Muistin heikkenemisen ennaltaehkäisy

Transkriptio

1 Muistin heikkenemisen ennaltaehkäisy Tuomo Hänninen, dosentti KYS, Neurokeskus Miia Kivipelto, professori Karolinska institutet; Itä-Suomen yliopisto; THL

2 Muistisairauksien ehkäisy Muistisairaudet ikääntyvässä väestössä Muisti ja ikääntyvät aivot Riski- ja suojatekijät FINGER-tutkimuksen kuvaus ja tulokset Merkitys ja jatkosuunnitelmat

3 Odotettu elinaika (Christensen et al. Lancet 2009)

4 Vanhenevien ihmisten välillä on suuria eroja Jeanne Louise Calment Auguste D

5 Muistisairauksien esiintyvyys Muistisairauksiin sairastuu 36 suomalaista päivässä eli henkilöä vuodessa keskivaikea-vaikea muistisairaus Vähintään lievä muistisairaus Vähintään lievä kognitiivinen heikentymä Tavallisimmat muistisairaudet: Alzheimerin tauti (AT), % Vaskulaariset kognitiiviset heikentymät, 15 % Lewyn kappale tauti, 15 % Lewy Vask muut Otsa-ohimolohkorappeumat, alle 5 % Alzheimer

6 Ikä tärkeä riskitekijä Ikäryhmä Lievä muistihäiriö (%) Dementia (%) Fratiglioni et al., 2001 Qiu et al., 2013

7 Ennaltaehkäisyn merkitys: AT:n alun lykkääminen 5 vuodella puolittaisi taudin arvioidun esiintyvyyden US prevalence of AD (millions) Delay (years) Year Brookmeyer 1998 Jorm

8 Muistisairauksien ehkäisy Muistisairaudet ikääntyvässä väestössä Muisti ja ikääntyvät aivot Riski- ja suojatekijät FINGER-tutkimuksen kuvaus ja tulokset Merkitys ja jatkosuunnitelmat

9 Tanila & Hänninen 2015

10 Poutiainen ym. Psykologia 2003 TIETOISEN MUISTIN OSA-ALUEET TYÖMUISTI EPISODINEN MUISTI SEMANTTINEN MUISTI MUISTIN OSAVAIHEET TYÖMUISTIN VASTAANOTTO TYÖMUISTIN PROSESSOINTI MIELEENPAINAMINEN MUISTISSA SÄILYTTÄMINEN MUISTISTA HAKU MIELEEN PALAUTUS MUISTIN TOIMINTAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ TOIMINNANOHJAUS - MUISTISTRATEGIAT TARKKAVUUDEN SÄÄTELY -MUISTIN HÄIRIYTYVYYS MIELIALA JA MOTIVAATIO -AKTIIVISUUS VAKIINTUNEET TAIDOT - KIELLLISET, VISUAALISET

11 Toiminnanohjaus Toiminnanohjauksella tarkoitetaan prosesseja, jotka yhdistävät yksinkertaisemmat toiminnot monimutkaiseksi tavoitteiseksi ja suunnitelmalliseksi toiminnaksi Toiminnanohjauksen osa-alueet tiedonkäsittelyn ohjaus, työmuisti oma-aloitteisuus käytöskontrolli Toiminnan suunnittelu, ohjelmointi, joustavuus ja kontrollointi (eksekutiiviset toiminnot)

12 Ikämuutokset aivoissa Hermosoluja kuolee, aivojen tilavuus pienenee noin 5% vuosikymmenessä 50 ikävuoden jälkeen Hermovälittäjäaineet dopamiini, asetyylikoliini, serotoniini ja GABA Verenkierto aivoihin Aivojen plastisuus

13 Bild: Nenad Bogdanovic Alzheimer-aivot Terveet aivot

14 Muistin anatomiaa

15 Normaali ikääntyminen Muisti ei heikkene merkittävästi, mutta Uuden oppimiseen voi tarvita enemmän aikaa Nimien muistaminen voi olla vaikeampaa Muistin kuormituskyky Muistin prosessoinnin tehokkuus Nopeus ja sujuvuus, toiminnanohjaus Tieto, kokemus Viisaus? Älykkyys (useita osa-alueita)?

16 Muistiin vaikuttavat monet tekijät

17 Muistisairauksien ehkäisy Muistisairaudet ikääntyvässä väestössä Muisti ja ikääntyvät aivot Riski- ja suojatekijät FINGER-tutkimuksen kuvaus ja tulokset Merkitys ja jatkosuunnitelmat

18 Useat riskitekijät vaikuttavat Alzheimerin taudin syntyyn koko elämänkaaren ajan Syntymä Lapsuus Aikuisikä Vanhuus Nuoruus Terveet aivot Keski-ikä? Alzheimer-aivot Geenit Ympäristö Mangialasche, Kivipelto et al., 2012

19 Alzheimerin taudin riski- ja suojatekijöitä Riskitekijät Aivoverisuonisairaudet Korkea verenpaine Korkea kolesteroli Ylipaino Diabetes Homokysteiini, B- vitamiinin puute Tupakointi Masennus Stressi Pään vammat Suojatekijät Korkea koulutustaso Liikunta Aktiivinen elämäntapa Kohtuullinen alkoholin kulutus Antioksidantit Kala, pehmeät rasvat Kahvi Verenpainelääkitys Statiinit? Tulehduskipulääkkeet? Estrogeeni?

20 Adjusted Hazard ratio Alzheimer disease Dementia Vaskulaariset riskitekijät keski-iässä Riskitekijät: 10 BMI (>30 kg/m 2 ) Systolinen RR > 140 mmhg Kolesteroli > 6.5 mmol/l Riskitekijät: Diabetes Number of risk factors present ,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0, Ref Non B-DM B-DM B-DM Borderline diabetes (B-DM) status Kivipelto et al., Arch Neurol 2005 Xu, Fratiglioni, et al, Diabetes 2007 & 2009

21 Vapaa-ajan liikunta keski-iässä Odds ratio 1,2 1 0,8 0,6 Dementia Alzheimerin tauti Rovio, Kivipelto et al., Lancet Neurology ,4 0,2 0 Sohvaperuna Fyysisesti aktiivinen Rovio, Kivipelto, et al. Neurobiol Aging 2009 Fyysinen aktiivisuus suurempi aivotilavuus β-koeffisientti 0.21 (p<0.001)

22 Aivojen plastisuus! Vapaa-ajan harrastukset Riski (RR, 95%CI) dementialle Älyllinen aktiivisuus 0.71 ( ) Fyysinen aktiivisuus 0.61 ( ) Sosiaalinen aktiivisuus 0.68 ( ) Karp et al,

23 Odds ratios Psykososiaaliset tekijät Riskitekijät: Yksinasuminen Yksinäisyys Toivottomuus Leskeytyminen Stressi Sosiaaliset + psykologiset Työstressi 1 0 Alone + lonely Widowed + hopelessness Håkansson, Kivipelto et al., BMJ 2009; Håkansson et al., submitted Sindi et al, submitted

24 Satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset

25 Muistisairauksien ehkäisy Muistisairaudet ikääntyvässä väestössä Muisti ja ikääntyvät aivot Riski- ja suojatekijät FINGER-tutkimuksen kuvaus ja tulokset Merkitys ja jatkosuunnitelmat

26 Alzheimerin tauti on monitekijäinen oireyhtymä RISKITEKIJÄT APOE, muut geenit Alkoholin liikakäyttö Epäterveellinen ruokavalio Fyysinen aktiivisuus Aikuisikä Keski-ikä Vanhuusikä Terveellinen ruokavalio Koulutus Hypertensio Ylipaino Tupakointi Transitio Älyllinen ja sosiaalinen aktiivisuus SUOJATEKIJÄT Dyslipidemia Diabetes Verisuonitapahtumat Neuronituho Aivoreservi? DEMENTIA

27 Muistisairauksien ehkäisy Muistisairaudet ikääntyvässä väestössä Muisti ja ikääntyvät aivot Riski- ja suojatekijät FINGER-tutkimuksen kuvaus ja tulokset Merkitys ja jatkosuunnitelmat

28 Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability Muistitoimintojen Heikentymisen Ehkäisytutkimus

29 FINLAND Oulu Kuopio Osallistujat: - N= Ikä 60-77vuotta - Satunnaistettu 2 ryhmään (1:1) - Kutsuttu aiempien väestötutkimusten osallistujien joukosta Seinäjoki Turku Helsinki Vantaa Clinicaltrials.gov NCT Kivipelto et al., Alzheimer & Dementia 2013

30 Kohdeväestö: henkilöt, joilla on kohonnut riski muistisairauksiin Dementian Riskimittari > 6 pistettä JA Pohjautuu aiemmin mitattuihin riskitekijöihin: ikä, koulutus, sukupuoli, verenpaine, kolesteroli, painoindeksi, liikunta (Kivipelto et al., Lancet Neurology 2006) Kognitio keskitasoa tai hieman ikäluokan arvoja matalampi (pohjautuu CERAD-testipatteriin) Kivipelto et al., Alzheimer & Dementia 2013

31 SEULONTAKÄYNTI 1. BASELINE KÄYNTI 2. BASELINE KÄYNTI SATUNNAISTAMINEN INTERVENTION TIEDOTUSTILAISUUS INTERVENTIOAIKATAULU RAVITSEMUS: 8 ryhmätapaamista, 3 yksilötapaamista INTENSIIVINEN INTERVENTIO LIIKUNTA: 1-2x/vk lihaskunto 2-4x/vk aerobinen LIIKUNTA: 2x/vk lihaskunto 4-5x/vk aerobinen LIIKUNTA: 2-3x/vk lihaskunto 5x/vk aerobinen KOGNITIIVINEN HARJ: 9 ryhmätapaamista Omaehtoinen harjoittelu KOGNITIIVINEN HARJ: 2 ryhmätapaamista Omaehtoinen harjoittelu SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSIEN TARKKA SEURANTA JA HALLINTA Hoitaja: 6 tapaamista, Lääkäri: 3 tapaamista kuukausi MINI- INTERVENTIO TAVANOMAINEN TERVEYSNEUVONTA

32 Kognitiivinen harjoittelu ja sosiaalinen aktiivisuus Kognitiivinen intervention 10 ryhmätapaamista psykologin johdolla Itsenäinen tietokoneharjoittelu (n. 2-3 kertaa viikossa, kaksi 6 kk:n jaksoa) Harjoittelun kohteena: episodinen muisti, toiminnanohjaus, tiedonkäsittelyn nopeus ja työmuisti Sosiaalista aktiivisuutta lisättiin: Tutkimuskäynneillä, eri interventioiden ryhmätapaamisissa Vierailu paikalliseen Muistiyhdistykseen

33 Ensisijainen: Kognitiivinen heikentyminen päätetapahtumat herkkä neuropsykologinen testisarja, NTB Toissijaiset: Dementia (7v. seurannan jälkeen) Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät, niihin liittyvä sairastuvuus ja kuolleisuus Masennusoireet Toimintakyky Terveyspalvelujen käyttö Elämänlaatu Ravitsemus, ravinnon biomarkkerit Muutokset aivojen kuvantamislöydöksissä

34 0,25 0,20 0,15 0,10 Intervention vaikutus kognition muutokseen mitattuna NTB testisarjalla (ensisijainen päätetapahtuma) Ero interventioryhmän ja kontrolliryhmän välillä vuodessa: Estimaatti (95% CI) = ( ) p=0.03 0,05 0,00 Baseline 12 months 24 months Control Intervention Ngandu, Kivipelto et al, Lancet, March 12, 2015 Viivat = kognition muutos alkutilanteesta 12 kk ja 24 kk saakka Korkeampi arvo = parempi suoritus Pylväät = keskivirhe P-arvo = ryhmien välinen ero kognition muutoksen suhteen

35 0,14 Intervention vaikutus kognition muutoksen eri osa-alueilla (Toissijainen päätetapahtuma) Toiminnanohjaus 0,14 Tiedonkäsittelyn nopeus 0,40 Muisti 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02 0,00 Baseline 12 months 24 months Control Intervention 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02 0,00 Baseline 12 months 24 months Control Intervention 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 Baseline 12 months 24 months Control Intervention Ero interventioryhmän ja verrokkiiryhmän välillä vuodessa: Estimate (95% CI), p-arvo ( ) ( ) ( ) p=0.04 p=0.03 p=0.36 Ngandu, Kivipelto, et al, Lancet 2015

36 Intervention vaikutus kognition muutoksen eri osaalueilla: vaativammat muistitehtävät Ero interventioryhmän ja kontrolliryhmän välillä vuodessa: Estimaatti (95% CI) = ( ) p=0.04 Looginen ja assosiatiivinen muisti 4/6 testiä (2 assosiatiivisen muistin + 2 loogisen muistin tehtävää, viivästetty mieleenpalautus (30 min vs. 5 min), vaikeampia tehtäviä) Ngandu, Kivipelto et al., Lancet 2015

37 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 NTB Kokonaismuutos * 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 NTB Muisti Kognition heikentymisen risk 2 vuoden aikana: OR (95% CI) 0,6 0,6 0,4 0,4 0,2 0,2 0 Intervention Control 0 Intervention Control 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 NTB Toiminnanohjaus * Intervention Control NTB tiedonkäsittelyn nopeus 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Intervention * Control * p<0.05 Ngandu, Kivipelto, et al, Lancet 2015

38 Elintapaintervention vaikutus riskitekijöihin Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät* Kontrolli Keskimääräinen muutos (SE) Interventio Keskimääräinen muutos (SE) Ero interventio- ja kontrolliryhmien välillä vuodessa Estimaatti (95% CI) P-arvo Painoindeksi (kg/m2) (0 05) (0 05) ( ) 0 02 Elintavat ** Kalan käyttö 2 krt/vko (%) <0 001 Päivittäin vihanneksia (%) Liikuntaa 2 krt/vko (%) <0 001 * Sekamalli ** Multinominaalinen logistinen regressio (muutos %-yksikköä lähtötilanteen ja 24 kk välillä) Ngandu, Kivipelto, et al, Lancet 2015

39 Keskeytykset, haitat ja rekisteriseuranta Interventio N=631 Kontrolli N=629 Keskeytykset 87 (13.8 %) 66 (10.5 %) (p=0.07) Haitat* Itseraportoitu, kaikki syyt 46 (7.3%) 6 (1.0%) Kuolemat tutkimuksen aikana 5 5 Rekisteriseuranta** Sydäninfarkti 1 5 Aivohalvaus 4 4 *Ei vakavia haittoja ** Käytettävissä rekisteritiedot vuoden 2011 loppuun saakka

40 Itseraportoitu osallistuminen (12 & 24 kk) Interventio Osallistunut, % Ravitsemus 100% Liikunta 90% Kognitiivinen harjoittelu 85% Vaskulaaririskien hallinta 87% Itseraportoitu osallistuminen moni-interventioon Interventioiden lkm Osallistunut, % 0 0% 1 1% 2 6% 3 21% 4 72%

41 Yhteenveto: FINGER-tutkimus Muistihäiriöitä ja kognition heikentymistä voidaan ehkäistä monipuolisella elintapaohjauksella FINGER tarjoaa mallin, jota on mahdollista tulevaisuudessa soveltaa muistisairauksien ehkäisyyn Jatkoseuranta muistisairauksien/alzheimerin taudin ilmaantuvuus, muut päätetapahtumat, elintapamuutosten pysyvyys

42 Yhteenveto: muistisairauksien ennaltaehkäisy Vaskulaaristen riskitekijöiden hallinta Aktiivinen elämäntapa Elämänkaaren ajan Viimeistään keskiiässä Terveellinen ruokavalio Liikunta Sosiaalinen ja älyllinen aktiivisuus Negatiivisen stressin välttäminen

43 European Dementia Prevention Initiative FINGER Pre-DIVA MAPT Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability Prevention of Dementia by Intensive Vascular Care Multidomain Alzheimer Preventive Trial IUNS Tietojen yhteinen analysointi > 6000 osallistujaa 17/04/

44 KIITOKSET Rahoitus: Suomen Akatemia, Kansaneläkelaitos, La Carita säätiö, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Alzheimer s Research and Prevention Foundation, Alzheimer s Association, Juho Vainion säätiö, Novo Nordisk Fonden, Vetenskapsrådet, EVO-rahoitus, Diabetestutkimussäätiö Miia Kivipelto Tiia Ngandu Jenni Lehtisalo Tiina Laatikainen Markku Peltonen Antti Jula Jaana Lindström Satu Pajala Satu Ahtiluoto Liisa Saarikoski Pirjo Saastamoinen Lars Bäckman Bengt Winblad Laura Fratiglioni Francesca Mangialasche Turku PET Centre Hilkka Soininen Rainer Rauramaa Raimo Sulkava Alina Solomon Tuomo Hänninen Teemu Paajanen Minna Rusanen Jaakko Tuomilehto Timo Strandberg Riitta Antikainen Juha Rinne Anna Stigsdotter Neely 44

45 Kiitos! Miia Kivipelto ICAD