Odotuksia ammattikorkeakouluuudistuksesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Odotuksia ammattikorkeakouluuudistuksesta"

Transkriptio

1 Odotuksia ammattikorkeakouluuudistuksesta Ammattikorkeakouluissa toimivien SPECIA ry:n jäsenien odotuksia ja tuntemuksia valmistellusta ammattikorkeakoulu-uudistuksesta Annukka Hämäläinen Kandidaatin tutkielma Kasvatustieteiden tiedekunta Lapin Yliopisto Kevät 2012

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Tutkielman toteutus Tavoite ja tutkimuskysymys Tutkimusmenetelmä Aineiston hankinta Aineiston analysointitapa 8 3 Tutkielman taustaa Ammattikorkeakoulu-uudistus Aiemmat tutkimukset 10 4 Uudistuksen kokeminen Vallitseva epävarmuus ja huolenaiheet Uudistuksen ulkoiset vaikutukset Tiedottaminen ja vaikutusmahdollisuudet Määräaikaisuuden kokeminen 18 5 Pohdinta Tutkielman eettisyys Tutkielman luotettavuus 22 6 Lopuksi 24 Lähteet 26 Liitteet 30 2

3 1. Johdanto Työelämä on ollut jo jonkin aikaa jatkuvan murroksen alla. Pätkätyöläisyys, määräaikaisuudet ja työn epävarmuus ovat lisääntyneet viimeisten vuosien aikana. Yhä harvemmin työura yhdessä paikassa tai ammatissa kestää valmistumisesta eläkeikään saakka. Muutosalttiuteen liittyy paljon hyviä, vapauttavia ja monipuolistavia kokemuksia, mutta myös paljon epävarmuudesta johtuvia negatiivisia oireita ja säröjä. Muun muassa parhaillaan käynnissä olevaan murrokseen voidaan liittää turvattomuuden ja arvottomuuden kokemuksia, jotka heikentävät hyvinvoivaa työkulttuuria ja ilmapiiriä (Ihalainen & Torsti 2011, 113). Osansa uuden työn politiikasta ja työn muutoksesta tulevat saamaan myös ammattikorkeakouluissa työskentelevät henkilöt. Ammattikorkeakouluihin ollaan valmistelemassa ammattikorkeakoululain ja ammattikorkeakoulujen rahoitus- ja ohjausjärjestelmän uudistamista, joka astuisi voimaan vuoden 2014 alusta. Uudistuksesta kerron tarkemmin lisää kohdassa 3.1. Tässä kandidaatin tutkielmassani minulla on ollut tarkoituksena selvittää, kuinka ammattikorkeakouluissa toimivat SPECIA- asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry:n jäsenet kokevat tulevan ammattikorkeakoulujen rakenteellisen uudistuksen, sekä miltä se heistä tuntuu ja kuinka he odottavat sen vaikuttavan työhönsä ja elämäänsä. SPECIA ry on akavalainen ammatti- ja edunvalvontajärjestö, johon ovat järjestäytyneet korkeasti koulutetut ja työssään pätevöityneet asiantuntijat ja esimiehet. Aineisto tutkielmaani on kerätty kirjoitelmapyynnöllä SPECIA ry:n jäseniltä, joiden työnantajatiedoissa mainitaan ammattikorkeakoulu. Nämä henkilöt toimivat usein muissa, kuin opetustehtävissä. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysillä ja se on teemoiteltu neljään keskeisimpään aiheosaan. Kyseisen aiheen selvittäminen on tärkeää, sillä valmistellun uudistuksen myötä saattaa monen tilanne työssä olla uhattuna ja epävakaalla pohjalla. Jotta tilanteeseen voitaisiin tarttua tarpeeksi ajoissa, on tärkeää selvittää asiaa myös kyseisen henkilöstöryhmän näkökulmasta käsin. Työn ja organisaation muutoksiin liittyy huolenaiheita ja paljon 3

4 epävarmuutta lisääviä tekijöitä. Näistä tekijöistä saattaa syntyä isompia ongelmia, jotka vaikuttavat niin henkilöstön omaan hyvinvointiin, kuin organisaationkin tulokseen. Koska aihe on tutkielman toteutushetkellä hyvinkin ajankohtainen, ei juuri tästä samasta aiheesta ollut saatavilla muita samanlaisia tutkimuksia. Kuitenkin apuna olen pystynyt käyttämään organisaatiomuutoksiin, työolotutkimuksiin ja työhyvinvointiin liittyviä aiempia tutkimuksia. 4

5 2. Tutkielman toteutus 2.1 Tavoite ja tutkimuskysymys Tutkielmassani olen halunnut selvittää, kuinka ammattikorkeakouluissa asiantuntijoina työskentelevät SPECIA ry:n jäsenet kokevat valmistellun ammattikorkeakouluuudistuksen ja sen henkilöstöpoliittiset vaikutukset esimerkiksi omassa henkilöstöryhmässään. Syyni rajata otosryhmä juuri SPECIAN jäseniin johtui kahdestakin syystä. Aihetta kandin tutkielmaani varten pohtiessani kysyin SPECIA ry:ltä olisiko heillä mielenkiintoa kandin tutkielman laajuiselle tutkimustulokselle jostakin tietystä aiheesta. Vastaukseksi sain kyseisen aiheen, sillä asiantuntijoiden ja ylempien toimihenkilöiden edunvalvontajärjestönä SPECIA epäilee kyseisen muutoksen vaikuttavan ammattikorkeakoulujen asiantuntijoiden työsuhteisiin ja muutos edellyttää heidän mielestään hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Lisäksi tällä rajauksella ja SPECIAN avulla kykenin saamaan helpommin yhteystietoja ja täten aineiston keruu helpottui. Tutkimuskysymykseni siis on Kuinka ammattikorkeakouluissa työskentelevät Specialaiset kokevat ammattikorkeakoulu-uudistuksen ja sen henkilöstöpoliittiset vaikutukset. Tavoitteena on saada kyseisen henkilöstöryhmän äänet kuuluviin valmisteilla olevaan uudistukseen liittyen ja kuvata niitä tuntemuksia ja odotuksia, joita se heissä herättää. 2.2 Tutkimusmenetelmä Tutkielmani on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus ja sillä on fenomenologinen tieteenfilosofinen tausta. Laadullinen tutkimus pyrkii määrällisen tutkimuksen selittämisen sijaan ymmärtämään tutkittavaa ilmiötä (Tuomi & Sarajärvi 2003, 27). Laadullisessa tutkimuksessa perusperiaatteena on todellisuuden kuvaaminen. Tarkoituksena on siis lähinnä etsiä ja paljastaa asioita, eikä vain kuvata niiden olemassa oloa. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 161.) Tutkielmastani laadullisen tekee lisäksi 5

6 sen aineiston kuvauksen muoto. Laadullisen tutkimuksen aineisto on tekstimuotoista, kun taas määrällisessä tutkimuksessa se ilmenee numeraalisessa muodossa (Eskola & Suoranta 1998, 13, 15). Fenomenologiassa keskeisintä ovat merkitykset, kokemukset, sekä ymmärtäminen ja tulkinta. Fenomenologia määrittää todellisuuden ja totuuden suhteessa ihmisten kokemukseen. Kokemukset syntyvät ihmisten asioille antamista merkityksistä ja ne rakentavat täten todellisuuden. Fenomenologian mukaan todellisuus on siis sitä, kuinka ihmiset maailman kokevat ja ymmärtävät. Todellisuutta ja ihmisten kokemusmaailmaa ei siis voida tarkastella erikseen, vaan ne ovat aina suhteessa toisiinsa. (Laine 2010, ) Tutkielmassani pyrinkin tuomaan esille ja ymmärtämään tutkittavieni mielipiteitä, kokemuksia sekä ajatuksia uudistuksesta ja tällä tavoin selvittää aiheeseen liittyvä todellisuus. Vahvistamaan todellisuuskäsitettä liitän aineistosta esiin tulleisiin aiheisiin aiempia tutkimuksia, sekä muuta kirjallisuutta. 2.3 Aineiston hankinta Valitsin tutkielmaani aineiston keruumenetelmäksi kirjoitelmapyynnön, jonka lähetin sähköpostilla SPECIAN kautta heidän 228 jäsenelleen, joiden työnantajaksi on ilmoitettu ammattikorkeakoulu. Nämä henkilöt työskentelevät hallinnollisissa ja projektitehtävissä. Heidän yleisimpiä nimikkeitään ovat koulutussuunnittelija, suunnittelija, sekä projektikoordinaattori- ja päällikkö. Kaikkiaan tehtävänimikkeitä on kuitenkin 78 erilaista. Laadullisessa tutkimuksessa aineisto on yksinkertaisimmillaan tekstiä, joka on tuotettu joko tutkijan toimesta tai kyseessä on jo valmis teksti. Tärkeintä aineiston hankinnan tavassa on se, kuinka sen perustelee sopivaksi omaan tutkielmaansa. (Eskola & Suoranta 1998, 15, 85) Näillä perusteilla valitsemani aineiston keruumenetelmä sopii laadullisen tutkimuksen menetelmäksi. Kirjoitelmapyyntö oli tutkielmani kohdalla mielestäni esimerkiksi haastattelua tehokkaampi keino, sillä joukon ollessa suuri, ei resurssini olisi riittänyt kuin muutaman henkilön haastatteluun. Kirjoitelmapyynnöllä 6

7 kykenin tavoittamaan suuremman vastaajajoukon ja täten saamaan kattavamman aineiston tutkielmaani. Lisäksi haastattelun yhtenä ongelmana on, että vastaaja saattaa antaa niin sanottuja sosiaalisesti suotavien odotusten mukaisia vastauksia (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 206). Tutkielmassani minulle on tullut julki vain vastaajan nimi sähköpostia vastaanottaessani, joten kasvottomana vastaajille on voinut olla helpompi antaa totuudenmukaisempi kuva omista mielipiteistään. Suuremman joukon tavoittamisen lisäksi kirjoitelmapyynnössä pystyin kysymään juuri niitä kysymyksiä, joihin halusinkin vastauksen. Kirjoitelmapyynnössä pyrin saamaan vastauksen tutkimuskysymykseeni seuraavia kysymyksiä käyttäen. Vastaajia ohjeistettiin vastaamaan kysymyksiin omin sanoin haluamallaan muodolla ja pituudella. - Taustatiedot: tehtävänimike, tutkinto ja työsuhteen luonne (vakituinen, määräaikainen ja mahd. määräaikaisuuden peruste) - Millaisia odotuksia Teillä on tulevaan ammattikorkeakoulu-uudistukseen liittyen? Uskotteko sen vaikuttavan henkilöstöpolitiikkaan ja/tai työsuhteisiin? Miten uskot uudistuksen vaikuttavan omaan tai kollegoidesi työhön? Millaisia tunteita ja mielipiteitä uudistuksen valmistelu Teissä herättää? - Koetteko saaneenne tarpeeksi tietoa tulevasta muutoksesta ja sen mahdollisista vaikutuksista? Oletteko kokenut voivanne vaikuttaa asiaan? Miten? - Jotain muuta, mitä haluatte kertoa? Lähettämääni kirjoitelmapyyntöön vastasi yhteensä 15 henkilöä. Kyseinen määrä vastauksia koko 228 hengen joukosta saattaa kuulostaa pieneltä osalta, mutta katson aineistoni olevan riittävä vastaamaan tutkimuskysymykseeni ja antamaan täten kuvan 7

8 tutkimastani aiheesta. Laadullisen tutkimuksen aineiston voi katsoa olevan tarpeeksi suuri silloin, kun vastauksissa alkaa toistua samat aiheet, eivätkä uudet tapaukset tuota enää varsinaisesti uutta tietoa (Eskola & Suoranta 1998, 62; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 182). Lukiessani aineistoa uudelleen ja uudelleen vakuutuin sen määrän riittävyydestä, sillä aineistossa oli mielestäni nähtävissä selkeä yhteinen ja toistuva linja, mutta myös yksittäisiä mielipiteitä oli vielä havaittavissa. 2.4 Aineiston analysointitapa Analyysin tarkoituksena on muodostaa aineistosta selkeä kokonaiskuva ja niin sanotusti tiivistää asia ymmärrettävään ja informatiiviseen muotoon (Eskola & Suoranta 1998, 138). Analyysivaiheessa on tarkoitus selvittää, millaisia vastauksia tutkimuskysymykseen on saatu (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2002, 207). Olen analysoinut aineistoni käyttäen sisällönanalyysia. Se on perusanalyysimenetelmä ja sitä voidaan käyttää lähes jokaisessa laadullisessa tutkimuksessa (Tuomi & Sarajärvi 2003, 93). Sisällönanalyysiin kuuluu aineiston pelkistämisen, eli epäolennaisten asioiden poistamisen jälkeen vaihe, jossa aineisto luokitellaan tiettyihin teemoihin. Tällä toimenpiteellä on tarkoitus tiivistää aineistoa ja sisällyttää yksittäiset asiat yleisempiin käsitteisiin. (Tuomi & Sarajärvi 2003, ) Aineistoa lukiessani alleviivasin teksteistä mielestäni olennaisimmat ja tärkeimmät asiat. Tämän jälkeen lähdin tarkastelemaan, löytyisikö vastauksista saman otsikon alle sopivia teemoja ja yhtäläisyyksiä. Teemoittamisessa on tarkoituksena löytää aineistosta olennaisimmat asiat ja näin pelkistää aineisto löytämällä sen merkityksen ydin (Moilanen & Räihä 2001, 53). Kuten jo aikaisemmin kohdassa 2.3 kerroin, alkoi vastauksissa toistua samoja aiheita, mikä osaltaan teki teemojen löytämisen helpommaksi. Aineistosta löytämäni olennaisimmat aiheet ja käyttämäni teemat olivat Vallitseva epävarmuus ja huolenaiheet, Uudistuksen ulkoiset vaikutukset, Tiedottaminen ja vaikutusmahdollisuudet, sekä Määräaikaisuuden kokeminen. Kukin lukija ymmärtää ja tulkitsee samaakin tekstiä eri tavoin. Tästä syystä tutkijan tulisi analyysissaan tarkastella aineistoa mahdollisimman monesta eri näkökulmasta ja 8

9 pohdittava useita eri tulkintoja. Aineistosta tulisi löytää yhtäläisyyksiä ja mahdollisesti toisiinsa vaikuttavia tekijöitä. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2002, 212.) Olen esittänyt aineistoni neljän eri teeman ja alaotsikon alle, mutta silti pyrkinyt välttämään liikaa yleistämistä ja tuoda kuuluviin myös heidän äänensä, jotka eivät olleet suurimman osan kanssa samaa mieltä. Erilaisuuksien etsintä aineistosta rikastuttaa samanlaisuuksia synnyttämällä kontrastia ja vertailupintaa ilmiöille (Mäkelä 1990, 45). Analysointi on toteutettu aineistolähtöisesti, mutta mukaan on liitetty aineistosta ilmaantuvien aiheiden mukaista teoriaa. 9

10 3. Tutkielman taustaa 3.1 Ammattikorkeakoulu-uudistus Opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotti asetetusta työryhmästä ammattikorkeakoululain ja ammattikorkeakoulujen rahoitus- ja ohjausjärjestelmän uudistamiselle. Uudistuksen pääideana olisi rahoitusta ja toimilupia uudistamalla ohjata ammattikorkeakoulujen toimintaa kohti laadukkaampia tavoitteita ja opiskelijoiden nopeampaa valmistumista. Ammattikorkeakouluista tehtäisiin itsenäisiä oikeushenkilöitä ja perusrahoituksen vastuu siirrettäisiin kokonaan valtiolle. Uudistusta valmistelevassa ohjausryhmässä toimii edustajia kunnista, ammattikorkeakouluista, työelämäjärjestöistä ja opiskelijajärjestöstä. Työryhmän jäsenet ovat opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Tavoitteena olisi saada uusi ammattikorkeakoululakiesitys valmiiksi siten, että uudistus astuisi voimaan vuoden 2014 alusta. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, ) Annetun tiedotteen jälkeen tilanne ja aikataulut ovat muuttuneet hieman suuntaan, jos toiseenkin. Uudistuksessa on luvattu noudattaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa, mutta vain päätoimisten henkilöiden asema on turvattu. SPECIA ry:n ja AKAVA:n edustamat ammattikorkeakouluissa toimivat asiantuntijat ovat usein määräaikaisessa työsuhteessa, joten heidän asemansa saattaa uudistuksen myötä olla uhattuna. Kuitenkaan ammattikorkeakoulu ei kykene toimimaan tehokkaasti ja laadukkaasti ilman näitä tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistyön tekeviä asiantuntijoita. ( SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry, ) 3.2 Aiemmat tutkimukset Koska kyseinen ammattikorkeakoulu-uudistus on vasta valmisteilla ja vastikään tiedotettu aihe, ei siitä ollut saatavilla aiempia tutkimuksia. Olen kuitenkin käyttänyt apuna muita samankaltaisia tutkimuksia, jotka liittyvät valitsemiini teemoihin ja niistä kumpuaviin aiheisiin. 10

11 Jyväskylän yliopisto on tutkinut organisaatiomuutoksia vuosina 1995 ja Niissä (Mauno & Virolainen 1996 ja Nätti, Kinnunen, Mäkinen, Loikkanen, Mauno & Virolainen 1995) on tarkasteltu oman tutkielmani mukaisesti muutosten kokemista, epävarmuutta ja hyvinvointia organisaatiomuutoksen keskellä, sekä työn epävarmuuden kokemista ja siihen liittyviä syitä ja seurauksia. Kyseiset tutkimukset ovat kuitenkin lähes kaksikymmentä vuotta vanhoja, joten työolosuhteet, asenteet ja työpolitiikka ovat kenties muuttuneet lisääntyneiden määräaikaisuuksien myötä. Tilastokeskus on selvittänyt työoloihin vaikuttavia tekijöitä, sekä määräaikaisuuksien kokemuksia työolotutkimuksilla vuosina Tilastokeskus (Lehto & Sutela 2008) on tarkastellut suomalaista työelämää ja työoloja, sekä niiden muutoksia kolmenkymmenen vuoden ajalta. Tutkimuksissa on selvitetty muun muassa työhön liittyviä epävarmuustekijöitä, työn ajan ja paikan muutoksia, palkkausta, työssä viihtymistä lisääviä ja vähentäviä tekijöitä, sekä työtyytyväisyyttä. Sosiaali- ja terveysministeriö (Eskola, Huuhtanen & Kandolin 2009) on selvittänyt työn psykososiaalista kehitystä vuosina Selvityksessä paneudutaan erityisesti psykososiaalisiin työolotekijöihin ja henkiseen työhyvinvointiin työpaikoilla ja niihin vaikuttaviin tekijöihin. Samankaltaisen uudistuksen muutama vuosi sitten kokeneesta yliopistosta löytyi niukasti tutkimuksia, joten en käyttänyt niitä tutkielmassani. Lisäksi työhyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä ja sen vaikutuksista on saatavilla paljon tutkimuksia. Kuitenkaan aihe ei liity suoranaisesti tutkielmaani, joten olen käyttänyt apuna lähinnä vain työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä kertovaa kirjallisuutta, joiden pohjana on saattanut olla jokin aiheeseen liittyvä tutkimus. 11

12 4. Uudistuksen kokeminen Tässä kappaleessa esittelen ja analysoin aineiston. Olen lajitellut aineiston seuraavaan neljään eri teemaan ja lisännyt niihin aiheeseen liittyvää teoriaa ja aiempia tutkimuksia. 4.1 Vallitseva epävarmuus ja huolenaiheet Yleisesti ottaen kyselyyn vastanneet suhtautuivat tulevaan uudistukseen ja sen mahdollisiin vaikutuksiin suhteellisen rauhallisesti ja realistisesti. Joidenkin tekstien osalta voisi sanoa, että suhtautuminen oli jopa kohtaloonsa tyytymistä. Jokainen vastannut uskoi uudistuksen myötä työpaikkojen vähentyvän ja määräaikaisuuksien lisääntyvän, eikä kellään ollut täyttä varmuutta työnsä jatkuvuudesta. Tänä päivänä ei ole varmaa työpaikkaa missään, joten ei tämä yllätys ole, että väkeä meiltäkin lähtee. Jos lähtö tulee omalle kohdalle, koetan ajatella, että kun yksi ovi sulkeutuu, toinen avautuu - - (Vastaus nro 6, vakituinen työsuhde) Teksteissä oli aistittavissa myös tietynlaista katkeruutta vallitsevaa työtilannetta kohtaan. Esimerkiksi työsuhteen luonnetta kysyttäessä oli vastaajan numero 15 vastaus: Toistaiseksi-sopimuksella = sen vakituisempaa ei enää ole. Vaikka vain muutama henkilö kertoi suoraan pelkäävänsä tai olevansa huolissaan tulevasta, oli silti lähes jokaisen vastauksessa aistittavissa jonkinlaisia negatiivisia tunteita uudistukseen liittyvää epävarmuutta kohtaan. Jopa ne vastanneet, jotka uskoivat työsuhteensa jatkuvan tai olevan vakaalla pohjalla osoittivat silti epäilyä ja epävarmuutta heti seuraavissa lauseissa. Epävarman ilmapiirin vuoksi ei uskalleta sanoa työnsä jatkuvuudesta edes silloin, kun se vaikuttaisi erittäin mahdolliselta ja luotettavalta. 12

13 - - uskon, että työpanostani tullaan tarvitsemaan - - minun työpanokseni luultavasti lisääntyy. Tämän kuitenkin aika näyttää mitä tulee tapahtumaan (Vastaaja nro 7, määräaikainen työsuhde). Toisaalta tulee mentyä luottavaisesti eteenpäin oman työn säilymisen osalta. En tiedä, kuinka väärässä olen (Vastaaja nro 10, vakituinen työsuhde). Työn jatkuvuuden epävarmuuden lisäksi vastaajia huolestuttivat palkkauksen ja työn kuvan muuttumiseen liittyvät seikat. Viisi vastannutta uskoi uudistuksen vaikuttavan palkkauksiin ja he mainitsivat olevansa huolissaan sen huonontumisesta. Epävarmuutta ja huolta aiheutti myös mahdollisen uuden työn muuttunut toimenkuva ja paikkakunta. Monenlaisia pelkoja on palkkauksen huonontumisesta ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta palkkauksessa (Vastaaja nro 5, vakituinen työsuhde). Uskon että työsuhteita pyritään muuttamaan esim. määrittelemällä työn vaativuutta ja sisältöjä siten, että palkkoja voidaan laskea - - (Vastaaja nro 8, vakituinen työsuhde) Töiden on kyllä luvattu jatkuvan, mutta ei välttämättä samalla paikkakunnalla eikä samoja tehtäviä. Perheelliselle tällaisella on suuri merkitys (Vastaaja nro 12, vakituinen työsuhde). Yleensä ottaen uudistukseen siis suhtauduttiin realistisesti, mutta myös skeptisesti. Kenellekään ei tullut yllätyksenä uudistuksen myötä tapahtuva mahdollinen työpaikkojen vähentyminen ja määräaikaisuuksien lisääntyminen, vaan jokainen oli jollain tapaa siihen varautunut. Epävarmuuden ilmapiiri kuitenkin ilmeni myös niin, että jopa ne kolme vastaajaa, jotka pitivät uudistusta hyvänä asiana, osoittivat kuitenkin epäilyksiä sen käytännön tasolla onnistumiseen. - -ajatus on ehkä oikeansuuntainen, eri asia on miten se käytännössä toteutuu (Vastaaja nro 10, vakituinen työsuhde). Uudistus tuntui kuuden mielestä yllättävän suurelta ja liian nopeatempoiselta. Uudistuksen vauhti tuntuu nyt hurjalta (Vastaaja nro 8, vakituinen työsuhde) 13

14 Epävarmuuden kokeminen työympäristössä voidaan helposti liittää yhteen ainoastaan työn menettämistä koskevaan uhkaan tai pelkoon. Kuitenkin sen lisäksi mahdollisuus työn rakenteen (palkka, työaika, työmäärä, tehtävät) muuttumiseen lisää osaltaan epävarmuutta ja sen kokemista työssä (Jacobson 1991; Nätti ym. 1995, 3-5, 63; Lehto & Sutela 2008, 128). Epävarmuustekijänä pelkoon palkkauksen muuttumisesta huonommaksi liittyy lisäksi omanarvontunteita ja arvostettavuutta. Motivaatiotekijän lisäksi palkka koetaan usein osoitukseksi kunkin työpanoksen arvostuksesta ja tärkeydestä. Palkan huonontumiseen voidaankin liittää alemmuudentunnetta, joka huonontaa myös työmotivaatiota. (Lehtinen & Lehtinen 1989, ) Elämänmuutokset ja epävarmuus voidaan kokea stressitekijöinä. Uusi tilanne vaatii aina sopeutumista ja tilanteen uudelleen arvioimista. Kaikki eivät kuitenkaan koe muutoksia elämässään stressaavina vaan stressin kokeminen onkin hyvin henkilökohtainen ja tulkinnanvarainen tunne. Sama tilanne voidaan kokea monella tapaa eri ihmisten kesken. Stressireaktiot voivat olla lyhyitä, pitkiä, voimakkaita tai vähäisiä ja sitä voivat aiheuttaa muun muassa menetykset, uhat tai uudet haasteet. Vaikka muutokset eivät aiheuttaisikaan stressiä kaikille, ei mahdolliseen stressitekijään tule kuitenkaan suhtautua vähättelevästi eikä stressiä kokevia tule leimata heikoiksi. Pitkäkestoisena stressireaktio nimittäin aiheuttaa erilaisia oireita ja sairauksien ensiasteita, sekä kroonisia ja akuutteja sairauksia. (Nurmi, Ahonen, Lyytinen, Pulkkinen & Ruoppila 2006, 245.) Henkilökohtaisten psyykkisten ja fyysisten oireiden lisäksi liiallinen stressi vaikuttaa myös työn tekoon ja sen laatuun. Psyykkiset vaikeudet heikentävät toimintakykyä, vaikuttavat työn negatiiviseksi kokemiseen, sekä aiheuttavat välinpitämättömyyttä työtä kohtaan (Suomen mielenterveysseura 1986, 11, 14). 4.2 Uudistuksen ulkoiset vaikutukset Tulevan uudistuksen valmistelu ja siihen liittyvä epävarmuus lisäsi kolmen vastanneen mielestä kilpailua työpaikoilla. Näistä kaksi koki lisääntyneen kilpailun vaikuttavan 14

15 työilmapiiriin negatiivisesti. Erään vastaajan tekstissä oli havaittavissa erittäinkin negatiivista työilmapiiriä: Uudistus vaikutti heti työilmapiiriin. Olen kokenut kollegoitteni osoittavan minulle, että työni voi kyllä hoitaa joku toinenkin tai etteivät ne ole tärkeitä. Olen tykännyt työpaikan hengestä, mutta kilpailuasemiin joutuminen huonontaa sitä selvästi. Ihmiset stressaantuvat (Vastaaja nro 2, määräaikainen työsuhde). AMK:ien välisen yhteistyöhön uudistus vaikuttaa ikävästi, sillä ne, joiden kanssa nyt tehdään töitä, voivat oikeasti olla ne, joiden kanssa kilpaillaan lopun perin eloonjäämisestä (Vastaaja nro 6, vakituinen työsuhde). Neljän vastanneen tekstistä kävi ilmi katkeruus muita uudistuksen koskettavia ammatinharjoittajia kohtaan. Vastaajat kokivat vahvasti, että ammattikorkeakouluissa työskentelevät opettajat ovat saaneet osakseen parempaa kohtelua uudistukseen liittyen. Tilanteeseen liitettiin epätasa-arvoisuuden ja alemmuuden tunteita. Eräs vastaaja jopa kiitteli, että hänetkin on otettu huomioon uudistuksesta puhuttaessa. Helposti keskitytään pelkästään opettajiin ja muu henkilöstö unohdetaan. Kovassa säästöpaineessa ei tulisi kuitenkaan säästää henkilöstön kehittämisessä, koska se kostautuu pitkällä aikavälillä (Vastaaja nro 12, vakituinen työsuhde). Vain opetus on tärkeää ja hallinto katsotaan turhaksi substanssiosaamisen rinnalla. Näin suurta organisaatiota ei voi kuitenkaan pyörittää ilman jonkinlaista hallintoa, kehittämistä ja suunnittelua eikä tätä työtä voi säilyttää opettajille- - (Vastaaja nro 9, vakituinen työsuhde). Mielestäni on tärkeää, että Akavan Erityisalat ja Specia nostavat myös ammattikorkeakoulun muun henkilöstön esiin mediassa amk-uudistusksen aikana (Vastaaja nro 7, määräaikainen työsuhde). Eräästä vastaajasta tuntui, että johtoasemassa työskentelevät henkilöt olisivat turvassa uudistuksen astuttua voimaan. 15

16 Sen sijaan johtajien ja päälliköiden määrä kasvaa, kun yhä useammalle hyvä velijärjestelmän piirissä toimivalle halutaan taata hyvä asema ja korkea palkka (Vastaaja nro 4, määräaikainen työsuhde). Uudistuksen valmistelu oli herättänyt työpaikoilla kiristyvää ilmapiiriä ja kilpailuasetelmia. Henkilöstön keskinäisillä sosiaalisilla suhteilla on omat vaikutuksensa työpaikoilla ilmenevään ilmapiiriin, sekä työssä jaksamiseen. Itsensä muihin vertaaminen viittaa stressin ja epävarmuuden kokemiseen. Sosiaalinen vertailu lisääntyy silloin, kun henkilö kokee tulevansa uhatuksi ja tilanne on stressaava ja epävarma. Vertailu voi edistää työuupumusoireiden kehittymisestä ja pidentää sen kestoa. (Sihvonen 1996, 30.) Tilastokeskuksen työolotutkimusten (2008) mukaan suomalaiset kokevat suhteet työtovereihin tärkeänä työn viihtymistä lisäävänä tekijänä. Erityisesti naiset kokevat hyvien työtoverisuhteiden lisäävän työssä viihtymistä selkeästi. Lisäksi työpaikan huono ilmapiiri oli listattu yhdeksi työssä viihtymistä heikentäväksi tekijäksi. (Lehto & Sutela 2008, 191, 196.) Työpaikan ilmapiirillä on omat vaikutuksensa työn miellyttäväksi kokemiseen, joten ei siis ole ihme, että kirjoitelmapyyntöön vastanneet henkilöt olivat tuoneet esiin uudistuksen valmistelun myötä huonontuneen työilmapiirin. 4.3 Tiedottaminen ja vaikuttamismahdollisuudet Kysyttäessä valmisteilla olevan uudistuksen tiedottamisesta ja vaikutusmahdollisuuksista olivat vastaukset hyvinkin yksimieliset ja selkeät. Yhtä vastausta lukuun ottamatta jokainen vastaaja olisi toivonut uudistuksesta enemmän tietoa. Osa vastaajista koki tulleensa tiedotetuksi jonkin verran työpaikallaan, kun osa taas tiedon saamisen jäänen täysin omalle vastuulleen. Oma rehtorimme on jonkin verran tiedottanut henkilöstöä - -. Olen pyrkinyt itse seuraamaan ammattikorkeakoulu-uudistukseen liittyvää keskustelua ja uutisointia mediasta. Toki tietoa kaipaisi lisää (Vastaaja nro 7, määräaikainen työsuhde). 16

17 Kukaan vastaajista ei uskonut eikä kokenut pystyvänsä vaikuttamaan uudistukseen tai sen valmisteluihin. Osa yritti täten olla ajattelematta koko asiaa ja yhtä vastaajaa lukuun ottamatta kukaan ei ilmaissut keinoja, joita voisi asian hyväksi toteuttaa. Yksi vastaaja oli pohtinut vaikuttamismahdollisuuksiaan omasta aktiivisuudestaan käsin. Oma vaikutusvalta on hyvin pientä, toki sitä voi pyrkiä keskustelemaan asiasta oman esimiehen kanssa ja suuntaamaan omia työtehtäviä uudestaan, jotta asema työyhteisössä amk-uudistuksen jälkeen olisi vahvempi (Vastaaja nro 7, määräaikainen työsuhde). Informaation ja tiedottamisen niukkuuden lisäksi muutamassa vastauksessa yhtenä huolenaiheena oli kokemus tuen puuttumisesta, sekä ahdistus tiedottomuudesta ja yksin jäämisestä. Paljon kysymyksiä, joihin ei tiedä edes vastaajia (Vastaaja nro 9, vakituinen työsuhde). Työnantajan puolelta ei ole tullut juurikaan mitään tukea. -. Opettajat ovat saaneet hieman tukea uudistukseen, mutta muu henkilöstö on unohdettu kokonaan (Vastaaja nro 12, vakituinen työsuhde). Tiedottamisen niukkuus ja informaation huono saanti työhön liittyvistä uudistuksista, sekä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien olemattomuus ei ole uusi ilmiö, eikä koske vain tätä kyseistä tapausta. Samansuuntaisen uudistuksen muutama vuosi sitten kokenut yliopisto kohtasi Yliaskan ja Wibergin (2010) mukaan samanlaisia ongelmia. Heidän mukaansa rakenteellisille uudistuksille on ominaista niiden ylhäältäpäin ohjautuvuus, mikä tarkoittaa sitä, ettei uudistuksen tarpeelle osoiteta syitä, eikä uudistus ole lähtöisin alempien tahojen muutostarpeesta. (Yliaska & Wiberg 2010, 327.) Myös Työterveyslaitoksen ja Sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä laaditun Tilastokeskuksen työolotutkimukseen perustuvan raportin (Eskola, Huuhtanen & Kandolin 2009) mukaan tiedonsaanti työtä koskevista muutoksista on huonontunut vuoden 1997 jälkeen ja ainakaan vuoteen 2008 mennessä asiaan ei ollut tullut parannusta. 17

18 Tiedottamisen heikkous ja työntekijöiden huonot vaikuttamismahdollisuudet työssä eivät ole ainoastaan harmillisia pikku seikkoja, vaan niiden on huomattu aiheuttavan myös suurempia ongelmia. Työn epävarmuutta ja organisaatiomuutoksia tutkittaessa on huomattu heikon tiedottamisen korreloivan epävarmuuden ja huhujen lisääntymisen kanssa. Tämä lisää osaltaan epävarmuutta ja epävarmuus taasen huonontaa organisaation ihmissuhteita, tehokkuutta ja yleistä ilmapiiriä. Tieto tulevasta ja meneillään olevista muutoksista auttaa valmistautumaan tulevaan sekä henkisesti, että fyysisesti. Hyvän tiedottamisen myötä epävarmuus ja sen aiheuttamat haittavaikutukset vähenevät ja työntekijöiden muutosvalmius esittäytyy eduksi myös organisaatiolle. (Nätti ym. 1995, 69; Mauno & Virolainen 1996, ) Lindströmin, Schreyn, Bergströmin ja Kalevan (2000, 85) mukaan työssä vähäisillä vaikutusmahdollisuuksilla on todettu olevan selvä yhteys uupumisoireisiin ja henkisten voimavarojen puutteeseen. Lisäksi olennaisista asioista tarpeeksi ajoissa tiedottamattomuus heikentää selkeästi työssä viihtymistä (Lehto & Sutela 2008, 195). Uudistukseen liittyvästä tiedottamisen niukkuudesta ja vähäisistä vaikutusmahdollisuuksista ei siis tunnu aiheutuvan kovinkaan positiivisia vaikutuksia. Koska oma aktiivisuus on osan vastaajan mielestä ollut tärkeässä roolissa, on kuitenkin heikko tiedonsaanti voinut osaksi johtua myös henkilöiden oman panostuksen ja kiinnostuksen puutteesta. 4.4 Määräaikaisuuden kokeminen Koska jokaisen aineistoon vastanneen henkilön olettamuksena oli, että tulevan uudistuksen myötä määräaikaisuudet lisääntyvät tai määräaikaisuuksia tullaan lopettamaan, otin yhdeksi teemaksi määräaikaisuuden kokemisen. Määräaikaisuudesta tai sen lisääntymisestä syntyvistä tunteista ei kovin paljon aineistossa mainittu suoraan, mutta tekstin tyylistä pystyi usein aavistamaan kirjoittajan suhtautumisen asiaan. Vain yksi vastaaja ilmoitti pitävänsä määräaikaisuutta miellyttävänä vaihtoehtona. 18

19 Minusta määräaikaisuus on vapauttava tunne sen avulla hermo pitää ja työstressi ei kasva täältä pääsee pois aina halutessaan, ei tarvitse muuta kuin kitkutella nykyinen määräys loppuun (Vastaaja nro 1, määräaikainen työsuhde). Erään vastaajan mielestä määräaikaisuus oli kilpailuttava ja jopa ihmisarvoa tuotteellistava tekijä. - - on tärkeää brändätä itsensä ja osaamisensa, jotta pudotustilanteessa on se joka säilyttää paikkansa (Vastaaja nro 9, vakituinen työsuhde) Epävakaasta tilanteesta ja sen aiheuttamasta stressistä huolimatta suoranaista pelkoa uudistusta ja tulevaisuutta kohtaan ei ilmaissut kuin muutama vastaaja. Näistä pelkoa ilmaisseista ja yleensäkin epävarmuudesta negatiiviseen sävyyn kirjoittaneista suurin osa oli vakituisessa työsuhteessa. Voidaankin kenties olettaa, että määräaikaisessa työsuhteessa olevat ovat varautuneempia työhön liittyviin muutoksiin, kuin tähän asti turvallisemmalla alustalla vakituisessa työsuhteessa työskentelevät. Neljä kuudesta määräaikaisessa työsuhteessa olevasta vastaajasta epäili työnsä olevan epävakaalla pohjalla, mutta uskoi kuitenkin saavansa töitä nykyisen työn päättymisen jälkeen. Aineistosta pystyi tekemään päätelmän, että määräaikaisuuteen suhtauduttiin vaihtelevasti. Joillekin se oli positiivinen asia, toiselle ahdistava ja osalle selvästi jo rutiininomainen itsestäänselvyys. Työelämän muuttuminen pitkistä työurista lyhyisiin pätkätöihin ja määräaikaisuuksiin ei olekaan yksioikoisesti luokiteltavissa hyväksi tai huonoksi. Yhtäältä nykyajan työ vaatii muuntautumiskykyä, jatkuvaa kehittymistä, joustavuutta, kaiken kattavaa kiinnostusta asiaan kuin asiaan, sekä oman tietotaitonsa yksityisyrittäjyyttä. Toisaalta taas se tarjoaa mahdollisuuden vaihteluun ja monipuolisuuteen, uusien taitojen oppimiseen ja vapauteen. (Korhonen, Peltokoski & Saukkonen 2009, 7-9.) Tilastokeskuksen teettämässä työolotutkimuksessa työsuhteen määräaikaisuuden kokemista Sutela (2006) tuo esille samankaltaisia tuloksia. Naisiin verrattuna miehet suhtautuivat määräaikaisuuteen hieman positiivisemmin. Miehistä hieman yli puolet piti määräaikaisuutta myönteisenä vapauden tunteena. Myös naisista jopa 44 % oli 19

20 samaa mieltä. Vain 38 % selvityksen miehistä piti määräaikasuutta henkisesti rasittavana, kun taas naisista 52 % koki samaa. Kuitenkaan määräaikaisuuden positiivisetkaan puolet eivät poissulkeneet määräaikaisuuden tuoman epävarmuuden kokemista. Naisista 78 % ja miehistä 68 % kaipasi silti vakinaisen työsuhteeseen liittyvää turvallisuutta. (Sutela 2006, ) Voidaankin kenties olettaa, ettei kyse ole niinkään uuden oppimisen haasteita tai vaihtelevuudesta, vaan siihen liittyvästä epävarmuudesta ja huonoista poluista työstä toiseen. Ihalaisen & Torstin (2011, 115) mukaan työelämän epävarmuuden, määräaikaisuuksien ja työstä toiseen siirtymisien lisääntyessä olisi kyettävä luomaan koko valtion tasolle tarpeeksi kestävät ja aukottomat sillat näiden etappien välille, jotta muutosvalmius ja turvallisuus toteutuisi. 20

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Kysely opettajille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin yhdyshenkilö Yleistä Tämä toteutettu Johtamisen arviointi oli uuden Seinäjoen opetustoimen

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille. Hyvä vastaanottaja,

Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille. Hyvä vastaanottaja, Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille Hyvä vastaanottaja, Sinua pyydetään vastaamaan työhönkuntousta koskevaan loppukyselyyn. Se lähetetään kaikille niille esimiehille,

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Tuntiopettajien työhyvinvointi Kysely syyskuussa 2016

Tuntiopettajien työhyvinvointi Kysely syyskuussa 2016 Tuntiopettajien työhyvinvointi 2016 Kysely syyskuussa 2016 10. Työmotivaationi on 11. Työssäni tapahtuu muutoksia 12. Koen viikoittaisen työmääräni kokonaisuudessaan (mukaan lukien muut työtehtävät) 13.

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Lähtökohdat Ratko mallin soveltaminen työpaikalla. osallistaa työntekijät tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin on yhteisöllistä muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä.

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Tervetuloa Careaan Sitoutuminen Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Sitoutuminen on hoitajan halua pysyä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2 Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen

Lisätiedot

Palkansaajien sairauspoissaolot

Palkansaajien sairauspoissaolot Palkansaajien sairauspoissaolot Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkaisuseminaari 2.6.2006 Marko Ylitalo Asetelma! Tutkimuksessa selvitettiin " omaan ilmoitukseen perustuvien sairauspoissaolopäivien

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Lauri Ihalainen Valtio Expo 7.5.2013 Kehittämisstrategian lähtökohdat TULEVAI- SUUDEN TYÖPAIKAT INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Kysely kasvatustieteen opiskelijoille ja yliopistopedagogisiin koulutuksiin osallistuneille yliopisto-opettajille Mari Murtonen & Katariina Hava, Turun

Lisätiedot

PROJEKTIDOKUMENTAATIO OONA KARHUNEN

PROJEKTIDOKUMENTAATIO OONA KARHUNEN PROJEKTIDOKUMENTAATIO OONA KARHUNEN Emilia Ketola Eurajoen kristillinen opisto Avat 2015-2016 1 Projekti... 3 1.1 Asiakas ja kartoitus... 3 1.2 Asiakastapaaminen ja suunnittelu... 3 1.3 Toteutus... 5 1.4

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Suomen Yrittäjät 30.6.2010 30.6.2010 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2008 Pienyritykset (10-49 hlöä); 14 570; 5,5 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 2

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 1 Taustaa I Vastausaika 3.-21.2.2011 Kysely kohdistettu ensisijaisesti isompien vahinkovakuutusyhtiöiden toimihenkilöille, mutta muutkin saivat vastata Vastaajia yhteensä

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman

WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA Jani Roman YLI 20 VUOTTA TUTKIMUSTA Oivallus, joka muutti työurani 1995: Todellinen muutos on suhtautumisen muutos. MIKSI Systeeminen ymmärrys aikaansaa pieniä

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Opiskelijoiden toimijuus yliopisto-opinnoissa: valtasuhteita, osallistumisaktiivisuutta, tietojen ja taitojen hallintaa

Opiskelijoiden toimijuus yliopisto-opinnoissa: valtasuhteita, osallistumisaktiivisuutta, tietojen ja taitojen hallintaa Opiskelijoiden toimijuus yliopisto-opinnoissa: valtasuhteita, osallistumisaktiivisuutta, tietojen ja taitojen hallintaa Päivikki Jääskelä ja Ulla Maija Valleala Interaktiivisuus opetuksessa ja oppimisessa

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö Sisältö Raporttikokonaisuus sisältää v. 2016 työtyytyväisyystiedot: - n henkilöstölle yhteensä - Valtion henkilöstölle luokiteltuna sukupuolen, iän, vakinaisuuden, hallinnonalan, virastotyypin, henkilöstöryhmän

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen Ympäristötieteistä 2000-2005 valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä 2006 Laura Koskinen Kysymykset 1-4 1. Oletko ollut valmistumisesi jälkeen ympäristönsuojelutieteen/ympäristöbiologian

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Palkkatyön prekarisaatio ja kasautuva epävarmuus

Palkkatyön prekarisaatio ja kasautuva epävarmuus Pasi Pyöriä & Satu Ojala Palkkatyön prekarisaatio ja kasautuva epävarmuus 1984 2013 Sosiologipäivät 2016, Jyväskylän yliopisto Työsuojelurahaston projekti (2015 2017) Talouskriisit, työhyvinvointi ja työurat

Lisätiedot