Natura -luontotyyppien mallinnus FINMARINET -hankkeessa. Henna Rinne Åbo Akademi, Ympäristö- ja meribiologian laitos

Transkriptio

1 Natura -luontotyyppien mallinnus FINMARINET -hankkeessa Henna Rinne Åbo Akademi, Ympäristö- ja meribiologian laitos 1

2 Natura luontotyypit FINMARINETissa Luontodirektiivin liitteessä I mainittuja luontotyyppejä, joita Natura 2000 verkosto suojelee FINMARINETin luontotyyppimallinnuksessa pääpaino kokonaan vedenalaisissa luontotyypeissä, joita ei voi mallintaa esim. rantaviivan muodon avulla Riutat (1170) Hiekkasärkät (1110) Sivutuotteena myös Harjusaarten (1610) vedenalaiset osat Ulkosaariston luotojen (1620) vedenalaiset osat Kartat tehty kaikille FINMARINET tutkimusalueille: esitelmässä esimerkkeinä Saaristomeri ja Itäinen Suomenlahti 2

3 Luontotyyppien määritelmät Riutat Vedenalaisia tai laskuveden aikana paljaana olevia kallioita tai eloperäisiä kivennäistymiä vedenalaisessa vyöhykkeessä. Yleensä pohjalevä- ja pohjaeläinyhteisöitä vyöhykkeinä Esimerkkilajeja: rakkolevä, haarukkalevä, liuskapunalevä, sinisimpukka... keskeistä kova pohja, ympäristöstä kohoaminen + levävyöhykkeet tai sinisimpukka (tyyppilajeja) Vedenalaiset hiekkasärkät Pysyvästi vedenalaisia hiekkasärkkiä, jotka kohoavat ympäristöstään, max 20 metrin syvyydessä Kasvittomia tai hiekkapohjien tyyppilajistoa Esimerkkilajeja: meriajokas, hapsivita, hapsikat (Ruppia), mukulanäkinparta keskeistä hiekka/sorapohja, ympäristöstä kohoaminen 3

4 Luontotyyppien mallinnus Pohjan muodot: kohoumat Pohjan maalaji Kasvillisuus (lajimallit) 4

5 AINEISTOT Syvyysmalli (TY Maantiede, Harri Tolvanen) Korkeusmalli Maanmittauslaitos Topografinen malli Geologiset aineistot: GTK:n geologiset kartat 1: Akustis-seismiset luotaukset, viistokaikuluotaukset Kartoituksissa 500m linjaväli Tulkinnat varmennettu pohjanäyttein Ei täyspeittävyyttä Alueilla, joilta ei tarkempaa geologista tietoa saatavilla 1: geologiset kartat Terrestriset aineistot 1: Pohjan muodot - Saaristomeri Anu Kaskela (GTK) Resoluutio 25m x 25m FINMARINET loppukonferenssi, Tieteiden talo

6 Pohjan muodot Anu Kaskela (GTK) ArcGISin lisäosa Benthic Terrain Modeller (BTM) Vertailee solun korkeutta ympäröivien solujen korkeuden keskiarvoon BPI arvo Positiivinen = ympäristöään korkeamalla Neagatiivinen = ympäristöään matalammalla 13 pohjanmuotoluokkaa FINMARINET loppukonferenssi, Tieteiden talo

7 BPI Struct ure Vertailu muodon ja geologian välillä Anu Kaskela (GTK) Pohjan muotoja ja maalajeja vertailtiin keskenään, alueilla joilla tarkkaa geologista tietoa oli saatavilla Tulokset ekstrapoloitiin alueille, joilta tarkkaa geologista tietoa ei ole. Saaristomerellä rajattiin lisäksi Salpausselän jatkeet erillisiksi alueiksi, joilla maalajien ja muotojen vertailu tehtiin erikseen Count of Main_subs Column Labels Row Labels Grand Total 2 20,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 25,00 % 30,00 % 5,00 % 20,00 % 0,00 % 100,00 % 5 89,60 % 1,80 % 1,64 % 0,23 % 1,56 % 3,05 % 1,80 % 0,04 % 0,27 % 0,00 % 100,00 % 7 10,49 % 0,70 % 1,57 % 0,70 % 2,27 % 15,38 % 43,01 % 7,69 % 18,01 % 0,17 % 100,00 % 8 68,21 % 3,79 % 1,92 % 1,08 % 3,74 % 12,16 % 5,84 % 0,89 % 2,38 % 0,00 % 100,00 % 9 66,48 % 3,66 % 1,44 % 0,43 % 3,30 % 17,37 % 3,88 % 0,65 % 2,80 % 0,00 % 100,00 % 11 45,04 % 3,84 % 1,49 % 0,96 % 4,04 % 18,88 % 17,67 % 2,39 % 5,64 % 0,07 % 100,00 % 13 77,78 % 2,97 % 3,19 % 0,99 % 2,64 % 6,93 % 4,95 % 0,22 % 0,33 % 0,00 % 100,00 % Grand Total 59,84 % 3,24 % 1,69 % 0,78 % 3,28 % 13,79 % 11,69 % 1,62 % 4,03 % 0,04 % 100,00 % Substrate 1 = Rock 7

8 Kovat kohoumat = mahdolliset riutat 8

9 Kovat kohoumat - syvyydet 9

10 Ulkosaariston luodot vedenalaiset osat Ulkosaaristossa pintaan tulevat riutat rajattu Ulkosaariston luodot - luontotyypin vedenalaisiksi osiksi 20m syvemmät alueet rajattu pois (ei kasvillisuutta) Kaikkien ulkosaaristossa sijaitsevien luotojen ympärille analyysi ei tunnistanut kohoumaa (Kökar, Hiittinen) resoluutiokysymys 10

11 Kovat kohoumat - lajit Tieto riutoille tyypillisten lajien esiintyismalleista yhdistetty kovien pohjien kohoumiin (kohoumat joissa rakkolevää, kohoumat joissa sinisimpukkaa jne. Saaristomerellä mallinnettu 7 lajia 11

12 Hiekka/sorakohoumat Itäinen Suomenlahti 12

13 Harjusaarten vedenalaiset osat Hiekka/sorakohoumat, jotka yhteydessä tunnettuihin harjusaariin 13

14 Luontotyypit Itäinen Suomenlahti 14

15 Luontotyypit - Saaristomeri FINMARINET loppukonferenssi, Tieteiden talo

16 Karttojen luotettavuus / käytettävyys Kartoilta tieto luontotyyppien mahdollisesta esiintymisestä: kartat soveltuvat esim. tarkempien kartoitusten suunnitteluun. Luontotyypin esiintyminen tulisi varmentaa maastossa ennen karttojen käyttöä päätöksenteossa. Saaristomerellä rohkaisevia tuloksia riuttojen osalta: 88%:lla varmennetuista riutoista oli riutoille tyypillistä lajistoa. (pintaan ulottuvat mukana) Etenkin ulkomerellä syvyysmalli on epätarkka ja se vaikuttaa suoraan pohjanmuotokarttoihin; todellisuudessa pohja on paljon pienipiirteisempää kuin mitä kartat antavat ymmärtää. Tarkka geologinen tieto ei kata kaikkia alueita; pohjan muoto/geologia -tiedon ekstrapolointiointi aiheuttaa virhettä. Pohjan heterogeenisuus saaristoalueilla suuri haaste; Monet riutoiksi tai hiekkasärkiksi luokitelluista kohoumista sisältää sekä riuttamaisia että hiekkasärkkämäisiä elementtejä. 16

17 Tarkkaan kartoitettu alue Tammisaari EEZ 17

18 Yhteenveto Paljon uutta karttapohjaista tietoa merialueiden suojelun kannalta tärkeistä luontotyypeistä, riutoista ja hiekkasärkistä. Vastaavia kartoja ei ennen ole ollut saatavilla. Karttoihin yhdistetty syvyystieto ja lajitieto Antavat mahdollisuuden kartoitusten tarkempaan kohdentamiseen. Kartat perustuvat tällä hetkellä parhaaseen mahdolliseen saatavilla olevaan tietoon. Karttoja käytettäessä täytyy kuitenkin muistaa mallinnusprosessiin liittyvät epävarmuustekijät. Kartat saatavilla hankkeen päättyessä (6 / 2013) FINMARINETin karttapalvelussa. 18

19 Kiitos! FINMARINET-partnerit: GTK, TY maantiede, Metsähallitus, SYKE Muut VELMU-kartoituksia tekevät tahot 19