Niska- ja yläraajaongelmat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Niska- ja yläraajaongelmat"

Transkriptio

1 Niska- ja yläraajaongelmat

2 Työfysioterapeutti 2/2010 sisällys 3 Toimintakertomus PÄÄKIRJOITUS 9 Niska- ja yläraajaongelmat yleinen OMTfysioterapian hoitokohde työterveyshuollon lähettämänä 14 Yläraajasairauksiin liittyvään tuottavuuden alenemaan voidaan vaikuttaa 18 Synnytystuki keventää kätilön työtä ja helpottaa synnytystä 22 Hyvä nukkumisergonomia ehkäisee kipuja ja parantaa yöunta Työfysioterapeutit ry:n kevätkokous pidettiin olleen Kevätseminaarin yhteydessä. Kokouksessa käsiteltävien asioiden yhteydessä käsiteltiin myös varainhoitoa koskeva tilintarkastuskertomus. Yhdistyksemme suurimpana menoeränä nousevat esille lehden kustannukset. Lehden kustannuksia on aikaisemmin pystytty jonkin verran alentamaan mainostuotoilla, mutta viime aikoina on mainosten saaminen toimituksen aktiivisesta hankintakampanjasta huolimatta ollut erittäin vaikeaa. Tämä lehti onkin nyt ensimmäinen, johon emme ole saaneet myytyä mainostilaa. Jälleen kerran nousee ajatus paperilehdestä luopumisesta ja siirtymisestä verkossa ilmestyvään lehteen. Lehden toimituskunta ei tietenkään tee tätä päätöstä, vaan asiahan on jäsenistön päätettävissä. Tähän saakka lehti tulee toki ilmestymään perinteisenä paperiversiona, mutta hallituksen puitteissa tulemme varmasti selvittelemään erilaisia vaihtoehtoja. Kevätkokouksen yhteydessä jo asiasta keskusteltiinkin jonkin verran. Siellä nousi esille huoli mm. siitä mikä on verkkolehtien arkistointi- ja säilyttämistapa. Lehdellämmehän on myös ulkopuolisia tilaajia, joten myös heidän tarpeensa tulee huomioida. Heitämme asian lukijakunnallemme pureskeltavaksi. Käykää kokeilemassa miltä tuntuu lukea lehti verkossa, sillä siellähän se on sivuillamme luettavissa. Toivotamme lämmintä, aurinkoista ja rentouttavaa kesää. Annetaan auringon paistaa ja ajatusten lentää!! Yhdistyksen syyskokous pidetään perinteisesti marraskuun lopulla olevien opintopäivien yhteydessä. Työfysioterapeutti lehden toimitus TYÖFYSIOTERAPEUTTI: TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry: Jäsenlehti: 4 krt vuodessa tai yhteistyössä muun työterveys- Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry Perustettu: 1976 Koulutusta: 2 krt vuodessa henkilöstön kanssa. Varsinaisen Taitto: Mainostoimisto Hasardi Jäsenmäärä: 700 Varsinaiseksi jäseneksi hyväksy- jäsenen on oltava Suomen Fysio- Jäsenmaksu: 35e/vuosi tään fysioterapeutti, joka toimii terapeutit ry:n jäsen työterveyshuollossa

3 TOIMINTAKERTOMUS 2009 Työfysioterapeutit ry on Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsenyhdistys. Vuosi 2009 on yhdistyksen 33. toimintavuosi. Yhdistyksen y-tunnus on ja yhdistysrekisterinumero on Yhdistyksen nimi on ruotsiksi Föreningen för Företagsfysioterapeuter i Finland ja englanniksi suositellaan käytettävän The Association of Finnish Physiotherapists in Occupational Safety and Health. Työfysioterapeutti on työterveyshuollon asiantuntija työterveyshuollon moniammatillisessa työryhmässä. Työfysioterapeutilla on fysioterapeutin pätevyys ja riittävät tiedot työterveyshuollosta. Työfysioterapeutin asiantuntemukseen kuuluvat ergonomia sekä yksilöön että ryhmään kohdistuvat toimenpiteet. Työfysioterapeutit pyrkivät edistämään työntekijän fyysistä työ- ja toimintakykyä työntekijän omassa työympäristössä, työfysioterapeutit osallistuvat myös uusien työskentelytilojen ja välineiden suunnitteluun. Työfysioterapeutit mm. antavat ohjausta tuki- ja liikuntaelinten ongelmissa, mittaavat ja arvioivat fyysistä suorituskykyä sekä ovat mukana moniammatillisessa työterveyshuollon toiminnassa sekä erilaisissa kuntoutusprosesseissa. Vuoden 2009 lopussa yhdistyksessä oli 722 jäsentä, joista 647 varsinaista ja 75 kannatusjäsentä. Yhdistyksen kunniajäseniä ovat Mirkka Lepistö ja Tuulikki Luopajärvi. 1. TOIMINTA-AJATUS Työfysioterapeutit ry on jäseninään olevien työfysioterapeuttien yhdysside. Se toimii työfysioterapeuttien ammattitiedon ja -taidon kehittämiseksi sekä edistää osaltaan työfysioterapeuttien asemaa ja työfysioterapian tunnettavuutta. Toiminnassaan yhdistyksellä on tavoitteena, että työfysioterapeuteilla on riittävä asiantuntemus työfysioterapiapalvelujen tuottamiseen ja kehittämiseen. Kuten liittommekin yhdistys arvostaa toiminnassaan asiantuntijuutta, eettisyyttä, edistyksellisyyttä, jäsenlähtöisyyttä ja yhteistyökykyä. 2. JÄRJESTÖTOIMINTA Jäsenten tyytyväisyys on tärkeää ja yhdistyksen tavoitteena on säilyttää nykyiset jäsenet, saada jäseniksi kaikki työterveyshuollon piirissä toimivat fysioterapeutit ja työterveyshuollon pätevöitymiskoulutuksesta valmistuvat. Myös työfysioterapian aseman ja tunnettavuuden edistäminen on tärkeää. Uutena liiton jäsenyhdistyksenä lisättiin yhteistyötä liiton kanssa ja yhdenmukaistettiin jäsentoiminnan tavoitteita. Jäsenyys Jäsenhankinta: Kuluneen vuoden aikana hallitus selvitti koulutuspaikkoja, joissa järjestettiin fysioterapeuteille työterveyshuollon pätevöitymisopintoja. Valmistuneille lähetettiin yhdistyksen jäsenhakemustietoja sekä esitteitä. Työterveyslaitos järjesti koulutusta Helsingissä, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa ja Johanna Koroma toimi koulutusyhdyshenkilönä. Ammattikorkeakoulut päättävät vuosittain erikoistumisopinnoistaan saamiensa aikuiskoulutuksen aloituspaikkojen puitteissa, mistä syystä työterveyshuollon erikoistumisopintoja järjestävien oppilaitosten määrä vuosittain vaihtelee. Vuonna 2009 koulutusta järjestettiin ainakin Metropoliassa ja Satakunnan amk:ssa. Yhdistykseen liittyi vuonna henkilöä, 46 varsinaiseksi ja 14 kannatusjäseneksi. Neljä kannatusjäsentä vaihtoi jäsenmuodon, kun kaikki varsinaisen jäsenen kriteerit täyttyivät (pätevöitymiskoulutus suoritettu, työskentely työterveyshuollossa ja liiton jäsenyys). 34 jäsentä erosi ja 8 erotettiin maksamat- 3

4 toman jäsenmaksun takia. Yleisin syy eroamiseen oli siirtyminen pois työterveyshuollosta. Jäsenyyden vahvistaminen Syksyllä 2009 tehtiin jäsenkysely rekisteritietojen päivittämiseksi ja täydentämiseksi. Kyselyn toteutusta varten yhdistys hankki Webropol-käyttöoikeudet. Jäsenistöltä tiedusteltiin kiinnostusta alueelliseen verkostoitumiseen ja 462 jäsentä ilmaisi kiinnostuksen. Alueellinen toiminta on käynnissä Etelä- Saimaalla, Keski-Suomessa, Kanta-Hämeessä, Lounais-Suomessa ja Satakunnassa. Toiminnan käynnistämistä muilla alueilla jatketaan tulevan vuoden aikana. Yhdistyksen ja liiton välinen yhteistyö Yhdyshenkilöverkostojen toiminnan arviointi ja kehittäminen Liiton yhdyshenkilönä toimi Aija Moilanen. Hanna Nummila osallistui yhdistyksen edustajana puheenjohtajien ja sihteereiden keskustelutilaisuuteen, jonka aiheena oli liiton mahdollinen organisaatiomuutos. Fysioterapian aseman edistäminen Liitto on laatinut täydennyskoulutuksen hyvät käytännöt eli kriteeristön jatkoksi vuonna 2004 tehdylle fysioterapeuttien täydennyskoulutussuositukselle. Työfysioterapeutit ry hyväksyi kriteeristön. Yrittäjäyhdyshenkilö ja yrittäjäjäsenet Yhdistyksen yrittäjäyhdyshenkilönä toimi Maarit Laine. Liitto on laatinut yhdistyksille yrittäjäyhdyshenkilön toimenkuvan ja Työfysioterapeutit ry hyväksyi sen myös yhdistyksen yhdyshenkilölle. Yrittäjien alueellista yrittäjäkoulutus- ja verkostoitumistarvetta selvitettiin jäsenkyselyn yhteydessä. 178 jäsentä oli kiinnostunut yrittäjäkoulutukseen osallistumisesta. Asian käytännön järjestelyjä jatketaan neuvottelemalla yhteistyöstä liiton kanssa tulevan kauden aikana. Yrittäjäverkostoituminen yhdistetään muuhun alueelliseen verkostoitumiseen. Helsingissä järjestettiin yrittäjätapaaminen Yhdistyksen nettisivuille on koottu yrittäjille suunnattua materiaalia. Yhteistyö muiden järjestöjen ja sidosryhmien kanssa Suomen Tyky-verkosto: yhdistyksen edustajana toimi Johanna Jussila. Suomen Tule ry koordinoi Kansallista TULE-ohjelmaa, sekä seuraa ja arvioi tule-terveyden kehittymistä ja edistämistoimintaa. Työfysioterapeutit ry on yksi kolmestatoista jäsenyhteisöstä, jonka kanssa TULE ry käy vuoropuhelua. Suomen Tule ry järjesti Ranka ja raajat toimintaan kampanjan, johon yhdistyksen jäsenillä oli mahdollisuus antaa kilpailuehdotuksia. Palkintojen jako tapahtui TULE-parlamentissa eduskunnan auditoriossa. Tilaisuudessa järjestöt esittivät nimetyille päättäjille välikysymyksiä ja saivat kysymyksiinsä vastauksia. Yhdistystämme edusti tilaisuudessa Arnikki Bogdanoff. Tule ry järjesti keskustelutilaisuuden tule-viestinnästä , jossa yhdistystä edustivat Arnikki Bogdanoff ja Johanna Jussila. Keskustelutilaisuudessa esiteltiin Terveyden edistämisen keskuksen suunnitelma internet-tiedostosta, johon yhdistykset voisivat luoda omat sivustonsa ja informoida toiminnastaan. Suomen Työnäköseura Yhdistyksen edustajana toimivat Liisa Rosqvist ja Sinikka Riikonen. Edustajat ovat osallistuneet yhdistyksen koulutuspäivän ohjelman suunnitteluun. Suomen työnäköseuran nettisivut on uusittu ja yhdistyksen edustajat ovat osallistuneet työnäkemistä ja ergonomiaa koskevien aiheiden kirjoittamiseen. ENSHPO (European Network of Safety and Health Professional Organisations) Yhdistyksen edustajana toimi Päivi Rauramo. ENSHPO:n toiminnan painopisteenä vuonna 2009 oli strategian mukainen Euroopan työterveys ja turvallisuusviraston vuosittaisen kampanjan (Riskien arviointi) tukeminen sekä siihen liittyvä hyvien käytäntöjen levittäminen. Keskeistä oli myös EurOSH Manager ja EurOSH Technician pätevyysstandardien käyttöönoton edistäminen maittain. Suomessa Työturvallisuuskeskus toteutti yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa selvityksen pätevyyksien mukaista koulutusta tarjoavista oppilaitoksista. Sen pohjalta suunnitellaan jatkotoimia. ENSHPO:ssa aloitettiin myös kansainvälisen Työturvallisuuskortin kehittämistyö. 4

