MALPAKKA Liikenteen ja maankäytön vuorovaikutuksen arviointi

Transkriptio

1 MALPAKKA Liikenteen ja maankäytön vuorovaikutuksen arviointi Paikkatietoseminaari Niko-Matti Ronikonmäki, Liikenne-ekonomisti, HSL 1

2 MAL tavoitteet Vähäpäästöinen Seutu kasvaa kestävästi ja vähentää päästöjä tehokkaasti Houkutteleva Kansainvälinen seutu houkuttelee yrityksiä ja asukkaita Elinvoimainen Taloudellinen tehokkuus takaa seudun kehittämisen ja toimivuuden Hyvinvoiva Terveellinen ja turvallinen elinympäristö mahdollistaa kaikille aktiivisen arjen 2

3 Mihin tarvitaan tietoa liikenteen ja maankäytön välisestä yhteydestä? Saavutettavuuden muutokset vaikuttavat maapohjan kysyntään Liikennejärjestelmän ja maankäytön luoman kehittämispotentiaalin tunnistaminen Lisätietoa kaavoituksen sekä seutusuunnittelun tueksi: Missä on piilotetut mansikkapaikat? 3

4 Teoriatausta 4 Malliesitys

5 Maankäyttömallin teoriatausta Lähde: Laakso, S. ja Loikkanen H.A. Tiivistyvä kaupunkikehitys Tuottavuuden ja hyvinvoinnin kasvun perusta. Tehokkaan Tuotannon tutkimussäätiön julkaisusarja nro 5. 5

6 Asuinalueiden tonttitehokkuudet ovat selitettävissä hinnan sekä keskustasaavutettavuuden suhteen Keskustavastus (Lähde: Laakso, 2016) Asuinalueen keskimääräinen tonttitehokkuus (kem 2 /maa-m 2 ) asuntojen aluehinnan (1000 /m 2 ) mukaan ja keskustasaavutettavuuden mukaan

7 Paikkatietoaineistot 7 Malliesitys

8 Paikkatietoaineistojen kehittäminen MALPAKKA 1.0 Aineistojen tarkoituksena on kuvata ja havainnollistaa tehdyn tutkimuksen tuloksia sekä toimia tietopohjana mallityökalujen kehittelylle ja muille jatkoanalyyseille. Aineistot tuotettiin MapInfo:lla paikkatietoaineistoksi 250x250m karttaruudukossa koko Helsingin seudun alueelta. 1. Nykyinen maankäyttö ja maankäytön muutos nykyinen maankäyttö (kerrosala rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan) maankäytön tehokkuusluvut: kerrosala pintaalayksikköä kohti rakennetuilla alueilla maankäytön muutos edellisen 10 vuoden jaksolla (poikkileikkausvertailu) 2. Maan hinta: asuntojen aluehinta tonttimaan (rakennusoikeuden) aluehinta 3. Tiivistämispotentiaali MALPAKKAtyökalu laskennallinen ns. varjomaankäyttö, joka perustuu aluehintojen ja saavutettavuuden perusteella määräytyvään markkinaehtoiseen aluetehokkuuteen.

9 Käytetyt luokitukset ja tietolähteet Rakennuskanta ja uustuotanto on jaettu seuraaviin luokkiin Asuinrakennukset (käyttötarkoitusluokat 11-41) Liike-, toimisto- ja palvelurakennukset (käyttötarkoitusluokat , ) Tuotanto-, varasto- ja muut rakennukset (käyttötarkoitusluokat , ) Rakennuskanta 2014 ja rakentaminen Tietolähde: YKR 2015 (SYKE & Tilastokeskus) Rakentamisen jaksot: , , Rakentamisen arviointi HLJ 2015 maankäyttöprojektiot (väestö ja työpaikat) v Ennustettu uustuotannon väestö on muunnettu rakennettavaksi asuinkerrosalaksi käyttäen alueellisia väljyyskertoimia (kem2/asukas) Ennustettu työpaikkojen muutos rakennettavaksi toimitilakerrosalaksi karkealla toimialajaolla (palvelut ja toimisto; tuotanto ja varasto) käyttäen kaikilla toimialakohtaisia väljyyskertoimia

10 Käytetyt luokitukset ja tietolähteet Aluejaot HLJ-projektissa uustuotannon väestö ja työpaikkojen muutos arvioitiin tilastoaluetasolla Espoo pienalue Helsinki osa-alue Vantaa kaupunginosa Kuuma: pääasiassa kuntien tilastolliseen suuraluejakoon perustuva jako (Sipoossa ja Pornaisilla kuntien kanssa sovittu karkea tilastojako) Paikkatietoanalyysiä varten tiedot vietiin liikennealuejakoon (HSL-sijoittelujako), josta ne jaettiin karttaruuduille Rakentamisen sijoittumista ei ole pystytty määrittelemään tarkasti, vaan suuntaa antavasti

11

12

13 MALPAKKA - työkalu 13 Malliesitys

14 Todellinen ja potentiaalinen korkeampi tehokkuus Kerrostalovaltainen: Suurin osa asuinrakennusten kerrosalasta kerrostaloissa Todelliset tonttitehokkuudet vaihtelevat välillä 0,2 4,3 N. 80 % alueista: todellinen tehokkuus pienempi kuin vähän korkeampi tehokkuus N. 90 % alueista: todellinen tehokkuus pienempi kuin korkea tehokkuus

15 Arvioitu tiivistämispotentiaali MALPAKKA 1.0 (v tilanne) 15

16 Jatkokehittäminen MALPAKKA 2.0 Helsingin kaupungin ja HSL:n yhteisprojekti Aloitettu helmikuussa 2018 ja valmistuu vuoden loppuun mennessä Projektipäällikkönä Mikko Jääskeläinen (Helsinki) Tavoitteena: 1. Kehittää päivitetty versio MALPAKKA-työkalusta (erityisesti funktiomuoto) 2. Luoda soveltamisohjeet MALPAKKA-työkalun käytölle 16

17 Kiitos! Lisätietoja: 17 Malliesitys