MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA"

Jalmari Mikkola
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA VEDENALAISEEN LUONTOON? ENERGINEN SELKÄMERI TAPIO SUOMINEN SUUNNITTELIJA VELMU-YHTEISTYÖ SELKÄMERELLÄ -HANKE

avomerellä sijaitsevat matalat vesialueet Matalissa vesissä valo pääsee pohjaan

2 TAUSTAA Kuva: Metsähallitus 2010 ERIKOISLAATUISIA YMPÄRISTÖJÄ Tuulivoimarakentamiselle otollisia ympäristöjä ovat mm. avomerellä sijaitsevat matalat vesialueet Matalissa vesissä valo pääsee pohjaan asti, joten lajistokin on rikkaampaa Avomeren kirkkaammissa vesissä valo pääsee tunkeutumaan rannikkoalueita syvemmälle

Kuva: SYKE 2010 TAUSTAA MUTTA HUONOSTI TUNNETTUJA Lajitasolla eliöstö tunnetaan parhaiten, lajien vuorovaikutussuhteet ja eliöyhteisöt huonommin

3 Kuva: SYKE 2010 TAUSTAA MUTTA HUONOSTI TUNNETTUJA Lajitasolla eliöstö tunnetaan parhaiten, lajien vuorovaikutussuhteet ja eliöyhteisöt huonommin Kasvillisuus, pohjaeläimet, kalat, merinisäkkäät, geologinen ympäristö Alueellisesti kattavaa tietoa lajeista ja luontotyypeistä ei ole

Kuva: Metsähallitus 2010 Pohjan muotojen ja aineksen muutokset Kasvualustojen tuhoutuminen Sedimentaation nopeutuminen Kalojen lisääntymis- ja syönnösalueiden muutokset Veden samentuminen Valo ja

4 Kuva: Metsähallitus 2010 Pohjan muotojen ja aineksen muutokset Kasvualustojen tuhoutuminen Sedimentaation nopeutuminen Kalojen lisääntymis- ja syönnösalueiden muutokset Veden samentuminen Valo ja yhteyttäminen Eliöstön ravinnonsaanti Haitallisten aineiden leviäminen Melu Melu etenee nopeasti ja kuuluu kauas vedessä Voimakkaat äänet, kuten junttaaminen ja räjäytykset karkottavat kaloja ja merinisäkkäitä

5 Kuva: Metsähallitus 2010 SUORAT VAIKUTUKSET Virtaukset Pienialaiset vaikutukset, suuret virtauskuviot tuskin muuttuvat Sedimentaatio-eroosio pohjien tasapainon muutokset Samentuminen Matalataajuinen melu Stressi, merinisäkkäiden kommunikointi Laivaväyliltä ja aallokosta lähtevä melu Sähkökentät Vaikuttavan kalojen liikkumiseen, mutta vaikutuksen laajuudesta ei varmuutta

6 EPÄSUORAT VAIKUTUKSET Merenpohjan lajisto muuttuu mm. uusien kasvualustojen ansiosta Sedimenttipohjille voi siirtyä kovien pohjien lajistoa, joka kiinnittyy rakenteisiin Jos valo ei ole ennen riittänyt pohjaan asti, valoisan kerroksen rakenteisiin voi kiinnittyä alueelle epätyypillistä uutta lajistoa, jonka lajisuhteet riippuvat mm. alueen rehevyystasosta Esimerkki: Uusi ympäristö voi olla suotuisa eri lajeille kuin ennen, mikä voi aiheuttaa vaikeasti ennakoitavia muutoksia esim. kalastoon Esimerkki: Valoisan kerroksen rakenteisiin kiinnittyvän eliöstön takia rehevillä alueilla perustuotanto kasvaa, mikä saattaa johtaa pohjia peittävien rihmalevämassojen kertymiseen ja sitä kautta ongelmiin pohjilla

EPÄSUORAT VAIKUTUKSET Alueella pysyvästi elävät lajit voivat sopeutua, mutta vaikutuksia voi olla vaelluskalojen reitteihin tai laajalla alueella liikkuvien kalojen käyttäytymiseen Toisaalta moni muu

7 EPÄSUORAT VAIKUTUKSET Alueella pysyvästi elävät lajit voivat sopeutua, mutta vaikutuksia voi olla vaelluskalojen reitteihin tai laajalla alueella liikkuvien kalojen käyttäytymiseen Toisaalta moni muu ihmisen toiminta, kuten kalastus vaikeutuu tai kokonaan loppuu alueella, jolloin luonnonympäristön kannalta tuulivoimarakentamisella voi olla positiivisiakin vaikutuksia Kuva: Metsähallitus

8 Puretaanko voimalat, jätetäänkö vedenalaiset rakenteet paikalleen Uusi ympäristön muutos, kun tasapaino laitosten ja luonnonympäristön välillä on jo saavutettu

Kuva: Metsähallitus 2010 JOHTOPÄÄTELMIÄ Tuulivoimarakentamisen vaikutuksia vedenalaiseen luontoon on seurattava alusta asti Huolella tehdyt selvitykset palvelevat kaikkia asianosaisia Eliöyhteisöjen

9 Kuva: Metsähallitus 2010 JOHTOPÄÄTELMIÄ Tuulivoimarakentamisen vaikutuksia vedenalaiseen luontoon on seurattava alusta asti Huolella tehdyt selvitykset palvelevat kaikkia asianosaisia Eliöyhteisöjen muutokset voivat olla merkittäviä ja ne voivat vaikuttavat lopulta myös lajeihin, joihin suorat vaikutukset eivät yllä Vedenalaisen luonnon piirteet on kartoitettava alueellisesti kattavasti, jotta voidaan tehdä todellista sijainninohjausta

Samankaltaiset tiedostot

Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus

Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus 6.11.2018 Kompensaatiot merellä Itämeren luonnon tilan heikentyminen johtuu ihmisen toiminnasta merellä, rannikolla