Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuus ja suojelu itäisellä Suomenlahdella

Transkriptio

1 Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuus ja suojelu itäisellä Suomenlahdella Ari Laine vastaava suojelubiologi Metsähallitus Luontopalvelut (Etelä-Suomi) Kuorsalon kesäjuhlat

2 Kuvat: Metsähallitus Vesiluonnonsuojelu Metsähallituksen Luontopalvelut

3 Rantavyöhykkeen monimuotoisuus Valoisan rantavyöhykkeen (vesirajasta noin 10 m syvyyteen) kasvillisuus muodostaa elinympäristön suurelle joukolle selkärangattomia eläimiä ja kaloja -> ylläpitää korkeaa monimuotoisuutta Itäisen Suomenlahden matala suolapitoisuus: mereisen lajiston osuus suhteessa pienempi, enemmän makean veden lajeja Jyrkkä suolaisuuden muutos ulkosaaristosta rannikon jokisuualueille: levävyöhykkeet korvautuvat makean veden putkilokasveilla Geomorfologinen pohjan laadun vaihtelu heijastuu biologisessa monimuotoisuudessa 3

4 Rantavyöhykkeen monimuotoisuus Kuvat: Ari O. Laine / Metsähallitus 4

5 Merialueiden monimuotoisuutta ja toiminnallisuutta uhkaavat tekijät Rehevöityminen -lisääntynyt perustuotanto ja orgaanisen, happea kuluttavan aineksen määrä: happiongelmat saaristoaltaissa ja avomeren syvänteissä -haitalliset sinileväkukinnat -rantavyöhykkeen eliöyhteisöjen muutokset Vieraslajien leviäminen -peruuttamattomia ja vaikeasti ennustettavia muutoksia eliöyhteisöjen rakenteessa ja toiminnassa Elinympäristöjen heikkeneminen tai tuhoutuminen -erityisesti suuren käyttöpaineen alla oleva manner-ranta, jokisuut Ympäristömyrkyt ja roskaantuminen -uusia yhdisteitä, mikromuovien myrkyllisyys 5

6 Rehevöityminen: ravinnekuormitusta voidaan vähentää Lähde: Vodokanal St. Petersburg & Seppo Knuuttila/SYKE 6

7 Rantavyöhykkeen rehevöityminen: rihmamaisten levien lisääntyminen rakkolevän kustannuksella, vaikutukset selkärangattomien elinympäristöön, hajoavien levien kasaantuminen matalille pohjille Planktonkukintojen ja sameuden lisääntyminen: valoisan kasvillisuuspeitteisen rantavyöhykkeen kaventuminen Kuva: Ari O. Laine / Metsähallitus 7

8 Vieraslajien haitalliset vaikutukset eliöyhteisöihin: monimuotoisuuden väheneminen, alkuperäisen lajiston taantuminen, toiminnalliset muutokset ekosysteemissä Torjunta: leviämisen estäminen, laivaliikenteen painolastivesien hallinta 8 Kuva: Ari O. Laine / Metsähallitus Kuva: Ilkka Lastumäki

9 Vieraslajit Suomenlahdella Suomenlahdella >20 vieraslajia Useita viimeaikaisia ja laajasti levinneitä lajeja: amerikansukasmadot, petovesikirppu, tiikerikatka, sirokatkarapu, vaeltajasimpukka, valesinisimpukka Nevanlahden alueella useita makean veden tulokkaita Tiikerikatka(kuva: Tiina Laakkonen) Sirokatkarapu(kuva: Jari-Pekka Pääkkönen) Valesinisimpukka(kuva: Ari O. Laine)

10 Merialueiden suojelun kriteereitä: miten valita alueita? Natura-luontotyyppien esiintyminen Uhanalaisten lajien ja luontotyyppien esiintyminen Kartoituksissa havaittu korkea rantavyöhykkeen kasvillisuuden monimuotoisuus Itämeren toiminnallisten avainlajien esiintyminen ja runsaus Kalataloudellisesti arvokkaiden kalalajien lisääntymis- ja syönnösalueet Vesi- ja rantalintujen pesimä-, sulkimis- ja muutonaikaiset levähdysalueet Hylkeiden lisääntymis- ja lepäilyalueet Merenpohjan geologisesti arvokkaat muodostumat 10

11 Luontodirektiivin määrittämät erityisesti suojeltavat vedenalaiset Natura-luontotyypit Vedenalaiset hiekkasärkät (1110) Riutat (1170) Harjusaaret (1610) Ulkosaariston luodot ja saaret (1620) Jokisuistot (1130) Rannikon laguunit (1150) Laajat matalat lahdet (1160) Kapeat murtovesilahdet (1650)

