IHMISTOIMINNAN JA SUOJELUN VAIKUTUKSET SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISEEN SAARISTOON

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IHMISTOIMINNAN JA SUOJELUN VAIKUTUKSET SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISEEN SAARISTOON"

Transkriptio

1 IHMISTOIMINNAN JA SUOJELUN VAIKUTUKSET SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISEEN SAARISTOON MITÄ MIELTÄ OLET? Helsingin yliopisto, Göteborg University, Suomen Ympäristökeskus, Coastal Research and Planning Institute, Klaipeda University, Swedish Board of Fisheries, Åbo Akademi Tammikuu

2 1. Aluksi kysymme muutamia taustatietoja tulosten tilastollista käsittelyä varten 1.1 Minä vuonna olet syntynyt? VUOSI 1.2 Mikä on sukupuolesi? NAINEN/MIES 1.3 Mikä on korkein koulutustasosi? perus/kansakoulu, ammattikoulu, lukio, korkeakoulututkinto, yliopistollinen jatkotutkinto 1.4 Kuinka monta henkilöä asuu kotitaloudessasi sinut mukaan lukien? HENKILÖIDEN LUKUMÄÄRÄ 1.5 Kuinka moni heistä on alle 18 vuotias? HENKILÖIDEN LUKUMÄÄRÄ 1.6 Mitkä ovat nettokuukausitulosi verojen jälkeen? Sisällytä summaan kaikki tulonlähteesi kuten palkka, eläke, lapsilisä, opintotuki, työttömyys ja muut tuet. alle 1000 euroa euroa euroa euroa euroa 3000 euroa tai enemmän 1.7 Mikä on postinumerosi? POSTINUMERO Alla olevassa kartassa näkyy alue, jota tässä kyselyssä sanotaan Suomen ja Ruotsin saaristoksi. Se on maailman suurin saaristo lukuisine saarineen. Tämän kyselyn kysymykset 2 14 liittyvät karttaan rajattuun alueeseen. 2. Onko sinulla seuraavanlaisia yhteyksiä Suomen ja Ruotsin saaristoon? Kyllä Ei 2

3 2.1 Asutko lähellä Suomen ja Ruotsin saariston rantaa? Jos kyllä, kuinka lähellä? KILOMETREINÄ 2.2 Oletko aikaisemmin asunut lähellä Suomen ja Ruotsin saariston rantaa? Jos kyllä, kuinka lähellä? KILOMETREINÄ 2.3 Oletko vieraillut Suomen ja Ruotsin saaristossa? 2.4 Oletko viettänyt vapaa aikaa Suomen ja Ruotsin saaristossa (esim. kävellyt rannalla, uinut, veneillyt, kalastanut tai kesämökkeillyt). Jos kyllä, missä ja miten olet viettänyt vapaa aikaa? 2.5 Onko työsi tai toimeentulosi läheisessä yhteydessä Suomen ja Ruotsin saaristoon? 2.6 Oletko sinä tai joku kotitaloutesi jäsen osallistunut Suomen ja Ruotsin saariston suojelemiseen? 2.7 Syödäänkö kotitaloudessasi Suomen ja Ruotsin saariston kalaa? 2.8 Onko Suomen ja Ruotsin saaristolla muita yhteyksiä elämääsi? Jos kyllä, mitä? 3. Suomen ja Ruotsin saaristo (sen ekosysteemit) tuottaa monenlaisia palveluja ihmisille ja muulle luonnolle. Miten tärkeinä itsellesi pidät seuraavia palveluita? Tärkeä Melko tärkeä Jokseenkin tärkeä Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä En osaa sanoa 3.1 Ravinto (esim. kalat, äyriäiset, simpukat) 3.2 Virkistys ja vapaa ajanviettomahdollisuudet 3.3 Kulttuuriperintö liittyen vanhoihin Suomen ja Ruotsin saariston elinkeinoihin 3.4 Kasvien ja eläinten elinympäristöt 3.5 Tila energiantuotannolle (esim. tuuli ja aaltovoimalle) 3.6 Väylät meriliikenteelle ihmisten ja tavaroiden kuljetukseen 3.7 Meriluonnon monimuotoisuus 3.8 Meri säätelee ilmastoa 3.9 Merellinen maisema 3.10 Suomen ja Ruotsin saariston tarjoama tieto siitä, miten meri toimii elinympäristönä 3.11 Perintö tuleville sukupolville 3.12 Perustuotanto (esim. kasvien yhteyttäminen) 3.13 Sietokyky (Suomen ja Ruotsin saariston kyky korjata siihen kohdistuvia häiriöitä) 3.14 Meriympäristö hajottaa ja varastoi haitallisia aineita 3.15 Biologinen sääntely (esim. simpukat suodattavat merivedestä haitallisia aineita ja näin auttavat ylläpitämään veden uimakelpoisuutta) 3.16 Suomen ja Ruotsin saariston tarjoamat koristeet (esim. simpukat ja meripihka) 3.17 Suomen ja Ruotsin saaristo inspiraation lähteenä 4. Suomen ja Ruotsin saaristo on matala ja tuottoisa. Se tarjoaa elinympäristön monille eläin ja kasvilajeille. Saariston rannikko on tiheään asuttu ja viljelty, joten ihmistoiminnalla on suuri vaikutus saaristoon. Rehevöityminen johtuu liian suuresta määrästä ravinteita (typpi ja fosfori) merivedessä. Rehevöityminen heikentää meriympäristön terveyttä ja toimintakykyä. Rannikkorakentamisen (ruoppaus, veneily, asuminen jne.) myötä eläin ja kasvilajien elinympäristöjä saattaa muuttua pysyvästi. 3

