IHMISTOIMINNAN JA SUOJELUN VAIKUTUKSET SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISEEN SAARISTOON
|
|
- Julia Tikkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 IHMISTOIMINNAN JA SUOJELUN VAIKUTUKSET SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISEEN SAARISTOON MITÄ MIELTÄ OLET? Helsingin yliopisto, Göteborg University, Suomen Ympäristökeskus, Coastal Research and Planning Institute, Klaipeda University, Swedish Board of Fisheries, Åbo Akademi Tammikuu
2 1. Aluksi kysymme muutamia taustatietoja tulosten tilastollista käsittelyä varten 1.1 Minä vuonna olet syntynyt? VUOSI 1.2 Mikä on sukupuolesi? NAINEN/MIES 1.3 Mikä on korkein koulutustasosi? perus/kansakoulu, ammattikoulu, lukio, korkeakoulututkinto, yliopistollinen jatkotutkinto 1.4 Kuinka monta henkilöä asuu kotitaloudessasi sinut mukaan lukien? HENKILÖIDEN LUKUMÄÄRÄ 1.5 Kuinka moni heistä on alle 18 vuotias? HENKILÖIDEN LUKUMÄÄRÄ 1.6 Mitkä ovat nettokuukausitulosi verojen jälkeen? Sisällytä summaan kaikki tulonlähteesi kuten palkka, eläke, lapsilisä, opintotuki, työttömyys ja muut tuet. alle 1000 euroa euroa euroa euroa euroa 3000 euroa tai enemmän 1.7 Mikä on postinumerosi? POSTINUMERO Alla olevassa kartassa näkyy alue, jota tässä kyselyssä sanotaan Suomen ja Ruotsin saaristoksi. Se on maailman suurin saaristo lukuisine saarineen. Tämän kyselyn kysymykset 2 14 liittyvät karttaan rajattuun alueeseen. 2. Onko sinulla seuraavanlaisia yhteyksiä Suomen ja Ruotsin saaristoon? Kyllä Ei 2
3 2.1 Asutko lähellä Suomen ja Ruotsin saariston rantaa? Jos kyllä, kuinka lähellä? KILOMETREINÄ 2.2 Oletko aikaisemmin asunut lähellä Suomen ja Ruotsin saariston rantaa? Jos kyllä, kuinka lähellä? KILOMETREINÄ 2.3 Oletko vieraillut Suomen ja Ruotsin saaristossa? 2.4 Oletko viettänyt vapaa aikaa Suomen ja Ruotsin saaristossa (esim. kävellyt rannalla, uinut, veneillyt, kalastanut tai kesämökkeillyt). Jos kyllä, missä ja miten olet viettänyt vapaa aikaa? 2.5 Onko työsi tai toimeentulosi läheisessä yhteydessä Suomen ja Ruotsin saaristoon? 2.6 Oletko sinä tai joku kotitaloutesi jäsen osallistunut Suomen ja Ruotsin saariston suojelemiseen? 2.7 Syödäänkö kotitaloudessasi Suomen ja Ruotsin saariston kalaa? 2.8 Onko Suomen ja Ruotsin saaristolla muita yhteyksiä elämääsi? Jos kyllä, mitä? 3. Suomen ja Ruotsin saaristo (sen ekosysteemit) tuottaa monenlaisia palveluja ihmisille ja muulle luonnolle. Miten tärkeinä itsellesi pidät seuraavia palveluita? Tärkeä Melko tärkeä Jokseenkin tärkeä Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä En osaa sanoa 3.1 Ravinto (esim. kalat, äyriäiset, simpukat) 3.2 Virkistys ja vapaa ajanviettomahdollisuudet 3.3 Kulttuuriperintö liittyen vanhoihin Suomen ja Ruotsin saariston elinkeinoihin 3.4 Kasvien ja eläinten elinympäristöt 3.5 Tila energiantuotannolle (esim. tuuli ja aaltovoimalle) 3.6 Väylät meriliikenteelle ihmisten ja tavaroiden kuljetukseen 3.7 Meriluonnon monimuotoisuus 3.8 Meri säätelee ilmastoa 3.9 Merellinen maisema 3.10 Suomen ja Ruotsin saariston tarjoama tieto siitä, miten meri toimii elinympäristönä 3.11 Perintö tuleville sukupolville 3.12 Perustuotanto (esim. kasvien yhteyttäminen) 3.13 Sietokyky (Suomen ja Ruotsin saariston kyky korjata siihen kohdistuvia häiriöitä) 3.14 Meriympäristö hajottaa ja varastoi haitallisia aineita 3.15 Biologinen sääntely (esim. simpukat suodattavat merivedestä haitallisia aineita ja näin auttavat ylläpitämään veden uimakelpoisuutta) 3.16 Suomen ja Ruotsin saariston tarjoamat koristeet (esim. simpukat ja meripihka) 3.17 Suomen ja Ruotsin saaristo inspiraation lähteenä 4. Suomen ja Ruotsin saaristo on matala ja tuottoisa. Se tarjoaa elinympäristön monille eläin ja kasvilajeille. Saariston rannikko on tiheään asuttu ja viljelty, joten ihmistoiminnalla on suuri vaikutus saaristoon. Rehevöityminen johtuu liian suuresta määrästä ravinteita (typpi ja fosfori) merivedessä. Rehevöityminen heikentää meriympäristön terveyttä ja toimintakykyä. Rannikkorakentamisen (ruoppaus, veneily, asuminen jne.) myötä eläin ja kasvilajien elinympäristöjä saattaa muuttua pysyvästi. 3
