Odotuksia ammattikorkeakouluuudistuksesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Odotuksia ammattikorkeakouluuudistuksesta"

Transkriptio

1 Odotuksia ammattikorkeakouluuudistuksesta Ammattikorkeakouluissa toimivien SPECIA ry:n jäsenien odotuksia ja tuntemuksia valmistellusta ammattikorkeakoulu-uudistuksesta Annukka Hämäläinen Kandidaatin tutkielma Kasvatustieteiden tiedekunta Lapin Yliopisto Kevät 2012

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Tutkielman toteutus Tavoite ja tutkimuskysymys Tutkimusmenetelmä Aineiston hankinta Aineiston analysointitapa 8 3 Tutkielman taustaa Ammattikorkeakoulu-uudistus Aiemmat tutkimukset 10 4 Uudistuksen kokeminen Vallitseva epävarmuus ja huolenaiheet Uudistuksen ulkoiset vaikutukset Tiedottaminen ja vaikutusmahdollisuudet Määräaikaisuuden kokeminen 18 5 Pohdinta Tutkielman eettisyys Tutkielman luotettavuus 22 6 Lopuksi 24 Lähteet 26 Liitteet 30 2

3 1. Johdanto Työelämä on ollut jo jonkin aikaa jatkuvan murroksen alla. Pätkätyöläisyys, määräaikaisuudet ja työn epävarmuus ovat lisääntyneet viimeisten vuosien aikana. Yhä harvemmin työura yhdessä paikassa tai ammatissa kestää valmistumisesta eläkeikään saakka. Muutosalttiuteen liittyy paljon hyviä, vapauttavia ja monipuolistavia kokemuksia, mutta myös paljon epävarmuudesta johtuvia negatiivisia oireita ja säröjä. Muun muassa parhaillaan käynnissä olevaan murrokseen voidaan liittää turvattomuuden ja arvottomuuden kokemuksia, jotka heikentävät hyvinvoivaa työkulttuuria ja ilmapiiriä (Ihalainen & Torsti 2011, 113). Osansa uuden työn politiikasta ja työn muutoksesta tulevat saamaan myös ammattikorkeakouluissa työskentelevät henkilöt. Ammattikorkeakouluihin ollaan valmistelemassa ammattikorkeakoululain ja ammattikorkeakoulujen rahoitus- ja ohjausjärjestelmän uudistamista, joka astuisi voimaan vuoden 2014 alusta. Uudistuksesta kerron tarkemmin lisää kohdassa 3.1. Tässä kandidaatin tutkielmassani minulla on ollut tarkoituksena selvittää, kuinka ammattikorkeakouluissa toimivat SPECIA- asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry:n jäsenet kokevat tulevan ammattikorkeakoulujen rakenteellisen uudistuksen, sekä miltä se heistä tuntuu ja kuinka he odottavat sen vaikuttavan työhönsä ja elämäänsä. SPECIA ry on akavalainen ammatti- ja edunvalvontajärjestö, johon ovat järjestäytyneet korkeasti koulutetut ja työssään pätevöityneet asiantuntijat ja esimiehet. Aineisto tutkielmaani on kerätty kirjoitelmapyynnöllä SPECIA ry:n jäseniltä, joiden työnantajatiedoissa mainitaan ammattikorkeakoulu. Nämä henkilöt toimivat usein muissa, kuin opetustehtävissä. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysillä ja se on teemoiteltu neljään keskeisimpään aiheosaan. Kyseisen aiheen selvittäminen on tärkeää, sillä valmistellun uudistuksen myötä saattaa monen tilanne työssä olla uhattuna ja epävakaalla pohjalla. Jotta tilanteeseen voitaisiin tarttua tarpeeksi ajoissa, on tärkeää selvittää asiaa myös kyseisen henkilöstöryhmän näkökulmasta käsin. Työn ja organisaation muutoksiin liittyy huolenaiheita ja paljon 3

4 epävarmuutta lisääviä tekijöitä. Näistä tekijöistä saattaa syntyä isompia ongelmia, jotka vaikuttavat niin henkilöstön omaan hyvinvointiin, kuin organisaationkin tulokseen. Koska aihe on tutkielman toteutushetkellä hyvinkin ajankohtainen, ei juuri tästä samasta aiheesta ollut saatavilla muita samanlaisia tutkimuksia. Kuitenkin apuna olen pystynyt käyttämään organisaatiomuutoksiin, työolotutkimuksiin ja työhyvinvointiin liittyviä aiempia tutkimuksia. 4