4 Liikakalastuksen ja saariston ympäristön muutosten vuoksi kalakantojen koot pienenevät. Oletko samaa / eri mieltä seuraavista väittämistä? Samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa 4.1 Ennen tätä kyselyä tiesin Suomen ja Ruotsin saariston (ekosysteemien) tuottamista palveluista. 4.2 Suomen ja Ruotsin saariston veden laatu rajoittaa nykyistä virkistyskäyttöäni. 4.3 Annan nykyisin rahaa Suomen ja Ruotsin saariston suojeluun. 4.4 Suomen ja Ruotsin saariston ravinnepitoisuuksien (typpi ja fosfori) tulee olla lähellä luonnollista tasoa (taso, jonka meri kestää). 4.5 Suomen ja Ruotsin saariston ympäristöongelmat kuuluvat mielestäni kolmen huolestuttavimman ympäristöongelman joukkoon maassani. 4.6 Kaikkien Suomen ja Ruotsin saariston saastuttajien tulisi maksaa vedenlaadun parantamisesta. 4.7 Suomen ja Ruotsin saariston kalakantojen kokoa tulisi kasvattaa. 4.8 Suomen ja Ruotsin saariston tila on nykyisin parempi kuin 10 vuotta sitten. 4.9 Suomen ja Ruotsin saariston meriliikennettä ei tulisi rajoittaa Suomen ja Ruotsin saaristosta riippuvaisten elinkeinojen turvaaminen on tärkeää Olen valmis antamaan enemmän rahaa Suomen ja Ruotsin saariston suojeluun kuin mitä nyt jo annan Vesi Suomen ja Ruotsin saaristossa on liian sameaa Voin itse vaikuttaa Suomen ja Ruotsin saariston tilaan Rannikkorakentamista Suomen ja Ruotsin saaristossa ei tulisi rajoittaa Suomen ja Ruotsin saariston elinympäristöjen suojeleminen on tärkeämpää kuin muu toiminta saaristossa On tärkeää, että Suomen ja Ruotsin saaristossa on hyvät mahdollisuudet virkistyskalastukseen. 5. Ihmisten toimintaa Suomen ja Ruotsin saaristossa ja sen läheisyydessä voidaan säädellä ja merta suojella. Itämeren suojelukomission toimintaohjelma (HELCOM Baltic Sea Action Plan) on kaikkia Itämeren maita koskeva poliittinen sopimus, jonka tavoitteena on parantaa meriympäristön tilaa vuoteen 2021 mennessä. Mahdollisia muutoksia Suomen ja Ruotsin saaristossa esitellään alla. 4