4 Liikakalastuksen ja saariston ympäristön muutosten vuoksi kalakantojen koot pienenevät. Oletko samaa / eri mieltä seuraavista väittämistä? Samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa 4.1 Ennen tätä kyselyä tiesin Suomen ja Ruotsin saariston (ekosysteemien) tuottamista palveluista. 4.2 Suomen ja Ruotsin saariston veden laatu rajoittaa nykyistä virkistyskäyttöäni. 4.3 Annan nykyisin rahaa Suomen ja Ruotsin saariston suojeluun. 4.4 Suomen ja Ruotsin saariston ravinnepitoisuuksien (typpi ja fosfori) tulee olla lähellä luonnollista tasoa (taso, jonka meri kestää). 4.5 Suomen ja Ruotsin saariston ympäristöongelmat kuuluvat mielestäni kolmen huolestuttavimman ympäristöongelman joukkoon maassani. 4.6 Kaikkien Suomen ja Ruotsin saariston saastuttajien tulisi maksaa vedenlaadun parantamisesta. 4.7 Suomen ja Ruotsin saariston kalakantojen kokoa tulisi kasvattaa. 4.8 Suomen ja Ruotsin saariston tila on nykyisin parempi kuin 10 vuotta sitten. 4.9 Suomen ja Ruotsin saariston meriliikennettä ei tulisi rajoittaa Suomen ja Ruotsin saaristosta riippuvaisten elinkeinojen turvaaminen on tärkeää Olen valmis antamaan enemmän rahaa Suomen ja Ruotsin saariston suojeluun kuin mitä nyt jo annan Vesi Suomen ja Ruotsin saaristossa on liian sameaa Voin itse vaikuttaa Suomen ja Ruotsin saariston tilaan Rannikkorakentamista Suomen ja Ruotsin saaristossa ei tulisi rajoittaa Suomen ja Ruotsin saariston elinympäristöjen suojeleminen on tärkeämpää kuin muu toiminta saaristossa On tärkeää, että Suomen ja Ruotsin saaristossa on hyvät mahdollisuudet virkistyskalastukseen. 5. Ihmisten toimintaa Suomen ja Ruotsin saaristossa ja sen läheisyydessä voidaan säädellä ja merta suojella. Itämeren suojelukomission toimintaohjelma (HELCOM Baltic Sea Action Plan) on kaikkia Itämeren maita koskeva poliittinen sopimus, jonka tavoitteena on parantaa meriympäristön tilaa vuoteen 2021 mennessä. Mahdollisia muutoksia Suomen ja Ruotsin saaristossa esitellään alla. 4
5 Tervettä vesikasvillisuutta Haitallista leväkasvustoa Terveellä vesikasvillisuudella tarkoitetaan vedenalaista kasvillisuutta, joka muodostaa ikään kuin vedenalaisia metsiä. Nämä alueet ovat elinympäristöjä monille lajeille. Terveen vesikasvillisuuden katoaminen vähentää lajien määrää. Nykyisin noin kolmasosa terveestä vesikasvillisuudesta on rehevöitymisen takia peittynyt haitalliseen leväkasvustoon. Kun haitallisia leväkasvustoja huuhtoutuu rantaan kesäisin, niiden haju ja rannan limoittuminen haittaavat uimareita ja muita virkistyskäyttäjiä. 5.1 Onko sinulla kokemusta haitallisista leväkasvustoista? Kyllä Ei Asuminen, rakentaminen ja muokkaus saaristossa muuttavat merenpohjaa pysyvästi. Laiturit ja aallonmurtajat sekä ruoppaaminen mahdollistavat veneilyn ja pääsyn virkistysalueille. Kuitenkin esimerkiksi suojaisat ja matalat merialueet ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Muokattua rannikkoaluetta Koskematonta rannikkoaluetta 5.2 Onko sinulla kokemusta rannikkorakentamisen tai ruoppauksen haitallisista vaikutuksista? 5
6 Kyllä Ei Kalakantojen koon kasvamisella on taloudellista ja kulttuurillista merkitystä rannikon asukkaille Suomen ja Ruotsin välisessä saaristossa. Ympäristömuutosten ja liikakalastuksen takia monien kalakantojen koko on pienentynyt. Esimerkiksi suuret petokalat, kuten ahven ja hauki, ovat tärkeitä kalastukselle ja rannikon ympäristölle, kasveille ja muille eläimille. Ahven Hauki (Kuvat: Onko sinulla kokemusta kalakantojen koon muutoksesta? Kyllä Ei Lue tästä taustatietoja ja vastausohjeita kysymyksiä 6 13 varten. - Kysymyksissä 6 13 kartoitetaan mielipiteitä Suomen ja Ruotsin saariston suojelusta vuoteen 2021 asti ja uusien suojelutoimenpiteiden vaikutuksista meriympäristön