Niska- ja yläraajaongelmat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Niska- ja yläraajaongelmat"

Transkriptio

1 Niska- ja yläraajaongelmat

2 Työfysioterapeutti 2/2010 sisällys 3 Toimintakertomus PÄÄKIRJOITUS 9 Niska- ja yläraajaongelmat yleinen OMTfysioterapian hoitokohde työterveyshuollon lähettämänä 14 Yläraajasairauksiin liittyvään tuottavuuden alenemaan voidaan vaikuttaa 18 Synnytystuki keventää kätilön työtä ja helpottaa synnytystä 22 Hyvä nukkumisergonomia ehkäisee kipuja ja parantaa yöunta Työfysioterapeutit ry:n kevätkokous pidettiin olleen Kevätseminaarin yhteydessä. Kokouksessa käsiteltävien asioiden yhteydessä käsiteltiin myös varainhoitoa koskeva tilintarkastuskertomus. Yhdistyksemme suurimpana menoeränä nousevat esille lehden kustannukset. Lehden kustannuksia on aikaisemmin pystytty jonkin verran alentamaan mainostuotoilla, mutta viime aikoina on mainosten saaminen toimituksen aktiivisesta hankintakampanjasta huolimatta ollut erittäin vaikeaa. Tämä lehti onkin nyt ensimmäinen, johon emme ole saaneet myytyä mainostilaa. Jälleen kerran nousee ajatus paperilehdestä luopumisesta ja siirtymisestä verkossa ilmestyvään lehteen. Lehden toimituskunta ei tietenkään tee tätä päätöstä, vaan asiahan on jäsenistön päätettävissä. Tähän saakka lehti tulee toki ilmestymään perinteisenä paperiversiona, mutta hallituksen puitteissa tulemme varmasti selvittelemään erilaisia vaihtoehtoja. Kevätkokouksen yhteydessä jo asiasta keskusteltiinkin jonkin verran. Siellä nousi esille huoli mm. siitä mikä on verkkolehtien arkistointi- ja säilyttämistapa. Lehdellämmehän on myös ulkopuolisia tilaajia, joten myös heidän tarpeensa tulee huomioida. Heitämme asian lukijakunnallemme pureskeltavaksi. Käykää kokeilemassa miltä tuntuu lukea lehti verkossa, sillä siellähän se on sivuillamme luettavissa. Toivotamme lämmintä, aurinkoista ja rentouttavaa kesää. Annetaan auringon paistaa ja ajatusten lentää!! Yhdistyksen syyskokous pidetään perinteisesti marraskuun lopulla olevien opintopäivien yhteydessä. Työfysioterapeutti lehden toimitus TYÖFYSIOTERAPEUTTI: TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry: Jäsenlehti: 4 krt vuodessa tai yhteistyössä muun työterveys- Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry Perustettu: 1976 Koulutusta: 2 krt vuodessa henkilöstön kanssa. Varsinaisen Taitto: Mainostoimisto Hasardi Jäsenmäärä: 700 Varsinaiseksi jäseneksi hyväksy- jäsenen on oltava Suomen Fysio- Jäsenmaksu: 35e/vuosi tään fysioterapeutti, joka toimii terapeutit ry:n jäsen työterveyshuollossa

3 TOIMINTAKERTOMUS 2009 Työfysioterapeutit ry on Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsenyhdistys. Vuosi 2009 on yhdistyksen 33. toimintavuosi. Yhdistyksen y-tunnus on ja yhdistysrekisterinumero on Yhdistyksen nimi on ruotsiksi Föreningen för Företagsfysioterapeuter i Finland ja englanniksi suositellaan käytettävän The Association of Finnish Physiotherapists in Occupational Safety and Health. Työfysioterapeutti on työterveyshuollon asiantuntija työterveyshuollon moniammatillisessa työryhmässä. Työfysioterapeutilla on fysioterapeutin pätevyys ja riittävät tiedot työterveyshuollosta. Työfysioterapeutin asiantuntemukseen kuuluvat ergonomia sekä yksilöön että ryhmään kohdistuvat toimenpiteet. Työfysioterapeutit pyrkivät edistämään työntekijän fyysistä työ- ja toimintakykyä työntekijän omassa työympäristössä, työfysioterapeutit osallistuvat myös uusien työskentelytilojen ja välineiden suunnitteluun. Työfysioterapeutit mm. antavat ohjausta tuki- ja liikuntaelinten ongelmissa, mittaavat ja arvioivat fyysistä suorituskykyä sekä ovat mukana moniammatillisessa työterveyshuollon toiminnassa sekä erilaisissa kuntoutusprosesseissa. Vuoden 2009 lopussa yhdistyksessä oli 722 jäsentä, joista 647 varsinaista ja 75 kannatusjäsentä. Yhdistyksen kunniajäseniä ovat Mirkka Lepistö ja Tuulikki Luopajärvi. 1. TOIMINTA-AJATUS Työfysioterapeutit ry on jäseninään olevien työfysioterapeuttien yhdysside. Se toimii työfysioterapeuttien ammattitiedon ja -taidon kehittämiseksi sekä edistää osaltaan työfysioterapeuttien asemaa ja työfysioterapian tunnettavuutta. Toiminnassaan yhdistyksellä on tavoitteena, että työfysioterapeuteilla on riittävä asiantuntemus työfysioterapiapalvelujen tuottamiseen ja kehittämiseen. Kuten liittommekin yhdistys arvostaa toiminnassaan asiantuntijuutta, eettisyyttä, edistyksellisyyttä, jäsenlähtöisyyttä ja yhteistyökykyä. 2. JÄRJESTÖTOIMINTA Jäsenten tyytyväisyys on tärkeää ja yhdistyksen tavoitteena on säilyttää nykyiset jäsenet, saada jäseniksi kaikki työterveyshuollon piirissä toimivat fysioterapeutit ja työterveyshuollon pätevöitymiskoulutuksesta valmistuvat. Myös työfysioterapian aseman ja tunnettavuuden edistäminen on tärkeää. Uutena liiton jäsenyhdistyksenä lisättiin yhteistyötä liiton kanssa ja yhdenmukaistettiin jäsentoiminnan tavoitteita. Jäsenyys Jäsenhankinta: Kuluneen vuoden aikana hallitus selvitti koulutuspaikkoja, joissa järjestettiin fysioterapeuteille työterveyshuollon pätevöitymisopintoja. Valmistuneille lähetettiin yhdistyksen jäsenhakemustietoja sekä esitteitä. Työterveyslaitos järjesti koulutusta Helsingissä, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa ja Johanna Koroma toimi koulutusyhdyshenkilönä. Ammattikorkeakoulut päättävät vuosittain erikoistumisopinnoistaan saamiensa aikuiskoulutuksen aloituspaikkojen puitteissa, mistä syystä työterveyshuollon erikoistumisopintoja järjestävien oppilaitosten määrä vuosittain vaihtelee. Vuonna 2009 koulutusta järjestettiin ainakin Metropoliassa ja Satakunnan amk:ssa. Yhdistykseen liittyi vuonna henkilöä, 46 varsinaiseksi ja 14 kannatusjäseneksi. Neljä kannatusjäsentä vaihtoi jäsenmuodon, kun kaikki varsinaisen jäsenen kriteerit täyttyivät (pätevöitymiskoulutus suoritettu, työskentely työterveyshuollossa ja liiton jäsenyys). 34 jäsentä erosi ja 8 erotettiin maksamat- 3

