikutukset Luonnon suojelu Vähäinen taloudellinen merkitys Luonnontilainen ekosysteemi Ihminen hyödyntää voimakkaasti ekosysteemiä Luonnontilaisuus