ominaisuuksiin. Vaikutuksia verrataan siihen, että Suomen ja Ruotsin saariston suojelu jatkuisi nykyisellään. Lisäsuojelun myötä terveen vesikasvillisuuden määrä kasvaa. Terve vesikasvillisuus on elinympäristö monille eläinlajeille. Sen pinnalla EI kasva haitallista leväkasvustoa. Terve vesikasvillisuus EI haitallisen leväkasvuston tavoin aiheuta riesaa uimareille tai muille virkistyskäyttäjille. Lisäsuojelun myötä nykyisiä koskemattomia alueita ei rakenneta eikä ruopata. Nämä alueet ovat tärkeitä elinvoimaisen eläin ja kasvilajiston kannalta. Lisäsuojelun myötä kalakantojen koko kasvaa. Tällä on taloudellista ja kulttuurillista merkitystä rannikon asukkaille. Uusia suojelutoimenpiteitä varten tarvitaan rahoitus, joka kerätään kertaluontoisena vapaaehtoisena hoitomaksuna. Suomen ja Ruotsin saariston hoitomaksu käytetään kokonaisuudessaan Suomen ja Ruotsin saariston suojeluun. - Kysymykset 6 13 ovat vertailutilanteita. Vastaa kuhunkin niistä erillisenä. - Muista vastatessasi, että meren suojeluun käytettävä raha on pois muusta kulutuksestasi. 6
7 6 6.1 Kumpi vaihtoehdoista on sinulle mieluisempi? 6.2 Kuinka paljon huomioit seuraavia ominaisuuksia valitessasi mieluisempaa vaihtoehtoa? Terveen vesikasvillisuuden määrä Koskemattomien alueiden säilyminen Kalojen määrä Kertaluontoinen hoitomaksu 6.3 Jos nämä kaksi yllä olevaa vaihtoehtoa olisivat ainoat vaihtoehdot suojella Suomen ja Ruotsin 7
8 7 7.1 Kumpi vaihtoehdoista on sinulle mieluisempi? 7.2 Kuinka paljon huomioit seuraavia ominaisuuksia valitessasi mieluisempaa vaihtoehtoa? Terveen vesikasvillisuuden määrä Koskemattomien alueiden säilyminen Kalojen määrä Kertaluontoinen hoitomaksu 7.3 Jos nämä kaksi yllä olevaa vaihtoehtoa olisivat ainoat vaihtoehdot suojella Suomen ja Ruotsin 8
9 8 8.1 Kumpi vaihtoehdoista on sinulle mieluisempi? 8.2 Kuinka paljon huomioit seuraavia ominaisuuksia valitessasi mieluisempaa vaihtoehtoa? Terveen vesikasvillisuuden määrä Koskemattomien alueiden säilyminen Kalojen määrä Kertaluontoinen hoitomaksu 8.3 Jos nämä kaksi yllä olevaa vaihtoehtoa olisivat ainoat vaihtoehdot suojella Suomen ja Ruotsin 9
10 9 9.1 Kumpi vaihtoehdoista on sinulle mieluisempi? 9.2 Kuinka paljon huomioit seuraavia ominaisuuksia valitessasi mieluisempaa vaihtoehtoa? Terveen vesikasvillisuuden määrä Koskemattomien alueiden säilyminen Kalojen määrä Kertaluontoinen hoitomaksu 9.3 Jos nämä kaksi yllä olevaa vaihtoehtoa olisivat ainoat vaihtoehdot suojella Suomen ja Ruotsin 10
11 Kumpi vaihtoehdoista on sinulle mieluisempi? 10.2 Kuinka paljon huomioit seuraavia ominaisuuksia valitessasi mieluisempaa vaihtoehtoa? Terveen vesikasvillisuuden määrä Koskemattomien alueiden säilyminen Kalojen määrä Kertaluontoinen hoitomaksu 10.3 Jos nämä kaksi yllä olevaa vaihtoehtoa olisivat ainoat vaihtoehdot suojella Suomen ja Ruotsin 11
12 Kumpi vaihtoehdoista on sinulle mieluisempi? 11.2 Kuinka paljon huomioit seuraavia ominaisuuksia valitessasi mieluisempaa vaihtoehtoa? Terveen vesikasvillisuuden määrä Koskemattomien alueiden säilyminen Kalojen määrä Kertaluontoinen hoitomaksu 11.3 Jos nämä kaksi yllä olevaa vaihtoehtoa olisivat ainoat vaihtoehdot suojella Suomen ja Ruotsin 12
13 Kumpi vaihtoehdoista on sinulle mieluisempi? 12.2 Kuinka paljon huomioit seuraavia ominaisuuksia valitessasi mieluisempaa vaihtoehtoa? Terveen vesikasvillisuuden määrä Koskemattomien alueiden säilyminen Kalojen määrä Kertaluontoinen hoitomaksu 12.3 Jos nämä kaksi yllä olevaa vaihtoehtoa olisivat ainoat vaihtoehdot suojella Suomen ja Ruotsin 13
14 Kumpi vaihtoehdoista on sinulle mieluisempi? 13.2 Kuinka paljon huomioit seuraavia ominaisuuksia valitessasi mieluisempaa vaihtoehtoa? Terveen vesikasvillisuuden määrä Koskemattomien alueiden säilyminen Kalojen määrä Kertaluontoinen hoitomaksu 13.3 Jos nämä kaksi yllä olevaa vaihtoehtoa olisivat ainoat vaihtoehdot suojella Suomen ja Ruotsin 14