4 toman jäsenmaksun takia. Yleisin syy eroamiseen oli siirtyminen pois työterveyshuollosta. Jäsenyyden vahvistaminen Syksyllä 2009 tehtiin jäsenkysely rekisteritietojen päivittämiseksi ja täydentämiseksi. Kyselyn toteutusta varten yhdistys hankki Webropol-käyttöoikeudet. Jäsenistöltä tiedusteltiin kiinnostusta alueelliseen verkostoitumiseen ja 462 jäsentä ilmaisi kiinnostuksen. Alueellinen toiminta on käynnissä Etelä- Saimaalla, Keski-Suomessa, Kanta-Hämeessä, Lounais-Suomessa ja Satakunnassa. Toiminnan käynnistämistä muilla alueilla jatketaan tulevan vuoden aikana. Yhdistyksen ja liiton välinen yhteistyö Yhdyshenkilöverkostojen toiminnan arviointi ja kehittäminen Liiton yhdyshenkilönä toimi Aija Moilanen. Hanna Nummila osallistui yhdistyksen edustajana puheenjohtajien ja sihteereiden keskustelutilaisuuteen, jonka aiheena oli liiton mahdollinen organisaatiomuutos. Fysioterapian aseman edistäminen Liitto on laatinut täydennyskoulutuksen hyvät käytännöt eli kriteeristön jatkoksi vuonna 2004 tehdylle fysioterapeuttien täydennyskoulutussuositukselle. Työfysioterapeutit ry hyväksyi kriteeristön. Yrittäjäyhdyshenkilö ja yrittäjäjäsenet Yhdistyksen yrittäjäyhdyshenkilönä toimi Maarit Laine. Liitto on laatinut yhdistyksille yrittäjäyhdyshenkilön toimenkuvan ja Työfysioterapeutit ry hyväksyi sen myös yhdistyksen yhdyshenkilölle. Yrittäjien alueellista yrittäjäkoulutus- ja verkostoitumistarvetta selvitettiin jäsenkyselyn yhteydessä. 178 jäsentä oli kiinnostunut yrittäjäkoulutukseen osallistumisesta. Asian käytännön järjestelyjä jatketaan neuvottelemalla yhteistyöstä liiton kanssa tulevan kauden aikana. Yrittäjäverkostoituminen yhdistetään muuhun alueelliseen verkostoitumiseen. Helsingissä järjestettiin yrittäjätapaaminen Yhdistyksen nettisivuille on koottu yrittäjille suunnattua materiaalia. Yhteistyö muiden järjestöjen ja sidosryhmien kanssa Suomen Tyky-verkosto: yhdistyksen edustajana toimi Johanna Jussila. Suomen Tule ry koordinoi Kansallista TULE-ohjelmaa, sekä seuraa ja arvioi tule-terveyden kehittymistä ja edistämistoimintaa. Työfysioterapeutit ry on yksi kolmestatoista jäsenyhteisöstä, jonka kanssa TULE ry käy vuoropuhelua. Suomen Tule ry järjesti Ranka ja raajat toimintaan kampanjan, johon yhdistyksen jäsenillä oli mahdollisuus antaa kilpailuehdotuksia. Palkintojen jako tapahtui TULE-parlamentissa eduskunnan auditoriossa. Tilaisuudessa järjestöt esittivät nimetyille päättäjille välikysymyksiä ja saivat kysymyksiinsä vastauksia. Yhdistystämme edusti tilaisuudessa Arnikki Bogdanoff. Tule ry järjesti keskustelutilaisuuden tule-viestinnästä , jossa yhdistystä edustivat Arnikki Bogdanoff ja Johanna Jussila. Keskustelutilaisuudessa esiteltiin Terveyden edistämisen keskuksen suunnitelma internet-tiedostosta, johon yhdistykset voisivat luoda omat sivustonsa ja informoida toiminnastaan. Suomen Työnäköseura Yhdistyksen edustajana toimivat Liisa Rosqvist ja Sinikka Riikonen. Edustajat ovat osallistuneet yhdistyksen koulutuspäivän ohjelman suunnitteluun. Suomen työnäköseuran nettisivut on uusittu ja yhdistyksen edustajat ovat osallistuneet työnäkemistä ja ergonomiaa koskevien aiheiden kirjoittamiseen. ENSHPO (European Network of Safety and Health Professional Organisations) Yhdistyksen edustajana toimi Päivi Rauramo. ENSHPO:n toiminnan painopisteenä vuonna 2009 oli strategian mukainen Euroopan työterveys ja turvallisuusviraston vuosittaisen kampanjan (Riskien arviointi) tukeminen sekä siihen liittyvä hyvien käytäntöjen levittäminen. Keskeistä oli myös EurOSH Manager ja EurOSH Technician pätevyysstandardien käyttöönoton edistäminen maittain. Suomessa Työturvallisuuskeskus toteutti yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa selvityksen pätevyyksien mukaista koulutusta tarjoavista oppilaitoksista. Sen pohjalta suunnitellaan jatkotoimia. ENSHPO:ssa aloitettiin myös kansainvälisen Työturvallisuuskortin kehittämistyö. 4

5 Työpaikkaliikunnan hyvät käytännöt ohjaus- ja kehittämisryhmä Yhdistyksen edustajana toimi Johanna Jussila. Työympäristömitali-työryhmä Yhdistyksen edustajana toimi Tuula Nurmiluoto ja hänen varamiehenä Maarit Laine. Vuoden 2009 työympäristömitaleita myönnettiin 6 kappaletta. Kuluneella kaudella yhdistyksen jäsenille ei haettu yhtään mitalia. Lisätietoa työturvallisuusmitaleista löytyy Telma-lehti Yhdistyksen jäsenille lähetettiin Telma-lehti, jonka Työturvallisuuskeskus ja Työsuojelurahasto julkaisee. 3. TYÖFYSIOTERAPEUTTIEN JA TYÖFYSIOTERAPIAN ASEMAN EDISTÄMINEN Yhdistys pyrkii edesauttamaan työfysioterapeuttien asiantuntijuuden hyödyntämistä ja käytön lisääntymistä tulevaisuudessa. Yhdistys seuraa työelämässä ja työterveyshuollon organisaatioissa tapahtuvien muutosten vaikutuksia työfysioterapeutin työhön. Työfysioterapeuttien ammattipätevyyden ja roolin tarkentamista jatketaan edelleen toimimalla Sosiaali- ja terveysministeriön Työterveyshuollon neuvottelukunnan vuonna 2003 asettamassa Työterveyshuollon koulutusjaostossa. Koulutusjaoston tehtävänä on valmistella, koordinoida ja seurata työterveyshuoltolainsäädännön edellyttämän työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksen kehittämiseen liittyviä asioita. Yhdistys ylläpitää ja edistää toiminnallaan ammattietiikkaa ja kollegiaalisuutta. Yrittäjiksi aikovien ja yrittäjinä toimiville järjestetään koulutusta ja neuvontaa. Työfysioterapeuttien ammattipätevyys ja rooli STM:n Työterveyshuollon neuvottelukunnan koulutusjaosto Kaudella Työterveyshuollon neuvottelukunnan asettaman koulutusjaoston tehtävänä on valmistella, koordinoida ja seurata työterveyshuoltolainsäädännön edellyttämän työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksen kehittämiseen liittyviä asioita. Yhdistyksen edustajana oli Leena Noronen, varalla Hanna Nummila. Asiantuntijaryhmä ergonomiapätevyyden määrittämiseksi Johanna Koroma oli asiantuntijaryhmässä yhdistyksen edustajana. Yhdistyksen kanta on: Työfysioterapeutti on ergonomian asiantuntija työterveyshuollossa, kun taas ergonomilla ei (välttämättä) ole työterveyshuollon pätevyyttä. Erikoisasiantuntija - nimike Työfysioterapian erikoisasiantuntijanimikkeen tunnetuksi tekeminen Liiton myöntämän Työfysioterapian erikoisasiantuntijanimikkeen kriteerit ja hakuohjeet löytyvät liiton sivuilta. Suomen Fysioterapeutit ry on myöntänyt ensimmäiset työfysioterapian erikoisasiantuntijanimikkeet Aija Moilaselle ja Johanna Koromalle. Työn vaativuuden arviointi Tiedotetaan liitossa kehitteillä olevasta mallista Vuoden 2009 aikana ei mallia vielä julkaistu. Työfysioterapeutin työn sisällön ja asiakasmäärien mitoitus Jäsenistön nykytilan kartoitus Jäsenistön nykytilanne kartoitettiin jäsenkyselyssä ja tiedot on koottu artikkeliin, joka julkaistaan Työfysioterapeutti lehdessä. Lainsäädäntö Työterveyshuoltolaki Työnantajan tulee käyttää riittävästi työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja heidän tarpeellisiksi katsomiaan asiantuntijoita työterveyshuollon suunnittelua, toteuttamista sekä kehittämistä ja seurantaa koskevissa asioissa siten kuin työterveyshuollon toteuttamiseksi hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti on tarpeen (Työterveyshuoltolaki 5 ). Työfysioterapeutteja on ollut vuonna ja työterveyshuollon tointen nettomuutos (viikkotyöajan perusteella lasketut henkilötyövuodet) on fysioterapeuttien osalta ollut -20. (STM:n toimeksiannosta TTL:n työterveyshuoltojen arviointi- ja seurantatutkimus TTL:n Ajankohtaispäivät työfysioterapeuteille Vastaavia tietoja on tullut jäsenistöltä hallituksen tietoon taloudellisen taantuman takia. 5

