Luontoarvot puntarissa voidaanko uhanalaistietoa hyödyntää öljyntorjunnan ja meriliikenteen suunnittelussa?

Transkriptio

1 Luontoarvot puntarissa voidaanko uhanalaistietoa hyödyntää öljyntorjunnan ja meriliikenteen suunnittelussa?

2 Luontoarvot ja merenkulku

3 Johdanto Suomen merialueet poliittisesti rauhallisia alueita kauppa-aluksille ja satamat turvallisia Suomenlahti vilkkaimmin operoituja merialueita Haverit ja päästöt todennäköisiä Suomen rannikko ja vesiympäristö hyvin herkkiä päästöjen haitallisille vaikutuksille

4 Suomen meriympäristö Matala suolapitoisuus ja vesisyvyys Alhainen lajimäärä Hidas veden vaihtuvuus Suuri valuma-alue Tärkeä vesireitti muuttolinnuille Itämerestä PSSA-alue vuonna

5 Uhanalaiset lajit ja luontotyypit Luontainen säilyminen Suomessa vaarantunut Esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen kielletty Merikotka ja hiekkadyynit Pertti Saurola/WWF Mikko Kuusinen

6 Merenkulun päästöt Ravinnepäästöt Painolastivesi Päästöt ilmaan Öljy Hajapäästöt Öljyonnettomuudet

7 Ravinnepäästöt Rehevöityminen Itämeren pahimpia uhkia Typpi Fosfori Vuodesta 2018 lähtien matkustaja-alusten puhdistettava jätevetensä

8 Painolastivesi Vieraslajit kulkeutuvat laivojen mukana uusille elinalueille arvaamattomat vaikutukset alkuperäisluonnolle IMO:n yleissopimuksella (2004) pyritään ehkäisemään lajien leviäminen Säännöt veden ottamisesta, vaihtamisesta avomerellä ja tankkien tyhjentämisestä

9 Päästöt ilmaan Rikin oksidit vesien happamoituminen Typen oksidit rehevöityminen Kasvihuonekaasut ilmastonmuutos

10 Suomenlahden öljykuljetukset Kuljetetun öljyn määrä (milj. t) Suomenlahdella Troolari Saaristomerellä Rahtialus Ahvenanmerellä Rahtialus Viron rannikolla Vuosi MKK 2012 ja SYKE

11 Uhanalaistiedon vaikutus öljyriskiin Lehikoinen/SAFGOF

12 Öljyonnettomuuden vaikutukset luontoon Rantojen pilaantuminen Suomenlahti ja Saaristomeri herkkiä rikkonaisen rannikon takia Palautumisaika riippuu rantojen avoimuudesta ja aallokon määrästä

13 Mitä palautuminen tarkoittaa? Palautuminen Onnettomuus Onnettomuus Aika

14 Haittavaikutukset eläimiin ja kasveihin Välittömät vaikutukset Tahriintuminen Vastustuskyvyn ja kasvun heikkeneminen Käyttäytymismuutokset Pitkäaikaiset vaikutukset Lisääntyminen Elinympäristöt Ravinnonhankinta

15 Vedenalainen luonto Levien yhteyttäminen heikentyy Pohjan peittyminen öljyyn Eliöiden välillä eroja Simpukat voivat sulkea kuorensa Katkat herkkiä Rakkolevien lähteminen irti Mahdoton puhdistaa Suojaaminen vaikeaa, mutta tärkeää

16 Kalat Aikuiset Altistuvat vain kidusten ja ravinnon kautta Muutoksia maksassa, kasvunopeudessa, sykkeessä ja hengitysnopeudessa Voivat välttää öljyyntynyttä vettä Mäti ja nuoruusvaiheet Hyvin herkkiä! Kehityshäiriöitä

17 Linnut Altistuvat helposti Tahriintuminen Öljyn nieleminen Muutokset ravintotarjonnassa, lisääntymisessä, stressinsiedossa Altistumisajankohta vuodon suuruutta tärkeämpi Julian Bell

18 Merinisäkkäät Tahriintuminen ei suuri ongelma, jos ihonalainen rasvakudos paksu (hylkeet) Öljyhuurujen hengittäminen: keuhko- ja hermovauriot Suora kontakti: silmävauriot, aistielimet Nieleminen: suoliston verenvuodot, maksaja munuaisvauriot

19 Rantakasvit Peittyminen öljyyn, ilmarakojen tukkeutuminen Jos öljyä maaperään juuristo vaarassa Kukinta, siementen itäminen Kasvukausi herkintä aikaa! Vesikasveilla suojaava lima Toni Jokinen/WWF

20 Suomen torjuntavalmius Valtio omistaa 15 torjunta-alusta 3 Merivoimien hallinnassa 3 Rajavartiolaitoksen hallinnassa 9 Varustamoliikelaitoksen hallinnassa Ahvenanmaan maakuntahallituksella 1 alus Alukset keräävät itsenäisesti öljyä Molemmilla laidoilla öljynkeräysjärjestelmä

21 Vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot WWF kouluttaa vapaaehtoisia öljyntorjuntatoimiin Osallistunut operaatioihin Suomessa Vastaa kuljetettavista lintujenpuhdistuskonteista

22 OILRISK-hanke

23 Johdanto Selvitetään öljyonnettomuudelle herkkien lajien ja luontotyyppien sijainnit Luodaan karttatyökalu, jonka avulla öljyntorjuntahenkilöstö voi Yhdistää tieto öljyn kulkeutumisesta ja suojeltavista kohteista Selvittää millaiset torjuntaratkaisut edesauttavat luonnon suojelua Järjestää rantapuhdistus luontoarvot huomioiden

24 Tietokanta uhanalaisille lajeille ja luontotyypeille Öljylle herkkien luontokohteiden paikkatiedon yhdistäminen tietokantaan Torjunnan ja puhdistamisen kannalta merkittävän ekologisen tiedon kerääminen Suomenlahti Saaristomeri Metsähallitus

25 Kohteiden valinta Uhanalaiset rannikon lajit Herkät luontotyypit Tärkeät lintualueet SYKE

26 Karttasovellus Luontokohteiden arvottaminen Sopivan menetelmän valinta Rannikon öljyntorjunta Rantojen puhdistaminen Neuvoa-antava työkalu Öljyonnettomuudet Harjoitukset

27 Uhanalaisten kohteiden arvottaminen Tappio OILRISK Puhdistustehokkuus Esiintymistodennäköisyys Palautumiskyky Suojeluarvo Puomitushyöty

28 Torjuntakohteen valinta OILRISK Suojeluarvo Öljyntorjunta

29 Torjuntakohteen valinta Jan Ekebom Petri Päivärinta Anja Holmsten

30 Torjuntamenelmän valinta Rannansuojamatot Puomit Anja Holmsten Jan Ekebom

31 Torjuntamenetelmän valinta Etelänkiisla Rannansuojamatot Puomit Petri Päivärinta Ekologia Suojeluarvo Tulee ottaa huomioon!

32 Puhdistusmenetelmät KIELLETYT MENETELMÄT: Höyrypainepesu Maan vaihtaminen Uhanalainen kasvi: ÄLÄ ASETA LAITTEITA PÄÄLLE! Kasvustoa ei saa poistaa! Anja Holmsten HY

33 Lisätietoja

34 Uhanalaistiedon käyttö merenkulun suunnittelussa

35 Meriväylät Loviisaan Orregrundin luotsiasema Etelänkiislan pesimäluoto Pääväylälle

36 Uhanalaistiedon huomioiminen Satamien sijainti YVA-arviointi Väylien kulku Väylät riippuvaisia saaristosta ja syvyydestä Luotsaustoiminta

37 Päästövalvonta Päästöjen ilmaan ja mereen vähentäminen Lähtökohtana ympäristönsuojelu Riippuvaista varustamojen toiminnasta Yleiset säädökset tiukemmat päästömääräykset

38 Öljyaltistuksen hallinta Uhanalaistiedosta merkittävää hyötyä Onnettomuuksien ehkäisemisessä Torjunnan onnistumisessa Rikosoikeudellisissa kysymyksissä Jouko Langen

39 Kiitos