15 14 Mikäli valitsit kaikissa vertailutilanteissa mieluummin nykytilan (Suomen ja Ruotsin saaristoa ei suojella nykyistä enemmän), mikä/mitkä seuraavista ovat syitä siihen? Kyllä Ei 14.1 En välitä Suomen ja Ruotsin saariston tilasta 14.2 Ei ole minun vastuullani maksaa Suomen ja Ruotsin saariston tilan parantamisesta 14.3 En usko, että toimenpiteillä olisi vaikutusta Suomen ja Ruotsin saariston tilan paranemiseen 14.4 Muiden maiden tulisi ottaa vastuu Suomen ja Ruotsin saariston tilan paranemisesta 14.5 Olen kiinnostunut Suomen ja Ruotsin saariston suojelusta, mutta hoitomaksu on liian korkea 14.6 Muu syy? Avoin kysymys Kiitos vastauksistanne! 15
Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti
Kysely suomalaisten luontosuhteesta Kyselyn tulosten koonti 21.6.2018 Kyselyllä selvittiin suomalaisten suhdetta luontoon, sen monimuotoisuuden turvaamiseen ja siihen, miten vastuut tulisi jakaa eri tahojen
LisätiedotItämeri pähkinänkuoressa
Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut
LisätiedotTuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?
Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015, Helsinki Neuvotteleva virkamies Maria Laamanen, YM 2 Meristrategiadirektiivi
LisätiedotEkologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus
Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus 6.11.2018 Kompensaatiot merellä Itämeren luonnon tilan heikentyminen johtuu ihmisen toiminnasta merellä, rannikolla
LisätiedotSuojellaan yhdessä meriämme!
Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta
Lisätiedothyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa
Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen
LisätiedotLataa Meren aarteet. Lataa
Lataa Meren aarteet Lataa ISBN: 9789524954358 Sivumäärä: 400 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 28.94 Mb Merellinen luonto kuuluu suomalaiseen kansallismaisemaan. Mutta miltä tuo maisema näyttää veden alla?
LisätiedotMerenhoito ja toimenpideohjelma meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi
Merenhoito ja toimenpideohjelma meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi Ympäristöneuvos Maria Laamanen, ympäristöministeriö Itämerihaaste 10 v -tilaisuus 14.12.2017 Meristrategiadirektiivillä Euroopan
LisätiedotMerenhoidon suunnittelun tilannekatsaus
Merenhoidon suunnittelun tilannekatsaus Annukka Puro-Tahvanainen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Annukka Puro-Tahvanainen 17.12.2012 Merenhoidon suunnittelu eli EU:n meristrategiadirektiivin
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotSaaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Saaristomeren ja Selkämeren tila Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma 29.5.2018 Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus Merenhoito Taustalla EU:n meristrategiapuitedirektiivi, joka tuli
LisätiedotMERILUONNON TILANNE EUssa 2015
VELMUn tulevaisuus VELMU seminaari Vedenalainen maailma kaikkien ulottuvilla 28.1.2016 Ympäristöministeriö, Pankkisali Neuvotteleva virkamies Penina Blankett/YM Tutkimusprofessori Markku Viitasalo/SYKE
LisätiedotKuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke
Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke 16.5.2009 John Nurmisen Säätiö Säätiö perustettiin 1992. John Nurmisen Säätiön tarkoituksena
LisätiedotUnelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke
Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen
LisätiedotMeriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden
Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta
LisätiedotKompensaatiot merellä. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari
Kompensaatiot merellä Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari 13.4.2018 Kompensaatiot merellä Itämeren luonnon tilan heikentyminen johtuu ihmisen toiminnasta merellä, rannikolla