6 Jäsenpalvelu Tiedotus yrittäjäjäsenille Sähköpostipalvelu jäsenille: jäsenistön kysymyksiin ja tiedusteluihin pyrittiin vastaamaan viikon kuluessa sähköpostitse. Ajankohtaiset asiat tiedotettiin myös nettisivuilla. Eettisyys fysioterapiassa Suomen Fysioterapeutit ry julkaisi fysioterapeuttien uusitut eettiset ohjeet. Työterveyshuollon eettiset ohjeet valmistuvat kaudella ja STM:n koulutusjaoksessa suunnitellaan niiden implementointia käytäntöön. 4. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Toimitaan kansainvälisessä verkostossa tavoitteena perustaa WCPT:n alajärjestö työfysioterapeuttien kesken. Kansainvälinen verkottuminen WCPT:n alajärjestön perustaminen Alajärjestön perustaminen on käynnistetty. Verkoston perustamisen vaatimuksena on riittävä eri maanosien ja maiden osallistuminen. Yhdistyksen yhdyshenkilöinä toimivat Leena Noronen ja Johanna Jussila. 5. TYÖFYSIOTERAPIAN TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN Yhdistyksen toiminta edistää työfysioterapeuttien asiantuntijuutta. Mentorointitoimintaa jatketaan. Jäseniä tuetaan erikoisasiantuntijanimikkeen saavuttamiseksi. Työfysioterapeutteja kannustetaan tekemään tutkimustyötä työterveyshuollon alueella. Koulutuspolitiikka Työterveyshuoltoon pätevöittävän koulutus ja sen muutosten seuranta STM:n Työterveyshuollon neuvottelukunnan koulutusjaoksessa yhdistyksen edustajana toimi Leena Noronen, varajäsenenä Hanna Nummila. Koulutusjaoksen toiminnan pääpainopisteenä kauden aikana on seurata työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden pätevöitymiskoulutuksen laatua, toteutusta ja sen valtakunnallista kattavuutta. Koulutusjaos osallistuu lisäksi ko. koulutuksen rekisteröintiä koskevaan selvitystyöhön. Koulutusjaos seuraa ja tukee monitieteisen ja moniammatillisen koulutusotteen toteutumista työterveyshuollon pätevöittävässä koulutuksessa. Koulutusjaos tukee työterveyshoitajien ja fysioterapeuttien työterveyshuollon erikoistumisopintojen ja jatkokoulutuksen kehittämistä ja selvittää yhdessä OPM:n ja ammattikorkeakoulujen rehtorien kanssa mahdollisuutta vakiinnuttaa erikoistumisopintopaikat tiettyihin ammattikorkeakouluihin. Työterveyshuollon ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon toinen haku oli vuonna 2009 ja opinnot on aloittanut 5 fysioterapeuttia. Koulutuksesta oli vuonna 2009 artikkeli Työfysioterapeutti-lehdessä. Leena Noronen ja Hanna Nummila hänen sijaisenaan edustavat Työfysioterapeutteja ko. koulutuksen ohjausryhmässä. Koulutuspolitiikan linjaukset Hallitus on selvittänyt sekä työterveyshuollon pätevöitymisopintojen että ylempien ammattikorkeakouluopintojen koulutuspaikkoja. Lisäksi jäsenkyselyssä selvitettiin jäsenistön suorittamia korkeakouluopintoja ja tutkintoja. Tiedot on koostettu Työfysioterapeutti lehteen. Koulutustilaisuudet Yhdistyksen järjestämien koulutustilaisuuksien järjestelystä vastasi työryhmä Leena Noronen, Helena Nieminen, Sari Poutanen ja Virpi Suikki. Kevätopintopäivä Yhdistyksen ensimmäinen kevätopintopäivä pidettiin Martelan tiloissa Helsingissä. Aiheena oli sovellettua rentoutta sekä istumisen ergonomiaa. Samassa yhteydessä pidettiin yhdistyksen kevätkokous. Osallistujina oli 54 jäsentä. Syysopintopäivät Koulutuspäivät pidettiin Jyväskylän ammattiopistolla. Päivien aihe oli Kestääkö kunto työssä?. Osallistujina oli 101 jäsentä. Päivien yhteydessä pidettiin yhdistyksen syyskokous. Ilmoittautumiset ja palautteet kerättiin webropol-lomakkeella. TTP-päivät (Työterveys- ja turvallisuuspäivät) TTP-päivät pidettiin Tukholman laivaseminaarina maaliskuussa. Päiville osallistui 8 yhdistyksen jäsentä. Näyttelyssä oli yhdistyksen standy. TTP-päivien suunnittelutyöryhmässä yhdistystä edusti Sinikka Riikonen. 6

7 Mentorointi, hanke käynnistyy Jäsenkyselyssä kerättiin tieto mentoroinnista kiinnostuneista. Mentoreiksi ilmoittautui 41 jäsentä ja aktoreiksi ilmoittautui 30 halukasta. Pilottina käynnistyi keväällä 2009 mentorointikokeilu, jossa Aija Moilanen toimii Maarit Laineen mentorina. Asian järjestämistä jatketaan tulevalla kaudella. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot Opinnäytetyöt ja väitöskirjat Työfysioterapeutti-lehteen pyritään saamaan lopputöitä artikkeleiksi. Lehtityöryhmä jatkaa yhteyksien selvittämistä tulevalla kaudella. 6. VIESTINTÄ Yhdistyksen viestintä on ennakoivaa, ajantasaista ja monimuotoista. Se tukee yhdistyksen toiminnan ja tarkoituksen toteutumista Yhdistyksen kotisivut: Nettisivut Nettisivuja on ylläpitänyt Janne Wargelin. Johanna Jussila on toiminut yhteyshenkilönä. Yleiset sivut ovat kaikkien luettavissa ja jäsensivuille pääsee henkilökohtaisilla tunnuksilla. Jäsenkyselyssä kartoitettiin jäsenistön tarpeita ja toiveita nettisivujen materiaaleista ja päivittämistä jatketaan tulevalla kaudella. Nettisivujen graafinen ilme uusittiin vuoden aikana. Ajantasaisuus Nettisivuilla on informoitu ajankohtaisista asioista. Nettisivut ruotsiksi Sivujen kääntäminen ruotsiksi siirtyi tulevalle kaudelle. Markkinointiviestintä Jäsenyyden vahvistaminen Jäsenistön tarpeita yhdistyksen toiminnan suuntaamiseksi kartoitettiin jäsenkyselyssä. Jäsenistön informoinnissa on siirrytty helppouden, nopeuden ja kustannussäästöjen takia sähköpostitse tiedottamiseen. Yhteystietojen päivittämistarpeesta on toistuvasti muistutettu. Yhteistyötahojen järjestämät tilaisuudet OMT-klinikka Kaivopiha (Helsinki) tarjosi Uudenmaan alueen työfysioterapeuteille koulutusillan ja tutustumista tiloihinsa ja toimintaansa. Aiheena oli tutustuminen dbc-menetelmään. Uusien jäsenten liittyminen Jäsenhakemus-lomake uusille jäsenille on yhdistyksen nettisivuilla. Lomake on webropol-pohjainen. Yhdistyksen sihteeri lähetti uusille jäsenille jäsenhyväksymisen yhteydessä saatekirjeen yhdistyksen toiminnasta. Esitteet: suomi, ruotsi, englanti Yhdistyksen sihteeriltä on saatavana yhdistyksen esitteitä postimaksujen hinnalla. Esitteiden sähköiset versiot löytyvät nettisivujen jäsenosiosta. Messut ja näyttelyt Yhdistyksellä oli standy Lääkäripäivien näyttelyssä Helsingin messukeskuksessa. Esittelijöinä toimi yhdistyksen jäseniä ja Metropolian työterveyshuollon erikoistumisopiskelijoita. He jakoivat osallistujille tietoa työfysioterapeuttien asiantuntemuksesta. KKI- laivaristeily järjestettiin Silja Symphonylla Helsinki-Tukholma-Helsinki. Yhdistyksellä oli standy näyttelyssä. Työfysioterapeutti lehti Työfysioterapeutti-lehti ilmestyi 4 krt vuodessa. Sen ISSN-numero on Toimituskunnan muodostivat Merja Blomqvist, Taina Lehtomäki, Teija Saari ja Johanna Jussila. Jäsenkyselyssä selvitettiin jäsenten halukkuus joko paperiseen tai nettiversioon. Kyselyssä selvitettiin myös aiheita, joista haluttaisiin artikkeleita lehteen. Toimitus työstää näitä tulevalla kaudella. Ulkopuolisia tilauksia oli 27 kpl. Päivitetty mediakortti löytyy yhdistyksen nettisivuilta. 7. HALLINTO JA TALOUS Yhdistyksen toiminnasta vastaa hallitus sopimansa työnjaon mukaisesti. Yhdistyksen talouden perustana ovat jäsenmaksut ja koulutuspäivien tuotot. 7

8 Hallitus Hallituksen jäsenet edustavat jäsenistön eri sektoreita Johanna Jussila, puheenjohtaja (yksityinen lääkäriasema, Helsinki) Hanna Nummila varsinainen jäsen, sihteeri ja jäsenrekisterin hoito (yrityksen sisäinen työterveyshuolto, Espoo) Merja Blomqvist varajäsen, varapuheenjohtaja (yrityksen sisäinen työterveyshuolto, Espoo) Aija Moilanen varsinainen jäsen, liiton yhdyshenkilö (yrittäjä, Lappeenranta) Arnikki Bogdanoff varajäsen, rahastonhoitaja (yrittäjä, Espoo) Leena Noronen varsinainen jäsen, (amk, Helsinki) Helena Nieminen varajäsen, (yritysten yhteinen työterveyshuolto, Tampere) Virpi Suikki varsinainen jäsen, (terveyskeskus, Lahti) Sari Poutanen varajäsen, (kuntoutuslaitos, Hämeenlinna) Maarit Laine varsinainen jäsen, yrittäjäyhdyshenkilö (yrittäjä, Espoo) Sari Linna varajäsen asti, (kuntoutuslaitos, Tuusula) Kokoukset Hallitus kokoontui kauden aikana 10 kertaa, joista yksi kokoontuminen oli kaksipäiväinen work shop Tampereen Scandic-hotellissa. Lisäksi jäsenet kokoontuivat tarvittaessa pienempinä työryhminä. Työfysioterapeutit ry:n kautta liittoon järjestäytyneiden määrä oli 161 jäsentä vuoden 2009 alussa. Määrän perusteella yhdistykselle valittiin vuosiksi kaksi varsinaista (Helena Nieminen, Virpi Suikki) ja kaksi varaedustajaa (Aija Moilanen, Maarit Laine) liiton Edustajistoon. Edustajisto kokoontui marraskuussa Tahkolla. Yhdistyksen arkistot Yhdistyksen virallista, säilytettävää aineistoa on kertynyt useiden nykyisten ja entisten hallituksen jäsenien varastoihin. Kuluvana vuonna kerättiin säilytettävät aineistot. Säilytettävät varastoitiin yhteen paikkaan, kun yhdistykselle hankittiin varasto 2 m2 Espoon Laajalahdesta. Tulevalla kaudella materiaalin läpikäyntiä jatketaan ja pyritään scannaamaan sähköiseen muotoon tarpeelliset materiaalit. Talous Jäsenmaksu Vuonna 2009 yhdistyksen jäsenmaksu oli 35,00. Jäsenmaksu oli kaikille jäsenille samansuuruinen. Stipendirahasto: Hakuaikana tuli 1 stipendihakemus. Johanna Koroma anoi stipendiä Pekingin kongressin osallistumismaksun kuluihin. Kongressin aihe liittyy hänen väitöskirjatyöhönsä. Hänelle myönnettiin 1000 stipendi. Kongressista oli artikkeli Työfysioterapeuttilehdessä. Kirjanpito Yhdistyksen kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä vastasi kirjanpitotoimisto Controller Oy/ Erkki Heikkinen. Tilintarkastajina toimivat Katri Haukka-Aromaa ja Marianne Kyrklund Työ- ja vastuujako Hallitus järjestäytyi vuoden ensimmäisessä kokouksessa ja toteutti suunnitelman mukaista työnjakoa kauden ajan. Lausunnot pyydetyistä asioista Kauden aikana hyväksyttiin Suomen Fysioterapeutit ry:n ehdotus pätevän koulutuksen järjestämisen kriteeristöstä. Edustajisto 8

