Lappohjan taajaman ranta-alueiden asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen liittyvän vesialueen luontoselvitys 2016

Transkriptio

1 Monivesi Oy Tilaaja: Sito Oy Lappohjan taajaman ranta-alueiden asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen liittyvän vesialueen luontoselvitys 2016 Raportti Ari Ruuskanen & Kimmo Karell 1

2 Sisällys: Lyhennelmä ja yhteenveto 3 1. Johdanto ja työn tarkoitus 4 2. Arviointimenetelmät 4 3. Alueen kuvaus ja luontoselvityksen kohdistaminen 4 4. Selvitykset Vesikasvit Pohjaeläimet 6 Rantavyöhykkeen pohjaeläimet 6 Luontodirektiivin lajit 6 5. Lähdeluettelo 7 Liitteet Liite 1. Lähivaikutusalueen sijainti 8 Liite 2. Valokuvia lähivaikutusalueelta 9 Raportin laati: Ari Ruuskanen, FT & Kimmo Karell, FM Pohjaeläinmääritykset: Kimmo Karell, FM Monivesi Oy ari.ruuskanen@monivesi.fi Puh Työ:

3 Lyhennelmä ja yhteenveto Tämä työ on seuraavaan dokumenttiin liittyvä vesialueen luontoselvitys: Lappohjan taajaman rantaalueiden asemakaava ja asemakaavan muutos joka koskee osaa Lappohjan taajamasta. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Hangon kaupunki). Työssä selvitettiin kaavan lähivaikutusalueen vedenalaisen osan eli rantavyöhykkeen luontoarvot vesikasvillisuuden ja selkärangattomien eläinten osalta Kaavan lähivaikutusalue sijaitsee kokonaisuudessaan Natura-alueella Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue. Vedenalaista luontoa voidaan luonnehtia Natura 2000 (1110) Vedenalaiset hiekkasärkät luontotyypiksi. Kaavan lähivaikutusalueen rantavyöhyke on laadultaan hiekkapohjaa, joka syvenee ensin loivasti parin metrin syvyiseksi muutaman kymmenen - sadan metrin matkalla ja sen jälkeen syvenee jyrkästi. Vedenalainen luonto ja sen luontoarvot koostuvat hiekkapohjalla kasvavista putkilokasveista ja niiden seassa esiintyvistä selkärangattomista eläimistä. Joissain kohdissa rannan lähellä esiintyy myös ruovikkoa. Näytepisteissä havaittiin yhdeksän vesikasvilajia, joista yksi, Merihapsikka (Ruppia maritima), oli silmälläpidettävä (NT) laji. Muut havaitut vesikasvilajit olivat yleisiä ja luontotyypille tyypillisiä. Selkärangattomista pohjaeläimistä määritettiin kuusi taksonia, joista suurin ryhmä (87 % osuus) oli kotilot. Havaitut lajit olivat yleisiä ja tyypillisiä kyseiselle pohjatyypille eikä uhanalaisia tai luontodirektiivissä mainittuja lajeja löytynyt. Ruovikoista otetuissa näytteissä ei myöskään esiintynyt uhanalaisia tai luontodirektiivissä mainittuja lajeja. Pohjanpitäjänlahden Lappohjan Tvärminnen alueella on tehty vesikasvillisuuden seurantaa usean kymmenen vuoden ajan. Tulosten perusteella alueella on viitteitä vesikasvien monimuotoisuuden taantumisesta. Pääasiallisimpia syitä tai uhkia monimuotoisuudelle on arveltu olevan ihmistoiminnan aiheuttama yleinen meren rehevöityminen ja vesirakentaminen. Kaavan tai sen suunnitelman vaikutus ja merkittävyys vedenalaisiin luontoarvoihin määräytyvät toiminnan laadun ja laajuuden kautta sekä mahdollisesta yhteisvaikutuksesta lähialueiden hankkeiden kanssa. Yleisnäkymä lähivaikutusalueesta pinnan päällä ja pinnan alla. 3