LisätiedotVELMUn tavoitteet. VELMUn kokonaisarviointi seminaari Penina Blankett. Kuva: Metsähallitus 2009/EK
VELMUn tavoitteet VELMUn kokonaisarviointi seminaari 7.12.2010 Penina Blankett Kuva: Metsähallitus 2009/EK Lyhyt yhteenveto: VELMUn tavoitteet Määrittää ja kartoittaa vuoteen 2014 mennessä Suomen merialueen
LisätiedotKauvatsanreitin virkistyskäyttö kyselyn vastausten kooste
Kauvatsanreitin virkistyskäyttö kyselyn vastausten kooste Kysely lähetettiin 657:lle Kauvatsanreitin vesistön varrella asuvalle tai mökkeilevälle vuoden 2013 lopussa. Vastausprosentti oli 53 %, eli erittäin
LisätiedotTurun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma 2014-2018. Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus
Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma 2014-2018 Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus Itämerihaaste pähkinänkuoressa KäynnistettyTurun ja Helsingin kaupunginjohtajien
LisätiedotSOKLIN KAIVOSHANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSEN (2009) TÄYDENNYS
SOKLIN KAIVOSHANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSEN (2009) TÄYDENNYS Hyvä vastaaja, tällä kyselyllä selvitetään näkemyksiänne Soklin kaivoshankkeen vaihtoehto 3:n (malmi rikastetaan Venäjällä)
LisätiedotEkosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä
Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä Rauno Yrjölä Merialuesuunnittelun keskeisiä tekijöitä Ekosysteemien huomioiminen Ihmistoiminnan tarpeiden ja vaikutusten kattava analyysi Tiedon saatavuuteen,
LisätiedotLUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?
LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö? Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus, Oulu Luonnon monimuotoisuuden tavoitteet Suomessa vuoteen 2020 ja sen jälkeen Eduskunnan ympäristövaliokunnan
LisätiedotRuoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus
Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Merenpohjaan kohdistuva toiminta kuten ruoppaus ja läjitys kuormittaa ympäristöä, ja huonosti suunniteltuna ja
LisätiedotKYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT
KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikäihmisten tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Jyväskylässä
LisätiedotBEVIS hankealueet. Ruotsi. Suomi. Turun - Ahvenanmaan - Tukholman saaristot
Turun - Ahvenanmaan - Tukholman saaristot Suomi BEVIS hankealueet A. Engqvist Ruotsi Monikansallisessa BEVIS-hankkeessa on vuosina 2004-2007 laadittu työkaluja, joita voidaan käyttää yhteisten vesiensuojelutoimenpiteiden
LisätiedotEsimerkkejä ekologisista kompensaatioista merellä. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari 13.4.
Esimerkkejä ekologisista kompensaatioista merellä Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari 13.4.2018 Ekologisten kompensaatioiden käyttö maailmalla Ekologisia kompensaatioita
LisätiedotTulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi
Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen Tutkija Maiju Lehtiniemi HELCOM seurannan yhteydessä kerätty aikasarja vuodesta 1979 Eri merialueilta: -Varsinainen Itämeri -Suomenlahti -Pohjanlahti
LisätiedotVastaajat. Vastauksia saatiin kaikkiaan ( mennessä) 438 kappaletta. Vastaajista noin 60 % miehiä, 40 % naisia
1 Vastaajat Vastauksia saatiin kaikkiaan (7.9.2014 mennessä) 438 kappaletta Vastaajista noin 60 % miehiä, 40 % naisia Ikäjakauma painottuu 40-69 vuotiaisiin, mutta vastaajia kaikista ikäryhmistä Vastaajista
LisätiedotVesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 16.4.2013 1 Erilaisia tavoitteita 1. Virkistyskäyttö - Haittaava kasvillisuus, liettyminen, kalastus-
LisätiedotCADDIES asukaskyselyn tulokset
CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,
LisätiedotTervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!
1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana
LisätiedotIlmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?
Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset
LisätiedotRAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS
CAT HOLLOWAY / WWF-CANON TROY MAYNE Tulkaa mukaan! LUNAZUL SURF SCHOOL CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF TERICA / FLICKR RAKKAUDESTA MEREEN WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta Mitä yhteistä
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
Lisätiedot- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin
Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen
LisätiedotKYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3)
Nro: KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nimi: Osoite: Puh.. Tässä seuraa muutamia kysymyksiä ja väittämiä, jotka voivat olla ajankohtaisia Sinulle, joka kärsit kivuista ja särystä. Lue jokainen kysymys huolella
LisätiedotRUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYSALUE HELSINGIN EDUSTALLA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS -ESITE
RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYSALUE HELSINGIN EDUSTALLA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS -ESITE Joulukuu 2012 Helsingin edustan merialuetta HANKE Helsingin Satama suunnittelee uuden ruoppausmassojen
LisätiedotPerämeri LIFEn jälkeen tapahtunutta
Perämeri LIFEn jälkeen tapahtunutta Liisa Maria Rautio 16. 17.10.2007 Luulaja 1 Perämeri LIFE 2001 2005 2 Perämeri LIFE jatkui projektin jälkeen Lehtijuttuja "Life hanke onnistui Perämerellä". Aquarius
LisätiedotKysely Kollajan kiinteistönomistajille. Liite 2 Alueittaiset tarkastelut. Joonas Hokkanen Anne Vehmas Seela Sinisalo
Kysely Kollajan kiinteistönomistajille Liite Alueittaiset tarkastelut Joonas Hokkanen Anne Vehmas Seela Sinisalo % Tulvahaitat kiinteistöllä, N= Ei 1 Kyllä, katkonut kulkuyhteyksiä 1 Kyllä, vahingoittanut
Lisätiedot30% Laivaliikenne Suomenlahdella kasvaa edelleen
Laivaliikenne Suomenlahdella kasvaa edelleen Helsingin ja Tallinnan välillä on yksi maailman suurimmista risteyksistä. Suomenlahden keskikohdan Helsinki ohittaneet laivat vuonna 2014 Helsingin ja Tallinnan
LisätiedotZA4735. Flash Eurobarometer 219 (Biodiversity) Country Specific Questionnaire Finland
ZA4735 Flash Eurobarometer 219 (Biodiversity) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on biodiversity Flash 219 questionnaire Q1. Oletteko tietoinen ilmaisusta biologinen monimuotoisuus?
LisätiedotMINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
LisätiedotMerenhoidon suunnittelu 2014
Merenhoidon suunnittelu 2014 - Toimenpideohjelma KASELY 20.10.2014 Suomen merenhoitosuunnitelma 1. osa: Nykytilan arvio, hyvän tilan määritys sekä ympäristötavoitteet (VN:n päätös joulukuussa 2012) 2.
LisätiedotLuvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan?
Luvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan? Tarkoittaa maapallon tai jonkun sen osan monimuotoisuutta. Lajin sisäinen monimuotoisuus; Biodiversiteetti on elävän
LisätiedotJohdanto Itämeren ja valumaalueen. taloustieteellinen näkökulma. Kari Hyytiäinen
Johdanto Itämeren ja valumaalueen tutkimukseen: taloustieteellinen näkökulma Kari Hyytiäinen www.helsinki.fi/yliopisto 15.5.2014 1 Kuvamateriaali: Janne Artell, Ærtebjerg et al. 2003, HELCOM, YLE, MTV3,
LisätiedotIlmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?
Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset
LisätiedotITÄMERIHAASTEEN KAUDEN PÄÄMÄÄRÄT SEKÄ HELSINGIN JA TURUN KOLMAS YHTEINEN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA
ITÄMERIHAASTEEN KAUDEN 2019 2023 PÄÄMÄÄRÄT SEKÄ HELSINGIN JA TURUN KOLMAS YHTEINEN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA Olli-Pekka Mäki, Turun kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö Esa Nikunen, Helsingin kaupungin
LisätiedotKalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä
Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä Jouni Vielma, Timo Mäkinen, Jari Setälä RKTL, elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Alustuksen teemat I. Ympäristötoimien taloudelliset
LisätiedotGigantin joulukysely 2015 Tätä kuuluu suomalaiseen jouluun ja vuoden 2015 toivelahjat.
Gigantin joulukysely 2015 Tätä kuuluu suomalaiseen jouluun ja vuoden 2015 toivelahjat. Kyselyn toteutus Gigantti toteutti verkkokyselyn jouluun liittyvistä toiveista ja mieltymyksistä. Kyselyyn vastasi
Lisätiedot1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?
1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin
LisätiedotBioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus
Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotRanta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet
Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet Sarsalanaukon Musta-aukon rantaaluesuunnittelun yleisötilaisuus 21.8.12 Saaren kartano, Mietoinen Terhi Ajosenpää projektikoordinaattori VELHO-hanke Varsinais-Suomen
LisätiedotMonimuotoisuuden suojelu
Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta
LisätiedotMerenpohjan laajojen elinympäristöjen tila
Merenpohjan laajojen elinympäristöjen tila Meren tilan Yhteyshenkilöt: Lasse Kurvinen (METSÄHALLITUS LUONTOPALVELUT), Samuli Korpinen (SYKE) Johdanto Merenpohjan laajat elinympäristöt ovat lutotyyppien
LisätiedotYhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin
Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren
LisätiedotLIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse!
LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse! Keskeiset tutkimustulokset taulukoina. Taulukot vain toimitukselliseen käyttöön. SYÖKÖ LAPSI SAMAA RUOKAA KUIN MUU PERHE (%), n= Syö täysin samaa ruokaa Syö
LisätiedotKysely laskutuspalvelun käyttäjille Tulosten tiivistys
Kysely laskutuspalvelun käyttäjille Tulosten tiivistys 22.10.2018 1 Taustaa tutkimukselle Aula Research Oy toteutti työeläkeyhtiö Elon toimeksiannosta kyselytutkimuksen laskutuspalveluyritysten käyttäjien
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?
RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa
Lisätiedothakkuut rakent am ja monimuotoisuus
Bioenergia, Metsien tulevaisuutta lisääntyvät hakkuut rakent am ja monimuotoisuus assa 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 16.02.20178 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi Suojeluasiantuntija Paloma 050 Hannonen
LisätiedotRiittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?
Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Lari Veneranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vaasa Suuria kaloja ei ole ilman pieniä kaloja Kalojen kutu- ja poikasalueet
LisätiedotKansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK
Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kaikki vastaajat, n=1177 Ikäryhmät Alle 35-vuotiaat, n=211 35-50 vuotiaat, n=427 51-65-vuotiaat, n=414 Sukupuoli Naiset, n=746 Miehet, n=422 Ammattiasema Työntekijä,
LisätiedotKansalaistutkimus verotuksesta STTK /18/2017 Luottamuksellinen 1
Kansalaistutkimus verotuksesta STTK 18.8.2017 8/18/2017 Luottamuksellinen 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen työikäisten (18-64-vuotiaiden) parissa
Lisätiedot6. Asuntosi ja/tai loma-asuntosi sijainti (Kunnan ja kylän tarkkuudella)
1 Esitiedot 1. Ikäsi 16 30 vuotta 31 45 vuotta 46 60 vuotta yli 60 vuotta 2. Sukupuolesi Mies... Nainen. 3. Talouden koko henkilöä 4. Ammatti / elinkeino (esim. rakennusmies, eläkeläinen, poromies) 5.
LisätiedotAjatuksia Vanajavesihankkeesta
Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä
LisätiedotDialogi 1 Luonto ja ympäristö
Lämmittely Kuinka paljon Suomen pinta-alasta on metsää? Mikä suo on? Miksi ihmiset liikkuvat syksyllä paljon metsässä? Mikä on villieläimen ja kesyn eläimen ero? Millainen eläin karhu / susi on? Mitkä
LisätiedotÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola
ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJY LUONNOSSA Öljy vaikuttaa luontoon monin eri tavoin sekä pinnan alla että rannoilla. Öljyn koostumus vaikuttaa sen
LisätiedotLisää kasvua ja monimuotoisuus
Bioenergia, lisääntyvät Lisää kasvua vai hakkuut ja monimuotoisuus kestävämpää politiikkaa? 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 27.04.2017 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotGlobal Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!
TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat
LisätiedotKYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT
KYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikääntyvien tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Järvenpäässä
LisätiedotEUROOPAN KOMISSIO YMPÄRISTÖASIOIDEN PÄÄOSASTO
EUROOPAN KOMISSIO YMPÄRISTÖASIOIDEN PÄÄOSASTO Pääjohtaja Bryssel 2 3 JAN. 2017 ENV/C2/LMR/gm Ares(2016) Suurlähettiläs Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve Täysivaltainen erikoissuurlähettiläs Suomen pysyvä
LisätiedotEkosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi
Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi Paula Kuusisto-Hjort, Tanja Hämäläinen, Heidi Ahlgren, Pihla Sillanpää Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, yleiskaavayksikkö
LisätiedotMitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä
Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä 27.10.2014 Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa
LisätiedotMetsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila
Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön Mikko Kurttila Metsätieteen päivä 2010 Luonnon monimuotoisuus ja metsien kestävä käyttö Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotRamsar kosteikkotoimintaohjelma
Ramsar kosteikkotoimintaohjelma 2016-2020 Ramsar -kosteikkotoimintaohjelman valmistelu Tavoitteena kansainvälisen Ramsarin sopimuksen toimeenpanon eli kosteikkojen suojelun ja kestävän käytön edistäminen
LisätiedotJohdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa
Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa EDUSKUNNAN YMPÄRISTÖVALIOKUNTA 4.11. 2014 Eija Pouta 4.11.2014 Tähän kiva kuva MTT Agrifood Research Finland 4.11.2014 2 Mikä ekosysteemipalvelu?
LisätiedotKylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen
LisätiedotMitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto
Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto Miksi ekosysteemipalvelukeskustelu on käynnistynyt? Maailmanlaajuiset muutokset Väestö kasvaa Energiantarve lisääntyy Luonnonvarat
LisätiedotMeren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki
Meren pelastaminen Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta 15.12.2016 Helsinki Sisältö 1. Miksi meri tulee pelastaa? Meren hyödyt 2. Mikä on muuttunut sitten 2009
LisätiedotPaikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa
Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa HOITO- JA HOIVATOIMISTO Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingissä Arvokas elämä ja hyvinvointi Kansallinen arvoperusta Erään sosiaalipalvelulakiin
LisätiedotVELMU kartoittaa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuutta
VELMU kartoittaa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuutta 2 Tavoitteena meren kestävä käyttö ja suojelu VELMUn tavoitteena on kartoittaa Suomen rannikon vedenalaisia luontotyyppejä ja luoda yleiskuva
LisätiedotAINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014
AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014 tyisyrittäjä Ylempi korkeakoulut Muu korkeakoulut, % n(w)= 49% 492 51% 508 19% 194 24% 238 27%
LisätiedotELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö
ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotMaatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus
Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus Eija Pouta, Luke Emmi Haltia, PTT Luke: Annika Tienhaara, Heini Ahtiainen, Janne Artell, Terho Hyvönen, Antti Miettinen,
LisätiedotMarseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus
Marseuddenin osayleiskaavan muutos Kiinteistöjen rajautuminen rantaan Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin niemen rakennetut kiinteistöt ovat omarantaisia ja suuri osa niistä rajoittuu rannan suunnassa
LisätiedotMerimetsojen vaikutukset loma-asutukseen
Merimetsojen vaikutukset loma-asutukseen Kuka minä olen: Reijo Holmi, syntynyt Merikarvialla 1950 ja asun siellä myös vakituisesti Olen rakentanut kesämökin saareen vuonna 1978 n. 800 m:n päähän merimetsoista
LisätiedotTALOUSTUTKIMUS OY:N TUTKIMUS VARSINAISSUOMALAISTEN MIELIKUVISTA SAARISTOMERESTÄ
TALOUSTUTKIMUS OY:N TUTKIMUS VARSINAISSUOMALAISTEN MIELIKUVISTA SAARISTOMERESTÄ Saaristomeren sijain; ;edetään kyllä, mu>a varsinaissuomalaisista vain % tuntee meren hyvin SUKUPUOLI Kuinka hyvin tunnet
LisätiedotSoista voimaa vai soidinmenoja?
Soista voimaa vai soidinmenoja? Kansalaisten ja maanomistajien suojeluasenteet ja maksuhalukkuus lisäsuojelusta Janne Artell, Ioanna Grammatikopoulou & Eija Pouta ValuES-hanke Ekosysteemipalveluiden arvottamismenetelmien
LisätiedotRoskatPois! Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman toimenpidettä ROSKAT I tukeva hanke
RoskatPois! Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman toimenpidettä ROSKAT I tukeva hanke Sanna Suikkanen Suomen ympäristökeskus SYKE 12.4.2019 Kuva: Pinja Näkki Tausta Roskaantuminen on yksi maailmanlaajuisista
LisätiedotMiksi luonnonsuojelu on tärkeää?
BIOS 3 jakso 3 Luonnonsuojelu Miksi luonnonsuojelu on tärkeää? BIOS 3 jakso 3 Luonnonsuojelussa suojellaan alkuperäistä luontoa Luonnonsuojelun tarkoituksena on varjella alkuperäistä luontoa ja sen monimuotoisuutta.
LisätiedotHE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö
HE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta 8.12.2015 Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö Painolastivedet ja vieraslajit, taustaa Ihmisten mukanaan tuomat vieraslajit eivät kuulu
LisätiedotMeriluonnon monimuotoisuus ja merenhoitosuunnitelman tietotarpeet. Juha-Markku Leppänen SYKE Merikeskus
Meriluonnon monimuotoisuus ja merenhoitosuunnitelman tietotarpeet Juha-Markku Leppänen SYKE Merikeskus Sisällys Merenhoito? Merenhoitosuunnitelman laadinta ja aikataulu Yhteistyö Meren hyvä tila ja monimuotoisuus
LisätiedotKoulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa
Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta
LisätiedotMITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN KUUTILLA?
Ukko-Pekka Luukkonen Pikkuleijona maailmanmestari maalivahti JARI LUUKKONEN / WWF, SEPPO KERÄNEN / WWF, ERIC ISSELEE / SHUTTERSTOCK, MARKUS TRIENKE / FLICKR MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN
LisätiedotMetsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen
Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista
LisätiedotMerialuesuunnittelu käytännössä: Kymenlaakson kaupan ja merialueen kaavoitusprosessi
Merialuesuunnittelu käytännössä: Kymenlaakson kaupan ja merialueen kaavoitusprosessi Merialueiden suunnittelu Suomessa seminaari 30.1.2014 Suomen ympäristökeskus ja WWF Suomi Ympäristösuunnittelija Frank
LisätiedotKIIKALAN HÄRJÄNVATSAN MAA-AINESOTON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI
ASUKASKYSELY KIIKALAN HÄRJÄNVATSAN MAA-AINESOTON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tämä kysely liittyy Kiikalan kunnan Saarenkylän harjualueen eli ns. Härjänvatsan alueen maa-ainesoton ympäristövaikutusten
LisätiedotOnko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?
Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Liisa Pietola, MTK, ympäristöjohtaja 30.10.2014 Maatalouden vesiensuojelun mahdollisuudet ja keinot teoriasta käytäntöön K-Uudenmaan ympäristökeskus,
LisätiedotMääritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013
Määritelmiä Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Sinirakenne lähdetään liikkeelle viherrakenteesta tai vihreästä infrastruktuurista, johon sinirakenne kuuluu tärkeänä osana 2 Vihreä Infrastruktuuri
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
Lisätiedot