5 Tervettä vesikasvillisuutta Haitallista leväkasvustoa Terveellä vesikasvillisuudella tarkoitetaan vedenalaista kasvillisuutta, joka muodostaa ikään kuin vedenalaisia metsiä. Nämä alueet ovat elinympäristöjä monille lajeille. Terveen vesikasvillisuuden katoaminen vähentää lajien määrää. Nykyisin noin kolmasosa terveestä vesikasvillisuudesta on rehevöitymisen takia peittynyt haitalliseen leväkasvustoon. Kun haitallisia leväkasvustoja huuhtoutuu rantaan kesäisin, niiden haju ja rannan limoittuminen haittaavat uimareita ja muita virkistyskäyttäjiä. 5.1 Onko sinulla kokemusta haitallisista leväkasvustoista? Kyllä Ei Asuminen, rakentaminen ja muokkaus saaristossa muuttavat merenpohjaa pysyvästi. Laiturit ja aallonmurtajat sekä ruoppaaminen mahdollistavat veneilyn ja pääsyn virkistysalueille. Kuitenkin esimerkiksi suojaisat ja matalat merialueet ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Muokattua rannikkoaluetta Koskematonta rannikkoaluetta 5.2 Onko sinulla kokemusta rannikkorakentamisen tai ruoppauksen haitallisista vaikutuksista? 5

6 Kyllä Ei Kalakantojen koon kasvamisella on taloudellista ja kulttuurillista merkitystä rannikon asukkaille Suomen ja Ruotsin välisessä saaristossa. Ympäristömuutosten ja liikakalastuksen takia monien kalakantojen koko on pienentynyt. Esimerkiksi suuret petokalat, kuten ahven ja hauki, ovat tärkeitä kalastukselle ja rannikon ympäristölle, kasveille ja muille eläimille. Ahven Hauki (Kuvat: 5.3 Onko sinulla kokemusta kalakantojen koon muutoksesta? Kyllä Ei Lue tästä taustatietoja ja vastausohjeita kysymyksiä 6 13 varten. - Kysymyksissä 6 13 kartoitetaan mielipiteitä Suomen ja Ruotsin saariston suojelusta vuoteen 2021 asti ja uusien suojelutoimenpiteiden vaikutuksista meriympäristön ominaisuuksiin. Vaikutuksia verrataan siihen, että Suomen ja Ruotsin saariston suojelu jatkuisi nykyisellään. Lisäsuojelun myötä terveen vesikasvillisuuden määrä kasvaa. Terve vesikasvillisuus on elinympäristö monille eläinlajeille. Sen pinnalla EI kasva haitallista leväkasvustoa. Terve vesikasvillisuus EI haitallisen leväkasvuston tavoin aiheuta riesaa uimareille tai muille virkistyskäyttäjille. Lisäsuojelun myötä nykyisiä koskemattomia alueita ei rakenneta eikä ruopata. Nämä alueet ovat tärkeitä elinvoimaisen eläin ja kasvilajiston kannalta. Lisäsuojelun myötä kalakantojen koko kasvaa. Tällä on taloudellista ja kulttuurillista merkitystä rannikon asukkaille. Uusia suojelutoimenpiteitä varten tarvitaan rahoitus, joka kerätään kertaluontoisena vapaaehtoisena hoitomaksuna. Suomen ja Ruotsin saariston hoitomaksu käytetään kokonaisuudessaan Suomen ja Ruotsin saariston suojeluun. - Kysymykset 6 13 ovat vertailutilanteita. Vastaa kuhunkin niistä erillisenä. - Muista vastatessasi, että meren suojeluun käytettävä raha on pois muusta kulutuksestasi. 6

7 6 6.1 Kumpi vaihtoehdoista on sinulle mieluisempi? 6.2 Kuinka paljon huomioit seuraavia ominaisuuksia valitessasi mieluisempaa vaihtoehtoa? Terveen vesikasvillisuuden määrä Koskemattomien alueiden säilyminen Kalojen määrä Kertaluontoinen hoitomaksu 6.3 Jos nämä kaksi yllä olevaa vaihtoehtoa olisivat ainoat vaihtoehdot suojella Suomen ja Ruotsin 7

8 7 7.1 Kumpi vaihtoehdoista on sinulle mieluisempi? 7.2 Kuinka paljon huomioit seuraavia ominaisuuksia valitessasi mieluisempaa vaihtoehtoa? Terveen vesikasvillisuuden määrä Koskemattomien alueiden säilyminen Kalojen määrä Kertaluontoinen hoitomaksu 7.3 Jos nämä kaksi yllä olevaa vaihtoehtoa olisivat ainoat vaihtoehdot suojella Suomen ja Ruotsin 8