5 Työpaikkaliikunnan hyvät käytännöt ohjaus- ja kehittämisryhmä Yhdistyksen edustajana toimi Johanna Jussila. Työympäristömitali-työryhmä Yhdistyksen edustajana toimi Tuula Nurmiluoto ja hänen varamiehenä Maarit Laine. Vuoden 2009 työympäristömitaleita myönnettiin 6 kappaletta. Kuluneella kaudella yhdistyksen jäsenille ei haettu yhtään mitalia. Lisätietoa työturvallisuusmitaleista löytyy Telma-lehti Yhdistyksen jäsenille lähetettiin Telma-lehti, jonka Työturvallisuuskeskus ja Työsuojelurahasto julkaisee. 3. TYÖFYSIOTERAPEUTTIEN JA TYÖFYSIOTERAPIAN ASEMAN EDISTÄMINEN Yhdistys pyrkii edesauttamaan työfysioterapeuttien asiantuntijuuden hyödyntämistä ja käytön lisääntymistä tulevaisuudessa. Yhdistys seuraa työelämässä ja työterveyshuollon organisaatioissa tapahtuvien muutosten vaikutuksia työfysioterapeutin työhön. Työfysioterapeuttien ammattipätevyyden ja roolin tarkentamista jatketaan edelleen toimimalla Sosiaali- ja terveysministeriön Työterveyshuollon neuvottelukunnan vuonna 2003 asettamassa Työterveyshuollon koulutusjaostossa. Koulutusjaoston tehtävänä on valmistella, koordinoida ja seurata työterveyshuoltolainsäädännön edellyttämän työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksen kehittämiseen liittyviä asioita. Yhdistys ylläpitää ja edistää toiminnallaan ammattietiikkaa ja kollegiaalisuutta. Yrittäjiksi aikovien ja yrittäjinä toimiville järjestetään koulutusta ja neuvontaa. Työfysioterapeuttien ammattipätevyys ja rooli STM:n Työterveyshuollon neuvottelukunnan koulutusjaosto Kaudella Työterveyshuollon neuvottelukunnan asettaman koulutusjaoston tehtävänä on valmistella, koordinoida ja seurata työterveyshuoltolainsäädännön edellyttämän työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksen kehittämiseen liittyviä asioita. Yhdistyksen edustajana oli Leena Noronen, varalla Hanna Nummila. Asiantuntijaryhmä ergonomiapätevyyden määrittämiseksi Johanna Koroma oli asiantuntijaryhmässä yhdistyksen edustajana. Yhdistyksen kanta on: Työfysioterapeutti on ergonomian asiantuntija työterveyshuollossa, kun taas ergonomilla ei (välttämättä) ole työterveyshuollon pätevyyttä. Erikoisasiantuntija - nimike Työfysioterapian erikoisasiantuntijanimikkeen tunnetuksi tekeminen Liiton myöntämän Työfysioterapian erikoisasiantuntijanimikkeen kriteerit ja hakuohjeet löytyvät liiton sivuilta. Suomen Fysioterapeutit ry on myöntänyt ensimmäiset työfysioterapian erikoisasiantuntijanimikkeet Aija Moilaselle ja Johanna Koromalle. Työn vaativuuden arviointi Tiedotetaan liitossa kehitteillä olevasta mallista Vuoden 2009 aikana ei mallia vielä julkaistu. Työfysioterapeutin työn sisällön ja asiakasmäärien mitoitus Jäsenistön nykytilan kartoitus Jäsenistön nykytilanne kartoitettiin jäsenkyselyssä ja tiedot on koottu artikkeliin, joka julkaistaan Työfysioterapeutti lehdessä. Lainsäädäntö Työterveyshuoltolaki Työnantajan tulee käyttää riittävästi työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja heidän tarpeellisiksi katsomiaan asiantuntijoita työterveyshuollon suunnittelua, toteuttamista sekä kehittämistä ja seurantaa koskevissa asioissa siten kuin työterveyshuollon toteuttamiseksi hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti on tarpeen (Työterveyshuoltolaki 5 ). Työfysioterapeutteja on ollut vuonna ja työterveyshuollon tointen nettomuutos (viikkotyöajan perusteella lasketut henkilötyövuodet) on fysioterapeuttien osalta ollut -20. (STM:n toimeksiannosta TTL:n työterveyshuoltojen arviointi- ja seurantatutkimus TTL:n Ajankohtaispäivät työfysioterapeuteille Vastaavia tietoja on tullut jäsenistöltä hallituksen tietoon taloudellisen taantuman takia. 5

6 Jäsenpalvelu Tiedotus yrittäjäjäsenille Sähköpostipalvelu jäsenille: jäsenistön kysymyksiin ja tiedusteluihin pyrittiin vastaamaan viikon kuluessa sähköpostitse. Ajankohtaiset asiat tiedotettiin myös nettisivuilla. Eettisyys fysioterapiassa Suomen Fysioterapeutit ry julkaisi fysioterapeuttien uusitut eettiset ohjeet. Työterveyshuollon eettiset ohjeet valmistuvat kaudella ja STM:n koulutusjaoksessa suunnitellaan niiden implementointia käytäntöön. 4. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Toimitaan kansainvälisessä verkostossa tavoitteena perustaa WCPT:n alajärjestö työfysioterapeuttien kesken. Kansainvälinen verkottuminen WCPT:n alajärjestön perustaminen Alajärjestön perustaminen on käynnistetty. Verkoston perustamisen vaatimuksena on riittävä eri maanosien ja maiden osallistuminen. Yhdistyksen yhdyshenkilöinä toimivat Leena Noronen ja Johanna Jussila. 5. TYÖFYSIOTERAPIAN TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN Yhdistyksen toiminta edistää työfysioterapeuttien asiantuntijuutta. Mentorointitoimintaa jatketaan. Jäseniä tuetaan erikoisasiantuntijanimikkeen saavuttamiseksi. Työfysioterapeutteja kannustetaan tekemään tutkimustyötä työterveyshuollon alueella. Koulutuspolitiikka Työterveyshuoltoon pätevöittävän koulutus ja sen muutosten seuranta STM:n Työterveyshuollon neuvottelukunnan koulutusjaoksessa yhdistyksen edustajana toimi Leena Noronen, varajäsenenä Hanna Nummila. Koulutusjaoksen toiminnan pääpainopisteenä kauden aikana on seurata työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden pätevöitymiskoulutuksen laatua, toteutusta ja sen valtakunnallista kattavuutta. Koulutusjaos osallistuu lisäksi ko. koulutuksen rekisteröintiä koskevaan selvitystyöhön. Koulutusjaos seuraa ja tukee monitieteisen ja moniammatillisen koulutusotteen toteutumista työterveyshuollon pätevöittävässä koulutuksessa. Koulutusjaos tukee työterveyshoitajien ja fysioterapeuttien työterveyshuollon erikoistumisopintojen ja jatkokoulutuksen kehittämistä ja selvittää yhdessä OPM:n ja ammattikorkeakoulujen rehtorien kanssa mahdollisuutta vakiinnuttaa erikoistumisopintopaikat tiettyihin ammattikorkeakouluihin. Työterveyshuollon ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon toinen haku oli vuonna 2009 ja opinnot on aloittanut 5 fysioterapeuttia. Koulutuksesta oli vuonna 2009 artikkeli Työfysioterapeutti-lehdessä. Leena Noronen ja Hanna Nummila hänen sijaisenaan edustavat Työfysioterapeutteja ko. koulutuksen ohjausryhmässä. Koulutuspolitiikan linjaukset Hallitus on selvittänyt sekä työterveyshuollon pätevöitymisopintojen että ylempien ammattikorkeakouluopintojen koulutuspaikkoja. Lisäksi jäsenkyselyssä selvitettiin jäsenistön suorittamia korkeakouluopintoja ja tutkintoja. Tiedot on koostettu Työfysioterapeutti lehteen. Koulutustilaisuudet Yhdistyksen järjestämien koulutustilaisuuksien järjestelystä vastasi työryhmä Leena Noronen, Helena Nieminen, Sari Poutanen ja Virpi Suikki. Kevätopintopäivä Yhdistyksen ensimmäinen kevätopintopäivä pidettiin Martelan tiloissa Helsingissä. Aiheena oli sovellettua rentoutta sekä istumisen ergonomiaa. Samassa yhteydessä pidettiin yhdistyksen kevätkokous. Osallistujina oli 54 jäsentä. Syysopintopäivät Koulutuspäivät pidettiin Jyväskylän ammattiopistolla. Päivien aihe oli Kestääkö kunto työssä?. Osallistujina oli 101 jäsentä. Päivien yhteydessä pidettiin yhdistyksen syyskokous. Ilmoittautumiset ja palautteet kerättiin webropol-lomakkeella. TTP-päivät (Työterveys- ja turvallisuuspäivät) TTP-päivät pidettiin Tukholman laivaseminaarina maaliskuussa. Päiville osallistui 8 yhdistyksen jäsentä. Näyttelyssä oli yhdistyksen standy. TTP-päivien suunnittelutyöryhmässä yhdistystä edusti Sinikka Riikonen. 6

