Ekologiset yhteydet: Vedenalaisen luonnon näkökulma

Transkriptio

1 Ekologiset yhteydet: Vedenalaisen luonnon näkökulma Markku Viitasalo, SYKE SLL ekologiset yhteydet seminaari Linjasukellusta Perämerellä. Kuva: Anna Kilponen, Metsähallitus CBD:n tavoite: 10 % maailman merialueista suojeltava tehokkaasti vuoteen 2020 mennessä. 1

2 Miten tehokkaaseen merialueiden suojeluun päästään? Suojelun määrä Montako suojelualuetta ja paljonko suojeltua pinta-alaa? Suojelun laatu Yksittäisen suojelualueen tehokkuus lajien ja ekosysteemin toiminnan säilyttämisessä Millaiset yhteydet suojelualueiden välillä on? Miten tällaista merta suojellaan? Vuosaari, Helsinki, Markku Viitasalo 2

3 Vähennä rehevöitymistä! Visa Hietalahti Suojelualueiden tulisi muodostaa toimiva verkosto 3

4 Australian merensuojelualueiden verkosto 1000 km Suojelualueverkoston kehittäminen Suojelualueverkoston kehittämisessä voidaan käyttää analyyttisiä työkaluja, esim. MARXAN ja ZONATION Ohjelmiin syötetään saatavilla oleva tieto alueiden ominaisuuksista. Sitten arvioidaan asetettujen kriteerien pohjalta mikä olisi paras (eniten suojeleva) osa-alueiden yhdistelmä. 4

5 Minne uusia suojelualueita pitäisi Itämerellä sijoittaa? - HELCOMin näkemys Nykyinen BSPA verkosto MARXAN ehdotus Lähde: HELCOM Baltic Sea Environment Proceedings 124B Suojelualueverkoston suunnittelussa huomioitavaa Pystyvätkö lajit lisääntymään suojelualueen sisällä? Ovatko habitaatit liian fragmentoituneita? Onko suojelualueiden välillä leviämisesteitä? Leviäminen (Dispersal) määrää metapopulaatioiden yhteyksien asteen (Hanski 1999) vaikuttaa geneettiseen erilaistumiseen ja paikallisten sopeutumien evoluutioon (Kawecki and Ebert 2004) 5

6 Corell et al Depth distribution of larvae critically affects their dispersal and the efficiency of marine protected areas Mar. Ecol. Prog. Ser. 467: Johtopäätös: Itämeren Natura 2000 alueet ovat selkärangattomien ja kalojen leviämisen kannalta liian pieniä Selkämeren kansallispuisto on liian kapea Laki Selkämeren kansallispuistosta, 1 pituus 125 km leveys 1-10 km Merikarvia vedenalaisen luonnon, saaristojen ja luotojen, rannikon kosteikkojen sekä näihin liittyvien eliölajien suojelemiseksi Rauma Pori Uusikaupunki 6

7 VELMU Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma Heidi Piiroinen / HS turvataan VELMUohjelmalla vedenalaista meriluontoa koskevan tietopohjan hankkiminen. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma, s. 70 Hallitus myöntänyt n. 4 M /v Itämeren suojeluun. YM käyttää siitä 1,3 M /v VELMUn toteuttamiseen. VELMUn päätavoite Kartoittaa vuoteen 2015 mennessä Suomen merialueen vedenalaiset luontotyypit ja luoda yleiskuva lajien esiintymisestä Metsähallitus 2004 Metsähallitus 2005 Metsähallitus 2005 Metsähallitus 2008_PL 7

8 VELMUn inventoinnit tähtäävät merialueiden luontoarvojen määrittelyyn Luontodirektiivin meriluontotyypit (Liite I) Vedenalaiset hiekkasärkät Riutat (vedenalaiset kalliot) Kivikkorannat Hiekkarannat Rannikon laguunit (fladat ja kluuvit) Laajat matalat lahdet Jokisuistot Kapeat murtovesilahdet Kuvat: Metsähallitus Inventoinnit tähtäävät merialueiden luontoarvojen määrittelyyn Nelilehtivesikuusi (Hippuris tetraphylla) Upossarpio (Alisma wahlenbergii) Metsähallitus 2010 Ratamokasveihin kuuluva vesikasvi Tavataan Unionin alueella vain Suomesta EU:n Luontodirektiivi velvoittaa Suomen suojelemaan lajin kasvupaikkoja Metsähallitus 2010 Itämerelle kotoperäinen vesikasvi Suurin osa lajin kaikista esiintymistä kasvaa Suomen alueella Luonnonsuojeluasetuksen mukaan erityisesti suojeltava laji 8

9 Miten tieto kerätään? Inventointien ja mallinnuksen tekijät Rannikoiden ELY-keskukset Metsähallitus Luontopalvelut SYKEn Merikeskus RKTL GTK Merivoimien tutkimuslaitos Åbo Akademi + useita ulkopuolisella rahoituksella toimivia hankkeita ja niiden toimijoita 9

10 VELMUn havaintopistepistesuunnitelma pistettä Alue Peruspisteet Varapisteet POPELY EPOELY VARELY UUDELY KASELY Miksi näin paljon havaintoja? Suomen rannikko on topografialtaan ja geologialtaan hyvin monimuotoinen 10

11 11

12 Miksi näin paljon havaintoja? Koska kaikkia alueita ei voi inventoida, täytyy lajien ja habitaattien esiintymistä mallintaa Mallinnukseen tarvitaan havaintoja koko ympäristögradientilta (esim. suolapitoisuus, rehevöityminen, tuuliekspositio, pohjan vaihtelevuus) Drop-video Valtalajisto, habitaatit Biologiset inventoinnit Laitesukellus Näkyvä lajisto, habitaatit Pohjanäytteet Koko lajisto Metsähallitus, luontopalvelut 12

13 VELMUn uusi drop-video DeepVisionin HDkamera, erinomainen kuvan laatu. Lasketaan kaapelin varassa (max. 70 m). KUVA: Tiina Asp, Metsähallitus Kaukokartoituksen mahdollisuuksia tutkitaan LIDAR Light Detection and Ranging Mittaa kohteen etäisyyden lähettämällä vihreää ja punaista laservaloa ja rekisteröimällä ajan, joka kuluu heijastuneiden pulssien palaamisen Pystyy mittamaan vedenalaisia topografiaa >2x secchi-syvyydessä (~10 m) gulfsci.usgs.gov/tampabay 13

14 Kaukokartoituksen mahdollisuuksia tutkitaan Norrskär, Merenkurkku Raippaluoto Vaasa SUPERB-hanke, Michael Haldin, Metsähallitus Luontopalvelut Lopputuotteet Paikkatietokartat lajien, elinympäristöjen ja luontotyyppien levinneisyydestä Yleiskartat monimuotoisuuden ja ihmispaineiden alueellisesta sijoittumisesta Biodiversiteetti-indeksit ja monimuotoisuuden indikaattorit 14

15 Eräs lopputuote: Avainlajien levinneisyyden mallinnus Esimerkki: Rakkolevä Ihmispaineiden paikkatietoanalyysit Ihmispaineiden lukumäärä Suomenlahdella ja Saaristomerellä (1 km ruudulla) MERIGIS-hanke / Marco Nurmi 15

16 Lajitieto + ihmispainetieto = konfliktitieto? Hauen ja särjen poikastuotantoalue Hauen poikastuotantoalue Putkijohto Kaapeli Väylä RKTL & SYKE FGFRI & SYKE 2011 VELMUn lopputuote: Suomen Meriatlas? Vrt. Suomen Lintuatlas Merikotka Lintulajien esiintymistieto kerättiin 10x10 km 2 ruuduista koko Suomesta vuosina

17 Yhteenveto CBD:n 10 % on hyvä tavoite, mutta suojelualueiden määrä ei korvaa laatua. Tärkeää parantaa suojelun tehokkuutta Suojelualueiden tulee muodostaa kattava verkosto. Verkosto voidaan optimoida mikäli tietoa vedenalaisesta luonnosta ja siihen kohdistuvista paineista on tarpeeksi VELMU tuottaa paikkatietoa vedenalaisen luonnon monimuotoisuudesta VELMU-tietoa käytetään meren suojelun ja käytön suunnittelussa Riku Lumiaro 17