Mihin ELYt ja muut viranomaiset tarvitsevat VELMU-tietoa? Esko Gustafsson, VARELY

Transkriptio

1 Mihin ELYt ja muut viranomaiset tarvitsevat VELMU-tietoa? Esko Gustafsson, VARELY

2 MIKSI VEDENALAISTA LUONTOTIETOA TARVITAAN? Paine merialueiden hyödyntämiseen on kasvamassa: Väylähankkeet, energian ja datan siirto, tuulivoima, merenpohjan maa-aineksen hyödyntäminen, laivaliikenteen lisääntyminen, teollisuuden ja maatalouden päästöt, vesiviljely, kalastus, turismi, ilmastonmuutos Kansainväliset sopimukset ja säädökset Suomen kansallinen lainsäädäntö Onnettomuuksien hallinnointi: Öljy- ja kemikaalionnettomuuksien torjunta: ennaltaehkäisy ja jälkihoito, torjunnan suuntaaminen Tutkimus/koulutus/opetus, virkistyskäyttö

3 KETKÄ TARVITSEVAT TIETOA VEDENALAISESTA LUONNOSTA Valtion ja kuntien viranomaiset Lupien myöntäminen, valvonta, seuranta, kehitys Alueiden käytön suunnittelu Uhanalaisten lajien ja habitaattien suojelu Onnettomuuksien hallinta Tutkimus- ja opetusorganisaatiot Yliopistot, tutkimuslaitokset, oppilaitokset Yksityiset kansalaiset Pienialaiset ruoppaukset Rantarakennushankkeet, laiturit, aallonmurtajat Yksityinen sektori Toimeksiannot konsulttifirmoille Yritysten hankkeet

4 KETKÄ TARVITSEVAT TIETOA VEDENALAISESTA LUONNOSTA? Viranomaisnäkökulma Vesilaki ( /587) ja YSL ( /86) - Lupaviranomainen: Aluehallintovirastot (AVIt) - Valvovaviranomainen: ELY:t, kunnat Maankäyttö- ja rakennuslaki ( /132) - Lupaviranomainen: Kunnat (vastuu kaavoituksesta) - Valvova viranomainen: ELY:t Luonnonsuojelulaki ( /1096) - Lupaviranomainen: ELY:t - Valvova viranomainen: ELY:t, YM, MH - Hoito- ja käyttösuunnitelmat, suojelusuunnittelu - Metsähallitus Merenhoito, vesienhoito

5 VARELYn jo käytettävissä olevat aineistot NÄITÄ KÄYTETÄÄN!

6 Yleiskaavat MIHIN AINEISTOJA ON JO KÄYTETTY? Vesiviljelylaitosten luvat ja sijainnit Satama-altaiden ja väylien ylläpitoruoppaukset ja ruoppausmassojen läjitykset Uudet pienruoppauskohteet ja massojen läjitykset Uhanalaisten lajien esiintymien tarkistuskartoitukset LuTU-raportointi

7 ESIMERKKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Uudet mökkitontit saaristossa Luontoarvot Pähkinälehdot: rakennusten sijainti Länsirannan flada/matala merenlahti: suojattava veneliikenteeltä Itärannan rakkoleväkasvustot: laiturit, rantasaunat, veneliikenne VELMU-pisteitä ei kohdalla Olemassa olevista aineistoista hyvä yleiskuva alueen tilasta. paikalla käytiin varmistamassa rakkolevävyöhykkeen kunto. Samalla videokuvattiin merenpohjaa koko itärannan pituudelta, eri syvyyksiltä, ja tehtiin VELMU-menetelmällä sukelluslinja läpi suojaisen merenlahden. Päädyttiin suosittelemaan merenlahden säästämistä luonnontilaisena ja veneliikenteen keskittämistä yhteen yhteiseen laituripaikkaan tonttikohtaisten kulkuvenelaiturien sijaan.

8 Pienruoppaus ja massojen läjitys mereen Saaristomerellä < 50 m³ massaa, läjitys mereen vesialueen omistajan luvalla VELMU-aineistoista hyvä yleiskäsitys alueen tilasta, tarkempi tutkimus ruoppaus- että läjityskohteesta videokuvaamalla ja sukeltamalla. Kirkasvetinen, matala poukama, jossa puhdas hiekkapohja. Vesirajassa rihmaja rakkolevää, hiekalla putkilokasveja. Ei erityisesti suojeltavia lajeja tai elinympäristöjä. Läjitys sedimentoituneeseen syvänteeseen, kauas riutoista ja rannoista. Lupa sekä ruoppaukseen että läjitykseen myönnettiin sillä edellytyksellä, että ruoppaus tehdään mahdollisimman kevyenä ja massat läjitetään juuri ilmoitetulle paikalle.

9 Ketkä VARELYssä VELMU-aineistoja käyttävät? Alueiden käyttö Luonnonsuojelu Vesien seuranta Vesien tila Vesivarat Ympäristönsuojelu Kalatalous Ls-yksikkö toimittaa käsiteltyä ja kommentoitua tietoa muille VELMU-aineistot ls-yksikön alla: pyynnöt muista yksiköistä tavallisin toimintatapa. Kiinnostus laajaa, tietämys vedenalaisista luontoarvoista ja toimenpiteiden vaikutuksista niihin toistaiseksi vähäistä. Käsittelemätön aineisto jää etäiseksi.

10 Onko Stichtyosiphon parempi kuin Coccotylus? Mikä Rhithropanopeus harrisii?

11 ONKO TÄLLÄ ALUEELLA SUOJELTAVIA VEDENALAISARVOJA? VELMU-sukelluksista jalostetut habitaattimallit: Mitä mistäkin on löytynyt? Selkeät värikoodit eri luontotyypeille. Informatiivinen yhdistettynä valokuviin tai lyhyisiin videoesittelyihin eri elinympäristöistä. VELMU-habitaateista jalostetut arvotuspiirakat: Mitä tummempi sävy sen arvokkaampi elinympäristö. Käyttäjän ei tarvitse ymmärtää vedenalaisesta luonnosta juuri mitään voidakseen määritellä arvokkaat elinympäristöt ja kanavoida toimenpiteitä nämä huomioiden.

12 Millaista VELMU-tietoa ELY-keskukset tarvitsevat? Uhanalaiset lajit ja luontotyypit Arvokkaat elinympäristöt Missä? Miksi? Mikä uhkaa? Vieraslajit Missä? Miten tunnistaa? Miten ennaltaehkäistä, torjua, estää leviäminen? Seuranta Perustietoa ihmispaineiden vaikutuksista Laivaliikenne Rakentaminen ja aineksen nosto Ruoppaus ja läjitys Vesiviljely Jokien tuomat ravinteet ja kiintoaines

13 HUOMIOITA 1. Vedenalaisien arvojen asiantuntijoita ei ole kaikissa viranomaisissa, joten dataa on jalostettava pitkälle. Kartta-aineistoja ei voi olla liikaa. Lähiopetusta karttojen merkityksistä ja käytöstä tarvitaan. Laaja-alaisten karttojen ja tiedon lisäksi tarvitaan jatkuvasti tarkempaa ja rajatumpaa tietoa hankkeiden ympäristö- ja yhteisvaikutuksista. Uhanalaiset luontotyypit ja vanhat lajihavainnot pitäisi saada ensinnäkin selvitettyä, toiseksi seurantaan.

14 HUOMIOITA 2. Velmun liito-orava : miten saada täysin tuntematon asia arkipäiväiseksi edes 10 vuodessa? Jos hankkeen vetäjä ei ymmärrä, ympäristökonsultti ei osaa eikä viranomaisella ole osaamista vaatia/neuvoa, niin?? Säädökset ovat kunnossa, tietoa ja osaamista on olemassa, miten ne saadaan käyttöön? VIRANOMAISOSAAMINEN PITÄÄ TURVATA

15 KIITOS! Kuvat: Suvi Kiviluoto, Charlotta Björklund, Rami Laaksonen / Kartat: Jaakko Haapamäki, Suvi Kiviluoto