7 Mentorointi, hanke käynnistyy Jäsenkyselyssä kerättiin tieto mentoroinnista kiinnostuneista. Mentoreiksi ilmoittautui 41 jäsentä ja aktoreiksi ilmoittautui 30 halukasta. Pilottina käynnistyi keväällä 2009 mentorointikokeilu, jossa Aija Moilanen toimii Maarit Laineen mentorina. Asian järjestämistä jatketaan tulevalla kaudella. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot Opinnäytetyöt ja väitöskirjat Työfysioterapeutti-lehteen pyritään saamaan lopputöitä artikkeleiksi. Lehtityöryhmä jatkaa yhteyksien selvittämistä tulevalla kaudella. 6. VIESTINTÄ Yhdistyksen viestintä on ennakoivaa, ajantasaista ja monimuotoista. Se tukee yhdistyksen toiminnan ja tarkoituksen toteutumista Yhdistyksen kotisivut: Nettisivut Nettisivuja on ylläpitänyt Janne Wargelin. Johanna Jussila on toiminut yhteyshenkilönä. Yleiset sivut ovat kaikkien luettavissa ja jäsensivuille pääsee henkilökohtaisilla tunnuksilla. Jäsenkyselyssä kartoitettiin jäsenistön tarpeita ja toiveita nettisivujen materiaaleista ja päivittämistä jatketaan tulevalla kaudella. Nettisivujen graafinen ilme uusittiin vuoden aikana. Ajantasaisuus Nettisivuilla on informoitu ajankohtaisista asioista. Nettisivut ruotsiksi Sivujen kääntäminen ruotsiksi siirtyi tulevalle kaudelle. Markkinointiviestintä Jäsenyyden vahvistaminen Jäsenistön tarpeita yhdistyksen toiminnan suuntaamiseksi kartoitettiin jäsenkyselyssä. Jäsenistön informoinnissa on siirrytty helppouden, nopeuden ja kustannussäästöjen takia sähköpostitse tiedottamiseen. Yhteystietojen päivittämistarpeesta on toistuvasti muistutettu. Yhteistyötahojen järjestämät tilaisuudet OMT-klinikka Kaivopiha (Helsinki) tarjosi Uudenmaan alueen työfysioterapeuteille koulutusillan ja tutustumista tiloihinsa ja toimintaansa. Aiheena oli tutustuminen dbc-menetelmään. Uusien jäsenten liittyminen Jäsenhakemus-lomake uusille jäsenille on yhdistyksen nettisivuilla. Lomake on webropol-pohjainen. Yhdistyksen sihteeri lähetti uusille jäsenille jäsenhyväksymisen yhteydessä saatekirjeen yhdistyksen toiminnasta. Esitteet: suomi, ruotsi, englanti Yhdistyksen sihteeriltä on saatavana yhdistyksen esitteitä postimaksujen hinnalla. Esitteiden sähköiset versiot löytyvät nettisivujen jäsenosiosta. Messut ja näyttelyt Yhdistyksellä oli standy Lääkäripäivien näyttelyssä Helsingin messukeskuksessa. Esittelijöinä toimi yhdistyksen jäseniä ja Metropolian työterveyshuollon erikoistumisopiskelijoita. He jakoivat osallistujille tietoa työfysioterapeuttien asiantuntemuksesta. KKI- laivaristeily järjestettiin Silja Symphonylla Helsinki-Tukholma-Helsinki. Yhdistyksellä oli standy näyttelyssä. Työfysioterapeutti lehti Työfysioterapeutti-lehti ilmestyi 4 krt vuodessa. Sen ISSN-numero on Toimituskunnan muodostivat Merja Blomqvist, Taina Lehtomäki, Teija Saari ja Johanna Jussila. Jäsenkyselyssä selvitettiin jäsenten halukkuus joko paperiseen tai nettiversioon. Kyselyssä selvitettiin myös aiheita, joista haluttaisiin artikkeleita lehteen. Toimitus työstää näitä tulevalla kaudella. Ulkopuolisia tilauksia oli 27 kpl. Päivitetty mediakortti löytyy yhdistyksen nettisivuilta. 7. HALLINTO JA TALOUS Yhdistyksen toiminnasta vastaa hallitus sopimansa työnjaon mukaisesti. Yhdistyksen talouden perustana ovat jäsenmaksut ja koulutuspäivien tuotot. 7

8 Hallitus Hallituksen jäsenet edustavat jäsenistön eri sektoreita Johanna Jussila, puheenjohtaja (yksityinen lääkäriasema, Helsinki) Hanna Nummila varsinainen jäsen, sihteeri ja jäsenrekisterin hoito (yrityksen sisäinen työterveyshuolto, Espoo) Merja Blomqvist varajäsen, varapuheenjohtaja (yrityksen sisäinen työterveyshuolto, Espoo) Aija Moilanen varsinainen jäsen, liiton yhdyshenkilö (yrittäjä, Lappeenranta) Arnikki Bogdanoff varajäsen, rahastonhoitaja (yrittäjä, Espoo) Leena Noronen varsinainen jäsen, (amk, Helsinki) Helena Nieminen varajäsen, (yritysten yhteinen työterveyshuolto, Tampere) Virpi Suikki varsinainen jäsen, (terveyskeskus, Lahti) Sari Poutanen varajäsen, (kuntoutuslaitos, Hämeenlinna) Maarit Laine varsinainen jäsen, yrittäjäyhdyshenkilö (yrittäjä, Espoo) Sari Linna varajäsen asti, (kuntoutuslaitos, Tuusula) Kokoukset Hallitus kokoontui kauden aikana 10 kertaa, joista yksi kokoontuminen oli kaksipäiväinen work shop Tampereen Scandic-hotellissa. Lisäksi jäsenet kokoontuivat tarvittaessa pienempinä työryhminä. Työfysioterapeutit ry:n kautta liittoon järjestäytyneiden määrä oli 161 jäsentä vuoden 2009 alussa. Määrän perusteella yhdistykselle valittiin vuosiksi kaksi varsinaista (Helena Nieminen, Virpi Suikki) ja kaksi varaedustajaa (Aija Moilanen, Maarit Laine) liiton Edustajistoon. Edustajisto kokoontui marraskuussa Tahkolla. Yhdistyksen arkistot Yhdistyksen virallista, säilytettävää aineistoa on kertynyt useiden nykyisten ja entisten hallituksen jäsenien varastoihin. Kuluvana vuonna kerättiin säilytettävät aineistot. Säilytettävät varastoitiin yhteen paikkaan, kun yhdistykselle hankittiin varasto 2 m2 Espoon Laajalahdesta. Tulevalla kaudella materiaalin läpikäyntiä jatketaan ja pyritään scannaamaan sähköiseen muotoon tarpeelliset materiaalit. Talous Jäsenmaksu Vuonna 2009 yhdistyksen jäsenmaksu oli 35,00. Jäsenmaksu oli kaikille jäsenille samansuuruinen. Stipendirahasto: Hakuaikana tuli 1 stipendihakemus. Johanna Koroma anoi stipendiä Pekingin kongressin osallistumismaksun kuluihin. Kongressin aihe liittyy hänen väitöskirjatyöhönsä. Hänelle myönnettiin 1000 stipendi. Kongressista oli artikkeli Työfysioterapeuttilehdessä. Kirjanpito Yhdistyksen kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä vastasi kirjanpitotoimisto Controller Oy/ Erkki Heikkinen. Tilintarkastajina toimivat Katri Haukka-Aromaa ja Marianne Kyrklund Työ- ja vastuujako Hallitus järjestäytyi vuoden ensimmäisessä kokouksessa ja toteutti suunnitelman mukaista työnjakoa kauden ajan. Lausunnot pyydetyistä asioista Kauden aikana hyväksyttiin Suomen Fysioterapeutit ry:n ehdotus pätevän koulutuksen järjestämisen kriteeristöstä. Edustajisto 8

9 Niska- ja yläraajaongelmat - yleinen OMT-fysioterapian hoitokohde työterveyshuollon lähettämänä Jaana Leskinen fysioterapeutti OMT FysioSporttis Viherlaakso Olen työskennellyt noin 25 vuotta tuki- ja liikuntaelinongelmien (TULE) fysioterapian parissa. Niska-hartiaseudun kipuilua on esiintynyt suhteellisen suurella osalla asiakaskuntaani koko työurani ajan. Vuonna 2003 Nikanderin tutkimuksen mukaan niska- ja hartiaseudun ongelmia oli noin 70 prosentilla yli 30-vuotiaista, ja ne aiheuttivat suurta suorituskyvyn haittaa 4,8 prosentille aikuisia (Nikander ym. 2003). Aloittaessani työni fysioterapeuttina 80-luvun puolivälissä, hoidin niskahartiaseudun ongelmia saamieni hyvien oppien mukaisesti: aluksi lämpöpakkaus, UKW tai ultraääni esilämpönä ja sen jälkeen hieronta ja liikehoito, johon kuului useasti punttijumppaa, keppijumppaa ja venyttelyt. Fysioterapeutin tehtäviin kuuluivat siihen aikaan myös ryhdin ohjaus ja taukoliikunnan aktivointi. Lisäksi nostotekniikoita ja istumaasentoja mietittiin yhdessä asiakkaiden kanssa. Tein työni huolella ja sain positiivista palautetta, mutta itse en ollut tyytyväinen mahdollisuuksiini diagnostisoida oireiden syytä ja siksi hakeuduinkin valmistumiseni jälkeen C1- ja C2 -kursseille sekä sen jälkeen OMT-koulutukseen. 9

10 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2010 Manuaaliset käsittelyt mahdollistavat myös liikehoidon suorittamisen. OMT-koulutuksen myötä kliinisen fysioterapeuttisen diagnoosin tekeminen helpottui ja koin pystyväni palvelemaan asiakkaitani paremmin. Täsmällisellä kliinisellä diagnoosilla on merkitystä fysioterapiamenetelmien valinnassa, ennusteen arvioinnissa ja riskitekijöiden tunnistamisessa. Työkokemusta saatuani opin myös katsomaan ihmistä kokonaisuutena, en vain tiettynä oireena tai ongelmakenttänä. Vaikka monesti OMT-erikoistumisen katsotaan antavan avaimet spesifiin tarkasteluun, koin itse saaneeni impulssin kokonaisvaltaiseen kehon toiminnan tarkasteluun sekä silloiseen lääkinnälliseen harjoitteluterapiaan, nykyiseen terapeuttiseen harjoitteluun. Olen tyytyväinen siitä, että niskan Käypähoito -suositus 2002 (päivitetty 2009) on nostanut terapeuttisen harjoittelun vielä paremmin terveydenhuollon ja yleisön tietoisuuteen. Liike on todettu lääkkeeksi jo kauan aikaa sitten, mutta nyt tutkimuksetkin ovat alkaneet tukea tätä näkemystä. Työterveyshuollon fysioterapialähetteet Nykyisessä työssäni FysioSporttiksessa saan tehdä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Niska- ja yläraajaongelmat ovat yleisiä vaivoja myös Espoossa, koska toimistotyöt ja näyttöpäätetyöskentely ovat yleisiä. Työterveyshuollon fysioterapialähetteet voivat olla 2-5 fysioterapiakerran lähetteitä ja ne kohdistetaan yhä useammin erityisosaajille, joita ovat OMT-fysioterapeutit tai muut manuaalisen lääketieteen erityisosaajat. Tehtävämme on tehdä kliininen fysioterapeuttinen diagnoosi, arvioida jatkotoimenpiteet ja antaa ohjeistus asiakkaalle itsehoitoon. Usein kahden kerran lähetteet ovat diagostisointiin, ohjaukseen ja neuvontaan tarkoitettuja (SV3F 101, 221), emmekä näin ollen periaatteessa saisi tehdä edes koehoitotoimenpiteitä tai kipua lievittäviä toimenpiteitä fysioterapiakäynnin yhteydessä. Manipulatiiviset tai mobilisaatiotoimenpiteet on kuitenkin tutkimustenkin mukaan todettu hyödyllisiksi pitkittyneissä niskakivuissa ja ovat niskan Käypähoito -suosituksen mukaisia. Rintarangan mobilisaatio tai manipulaatio on kokemusteni mukaan useissa tapauksissa helpottanut akuutisti niska-, hartia- sekä yläraajakipuja ja palauttanut näin asiakkaan työkyvyn nopeammin. Manuaaliset käsittelyt mahdollistavat myös liikehoidon suorittamisen. Manipulaation vaikutuksia ovat kivun lievittyminen, nivelliikkuvuuden lisääntyminen, lihaksen rentoutuminen manipuloidun nivelen ympäristössä, neuraalikudoksen elastisuuden paraneminen käsitellyn segmentin vaikutusalueella sekä fascian elastisuuden paraneminen. Myös liikkuvuutta parantavalla mobilisaatiohoidolla on tutkimusten mukaan todettu olevan hyötyä yli kuukauden kestävissä niskakivuissa (Kay yms. 2005). Manipulatiivisia hoitoja ei niskan Käypähoitosuosituksen mukaan suositella yläniskan alueelle komplikaatioriskin vuoksi. Olen kuitenkin spesifillä ja oikein suoritetulla varovaisella manipulaatiolla saanut akuutisti todella hyviä tuloksia päänsäryn, huimauksen ja niskakipujen hoidossa. Joissakin työterveyshuolloissa on tehty päätös, että yksilöllistä fysioterapiaa ei kustanneta kuin tutkimus- ja ohjauskertojen (2 kertaa) osalta, mutta terapeuttiseen harjoitteluun ryhmässä (koodi 337) on mahdollista saada 4-10 kerran maksusitoumus. Näin asiakas aktivoidaan omaan harjoitteluun. Jotta harjoittelu olisi tehokasta ja oireita poistavaa, ongelman fysioterapeuttinen kartoittaminen on tärkeää ja harjoitteluohjelman progressiota tulisi miettiä myös työasentojen ja kehonkäytön osalta. Osin koen harjoitteluun painottuvat maksusitoumukset 10

11 Hyvin usein yläraajaan säteilevä kipu johtuu proksimaalisemmista ongelmista. hyväksi, mutta kuten edellä mainitsin, tasokkaan liikehoidon mahdollistavat esihoitona annettavat oikeanlaiset fysioterapeuttiset toimenpiteet. Yleisimmät niska- ja yläraaja ongelmien diagnoosit Työterveyshuollon vastaanotollemme lähettämien niska-yläraajaoireilevien asiakkaiden tyypillisiä diagnooseja ovat Cervicobrachialgia, Mediaalinen tai Lateraalinen Epicondyliitti tai Canalis Carpi. Nämä diagnoosit pitävät sisällään moninaisia toimintahäiriöitä ja fysioterapeuttisia ongelmia. Cervicobrachialgian syynä voi olla discusperäinen tai kaularangan degeneraatiosta johtuva radiculiitti, jolloin manuaalinen fysioterapia kohdistuu rangan alueelle ja neuraalikudokseen, ergonomian ja kehon käytön ohjaukseen sekä muihin helpottaviin toimenpiteisiin asentohoidosta ja työasentojen ohjauksesta fysikaalisiin omahoitoohjauksiin. Esimerkiksi kylmähoito noin kolmen tunnin välein voi tuottaa hyvää tulosta kivun omahoidossa. Joskus yöllä pidettävä tukikauluri helpottaa nukkumista ja mahdollistaa näin kivuttomamman seuraavan päivän. Hyvin usein yläraajaan säteilevä kipu johtuu proksimaalisemmista ongelmista. Lapaluun lateralisaatio ja olkapään asennon muuttuminen aiheuttavat Plexus Brachialiksen alueelle venyttymistä. Plexus Brachialis on palpoiden arka supraclaviculaari fossan alueelta sekä kaulalla. Plexus on selkeästi irritoitunut ja herkistää koko yläraajan diffuusisti oireilevaksi. Monesti näissä tilanteissa myös caput humeri on hieman anteriorisesti subluxoitunut aiheuttaen liikekipua ja särkyä olkapään ja olkavarren alueelle. Tämä oireyhtymä on yleinen näyttöpäätetyöntekijöillä, joilla ergonomia on puutteellinen. He työskentelevät yläraajaa kurkottaen pitkin pöytää sivulle ja eteenpäin. Monesti he eivät osaa myöskään hakea hyvää, alaselkää tukevaa asentoa, vaan pitävät koko rangan pyöristyneenä. Näin lavan hallinta ei ole optimaalinen ja neuraalinen kudos sekä lapaa stabiloivat lihakset venyttyvät aiheuttaen kireyttä kaulan ja niskan alueelle. Kireyden tunne saa oireilevat venyttelemään lisää jo valmiiksi venyttyneitä kudoksia ja noidankehä on valmis. Heille kohdistetussa fysioterapiassa on tärkeää ohjata mahdollisimman hyvä työasento ja sen jälkeen kieltää venyttelyt. Asiakkaalle ohjataan olkapään ja lavan asennon oikeanlainen asentotunto kevyin liikkein tai tarpeen mukaan teippauksin. Usean kerran päivässä tapahtuva dynaaminen kevyt harjoittelu lavan ja olkapään stabiliteetin parantamiseksi vähentää pikkuhiljaa oireiluja. Aktiiviseen harjoitteluun on motivoiduttava useamman kuukauden ajaksi, jotta saavutetaan pysyvää tulosta lihasvoiman ja hallinnan parantuessa niska-hartiaseudussa. Harjoittelun seuranta olisi hyvä suorittaa fysioterapeutin valvonnassa. Venyttyneen kudoksen liikeaisti voi olla heikentynyt ja harjoittelijan on usein vaikea tunnistaa oikeanlaista lavan ja olkapään liikettä ja lihastyötä. Harjoitusohjelman progressiivisuus on olennaista, koska neuraalisen kudoksen herkistymisen vuoksi harjoittelu alkaa usein hyvin kevyistä harjoitteista. Pysyvämpää tulosta voi odottaa aktiivisen, kolmen kuukauden harjoittelun jälkeen. Saumaton yhteistyö työpaikan työfysioterapeutin kanssa on tärkeää, jotta asiakkaan harjoittelua ja ergonomian kartoittamista voidaan jatkaa työpaikalla. Yhteydenotto tapahtuu yleensä kirjallisen palautteen muodossa tai tarpeen mukaan soittamalla suoraan työterveyshuoltoon. Myös asiakasta 711

12 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2010 Fysioterapeuttisessa tutkimisessa voi diagnoosin takaa löytyä myös nivel- tai hermoperäisiä ongelmia kyynärnivelen ympäristöstä. voidaan pyytää ottamaan yhteys työfysioterapeuttiin havaitun ongelman hoitamiseksi tai harjoitusohjelman progression tarkastamiseksi. Joskus asiakas kuitenkin kokee tärkeäksi harjoitusohjelmansa arvioinnin vastaanotollani ja maksaa tällöin itse omasta fysioterapiastaan. Lateraalinen tai mediaalinen epicondyliitti voivat olla paikallisia ärsytyksiä kyynärpään lihaksistossa. Fysioterapeuttisessa tutkimisessa voi diagnoosin takaa löytyä myös nivel- tai hermoperäisiä ongelmia kyynärnivelen ympäristöstä. Erotusdiagnostisesti on tärkeää tutkia nivelen liikkuvuus sekä radiaalisen ja ulnaarisen hermon elastisuus ja toimintakyky koko hermon alueelta. Yhtä tärkeää, kuin löytää oirehtiva kudos, on löytää oireen syy. Asiakkaan kanssa tulee miettiä työ- ja vapaa-ajan ergonomia sekä kartoittaa mahdolliset kuormitustekijät ärsyyntyneen kudoksen rauhoittamiseksi. Oikeanlaisella lääkehoidolla ja fysioterapialla sekä kuormitustekijät poistamalla voidaan kyseinen oire yleensä poistaa. (Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet Käypähoito -suositus 2007). Niska-hartiaseudun ongelmat voivat olla osasyynä Canalis carpi -diagnoosiin. Medianus-hermon rasituskestävyys heikkenee rannekanavan alueella, jos neuraalinen elastisuus on heikentynyt proksimaalisemmin. Siksi selkeissäkin Canalis carpi -tilanteissa on tärkeää kiinnittää huomiota rinta- ja kaularangan liikkuvuuteen sekä yläaukeaman biomekaniikkaan. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa Kuten sanottu, saumaton yhteistyö työterveyshuollon kanssa on tärkeää. Usein keskustelu asiakkaan 12

13 Fysioterapiakerrat ovat viime vuosina vähentyneet 10 kerrasta 2-5 kertaan ja näin ollen jatko-ohjaus ja seuranta jää herkästi työterveyshuollon tehtäväksi. Nikander Riku, Starck Heli: Fyysisen aktiivisuuden merkitys niskan kuntoutuksessa. Sokkoutettu, satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus, Terveystieteiden laitos Progradu-tutkielma 2003 Porterfield James A., DeRosa Carl; Mechanical neck pain, perspectives in funktional anatomy, W.B Saunders combany 1995, ISBN X hyvinvoinnista ja jatkotoimenpiteistä jää kirjallisten palautteiden tasolle. Siksi palautteiden laadun ja asiasisällön tulee olla työterveyshuollon laatuvaatimukset täyttävä. Palautteisiin tulee kirjata käytännönläheisiä asioita asiakkaan toimintakyvystä työssä ja vapaa-aikana sekä ehdotuksia ongelman ratkaisemiseksi - ei niinkään fysioterapeuttisten testien tuloksia ja spesifejä löydöksiä. Jatkotoimenpide-ehdotukset perusteluineen ovat erittäin tärkeää informaatiota työterveyshuollolle. Fysioterapiapalautteet lähetetään yleensä työterveyshuollon toivomuksen mukaisesti työterveyslääkärille. Itse jään ajoittain miettimään, saavatko työfysioterapeutit palautteessa olleen tiedon jatkotoimenpiteitä varten vai jääkö palaute vain lääkärin tiedoksi. Usein aktivoin asiakasta soittamaan työfysioterapeuteille ja kysymään heidän neuvojaan esimerkiksi ergonomian muutosmahdollisuuksista työpaikalla. Jos asiakas ei palaa luokseni, jää epäselväksi, onko asia edennyt eteenpäin vai onko muutosmahdollisuuksien kartoitus jäänyt tekemättä. Vaikka fysioterapiakäyntien yhteydessä pyrin ohjaamaan asiakasta oikeanlaiseen kehon käyttöön hänen omassa työasennossaan, luulen, että työpisteelle tultaessa ohjeistus on voinut hieman muuttua tai jopa unohtua tai sitä on vaikea toteuttaa kyseisessä työympäristössä. Sanotaan, että tottumus on toinen luonne ja jatketaan työskentelyä lähes samalla tavalla kuin ennenkin. Kehon käytön harjoittelua ja ergonomian huomiointia työpisteessä on hyvä toistaa useasti, jotta muutos tavoissa tapahtuisi ja opittaisiin huomioimaan ergonomisia seikkoja niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Valitettavasti suuntaus näyttää olevan työterveyshuoltojen maksusitoumusten käyntikertojen osalta laskusuuntainen. Fysioterapiakerrat ovat viime vuosina vähentyneet 10 kerrasta 2-5 kertaan ja näin ollen jatkoohjaus ja seuranta jää herkästi työterveyshuollon tehtäväksi. Siksi palautteissa tulisi tarpeen mukaan olla selkeä pyyntö työpisteen arvioimiseksi tai joidenkin epäergonomisten seikkojen korjaamiseksi. Jos oireita aiheuttavia seikkoja työpisteessä huomataan, niin mahdollisimman pikainen ergonominen kartoitus työterveyshuollon toimesta olisi suotavaa. Asiaan olisi hyvä puuttua ennen lopullista palautetta keskustelemalla suoraan työterveyshuollon kanssa. Keskinäiset tapaamiset hoitavien tahojen kanssa olisivat suotavia. Silloin oppisimme tuntemaan toisemme ja keskustelu työntekijöiden parhaaksi olisi helpompaa. Shacklock Michael: Clinical Neurodynamics, A new system of musculoskeletal treatment ISBN , 2005 Sharman A. Shirley: Diagnosis and Treatment of movement impairment syndromes, Mosby 2002, ISBN-13; Taimela Simo, Airaksinen Olavi, Askelöf Tom, Heinonen Tiina, Kauppi Markku, Ketola Ritva, Kouri Jukka- Pekka, Kukkonen Ritva, Lehtinen Janne, Lindgren Karl-August, Orava Sakari, Virtapohja Hilkka; Niska- ja yläraajavaivojen ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus, Vk-Kustannus Oy 2002 Viikari-Jutura Eila, Varonen Helena: Työhön liittyvät niska-hartiaseudun ja yläraajan sairaudet, Duodecim 2007;123(6);732-9 Ylinen Jari: Treatment of Chronic Non-Secific Neck Pain with Emphasis on Ttrength Training, Kuopion Yliopiston julkaisu, D. Lääketiede 344, Kuopion Yliopisto Niska Käypähoito -suositus 2002 (päivitetty 2009) Käden ja kyynärvarren oireiden Käypähoito -suositus

14 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2010 Käypä hoito -suositusta (3). Tämän li- Yläraajasairauksiin liittyvään tuottavuuden alenemaan voidaan vaikuttaa Kari-Pekka Martimo LL, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Työterveyslaitos johtava työterveyslääkäri Mehiläinen Taustaa Yläraajasairaudet ovat suomalaisessa väestössä yleisiä. Yhdestä neljään prosenttia työikäisistä kärsii olkapään kiertäjäkalvosimen tulehduksesta, tenniskyynärpäästä, jännetupentulehduksesta tai rannekanavaoireyhtymästä. Yläraajan sairaudet aiheuttavat usein myös merkittävää toiminnallista haittaa. Suurin osa työtekijöistä ei yläraajasairaudestaan huolimatta kuitenkaan ole sairausloman tarpeessa, vaikka vaiva haittaisikin työntekoa. Työtuottavuuden laskun mittaamisella sairauslomien seurannan ohella voidaan saada tietoa liikuntaelinten sairauksien todellisista taloudellisista vaikutuksista työpaikalla. Se antaa myös syyn pohtia vaivasta aiheutuvan haitan pienentämistä työhön kohdistuvin toimenpitein. Lisäksi tuottavuuden alenema voi ennakoida sairausloman tarvetta. Erityisesti olkapääsairaudet johtavatkin usein pitkittyneisiin sairauspoissaoloihin. Edellä mainituista syistä käynnistimme Työterveyslaitoksen Liikuntaelinkeskuksessa tutkimusprofessori Eira Viikari-Junturan johdolla tutkimuksen, jonka tuloksista on raportoitu kahdessa vastikään julkaistussa artikkelissa (1,2). Tutkimusryhmään kuuluivat lisäksi LT Rahman Shiri, LT Helena Miranda, FT Ritva Ketola ja LT Helena Liira. Molempien tutkimusten tekemistä rahoitti Työsuojelurahasto. Materiaali ja menetelmät Tutkimukseen osallistui sairaala-, toimisto- ja varastotyöntekijöitä, jotka olivat hakeutuneet työterveyslääkärin vastaanotolle kuukauden sisällä alkaneiden tai pahentuneiden yläraajaoireiden vuoksi. Edellytyksenä oli, että diagnoosi oli työterveyslääkärin varmistama eikä työntekijä ollut sairausloman tarpeessa. Tuottavuuden alenema mitattiin pyytämällä työntekijöitä arvioimaan edellisenä kokonaisena työpäivänä tekemänsä työn määrää ja laatua sen perusteella, miten yläraajan oireet olivat niihin vaikuttaneet verrattuna normaaliin tilanteeseen. Vastaanotolla työntekijät satunnaistettiin kahteen ryhmään, joista molemmissa lääketieteellinen hoito noudatti yläraajasairauksien 14