12 Ulkosaariston luodot ja saaret (1620) Kuva: Ari O. Laine / Metsähallitus

13 Riutat (1170) Kuva: Ari O. Laine / Metsähallitus

14 Harjusaaret (1620) Vedenalaiset hiekkasärkät (1110) Kuva: Ari O. Laine / Metsähallitus

15 Rannikon laguunit (1150) Kuva: Juho Lappalainen / Metsähallitus 15

16 Natura-luontotyyppien esiintyminen (mallinnettu)

17 Uhanalaisten lajien esiintyminen Uhanalaisia lajeja Suomenlahdella vähän: näkinpartaislevät, meriuposkuoriainen, rantanuoliainen Nykyesiintymät puutteellisesti tunnettuja, monet taantuneita 17

18 Uhanalaisten luontotyyppien esiintyminen HELCOM Underwater Biotope and habitat classification (HELCOM HUB): 328 pohjan ja pelagiaalin habitaattia 209 biotooppia arvioitu: 59 luokiteltiin uhanalaiseksi Itäisellä Suomenlahdella esiintyviä: - näkinpartaislevävaltaiset muta- ja hiekkapohjat - sienieläinvaltaiset kovat pohjat (?) - valkokatkavaltaiset syvät pehmeät pohjat (hävinneet?) Suomen vastuuluontotyypit (vähintään neljännes Euroopan edustavista esiintymistä): meriajokasyhteisöt, näkinpartaisniityt, Itämeren kalliopohjat 18

19 Kartoituksissa havaittu rantavyöhykkeen kasvillisuuden korkea monimuotoisuus 19

20 Itämeren toiminnallisten avainlajien esiintyminen Elinympäristön muodostavat ja korkeaa monimuotoisuutta ylläpitävät lajit: rakkolevä, meriajokas, sinisimpukka (+ näkinpartaiset, vidat/ärviät?) 20

21 Kalataloudellisesti arvokkaiden kalalajien lisääntymis- ja syönnösalueet Lohikalojen, erityisesti meritaimen syönnösalueet Siian ja silakan kutualueet Pitkäviirin ja Kilpisaaren rantamatala-alueen verkkokalastuskielto (uhanalaisten meritaimenkantojen suojelu) 21

22 Hylkeiden lisääntymis- ja lepäilyalueet Alueella vain vähän hallien lepäilyluotoja Itäisen Suomenlahden norppakanta hyvin pieni ja uhattu Miksi norppa ei lisäänny kansallispuiston alueella? 22

23 Tavoite: merialuiden suojelun tilan parantaminen ja kestävän käytön edistäminen 23

24 Kymenlaakson maakuntakuntakaava: vedenalaisen luonnon arvot huomioitu 24 24

25 25

26 Itäisen Suomenlahden kansallispuisto 26

27 Itäisen Suomenlahden kansallispuisto: nykytila Itäisen Suomenlahden kansallispuisto: 707 ha maa-alueita, vesialueita ei kuulu lainkaan - valtaosa yleistä vesialuetta - viittä saarta tai saariryhmää ympäröi MHn omistama vesialue (ns. rantamatala-alue, yhteensä noin 1900 ha) Tammisaaren kansallispuisto: yhteensä ha, josta vesialueita ha Saaristomeren kansallispuiston yhteistoiminta-alueella noin ha kansallispuistoon kuuluvia vesialueita (neljä suurempaa kokonaisuutta ja lukuisia pienempiä alueita) 27

28 28

29 Itäisen Suomenlahden kansallispuisto: viimeaikaisia tapahtumia Laiturisuunnitelmat: Suur-Pisi, Ristisaari, Mustaviiri Ulko-Tammion kiinnittymispoijut ja lenkkejä Koivuluotoon ja Mustaviiriin 2015 Sotahistoriakohteiden kunnostus/raivaus Ulko-Tammiossa 2015 Kurtturuusun (hiekkarantoja valtaava vieraslaji) poistoa Ulko-Tammion tunnelin kunnostus 2014 Kaivot (Ulko-Tammio, Ristisaari, Mustaviiri) kunnostettu 2014 Autiotuvat (Ulko-Tammio ja Koivuluoto) kunnostettu Vuotuinen kävijämäärä , puolet Ulko-Tammiossa Haaste: uudistuksia toteutetaan ulkopuolisella hankerahalla! Muuta: Loviisan Svartholm siirtynyt ja Kyminlinna siirtymässä MH hallintaan ja hoidettavaksi 29

30 Itäisen Suomenlahden kansallispuisto: tulevaisuus ja laajentuminen? Ehdotettu laajennus / selvitys 2015: maapinta-ala ha merialueen pinta-ala > koko kansallispuisto yht ha (nyt 656 ha) Maa-alueita (saaria): Kotka Kirkonmaa osin, Loviisan saaristoa Orrengrund-Lehtinen-Hudö -alueella Vesialueita Virolahti-Hamina-Kotka-Pyhtää: arvokkaiden vedenalaisten luontotyyppien suojelu 30

31 31

32 Kiitos mielenkiinnosta! Hyvää kesäjuhlaa! Kuva: Juho Lappalainen / Metsähallitus