9 8 8.1 Kumpi vaihtoehdoista on sinulle mieluisempi? 8.2 Kuinka paljon huomioit seuraavia ominaisuuksia valitessasi mieluisempaa vaihtoehtoa? Terveen vesikasvillisuuden määrä Koskemattomien alueiden säilyminen Kalojen määrä Kertaluontoinen hoitomaksu 8.3 Jos nämä kaksi yllä olevaa vaihtoehtoa olisivat ainoat vaihtoehdot suojella Suomen ja Ruotsin 9

10 9 9.1 Kumpi vaihtoehdoista on sinulle mieluisempi? 9.2 Kuinka paljon huomioit seuraavia ominaisuuksia valitessasi mieluisempaa vaihtoehtoa? Terveen vesikasvillisuuden määrä Koskemattomien alueiden säilyminen Kalojen määrä Kertaluontoinen hoitomaksu 9.3 Jos nämä kaksi yllä olevaa vaihtoehtoa olisivat ainoat vaihtoehdot suojella Suomen ja Ruotsin 10

11 Kumpi vaihtoehdoista on sinulle mieluisempi? 10.2 Kuinka paljon huomioit seuraavia ominaisuuksia valitessasi mieluisempaa vaihtoehtoa? Terveen vesikasvillisuuden määrä Koskemattomien alueiden säilyminen Kalojen määrä Kertaluontoinen hoitomaksu 10.3 Jos nämä kaksi yllä olevaa vaihtoehtoa olisivat ainoat vaihtoehdot suojella Suomen ja Ruotsin 11

12 Kumpi vaihtoehdoista on sinulle mieluisempi? 11.2 Kuinka paljon huomioit seuraavia ominaisuuksia valitessasi mieluisempaa vaihtoehtoa? Terveen vesikasvillisuuden määrä Koskemattomien alueiden säilyminen Kalojen määrä Kertaluontoinen hoitomaksu 11.3 Jos nämä kaksi yllä olevaa vaihtoehtoa olisivat ainoat vaihtoehdot suojella Suomen ja Ruotsin 12

13 Kumpi vaihtoehdoista on sinulle mieluisempi? 12.2 Kuinka paljon huomioit seuraavia ominaisuuksia valitessasi mieluisempaa vaihtoehtoa? Terveen vesikasvillisuuden määrä Koskemattomien alueiden säilyminen Kalojen määrä Kertaluontoinen hoitomaksu 12.3 Jos nämä kaksi yllä olevaa vaihtoehtoa olisivat ainoat vaihtoehdot suojella Suomen ja Ruotsin 13

14 Kumpi vaihtoehdoista on sinulle mieluisempi? 13.2 Kuinka paljon huomioit seuraavia ominaisuuksia valitessasi mieluisempaa vaihtoehtoa? Terveen vesikasvillisuuden määrä Koskemattomien alueiden säilyminen Kalojen määrä Kertaluontoinen hoitomaksu 13.3 Jos nämä kaksi yllä olevaa vaihtoehtoa olisivat ainoat vaihtoehdot suojella Suomen ja Ruotsin 14

15 14 Mikäli valitsit kaikissa vertailutilanteissa mieluummin nykytilan (Suomen ja Ruotsin saaristoa ei suojella nykyistä enemmän), mikä/mitkä seuraavista ovat syitä siihen? Kyllä Ei 14.1 En välitä Suomen ja Ruotsin saariston tilasta 14.2 Ei ole minun vastuullani maksaa Suomen ja Ruotsin saariston tilan parantamisesta 14.3 En usko, että toimenpiteillä olisi vaikutusta Suomen ja Ruotsin saariston tilan paranemiseen 14.4 Muiden maiden tulisi ottaa vastuu Suomen ja Ruotsin saariston tilan paranemisesta 14.5 Olen kiinnostunut Suomen ja Ruotsin saariston suojelusta, mutta hoitomaksu on liian korkea 14.6 Muu syy? Avoin kysymys Kiitos vastauksistanne! 15

Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma 2014-2018. Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma 2014-2018. Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma 2014-2018 Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus Itämerihaaste pähkinänkuoressa KäynnistettyTurun ja Helsingin kaupunginjohtajien

Lisätiedot

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta

Lisätiedot

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke 16.5.2009 John Nurmisen Säätiö Säätiö perustettiin 1992. John Nurmisen Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

Suojellaan yhdessä meriämme!