15 Taulukko 1: Kontrolli- ja interventioryhmän työntekijöiden kuvaus tutkimuksen alussa (osuus %:iena tai keskiarvo ja -hajonta) Ominaisuus Kontrolli (n=84) Interventio (n=84) säksi vain toisessa ryhmässä lääkäri soitti työntekijöiden luvalla heidän esimiehilleen ja keskusteli mahdollisuuksista muokata työtehtäviä. Pari päivää myöhemmin työfysioterapeutti kävi työpaikalla kartoittamassa yhteistyössä työntekijän ja esimiehen kanssa, mihin vaivojen edellyttämiin ergonomisiin toimenpiteisiin olisi mahdollista ryhtyä. Tulokset, Itsearvioitu tuottavuus Kaiken kaikkiaan lähtötilanteessa tiedot itsearvioidusta tuottavuuden alenemasta oli käytettävissä 168 työntekijän osalta (taulukko 1). Yli puolet (56 prosenttia) heistä arvioi tuottavuutensa alentuneen. Keskimääräinen alenema oli 34 prosenttia normaalista tuottavuudesta vastaten noin 2,5 tuntia menetettyä työaikaa. TAULUKKO1 Ikä (vuosissa), keskiarvo (-hajonta) Ikäryhmä vuotta vuotta 53.6 Naissukupuoli 89.3 Tupakointi Ei koskaan 55.4 Lopettanut 21.7 Ajoittain tai säännöllisesti tupakoiva 22.9 Liiikunta <2 kertaa viikossa 46.4 >3 kertaa viikossa 53.6 Vyötärön ympärys (cm) Diagnoosi Olkapääsairaus 34.5 Epicondyliitti 25.0 Yläraajakipu 28.6 Ranteen tenosynoviitti 8.3 Rannekanavaoireyhtymä tai 3.6 ulnaarihermon sairaus Muu 0 Kivun voimakkuus Kivun aiheuttama haitta - työssä - vapaa-ajalla - nukkuessa Fyysiset kuormitustekijät Näppäily 43.9 Taakkojen nosto, >5 kg 37.8 Käsivarsien nostelu tai olkapäätason 13.4 yläpuolella työskentely Voimakas puristus tai pinsettiote % Keskiarvo Keskihajonta % Keskiarvo Keskihajonta Yläraajakivun voimakkuus, kivusta aiheutuva haitta työssä ja kivun välttämiseen liittyvät pelot ja uskomukset olivat yhteydessä alentuneeseen tuottavuuteen kaikenikäisillä työntekijöillä. Vanhemmilla työntekijöillä (46 64 vuotta) kivusta aiheutuva haitta unelle ja nuoremmilla (20 45 vuotta) työstressi olivat yhteydessä tuottavuuden alenemaan. Nuorempien työntekijöiden arviot tuottavuuden laskusta olivat voimakkaammin yhteydessä työhön liittyviin tekijöihin kuin vanhemmilla työntekijöillä. Elämäntavoilla ei ollut yhteyttä tuottavuuteen. Interventio Kahdeksan viikon kuluttua tutkimuksen alusta melkein kaikki (92%) interventioryhmän työntekijät ilmoittivat, että työfysioterapeutti oli Työstressi (korkeat vaatimukset, matalat vaikutusmahdollisuudet) 24.7 Sairauslomaa edeltävän 12 kk:n aikana 38.1 Kivun välttämiseen liittyvät pelot ja uskomukset (FAB) -indeksin keskiarvo Kohonnut FAB-indeksi 10.7 Oma käsitys vaivan työperäisyydestä käynyt heidän työpaikallaan. Ergonominen arviointi oli tehty useimmiten pelkästään työntekijän kanssa ja esimies osallistui 17%:ssa arvioinneista. Työfysioterapeuttien kirjoittamista käyntiraporteista tunnistettiin kaikkiaan 412 suunniteltua tai toteutettua toimenpidettä. Suurin osa (60%) littyi itsehoito-ohjeisiin, työasentoihin, apuvälineisiin, molempien käsien käyttöön sekä työjärjestelyihin. Tulevaisuudessa toteutettavat suositukset (25% kaikista) liittyivät uuden työ- tai apuvälineen ostoon sekä työn tai työympäristön uudelleen järjestelyyn. Käynnin aikana tehdyt muutokset (16% kaikista toimenpiteistä) sisälsivät muutoksia näppäimistössä tai monitorissa, työpaikan rakenteissa (mukaan lukien käsituet) sekä pöydän ja tuolin säädöt. Lähtötilanteessa interventioryhmässä 54% ja kontrolliryhmässä 58% ilmoitti tuottavuutensa alentuneen yläraajavaivan vuoksi (Kuva 1). Kahdeksan viikon seurannan jälkeen sekä tuottavuuden laskua ilmoittaneiden osuus että laskun suuruus oli pienempi interventio- kuin kontrolliryhmässä, mutta erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä

16 Kahdentoista viikon kohdalla interventioryhmässä oli kontrolliryhmään verrattuna puolet vähemmän niitä, jotka kokivat yläraajaoireiden vielä haittaavan tuottavuutta (25% ja 51%). Lisäksi tuottavuuden alenema oli pienempi koko siinä ryhmässä, jonka työpaikoilla oli käyty (7%) kuin ryhmässä, jota hoidettiin vain lääketieteellisin keinoin (18%). Molemmat erot olivat myös tilastollisesti merkitseviä. Työhön kohdistuvista toimenpiteistä ei ollut kuitenkaan apua niille, joiden kokema haitta yläraajaoireista oli suuri (tuottavuuden alenema yli 20%). Johtopäätökset Tämä tutkimus tuo uutta tietoa työterveyshuollon toiminnan vaikuttavuudesta sekä siitä, miten työhön liittyvin keinoin voidaan korjata sairauksiin liittyvää työn tuottavuuden laskua. Tutkimus antaa myös uutta tietoa kipuun liittyvien pelkojen ja uskomusten vaikutuksista. Kipua pelätessään työntekijä voi työskennellä hitaammin tai välttää joitain työtehtäviä, mikä puolestaan alentaa tuottavuutta. Näihin uskomuksiin voidaan kuitenkin vaikuttaa. Koska ero ryhmien välillä tuli vasta 12 viikon kohdalla, kyseessä on todennäköisemmin intervention todellinen vaikutus eikä pelkästään lisätoimenpiteisiin liittyvästä tyytyväisyydestä aiheutuva ero. Monet suosituksista toteutuivat vasta myöhemmin, mikä omalta osaltaan viivästytti vaikutuksen ilmaantumista. Yksi mahdollinen parantuneen tuottavuuden syy voi olla intervention vaikutus työntekijöiden epäergonomisiin työskentelytapoihin, joiden on osoitettu altistavan yläraajaoireille. Lääkärin ja fysioterapeutin yhteydenpito työpaikalle on voinut lisäksi parantaa yläraajavaivan luonteen ja seurausten ymmärtämistä. Tämän seurauksena työntekijä ja esimies ovat pystyneet paremmin mukauttamaan työn vaatimuksia vaivan aiheuttamien rajoituksiin toipumisen aikana. Työfysioterapeutin ehdotukset tukivat näiden muutosten tekemistä. Vaikka interventio paransi tuottavuutta, kivun voimakkuudessa ei 12 viikon kohdalla ollut mitään eroa ryhmien välillä. Näin ollen kivun lievitys ei selitä tuloksia. Sama on todettu aikaisemmin julkaistussa interventiotutkimuksessa, jolla saatiin aikaan silminnähtävää parantumista työskentelytavoissa, mutta ei vaikutusta yläraajakipuun. Sairauslomatkaan eivät selitä eroa ryhmien välillä, koska sairauslomalla olleiden työntekijöiden poistaminen ei muuttanut tutkimuksen tuloksia. Merkillepantavaa on se, että intervention vaikutus nähtiin vain niillä työntekijöillä, joilla oli tutkimuksen alussa vain vähän tai ei ollenkaan tuottavuuden laskua. Jos tuottavuuden lasku oli 20% tai enemmän tai tutkimuksen alkua edelsi sairausloma yläraajavaivan vuoksi, interventiolla ei ollutkaan vaikutusta. Jos siis yläraajasairaus aiheuttaa jo merkittävää toimintakyvyn laskua, ergonomisella interventiolla on heikompi mahdollisuus palauttaa normaali työsuoritus - jos ollenkaan. Alaryhmäanalyysit osoittivat myös, että interventiosta hyötyivät eniten ne työntekijät, joilla oli vähemmän kipuun liittyviä pelkoja välttämisuskomuksia, enemmän fyysisiä kuormitustekijöitä työssä tai matalat työvaatimukset. Näistä voidaan vetää johtopäätös, että intervention vaikutus tuottavuuteen välittyi fyysisten kuormitustekijöiden vähenemisen kautta. Tuottavuuden lasku mitattiin tässä tutkimuksessa kysymällä työntekijän omaa käsitystä yläraajavaivaan liittyen. Useimmissa ammateissa työn tuottavuutta ei voi mitata Kipua pelätessään työntekijä voi työskennellä hitaammin tai välttää joitain työtehtäviä 16