5 2. Tutkielman toteutus 2.1 Tavoite ja tutkimuskysymys Tutkielmassani olen halunnut selvittää, kuinka ammattikorkeakouluissa asiantuntijoina työskentelevät SPECIA ry:n jäsenet kokevat valmistellun ammattikorkeakouluuudistuksen ja sen henkilöstöpoliittiset vaikutukset esimerkiksi omassa henkilöstöryhmässään. Syyni rajata otosryhmä juuri SPECIAN jäseniin johtui kahdestakin syystä. Aihetta kandin tutkielmaani varten pohtiessani kysyin SPECIA ry:ltä olisiko heillä mielenkiintoa kandin tutkielman laajuiselle tutkimustulokselle jostakin tietystä aiheesta. Vastaukseksi sain kyseisen aiheen, sillä asiantuntijoiden ja ylempien toimihenkilöiden edunvalvontajärjestönä SPECIA epäilee kyseisen muutoksen vaikuttavan ammattikorkeakoulujen asiantuntijoiden työsuhteisiin ja muutos edellyttää heidän mielestään hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Lisäksi tällä rajauksella ja SPECIAN avulla kykenin saamaan helpommin yhteystietoja ja täten aineiston keruu helpottui. Tutkimuskysymykseni siis on Kuinka ammattikorkeakouluissa työskentelevät Specialaiset kokevat ammattikorkeakoulu-uudistuksen ja sen henkilöstöpoliittiset vaikutukset. Tavoitteena on saada kyseisen henkilöstöryhmän äänet kuuluviin valmisteilla olevaan uudistukseen liittyen ja kuvata niitä tuntemuksia ja odotuksia, joita se heissä herättää. 2.2 Tutkimusmenetelmä Tutkielmani on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus ja sillä on fenomenologinen tieteenfilosofinen tausta. Laadullinen tutkimus pyrkii määrällisen tutkimuksen selittämisen sijaan ymmärtämään tutkittavaa ilmiötä (Tuomi & Sarajärvi 2003, 27). Laadullisessa tutkimuksessa perusperiaatteena on todellisuuden kuvaaminen. Tarkoituksena on siis lähinnä etsiä ja paljastaa asioita, eikä vain kuvata niiden olemassa oloa. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 161.) Tutkielmastani laadullisen tekee lisäksi 5

6 sen aineiston kuvauksen muoto. Laadullisen tutkimuksen aineisto on tekstimuotoista, kun taas määrällisessä tutkimuksessa se ilmenee numeraalisessa muodossa (Eskola & Suoranta 1998, 13, 15). Fenomenologiassa keskeisintä ovat merkitykset, kokemukset, sekä ymmärtäminen ja tulkinta. Fenomenologia määrittää todellisuuden ja totuuden suhteessa ihmisten kokemukseen. Kokemukset syntyvät ihmisten asioille antamista merkityksistä ja ne rakentavat täten todellisuuden. Fenomenologian mukaan todellisuus on siis sitä, kuinka ihmiset maailman kokevat ja ymmärtävät. Todellisuutta ja ihmisten kokemusmaailmaa ei siis voida tarkastella erikseen, vaan ne ovat aina suhteessa toisiinsa. (Laine 2010, ) Tutkielmassani pyrinkin tuomaan esille ja ymmärtämään tutkittavieni mielipiteitä, kokemuksia sekä ajatuksia uudistuksesta ja tällä tavoin selvittää aiheeseen liittyvä todellisuus. Vahvistamaan todellisuuskäsitettä liitän aineistosta esiin tulleisiin aiheisiin aiempia tutkimuksia, sekä muuta kirjallisuutta. 2.3 Aineiston hankinta Valitsin tutkielmaani aineiston keruumenetelmäksi kirjoitelmapyynnön, jonka lähetin sähköpostilla SPECIAN kautta heidän 228 jäsenelleen, joiden työnantajaksi on ilmoitettu ammattikorkeakoulu. Nämä henkilöt työskentelevät hallinnollisissa ja projektitehtävissä. Heidän yleisimpiä nimikkeitään ovat koulutussuunnittelija, suunnittelija, sekä projektikoordinaattori- ja päällikkö. Kaikkiaan tehtävänimikkeitä on kuitenkin 78 erilaista. Laadullisessa tutkimuksessa aineisto on yksinkertaisimmillaan tekstiä, joka on tuotettu joko tutkijan toimesta tai kyseessä on jo valmis teksti. Tärkeintä aineiston hankinnan tavassa on se, kuinka sen perustelee sopivaksi omaan tutkielmaansa. (Eskola & Suoranta 1998, 15, 85) Näillä perusteilla valitsemani aineiston keruumenetelmä sopii laadullisen tutkimuksen menetelmäksi. Kirjoitelmapyyntö oli tutkielmani kohdalla mielestäni esimerkiksi haastattelua tehokkaampi keino, sillä joukon ollessa suuri, ei resurssini olisi riittänyt kuin muutaman henkilön haastatteluun. Kirjoitelmapyynnöllä 6

7 kykenin tavoittamaan suuremman vastaajajoukon ja täten saamaan kattavamman aineiston tutkielmaani. Lisäksi haastattelun yhtenä ongelmana on, että vastaaja saattaa antaa niin sanottuja sosiaalisesti suotavien odotusten mukaisia vastauksia (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 206). Tutkielmassani minulle on tullut julki vain vastaajan nimi sähköpostia vastaanottaessani, joten kasvottomana vastaajille on voinut olla helpompi antaa totuudenmukaisempi kuva omista mielipiteistään. Suuremman joukon tavoittamisen lisäksi kirjoitelmapyynnössä pystyin kysymään juuri niitä kysymyksiä, joihin halusinkin vastauksen. Kirjoitelmapyynnössä pyrin saamaan vastauksen tutkimuskysymykseeni seuraavia kysymyksiä käyttäen. Vastaajia ohjeistettiin vastaamaan kysymyksiin omin sanoin haluamallaan muodolla ja pituudella. - Taustatiedot: tehtävänimike, tutkinto ja työsuhteen luonne (vakituinen, määräaikainen ja mahd. määräaikaisuuden peruste) - Millaisia odotuksia Teillä on tulevaan ammattikorkeakoulu-uudistukseen liittyen? Uskotteko sen vaikuttavan henkilöstöpolitiikkaan ja/tai työsuhteisiin? Miten uskot uudistuksen vaikuttavan omaan tai kollegoidesi työhön? Millaisia tunteita ja mielipiteitä uudistuksen valmistelu Teissä herättää? - Koetteko saaneenne tarpeeksi tietoa tulevasta muutoksesta ja sen mahdollisista vaikutuksista? Oletteko kokenut voivanne vaikuttaa asiaan? Miten? - Jotain muuta, mitä haluatte kertoa? Lähettämääni kirjoitelmapyyntöön vastasi yhteensä 15 henkilöä. Kyseinen määrä vastauksia koko 228 hengen joukosta saattaa kuulostaa pieneltä osalta, mutta katson aineistoni olevan riittävä vastaamaan tutkimuskysymykseeni ja antamaan täten kuvan 7