4 1. Johdanto ja työn tarkoitus Tämä työ liittyy Lappohjan taajaman ranta-alueiden asemakaava ja asemakaavan muutos joka koskee osaa Lappohjan taajamasta. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma dokumenttiin (Hangon kaupunki 2016). Tämä työ koskee suunnittelualueen ja kaavoituksen lähivaikutusalueen vedenalaista osaa eli sen rantavyöhykettä (kuva 1). Työn tarkoitus on selvittää kaavan lähivaikutusalueen vedenalaiset luontoarvot lakien ja asetusten vaatimalla tarkkuudella. 6. Vesikasvinäytepiste Pohjaeläinnäytepiste X 1. Vedenalainen osa Kuva 1. Lappohja. Suunnittelualueen alustava rajaus ilmaistuna punaisella värillä ja kaavoituksen lähivaikutusalue punaisella katkoviivalla. Tämä työ koskee lähivaikutusalueen vedenalaista osaa. Ympyrät (ja numerot) osoittavat vesikasvillisuuden, tähti pohjaeläinten ja X ruovikon selkärangattomien eläinten näytteenottopisteitä. Pohjakartta: Hangon kaupunki, Lappohjan taajaman ranta-alueiden asemakaava ja asemakaavan muutos joka koskee osaa Lappohjan taajamasta. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Arviointimenetelmät Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin pohjana käytetään asiaan liittyviä lakeja ja asetuksia, kenttätöiden tuloksia, sekä lähdeluettelo-osuudessa mainittuja dokumentteja (=olemassa oleva aineisto) liittyen erityisesti tähän hankkeeseen. Kaavan lähivaikutusalueella tehtiin lisäksi kenttätöitä, joissa selvitettiin vesikasvillisuuden ja selkärangattomien pohjaeläinten nykytilanne. Työt tehtiin tutkimusalalla yleisesti käytetyin menetelmin. Kenttätyöt tehtiin 19. ja Alueen kuvaus ja luontoselvityksen kohdentaminen Kaavan lähivaikutusalue sijaitsee kokonaisuudessaan Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualueella (Natura -tietolomake FI ). (Liite 1.) Alueen Natura luontotyypit, niiden osuus ja suojeluperusteiden yhteenveto on esitetty taulukossa 1. Lappohjan kaavan lähivaikutusalueelta löytyy pääasiassa Natura (1110) Vedenalaiset hiekkasärkät luontotyyppiä. Kaavan lähivaikutusalueen luontoselvitys ja ympäristövaikutusarvio kohdennettiin (1110) Vedenalaiset hiekkasärkät luontotyypin suojeluperusteisiin ja Luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajeihin, joita ovat vedenalainen makrofyyttikasvillisuus (vesikasvit ja levät) ja tietyt selkärangattomat pohjaeläimet. (Taulukko 1.) 4