17 Kuva 1: Tuottavuuden laskua ilmoittaneiden osuus ja laskun suuruus (logaritmisella asteikolla) lähtötilanteessa sekä 8 ja 12 viikkoa intervention jälkeen kontrolli- ja interventioryhmässä Kuva 1: Tuottavuuden laskua ilmoittaneiden osuus ja laskun suuruus (logaritmisella asteikolla) lähtötilanteessa sekä 8 ja 12 viikkoa intervention jälkeen kontrollija interventioryhmässä , , , , , , , , , , ,8 6.8 Osuus (kontrolliryhmä) Osuus (interventioryhmä) Suuruus (kontrolliryhmä) Suuruus (interventioryhmä) 1 Lähtötilanne (N = 168) 8 viikkoa (N = 141) 12 viikkoa (N = 156) objektiivisesti. Sen vuoksi kysely on ainut tavanomaiseen toimintaan suomalaisissa Kahdentoista mahdollisuus. viikon kohdalla Tässä tutkimuksessa interventioryhmässä käytetyn oli työterveyshuolloissa kontrolliryhmään verrattuna tässä tutkimuksessa puolet vähemmän kahden niitä, kysymyksen jotka kokivat yhdistelmän yläraajaoireiden on osoi-vieltettu tehtiin haittaavan työpaikkakäynti tuottavuutta jo varsin (25% varhaisessa ja vastaavan tuottavuuden hyvin alenema objektiivisesti oli pienempi mitat- koko vaiheessa. siinä ryhmässä, Jos odotetaan jonka vaivan työpaikoilla pahentu- 51%). Lisäksi oli käyty tua (7%) tuottavuutta kuin ryhmässä, rakennustyössä. jota hoidettiin vain lääketieteellisin mista tai kroonistumista, keinoin (18%). tämän tutkimuksen mukaan ei toimenpiteistä ei välttämättä Molemmat erot olivat myös tilastollisesti merkitseviä. Työhön kohdistuvista Tutkimuksen heikkous on sen pieni koko. ole enää hyötyä. Sen vuoksi jo oireiden varhaisvaiheessa on syytä olla yhteydessä (po- toimenpiteistä ei ollut kuitenkaan apua niille, joiden kokema haitta yläraajaoireista oli Siitä huolimatta ryhmien välille saatiin tilastollisesti merkitsevä alenema ero. yli Koska 20%). interventi- suuri (tuottavuuden ossa oli kaksi osaa, lääkärin puhelinsoitto ja Johtopäätökset työfysioterapeutin työpaikkakäynti, emme tiedä, tarvitaanko vaikutukseen molemmat tilaan luvalla) hänen esimieheensä. Samoin kannattaa käydä työpaikalla kartoittamassa sellaisten toimenpiteiden mahdollisuudet, joilla helpotetaan työntekijän selviytymistä vai riittäisikö vain toinen. Tämän selvittämiseksi tarvitaan lisää tutkimuksia ja mielelmatta. Kaiken kaikkiaan mahdollisuus jat- työssään tuottavasti yläraajaoireista huoli- Tämä tutkimus tuo uutta tietoa työterveyshuollon toiminnan vaikuttavuudesta sekä siitä, miten työhön lään erilaisissa liittyvin työntekijäryhmissä. keinoin voidaan korjata sairauksiin kaa työssä liittyvää alentuneesta työn tuottavuuden tuottavuudesta huolimatta on työntekijän, työyhteisön ja Tämä tutkimus osoittaa, että ergonominen interventio yhdistettynä asianmukaiseen lääketieteelliseen hoitoon voi auttaa työnantajan kannalta aina sairauslomaa parempi ratkaisu, mikäli sairauden luonne ja hoito eivät ehdottomasti edellytä työstä palauttamaan yläraajavaivoihin liittyvää poissaoloa. tuottavuuden laskua työssä. Verrattuna 17

18 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2010 4/2009 Synnytystuki keventää kätilön työtä ja helpottaa synnytystä Relaxbirth -synnytystuki on pitkän saadaan mahdollisimman hyvin vastaamaan niitä vaatimuksia, joita tuot- kehitystyön tulos ja se on tarkoitetteen käyttäjät sille asettavat. KYLMÄ tu synnytyksen avautumis- - ja ponnistusvaiheisiin (Kuva 1-2). KUUMA Yrityksen tuotekehitysprosessiin sisältyi Työterveyslaitoksen Synnytystuki auttaa kätilöä ja äitiä tekemä tutkimus Tutkimuksen mukaan synnytystu- synnytystuen ergonomiasta ja käytettävyydestä en käyttö keventää kätilön työtä ja ensin todellisuutta jäl- antaa synnyttäjälle mahdollisuuen jittelevissä ja myöhemmin todellisissa synnytystilanteissa. den valita erilaisia synnytysasentoja tuntemustensa mukaisesti. Kätilöt kokivat yli puolet vähemmän niskahartiaseudun, Käytettävyyden selvittäminen on tärkeä osa laadukasta tuotekehitysprosessia ja testaukset suunnitellaan aina tuotekohtaisesti. Käytettävyyden arviointi voidaan tehdä joko oikeissa tai todellisuutta jäljittelevissä käyttötilanteissa, jolloin käyttäjien toiminnasta ja toiminnan tehokkuudesta voidaan selän, ylä- ja alaraajo- jen rasitustuntemuksia synnytystuen avulla hoidetuissa synnytyksissä verrattuna perinteisiin synnytyksiin (Kuva 3). Synnytystuen avulla kätilö voi säätää työskentelykorkeuden itselleen sopivaksi ja työskennellä seisten tai istuen selkä suorana. kerätä tietoa erilaisilla menetelmillä. Tutkimuksen mukaan sähköisesti Näin markkinoille tuleva uusi tuote korkeussäädettävän synnytystuen Nina Nevala, dosentti, tiimipäällikkö, Työterveyslaitos puh , Ritva Ketola, dosentti, erikoistutkija, Työterveyslaitos puh , 18

19 Kuva 3. Kätilöiden (n=8) selän työasento OWAS-analyysin mukaan synnytyksen ponnistusvaiheen hoidossa 10 synnytystukisynnytyksessä (1274 havaintoa) ja 10 perinteisessä synnytyksessä käyttö kevensi kätilön työtä ja mahdollisti työskentelyn selkä suorana lähes koko (79 prosenttia) ponnistusvaiheen hoidon ajan (Kuva 4). Perinteisissä synnytyksissä samat kätilöt työskentelivät selkä suorana 18 prosenttia vastaavasta ajasta. Synnytystuki mahdollisti kätilöille ja lääkäreille ergonomisemman työasennon lisäksi hyvän näkyvyyden työn kohteeseen. Kätilöiden ja lääkäreiden mielestä synnytystuen säädettävyys ja muotoilu, istuimen selkänojan muotoilu ja kaukosäätimen toimivuus olivat synnytystuen parhaita ominaisuuksia. Synnytystuen avulla äidillä on mahdollisuus valita erilaisia synnytysasentoja tuntemustensa mukaisesti. Hän pystyy rentouttamaan oloaan avautumisvaiheessa ja saa voimansa kunnolla käyttöön ponnistaessaan. Myös äiti pystyy säätämään synnytystukea, jotta se antaa mahdollisimman hyvän tuen kullekin synnytysasennolle. Sekä kätilöt että äidit pitivät parhaimpina synnytysasentoina äidin istumista synnytystuella (synnytyssänky edessä poikittain) ja kylkiasentoa sängyllä synnytystukea käyttäen. Nämä synnytysasennot rasittivat kätilöä vähiten. Kätilön ja lääkärin kannalta huonoimman arvion sai perinteisellä jakkaralla synnyttäminen (Kuva 6). Tällöin kätilön täytyi työskennellä matalalla, mikä rasitti kätilön selkää ja alaraajoja. Äidit pitivät huonoimpana synnytysasentona perinteistä puoli-istuvaa asentoa sängyllä, mikä edellytti myös kätilöltä työskentelyä selkä kiertyneenä (Kuva 5). 19

20 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2010 Kuva 4. Kätilöiden (n=8) keskimääräinen rasitustuntemus (VAS) kehon eri osissa 10 synnytystukija 10 perinteisen synnytyksen hoidon jälkeen. Kuva 5. Kätilön työasento äidin synnyttäessä perinteisesti sängyllä. Tutkimus eteni kahdessa vaiheessa Tutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa Kätilöopiston sairaalassa Helsingissä ja Kanta-Hämeen keskussairaalassa Hämeenlinnassa. Synnytystuen testikäyttäjinä oli yhteensä 48 vapaaehtoista äitiä, kätilöä ja lääkäriä. Tutkimussuunnitelma hyväksyttiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin eettisessä työryhmässä. Ensimmäisessä vaiheessa tuotteen prototyyppiä testattiin todellisuutta jäljittelevissä synnytystilanteissa Kätilöopiston sairaalassa. Synnytystuen testaukseen osallistui 8 kätilöä, 2 lääkäriä ja 10 viimeisellä raskauskuukaudella olevaa äitiä, jotka valittiin helsingin kaupungin neuvoloista. Synnytystuen prototyypin käytettävyyttä arvioitiin 2 tuntia kestäneen testin aikana, jossa synnytystapahtumaa jäljittelevä tilanne käytiin läpi synnytyssalissa. Testitilanne oli suunniteltu yhdessä kätilöiden ja tutkijoiden kanssa. Synnytystuen arvioinnissa käytettiin videokuvattua ääneen ajattelua, havainnointia, kätilön työasentojen arviointia ja erilaisia kyselyjä. Lisäksi ergonomian asiantuntijapaneeli arvioi testien jälkeen tuotteen prototyypin ja teki ehdotuksia tuotteen kehittämiseksi. Ensimmäisen testivaiheen perusteella yritys teki tuotteeseen useita parannuksia. Tutkimuksen toisessa vaiheessa uudistettu synnytystuki oli testikäytössä kymmenessä todellisessa synnytyksessä Kätilöopistolla ja Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Lisäksi vertailutietoa kerättiin samojen kätilöiden hoitamista perinteisistä synnytyksistä. Osallistujina oli 8 kätilöä ja 20 synnyttäjää. Tutkimustietoa kerättiin kyselyillä ja videoimalla synnytystapahtumia. Synnytystuki on ergonomiainnovaatio Kätilön työ on pitkään odottanut uusia innovatiivisia ratkaisuja. Synnytystuki tekee kätilön työympäristöstä säädettävän ja antaa äidille aiempaa enemmän vaihtoehto- 20

TOIMINTALINJAT 2013 2015 JA TOIMINTAOHJELMA 2015

TOIMINTALINJAT 2013 2015 JA TOIMINTAOHJELMA 2015 TOIMINTALINJAT 2013 2015 JA TOIMINTAOHJELMA 2015 Työfysioterapeutit ry on Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsenyhdistys. Yhdistyksen y-tunnus on 1533588-2 ja yhdistysrekisterinumero on 137.447. Yhdistyksen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 TOIMINTAKERTOMUS 2014 Vuosi 2014 oli yhdistyksen 38. toimintavuosi. Työfysioterapeutit ry on Suomen Fysioterapeutit ry:n yhteisöjäsen. Yhdistyksen y-tunnus on 1533588-2 ja yhdistysrekisterinumero on 137.447.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa työfysioterapeutti Minna Lahti, Turun Työterveystalo Hankkeen aloitus 2/2012 työpaikan katselmuksessa

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri. Oulun kaupungin opetuspalveluja hoitavan tiimin palveluesimies. Työterveyslääkärinä vuodesta

Lisätiedot

KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS

KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS 1/10 KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS Yleistä Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa työterveyshuollon palvelujärjestelmän kehityksen ja toiminnan seurannasta.