Suojellaan yhdessä meriämme! Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen Tutkija Maiju Lehtiniemi HELCOM seurannan yhteydessä kerätty aikasarja vuodesta 1979 Eri merialueilta: -Varsinainen Itämeri -Suomenlahti -Pohjanlahti

Lisätiedot

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS CAT HOLLOWAY / WWF-CANON TROY MAYNE Tulkaa mukaan! LUNAZUL SURF SCHOOL CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF TERICA / FLICKR RAKKAUDESTA MEREEN WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta Mitä yhteistä

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 16.4.2013 1 Erilaisia tavoitteita 1. Virkistyskäyttö - Haittaava kasvillisuus, liettyminen, kalastus-

Lisätiedot

RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYSALUE HELSINGIN EDUSTALLA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS -ESITE

RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYSALUE HELSINGIN EDUSTALLA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS -ESITE RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYSALUE HELSINGIN EDUSTALLA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS -ESITE Joulukuu 2012 Helsingin edustan merialuetta HANKE Helsingin Satama suunnittelee uuden ruoppausmassojen

Lisätiedot

VELMU kartoittaa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuutta

VELMU kartoittaa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuutta VELMU kartoittaa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuutta 2 Tavoitteena meren kestävä käyttö ja suojelu VELMUn tavoitteena on kartoittaa Suomen rannikon vedenalaisia luontotyyppejä ja luoda yleiskuva

Lisätiedot

Perämeri LIFEn jälkeen tapahtunutta

Perämeri LIFEn jälkeen tapahtunutta Perämeri LIFEn jälkeen tapahtunutta Liisa Maria Rautio 16. 17.10.2007 Luulaja 1 Perämeri LIFE 2001 2005 2 Perämeri LIFE jatkui projektin jälkeen Lehtijuttuja "Life hanke onnistui Perämerellä". Aquarius

Lisätiedot

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Määritelmiä Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Sinirakenne lähdetään liikkeelle viherrakenteesta tai vihreästä infrastruktuurista, johon sinirakenne kuuluu tärkeänä osana 2 Vihreä Infrastruktuuri

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN SUOJELUPOLITIIKKA JA HAASTEET. Nina Tynkkynen Tampereen yliopisto 28.09.2013 nina.tynkkynen@uta.fi

KANSAINVÄLINEN SUOJELUPOLITIIKKA JA HAASTEET. Nina Tynkkynen Tampereen yliopisto 28.09.2013 nina.tynkkynen@uta.fi KANSAINVÄLINEN SUOJELUPOLITIIKKA JA HAASTEET Nina Tynkkynen Tampereen yliopisto 28.09.2013 nina.tynkkynen@uta.fi Sisältö Kansainvälisen suojelupolitiikan kohteiden kehityksestä Kansainvälisen suojelupolitiikan

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE

Lisätiedot

Merialueiden käytön suunnittelu

Merialueiden käytön suunnittelu Merialueiden käytön suunnittelu Valtakunnallisen Geologian päivän seminaari 15.9.2012 Ann Holm Kaavoitusjärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet

Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet Markus Dernjatin/ WWF Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet Öljyntorjunnan peruskurssi, Helsinki Öljykuljetusten määrä Suomelahdella Lähde: ymparisto.fi Onnettomuuden riski ei kuitenkaan synny vain öljykulkjetuksista,

Lisätiedot

Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa

Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa EDUSKUNNAN YMPÄRISTÖVALIOKUNTA 4.11. 2014 Eija Pouta 4.11.2014 Tähän kiva kuva MTT Agrifood Research Finland 4.11.2014 2 Mikä ekosysteemipalvelu?

Lisätiedot

Mikä on elinympäristö?

Mikä on elinympäristö? Elinympäristöt Mikä on elinympäristö? Elinympäristöt Elinympäristö eli habitaatti on tietynlainen paikka, jossa vallitseviin olosuhteisiin tietty eläin on sopeutunut: se oleilee, elää ja lisääntyy siellä.

Lisätiedot

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJY LUONNOSSA Öljy vaikuttaa luontoon monin eri tavoin sekä pinnan alla että rannoilla. Öljyn koostumus vaikuttaa sen

Lisätiedot

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 5.2.2014 1 Toimialan ja sen hallinnon tulevaisuus?

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti

Lisätiedot

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa saasteisiin - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Itämeri on sairas meri - Pahasti rehevöitynyt meri - Haitallisten

Lisätiedot

AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014

AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014 AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014 tyisyrittäjä Ylempi korkeakoulut Muu korkeakoulut, % n(w)= 49% 492 51% 508 19% 194 24% 238 27%

Lisätiedot

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3)

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nro: KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nimi: Osoite: Puh.. Tässä seuraa muutamia kysymyksiä ja väittämiä, jotka voivat olla ajankohtaisia Sinulle, joka kärsit kivuista ja särystä. Lue jokainen kysymys huolella

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Järjestökysely2015 Survey. Järjestökysely 2015

Järjestökysely2015 Survey. Järjestökysely 2015 1 / 10 15.9.2015 14:07 Järjestökysely2015 Järjestökysely 2015 Ensi vuonna aletaan työstää Karjalaisen Nuorisoliiton strategiaa vuosille 2017-2021. Siihen liittyen keräämme tietoja jäseniltämme tämän kyselyn

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Kaupan Harava-kyselyn tuloksia

Kaupan Harava-kyselyn tuloksia Kaupan Harava-kyselyn tuloksia Meri Malmari Turun kauppakorkeakoulu HARAVA Karttapohjainen kyselytyökalu Osa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe-ohjelma) tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Vieraslajit hallintaan

Vieraslajit hallintaan Maa- ja metsätalousvaliokunta Eduskunta 12.11.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta sekä luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta (HE 82/2015

Lisätiedot

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella

Lisätiedot

Merialuesuunnittelu Suomessa nyt Itämeri foorumi 2012. Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Merialuesuunnittelu Suomessa nyt Itämeri foorumi 2012. Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Merialuesuunnittelu Suomessa nyt Itämeri foorumi 2012 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto EU Meripolitiikka, merialuesuunnittelu, meristrategiadirektiivi

Lisätiedot

Yksi meri- monta käyttäjää- Monta ongelmaa

Yksi meri- monta käyttäjää- Monta ongelmaa Yksi meri- monta käyttäjää- Monta ongelmaa FT Anita Mäkinen, Meriohjelman päällikkö, WWF Finland 16.05.2009 Kuva: Lisse Tarnanen / WWF WWF, Maailman luonnonsäätiö Kansainvälinen, poliittisesti riippumaton

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke Ulla Eriksson Hankkeen taustaa Hanke toteutetaan Kauhavan kaupungin toimesta Hanke rahoitetaan 70% Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta

Lisätiedot

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry Jokikalastus palaa takaisin Kuvien perusteella voi päätellä, että lohi on helpointa kalastaa joesta? Kansainvälinen

Lisätiedot

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze

Lisätiedot

Itämeren ekosysteemipalveluiden merkitys tarkastelussa virkistyskäyttö,

Itämeren ekosysteemipalveluiden merkitys tarkastelussa virkistyskäyttö, Itämeren ekosysteemipalveluiden merkitys tarkastelussa virkistyskäyttö, näkemykset ja arvot Heini Ahtiainen Janne Artell Itämeren ekosysteemipalveluiden merkitys tarkastelussa virkistyskäyttö, näkemykset

Lisätiedot

Suomenlahden luontoarvot mitä kannattaa suojella?

Suomenlahden luontoarvot mitä kannattaa suojella? Suomenlahden luontoarvot mitä kannattaa suojella? Kymenlaakson ammattikorkeakoulun 10-vuotisjuhlaseminaari 17.1.2006 Katariina Vainio-Mattila http://hykotka.helsinki.fi/oileco OILECO-hanke Hanketta hallinnoi

Lisätiedot

Suomi on meriosaamisen suurvalta ja siitä asemasta on pidettävä kiinni

Suomi on meriosaamisen suurvalta ja siitä asemasta on pidettävä kiinni 1 Suuri Saaristoseminaari Porvoossa 3.6.2012 - Meriklusterin tulevaisuuden tekijät - merianalyytikko Jere Riikonen Suomen Merentutkijat ry:n merialan kehitysryhmän asiantuntija Suomi on meriosaamisen suurvalta

Lisätiedot

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä Vesiensuojelua ja elinympäristöjä kuva: Veli-Matti Pekkarinen Suomen riistakeskus www.riista.fi 1 Riistanhoito merkittävä motiivi maa- ja metsätalousympäristön luonnonhoidossa Metsäkanalinnuille - Poikasympäristöjä

Lisätiedot

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin osayleiskaavan muutos Kiinteistöjen rajautuminen rantaan Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin niemen rakennetut kiinteistöt ovat omarantaisia ja suuri osa niistä rajoittuu rannan suunnassa

Lisätiedot

SATAMAT JA MERIYMPÄRISTÖ VEDENALAISEN LUONNON HUOMIOINTI SATAMATOIMINNOISSA

SATAMAT JA MERIYMPÄRISTÖ VEDENALAISEN LUONNON HUOMIOINTI SATAMATOIMINNOISSA SATAMAT JA MERIYMPÄRISTÖ VEDENALAISEN LUONNON HUOMIOINTI SATAMATOIMINNOISSA Satamatoimintojen vaikutukset vedenalaiseen luontoon Satamatoiminta, monien muiden ihmistoimintojen tapaan jättää jälkensä vedenalaiseen

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Vieraslajit ja kasvintuhoojat

Vieraslajit ja kasvintuhoojat Vieraslajit ja kasvintuhoojat Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet seminaari 15.2.2016 Sinikka Rantalainen Mikä on vieraslaji Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan

Lisätiedot

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu

Lisätiedot

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE Hyvä vastaanottaja, Metsähallitus Laatumaa suunnittelee Hyrynsalmella

Lisätiedot

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HIEKKASÄRKKÄ

UIMAVESIPROFIILI HIEKKASÄRKKÄ UIMAVESIPROFIILI HIEKKASÄRKKÄ SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot

Lisätiedot

Isien osuuden kasvattaminen perhevapaista lainsäädännöllisin keinoin STTK 30.10.2014

Isien osuuden kasvattaminen perhevapaista lainsäädännöllisin keinoin STTK 30.10.2014 Isien osuuden kasvattaminen perhevapaista lainsäädännöllisin keinoin STTK 30.10.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen, jossa käsiteltiin seuraavia

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

Pohjanlahden lohikantojen tila

Pohjanlahden lohikantojen tila Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä

Lisätiedot

23.5.2012 Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis

23.5.2012 Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis Nuorallatanssia kaupunkimetsissä Tiina Saukkonen luonnonhoidon suunnitteluvastaava metsänhoitaja Metsä- ja viherpäivät Helsinki 2012 24. 25.5.2012 1 Nuorallatanssia kaupunkimetsissä 1. Luonnonhoidosta

Lisätiedot

Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014

Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014 Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014 Lähtökohdat ja tausta elinympäristöjen pirstoutuminen ja laadun heikkeneminen uhkaavat: yhteiskunnalle arvokkaita ekosysteemipalveluja luonnon

Lisätiedot

Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark.

Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark. Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark. Matti Kautto Mitä ovat sosiaaliset eli ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Sosiaalisella

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän

Lisätiedot

Gigantin joulukysely 2015 Tätä kuuluu suomalaiseen jouluun ja vuoden 2015 toivelahjat.

Gigantin joulukysely 2015 Tätä kuuluu suomalaiseen jouluun ja vuoden 2015 toivelahjat. Gigantin joulukysely 2015 Tätä kuuluu suomalaiseen jouluun ja vuoden 2015 toivelahjat. Kyselyn toteutus Gigantti toteutti verkkokyselyn jouluun liittyvistä toiveista ja mieltymyksistä. Kyselyyn vastasi

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

Paikkatietopalveluita hyvällä Sykkeellä!

Paikkatietopalveluita hyvällä Sykkeellä! Paikkatietopalveluita hyvällä Sykkeellä! Poimintoja SYKEn paikkatieto- ja kaukokartoituspalveluista Kaisu Harju, Suomen ympäristökeskus SYKE SYKEn geoinformatiikkapäivät 3.12.2013 Sisältö Mitä tietoja

Lisätiedot

Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa

Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa HOITO- JA HOIVATOIMISTO Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingissä Arvokas elämä ja hyvinvointi Kansallinen arvoperusta Erään sosiaalipalvelulakiin

Lisätiedot

Kysely Paimionjoen vesistön virkistyskäytöstä. Kysely tuhannelle satunnaisesti valitulle Paimionjoen vesistön varrella asuvalle henkilölle.

Kysely Paimionjoen vesistön virkistyskäytöstä. Kysely tuhannelle satunnaisesti valitulle Paimionjoen vesistön varrella asuvalle henkilölle. Kysely Paimionjoen vesistön virkistyskäytöstä Kysely tuhannelle satunnaisesti valitulle Paimionjoen vesistön varrella asuvalle henkilölle. Suomen ympäristökeskus www.ymparisto.fi/syke ARVOISA VASTAANOTTAJA!

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 100 vuotta suomalaista muikkututkimustaseminaari Jyväskylä 2.12.2008 LÄMPÖTILA SADANTA Erotus (%) vuosien 1961-1990 keskiarvosta Erotus

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PK4_plus 1 *1459901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä on perheselvityslomake sinulle, jonka alle 18-vuotias naimaton lapsi on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Sinä olet lapsen

Lisätiedot

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kertaus: Mitä tiedämme muikun kannanvaihtelusta Hotat Kutukanta (B) Suuri vuosiluokkavaihtelu

Lisätiedot

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU Hyvää päivää / iltaa. Olen Oy:stä. Teemme parhaillaan tutkimusta 18-74 vuotta täyttäneiden Helsinkiläisten suhtautumisesta kaupungin liikenneolosuhteisiin. Voinko esittää Teille muutamia kysymyksiä? Tämä

Lisätiedot

Luodonjärvi, kysely ranta-asukkaille

Luodonjärvi, kysely ranta-asukkaille Liite 3 Vastaajien ikäjakauma 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1918 1925 1928 1931 1934 1937 1940 1943 1946 1949 1952 1955 1958 1961 1964 1967 1970 1973 1976 1981 Asuminen Luodonjärven äärellä 18 16 14 12 10

Lisätiedot

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 Biologian opetuksen avulla oppilas oppii tuntemaan luonnon moninaisuutta, ihmisen toimintaa, ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä itseään. Oma vastuu itsestä

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto 1 Ekologinen päätösanalyysi 1 Ekologinen päätösanalyysi Ekologisen tiedon systemaattista käyttöä päätöksenteon apuna

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

Kestävyyden taloudellisen ulottuvuuden kriteerit

Kestävyyden taloudellisen ulottuvuuden kriteerit Kestävyyden taloudellisen ulottuvuuden kriteerit 1. Yritysten toiminnan kilpailukykyisyys, kannattavuus, kehityskelpoisuus ja kasvupotentiaali. - kilpailukykyinen yritys toimii markkinahinnoin kannattavasti

Lisätiedot

Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti. Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen

Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti. Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen Mistä on kyse? Ympäristöministeriön tehtäväksi anto Metsähallitukselle selvittää osana Suomenlahti 2014 vuoden toimenpiteitä Suomenlahden

Lisätiedot

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella

Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella Perämeriseminaari Luulaja 16.-17.10.2007 Sisältö EU:n hallinnolliset keinot vähentää rannikkovesien rehevöitymistä

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Itämeri on ainutlaatuinen ja uhanalainen

Itämeri on ainutlaatuinen ja uhanalainen Itämeri o aiutlaatuie ja uhaalaie Mitä pia alla tapahtuu? Mite ihmistoimita vaikuttaa Itämeree? Mitä siä voit tehdä Itämere pelastamiseksi? 1 Mitä meri meille merkitsee? 2 Toimita valumaalueella vaikuttaa

Lisätiedot

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9.

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9. Luonnonsuojelulainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg 1 Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva

Lisätiedot

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009 Yliopiston Apteekki Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset 27.10.2009 Sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 2. Lääkejätteiden palautus Suomessa 3. Tulosten yhteenveto 4. Taustatiedot vastaajista

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot