Suomen mereisen NATURA 2000 verkoston inventointi ja suunnittelu FINMARINET. Tekninen raportti 2011

Transkriptio

1 Suomen mereisen NATURA 2000 verkoston inventointi ja suunnittelu FINMARINET LIFE07 NAT/FIN/ Tekninen raportti 2011 Kuva Metsähallitus 2011 Anniina Saarinen

2 SISÄLTÖ LYHENTEET II 1 JOHDANTO 3 2 YHTEENVETO 6 3 FINMARINET HANKE VUONNA Tiedonhallinta Geologiset maastokartoitukset Biologiset maastokartoitukset Elinympäristöjen ja lajien levinneisyyden mallintaminen Karttatuotanto Karttapalvelun kehittäminen Tiedottaminen 13 i

3 LYHENTEET CBD FINMARINET GTK HELCOM HELCOM BSAP MH-LP ROV SYKE TY Convention on Biological Diversity. Biologista monimuotoisuutta koskeva kansainvälinen yleissopimus eli Rion sopimus vuodelta 1992 Inventories and planning for the marine Natura 2000 network in Finland Geologian tutkimuskeskus Itämeren suojelukomissio. Baltic Sea Action Plan - Itämeren suojelun toimintasuunnitelma Metsähallituksen luontopalvelut Remotely Operated Vehicle, kauko-ohjattu robottivideokamera, jolla voidaan kuvata merenpohjan rakennetta ja eliöstöä alukselta käsin. Suomen ympäristökeskus Turun yliopisto VELMU Kansallinen Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma. ÅA Åbo Akademi ii

4 1 Johdanto FINMARINET toteuttaa Suomen vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelmaa Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma (VELMU) toteuttaa Suomen Itämeren suojeluohjelman yhtä päätavoitetta, meri- ja rannikkoluonnon monimuotoisuuden suojelua. VELMUn tavoitteena on vuosina määrittää ja kartoittaa Suomen merialueiden vedenalaiset luontotyypit, luoda yleiskuva tärkeimpien eliölajien esiintymisestä sekä toteuttaa vedenalaisen luontotiedon hallintajärjestelmä. Lisäksi ohjelman tavoitteena on kehittää alan toimijoiden välistä yhteistyötä ja tukea vedenalaisluonnon asiantuntijoiden koulutusta. Ohjelman tuottamaa tietoa hyödynnetään Suomen merialueiden käytön suunnittelussa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja mereisen Natura 2000 verkoston riittävyyden arvioinnissa. Tämän lisäksi VELMUn tuottamaa tietoa tarvitaan Suomen kansainvälisten sitoumusten täyttämiseen (CBD, HELCOM BSAP, EU:n luonto-, vesipuite- ja meristrategiapuitedirektiivit). VELMU yhdistää meriluonnon suojelun ja käytön Suomen merialueilla, joten ohjelmalla on myös merkittäviä taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Inventointiohjelman tuloksena kerätty tieto meriluonnosta ja mallinnuksella tuotetut kartat auttavat päätöksentekijöitä sovittamaan paremmin yhteen luonnon kannalta tärkeiden alueiden suojelun ja ihmistoiminnan. Merialueiden suunnittelun kannalta ajankohtaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi kalastus ja kalankasvatus, merisoranotto ja merialueille suunnitellut tuulipuistot. Toimintansa aikana laajin yksittäinen VELMUa toteuttava hanke on FINMARINET. FINMARINET Suomen mereisen Natura verkoston inventointi ja suunnittelu (Inventories and planning for the marine Natura 2000 network in Finland) on Euroopan unionin LIFE+ -ohjelman rahoittama hanke, jossa kartoitetaan ja mallinnetaan vedenalaisia elinympäristöjä ja niiden lajistoa Suomen aluevesillä ja talousalueella, seitsemällä Natura 2000 alueella ja niiden läheisyydessä vuosina (Kuva 1.). FINMARINET tuottaa EU:n vesipuite-, luonto- ja meristrategiadirektiivien edellyttämää tietoa Suomen merialueilla elävien eliölajien ja niillä esiintyvien vedenalaisten eliöyhteisöjen levinneisyydestä ja suotuisan suojelun tasosta. Kerätty tieto kootaan tietokantoihin, ja sitä käytetään elinympäristöjen ja niiden lajiston levinneisyyden mallinnuksessa. Mallintamalla tuotetut kartat julkaistaan Internet-pohjaisessa karttapalvelussa, jota voidaan käyttää apuna esimerkiksi merien aluesuunnittelussa. Hankkeessa kerätty tieto pohjoisen Itämeren monimuotoisuudesta pyritään levittämään mahdollisimman laajalle aktiivisen mediatyön ja verkostoitumisen avulla. Hanke toteutetaan vuosina Hankkeen kokonaisbudjetti on 3,4 miljoonaa euroa, josta Life+ -rahoitus kattaa puolet. Suomen ympäristökeskus (SYKE) koordinoi hanketta. Hankkeen toteutuksessa ovat mukana Metsähallituksen Luontopalvelut (MH-LP), Geologian tutkimuskeskus (GTK), Åbo Akademi (ÅA) ja Turun yliopisto (TY). 3

5 Kuva 1. FINMARINET -hankkeen tutkimusalueet Suomen rannikolla. Tutkimusalueet ovat: 1) Perämeren kansallispuisto, 2) Perämeren saaret, 3) Merenkurkun saaristo, 4) Rauman saaristo, 5) Saaristomeri, 6) Tammisaaren, Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden alue, 7) Itäisen Suomenlahden saaristo ja vedet. Hankkeen keskeiset osa-alueet ovat: Tiedonhallinta Hankkeen yhteydessä kerätty tieto kootaan kaikkia hankkeen yhteistyökumppaneita palvelevaan tietokantaan. FINMARINET -hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää Suomen ympäristökeskuksessa luotua väliaikaista tietokantaa vesikasvien ja makrolevien esiintymisestä Suomen rannikolla sekä osallistua pysyvän tiedonhallintajärjestelmän kehittämiseen. Geologiset ja biologiset maastokartoitukset Geologisissa kartoituksissa tuotetaan tietoa meren pohjan geologiasta, minkä pohjalta tuotetaan karttoja pohjan rakenteen alueellisesta vaihtelusta. Biologiset maastokartoitukset tehdään videokuvaamalla veneestä käsin, sukeltamalla ja käyttämällä kauko-ohjattua robottivideokameraa. Biologisten kartoitusten tarkoituksena on kerätä tietoa tutkimusalueiden elinympäristötyypeistä sekä niissä esiintyvistä kasvi- ja eläinlajeista. Biologiset kartoitukset keskittyvät kartoittamaan erityisesti vedenalaisten hiekkasärkkien, rannikon laguunien, laajojen matalien lahtien ja riuttojen levinneisyyttä 4

6 avomerialueella. Saaristossa tutkitaan erityisesti harjusaarien, ulkosaariston saarien ja luotojen vedenalaisia osia sekä kapeita murtovesilahtia. Elinympäristöjen ja lajien levinneisyyden mallintaminen Hankkeen aikana tuotettu aineisto yhdistetään olemassa olevien aineistojen kanssa ja niiden perusteella mallinnetaan merenpohjan geologista rakennetta ja vesipatsaan fysikaalista rakennetta sekä vedenalaisten elinympäristöjen ja lajien levinneisyyttä hankkeen tutkimusalueilla. Mallinnuksessa käytetään paikkatietomenetelmiä ja tilastollisia malleja. Karttatuotanto ja karttapalvelu Hankkeessa tuotetun aineiston ja mallinnuksen pohjalta laaditaan karttoja merenpohjan pinnanmuodoista, vedenalaisista maisemista, elinympäristöistä ja eliölajien levinneisyyksistä. Kartat julkaistaan internet-pohjaisessa karttapalvelussa. Tiedottaminen ja koulutus Hankkeesta kerrotaan tutkimusalueille keskeisille paikoille sijoitetuilla kenttätauluilla. Lisäksi hankkeen asiantuntijat luennoivat vedenalaisen luonnon monimuotoisuudesta ja sen kartoitustyöstä esimerkiksi oppilaitoksissa ja erilaisissa tilaisuuksissa. Hankkeen tulosten jakamiseksi järjestetään vedenalaisen luonnon kartoittamiseen ja tiedon hyödyntämiseen liittyviä seminaareja. FINMARINET järjestää henkilöstölleen sekä kansallisia että kansainvälisiä kursseja liittyen vedenalaiseen luonnon kartoitukseen ja mallinnukseen. 5

7 2 Yhteenveto Hanke on jatkanut toimintaansa vuonna 2011 pääosin suunnitelmien mukaisesti kaikkien yhteistyökumppaneiden osalta. Vuoden 2011 kenttäkauden aikana GTK kartoitti akustis-seismisin menetelmin merenpohjan rakennetta Selkämerellä Rauman edustalla. Metsähallituksen viisi kartoitustiimiä kartoittivat pohjan eliöyhteisöjen levinneisyyttä kaikilla seitsemällä tutkimusalueella. Suomen ympäristökeskuksen kartoituksissa kerättiin biologista aineistoa syvemmiltä alueilta, vuonna 2011 R/V Muikulla ja R/V Arandalla itäisellä Suomenlahdella. Vuonna 2010 tuotettuja alustavia malleja eliölajien ja eliöyhteisöjen levinneisyyksistä (SYKE, ÅA) päivitettiin kenttäkaudella 2010 kerätyillä aineistoilla. Syksyn aikana aloitettiin 2011 kenttäkaudella kerättyjen aineistojen tulkinta. Aineistot saadaan mallintajien käyttöön keväällä 2012, ja niiden perusteella jatketaan rakennettujen ennustemallien päivitystä. FINMARINETissa tehtävä tietokantatyö ja karttapalvelun kehitystyö etenivät suunnitellusti. Myös hankkeen viestintä onnistui hyvin. Vuoden aikana järjestettiin kaksi medialle suunnattu kenttäretkeä (Oulussa ja Kotkassa), annettiin kaksi lehdistötiedotetta, järjestettiin valokuvanäyttely, osallistuttiin Meripäivien Itämerikylään ja pidettiin lukuisia esitelmiä liittyen Itämeren vedenalaisen luonnon monimuotoisuuteen ja sen kartoittamiseen. 3 FINMARINET hanke vuonna 2011 Hanke edistyi hyvin kaikilla osa-alueillaan. Hankkeen keskeiset tavoitteet ja edistyminen näissä päättyneen vuoden aikana kuvataan alla. 3.1 Tiedonhallinta FINMARINETin aikana kerätään suuri määrä geologista ja biologista tietoa tutkimusalueilta. Kartoitusten yhteydessä kerätyt pohjaeläinhavainnot tallennetaan ympäristöhallinnon ylläpitämään Pohje-tietokantaan. Vesikasvillisuusaineistot tallennetaan väliaikaiseen vesikasvitietokantaan, jonka toimivuutta myös kehitetään yhä paremmin tiedon tuottajien ja käyttäjien tarpeita vastaavaksi hankkeen aikana. FINMARINET osallistuu myös pysyvän vesikasvitietojärjestelmän kehitystyöhön. Väliaikaisen vesikasvitietokannan kehitystyö saatiin päätökseen vuonna FINMARINET osallistui tämän jälkeen aktiivisesti pysyvän kansallisen vesikasvi- ja habitaattitietojärjestelmän kehitys- ja määritystyöhön, missä on hyödynnetty FINMARINETin tietokantakehitystyön kokemuksia ja tuloksia. FINMARINETin tuottamat aineistot tullaan aikanaan sisällyttämään pysyvään kansalliseen järjestelmään sen valmistuttua. 6

8 3.2 Geologiset maastokartoitukset Geologiset kartoitukset antavat tietoa merenpohjan pinnanmuodoista ja pohjan laadusta. Ne tehdään käyttämällä moderneja akustis-seismisiä menetelmiä (mm. monikeila- ja viistokaikuluotaimet) ja pohjanäytteenottoa. Tutkimuksissa käytetään pääosin Geologian tutkimuskeskuksen ja Puolustusvoimien yhteisesti omistamaa R/V Geomari -tutkimusalusta. Näytteenottoa tehdään tarvittaessa myös SYKEn R/V Arandalla. GTK teki merigeologisia inventointeja kesän 2011 aikana Rauman saaristossa (kuva 3.): Kartoitukset kattoivat yhteensä 200 km 2 Yhteensä 421 km luotauslinjaa, linjojen väli 500 m 1 km 2 alueella tarkkuusluotausta, jossa linjojen väli 20 50m 23 pohjasedimenttinäytettä 24 vedenalaista videoajoa Kuva 2. Näytteenottoa Rauman edustalla tutkimusalus Geomarilla. Kuva GTK. Aineiston tulkinta aloitettiin heti kenttäkauden jälkeen, ja se valmistuu kevään 2012 aikana. Puolustusvoimilta saatiin lupa toimittaa GTK:n kartoitusaineistoja FINMARINET -partnereille Pohjanlahden alueelta, Rauman tasalta pohjoiseen. Suomenlahden ja Saaristomeren alueet vaativat edelleen erillisen luvan, jota varten SYKE on tehnyt hakemuksen. Suunnitelman mukaiset merigeologiset inventoinnit on nyt pääosin tehty. Viimeisellä kenttäkaudella 2012 on tarkoitus tehdä ainoastaan täydentäviä kartoituksia Selkämerellä. 7

9 Kuva 3. Hankkeen geologiset maastokartoitukset Rauman edustalla Kuvassa on nähtävissä kaikuluotauslinjat sekä pohjanäytteiden ottopaikat. Tutkimusalue on kooltaan noin 200 km 2. 8

10 3.3 Biologiset maastokartoitukset Biologisissa maastokartoituksissa työ kohdennetaan luontodirektiivin Liite I:n boreaalisiin vedenalaisiin elinympäristöihin (esim. riutat, hiekkasärkät) ja niiden eliöstöön. Tavoitteena on kerätä tietoa elinympäristöjen levinneisyydestä ja sijoittumisesta tutkituilla Natura suojelualueilla ja niiden läheisyydessä. Biologisia maastokartoituksia tehdään vuosittain kaikilla FINMARINET -hankkeen tutkimusalueilla: Perämeren, Merenkurkun, Saaristomeren/Selkämeren, läntisen Suomenlahden ja itäisen Suomenlahden alueella. Metsähallitus: Metsähallituksen kartoituksissa kerätään vuosittain aineistoa 1000 näytteenottopisteestä joka tutkimusalueella, lukuun ottamatta Saaristomerta ja Selkämerta, joista kustakin aineistoa kerätään 500 pisteestä. Aineistoa kerätään video- ja valokuvauksen sekä sukelluslinjojen avulla. Aineistoa kerätään videoiden 4670 pisteestä ulommilta rannikkovesialueilta ja 330 pisteestä rannikon läheisiltä alueilta. Suurin osa näytteistä kerätään tasavälein 100 m 100 m ruudukkoon perustuen, loput avoimuuteen ja syvyyteen perustuvan satunnaistetun näytteenottosuunnitelman mukaisesti. Videoaineistot tulkitaan kenttäkauden päättyessä. Videoaineistoja täydennetään tarvittaessa sukeltamalla. Vuosittain tehdään myös 50 ROVkuvausta (vedenalainen robottiohjattu video) sekä tuotetaan 100 vedenalaista valokuvaa. SYKE: Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) maastokartoituksissa kerätään aineistoa ROVvideokuvauksen ja pohjanäytteenoton avulla merenpohjan eliöyhteisöistä syvemmiltä alueilta ulkosaaristossa ja avomerialueilla, mukaan lukien Suomen talousvyöhyke. Tutkimusalus Muikulla kerätään vuosittain vähintään 80 pohjaeläinnäytettä sekä tehdään 80 ROVkuvausta. Tutkimusalus Arandalla tehdään vuosittain vähintään 30 pohjanäytteenottoa. Näytteet kerätään avoimuuden ja syvyyden perusteella satunnaistetun näytteenottosuunnitelman mukaisesti. Metsähallituksen maastokartoitukset: Metsähallituksen kartoitukset etenivät suunnitelmiin nähden hyvin lukuun ottamatta ROV-kuvauksia. Laiteongelmien vuoksi ROV-kuvaukset ovat viivästyneet. Laite saatiin korjattua vuoden 2011 lopulla, ja kaikki ROV-kuvaukset on uudelleen ajoitettu hankkeen viimeiselle kenttäkaudelle vuonna Metsähallituksen kartoitusten eteneminen 2011 esitetään taulukossa 1. Taulukko 1. Metsähallituksen suorittamat videoinventoinnit, sukellukset ja vedenalaiset valokuvaukset vuonna TAVOITTEET 2011 TOTEUTUNUT 2011 Toimipiste Videopisteet* Sukellukset ROV-linjat Valokuvat 9 Videopisteet* Sukellukset ROV-linjat Valokuvat Perämeri Merenkurkku Saaristomeri Tammisaari Kotka Yhteensä *85 % videopisteistä kuvattiin 100m 100m ruudukon perusteella systemaattisesti. Loput 15 % pisteistä sijoittui kullekin tutkimusalueelle eri ympäristötekijöiden (avoimuus ja syvyys) vaihettuminen huomioiden satunnaistetusti. Satunnaistettuja pisteitä käytetään vedenalaisten elinympäristöjen mallinnustyössä ja systemaattisia pisteitä mallien oikeellisuuden varmentamisessa.

11 Kuva 4. Rihmalevät muodostavat vedenalaisia elinympäristöjä monille selkärangattomille eläimille ja kaloille. Kuvassa viherlevää ja kolmipiikkejä. Kuva Metsähallitus 2011 Anniina Saarinen. SYKEn maastokartoitukset: SYKE jatkoi vuonna 2010 itäisellä Suomenlahdella aloitettua vedenalaisten elinympäristöjen kartoittamista R/V Muikulla Lisäksi kartoitusta tehtiin R/V Arandalla Aineistot pohjan eliöyhteisöistä kerättiin molemmilla aluksilla van Veen -pohjanäytteenottimin sekä ROV-videolaitteistolla. SYKEn kartoitusten eteneminen itäisellä Suomenlahdella esitetään taulukossa 2. Taulukko 3. SYKEn ROV-kuvausten ja pohjanäytteiden määrä (van Veen) vuonna Merialue ROV-videopisteitä Pohjaeläinnäytteitä Tavoite Toteutunut Tavoite Toteutunut Itäinen Suomenlahti Itäinen Suomenlahti

12 3.4 Elinympäristöjen ja lajien levinneisyyden mallintaminen Hankkeen aikana tuotettuja geologisia ja biologisia aineistoja käytetään hyväksi lajien ja elinympäristöjen esiintymisen mallintamisessa. Lisäksi mallinnukseen tarvitaan karttapohjaista tietoa lajien esiintymiselle tärkeistä ympäristötekijöistä kuten syvyys, näkösyvyys, ravinteiden määrä, valoisten pohjien kattavuus jne.). Turun yliopiston maantieteen laitos tuottaa hankkeen alkuvuosina malleja useista eri ympäristötekijöistä kaikilla hankkeen tutkimusalueilla. Näiden aineistojen pohjalta tuotetaan elinympäristö- ja lajimalleja tutkimusalueilta, käyttäen apuna paikkatieto- ja tilastotieteellisiä menetelmiä. Jotta malleissa päästään parhaaseen mahdolliseen tarkkuuteen, tilastollisten mallien luotettavuutta arvioidaan jatkuvasti hankkeen aikana kertyvällä tiedolla. Mallinnuksen menetelmiä on edelleen aktiivisesti kehitetty. SYKEn, ÅA:n ja GTK:n mallintajat tapaavat säännöllisesti. Taulukossa 4 esitetään tutkimusalueittain mallinnetut lajit/lajiryhmät. Taulukko 4. Mallinnetut lajit ja lajiryhmät tutkimusalueilla pehmeillä ja kovilla pohjilla. Perämerkurkkmeri Meren- Rauma Saaristo- Hanko/ Itäinen Pohja- Laji/Lajiryhmä Tammisaari Suomenlahti tyyppi* Näkinpartaiset, Chara sp. x x x x x P Mukulanäkinparta, Chara aspera x P Ärviät, Myriophyllum sp. x x x x x P Merivita & hapsivita, Potamogeton filiformis & Potamogeton pectinatus x x x x x x P Ahvenvita, Potamogeton perfoliatus x x x x x x P Merinäkinruoho, Najas marina x x P Hapsikat, Ruppia sp. x x x P Ranunculus sp x P Merisätkin, Ranunculus baudotii x P Merisykeröparta, Tolypella nidifica x P Meriajokas, Zostera marina x P Vesisammalet, Fontinalis sp. x K Murtovesisieni, Ephydatia fluviatilis x K Kaspianpolyyppi, Cordylophora caspia x K Rakkolevä (Merenkurkussa pikkuhauru), Fucus sp. x x x x x K Ruskokivitupsu, Sphacelaria sp. x x K Haarukkalevä, Furcellaria lumbricalis x x x x x K Laikkupunalevät, Hildenbrandia rubra x K Palleroahdinparta, Cladophora aegagropila x K Meriahdinparta, Cladophora rupestris x x K Sinisimpukka, Mytilus trossulus M. edulis x x K *P= pehmeä, K= kova 11

13 Kuva 5. Ahvenvidan (Potamogeton perfoliatus) esiintymistodennäköisyys Tammisaaren edustalla perustuen Maxent-malliin. Alempi kartta kertoo mallin luotettavuudesta perustuen havaintotiedon jakautumiseen mallinnetulla alueella suhteessa ympäristömuuttujien vaihtelevuuteen. Vihreiden alueiden ympäristöolosuhteissa biologista tietoa on enemmän, ja vastaavasti punaisten alueiden ympäristöolosuhteissa biologista tietoa on vähemmän. 12

14 3.5 Karttatuotanto Karttatuotannon tavoitteena on yhdistää geologisissa ja biologisissa kenttätöissä kerätty tieto mallintamalla eliöiden ja vedenalaisten elinympäristöjen levinneisyyttä kuvaaviksi esiintymistodennäköisyyskartoiksi laajemmilla alueilla. Hankkeen aikana kerättyä tietoa lisätään malleihin jokaisen kenttäkauden jälkeen, jotta tuotetut kartat olisivat mahdollisimman todenmukaisia. Merigeologiset kartat Perämeren ja Merenkurkun vuonna 2010 luodatuilta tutkimusalueilta valmistuivat. Maisema- ja pohjanmuotokartat Perämeren ja Merenkurkun tutkimusalueilta valmistuivat. Levinneisyyskartat on tuotettu lähes kaikille vuonna 2011 mallinnetuille lajeille tai lajiryhmille. 3.6 Karttapalvelun kehittäminen Hankkeen tuottamat kartat ja niiden kuvausmateriaali esitellään Internet-pohjaisessa karttaportaalissa, VELMUn karttapalvelussa. Karttapalvelu rakennetaan Turun yliopistolla ja siirretään osaksi SYKEn ylläpitämää VELMU -sivustoa. Vuoden 2011 alkukuukausina SYKEssä edelleen kehitettyä karttapalvelua testattiin ja sille tehtiin ylläpito-ohjeet. Karttapalvelu julkaistiin Internetissä huhtikuussa 2011 ( missä sen kehitystyö jatkuu. 3.7 Tiedottaminen ja koulutus Keskeinen osa hanketta on tiedottaminen Itämeren vedenalaisen luonnon monimuotoisuudesta ja sen tutkimisesta sekä hankkeen tuloksista monipuoliselle kohderyhmälle, joka koostuu koululaisista ja opettajista päätöksentekijöihin ja niin kotimaisista kuin kansainvälisistäkin asiantuntijoista. Joitakin saavutuksia eri tiedotuskanavia käyttäen kuvataan alla. Kenttätaulut Jokaiselle tutkimusalueelle on pystytetty kenttätauluja (suomeksi ja ruotsiksi), jotka sisältävät tietoa Itämeren vedenalaisesta luonnosta. Taulut kertovat myös, miksi alueella tehdään kartoitustyötä. Taulut löytyvät seuraavista paikoista: Tammisaaren luontokeskus Rödjanin kalastajatila Tvärminne, eläintieteellinen asema Jussarön satama Norrskärin satama Fäliskärin luontoasema Mikkelinsaarten luontoasema Korpoströmin saaristokeskus Luontokeskus Sinisimpukka, Kasnäs Stora Hästö, Korppoo Jungfruskär, Houtskär Kylmäpihlaja luontokeskus, Rauma Rauman ympäristönsuojelutoimisto Rauman kaupungin infopiste Selkä-Sarven satama Röytän satama Marjaniemen luontokeskus Kalajoen meriluontokeskus Maretarium, Kotka Mustaviirin satama, Pyhtää Kaunissaaren satama, Pyhtää Ulko-Tammion satama, Hamina 13

15 Kuva 6. Kenttätauluja nähtävillä Kylmäpihlajan luontokeskuksessa. Kuva Metsähallitus Internet-sivut FINMARINETin Internet-sivusto julkaistaan VELMUn toimintaa esittelevän sivuston alla ( Sivustolla esitellään hankkeen toimintaa ja Itämeren monimuotoisuuteen liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Hankkeen www-sivuja on päivitetty niin, että ne tarjoavat ajantasaista tietoa hankkeen tavoitteista ja toiminnasta. Sivuille on lisätty uutena osiona kuvagalleria, jossa hankkeen tuottamaa kuvamateriaalia tullaan esittelemään. Näkyvyys tiedotusvälineissä FINMARINETin etenemisestä tiedotetaan säännöllisesti myös lehdistötiedottein ja toimittajille järjestettävillä maastoretkillä. Vuonna 2011 järjestettiin kaksi toimittajaretkeä, ja näiden yhteydessä julkaistiin lehdistötiedotteet: Hailuodon Marjaniemi, Oulu, : Perämeren vedenalaisesta luonnosta kaivataan lisää tietoa. Ulko-Nuokko, Kotka, : Suomenlahden vedenalaiselle kartoitustiedolle kysyntää. Medianäkyvyyttä on hankkeelle saatu kiitettävän paljon. Esimerkiksi Oulun, Pohjanmaan ja Kymenlaakson paikallis- ja alueradiot ovat haastatelleet hankkeen asiantuntijoita kartoitustyöstä ja alueiden vedenalaisesta luonnosta. Lisäksi hanke on saanut palstatilaa paikallisissa, alueellisissa ja kansallisissa sanoma- ja aikakausilehdissä. 14

16 Kuva 7. Ari Laine, Metsähallitus, YLE Kymenlaakson haastateltavana. Kuva Riku Lumiaro SYKE. Suomenkielinen tekninen raportti Hankkeen tuloksista kirjoitetaan vuosittain suomenkielinen raportti, jossa kuvataan hankkeen etenemistä ja tärkeimpiä tuloksia. Vuonna 2011 laadittiin tekninen raportti vuoden 2010 toiminnasta. Esitelmät ja yleisötilaisuudet Rannikon kaupungeissa järjestetään tilaisuuksia, joissa kerrotaan vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuudesta, kartoitustyöstä ja tutkimusalueilla tehdyistä havainnoista. Hankkeen aikana järjestetyillä tilaisuuksilla pyritään tavoittamaan yhteensä noin päättäjää ja asiantuntijaa, oppilasta ja opettajaa. FINMARINETille tuotetaan myös esite. Vuonna 2011 FINMARINETin asiantuntijat kertoivat hankkeesta ja vedenalaisen luonnon kartoittamisesta sanoin ja kuvin lukuisissa erilaisissa tapahtumissa Suomen rannikkokaupungeissa Oulusta Kotkaan. Tilaisuuksien kohderyhminä oli suurta yleisöä, erityisesti koululaisia, opiskelijoita ja opettajia, sekä asiantuntijoita, kuntien, valtionhallinnon ja yksityissektorin edustajia. Kaiken kaikkiaan vuoden 2011 tilaisuudet saavuttivat yli ihmistä. Suurimmat yleisömäärät tavoitettiin keväällä 2011 järjestetyssä valokuvanäyttelyssä SeaLifessa Helsingissä sekä Kotkan meripäivien Itämerikylässä heinäkuussa. 15

17 Koulutus Henkilöstölle järjestetään sekä kansallisia että kansainvälisiä kursseja liittyen vedenalaiseen luonnon kartoitukseen ja mallinnukseen. Syksyllä 2011 aloitettiin Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteistyönä järjestettävän englanninkielisen kurssin Marine and Coastal Spatial Planning (7 op) suunnittelu. Kurssi järjestetään huhti-toukokuussa 2012, ja se on tarkoitettu FINMARINETissa toimiville henkilöille, jotka suorittavat/ovat suorittaneet vähintään maisteritason opintoja sekä muille samantasoisille opiskelijoille ko. yliopistoista ja VELMUn kansainvälisistä yhteistyöyliopistoista. Seminaarit ja konferenssit FINMARINETin tavoitteena on järjestää kaksi kansallista seminaaria ja yksi kansainvälinen konferenssi. Näiden avulla vedenalaisesta meriluonnosta kootuista aineistoista välitetään tietoa henkilölle eri hallinnonaloilla. Lisäksi tietoa hankkeen tuloksista levitetään kansainvälisesti, mm. HELCOM HABITAT -alatyöryhmälle. Hanke etenee tältä osin hieman suunniteltua aikataulua edellä. Kansallisia seminaareja on järjestetty jo vuosina 2009 ja HELCOM HABITAT ryhmälle hankkeen suunnitelmia ja tuloksia on esitelty vuosittain, ja näin tehtiin myös vuonna 2011 Kööpenhaminassa. 16