9 Niska- ja yläraajaongelmat - yleinen OMT-fysioterapian hoitokohde työterveyshuollon lähettämänä Jaana Leskinen fysioterapeutti OMT FysioSporttis Viherlaakso Olen työskennellyt noin 25 vuotta tuki- ja liikuntaelinongelmien (TULE) fysioterapian parissa. Niska-hartiaseudun kipuilua on esiintynyt suhteellisen suurella osalla asiakaskuntaani koko työurani ajan. Vuonna 2003 Nikanderin tutkimuksen mukaan niska- ja hartiaseudun ongelmia oli noin 70 prosentilla yli 30-vuotiaista, ja ne aiheuttivat suurta suorituskyvyn haittaa 4,8 prosentille aikuisia (Nikander ym. 2003). Aloittaessani työni fysioterapeuttina 80-luvun puolivälissä, hoidin niskahartiaseudun ongelmia saamieni hyvien oppien mukaisesti: aluksi lämpöpakkaus, UKW tai ultraääni esilämpönä ja sen jälkeen hieronta ja liikehoito, johon kuului useasti punttijumppaa, keppijumppaa ja venyttelyt. Fysioterapeutin tehtäviin kuuluivat siihen aikaan myös ryhdin ohjaus ja taukoliikunnan aktivointi. Lisäksi nostotekniikoita ja istumaasentoja mietittiin yhdessä asiakkaiden kanssa. Tein työni huolella ja sain positiivista palautetta, mutta itse en ollut tyytyväinen mahdollisuuksiini diagnostisoida oireiden syytä ja siksi hakeuduinkin valmistumiseni jälkeen C1- ja C2 -kursseille sekä sen jälkeen OMT-koulutukseen. 9

10 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2010 Manuaaliset käsittelyt mahdollistavat myös liikehoidon suorittamisen. OMT-koulutuksen myötä kliinisen fysioterapeuttisen diagnoosin tekeminen helpottui ja koin pystyväni palvelemaan asiakkaitani paremmin. Täsmällisellä kliinisellä diagnoosilla on merkitystä fysioterapiamenetelmien valinnassa, ennusteen arvioinnissa ja riskitekijöiden tunnistamisessa. Työkokemusta saatuani opin myös katsomaan ihmistä kokonaisuutena, en vain tiettynä oireena tai ongelmakenttänä. Vaikka monesti OMT-erikoistumisen katsotaan antavan avaimet spesifiin tarkasteluun, koin itse saaneeni impulssin kokonaisvaltaiseen kehon toiminnan tarkasteluun sekä silloiseen lääkinnälliseen harjoitteluterapiaan, nykyiseen terapeuttiseen harjoitteluun. Olen tyytyväinen siitä, että niskan Käypähoito -suositus 2002 (päivitetty 2009) on nostanut terapeuttisen harjoittelun vielä paremmin terveydenhuollon ja yleisön tietoisuuteen. Liike on todettu lääkkeeksi jo kauan aikaa sitten, mutta nyt tutkimuksetkin ovat alkaneet tukea tätä näkemystä. Työterveyshuollon fysioterapialähetteet Nykyisessä työssäni FysioSporttiksessa saan tehdä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Niska- ja yläraajaongelmat ovat yleisiä vaivoja myös Espoossa, koska toimistotyöt ja näyttöpäätetyöskentely ovat yleisiä. Työterveyshuollon fysioterapialähetteet voivat olla 2-5 fysioterapiakerran lähetteitä ja ne kohdistetaan yhä useammin erityisosaajille, joita ovat OMT-fysioterapeutit tai muut manuaalisen lääketieteen erityisosaajat. Tehtävämme on tehdä kliininen fysioterapeuttinen diagnoosi, arvioida jatkotoimenpiteet ja antaa ohjeistus asiakkaalle itsehoitoon. Usein kahden kerran lähetteet ovat diagostisointiin, ohjaukseen ja neuvontaan tarkoitettuja (SV3F 101, 221), emmekä näin ollen periaatteessa saisi tehdä edes koehoitotoimenpiteitä tai kipua lievittäviä toimenpiteitä fysioterapiakäynnin yhteydessä. Manipulatiiviset tai mobilisaatiotoimenpiteet on kuitenkin tutkimustenkin mukaan todettu hyödyllisiksi pitkittyneissä niskakivuissa ja ovat niskan Käypähoito -suosituksen mukaisia. Rintarangan mobilisaatio tai manipulaatio on kokemusteni mukaan useissa tapauksissa helpottanut akuutisti niska-, hartia- sekä yläraajakipuja ja palauttanut näin asiakkaan työkyvyn nopeammin. Manuaaliset käsittelyt mahdollistavat myös liikehoidon suorittamisen. Manipulaation vaikutuksia ovat kivun lievittyminen, nivelliikkuvuuden lisääntyminen, lihaksen rentoutuminen manipuloidun nivelen ympäristössä, neuraalikudoksen elastisuuden paraneminen käsitellyn segmentin vaikutusalueella sekä fascian elastisuuden paraneminen. Myös liikkuvuutta parantavalla mobilisaatiohoidolla on tutkimusten mukaan todettu olevan hyötyä yli kuukauden kestävissä niskakivuissa (Kay yms. 2005). Manipulatiivisia hoitoja ei niskan Käypähoitosuosituksen mukaan suositella yläniskan alueelle komplikaatioriskin vuoksi. Olen kuitenkin spesifillä ja oikein suoritetulla varovaisella manipulaatiolla saanut akuutisti todella hyviä tuloksia päänsäryn, huimauksen ja niskakipujen hoidossa. Joissakin työterveyshuolloissa on tehty päätös, että yksilöllistä fysioterapiaa ei kustanneta kuin tutkimus- ja ohjauskertojen (2 kertaa) osalta, mutta terapeuttiseen harjoitteluun ryhmässä (koodi 337) on mahdollista saada 4-10 kerran maksusitoumus. Näin asiakas aktivoidaan omaan harjoitteluun. Jotta harjoittelu olisi tehokasta ja oireita poistavaa, ongelman fysioterapeuttinen kartoittaminen on tärkeää ja harjoitteluohjelman progressiota tulisi miettiä myös työasentojen ja kehonkäytön osalta. Osin koen harjoitteluun painottuvat maksusitoumukset 10

11 Hyvin usein yläraajaan säteilevä kipu johtuu proksimaalisemmista ongelmista. hyväksi, mutta kuten edellä mainitsin, tasokkaan liikehoidon mahdollistavat esihoitona annettavat oikeanlaiset fysioterapeuttiset toimenpiteet. Yleisimmät niska- ja yläraaja ongelmien diagnoosit Työterveyshuollon vastaanotollemme lähettämien niska-yläraajaoireilevien asiakkaiden tyypillisiä diagnooseja ovat Cervicobrachialgia, Mediaalinen tai Lateraalinen Epicondyliitti tai Canalis Carpi. Nämä diagnoosit pitävät sisällään moninaisia toimintahäiriöitä ja fysioterapeuttisia ongelmia. Cervicobrachialgian syynä voi olla discusperäinen tai kaularangan degeneraatiosta johtuva radiculiitti, jolloin manuaalinen fysioterapia kohdistuu rangan alueelle ja neuraalikudokseen, ergonomian ja kehon käytön ohjaukseen sekä muihin helpottaviin toimenpiteisiin asentohoidosta ja työasentojen ohjauksesta fysikaalisiin omahoitoohjauksiin. Esimerkiksi kylmähoito noin kolmen tunnin välein voi tuottaa hyvää tulosta kivun omahoidossa. Joskus yöllä pidettävä tukikauluri helpottaa nukkumista ja mahdollistaa näin kivuttomamman seuraavan päivän. Hyvin usein yläraajaan säteilevä kipu johtuu proksimaalisemmista ongelmista. Lapaluun lateralisaatio ja olkapään asennon muuttuminen aiheuttavat Plexus Brachialiksen alueelle venyttymistä. Plexus Brachialis on palpoiden arka supraclaviculaari fossan alueelta sekä kaulalla. Plexus on selkeästi irritoitunut ja herkistää koko yläraajan diffuusisti oireilevaksi. Monesti näissä tilanteissa myös caput humeri on hieman anteriorisesti subluxoitunut aiheuttaen liikekipua ja särkyä olkapään ja olkavarren alueelle. Tämä oireyhtymä on yleinen näyttöpäätetyöntekijöillä, joilla ergonomia on puutteellinen. He työskentelevät yläraajaa kurkottaen pitkin pöytää sivulle ja eteenpäin. Monesti he eivät osaa myöskään hakea hyvää, alaselkää tukevaa asentoa, vaan pitävät koko rangan pyöristyneenä. Näin lavan hallinta ei ole optimaalinen ja neuraalinen kudos sekä lapaa stabiloivat lihakset venyttyvät aiheuttaen kireyttä kaulan ja niskan alueelle. Kireyden tunne saa oireilevat venyttelemään lisää jo valmiiksi venyttyneitä kudoksia ja noidankehä on valmis. Heille kohdistetussa fysioterapiassa on tärkeää ohjata mahdollisimman hyvä työasento ja sen jälkeen kieltää venyttelyt. Asiakkaalle ohjataan olkapään ja lavan asennon oikeanlainen asentotunto kevyin liikkein tai tarpeen mukaan teippauksin. Usean kerran päivässä tapahtuva dynaaminen kevyt harjoittelu lavan ja olkapään stabiliteetin parantamiseksi vähentää pikkuhiljaa oireiluja. Aktiiviseen harjoitteluun on motivoiduttava useamman kuukauden ajaksi, jotta saavutetaan pysyvää tulosta lihasvoiman ja hallinnan parantuessa niska-hartiaseudussa. Harjoittelun seuranta olisi hyvä suorittaa fysioterapeutin valvonnassa. Venyttyneen kudoksen liikeaisti voi olla heikentynyt ja harjoittelijan on usein vaikea tunnistaa oikeanlaista lavan ja olkapään liikettä ja lihastyötä. Harjoitusohjelman progressiivisuus on olennaista, koska neuraalisen kudoksen herkistymisen vuoksi harjoittelu alkaa usein hyvin kevyistä harjoitteista. Pysyvämpää tulosta voi odottaa aktiivisen, kolmen kuukauden harjoittelun jälkeen. Saumaton yhteistyö työpaikan työfysioterapeutin kanssa on tärkeää, jotta asiakkaan harjoittelua ja ergonomian kartoittamista voidaan jatkaa työpaikalla. Yhteydenotto tapahtuu yleensä kirjallisen palautteen muodossa tai tarpeen mukaan soittamalla suoraan työterveyshuoltoon. Myös asiakasta 711

12 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2010 Fysioterapeuttisessa tutkimisessa voi diagnoosin takaa löytyä myös nivel- tai hermoperäisiä ongelmia kyynärnivelen ympäristöstä. voidaan pyytää ottamaan yhteys työfysioterapeuttiin havaitun ongelman hoitamiseksi tai harjoitusohjelman progression tarkastamiseksi. Joskus asiakas kuitenkin kokee tärkeäksi harjoitusohjelmansa arvioinnin vastaanotollani ja maksaa tällöin itse omasta fysioterapiastaan. Lateraalinen tai mediaalinen epicondyliitti voivat olla paikallisia ärsytyksiä kyynärpään lihaksistossa. Fysioterapeuttisessa tutkimisessa voi diagnoosin takaa löytyä myös nivel- tai hermoperäisiä ongelmia kyynärnivelen ympäristöstä. Erotusdiagnostisesti on tärkeää tutkia nivelen liikkuvuus sekä radiaalisen ja ulnaarisen hermon elastisuus ja toimintakyky koko hermon alueelta. Yhtä tärkeää, kuin löytää oirehtiva kudos, on löytää oireen syy. Asiakkaan kanssa tulee miettiä työ- ja vapaa-ajan ergonomia sekä kartoittaa mahdolliset kuormitustekijät ärsyyntyneen kudoksen rauhoittamiseksi. Oikeanlaisella lääkehoidolla ja fysioterapialla sekä kuormitustekijät poistamalla voidaan kyseinen oire yleensä poistaa. (Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet Käypähoito -suositus 2007). Niska-hartiaseudun ongelmat voivat olla osasyynä Canalis carpi -diagnoosiin. Medianus-hermon rasituskestävyys heikkenee rannekanavan alueella, jos neuraalinen elastisuus on heikentynyt proksimaalisemmin. Siksi selkeissäkin Canalis carpi -tilanteissa on tärkeää kiinnittää huomiota rinta- ja kaularangan liikkuvuuteen sekä yläaukeaman biomekaniikkaan. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa Kuten sanottu, saumaton yhteistyö työterveyshuollon kanssa on tärkeää. Usein keskustelu asiakkaan 12

13 Fysioterapiakerrat ovat viime vuosina vähentyneet 10 kerrasta 2-5 kertaan ja näin ollen jatko-ohjaus ja seuranta jää herkästi työterveyshuollon tehtäväksi. Nikander Riku, Starck Heli: Fyysisen aktiivisuuden merkitys niskan kuntoutuksessa. Sokkoutettu, satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus, Terveystieteiden laitos Progradu-tutkielma 2003 Porterfield James A., DeRosa Carl; Mechanical neck pain, perspectives in funktional anatomy, W.B Saunders combany 1995, ISBN X hyvinvoinnista ja jatkotoimenpiteistä jää kirjallisten palautteiden tasolle. Siksi palautteiden laadun ja asiasisällön tulee olla työterveyshuollon laatuvaatimukset täyttävä. Palautteisiin tulee kirjata käytännönläheisiä asioita asiakkaan toimintakyvystä työssä ja vapaa-aikana sekä ehdotuksia ongelman ratkaisemiseksi - ei niinkään fysioterapeuttisten testien tuloksia ja spesifejä löydöksiä. Jatkotoimenpide-ehdotukset perusteluineen ovat erittäin tärkeää informaatiota työterveyshuollolle. Fysioterapiapalautteet lähetetään yleensä työterveyshuollon toivomuksen mukaisesti työterveyslääkärille. Itse jään ajoittain miettimään, saavatko työfysioterapeutit palautteessa olleen tiedon jatkotoimenpiteitä varten vai jääkö palaute vain lääkärin tiedoksi. Usein aktivoin asiakasta soittamaan työfysioterapeuteille ja kysymään heidän neuvojaan esimerkiksi ergonomian muutosmahdollisuuksista työpaikalla. Jos asiakas ei palaa luokseni, jää epäselväksi, onko asia edennyt eteenpäin vai onko muutosmahdollisuuksien kartoitus jäänyt tekemättä. Vaikka fysioterapiakäyntien yhteydessä pyrin ohjaamaan asiakasta oikeanlaiseen kehon käyttöön hänen omassa työasennossaan, luulen, että työpisteelle tultaessa ohjeistus on voinut hieman muuttua tai jopa unohtua tai sitä on vaikea toteuttaa kyseisessä työympäristössä. Sanotaan, että tottumus on toinen luonne ja jatketaan työskentelyä lähes samalla tavalla kuin ennenkin. Kehon käytön harjoittelua ja ergonomian huomiointia työpisteessä on hyvä toistaa useasti, jotta muutos tavoissa tapahtuisi ja opittaisiin huomioimaan ergonomisia seikkoja niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Valitettavasti suuntaus näyttää olevan työterveyshuoltojen maksusitoumusten käyntikertojen osalta laskusuuntainen. Fysioterapiakerrat ovat viime vuosina vähentyneet 10 kerrasta 2-5 kertaan ja näin ollen jatkoohjaus ja seuranta jää herkästi työterveyshuollon tehtäväksi. Siksi palautteissa tulisi tarpeen mukaan olla selkeä pyyntö työpisteen arvioimiseksi tai joidenkin epäergonomisten seikkojen korjaamiseksi. Jos oireita aiheuttavia seikkoja työpisteessä huomataan, niin mahdollisimman pikainen ergonominen kartoitus työterveyshuollon toimesta olisi suotavaa. Asiaan olisi hyvä puuttua ennen lopullista palautetta keskustelemalla suoraan työterveyshuollon kanssa. Keskinäiset tapaamiset hoitavien tahojen kanssa olisivat suotavia. Silloin oppisimme tuntemaan toisemme ja keskustelu työntekijöiden parhaaksi olisi helpompaa. Shacklock Michael: Clinical Neurodynamics, A new system of musculoskeletal treatment ISBN , 2005 Sharman A. Shirley: Diagnosis and Treatment of movement impairment syndromes, Mosby 2002, ISBN-13; Taimela Simo, Airaksinen Olavi, Askelöf Tom, Heinonen Tiina, Kauppi Markku, Ketola Ritva, Kouri Jukka- Pekka, Kukkonen Ritva, Lehtinen Janne, Lindgren Karl-August, Orava Sakari, Virtapohja Hilkka; Niska- ja yläraajavaivojen ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus, Vk-Kustannus Oy 2002 Viikari-Jutura Eila, Varonen Helena: Työhön liittyvät niska-hartiaseudun ja yläraajan sairaudet, Duodecim 2007;123(6);732-9 Ylinen Jari: Treatment of Chronic Non-Secific Neck Pain with Emphasis on Ttrength Training, Kuopion Yliopiston julkaisu, D. Lääketiede 344, Kuopion Yliopisto Niska Käypähoito -suositus 2002 (päivitetty 2009) Käden ja kyynärvarren oireiden Käypähoito -suositus

14 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2010 Käypä hoito -suositusta (3). Tämän li- Yläraajasairauksiin liittyvään tuottavuuden alenemaan voidaan vaikuttaa Kari-Pekka Martimo LL, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Työterveyslaitos johtava työterveyslääkäri Mehiläinen Taustaa Yläraajasairaudet ovat suomalaisessa väestössä yleisiä. Yhdestä neljään prosenttia työikäisistä kärsii olkapään kiertäjäkalvosimen tulehduksesta, tenniskyynärpäästä, jännetupentulehduksesta tai rannekanavaoireyhtymästä. Yläraajan sairaudet aiheuttavat usein myös merkittävää toiminnallista haittaa. Suurin osa työtekijöistä ei yläraajasairaudestaan huolimatta kuitenkaan ole sairausloman tarpeessa, vaikka vaiva haittaisikin työntekoa. Työtuottavuuden laskun mittaamisella sairauslomien seurannan ohella voidaan saada tietoa liikuntaelinten sairauksien todellisista taloudellisista vaikutuksista työpaikalla. Se antaa myös syyn pohtia vaivasta aiheutuvan haitan pienentämistä työhön kohdistuvin toimenpitein. Lisäksi tuottavuuden alenema voi ennakoida sairausloman tarvetta. Erityisesti olkapääsairaudet johtavatkin usein pitkittyneisiin sairauspoissaoloihin. Edellä mainituista syistä käynnistimme Työterveyslaitoksen Liikuntaelinkeskuksessa tutkimusprofessori Eira Viikari-Junturan johdolla tutkimuksen, jonka tuloksista on raportoitu kahdessa vastikään julkaistussa artikkelissa (1,2). Tutkimusryhmään kuuluivat lisäksi LT Rahman Shiri, LT Helena Miranda, FT Ritva Ketola ja LT Helena Liira. Molempien tutkimusten tekemistä rahoitti Työsuojelurahasto. Materiaali ja menetelmät Tutkimukseen osallistui sairaala-, toimisto- ja varastotyöntekijöitä, jotka olivat hakeutuneet työterveyslääkärin vastaanotolle kuukauden sisällä alkaneiden tai pahentuneiden yläraajaoireiden vuoksi. Edellytyksenä oli, että diagnoosi oli työterveyslääkärin varmistama eikä työntekijä ollut sairausloman tarpeessa. Tuottavuuden alenema mitattiin pyytämällä työntekijöitä arvioimaan edellisenä kokonaisena työpäivänä tekemänsä työn määrää ja laatua sen perusteella, miten yläraajan oireet olivat niihin vaikuttaneet verrattuna normaaliin tilanteeseen. Vastaanotolla työntekijät satunnaistettiin kahteen ryhmään, joista molemmissa lääketieteellinen hoito noudatti yläraajasairauksien 14

15 Taulukko 1: Kontrolli- ja interventioryhmän työntekijöiden kuvaus tutkimuksen alussa (osuus %:iena tai keskiarvo ja -hajonta) Ominaisuus Kontrolli (n=84) Interventio (n=84) säksi vain toisessa ryhmässä lääkäri soitti työntekijöiden luvalla heidän esimiehilleen ja keskusteli mahdollisuuksista muokata työtehtäviä. Pari päivää myöhemmin työfysioterapeutti kävi työpaikalla kartoittamassa yhteistyössä työntekijän ja esimiehen kanssa, mihin vaivojen edellyttämiin ergonomisiin toimenpiteisiin olisi mahdollista ryhtyä. Tulokset, Itsearvioitu tuottavuus Kaiken kaikkiaan lähtötilanteessa tiedot itsearvioidusta tuottavuuden alenemasta oli käytettävissä 168 työntekijän osalta (taulukko 1). Yli puolet (56 prosenttia) heistä arvioi tuottavuutensa alentuneen. Keskimääräinen alenema oli 34 prosenttia normaalista tuottavuudesta vastaten noin 2,5 tuntia menetettyä työaikaa. TAULUKKO1 Ikä (vuosissa), keskiarvo (-hajonta) Ikäryhmä vuotta vuotta 53.6 Naissukupuoli 89.3 Tupakointi Ei koskaan 55.4 Lopettanut 21.7 Ajoittain tai säännöllisesti tupakoiva 22.9 Liiikunta <2 kertaa viikossa 46.4 >3 kertaa viikossa 53.6 Vyötärön ympärys (cm) Diagnoosi Olkapääsairaus 34.5 Epicondyliitti 25.0 Yläraajakipu 28.6 Ranteen tenosynoviitti 8.3 Rannekanavaoireyhtymä tai 3.6 ulnaarihermon sairaus Muu 0 Kivun voimakkuus Kivun aiheuttama haitta - työssä - vapaa-ajalla - nukkuessa Fyysiset kuormitustekijät Näppäily 43.9 Taakkojen nosto, >5 kg 37.8 Käsivarsien nostelu tai olkapäätason 13.4 yläpuolella työskentely Voimakas puristus tai pinsettiote % Keskiarvo Keskihajonta % Keskiarvo Keskihajonta Yläraajakivun voimakkuus, kivusta aiheutuva haitta työssä ja kivun välttämiseen liittyvät pelot ja uskomukset olivat yhteydessä alentuneeseen tuottavuuteen kaikenikäisillä työntekijöillä. Vanhemmilla työntekijöillä (46 64 vuotta) kivusta aiheutuva haitta unelle ja nuoremmilla (20 45 vuotta) työstressi olivat yhteydessä tuottavuuden alenemaan. Nuorempien työntekijöiden arviot tuottavuuden laskusta olivat voimakkaammin yhteydessä työhön liittyviin tekijöihin kuin vanhemmilla työntekijöillä. Elämäntavoilla ei ollut yhteyttä tuottavuuteen. Interventio Kahdeksan viikon kuluttua tutkimuksen alusta melkein kaikki (92%) interventioryhmän työntekijät ilmoittivat, että työfysioterapeutti oli Työstressi (korkeat vaatimukset, matalat vaikutusmahdollisuudet) 24.7 Sairauslomaa edeltävän 12 kk:n aikana 38.1 Kivun välttämiseen liittyvät pelot ja uskomukset (FAB) -indeksin keskiarvo Kohonnut FAB-indeksi 10.7 Oma käsitys vaivan työperäisyydestä käynyt heidän työpaikallaan. Ergonominen arviointi oli tehty useimmiten pelkästään työntekijän kanssa ja esimies osallistui 17%:ssa arvioinneista. Työfysioterapeuttien kirjoittamista käyntiraporteista tunnistettiin kaikkiaan 412 suunniteltua tai toteutettua toimenpidettä. Suurin osa (60%) littyi itsehoito-ohjeisiin, työasentoihin, apuvälineisiin, molempien käsien käyttöön sekä työjärjestelyihin. Tulevaisuudessa toteutettavat suositukset (25% kaikista) liittyivät uuden työ- tai apuvälineen ostoon sekä työn tai työympäristön uudelleen järjestelyyn. Käynnin aikana tehdyt muutokset (16% kaikista toimenpiteistä) sisälsivät muutoksia näppäimistössä tai monitorissa, työpaikan rakenteissa (mukaan lukien käsituet) sekä pöydän ja tuolin säädöt. Lähtötilanteessa interventioryhmässä 54% ja kontrolliryhmässä 58% ilmoitti tuottavuutensa alentuneen yläraajavaivan vuoksi (Kuva 1). Kahdeksan viikon seurannan jälkeen sekä tuottavuuden laskua ilmoittaneiden osuus että laskun suuruus oli pienempi interventio- kuin kontrolliryhmässä, mutta erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä

16 Kahdentoista viikon kohdalla interventioryhmässä oli kontrolliryhmään verrattuna puolet vähemmän niitä, jotka kokivat yläraajaoireiden vielä haittaavan tuottavuutta (25% ja 51%). Lisäksi tuottavuuden alenema oli pienempi koko siinä ryhmässä, jonka työpaikoilla oli käyty (7%) kuin ryhmässä, jota hoidettiin vain lääketieteellisin keinoin (18%). Molemmat erot olivat myös tilastollisesti merkitseviä. Työhön kohdistuvista toimenpiteistä ei ollut kuitenkaan apua niille, joiden kokema haitta yläraajaoireista oli suuri (tuottavuuden alenema yli 20%). Johtopäätökset Tämä tutkimus tuo uutta tietoa työterveyshuollon toiminnan vaikuttavuudesta sekä siitä, miten työhön liittyvin keinoin voidaan korjata sairauksiin liittyvää työn tuottavuuden laskua. Tutkimus antaa myös uutta tietoa kipuun liittyvien pelkojen ja uskomusten vaikutuksista. Kipua pelätessään työntekijä voi työskennellä hitaammin tai välttää joitain työtehtäviä, mikä puolestaan alentaa tuottavuutta. Näihin uskomuksiin voidaan kuitenkin vaikuttaa. Koska ero ryhmien välillä tuli vasta 12 viikon kohdalla, kyseessä on todennäköisemmin intervention todellinen vaikutus eikä pelkästään lisätoimenpiteisiin liittyvästä tyytyväisyydestä aiheutuva ero. Monet suosituksista toteutuivat vasta myöhemmin, mikä omalta osaltaan viivästytti vaikutuksen ilmaantumista. Yksi mahdollinen parantuneen tuottavuuden syy voi olla intervention vaikutus työntekijöiden epäergonomisiin työskentelytapoihin, joiden on osoitettu altistavan yläraajaoireille. Lääkärin ja fysioterapeutin yhteydenpito työpaikalle on voinut lisäksi parantaa yläraajavaivan luonteen ja seurausten ymmärtämistä. Tämän seurauksena työntekijä ja esimies ovat pystyneet paremmin mukauttamaan työn vaatimuksia vaivan aiheuttamien rajoituksiin toipumisen aikana. Työfysioterapeutin ehdotukset tukivat näiden muutosten tekemistä. Vaikka interventio paransi tuottavuutta, kivun voimakkuudessa ei 12 viikon kohdalla ollut mitään eroa ryhmien välillä. Näin ollen kivun lievitys ei selitä tuloksia. Sama on todettu aikaisemmin julkaistussa interventiotutkimuksessa, jolla saatiin aikaan silminnähtävää parantumista työskentelytavoissa, mutta ei vaikutusta yläraajakipuun. Sairauslomatkaan eivät selitä eroa ryhmien välillä, koska sairauslomalla olleiden työntekijöiden poistaminen ei muuttanut tutkimuksen tuloksia. Merkillepantavaa on se, että intervention vaikutus nähtiin vain niillä työntekijöillä, joilla oli tutkimuksen alussa vain vähän tai ei ollenkaan tuottavuuden laskua. Jos tuottavuuden lasku oli 20% tai enemmän tai tutkimuksen alkua edelsi sairausloma yläraajavaivan vuoksi, interventiolla ei ollutkaan vaikutusta. Jos siis yläraajasairaus aiheuttaa jo merkittävää toimintakyvyn laskua, ergonomisella interventiolla on heikompi mahdollisuus palauttaa normaali työsuoritus - jos ollenkaan. Alaryhmäanalyysit osoittivat myös, että interventiosta hyötyivät eniten ne työntekijät, joilla oli vähemmän kipuun liittyviä pelkoja välttämisuskomuksia, enemmän fyysisiä kuormitustekijöitä työssä tai matalat työvaatimukset. Näistä voidaan vetää johtopäätös, että intervention vaikutus tuottavuuteen välittyi fyysisten kuormitustekijöiden vähenemisen kautta. Tuottavuuden lasku mitattiin tässä tutkimuksessa kysymällä työntekijän omaa käsitystä yläraajavaivaan liittyen. Useimmissa ammateissa työn tuottavuutta ei voi mitata Kipua pelätessään työntekijä voi työskennellä hitaammin tai välttää joitain työtehtäviä 16

17 Kuva 1: Tuottavuuden laskua ilmoittaneiden osuus ja laskun suuruus (logaritmisella asteikolla) lähtötilanteessa sekä 8 ja 12 viikkoa intervention jälkeen kontrolli- ja interventioryhmässä Kuva 1: Tuottavuuden laskua ilmoittaneiden osuus ja laskun suuruus (logaritmisella asteikolla) lähtötilanteessa sekä 8 ja 12 viikkoa intervention jälkeen kontrollija interventioryhmässä , , , , , , , , , , ,8 6.8 Osuus (kontrolliryhmä) Osuus (interventioryhmä) Suuruus (kontrolliryhmä) Suuruus (interventioryhmä) 1 Lähtötilanne (N = 168) 8 viikkoa (N = 141) 12 viikkoa (N = 156) objektiivisesti. Sen vuoksi kysely on ainut tavanomaiseen toimintaan suomalaisissa Kahdentoista mahdollisuus. viikon kohdalla Tässä tutkimuksessa interventioryhmässä käytetyn oli työterveyshuolloissa kontrolliryhmään verrattuna tässä tutkimuksessa puolet vähemmän kahden niitä, kysymyksen jotka kokivat yhdistelmän yläraajaoireiden on osoi-vieltettu tehtiin haittaavan työpaikkakäynti tuottavuutta jo varsin (25% varhaisessa ja vastaavan tuottavuuden hyvin alenema objektiivisesti oli pienempi mitat- koko vaiheessa. siinä ryhmässä, Jos odotetaan jonka vaivan työpaikoilla pahentu- 51%). Lisäksi oli käyty tua (7%) tuottavuutta kuin ryhmässä, rakennustyössä. jota hoidettiin vain lääketieteellisin mista tai kroonistumista, keinoin (18%). tämän tutkimuksen mukaan ei toimenpiteistä ei välttämättä Molemmat erot olivat myös tilastollisesti merkitseviä. Työhön kohdistuvista Tutkimuksen heikkous on sen pieni koko. ole enää hyötyä. Sen vuoksi jo oireiden varhaisvaiheessa on syytä olla yhteydessä (po- toimenpiteistä ei ollut kuitenkaan apua niille, joiden kokema haitta yläraajaoireista oli Siitä huolimatta ryhmien välille saatiin tilastollisesti merkitsevä alenema ero. yli Koska 20%). interventi- suuri (tuottavuuden ossa oli kaksi osaa, lääkärin puhelinsoitto ja Johtopäätökset työfysioterapeutin työpaikkakäynti, emme tiedä, tarvitaanko vaikutukseen molemmat tilaan luvalla) hänen esimieheensä. Samoin kannattaa käydä työpaikalla kartoittamassa sellaisten toimenpiteiden mahdollisuudet, joilla helpotetaan työntekijän selviytymistä vai riittäisikö vain toinen. Tämän selvittämiseksi tarvitaan lisää tutkimuksia ja mielelmatta. Kaiken kaikkiaan mahdollisuus jat- työssään tuottavasti yläraajaoireista huoli- Tämä tutkimus tuo uutta tietoa työterveyshuollon toiminnan vaikuttavuudesta sekä siitä, miten työhön lään erilaisissa liittyvin työntekijäryhmissä. keinoin voidaan korjata sairauksiin kaa työssä liittyvää alentuneesta työn tuottavuuden tuottavuudesta huolimatta on työntekijän, työyhteisön ja Tämä tutkimus osoittaa, että ergonominen interventio yhdistettynä asianmukaiseen lääketieteelliseen hoitoon voi auttaa työnantajan kannalta aina sairauslomaa parempi ratkaisu, mikäli sairauden luonne ja hoito eivät ehdottomasti edellytä työstä palauttamaan yläraajavaivoihin liittyvää poissaoloa. tuottavuuden laskua työssä. Verrattuna 17

18 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2010 4/2009 Synnytystuki keventää kätilön työtä ja helpottaa synnytystä Relaxbirth -synnytystuki on pitkän saadaan mahdollisimman hyvin vastaamaan niitä vaatimuksia, joita tuot- kehitystyön tulos ja se on tarkoitetteen käyttäjät sille asettavat. KYLMÄ tu synnytyksen avautumis- - ja ponnistusvaiheisiin (Kuva 1-2). KUUMA Yrityksen tuotekehitysprosessiin sisältyi Työterveyslaitoksen Synnytystuki auttaa kätilöä ja äitiä tekemä tutkimus Tutkimuksen mukaan synnytystu- synnytystuen ergonomiasta ja käytettävyydestä en käyttö keventää kätilön työtä ja ensin todellisuutta jäl- antaa synnyttäjälle mahdollisuuen jittelevissä ja myöhemmin todellisissa synnytystilanteissa. den valita erilaisia synnytysasentoja tuntemustensa mukaisesti. Kätilöt kokivat yli puolet vähemmän niskahartiaseudun, Käytettävyyden selvittäminen on tärkeä osa laadukasta tuotekehitysprosessia ja testaukset suunnitellaan aina tuotekohtaisesti. Käytettävyyden arviointi voidaan tehdä joko oikeissa tai todellisuutta jäljittelevissä käyttötilanteissa, jolloin käyttäjien toiminnasta ja toiminnan tehokkuudesta voidaan selän, ylä- ja alaraajo- jen rasitustuntemuksia synnytystuen avulla hoidetuissa synnytyksissä verrattuna perinteisiin synnytyksiin (Kuva 3). Synnytystuen avulla kätilö voi säätää työskentelykorkeuden itselleen sopivaksi ja työskennellä seisten tai istuen selkä suorana. kerätä tietoa erilaisilla menetelmillä. Tutkimuksen mukaan sähköisesti Näin markkinoille tuleva uusi tuote korkeussäädettävän synnytystuen Nina Nevala, dosentti, tiimipäällikkö, Työterveyslaitos puh , Ritva Ketola, dosentti, erikoistutkija, Työterveyslaitos puh , 18

19 Kuva 3. Kätilöiden (n=8) selän työasento OWAS-analyysin mukaan synnytyksen ponnistusvaiheen hoidossa 10 synnytystukisynnytyksessä (1274 havaintoa) ja 10 perinteisessä synnytyksessä käyttö kevensi kätilön työtä ja mahdollisti työskentelyn selkä suorana lähes koko (79 prosenttia) ponnistusvaiheen hoidon ajan (Kuva 4). Perinteisissä synnytyksissä samat kätilöt työskentelivät selkä suorana 18 prosenttia vastaavasta ajasta. Synnytystuki mahdollisti kätilöille ja lääkäreille ergonomisemman työasennon lisäksi hyvän näkyvyyden työn kohteeseen. Kätilöiden ja lääkäreiden mielestä synnytystuen säädettävyys ja muotoilu, istuimen selkänojan muotoilu ja kaukosäätimen toimivuus olivat synnytystuen parhaita ominaisuuksia. Synnytystuen avulla äidillä on mahdollisuus valita erilaisia synnytysasentoja tuntemustensa mukaisesti. Hän pystyy rentouttamaan oloaan avautumisvaiheessa ja saa voimansa kunnolla käyttöön ponnistaessaan. Myös äiti pystyy säätämään synnytystukea, jotta se antaa mahdollisimman hyvän tuen kullekin synnytysasennolle. Sekä kätilöt että äidit pitivät parhaimpina synnytysasentoina äidin istumista synnytystuella (synnytyssänky edessä poikittain) ja kylkiasentoa sängyllä synnytystukea käyttäen. Nämä synnytysasennot rasittivat kätilöä vähiten. Kätilön ja lääkärin kannalta huonoimman arvion sai perinteisellä jakkaralla synnyttäminen (Kuva 6). Tällöin kätilön täytyi työskennellä matalalla, mikä rasitti kätilön selkää ja alaraajoja. Äidit pitivät huonoimpana synnytysasentona perinteistä puoli-istuvaa asentoa sängyllä, mikä edellytti myös kätilöltä työskentelyä selkä kiertyneenä (Kuva 5). 19

20 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2010 Kuva 4. Kätilöiden (n=8) keskimääräinen rasitustuntemus (VAS) kehon eri osissa 10 synnytystukija 10 perinteisen synnytyksen hoidon jälkeen. Kuva 5. Kätilön työasento äidin synnyttäessä perinteisesti sängyllä. Tutkimus eteni kahdessa vaiheessa Tutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa Kätilöopiston sairaalassa Helsingissä ja Kanta-Hämeen keskussairaalassa Hämeenlinnassa. Synnytystuen testikäyttäjinä oli yhteensä 48 vapaaehtoista äitiä, kätilöä ja lääkäriä. Tutkimussuunnitelma hyväksyttiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin eettisessä työryhmässä. Ensimmäisessä vaiheessa tuotteen prototyyppiä testattiin todellisuutta jäljittelevissä synnytystilanteissa Kätilöopiston sairaalassa. Synnytystuen testaukseen osallistui 8 kätilöä, 2 lääkäriä ja 10 viimeisellä raskauskuukaudella olevaa äitiä, jotka valittiin helsingin kaupungin neuvoloista. Synnytystuen prototyypin käytettävyyttä arvioitiin 2 tuntia kestäneen testin aikana, jossa synnytystapahtumaa jäljittelevä tilanne käytiin läpi synnytyssalissa. Testitilanne oli suunniteltu yhdessä kätilöiden ja tutkijoiden kanssa. Synnytystuen arvioinnissa käytettiin videokuvattua ääneen ajattelua, havainnointia, kätilön työasentojen arviointia ja erilaisia kyselyjä. Lisäksi ergonomian asiantuntijapaneeli arvioi testien jälkeen tuotteen prototyypin ja teki ehdotuksia tuotteen kehittämiseksi. Ensimmäisen testivaiheen perusteella yritys teki tuotteeseen useita parannuksia. Tutkimuksen toisessa vaiheessa uudistettu synnytystuki oli testikäytössä kymmenessä todellisessa synnytyksessä Kätilöopistolla ja Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Lisäksi vertailutietoa kerättiin samojen kätilöiden hoitamista perinteisistä synnytyksistä. Osallistujina oli 8 kätilöä ja 20 synnyttäjää. Tutkimustietoa kerättiin kyselyillä ja videoimalla synnytystapahtumia. Synnytystuki on ergonomiainnovaatio Kätilön työ on pitkään odottanut uusia innovatiivisia ratkaisuja. Synnytystuki tekee kätilön työympäristöstä säädettävän ja antaa äidille aiempaa enemmän vaihtoehto- 20

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 27.5.13 KPMartimo 0 Työterveys, vaikuttavuus ja tuotannon menetykset Kari-Pekka Martimo, LT Teemajohtaja, johtava ylilääkäri 27.5.13 KPMartimo 1 Esityksen sisältö Mitä työterveyshuolto

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Työfysioterapeutit ry

Työfysioterapeutit ry Työfysioterapeutit ry JÄSENKYSELYN 2015 KESKEISET TULOKSET TYÖFYSIOTERAPEUTIT RY SYYSOPINTOPÄIVÄT TAMPERE 11.-12.2015 Sirpa Rauas-Huuhtanen kehittämiskonsultti, työfysioterapeutti Rauas-Huuhtanen Consulting

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

TOIMINTALINJAT JA TOIMINTAOHJELMA 2016

TOIMINTALINJAT JA TOIMINTAOHJELMA 2016 TOIMINTALINJAT 2016 2018 JA TOIMINTAOHJELMA 2016 Työfysioterapeutit ry on Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsenyhdistys. Yhdistyksen y-tunnus on 1533588-2 ja yhdistysrekisterinumero on 137.447. Yhdistyksen

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistyksen julkaisuja n:o 9 Tampere 1997 Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Hyväksytty vuosikokouksessa 15.3.1991 Oikeusministeriön

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku

TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku Taustaa ensimmäinen tule-pilotti L&T:n ja Terveystalon yhteishankkeena

Lisätiedot

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta TIEDOTE ESPOON JHL-YHDISTYSTEN YHDISTYMISHANKKEESTA Maan hallituksen päätökset ja Sote-hanke toteutuessaan, vaikuttavat myös meidän JHL

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

KANSALLISKOMITEAJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI Kansalliskomiteatapaaminen Katri Rostedt

KANSALLISKOMITEAJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI Kansalliskomiteatapaaminen Katri Rostedt KANSALLISKOMITEAJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI 2015 Kansalliskomiteatapaaminen 6.10.2015 Katri Rostedt Esityksen runko Tiedeakatemiain neuvottelukunnan kansainväliset yhteydet Kansalliskomiteajärjestelmä ja neuvottelukunnan

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Monenlaisia haasteita jatkoon!

Monenlaisia haasteita jatkoon! Monenlaisia haasteita jatkoon! Eerika Rosqvist Tutkimus- ja kehittämiskekus GeroCenter Tiina Airaksinen ry 1 CP-vammaisen aikuisen kuntoutuksen tutkimukseen kohdistuvia haasteita? 2 Ikääntyvien CP-vammaisten

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 VUOSI 2015 OLI YHDISTYKSEN 76. TOIMINTAVUOSI

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 VUOSI 2015 OLI YHDISTYKSEN 76. TOIMINTAVUOSI Pohjois-Savon terveydenhoitajayhdistys ry TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 VUOSI 2015 OLI YHDISTYKSEN 76. TOIMINTAVUOSI YHDISTYKSEN HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT HALLITUS Puheenjohtaja Fatima Moursad (Maaninka),

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa

Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki teema: Tavoitteet Työurien pidentäminen ja työhön osallistumisasteen nostaminen Työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

SuLVIn toimiston työnjako ota rohkeasti yhteyttä!

SuLVIn toimiston työnjako ota rohkeasti yhteyttä! Pelisäännöt kuntoon SuLVIn toimiston työnjako ota rohkeasti yhteyttä! Operatiivinen johto: toiminnanjohtaja Tiina Strand tiina.strand@sulvi.fi, 040 505 5445 Viestintä, kotisivut, tapahtumat, some yms:

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Suomen on aatteellinen yhdistys, jonka kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko Suomi. Vuosi 2016 on Yhdistyksen juhlavuosi, jolloin se täyttää 50 vuotta. Sitä juhlistetaan

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö, perusturvaosasto Tavoitteena on: Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326, 5 ) mukainen täydennyskoulutusvelvoite täyttyy Sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE Tampereen Insinöörit ry 3.11.2014 Kolmivuotissuunnitelma 2015-2017 TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE 2015-2017 1.TOIMINTA-AJATUS Tampereen Insinöörit ry on ammattikuntaa yhdistävä

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen.

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen. IKAALISTEN NUORISO-ORKESTERIN TUKI RY SÄÄNNÖT Yleistä 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Hyväksytty JHL 212:n syyskokouksessa

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Hyväksytty JHL 212:n syyskokouksessa Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Hyväksytty :n syyskokouksessa 25.11.2016 Sivu 2 / 10 Sisällysluettelo Järjestötoiminta... 3 Edunvalvonta...

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla?

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Kommenttipuheenvuoro viljelijälämpöyrittäjien työturvallisuusseminaarissa 10.11.2008 KT, tth, Ritva Kuoppamäki Terveiset SeAMK Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

SOMAKISS ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on edistää somali- ja abessinialaiskissojen kasvatusta,

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset Tuusulan sosiaali- ja terveyslautakunta PL 60 04301 Tuusula

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI TYÖTERVEYSNEUVOTTELU 7.10.2016 TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI Salla Hälikkä, työhyvinvoinnin asiantuntija YIT Sirkku Martti, valtakunnallinen vastuulääkäri YIT Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyvyn hallinnan

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT 1(5) YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Ylöjärven Reserviupseerit r.y. Sen kotipaikka on Ylöjärven kaupunki. 1 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2015

TOIMINTAKERTOMUS 2015 TOIMINTAKERTOMUS 2015 Vuosi 2015 oli yhdistyksen 39. toimintavuosi. Työfysioterapeutit ry on Suomen Fysioterapeutit ry:n yhteisöjäsen. Yhdistyksen y-tunnus on 1533588-2 ja yhdistysrekisterinumero on 137.447.

Lisätiedot

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Vankien Omaiset VAO ry. Yhdistyksen kotipaikka on Alajärvi. 2 TARKOITUS JA TOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vankien

Lisätiedot

Turun Seudun Pool ry. Tilinpäätös

Turun Seudun Pool ry. Tilinpäätös Turun Seudun Pool ry Tilinpäätös 1.6.2015 31.5.2016 Sisällys Sisällysluettelo...2 Toimintakertomus...3 Vuosikertomus...5 Taseet...7 Tilinpäätöksen allekirjoitukset...8 Toimintakertomus 2015-2016 YLEISTÄ

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi.

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. KOKOUSPÖYTÄKIRJA Marika Englund 15.2.2011 BARBET FINLAND RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS Aika ja paikka: 5.2.2011, Taiteentekijäntie 7, Helsinki Läsnä: Paula Horne (pj), Marika Englund (siht), Petra Jormalainen,

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Hyvinkään Keilailuliitto ry. Sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. 2 Liiton tarkoituksena on johtaa

Lisätiedot