SATAMAT JA MERIYMPÄRISTÖ VEDENALAISEN LUONNON HUOMIOINTI SATAMATOIMINNOISSA
|
|
- Kalevi Pääkkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SATAMAT JA MERIYMPÄRISTÖ VEDENALAISEN LUONNON HUOMIOINTI SATAMATOIMINNOISSA
2
3 Satamatoimintojen vaikutukset vedenalaiseen luontoon Satamatoiminta, monien muiden ihmistoimintojen tapaan jättää jälkensä vedenalaiseen luontoon. NANNUT-hankkeessa on selvitetty, miten satamatoiminnot vaikuttavat vedenalaiseen luontoon, miten haitallisia vaikutuksia voitaisiin vähentää, ja miten vedenalainen luonto voitaisiin huomioida paremmin satamatoiminnoissa. Hankkeessa on kehitetty myös työkaluja vedenalaisen luonnon huomioimiseksi ihmistoimintojen aiheuttamissa paineissa. Itämeri on ainutlaatuinen. Sen alhainen suolapitoisuus mahdollistaa sekä suolaisen että makean veden lajien rinnakkaiselon. Tyypillistä Itämerelle ovat myös suuret lämpötilan vaihtelut ja talvinen jääpeite, lähes olematon vuorovesi, sekä merialueiden vähäinen keskisyvyys. Erityispiirteidensä johdosta Itämeren ekosysteemi on erittäin herkkä muutoksille. Itämeren tila on viime vuosikymmenten aikana heikentynyt erityisesti rehevöitymisen seurauksena. Lisäksi kasvavien käyttöpaineiden alla meriympäristön tilaa on muutettu ja muutetaan mm. satamia rakentamalla, hiekanotoilla, ruoppauksilla ja läjityksillä. Itämerta uhkaavat myös vieraslajit sekä haitalliset aineet öljy- ja kemikaalikuljetusten seurauksena. Laajentuva satamatoiminta ja lisääntyvät merikuljetukset lisäävät riskejä ja saattavat johtaa kasvaviin ongelmiin. Itämeren kestävän kehityksen edistämiseksi kaikkien toimijoiden tulee pyrkiä vähentämään toimintansa haitallisia vaikutuksia meriympäristöön. Satamatoiminnan vaikutukset vedenalaiseen luontoon aiheutuvat satamarakenteiden aiheuttamista muutoksista meriympäristössä sataman ja alusten päästöistä (ilmapäästöt, antifoulingmaalit, sade- ja hulevedet jne.) alusten liikkeistä ja potkurivirroista sekä ankkuroinnista alusten mukanaan kuljettamista vieraslajeista satama- ja väyläruoppauksista ja ruoppausmassojen läjityksistä onnettomuuksista Kannen kuvat vasen: Malin Ek, keskellä: Pekka Sundberg, oik. ja alhalla: Merenkulun koulutus- ja tutkimuskeskus Viereinen sivu: Pekka Sundberg
4 Kuva:Malin Ek
5 Kuvat: Pekka Sundberg, Malin Ek, Pekka Sundberg Vaikutukset vedenlaatuun ja sedimentteihin Vedenlaatu ja merenpohjan sedimenttien tila vaikuttavat keskeisesti siihen, millaisia eliöyhteisöjä meriympäristössä esiintyy ja kuinka ne voivat. Satamatoiminnan vaikutukset vedenlaatuun voivat olla kiintoaine-, haitta-aine- tai ravinnepitoisuuksien muutoksia. Vedenlaadun muutoksia voidaan vähentää mm. satamien sadevesien käsittelyjärjestelmillä ja jäte- ja jätevesihuollon järjestelmillä, onnettomuuksiin varautumisella sekä ruoppaus- ja läjitystöiden teknisillä menetelmillä ja töiden ajoituksella. Satamatoiminnan keskeisimmät vaikutukset sedimentteihin ovat niihin kertyneet haittaaineet sekä sedimenttien siirtyminen laivaliikenteen aiheuttamien virtausten johdosta. Haitta-aineet ovat ongelmallisia, koska ne voivat säilyä pitkään sedimenteissä ja vaikuttaa haitallisesti vedenalaisiin eliöihin. Satamatoimintoihin liittyviä haitta-aineiden lähteitä ovat esimerkiksi alusten antifoulingmaalit sekä satamissa tapahtuneet päästöt. Alusten liikkeet ja potkurivirrat aiheuttavat veden samentumista ja sedimentteihin sitoutuneita haitta-aineita ja ravinteita voi vapautua veteen. Alusten aiheuttama aallokko voi vaikuttaa haitallisesti rantavyöhykkeisiin lisäämällä eroosiota. Liikenteen ohjauksella ja nopeusrajoituksilla voidaan vähentää alusliikenteen vaikutuksia. Suurempien satamien yhteydessä on usein muuta teollista toimintaa, joiden vaikutukset vedenlaatuun ja sedimenttien tilaan voivat olla merkittävät. Satamatoimintojen suunnittelussa samoin kuin ympäristöseurantojen järjestämisessä on siksi tärkeää huomioida satamien ja muiden toimintojen yhteisvaikutukset.