8 tutkimastani aiheesta. Laadullisen tutkimuksen aineiston voi katsoa olevan tarpeeksi suuri silloin, kun vastauksissa alkaa toistua samat aiheet, eivätkä uudet tapaukset tuota enää varsinaisesti uutta tietoa (Eskola & Suoranta 1998, 62; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 182). Lukiessani aineistoa uudelleen ja uudelleen vakuutuin sen määrän riittävyydestä, sillä aineistossa oli mielestäni nähtävissä selkeä yhteinen ja toistuva linja, mutta myös yksittäisiä mielipiteitä oli vielä havaittavissa. 2.4 Aineiston analysointitapa Analyysin tarkoituksena on muodostaa aineistosta selkeä kokonaiskuva ja niin sanotusti tiivistää asia ymmärrettävään ja informatiiviseen muotoon (Eskola & Suoranta 1998, 138). Analyysivaiheessa on tarkoitus selvittää, millaisia vastauksia tutkimuskysymykseen on saatu (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2002, 207). Olen analysoinut aineistoni käyttäen sisällönanalyysia. Se on perusanalyysimenetelmä ja sitä voidaan käyttää lähes jokaisessa laadullisessa tutkimuksessa (Tuomi & Sarajärvi 2003, 93). Sisällönanalyysiin kuuluu aineiston pelkistämisen, eli epäolennaisten asioiden poistamisen jälkeen vaihe, jossa aineisto luokitellaan tiettyihin teemoihin. Tällä toimenpiteellä on tarkoitus tiivistää aineistoa ja sisällyttää yksittäiset asiat yleisempiin käsitteisiin. (Tuomi & Sarajärvi 2003, ) Aineistoa lukiessani alleviivasin teksteistä mielestäni olennaisimmat ja tärkeimmät asiat. Tämän jälkeen lähdin tarkastelemaan, löytyisikö vastauksista saman otsikon alle sopivia teemoja ja yhtäläisyyksiä. Teemoittamisessa on tarkoituksena löytää aineistosta olennaisimmat asiat ja näin pelkistää aineisto löytämällä sen merkityksen ydin (Moilanen & Räihä 2001, 53). Kuten jo aikaisemmin kohdassa 2.3 kerroin, alkoi vastauksissa toistua samoja aiheita, mikä osaltaan teki teemojen löytämisen helpommaksi. Aineistosta löytämäni olennaisimmat aiheet ja käyttämäni teemat olivat Vallitseva epävarmuus ja huolenaiheet, Uudistuksen ulkoiset vaikutukset, Tiedottaminen ja vaikutusmahdollisuudet, sekä Määräaikaisuuden kokeminen. Kukin lukija ymmärtää ja tulkitsee samaakin tekstiä eri tavoin. Tästä syystä tutkijan tulisi analyysissaan tarkastella aineistoa mahdollisimman monesta eri näkökulmasta ja 8

9 pohdittava useita eri tulkintoja. Aineistosta tulisi löytää yhtäläisyyksiä ja mahdollisesti toisiinsa vaikuttavia tekijöitä. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2002, 212.) Olen esittänyt aineistoni neljän eri teeman ja alaotsikon alle, mutta silti pyrkinyt välttämään liikaa yleistämistä ja tuoda kuuluviin myös heidän äänensä, jotka eivät olleet suurimman osan kanssa samaa mieltä. Erilaisuuksien etsintä aineistosta rikastuttaa samanlaisuuksia synnyttämällä kontrastia ja vertailupintaa ilmiöille (Mäkelä 1990, 45). Analysointi on toteutettu aineistolähtöisesti, mutta mukaan on liitetty aineistosta ilmaantuvien aiheiden mukaista teoriaa. 9

10 3. Tutkielman taustaa 3.1 Ammattikorkeakoulu-uudistus Opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotti asetetusta työryhmästä ammattikorkeakoululain ja ammattikorkeakoulujen rahoitus- ja ohjausjärjestelmän uudistamiselle. Uudistuksen pääideana olisi rahoitusta ja toimilupia uudistamalla ohjata ammattikorkeakoulujen toimintaa kohti laadukkaampia tavoitteita ja opiskelijoiden nopeampaa valmistumista. Ammattikorkeakouluista tehtäisiin itsenäisiä oikeushenkilöitä ja perusrahoituksen vastuu siirrettäisiin kokonaan valtiolle. Uudistusta valmistelevassa ohjausryhmässä toimii edustajia kunnista, ammattikorkeakouluista, työelämäjärjestöistä ja opiskelijajärjestöstä. Työryhmän jäsenet ovat opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Tavoitteena olisi saada uusi ammattikorkeakoululakiesitys valmiiksi siten, että uudistus astuisi voimaan vuoden 2014 alusta. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, ) Annetun tiedotteen jälkeen tilanne ja aikataulut ovat muuttuneet hieman suuntaan, jos toiseenkin. Uudistuksessa on luvattu noudattaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa, mutta vain päätoimisten henkilöiden asema on turvattu. SPECIA ry:n ja AKAVA:n edustamat ammattikorkeakouluissa toimivat asiantuntijat ovat usein määräaikaisessa työsuhteessa, joten heidän asemansa saattaa uudistuksen myötä olla uhattuna. Kuitenkaan ammattikorkeakoulu ei kykene toimimaan tehokkaasti ja laadukkaasti ilman näitä tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistyön tekeviä asiantuntijoita. ( SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry, ) 3.2 Aiemmat tutkimukset Koska kyseinen ammattikorkeakoulu-uudistus on vasta valmisteilla ja vastikään tiedotettu aihe, ei siitä ollut saatavilla aiempia tutkimuksia. Olen kuitenkin käyttänyt apuna muita samankaltaisia tutkimuksia, jotka liittyvät valitsemiini teemoihin ja niistä kumpuaviin aiheisiin. 10