5 Taulukko 1. Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualueella esiintyvät vedenalaiset luontotyypit, niiden osuus koko Natura-alueesta Natura-tietolomakkeen FI mukaan sekä joitain luonnonarvoja ja suojeluperusteita Airaksinen & Karttunen (2001) mukaan. Vedenalainen Natura -luontotyyppi Osuus koko Natura-alueesta % Esiintyminen kaavan lähivaikutusalueella ja pääasiallinen suojeluperuste 1110 Vedenalaiset hiekkasärkät 2 Makrofyyttikasvillisuus 1170 Riutat 1 Ei esiinny vaikutusalueella* 1160 Laajat matalat lahdet 2 Ei esiinny vaikutusalueella 1150 Rannikon laguunit 1 Ei esiinny vaikutusalueella *Riutat ovat kallioisia muodostumia. Laituriperustuksia tms. ei lasketa riutoiksi tässä yhteydessä. 4. Selvitykset Kaavan lähivaikutusalueen rantavyöhyke on hiekkapohjaa, joka syvenee loivasti parin metrin syvyyteen muutaman kymmenen - sadan metrin matkalla ja sen jälkeen jyrkästi. Vaikutusalueen itäpuolella rannan lähellä esiintyy ruovikkoa (Phragmites -kasvustoa) ja länsipuolen rannat ovat hiekkarantoja. Vedenalainen luonto ja sen arvot koostuvat hiekkapohjalla esiintyvistä putkilokasveista ja selkärangattomista eläimistä. Liitteessä 2 on esitetty valokuvia vaikutusalueelta Vesikasvit Materiaalit ja menetelmät sekä tulokset Vesikasvinäytteet otettiin kuudesta näytepisteestä (kuva 1). Jokaisesta näytepisteestä kerättiin vesikasveja Luther-haralla ja varsiharalla, sekä vesikiikaria käyttäen. Haroilla otettiin näytteitä 0,2-3 metrin syvyydeltä siihen asti kunnes uusia lajeja ei enää löytynyt. Näytepisteiden koordinaatit ovat liitteessä 1. Näytepisteistä löytyi yhteensä yhdeksän vesikasvilajia (taulukko 2). Putkilokasveja oli kahdeksan lajia ja näkinpartaisia yksi. Putkilokasveista merihapsikka (Ruppia maritima) on määritelty silmälläpidettäväksi (NT) lajiksi. Hapsivita (Stuccenia pectinata) on mainittu Vedenalaiset hiekkasärkät -luontotyypin ominaislajiksi. Näkinpartaisista esiintyi mukulanäkinparta (Chara aspera), joka on alueella tyypillinen ja yleinen. Lisäksi pohjilla oli irtonaisena rakkolevää (Fucus vesiculosus) sekä vesikasvillisuuteen takertuneena irtonaista pilviruskolevää (Ectocarpus siliculosus) ja jouhilevää (Chorda filum). Kaavan lähivaikutusalueella ja lähivaikutusalueen läheisyydessä on tehty vesikasvillisuuteen liittyviä seurantoja ja tutkimuksia aikaisemminkin. Länsi-Uudenmaan vesiensuojeluyhdistyksellä on makrofyyttien seurantalinja tämän tutkimuksen pisteen numero 3 vieressä (Holmberg ym. 2015). Viereisen Koverharin sataman edustalla tehtiin vuonna 2016 vesikasvillisuuskartoitus liittyen sataman laajennukseen (Ruuskanen 2016). Lisäksi Pitkänen (2007) on pro gradu -tutkielmassaan selvittänyt alueen vesikasvillisuutta ja vesikasvillisuuden pitkäaikaisia muutoksia. Tämän työn vesikasvillisuuspaikat olivat samoja kuin Pitkäsen (2007) tutkielmassa käytetyt, mikä mahdollisti vertailun ja pitkäaikaisen suuntauksen havaitsemisen kasvillisuuden esiintymisessä. Pitkäsen (2007) työ on tehty noin 10 vuotta sitten, joten katsottiin tarpeelliseksi tehdä ajantasainen selvitys Tämän työn tulokset olivat samansuuntaisia alueella aikaisemmin tehtyjen selvitysten ja tutkimusten tulosten kanssa. Kenttätöissä havaittu lajisto oli samaa kuin aikaisemmin tehdyissä tutkimuksissa, mutta verrattuna vanhempiin tutkimuksiin (Pitkänen 2007) lajistoa löytyi vähemmän. Pitkäaikaistutkimusten perusteella Lappohjassa ja sitä ympäröivällä alueella (ja myös muualla rannikollamme) on viitteitä vesikasvien monimuotoisuuden taantumisesta. Pääasiallisimpia syitä Vedenalaiset hiekkasärkät luontotyypin vesikasvillisuuden ja luontoarvojen taantumiselle on arveltu 5

6 olevan ihmistoiminnan aiheuttama yleinen meren rehevöityminen, ranta-alueiden käyttö ja vesirakentaminen (Raunio ym. 2008). Toisaalta jotkut lajit saattavat hyötyä rehevöitymiskehityksestä. Taulukko 2. Näytepisteistä löydetyt pohjaan kiinnittyneet lajit. x=laji esiintyy. Punainen korostusväri = silmälläpidettävä laji. Näytepisteiden sijainnit (1-6) on näytetty kuvassa 1. Näytepiste Laji Ahvenvita Potamogeton perfoliatus x x x Hapsivita Stuckenia pectinata x x x x Isohaura Zannichellia major x x Järviruoko Phragmites australis x x Karvalehti Ceratophyllum demersum x Merihapsikka Ruppia maritima x Mukulanäkinparta Chara aspera x x Pikkuhaura Zannichellia palustris x x Tähkä-ärviä Myriophyllum spicatum x x 4.2.Pohjaeläimet Rantavyöhykkeen pohjaeläimet Materiaalit ja menetelmät sekä tulokset Rantavyöhykkeen vesikasvillisuuden seassa olevat selkärangattomat pohjaeläimet selvitettiin kenttätöillä. Näytepisteestä numero 15 otettiin 1,5 metrin syvyydestä 3 rinnakkaisnäytettä Ekmannoutimella. Näytteet otettiin kasvillisuuden seassa olevilta alueilta. Näytteet siivilöitiin 0,5 mm seulalla. Siivilöidyt pohjaeläimet säilöttiin 30 % / 70 % etax / merivesi liuokseen myöhempää lajinmääritystä varten. Määritys tehtiin mikroskoopilla 30 x suurennoksella. Rantavyöhykkeen näytepisteestä löytyi yhteensä kuusi pohjaeläin taksonia (ryhmää) ja yksi hyönteinen (surviaissääski) (taulukko 3). Suurin ryhmä oli kotilot (87 %), josta hoikkasarvikotilo (Bythnia tentaculata) muodosti suurimman yksilömäärän. Lajisto oli luontotyypille ominaista. Vaikutusalueen rantavyöhyke on 1,5 metrin syvyydellä alttiina mm. aallokolle, joka muovaa pohjaeläinten yhteisörakennetta. Lajilukumäärä oli suhteellisen vaatimaton verrattuna lähialueen vähemmän aallokolle alttiiseen paikkaan, jossa taksoneja saattaa olla yli 20 (Boström ym. 2002). Luontodirektiivin lajit Materiaalit ja menetelmät sekä tulokset Luontodirektiivissä mainitut lajit ovat kovakuoriasia. Niiden mahdollisia esiintymispaikkoja vaikutusalueella ovat ruovikkorannat. Ruovikosta otettiin näytteitä tarkoitukseen sopivalla haavilla yhdestä näytepisteestä sekä tarkasteltiin silmämääräisesti kovakuoriaisten mahdollista esiintymistä (kuva 1). Vesikasvipisteillä numero 5 ja 6 kovakuoriaislajistoa tarkasteltiin ruovikosta silmämääräisesti. Luontodirektiivin mukaisia lajeja ei löytynyt. Taulukko 3. Havaitut pohjaeläin- ja hyönteis-taksonit. Oikealla arvot piirakkakaaviona. Taksoni / laji Yksilöä m² Värysmadot Cyanophthalma obscura Viherlimamato 25 Kotilot Bithynia tentaculata Hoikkasarvikotilo 1525 Hydrobia spp. (ref. Potamoprygus antipodium) Sukkulakotilo 125 Simpukat Macoma baltica Liejusimpukka 50 Ceratoderma glaucum Idänsydänsimpukka 25 Raakkuäyriäiset Ostracoda sp. Raakkuäyriäinen 50 Hyönteiset Chironomus sp. Surviaissääski 25 Raakkuäyriäiset 3 % Hyönteiset 1 % Simpukat 8 % Värysmadot 1 % Kotilot 87 % 6

7 5. Lähdeluettelo Airaksinen & Karttunen 2001: Natura 2000 luontotyyppiopas. - Suomen ympäristökeskus. Boström C., Bonsdorff E., Kangas P. & Norkko A. 2002: Long-term Changes of a Brackish-water Eelgrass (Zostera marina L.) Community Indicate Effects of Coastal Eutrophication. - Estuarine, Coastal and Shelf Science 55: Hangon kaupunkin 2016: Lappohjan taajaman ranta-alueiden asemakaava ja asemakaavan muutos joka koskee osaa Lappohjan taajamasta. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Holmberg R., Ranta E., Mettinen A., Suonpää A. & Valtonen M. 2015: Mustionjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry julkaisu 254/ Natura 2000 luontotyyppien inventointiohje. SYKE Metsähallitus. Versio Natura-tietolomake FI Pitkänen H. 2007: VESIKASVILLISUUDESSA TAPAHTUNEET PITKÄAIKAISET MUUTOKSET TVÄRMINNEN TAMMISAAREN SAARISTON ALUEELLA. Pro gradu tutkielma. Helsingin yliopisto. Raunio A., Schulman A. & Kontula T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. - Suomen ympäristö 8 (2). Ruuskanen 2016: Hangon Koverharin (i) sataman kunnossapitoruoppauksen ja laiturin uudistamisen sekä (ii) sataman syventämisen ja uuden laituriin vesirakentamisen ympäristövaikutusten arvio Rantavyöhykkeen vesikasvillisuus, Monivesi Oy, Söderman 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Suomen ympäristökeskus. 7

8 Liite 1. Lappohjan kaava(suunnitelman) lähivaikutusalueen suuntaa-antava sijainti ja laajuus suhteessa Tammisaaren ja Hangon ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualueeseen. Karttapohja: ympäristöhallinnon avoin aineisto. Lähivaikutusalue Hanko Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue Näytepisteiden koodit ja sijainnit WGS84 (ks. kuva 1) Näytepiste Pohjoinen Itä

9 Liite 2. Valokuvia lähivaikutusalueelta. Yleisnäkymä vaikutusalueen länsiosasta. Pohjan tummat alueet ovat vesikasvillisuutta. Yleisnäkymä vaikutusalueen itäosasta ja ruovikko (Phragmites) kasvustoa. Näytepiste 3: Hapsivita oli yleinen vesikasvi vaikutusalueella. Merihapsikka (Ruppia maritima) on silmälläpidettävä (NT) laji. Hiekkapohjanäyte ja liejusimpukka. 9