6 Vaikutukset pohjaeläimiin, vesikasvillisuuteen ja kaloihin Useimmiten satama- ja väyläalueet ovat olleet jo kauan käyttöpaineen alla, ja on vaikea arvioida, millainen alkuperäinen vedenalainen luonto alueilla on ollut. Lisäksi tiedetään vielä puutteellisesti, kuinka kauas sataman vaikutusalue ulottuu vedenalaisessa ympäristössä. Vesikasvillisuuden ja pohjaeläimistön tila on keskeisesti sidoksissa pohjan sedimenttien tilaan ja vedenlaatuun, samoin virtausolosuhteisiin. Pohjaeläimiä pitkäikäisinä eliöinä käytetään usein indikaattorina merenpohjan tilasta, muun muassa saastumisesta. Sedimentteihin kertyvien haitta-aineiden kuten orgaanisten tinayhdisteiden on todettu vaikuttavan negatiivisesti pohjaeläimiin. Orgaanisia tinayhdisteitä on käytetty alusten antifouling-maaleissa, mutta nykyään käyttö on kielletty. Haitalliset ympäristövaikutukset voivat jatkua kuitenkin pitkään maalien käyttökiellon jälkeen, sillä sedimentteihin kertyneet tinayhdisteet hajoa- Kuva: Raisa Turja
7 vat hitaasti. Korkeita tinayhdistepitoisuuksia on havaittu satamien, laivaväylien, venesatamien ja telakoiden läheisyydessä. Orgaanisten tinayhdisteiden on todettu lisäävän pohjaeläinten, etenkin simpukoiden ja kotiloiden kuolleisuutta sekä aiheuttavan häiriöitä kasvussa, kehityksessä ja lisääntymisessä. Rakkolevää ja erityisesti sen esiintymisen syvyysalarajaa on yleisesti käytetty indikaattorina arvioitaessa vedenalaisen luonnon tilaa, koska rakkolevä viihtyy hyvinvoivilla merialueilla ja kärsii rehevöitymisestä ja veden samentumisesta. Rakkolevä on myös avainlaji, joka tarjoaa suojaa ja ravintoa lukuisille muille vedenalaisen luonnon lajeille. Tutkimukset Vuosaaren sataman alueella osoittavat, että sataman rakennus- ja ruoppaustyöt vähentävät rakkolevän määrää merkittävästi noin kilometrin säteellä satamasta. Myös laivaliikenne voi vaikuttaa kasvillisuuteen välillisesti vedenlaadun ja sedimenttien kautta sekä suoraan repimällä kasveja irti pohjasta. Kalastoon satamatoiminta voi vaikuttaa virtaaman, veden laadun, veden lämpötilan tai melutason muutosten kautta. Kalojen lisääntymisalueisiin kohdistuvia vaikutuksia ovat Rakkolevä on avainlaji, joka tarjoaa suojaa lukuisille muille vedenalaisen luonnon lajeille. Rakkolevä kärsii veden samentumisesta ja lajin esiintymissyvyyttä käytetään vedenlaadun indikaattorina. Kuvat: Juha Hyvärinen
8 esimerkiksi kiintoaineksen aiheuttama mädin peittyminen kutualueilla, alusliikenteen aiheuttama eroosio tai kalanpoikasten kasvuympäristönä toimivan vesikasvillisuuden häiriintyminen. Vaikutuksia sekä kasvillisuuteen että kalastoon voidaan vähentää laivojen nopeusrajoituksilla sekä rauhoittamalla kasvillisuudeltaan arvokkaimmat ja kalojen tärkeimmät kutu- ja poikasalueet liikenteeltä. Ravintoketjussa esiintyvät haitta-ainepitoisuudet ja niiden kertyminen kaloihin voivat vaikuttaa esimerkiksi kalojen lisääntymiskykyyn tai käyttökelpoisuuteen ihmisravintona. Ruoppaus- ja läjitystöiden yhteydessä pohjaeläimistö ja vesikasvillisuus häviävät sekä ruopattavalta alueelta että läjityspaikasta. Uusien laitureiden ja satamakenttien rakentaminen muuttavat ympäristöä sekä maalla että vedessä. Usein satamarakennushankkeet edellyttävät vesialueiden täyttöä, jolloin merenpohja ja vedenalainen luonto katoavat paikalta. Rantaviivan muutokset voivat aiheuttaa muutoksia esimerkiksi veden virtauksissa, veden vaihtuvuudessa tai jääolosuhteissa. Näiden tekijöiden muutokset voivat puolestaan vaikuttaa sedimenttien kertymiseen ja vedenalaisen luonnon eliöyhteisöjen elinolosuhteisiin. Vedenalaisen luonnon tila vaikuttaa myös esimerkiksi merinisäkkäisiin ja lintulajeihin. Kuva: Roosa Lassila Kuva: Raisa Turja
9 Kuva: Anna Reunamo
10 Vieraslajit Vieraslajiksi kutsutaan eliölajia, joka ei kuulu alkuperäiseen lajistoomme ja on levinnyt luontaisen leviämisesteen yli ihmisen tietoisella tai tahattomalla vaikutuksella. Vieraslaji voi siirtyä merialueelta toiselle esimerkiksi laivaliikenteen mukana joko alusten painolastivesissä tai runkoon kiinnittyneenä. Useimmat lajeista eivät selviydy uusilla alueilla, mutta pahimmillaan uusi tulokas menestyy niin hyvin, että se syrjäyttää alueen alkuperäisiä lajeja. Jos vieraslaji pääsee lisääntymään voimakkaasti, sen poistaminen ekosysteemistä jälkikäteen on mahdotonta. Luonnonsuojelulaki (LSL 43 ) kieltää vierasperäisten lajien levittämisen luontoon, jos on olemassa vaara, että niistä voi syntyä pysyvä kanta. Nykytiedon mukaan Suomen rannikoilla elää noin 25 murtoveteen sopeutunutta vieraslajia. Esimerkkinä oikealla yksi uusimmista leviäjistä, Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva liejutaskurapu (Rhithropanopeus harrisii Gould), joka havaittiin rannikollamme ensi kertaa vuonna 2009 Naantalin vesialueella. NANNUT-hankkeen vedenalaisinventoinneissa kesinä lajia tavattiin Saaristomerellä jo 16 kohteessa ja alati lisääntyvien havaintojen perusteella laji näyttää löytäneen sopivan elinympäristön Saaristomeren pehmeiltä pohjilta. Liejutaskuravun, kuten myös muiden rannikollemme saapuvien vieraslajien vaikutuksia vedenalaiseen ekosysteemiin on vaikea ennustaa. Pinnan alla piileskelevän uuden lajin saapuminen ja leviäminen jää helposti huomaamatta. Vieraslajien esiintymisen seuranta on kuitenkin tärkeää, jotta lajien leviäminen ja haitat voitaisiin ajoissa estää tai pitää kurissa. Vieraslajin kohdatessaan ensi arvoisen tärkeää olisikin raportoida havainnosta eteenpäin viranomaistahoille ja poistaa havaitsemansa laji luonnosta. Vieraslajien kulkeutumista pyritään myös estämään esimerkiksi veneiden pohjamaaleilla ja painolastivesien käsittelyjärjestelmillä. Vieraslajihavaintoja kerätään Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sekä Itämeriportaalin vieraslajisivustolta löytyvällä lomakkeella: Suomi valmistelee kansallista vieraslajistrategiaa, jonka on määrä valmistua vuoden 2011 aikana. Ehdotus kansalliseksi vieraslajistrategiaksi osoitteessa: / /index/etusivu/ymparisto/ luonnonmonimuotoisuus/vieraslajit.html
11 Kuva: Rami Laaksonen
12 Satamatoimintojen haitallisia vaikutuksia vedenalaisluontoon Toiminnot Seuraukset Vaikutukset luontoon Laivaliikenne hulevesien tyhjennys jätevesien tyhjennys potkurivirrat myrkkypitoiset antifoulingmaalit Ruoppaus ja läjitys Varastointi Lastaus Onnettomuudet Satamarakennushankkeet Lumen kaato veteen (ei sataman toiminto, mutta usein satama-alueella) Ravinnepäästöt rehevöityminen Haitta-ainepäästöt Merenpohjan ja rantaviivan fyysiset muutokset Sedimenttien liikkuminen haitta-aineiden ja ravinteiden liikkuminen ja vapautuminen veden samentuminen sedimentaation lisääntyminen muualla Muutokset virtauksissa Vieraslajien leviäminen Melu, tärinä Valon ja lämpötilan muutokset Rantojen eroosio Kasvillisuus kilpailukykyiset, samentumista ja valon vähenemistä kestävät lajit korvaavat herkemmät lajit kasvualustan häviäminen tai laadun heikkeneminen lisääntyneen sedimentaation johdosta Pohjaeläimistö muutokset lajien runsaussuhteissa häviäminen haitta-ainevaikutukset esim. lisääntynyt kuolleisuus ja häiriöt lisääntymisessä Kalasto kutualueiden heikkeneminen/häviäminen karkoittuminen haitta-ainevaikutukset esim. hormonihäiriöt Nisäkkäät ja linnut karkoittuminen mahdolliset haitta-ainevaikutukset
13 Tulevaisuuden haasteet Kehitysideoita satamille YVA-hankkeita koskevissa sopimuksissa tiedonluovutuksesta (ml. perusaineisto) sopiminen parantaisi kerätyn vedenalaista luontoa koskevan tiedon käytettävyyttä Satamien ympäristötoiminnan näkyvämpi esittäminen imagohyödyt satamille, väärinkäsitysten ja kon iktien ehkäiseminen Kompensaatioiden käyttöönottomahdollisuuksien pohtiminen. Haitallisia vaikutuksia korvattaisiin esimerkiksi osallistumalla jonkin muun kohteen suojeluun resurssien tehokas kohdentaminen, imagohyödyt Kehitysideoita ympäristöviranomaisille Toiminnan yhdenvertaisuuden ja läpinäkyvyyden kehittäminen erityisesti ympäristölupa-asioissa satamatoimijat eri puolilla Suomea ovat tasa-arvoisessa asemassa ja pystyvät suunnittelussa ottamaan paremmin huomioon viranomaisvaatimukset Ympäristölupapäätöksissä erityistä huomiota tulisi kiinnittää uusien satamien ja väylien sijoitukseen: mitä jää alle, tuleva ruoppaustarve Velvoitetarkkailuohjelmien ja niitä koskevan ohjeistuksen kehittäminen Velvoitetarkkailujen ja muiden inventointien ja seurannan tulosten kerääminen yhteen tietoportaaliin vedenalaista luontoa koskevan tiedon saatavuuden parantuminen Merien aluesuunnittelun kehittäminen Kuva: Anna Reunamo
14 Tutkimusaiheita Sataman vaikutusalueen laajuuden selvittäminen meriympäristössä Haitallisten aineiden kulkeutuminen, eri aineiden yhteisvaikutukset Vedenalaisen melun vaikutukset Kaukokartoituksen ja mallinnuksen kehittäminen Samentumisen ja sedimenttien leviämisen pitkäaikaiset vaikutukset Satama- ja laivaliikenteen aiheuttama ravinnekuormitus Kuva: Outi Vesakoski
15 Lainsäädäntö Euroopan unioni Luonto- ja lintudirektiivit (92/43/ETY; 2009/147/EC) Meristrategiadirektiivi (2008/56/EY) Vesipuitedirektiivi (2000/60/EY) Kansallinen lainsäädäntö Luonnonsuojelulaki (1096/1996) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja ympäristönsuojeluasetus (169/2000 ) Vesilaki (587/2011 ) ja vesiasetus (170/2000) Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) ja asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) Merenkulun ympäristönsuojelulaki (1672/2009) Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (272/2011) ja asetus merenhoidon järjestämisestä (980/2011) ( Meristrategiadirektiivin asetus ) Merenkulun ympäristövaikutusten kansainvälinen sääntely MARPOL-sopimus Ballast Water Management -sopimus Muut IMO:n (International Maritime Organization) meriympäristön suojelua koskevat sopimukset ja päätöslauselmat Kuvat: Juha Hyvärinen, Juha Hyvärinen, Malin Ek
16 NANNUT on kolmivuotinen hanke (marraskuu 2009 elokuu 2012), joka rahoitetaan pääosin EU:n Central Baltic Interreg IV -ohjelmasta. Hankkeen kokonaisbudjetti on 1,3 miljoonaa euroa. NANNUT-hankkeessa työskentelee kymmenen organisaatiota Kotkasta Tukholmaan ulottuvalla rannikkoalueella. Hanketta koordinoi ammattikorkeakoulu Novia Raaseporista. HANKKEEN RAHOITTAJAT HANKKEEN TOTEUTTAJAT CENTRE FOR MARITIME STUDIES CENTRE FOR MARITIME STUDIES Yhteystiedot: Yrkehögskolan Novia / Aronia Raaseporintie Tammisaari Koordinaattori: Sonja Jaari puh (0) sähköposti: sonja.jaari@novia. kotisivut: Raportti tulossa, saatavissa kotisivujen kautta mennessä. Julkaisun sisältö edustaa julkaisijan näkemyksiä. Hallintoviranomainen ei vastaa hankkeen esittämästä sisällöstä.
SATAMAT JA VEDENALAINEN LUONTO
TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA PUBLICATIONS FROM THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU B 189 2012 SATAMAT JA VEDENALAINEN LUONTO Jenni Storgård
LisätiedotMITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA
MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA VEDENALAISEEN LUONTOON? ENERGINEN SELKÄMERI 5.10.2010 TAPIO SUOMINEN SUUNNITTELIJA VELMU-YHTEISTYÖ SELKÄMERELLÄ -HANKE TAUSTAA Kuva: Metsähallitus 2010 ERIKOISLAATUISIA YMPÄRISTÖJÄ
LisätiedotRuoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus
Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Merenpohjaan kohdistuva toiminta kuten ruoppaus ja läjitys kuormittaa ympäristöä, ja huonosti suunniteltuna ja
LisätiedotRiittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?
Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Lari Veneranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vaasa Suuria kaloja ei ole ilman pieniä kaloja Kalojen kutu- ja poikasalueet
LisätiedotTuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?
Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015, Helsinki Neuvotteleva virkamies Maria Laamanen, YM 2 Meristrategiadirektiivi
LisätiedotHE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö
HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta 9.2.2016 Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö Painolastivedet ja vieraslajit, taustaa Ihmisten mukanaan tuomat vieraslajit
LisätiedotHE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö
HE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta 8.12.2015 Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö Painolastivedet ja vieraslajit, taustaa Ihmisten mukanaan tuomat vieraslajit eivät kuulu
LisätiedotTulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi
Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen Tutkija Maiju Lehtiniemi HELCOM seurannan yhteydessä kerätty aikasarja vuodesta 1979 Eri merialueilta: -Varsinainen Itämeri -Suomenlahti -Pohjanlahti
LisätiedotMerenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus
Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016-2022 Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus 2.3.2015 Merenhoidon suunnittelu Meristrategiadirektiivi 2008 Laki vesien- ja merenhoidosta (muutos) 2011 Suomen
Lisätiedothyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa
Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen
LisätiedotVieraslajit valtaavat Saaristomerta
Vieraslajit valtaavat Saaristomerta Maiju Lehtiniemi Kuva: H Nilanen Saaristomeri pintaa syvemmältä 6.2.2018 Lajiliikenne kasvaa Euroopan vieraslajitilanne Maalla elävät lajit Merilajit Makean veden lajit
LisätiedotMihin ELYt ja muut viranomaiset tarvitsevat VELMU-tietoa? Esko Gustafsson, VARELY
Mihin ELYt ja muut viranomaiset tarvitsevat VELMU-tietoa? Esko Gustafsson, VARELY 11.12.2013 MIKSI VEDENALAISTA LUONTOTIETOA TARVITAAN? Paine merialueiden hyödyntämiseen on kasvamassa: Väylähankkeet, energian
LisätiedotVedenalaiset luontoarvot ja ruoppaaminen. Leena Lehtomaa Ylitarkastaja Ympäristö ja luonnonvarat Luonnonsuojeluyksikkö
Vedenalaiset luontoarvot ja ruoppaaminen Leena Lehtomaa Ylitarkastaja Ympäristö ja luonnonvarat Luonnonsuojeluyksikkö Tapio Heikkilä Ympäristöhallinnon kuvapankki Päivi Tahvanainen, Ympäristöhallinnon
LisätiedotMissä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus
Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily 7.-8.2. 2018 Esityksen sisältö Kuhan vuosiluokkavaihtelun taustalla kesän lämpötilat Kuhakannan kehitys 1980 alkaen
LisätiedotPainolastivedet hallintaan
Ympäristövaliokunta Eduskunta 8.12.2015 HE 122/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle alusten painolastivesien käsittelyä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sen lainsäädännön
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,
LisätiedotELYt ja merialueiden suunnittelu
ELYt ja merialueiden suunnittelu Varsinais-Suomen EL- keskus, Outi Vesakoski, Luonnonsuojelu 15.4.2010 1 2 ELYt ja luonnon monimuotoisuus Tehtävät Valvoo suotuisan suojeluntason toteutumista lajeilla ja
LisätiedotItämeri pähkinänkuoressa
Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut
LisätiedotEkologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus
Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus 6.11.2018 Kompensaatiot merellä Itämeren luonnon tilan heikentyminen johtuu ihmisen toiminnasta merellä, rannikolla
LisätiedotTurun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma 2014-2018. Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus
Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma 2014-2018 Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus Itämerihaaste pähkinänkuoressa KäynnistettyTurun ja Helsingin kaupunginjohtajien
LisätiedotUudenmaan ELY-keskus LIITE 3
Hamina, kaupunginhallitus ja ympäristölautakunta Arviointiohjelmassa on tuotu esille Nord Stream -laajennushanke sijait- YVA -asetuksen edellyttämät tiedot. see Haminan ja Virolahden osalta kauempana etelässä
LisätiedotMerenhoito ja toimenpideohjelma meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi
Merenhoito ja toimenpideohjelma meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi Ympäristöneuvos Maria Laamanen, ympäristöministeriö Itämerihaaste 10 v -tilaisuus 14.12.2017 Meristrategiadirektiivillä Euroopan
LisätiedotVELMU Tiedotustilaisuus Harakan saari Markku Viitasalo & VELMU-ryhmä. Mihin VELMUa tarvitaan?
VELMU 2012 Tiedotustilaisuus Harakan saari 9.5.2012 Markku Viitasalo & VELMU-ryhmä Kuva: Metsähallitus Mihin VELMUa tarvitaan? 1. Kartoitukset & mallinnus => missä geologista ja biologista monimuotoisuutta
LisätiedotKuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke
Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke 16.5.2009 John Nurmisen Säätiö Säätiö perustettiin 1992. John Nurmisen Säätiön tarkoituksena
LisätiedotKunnostusmenetelmien hyödyt, riskit ja kustannukset sekä ehdotus tiekartaksi. Esa Salminen, DI, FT Vahanen Environment Oy
Kunnostusmenetelmien hyödyt, riskit ja kustannukset sekä ehdotus tiekartaksi Esa Salminen, DI, FT Vahanen Environment Oy SELVITYKSEN SISÄLTÖ Tekninen, ekologinen ja sosio-ekonominen arvio toimenpiteistä
LisätiedotTornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotVIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS
VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS Harry Helmisaari Suomen ympäristökeskus Vieraslajistrategian aloitusseminaari Säätytalo 15.10.2008 Harry.Helmisaari@ymparisto.fi Harry.Helmisaari@ymparisto.fi http://www.ymparisto.fi/vieraatlajit
LisätiedotMerenhoidon suunnittelun tilannekatsaus
Merenhoidon suunnittelun tilannekatsaus Annukka Puro-Tahvanainen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Annukka Puro-Tahvanainen 17.12.2012 Merenhoidon suunnittelu eli EU:n meristrategiadirektiivin
LisätiedotVieraslajien kulkeutuminen laivaliikenteen mukana. Markus Helavuori Vieraslajistrategian valmistelun aloitusseminaari 15.10.
Vieraslajien kulkeutuminen laivaliikenteen mukana Markus Helavuori Vieraslajistrategian valmistelun aloitusseminaari 15.10.2008, Säätytalo Tulokaslajit Tulokaslajeista voi aiheutua huomattavaa haittaa
LisätiedotIHMISTOIMINNAN JA SUOJELUN VAIKUTUKSET SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISEEN SAARISTOON
IHMISTOIMINNAN JA SUOJELUN VAIKUTUKSET SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISEEN SAARISTOON MITÄ MIELTÄ OLET? Helsingin yliopisto, Göteborg University, Suomen Ympäristökeskus, Coastal Research and Planning Institute,
LisätiedotProjektien tuottamat aineistot BORISjärjestelmässä
Projektien tuottamat aineistot BORISjärjestelmässä BORIS2 koulutukset Kati Tahvonen, Meri Hietala, Heli Haapasaari Ympäristövahinkojen torjuntaryhmä Samuli Neuvonen Tietokeskus SÖKÖ-toimintamalliin perustuvat
LisätiedotTilannekatsaus RUOPPAUS- JA LÄJITYSOHJE
Tilannekatsaus 18.3.2014 RUOPPAUS- JA LÄJITYSOHJE MISSÄ MENNÄÄN? YM:n asettaman työryhmän toimikausi päättyi 15.1.2014 20.2.2014 saapunut ohjeluonnos viimeiselle kierrokselle työryhmän sisällä, kommentointi
LisätiedotTyrehtyykö vieraslajien virta?
Tyrehtyykö vieraslajien virta? Maiju Lehtiniemi Kuva: H Nilanen Suomenlahden tila ja tulevaisuus - Ollaanko oikealla väylällä? 25.1.2018 Lajiliikenne kasvaa Euroopan vieraslajitilanne Maalla elävät lajit
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotVieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä
Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien
LisätiedotHelsingin kaupungin Itämeritutkimus. Päivi Kippo-Edlund ympäristötutkimuspäällikkö
Helsingin kaupungin Itämeritutkimus Päivi Kippo-Edlund ympäristötutkimuspäällikkö 1 Rakenne o Lähtökohtia o Kaupungin roolit tutkimustoiminnassa o Mitä kaupunki tutkii? o Johtopäätöksiä 2 Helsingin vesialueet
LisätiedotVesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
LisätiedotTehtävät lukuun 12 Symbioosi 3. Itämeriportaali / Tietoa Itämerestä / Uhat / Vieraslajit
1. Itämeren vieraslajeja http://www.itameriportaali.fi/fi/fi_fi/etusivu/ Itämeriportaali / Tietoa Itämerestä / Uhat / Vieraslajit - tunnistusopas, vieraslajikuvataulut ja Itämeri-sanakirja suorat linkkivinkit:
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2013 1 (14) Kaupunginhallitus Ryj/1 03.06.2013
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2013 1 (14) 664 Lausunnon antaminen Uudenmaan ELY-keskukselle Nord Stream - laajennushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta HEL 2013-005072 T 11 01 05 Päätös
LisätiedotEUROOPAN KOMISSIO YMPÄRISTÖASIOIDEN PÄÄOSASTO
EUROOPAN KOMISSIO YMPÄRISTÖASIOIDEN PÄÄOSASTO Pääjohtaja Bryssel 2 3 JAN. 2017 ENV/C2/LMR/gm Ares(2016) Suurlähettiläs Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve Täysivaltainen erikoissuurlähettiläs Suomen pysyvä
LisätiedotEkosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä
Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä Rauno Yrjölä Merialuesuunnittelun keskeisiä tekijöitä Ekosysteemien huomioiminen Ihmistoiminnan tarpeiden ja vaikutusten kattava analyysi Tiedon saatavuuteen,
LisätiedotMaakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto
Maakuntakaavat merialueilla VELMU-seminaari 15.4.2010 Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakunnan liiton tehtävät Lakisääteinen kuntayhtymä Alueiden kehittämisviranomainen ja maakunnan
LisätiedotRAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS
CAT HOLLOWAY / WWF-CANON TROY MAYNE Tulkaa mukaan! LUNAZUL SURF SCHOOL CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF TERICA / FLICKR RAKKAUDESTA MEREEN WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta Mitä yhteistä
LisätiedotMaa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon
Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014
LisätiedotUUS 2007 R ASIA. Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta 2. HANKKEESTA VASTAAVA
PÄÄTÖS Helsinki Dnro 28.12.2008 UUS 2007 R 11 531 1. ASIA Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta 2. HANKKEESTA VASTAAVA Merenkulkulaitos PL 171 00181 Helsinki
LisätiedotVieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä
Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien
LisätiedotMERILUONNON TILANNE EUssa 2015
VELMUn tulevaisuus VELMU seminaari Vedenalainen maailma kaikkien ulottuvilla 28.1.2016 Ympäristöministeriö, Pankkisali Neuvotteleva virkamies Penina Blankett/YM Tutkimusprofessori Markku Viitasalo/SYKE
LisätiedotSAFGOF-hanke. Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan
SAFGOF-hanke Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan Eveliina Klemola Tutkimuskoordinaattori Helsingin yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden
LisätiedotMeriluonnon monimuotoisuus ja merenhoitosuunnitelman tietotarpeet. Juha-Markku Leppänen SYKE Merikeskus
Meriluonnon monimuotoisuus ja merenhoitosuunnitelman tietotarpeet Juha-Markku Leppänen SYKE Merikeskus Sisällys Merenhoito? Merenhoitosuunnitelman laadinta ja aikataulu Yhteistyö Meren hyvä tila ja monimuotoisuus
LisätiedotRUOPPAUKSET SALON SEUDULLA Tervetuloa!
RUOPPAUKSET SALON SEUDULLA 6.3.2013 Tervetuloa! Sanna Tikander VELHO-hanke Illan ohjelma 16.30 Kahvi 17.00 Tilaisuuden avaus Pirkko Paranko, Salon kaupunki 17.10 Mitä on ruoppaus? Sanna Tikander, Varsinais-Suomen
LisätiedotLuontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.
1 16.6.2017 Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.2017 Esityksen sisältö Vesilaki Luonnonsuojelulaki Vesienhoidon
LisätiedotSuomenlahden kansallispuistojen kehittäminen
Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista
LisätiedotY M P Ä R I S T Ö M I N I S T E R I Ö
Y m p ä r i s t ö o p a s 117 Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje Anvisning för muddring och deponering av muddermassor HELSINKI 2004........................... Y M P Ä R I S T Ö M I N I S T E R I Ö
LisätiedotLIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus
LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus Aikataulu 2012 2013 2014 2015 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 Työohjelman ja keskeisten kysymysten suunnittelu Kuuleminen keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta
LisätiedotPuroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä
Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian
LisätiedotFinnoonsatama; ruoppaus, täyttö ja läjitys, ympäristövaikutusten arviointiselostus TIIVISTELMÄ
10 Hanke Finnoonsataman ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA-menettely) käsittää alueen esirakentamiseen liittyvät toimenpiteet, eli ruoppaus- ja täyttötoimenpiteet sekä ruoppausmassojen siirron
LisätiedotEnergia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi
Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi The research problem - Itämeri on energiasilta Venäjän ja EU:n välillä energiakysymysten osalta Itämerestä
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (5) 200 Aluehallintoviraston päätös Länsisataman edustan väylän muuttamisesta ESAVI/197/04.09/2013 Päätös Asia tulisi käsitellä 10.6.2014 kokouksessa. päätti merkitä
LisätiedotPäätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011
Etelä-Suomi Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 ASIA Aluehallintoviraston 10.11.2010 antaman vesialueen ruoppausta ym. vesialueelle rakentamista koskevan
LisätiedotLiite 10 31.1.2013 1 (5) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOSALUEEN MERILÄJITYSALUE VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA
31.1.2013 1 (5) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOSALUEEN MERILÄJITYSALUE VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 1 VESILUPAHAKEMUKSEN VESISTÖTARKKAILUSUUNNITELMA... 2 1.1 Johdanto... 2 1.2 Mittausmenetelmät...
LisätiedotSaaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Saaristomeren ja Selkämeren tila Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma 29.5.2018 Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus Merenhoito Taustalla EU:n meristrategiapuitedirektiivi, joka tuli
LisätiedotKOMISSIO SUOSITTELEE Helsingin sopimuksen sopimuspuolten hallituksille, että ne
HELCOM-suositus 19/1 1 HELCOM - SUOSITUS 19/1 Hyväksytty 26. maaliskuuta 1998, perustuen Helsingin sopimuksen artiklaan 13, pykälään b) MERIHIEKAN OTTAMINEN ITÄMEREN ALUEELLA KOMISSIO, OTTAEN HUOMIOON...
LisätiedotMääritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013
Määritelmiä Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Sinirakenne lähdetään liikkeelle viherrakenteesta tai vihreästä infrastruktuurista, johon sinirakenne kuuluu tärkeänä osana 2 Vihreä Infrastruktuuri
LisätiedotVesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet
Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet Seppo Hellsten Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelun työpaja 29.8.2019 Vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY) Estää vesiekosysteemien sekä
LisätiedotLuonnonsuojelulainsäädännön arviointi
Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi Kuva: Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Jukka Similä Anne Raunio Mikael Hildén Susanna Anttila Arvioinnin toteutus Arvioitavina luonnonsuojelulaki ja -asetus sekä
LisätiedotJoen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.
Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin
LisätiedotMIKSI JÄRVI SAIRASTUU?
Pekka Sojakka Etelä-Savon ELY-keskus MIKSI JÄRVI SAIRASTUU? MIKÄ ON KOTIJÄRVENI TILA? PÄÄTEEMA: REHEVÖITYMINEN KÄSITTEET REHEVÖITYMINEN(eutrofoituminen) -REHEVÖITYMINEN on yksi LIKAANTUMISEN ja PILAANTUMISEN
LisätiedotVELMU kartoittaa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuutta
VELMU kartoittaa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuutta 2 Tavoitteena meren kestävä käyttö ja suojelu VELMUn tavoitteena on kartoittaa Suomen rannikon vedenalaisia luontotyyppejä ja luoda yleiskuva
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 8/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/
Helsingin kaupunki Esityslista 8/2017 1 (6) Asia tulisi käsitellä 9.5.2017 kokouksessa 4 Ympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Nord Stream 2 -maakaasuputkihankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta
LisätiedotMitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia.
Mitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia. Vieras vai tulokas? VIERASLAJI Ei kuulu alkuperäiseen lajistoon Ylittänyt ihmisen avustuksella meren, vuoriston tai
LisätiedotRUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYSALUE HELSINGIN EDUSTALLA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS -ESITE
RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYSALUE HELSINGIN EDUSTALLA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS -ESITE Joulukuu 2012 Helsingin edustan merialuetta HANKE Helsingin Satama suunnittelee uuden ruoppausmassojen
LisätiedotMerenhoidon tilannekatsaus. Annukka Puro-Tahvanainen Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous
Merenhoidon tilannekatsaus Annukka Puro-Tahvanainen Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 23.11.2017 Suomen merenhoitosuunnitelma koostuu kolmesta osasta: Merenhoitosuunnitelman ensimmäisen osan
LisätiedotSuomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu
Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu 1 Seurannan laatutekijät Biologia: Levästö, Vesikasvit, kalat, Pohjaeläimistö
LisätiedotPL HELSINGIN KAUPUNKI
PÄÄTÖS UUDELY/4/07.04/2011 13.4.2011 Helsingin Satama PL 800 00099 HELSINGIN KAUPUNKI SAANTITODISTUKSELLA PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENET- TELYN TAPAUSKOHTAISESTA SOVELTAMISESTA; LOK- KILUODON
LisätiedotIlmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?
Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset
Lisätiedotytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki
Näkyvätkö maankäyt ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki Kaisa Heikkinen 1, Jaana Rintala 1, Satu Maaria Karjalainen 1, Minna Kuoppala 2 & Seppo Hellsten 2 1 Pohjois
Lisätiedot- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin
Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen
LisätiedotAsiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen
Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 HANKKEEN LÄMPÖKUORMA... 2 3 LÄMPÖKUORMAN VAIKUTUKSET
LisätiedotLittoistenjärven lammikkikartoitus
Littoistenjärven lammikkikartoitus Lieto ja Kaarina 2012 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KTP:n Kasvintarkastuspalvelut Avoin yhtiö Suutarintie 26 69300 Toholampi Yhteyshenkilö:
LisätiedotYmpäristökysymykset veneiden
Ympäristökysymykset veneiden huolto- ja telakointialueilla Toteutusaika: 1.2.2008-31.10.2009 Hankkeelle on myönnetty Maakunnan kehittämisrahaa Aija Bäckström, Pidä Saaristo Siistinä ry 1 Tavoite Minimoida
LisätiedotVELMU. Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelma - Meren suojelun ja kestävän käytön hyväksi. Markku Viitasalo SYKE merikeskus
VELMU Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelma - Meren suojelun ja kestävän käytön hyväksi Markku Viitasalo SYKE merikeskus Meremme tähden Rauma 29.5.2018 Mats Westerbom / Metsähallitus Luontopalvelut
LisätiedotPielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset
Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen
LisätiedotRoskatPois! Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman toimenpidettä ROSKAT I tukeva hanke
RoskatPois! Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman toimenpidettä ROSKAT I tukeva hanke Sanna Suikkanen Suomen ympäristökeskus SYKE 12.4.2019 Kuva: Pinja Näkki Tausta Roskaantuminen on yksi maailmanlaajuisista
LisätiedotSuomenlahden luontoarvot mitä kannattaa suojella?
Suomenlahden luontoarvot mitä kannattaa suojella? Kymenlaakson ammattikorkeakoulun 10-vuotisjuhlaseminaari 17.1.2006 Katariina Vainio-Mattila http://hykotka.helsinki.fi/oileco OILECO-hanke Hanketta hallinnoi
LisätiedotSeabed. Phosphorus from the seabed and water quality in archipelagos. - modeling attempt
Seabed Phosphorus from the seabed and water quality in archipelagos - modeling attempt 2009 2012 Laajamittaisista vesiensuojelutoimista huolimatta Itämeren vedenlaatu ei ole kohentunut merkittävästi. Fosforin
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (6) 232 Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Helsingin Sataman meriläjityksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Viite:
LisätiedotLuontoarvot puntarissa voidaanko uhanalaistietoa hyödyntää öljyntorjunnan ja meriliikenteen suunnittelussa?
Luontoarvot puntarissa voidaanko uhanalaistietoa hyödyntää öljyntorjunnan ja meriliikenteen suunnittelussa? 23.4.2012 1 Luontoarvot ja merenkulku 23.4.2012 2 Johdanto Suomen merialueet poliittisesti rauhallisia
LisätiedotEsimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista
20.08.2014 KJ Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Pohjanlahdelle on vuosina 2010-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia ensiksi
LisätiedotMeren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki
Meren pelastaminen Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta 15.12.2016 Helsinki Sisältö 1. Miksi meri tulee pelastaa? Meren hyödyt 2. Mikä on muuttunut sitten 2009
LisätiedotHelsingin purot haitallisten aineiden päästöjen kohteena. Jari Pekka Pääkkönen Johtava ympäristötutkija Helsingin kaupungin ympäristökeskus
Helsingin purot haitallisten aineiden päästöjen kohteena Jari Pekka Pääkkönen Johtava ympäristötutkija Helsingin kaupungin ympäristökeskus Helsingin pienvedet noin 30 40 puroa riippuen laskentatavasta
LisätiedotBEVIS hankealueet. Ruotsi. Suomi. Turun - Ahvenanmaan - Tukholman saaristot
Turun - Ahvenanmaan - Tukholman saaristot Suomi BEVIS hankealueet A. Engqvist Ruotsi Monikansallisessa BEVIS-hankkeessa on vuosina 2004-2007 laadittu työkaluja, joita voidaan käyttää yhteisten vesiensuojelutoimenpiteiden
LisätiedotMerenhoidon kuulemispalaute 2018
Merenhoidon kuulemispalaute 2018 Merenhoidon ydinryhmä: Maria Laamanen, Samuli Korpinen, Pekka Paavilainen, Janne Suomela, Titta Lahtinen, Jan Ekebom Perustiedot kuulemispalautteesta Palautteita yhteensä:
LisätiedotHE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta. Lolan Eriksson Hallitusneuvos
HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Lolan Eriksson Hallitusneuvos 040 744 8118 1 Laivojen painolastivesien riskit Painolastivettä käytetään laivoissa niiden kulun vakavoittamiseksi. Lisääntynyt
LisätiedotSaaristomeren ympäristön tila. Haavaisten Vesiensuojeluyhdistys ry
Saaristomeren ympäristön tila Haavaisten Vesiensuojeluyhdistys ry Saaristomeri Saaristomeri Saaristomerelle ovat ominaisia sokkeloisuus ja matalat vedet, ja merenlahdet työntyvät monin paikoin syvälle
LisätiedotA7-0277/129/REV
3.10.2013 A7-0277/129/REV Tarkistus 129/REV Cristina Gutiérrez-Cortines PPE-ryhmän puolesta Mietintö Andrea Zanoni Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arviointi COM(2012)0628
LisätiedotHE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta
Ympäristövaliokunta Kuuleminen 10.11.2015 HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Luonnos 3.7.2018 Muutettavaksi ehdotetut kohdat on korostettu punaisella. Valtioneuvoston asetus merenhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
LisätiedotUudistuvan ruoppaus- ja läjitysohjeen keskeisiä muutosesityksiä
Uudistuvan ruoppaus- ja läjitysohjeen keskeisiä muutosesityksiä Erikoistutkija Jani Salminen Työryhmän sihteeri jani.salminen@ymparisto.fi Työryhmä ja työn tavoite Toimikausi 15.1.2013 15.1.2014 Kokoonpano:
LisätiedotKANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA
KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven
LisätiedotÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola
ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJY LUONNOSSA Öljy vaikuttaa luontoon monin eri tavoin sekä pinnan alla että rannoilla. Öljyn koostumus vaikuttaa sen
Lisätiedot