11 Jyväskylän yliopisto on tutkinut organisaatiomuutoksia vuosina 1995 ja Niissä (Mauno & Virolainen 1996 ja Nätti, Kinnunen, Mäkinen, Loikkanen, Mauno & Virolainen 1995) on tarkasteltu oman tutkielmani mukaisesti muutosten kokemista, epävarmuutta ja hyvinvointia organisaatiomuutoksen keskellä, sekä työn epävarmuuden kokemista ja siihen liittyviä syitä ja seurauksia. Kyseiset tutkimukset ovat kuitenkin lähes kaksikymmentä vuotta vanhoja, joten työolosuhteet, asenteet ja työpolitiikka ovat kenties muuttuneet lisääntyneiden määräaikaisuuksien myötä. Tilastokeskus on selvittänyt työoloihin vaikuttavia tekijöitä, sekä määräaikaisuuksien kokemuksia työolotutkimuksilla vuosina Tilastokeskus (Lehto & Sutela 2008) on tarkastellut suomalaista työelämää ja työoloja, sekä niiden muutoksia kolmenkymmenen vuoden ajalta. Tutkimuksissa on selvitetty muun muassa työhön liittyviä epävarmuustekijöitä, työn ajan ja paikan muutoksia, palkkausta, työssä viihtymistä lisääviä ja vähentäviä tekijöitä, sekä työtyytyväisyyttä. Sosiaali- ja terveysministeriö (Eskola, Huuhtanen & Kandolin 2009) on selvittänyt työn psykososiaalista kehitystä vuosina Selvityksessä paneudutaan erityisesti psykososiaalisiin työolotekijöihin ja henkiseen työhyvinvointiin työpaikoilla ja niihin vaikuttaviin tekijöihin. Samankaltaisen uudistuksen muutama vuosi sitten kokeneesta yliopistosta löytyi niukasti tutkimuksia, joten en käyttänyt niitä tutkielmassani. Lisäksi työhyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä ja sen vaikutuksista on saatavilla paljon tutkimuksia. Kuitenkaan aihe ei liity suoranaisesti tutkielmaani, joten olen käyttänyt apuna lähinnä vain työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä kertovaa kirjallisuutta, joiden pohjana on saattanut olla jokin aiheeseen liittyvä tutkimus. 11

12 4. Uudistuksen kokeminen Tässä kappaleessa esittelen ja analysoin aineiston. Olen lajitellut aineiston seuraavaan neljään eri teemaan ja lisännyt niihin aiheeseen liittyvää teoriaa ja aiempia tutkimuksia. 4.1 Vallitseva epävarmuus ja huolenaiheet Yleisesti ottaen kyselyyn vastanneet suhtautuivat tulevaan uudistukseen ja sen mahdollisiin vaikutuksiin suhteellisen rauhallisesti ja realistisesti. Joidenkin tekstien osalta voisi sanoa, että suhtautuminen oli jopa kohtaloonsa tyytymistä. Jokainen vastannut uskoi uudistuksen myötä työpaikkojen vähentyvän ja määräaikaisuuksien lisääntyvän, eikä kellään ollut täyttä varmuutta työnsä jatkuvuudesta. Tänä päivänä ei ole varmaa työpaikkaa missään, joten ei tämä yllätys ole, että väkeä meiltäkin lähtee. Jos lähtö tulee omalle kohdalle, koetan ajatella, että kun yksi ovi sulkeutuu, toinen avautuu - - (Vastaus nro 6, vakituinen työsuhde) Teksteissä oli aistittavissa myös tietynlaista katkeruutta vallitsevaa työtilannetta kohtaan. Esimerkiksi työsuhteen luonnetta kysyttäessä oli vastaajan numero 15 vastaus: Toistaiseksi-sopimuksella = sen vakituisempaa ei enää ole. Vaikka vain muutama henkilö kertoi suoraan pelkäävänsä tai olevansa huolissaan tulevasta, oli silti lähes jokaisen vastauksessa aistittavissa jonkinlaisia negatiivisia tunteita uudistukseen liittyvää epävarmuutta kohtaan. Jopa ne vastanneet, jotka uskoivat työsuhteensa jatkuvan tai olevan vakaalla pohjalla osoittivat silti epäilyä ja epävarmuutta heti seuraavissa lauseissa. Epävarman ilmapiirin vuoksi ei uskalleta sanoa työnsä jatkuvuudesta edes silloin, kun se vaikuttaisi erittäin mahdolliselta ja luotettavalta. 12

13 - - uskon, että työpanostani tullaan tarvitsemaan - - minun työpanokseni luultavasti lisääntyy. Tämän kuitenkin aika näyttää mitä tulee tapahtumaan (Vastaaja nro 7, määräaikainen työsuhde). Toisaalta tulee mentyä luottavaisesti eteenpäin oman työn säilymisen osalta. En tiedä, kuinka väärässä olen (Vastaaja nro 10, vakituinen työsuhde). Työn jatkuvuuden epävarmuuden lisäksi vastaajia huolestuttivat palkkauksen ja työn kuvan muuttumiseen liittyvät seikat. Viisi vastannutta uskoi uudistuksen vaikuttavan palkkauksiin ja he mainitsivat olevansa huolissaan sen huonontumisesta. Epävarmuutta ja huolta aiheutti myös mahdollisen uuden työn muuttunut toimenkuva ja paikkakunta. Monenlaisia pelkoja on palkkauksen huonontumisesta ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta palkkauksessa (Vastaaja nro 5, vakituinen työsuhde). Uskon että työsuhteita pyritään muuttamaan esim. määrittelemällä työn vaativuutta ja sisältöjä siten, että palkkoja voidaan laskea - - (Vastaaja nro 8, vakituinen työsuhde) Töiden on kyllä luvattu jatkuvan, mutta ei välttämättä samalla paikkakunnalla eikä samoja tehtäviä. Perheelliselle tällaisella on suuri merkitys (Vastaaja nro 12, vakituinen työsuhde). Yleensä ottaen uudistukseen siis suhtauduttiin realistisesti, mutta myös skeptisesti. Kenellekään ei tullut yllätyksenä uudistuksen myötä tapahtuva mahdollinen työpaikkojen vähentyminen ja määräaikaisuuksien lisääntyminen, vaan jokainen oli jollain tapaa siihen varautunut. Epävarmuuden ilmapiiri kuitenkin ilmeni myös niin, että jopa ne kolme vastaajaa, jotka pitivät uudistusta hyvänä asiana, osoittivat kuitenkin epäilyksiä sen käytännön tasolla onnistumiseen. - -ajatus on ehkä oikeansuuntainen, eri asia on miten se käytännössä toteutuu (Vastaaja nro 10, vakituinen työsuhde). Uudistus tuntui kuuden mielestä yllättävän suurelta ja liian nopeatempoiselta. Uudistuksen vauhti tuntuu nyt hurjalta (Vastaaja nro 8, vakituinen työsuhde) 13

14 Epävarmuuden kokeminen työympäristössä voidaan helposti liittää yhteen ainoastaan työn menettämistä koskevaan uhkaan tai pelkoon. Kuitenkin sen lisäksi mahdollisuus työn rakenteen (palkka, työaika, työmäärä, tehtävät) muuttumiseen lisää osaltaan epävarmuutta ja sen kokemista työssä (Jacobson 1991; Nätti ym. 1995, 3-5, 63; Lehto & Sutela 2008, 128). Epävarmuustekijänä pelkoon palkkauksen muuttumisesta huonommaksi liittyy lisäksi omanarvontunteita ja arvostettavuutta. Motivaatiotekijän lisäksi palkka koetaan usein osoitukseksi kunkin työpanoksen arvostuksesta ja tärkeydestä. Palkan huonontumiseen voidaankin liittää alemmuudentunnetta, joka huonontaa myös työmotivaatiota. (Lehtinen & Lehtinen 1989, ) Elämänmuutokset ja epävarmuus voidaan kokea stressitekijöinä. Uusi tilanne vaatii aina sopeutumista ja tilanteen uudelleen arvioimista. Kaikki eivät kuitenkaan koe muutoksia elämässään stressaavina vaan stressin kokeminen onkin hyvin henkilökohtainen ja tulkinnanvarainen tunne. Sama tilanne voidaan kokea monella tapaa eri ihmisten kesken. Stressireaktiot voivat olla lyhyitä, pitkiä, voimakkaita tai vähäisiä ja sitä voivat aiheuttaa muun muassa menetykset, uhat tai uudet haasteet. Vaikka muutokset eivät aiheuttaisikaan stressiä kaikille, ei mahdolliseen stressitekijään tule kuitenkaan suhtautua vähättelevästi eikä stressiä kokevia tule leimata heikoiksi. Pitkäkestoisena stressireaktio nimittäin aiheuttaa erilaisia oireita ja sairauksien ensiasteita, sekä kroonisia ja akuutteja sairauksia. (Nurmi, Ahonen, Lyytinen, Pulkkinen & Ruoppila 2006, 245.) Henkilökohtaisten psyykkisten ja fyysisten oireiden lisäksi liiallinen stressi vaikuttaa myös työn tekoon ja sen laatuun. Psyykkiset vaikeudet heikentävät toimintakykyä, vaikuttavat työn negatiiviseksi kokemiseen, sekä aiheuttavat välinpitämättömyyttä työtä kohtaan (Suomen mielenterveysseura 1986, 11, 14). 4.2 Uudistuksen ulkoiset vaikutukset Tulevan uudistuksen valmistelu ja siihen liittyvä epävarmuus lisäsi kolmen vastanneen mielestä kilpailua työpaikoilla. Näistä kaksi koki lisääntyneen kilpailun vaikuttavan 14

15 työilmapiiriin negatiivisesti. Erään vastaajan tekstissä oli havaittavissa erittäinkin negatiivista työilmapiiriä: Uudistus vaikutti heti työilmapiiriin. Olen kokenut kollegoitteni osoittavan minulle, että työni voi kyllä hoitaa joku toinenkin tai etteivät ne ole tärkeitä. Olen tykännyt työpaikan hengestä, mutta kilpailuasemiin joutuminen huonontaa sitä selvästi. Ihmiset stressaantuvat (Vastaaja nro 2, määräaikainen työsuhde). AMK:ien välisen yhteistyöhön uudistus vaikuttaa ikävästi, sillä ne, joiden kanssa nyt tehdään töitä, voivat oikeasti olla ne, joiden kanssa kilpaillaan lopun perin eloonjäämisestä (Vastaaja nro 6, vakituinen työsuhde). Neljän vastanneen tekstistä kävi ilmi katkeruus muita uudistuksen koskettavia ammatinharjoittajia kohtaan. Vastaajat kokivat vahvasti, että ammattikorkeakouluissa työskentelevät opettajat ovat saaneet osakseen parempaa kohtelua uudistukseen liittyen. Tilanteeseen liitettiin epätasa-arvoisuuden ja alemmuuden tunteita. Eräs vastaaja jopa kiitteli, että hänetkin on otettu huomioon uudistuksesta puhuttaessa. Helposti keskitytään pelkästään opettajiin ja muu henkilöstö unohdetaan. Kovassa säästöpaineessa ei tulisi kuitenkaan säästää henkilöstön kehittämisessä, koska se kostautuu pitkällä aikavälillä (Vastaaja nro 12, vakituinen työsuhde). Vain opetus on tärkeää ja hallinto katsotaan turhaksi substanssiosaamisen rinnalla. Näin suurta organisaatiota ei voi kuitenkaan pyörittää ilman jonkinlaista hallintoa, kehittämistä ja suunnittelua eikä tätä työtä voi säilyttää opettajille- - (Vastaaja nro 9, vakituinen työsuhde). Mielestäni on tärkeää, että Akavan Erityisalat ja Specia nostavat myös ammattikorkeakoulun muun henkilöstön esiin mediassa amk-uudistusksen aikana (Vastaaja nro 7, määräaikainen työsuhde). Eräästä vastaajasta tuntui, että johtoasemassa työskentelevät henkilöt olisivat turvassa uudistuksen astuttua voimaan. 15

16 Sen sijaan johtajien ja päälliköiden määrä kasvaa, kun yhä useammalle hyvä velijärjestelmän piirissä toimivalle halutaan taata hyvä asema ja korkea palkka (Vastaaja nro 4, määräaikainen työsuhde). Uudistuksen valmistelu oli herättänyt työpaikoilla kiristyvää ilmapiiriä ja kilpailuasetelmia. Henkilöstön keskinäisillä sosiaalisilla suhteilla on omat vaikutuksensa työpaikoilla ilmenevään ilmapiiriin, sekä työssä jaksamiseen. Itsensä muihin vertaaminen viittaa stressin ja epävarmuuden kokemiseen. Sosiaalinen vertailu lisääntyy silloin, kun henkilö kokee tulevansa uhatuksi ja tilanne on stressaava ja epävarma. Vertailu voi edistää työuupumusoireiden kehittymisestä ja pidentää sen kestoa. (Sihvonen 1996, 30.) Tilastokeskuksen työolotutkimusten (2008) mukaan suomalaiset kokevat suhteet työtovereihin tärkeänä työn viihtymistä lisäävänä tekijänä. Erityisesti naiset kokevat hyvien työtoverisuhteiden lisäävän työssä viihtymistä selkeästi. Lisäksi työpaikan huono ilmapiiri oli listattu yhdeksi työssä viihtymistä heikentäväksi tekijäksi. (Lehto & Sutela 2008, 191, 196.) Työpaikan ilmapiirillä on omat vaikutuksensa työn miellyttäväksi kokemiseen, joten ei siis ole ihme, että kirjoitelmapyyntöön vastanneet henkilöt olivat tuoneet esiin uudistuksen valmistelun myötä huonontuneen työilmapiirin. 4.3 Tiedottaminen ja vaikuttamismahdollisuudet Kysyttäessä valmisteilla olevan uudistuksen tiedottamisesta ja vaikutusmahdollisuuksista olivat vastaukset hyvinkin yksimieliset ja selkeät. Yhtä vastausta lukuun ottamatta jokainen vastaaja olisi toivonut uudistuksesta enemmän tietoa. Osa vastaajista koki tulleensa tiedotetuksi jonkin verran työpaikallaan, kun osa taas tiedon saamisen jäänen täysin omalle vastuulleen. Oma rehtorimme on jonkin verran tiedottanut henkilöstöä - -. Olen pyrkinyt itse seuraamaan ammattikorkeakoulu-uudistukseen liittyvää keskustelua ja uutisointia mediasta. Toki tietoa kaipaisi lisää (Vastaaja nro 7, määräaikainen työsuhde). 16

17 Kukaan vastaajista ei uskonut eikä kokenut pystyvänsä vaikuttamaan uudistukseen tai sen valmisteluihin. Osa yritti täten olla ajattelematta koko asiaa ja yhtä vastaajaa lukuun ottamatta kukaan ei ilmaissut keinoja, joita voisi asian hyväksi toteuttaa. Yksi vastaaja oli pohtinut vaikuttamismahdollisuuksiaan omasta aktiivisuudestaan käsin. Oma vaikutusvalta on hyvin pientä, toki sitä voi pyrkiä keskustelemaan asiasta oman esimiehen kanssa ja suuntaamaan omia työtehtäviä uudestaan, jotta asema työyhteisössä amk-uudistuksen jälkeen olisi vahvempi (Vastaaja nro 7, määräaikainen työsuhde). Informaation ja tiedottamisen niukkuuden lisäksi muutamassa vastauksessa yhtenä huolenaiheena oli kokemus tuen puuttumisesta, sekä ahdistus tiedottomuudesta ja yksin jäämisestä. Paljon kysymyksiä, joihin ei tiedä edes vastaajia (Vastaaja nro 9, vakituinen työsuhde). Työnantajan puolelta ei ole tullut juurikaan mitään tukea. -. Opettajat ovat saaneet hieman tukea uudistukseen, mutta muu henkilöstö on unohdettu kokonaan (Vastaaja nro 12, vakituinen työsuhde). Tiedottamisen niukkuus ja informaation huono saanti työhön liittyvistä uudistuksista, sekä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien olemattomuus ei ole uusi ilmiö, eikä koske vain tätä kyseistä tapausta. Samansuuntaisen uudistuksen muutama vuosi sitten kokenut yliopisto kohtasi Yliaskan ja Wibergin (2010) mukaan samanlaisia ongelmia. Heidän mukaansa rakenteellisille uudistuksille on ominaista niiden ylhäältäpäin ohjautuvuus, mikä tarkoittaa sitä, ettei uudistuksen tarpeelle osoiteta syitä, eikä uudistus ole lähtöisin alempien tahojen muutostarpeesta. (Yliaska & Wiberg 2010, 327.) Myös Työterveyslaitoksen ja Sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä laaditun Tilastokeskuksen työolotutkimukseen perustuvan raportin (Eskola, Huuhtanen & Kandolin 2009) mukaan tiedonsaanti työtä koskevista muutoksista on huonontunut vuoden 1997 jälkeen ja ainakaan vuoteen 2008 mennessä asiaan ei ollut tullut parannusta. 17

18 Tiedottamisen heikkous ja työntekijöiden huonot vaikuttamismahdollisuudet työssä eivät ole ainoastaan harmillisia pikku seikkoja, vaan niiden on huomattu aiheuttavan myös suurempia ongelmia. Työn epävarmuutta ja organisaatiomuutoksia tutkittaessa on huomattu heikon tiedottamisen korreloivan epävarmuuden ja huhujen lisääntymisen kanssa. Tämä lisää osaltaan epävarmuutta ja epävarmuus taasen huonontaa organisaation ihmissuhteita, tehokkuutta ja yleistä ilmapiiriä. Tieto tulevasta ja meneillään olevista muutoksista auttaa valmistautumaan tulevaan sekä henkisesti, että fyysisesti. Hyvän tiedottamisen myötä epävarmuus ja sen aiheuttamat haittavaikutukset vähenevät ja työntekijöiden muutosvalmius esittäytyy eduksi myös organisaatiolle. (Nätti ym. 1995, 69; Mauno & Virolainen 1996, ) Lindströmin, Schreyn, Bergströmin ja Kalevan (2000, 85) mukaan työssä vähäisillä vaikutusmahdollisuuksilla on todettu olevan selvä yhteys uupumisoireisiin ja henkisten voimavarojen puutteeseen. Lisäksi olennaisista asioista tarpeeksi ajoissa tiedottamattomuus heikentää selkeästi työssä viihtymistä (Lehto & Sutela 2008, 195). Uudistukseen liittyvästä tiedottamisen niukkuudesta ja vähäisistä vaikutusmahdollisuuksista ei siis tunnu aiheutuvan kovinkaan positiivisia vaikutuksia. Koska oma aktiivisuus on osan vastaajan mielestä ollut tärkeässä roolissa, on kuitenkin heikko tiedonsaanti voinut osaksi johtua myös henkilöiden oman panostuksen ja kiinnostuksen puutteesta. 4.4 Määräaikaisuuden kokeminen Koska jokaisen aineistoon vastanneen henkilön olettamuksena oli, että tulevan uudistuksen myötä määräaikaisuudet lisääntyvät tai määräaikaisuuksia tullaan lopettamaan, otin yhdeksi teemaksi määräaikaisuuden kokemisen. Määräaikaisuudesta tai sen lisääntymisestä syntyvistä tunteista ei kovin paljon aineistossa mainittu suoraan, mutta tekstin tyylistä pystyi usein aavistamaan kirjoittajan suhtautumisen asiaan. Vain yksi vastaaja ilmoitti pitävänsä määräaikaisuutta miellyttävänä vaihtoehtona. 18

19 Minusta määräaikaisuus on vapauttava tunne sen avulla hermo pitää ja työstressi ei kasva täältä pääsee pois aina halutessaan, ei tarvitse muuta kuin kitkutella nykyinen määräys loppuun (Vastaaja nro 1, määräaikainen työsuhde). Erään vastaajan mielestä määräaikaisuus oli kilpailuttava ja jopa ihmisarvoa tuotteellistava tekijä. - - on tärkeää brändätä itsensä ja osaamisensa, jotta pudotustilanteessa on se joka säilyttää paikkansa (Vastaaja nro 9, vakituinen työsuhde) Epävakaasta tilanteesta ja sen aiheuttamasta stressistä huolimatta suoranaista pelkoa uudistusta ja tulevaisuutta kohtaan ei ilmaissut kuin muutama vastaaja. Näistä pelkoa ilmaisseista ja yleensäkin epävarmuudesta negatiiviseen sävyyn kirjoittaneista suurin osa oli vakituisessa työsuhteessa. Voidaankin kenties olettaa, että määräaikaisessa työsuhteessa olevat ovat varautuneempia työhön liittyviin muutoksiin, kuin tähän asti turvallisemmalla alustalla vakituisessa työsuhteessa työskentelevät. Neljä kuudesta määräaikaisessa työsuhteessa olevasta vastaajasta epäili työnsä olevan epävakaalla pohjalla, mutta uskoi kuitenkin saavansa töitä nykyisen työn päättymisen jälkeen. Aineistosta pystyi tekemään päätelmän, että määräaikaisuuteen suhtauduttiin vaihtelevasti. Joillekin se oli positiivinen asia, toiselle ahdistava ja osalle selvästi jo rutiininomainen itsestäänselvyys. Työelämän muuttuminen pitkistä työurista lyhyisiin pätkätöihin ja määräaikaisuuksiin ei olekaan yksioikoisesti luokiteltavissa hyväksi tai huonoksi. Yhtäältä nykyajan työ vaatii muuntautumiskykyä, jatkuvaa kehittymistä, joustavuutta, kaiken kattavaa kiinnostusta asiaan kuin asiaan, sekä oman tietotaitonsa yksityisyrittäjyyttä. Toisaalta taas se tarjoaa mahdollisuuden vaihteluun ja monipuolisuuteen, uusien taitojen oppimiseen ja vapauteen. (Korhonen, Peltokoski & Saukkonen 2009, 7-9.) Tilastokeskuksen teettämässä työolotutkimuksessa työsuhteen määräaikaisuuden kokemista Sutela (2006) tuo esille samankaltaisia tuloksia. Naisiin verrattuna miehet suhtautuivat määräaikaisuuteen hieman positiivisemmin. Miehistä hieman yli puolet piti määräaikaisuutta myönteisenä vapauden tunteena. Myös naisista jopa 44 % oli 19

20 samaa mieltä. Vain 38 % selvityksen miehistä piti määräaikasuutta henkisesti rasittavana, kun taas naisista 52 % koki samaa. Kuitenkaan määräaikaisuuden positiivisetkaan puolet eivät poissulkeneet määräaikaisuuden tuoman epävarmuuden kokemista. Naisista 78 % ja miehistä 68 % kaipasi silti vakinaisen työsuhteeseen liittyvää turvallisuutta. (Sutela 2006, ) Voidaankin kenties olettaa, ettei kyse ole niinkään uuden oppimisen haasteita tai vaihtelevuudesta, vaan siihen liittyvästä epävarmuudesta ja huonoista poluista työstä toiseen. Ihalaisen & Torstin (2011, 115) mukaan työelämän epävarmuuden, määräaikaisuuksien ja työstä toiseen siirtymisien lisääntyessä olisi kyettävä luomaan koko valtion tasolle tarpeeksi kestävät ja aukottomat sillat näiden etappien välille, jotta muutosvalmius ja turvallisuus toteutuisi. 20

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004 Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Millaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? 22.5.2006 Taru Feldt, PsT

Millaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? 22.5.2006 Taru Feldt, PsT Millaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? 22.5.2006 Taru Feldt, PsT Kyselyyn vastaaminen KYSYMYS VASTAUS Ymmärtäminen & tulkinta Vastauksen muotoileminen Muistaminen & arviointi Ahola A. ym.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Kysely opettajille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin yhdyshenkilö Yleistä Tämä toteutettu Johtamisen arviointi oli uuden Seinäjoen opetustoimen

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Hallitse työmatkat työntekijän hyvinvoinnin näkökulmasta 2 Tutkimus: Kansainvälisten työmatkojen kuormittavuus sekä terveys- ja hyvinvointivaikutukset Tutkimusryhmä Barbara Bergbom,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA. Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011. Pälvi Rantala

SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA. Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011. Pälvi Rantala SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011 Pälvi Rantala NIINHÄN SEN PITÄISI MENNÄ. JA NIIN SE MYÖS USEIN MENEE VALITETTAVASTI. Työssä ja kaikessa elämässä meidän

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Sykettätyöhön.fi-palvelu 15.12.2014 Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia, energiaa

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

Vakuutusväen Liiton työhyvinvointikysely 2012. VAKUUTUSVÄEN LIITTO VvL ry www.vvl.fi 2012 Kaikki oikeudet pidätetään

Vakuutusväen Liiton työhyvinvointikysely 2012. VAKUUTUSVÄEN LIITTO VvL ry www.vvl.fi 2012 Kaikki oikeudet pidätetään Vakuutusväen Liiton työhyvinvointikysely 2012 1 Taustaa Vastausaika 27.8.-20.9.2012 Kysely on jatkoa viime vuonna toteutetulle puhelinpalvelutyön työolokyselylle Kysely kohdistettiin kaikille vakuutusalan

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Ateria 13 5.11.2013 Wanha Satama, Helsinki Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia,

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry

Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry 20.8.2013 Taustatiedot Sukupuoli 100% 80% 67% 60% 40% 33% 20% 0% Mies Nainen Kaikki

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ Seuraavassa luettelossa on Tako-ryhmän käyttämiä ja toimivia aihepiireja eli teemoja kysymyksineen ja mahdollisia lisäkysymyksiä vapaasti sovellettavaksi. Ensin esittelemme kaikille

Lisätiedot

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Työsuojeluhallinto 40 v. tilaisuus Tampere 1.10.2013 Eeva-Marja Lee Työyhteisöpalvelut Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin ja työsuojelun portaat Uusi työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta. HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Parempi Työyhteisö - kysely Kuntaliitto Tulosten esittely Heli Kuitunen ja Maarit Vartia Työyhteisöt ja -organisaatiot -osaamiskeskus Työterveyslaitos - Terveen työelämän edistäjä Edistämme

Lisätiedot

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Anu Järvensivu, dosentti, vanhempi tutkija anu.jarvensivu@ttl.fi, 043 824 7370 Merkittäviä muutoskulkuja, joista ei paljon puhuta

Lisätiedot