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: POHJOIS-SUOMEN TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT r.y. FÖRETAGSLÄKARNA I NORRA FINLAND r.f. SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Kaksipäiväiset opintopäivät pidettiin marraskuun lopulla Metropolia Ammattikorkeakoulussa, Työfysioterapeutti lehden toimitus

Kaksipäiväiset opintopäivät pidettiin marraskuun lopulla Metropolia Ammattikorkeakoulussa, Työfysioterapeutti lehden toimitus taitto.indd 1 17.12.2008 18:06:58 Työfysioterapeutti 4/2008 sisällys 3 Tietotyön vaatimuksia aivoille 4 Mobiilin työn- ja työolojen kuormitustekijöiden arviointi 6 Toimintakertomus 2008 11 Tuloskortit

Lisätiedot

6. Vuosikokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi tili- ja vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille.

6. Vuosikokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi tili- ja vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Yhdistyksen vuosikokouksen pöytäkirja 8.2.2002 1. Hallituksen puheenjohtaja avasi kokouksen klo 17.05. 2. Vuosikokouksen puheenjohtajaksi valittiin Timo Pohjolainen, sihteeriksi Leena Niemistö, pöytäkirjantarkastajiksi

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

syyskokous Helsingissä uudessa Käpylän kuntoutuskeskuksessa yhdessä alaosaston kanssa

syyskokous Helsingissä uudessa Käpylän kuntoutuskeskuksessa yhdessä alaosaston kanssa Vuoden 2002 toimintasuunnitelma Yhdistyksemme toiminta-ajatuksena on kehittää ja ylläpitää jäsenistömme ammattitaitoa sekä kliinisessä että tieteellisessä työssä sekä toimia fysiatrien ja fysiatriaan erikoistuvien

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Fysioterapeutti Petri Jalava

Fysioterapeutti Petri Jalava Fysioterapeutti Petri Jalava Urheilijan lihashuolto Pyritään ennaltaehkäisemään urheiluvammoja Saadaan enemmän tehoja irti elimistöstä ja tekniikka paremmaksi Mahdollistetaan urheilijan nousujohteinen

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry Johtosääntö Suomen Akvaarioliitto ry Päivitetty: 18.2.2008 Edellinen päivitys: 9.2.2008 Suomen Akvaarioliitto ry 2(6) Johdanto Suomen Akvaarioliitto ry:n (SAL) johtosääntö on suunniteltu helpottamaan liiton

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Migreeni ja työelämän triggerit

Migreeni ja työelämän triggerit Migreeni ja työelämän triggerit Suomen Migreeniyhdistyksen projektissa Oli päätavoitteina: Saada tietoa työn triggereistä eli migreenikohtauksille altistavista tekijöistä työssä ja työolosuhteissa Laatia

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

YTHS:n valtakunnallinen terveystyöryhmien koulutuspäivä 7.9.10

YTHS:n valtakunnallinen terveystyöryhmien koulutuspäivä 7.9.10 YTHS:n valtakunnallinen terveystyöryhmien koulutuspäivä 7.9.10 Punttijumppa ja hyvä ergonomia tehoaa Punttijumppatutkimus YTE- hanke: -tutkittiin YTHS:n Turun toimipisteen fysioterapian Ni-Ha-oireisten

Lisätiedot

Niska- ja yläraajaongelmat

Niska- ja yläraajaongelmat Niska- ja yläraajaongelmat TYÖFYSIOTERAPEUTTI Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry Taitto: Mainostoimisto Hasardi TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry: Perustettu: 1976 Jäsenmäärä: 700 Jäsenmaksu: 35e/vuosi Jäsenlehti:

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Asiakaskyselyn 2014 tulokset

Asiakaskyselyn 2014 tulokset Asiakaskyselyn 2014 tulokset Työterveys Akaasia teki keväällä 2014 asiakaskyselyn. Kysely lähetettiin 664 työterveyshuollon asiakkaan yhteyshenkilölle Webropol kyselynä sähköpostin välityksellä. Kyselyyn

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS Rovaniemen malli Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 Potilassiirtokorttikoulutus Rovaniemen malli Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Liikelaitoksen johtaja Ylilääkäri

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Jyväskylän Reserviupseerit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

HALLITUKSEN TEHTÄVÄT, ROOLI JA ASEMA. Yki Hytönen ja Aija Lehtonen

HALLITUKSEN TEHTÄVÄT, ROOLI JA ASEMA. Yki Hytönen ja Aija Lehtonen HALLITUKSEN TEHTÄVÄT, ROOLI JA ASEMA Yki Hytönen ja Aija Lehtonen Hyväksytty hallituksen kokouksessa 11.9.2014 HALLITUS JA SEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KAMERASEURASSA - valitsee yhdistyksen puheenjohtajan, hallituksen

Lisätiedot

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Koulutettuja hammashoitajia, suun terveydenhoitoalan lähihoitajia ja suuhygienistejä sekä alan opiskelijoita edustava

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Miten saamme aikaan paremman työpäivän?

Miten saamme aikaan paremman työpäivän? Ergonomia Better at work Miten saamme aikaan paremman työpäivän? > Antamalla perusarvojen ohjata työtämme > Paneutumalla ihmiseen ja hänen työympäristöönsä kokonaisuutena > Tarjoamalla ergonomiakeskeisiä

Lisätiedot

SuLVI Yhdessä pärjäämme paremmin Pelisäännöt kuntoon

SuLVI Yhdessä pärjäämme paremmin Pelisäännöt kuntoon Pelisäännöt kuntoon SuLVIn toimiston työnjako ota rohkeasti yhteyttä! Operatiivinen johto, yhteydenpito sidosryhmiin, hanke-edustus: toiminnanjohtaja Tiina Strand tiina.strand@sulvi.fi, 040 505 5445 Nettisivupäivitykset,

Lisätiedot

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Suomen on aatteellinen yhdistys, jonka kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko Suomi. Vuoden 2015 aikana Yhdistys jatkaa anestesiasairaanhoitajien osaamisen ja koulutuksen

Lisätiedot

Yläraajasairaudet työssä Muuttaako uusin tutkimustieto fysioterapeutin käytäntöjä?

Yläraajasairaudet työssä Muuttaako uusin tutkimustieto fysioterapeutin käytäntöjä? Yläraajasairaudet työssä Muuttaako uusin tutkimustieto fysioterapeutin käytäntöjä? Eira Viikari Juntura, tutkimusprofessori Työkyvyn tuki, Työterveyslaitos Sisältö 1. Yläraajasairaudet, työkyvyn alenema,

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN LAKITAUSTA Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4 : Työnantajan

Lisätiedot

ISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON

ISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON ISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON Miksi istumista pitäisi rajoittaa? Liiallinen istuminen lisää niska-, hartia- ja selkäsärkyjä sekä rintarangan vaivoja näihin yhteydessä olevaa päänsärkyä ja väsymystä ylipainoa

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY 1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

sairasloma-automaatti?

sairasloma-automaatti? Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2014

TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2014 TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2014 Toiminta Hallitus Suomen Saksanpystykorva harrastaja Sapy ry:n tarkoituksena on tehdä eri saksanpystykorvia ja eri harrastusmuotoja tunnetuksi, tuoda rotujen harrastajat yhteen,

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Vuosi oli yhdistyksemme 53. toimintavuosi. Hallituksen tavoitteena oli tehostaa edunvalvontaa ja seurantaa eri virastoissa.

Vuosi oli yhdistyksemme 53. toimintavuosi. Hallituksen tavoitteena oli tehostaa edunvalvontaa ja seurantaa eri virastoissa. 2 (7) Yleistä Vuosi oli yhdistyksemme 53. toimintavuosi. Hallituksen tavoitteena oli tehostaa edunvalvontaa ja seurantaa eri virastoissa. Lisäksi hallituksen tavoitteena oli kehittää yhdistystoimintaa

Lisätiedot

TULE -asiakkaan arviointiprosessi työterveyshuollossa. Katja Ryynänen LT, työterveyshuollon ja fysiatrian el Attendo Medone 9.6.

TULE -asiakkaan arviointiprosessi työterveyshuollossa. Katja Ryynänen LT, työterveyshuollon ja fysiatrian el Attendo Medone 9.6. TULE -asiakkaan arviointiprosessi työterveyshuollossa Katja Ryynänen LT, työterveyshuollon ja fysiatrian el Attendo Medone 9.6.2011 Esityksen sisältö Taustaa Varhainen puuttuminen tule-oireissa Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Perioperatiivisen hoitotyön erittyvän osion 1. pilotointi Satakunnan keskussairaalassa keväällä 2015

Perioperatiivisen hoitotyön erittyvän osion 1. pilotointi Satakunnan keskussairaalassa keväällä 2015 Perioperatiivisen hoitotyön erittyvän osion 1. pilotointi Satakunnan keskussairaalassa keväällä 2015 Tampere verkostoseminaari 11.6.2015 Leena Tamminen-Peter, FT, työfysioterapeutti Ergosolutions BC Oy

Lisätiedot

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2012

TOIMINTAKERTOMUS 2012 Oulun-seudun Lämpö-,Vesi-ja Ilmastointitekninen Yhdistys ry, OuLVI TOIMINTAKERTOMUS 2012 Perustietoja yhdistyksestä: Rekisteri no 110.106 Asiakirja no 69195649 Y-10161609 Merkitty rekisteriin 13.6.1972

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot