FIM KOMMENTTI Maaliskuu 2016
|
|
- Seppo Haapasalo
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 FIM KOMMENTTI Maaliskuu 2016 VESA ENGDAHL Päästrategi, S-Pankki ja FIM FIM Varainhoito Oy Pohjoisesplanadi 33 A Helsinki Vaihde (09) FIM Asiakaspalvelu (09) Mikä markkinoilla mättää? Vuodesta 2009 voimissaan ollut syklinen nousumarkkina on tullut tiensä päähän. Keskeisillä markkinoilla osakekurssit ovat laskeneet kohta vuoden. Euroopassa EuroStoxx50- ja DAX-indeksit olivat tulleet maaliskuun alussa alas runsaat 20 % vuoden 2015 kevään huipuista. USA:ssa pörssilasku on ollut huomattavasti maltillisempaa. S&P500- yhtiöiden kurssit olivat laskeneet vain noin 7 % vajaassa vuodessa. Osakemarkkinoiden mollivoittoisuudelle löytyy useita syitä, joista keskeisimpiä lienevät: 1) yhä useammalle toimialalle levinnyt yritysten tulostaantuma USA:ssa, 2) Euroopan erityisesti Italian pankkien huono kunto, 3) keskuspankkielvytyksen tehon heikkeneminen ja pelko elvytyksen haitallisten vaikutusten kasvusta hyötyjä suuremmaksi, 4) yrityslainojen riskilisien nopea kohoaminen, joka nostaa yritysten rahoituskustannuksia uhaten pahimmillaan tuoda talouden noususyklin tiensä päähän ja 5) Kiinan talouskasvun hidastuminen ja sen aiheuttamat negatiiviset vaikutukset raaka-ainemarkkinoille, perinteiselle teollisuudelle ja koko maailmantalouden kasvulle. Osakemarkkinoiden arvostus ei ole ongelma Länsimaisten osakemarkkinoiden arvostustaso on tällä hetkellä lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa, joten arvostusmielessä markkina ei ole ongelmallinen. Osakkeiden hinnoittelu suhteessa yritysten tekemiin tuloksiin (P/E) liikkuu USA:ssa ja Euroopassa kertoimien välimaastossa, mikä vastaa pitkän aikavälin keskiarvoa. Suhteessa yritysten kirja-arvoon (P/Bv) osakkeet ovat myös varsin neutraalisti arvostettuja molemmin puolin Atlanttia. Suhteessa korkotasoon osakkeet vaikuttavat jopa edullisilta. Tämä johtuu lähinnä siitä, että keskuspankkien äärimmäisen elvyttävän rahapolitiikan seurauksena korkotaso on painunut poikkeuksellisen alhaiseksi, jolloin osakkeet näyttävät halvoilta. On syytä kuitenkin kysyä tulisiko nykyisiä keinotekoisen alhaisia korkoja käyttää osakkeiden tulevien kassavirtojen nykyarvon diskonttaamiseen tai osake- ja korkotuottojen keskinäiseen vertailuun vai olisiko parempi käyttää jotain muuta pitkän aikavälin korko-oletusta. Riippumatta tästä matalien korkojen ympäristö ja useassa korkosegmentissä alhainen tuotto-odotus ovat joka tapauksessa olleet houkuttelemassa rahaa osakkeisiin ja tukeneet jo pitkään osakkeiden hintoja. (Kuvat 1 2) Osakkeiden perinteisten arvostusmuuttujien kohoaminen lähelle pitkän aikavälin keskiarvoa tarkoittaa, että vuoden 2008 finanssiromahduksen ja Euroopan valtioiden velkakriisin jälkeen pitkään voimissaan ollut osakkeiden kriisihinnoittelu on ohi. Nykyinen kurssitaso ei näin ollen kestä talouskasvun tai yritysten tuloskasvuodotusten pettämistä, eikä merkittäviä poliittisia kriisejä. Arvostusten emme kuitenkaan lähtökohtaiesti katso uhkaavan kurssinousun jatkumista. Riskin osakemarkkinoille muodostaa pikemminkin kasvanut epävarmuus yritysten tuloskasvun jatkumisesta.
2 Kuva 1: USA:n, Euroopan ja Suomen osakemarkkinoiden P/E-arvostus on lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa. Lähde: Reuters Datastream Kuva 2: Suhteessa yritysten kirja-arvoon (P/Bv) sekä USA:ssa että Euroopassa osakkeet ovat kohtuullisesti arvostettuja. Lähde: Reuters Datastream USA:n tulostaantuma syö osakkeiden nousupotentiaalia USA:ssa yritysten tuloskasvunäkymät ovat heikentyneet dramaattisesti viimeisen vuoden aikana, ja S&P500-yhtiöt ovat painuneet laajalti tulostaantumaan. Vuoden 2015 alussa tulosheikkous koski lähinnä öljy- ja kaasusektoria, mutta vuoden puoliväliin tultaessa alamäki oli tarttunut myös teollisuuteen ja perusmateriaaleihin. Vuoden kolmannella neljänneksellä tulokset kääntyivät laskuun myös pankki- ja rahoitusalalla. Tässä vaiheessa alkoi käydä selväksi, että tulostaantuma on leviämässä yhä uusille sektoreille. Vuoden viimeisellä neljänneksellä tartunnan sai teknologia-ala, josta tuli viides S&P500-indeksin kaiken kaikkiaan kymmenestä sektorista, jolla tulokset supistuivat vuotta aiempaan verrattuna. Tulostaantuman levitessä tuloskasvuodotuksia vedettiin reippaasti alas vuoden mittaan, mikä alkoi syödä osakkeiden nousupotentiaalia. Vuoden 2015 aikana kävi selväksi, että vuoden 2009 keväästä voimissaan ollut syklinen nousumarkkina oli edennyt kypsään vaiheeseen. Vertasimme tilannetta maratonjuoksuun, jossa olimme saapuneet viimeiselle stadion-kierrokselle. Totesimme, että sekä ajallisesti sekä määrällisesti kuutisen vuotta kestäneestä trendinoususta oli varmastikin jo suurin osa takanapäin, ja kohti vuotta 2016 kuljettaessa sijoittajan oli syytä varautua markkinaheilunnan kasvuun ja ehkäpä menneitä vuosia alhaisempiin tuottoihin. Tämä skenaario näyttäisi nyt olevan toteutumassa. (Kuva 3) Vaikka vuoden 2015 viimeisen vuosineljänneksen tulokset olivat S&P500-yhtiöillä huomattavalta osin odotuksia parempia, tämä johtui lähinnä siitä, että ennen tuloskautta odotukset oli vedetty alas enemminkin kuin siitä, että tulokset itsessään olisivat olleet erinomaisia. 4Q(2015)-tulosjulkistuskauden nyt loppuessa S&P500-yhtiöiden tuloksista kolme neljännestä ylitti markkinoiden odotukset, mikä on historiallista keskiarvoa korkeampi luku, mutta silti tulokset supistuivat 8,4 % vuotta aiemmasta. Samalla vuoden alkupuoliskon tulosennusteita on ryhdytty vauhdilla laskemaan. Vielä joulukuun jälkipuoliskolla S&P500- yhtiöiden tulosten odotettiin nousevan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 2,0 % ja vuoden
3 toisella neljänneksellä 4,3 % vuotta aiemmasta. Helmi maaliskuun vaihteessa vastaavat luvut olivat kääntyneet vahvasti pakkaselle ollen -6,9 % ja -1,3 %. Toisen vuosipuoliskon ennusteisiin analyytikot eivät ole juurikaan tarttuneet, mutta uskomme, että niitä tullaan vielä myöhemmin keväällä tarkistamaan alaspäin. Tämä tarkoittaa sitä, että koko vuoden 2016 tuloskasvuennusteiden kehityksessä pohjaa ei ole vielä nähty, vaan niiden alamäki jatkuu uskoakseni ainakin kesään saakka. Sama tuloskasvuennusteiden lasku on meneillään myös Euroopan ja Suomen pörssilistatuissa yhtiöissä. Kaiken kaikkiaan vaikuttaa, että keskeisillä markkinoilla yhtiöiden tulossykli on saavuttanut tai saavuttamassa huippunsa. (Kuvat 4 7) Kuva 3: S&P500-sektoreiden Q4(15)-liikevaihdon ja tulosten kehitys puolella S&P500-sektoreista tulokset ovat kääntyneet laskuun. Lähde: Bloomberg Kuva 4: S&P500-yhtiöiden Q4(2015)-tuloksista valtaosa ylitti markkinoiden odotukset. Lähde: Bloomberg Kuva 5: S&P500-yhtiöt ovat tulostaantumassa H1(16)-tuloskasvunäkymät ovat muuttuneet nopeasti yhä heikommiksi. Lähde: Bloomberg
4 Kuva 6: Vuoden 2016 tuloskasvuennusteet yli ajan huhtikuusta 2015 maaliskuuhun 2016 tuloskasvuodotuksia on tuotu alas reippaasti niin USA:ssa, Euroopassa kuin Suomessakin. Lähde: Reuters Datastream Kuva 7: USA:n, Euroopan ja Suomen pörssien tuloskehitys tulossykli voi olla saavuttanut huippunsa. Lähde: Reuters Datastream Eurooppalaiset pankit huolestuttavat Euroopan pankkisektorin kurimus on aiheuttanut harmaita hiuksia sijoittajille. Viimeinen asia, mitä tässä tilanteessa tarvittaisiin, olisi uusi pankkikriisi. Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän monitahoisten riippuvuussuhteiden takia ongelmat Euroopan rahoitusjärjestelmässä leviäisivät todennäköisesti kulovalkean tavoin koko maailmaan. Kaikki muistavat vielä, mitä tapahtui vuonna 2008 amerikkalaisen investointipankin Lehman Brothersin mentyä nurin. Nyt ei ole vuosi 2008, jolloin markkinoilla epäiltiin pankkien vakavaraisuutta, pankeilla oli vakavia ongelmia saada rahoitusta ja koko luottomarkkina romahti. Sitten vuosien finanssikriisin pankkien valvontaa on tiukennettu, ja pankit ovat joutuneet vahvistamaan tasepuskureitaan. Vuonna 2009 eurooppalaisten pankkien ensisijaisen pääoman suhde riskipainotettuihin saataviin (Tier 1 capital ratio) oli 9 %. Viime vuonna tämä suhde oli vahvistunut 12,5 %:iin. Sen lisäksi, että pankit ovat aiempaa vahvemmin pääomitettuja, Euroopan keskuspankin elvyttävän rahapolitiikan ansiosta myös pankkien likviditeettitilanne on huomattavasti parempi kuin finanssikriisin kynnyksellä. Tilanne ei ole silti vailla huolta. Tämän vuoden aikana eurooppalaisten pankkien osakkeet ovat laskeneet, rajusti ja suojautuminen pankkien luottoriskeiltä on kallistunut huomattavasti. Tämä heijastelee huolta pankkien kyvystä tehdä tulosta ja säilyä kannattavina ympäristössä, jossa talouskasvu on hidasta ja korkotaso erittäin matala tai jopa negatiivinen. Tämän ohella kasvanut sääntely ja muuttuneeseen liiketoimintaympäristöön sopeutuminen lisäävät pankkien kustannuksia. Helmikuussa paineen pankkeja kohtaan ollessa pahimmillaan saksalaisen Deutsche Bankin pääjohtaja joutui vakuuttelemaan pankin vakavaraisuuden olevan kunnossa Saksan
5 valtiovarainministeri Wolfgang Schäublen säestäessä, ettei hän myöskään ole huolestunut kyseisen pankin tilanteesta. Laajemmin katsottuna todellinen ongelma euroalueella ei kuitenkaan ole Saksassa vaan Italiassa. (Kuvat 8 9) Kuva 8: Pankkiosakkeiden kurssikehitys ollut heikkoa pankkien osakekurssit laskeneet jyrkästi viime kuukausina erityisesti Euroopassa. Lähde: Bloomberg Kuva 9: Eurooppalaisten pankkien ja DB:n CDS-spreadit suojautuminen pankkien luottoriskeiltä on kallistunut huomattavasti tänä vuonna. Lähde: Bloomberg Italian pankkisektori on huonossa jamassa. Italiassa pankkien siivoamista on lykätty vuosi toisensa jälkeen. Sotku on lisääntynyt, ja toimialan laittaminen järjestykseen on tullut yhä vaikeammaksi. Tällä hetkellä Italian pankkisektorilla järjestämättömien luottojen osuus on luottakannasta hämmästyttävät 18 %. Nämä luotot olisi tarve siivota pankkien taseista, mutta vuoden 2016 alussa voimaan tulleiden uusien eurooppalaisten säännösten mukaan ongelmapankkien pelastamisesta ja uudelleen pääomittamisesta aiheutuvat kustannukset pitää sälyttää ensi sijassa pankkien osakkeen- ja velkapapereiden omistajille, ennen kuin käsi laitetaan veronmaksajien taskuun. Kyse on uusista niin sanotuista bail-in -säännöksistä. Bailin -käytännön soveltaminen aiheuttaa tuskaa erityisesti sellaisissa maissa, joissa institutionaalisten sijoittajien lisäksi pankkien velkapapereita omistavat laajasti myös yksityissijoittajat. Tuolloin poliitikkojen voi olla vaikeaa, ellei mahdotonta, siirtää pankkien taseiden siivoamisesta aiheutuvaa kustannusta pankkien velan omistajille ilman kansan voimakasta protestointia ja äänestäjien suosion menettämistä. Italia on tässä tilanteessa mitä enimmässä määrin. Italiassa yksityissijoittajat omistavat pankkien velkapapereita noin 200 miljardilla eurolla, mikä on 12 % suhteutettuna maan bruttokansantuotteeseen. Italian hallitus ei voi ostaa ongelmaluottoja pois pankeilta niiden nimellisarvoa lähellä olevalla hinnalla, sillä tämä sotii EU:n valtionapua koskevia säännöksiä vastaan. Merkittävällä alennuksella todellista markkinahintaa vastaavalla hinnalla ostaminen tarkoittaisi merkittävien tappioiden generoitumista pankeille, joista osa voisi valua pankkien velkapapereita ostaneiden yksityissijoittajien, eli tavallisten kotitalouksien laariin. Tämän tien seuraaminen uhkaisi koitua
6 pääministeri Matteo Renzille poliittiseksi itsemurhaksi. Italia on ikävästi puun ja kuoren välissä. Tarjolla on kaksi vaihtoehtoa, joista kumpikaan ei ole miellyttävä: 1) satuttaa yksityisiä piensijoittajia ja kotitalouksia tai 2) jatkaa rimpuilua ongelmallisen pankkisektorin kanssa, joka on murtumaisillaan järjestämättömien luottojen vuoren alle. Keskuspankkielvytyksen teho on laskussa Keskuspankkien poikkeuksellisen elvyttävä rahapolitiikka ja keinotekoisen alhaiseksi painunut korkotaso ovat pidemmän aikaa olleet tukemassa riskisten sijoituskohteiden hintoja. Sijoittajille on tullut ehkä liiankin tutuksi hokema siitä, että osakkeille ei ole vaihtoehtoja nykyisessä korkoympäristössä. Yhä useamman keskuspankin painaessa talletuskorkonsa negatiiviseksi on kuitenkin virinnyt myös keskustelu siitä, ovatko elvyttävän rahapolitiikan taloudelle aiheuttamat haitat käymässä hyötyjä suuremmaksi. Samalla sijoittajat ovat huolissaan siitä, että keskuspankkien elvytysvara on käytetty loppuun, kun seuraava taantuma iskee. Viimeisimmät koronlaskut ja lupaukset lisäelvytyksestä eivät enää olekaan saaneet aikaan totuttuja reaktioita markkinoilla. Japanin keskuspankin laskiessa talletuskorkonsa negatiiviseksi jeni vahvistui ja osakkeet tulivat alas. Reaktio oli päinvastainen kuin mitä oppikirja opettaa tai mitä käytännössä olemme viime vuosina saaneet nähdä. Helmikuussa Ruotsin keskuspankin päätös painaa talletuskorko yhä enemmän negatiiviseksi palkittiin koko Euroopan laajuisella osakekurssien laskulla. Varmaankin osakemarkkinoiden laaja reaktio johtui siitä, että odotukset EKP:n vastaavista liikkeistä kasvoivat samalla. Yleisesti voitaneen kuitenkin todeta, että oppimamme keskuspankin rahapolitiikan vaikutusyhtälö näyttää menneen rikki. Japanin keskuspankki oli tämän vuoden tammikuussa viimeisin ja järjestyksessä viides, joka otti käyttöön negatiiviset talletuskorot. Aikaisemmin keskuspankkitalletusten koron olivat painaneet miinusmerkkiseksi Euroopan keskuspankki sekä Ruotsin, Tanskan ja Sveitsin keskuspankit. Kyseessä on riskipitoinen rahapolitiikkakokeilu, jonka tehosta ei ole takuita. Ei ole varmuutta, mitä miinuskoroista lopulta seuraa, joskin keskuspankkiirit ovat toki kertoneet, miten he haluaisivat negatiivisten korkojensa vaikuttavan pankkien toimiin ja sitä myöten koko talouden toimintaan. Negatiivisilla koroilla keskuspankit haluavat laittaa rahan liikkeelle vahvistamaan ensin finanssitaloutta ja ennen pitkää myös reaalitaloutta. Kasvavan luotonannon ja rahamäärän taloudessa toivotaan poistavan deflaatiouhan ja kiihdyttävän inflaatiota, tukevan talouskasvua ja heikentävän valuuttaa, mikä parantaa viennin vetoa. Finanssimarkkinat ovat toistaiseksi hyötyneet keskuspankkien rahakokeesta enemmän kuin reaalitalous. Poikkeuksellisen elvyttävä rahapolitiikka ei ole saanut talouksia vahvaan nousukiitoon, eivätkä näytöt kyvystä generoida inflaatiokaan ole kovin vakuuttavia. (Kuva 10) Miinuskorkoa voidaan pitää valuuttasodan uutena voimakeinona, mutta pahimmillaan se voi laittaa maailman rahaolot sekaisin. Negatiiviset talletuskorot rasittavat pankkeja, sillä pankit joutuvat maksamaan keskuspankkitalletuksistaan. Tämän lisäksi negatiivisten korkojen katsotaan kaventavan pankkien marginaaleja, sillä pankit eivät ole pystyneet siirtämään negatiivisia talletuskorkoja eteenpäin asiakkailleen. Näin ollen harjoitettava korkopolitiikka iskee suoraan pankkien tuloksentekoon, uhkaa niiden kannattavuutta ja johtaa potentiaalisesti luottoympäristön kiristymiseen ja luotonannon vähenemiseen. Talouden menestyminen edellyttää hyvin voivaa pankkisektoria, joten olisi tuhoisaa ja täysin tarkoitusperien vastaista, jos harjoitettava rahapolitiikka ajaisi lopulta luottomarkkinat alakuloon ja pankkitoimialan kriisiin. Tässä kohtaa en maltakaan olla siteeraamatta vanhaa sanontaa, jonka mukaan usein tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla. Kuva 10: Kasvava joukko keskuspankkeja on painanut talletuskorkonsa negatiiviseksi. Lähde: Reuters Datastream
7 Korkomarkkinat ja yrityslainojen riskilisien kasvu varoittavat taantumasta Makrotaloustilastojen joiden lukeminen on tosin valitettavasti taustapeiliin tuijottelua valossa USA:n talous on pitänyt pintansa hyvin ja lunastanut sille asetetut odotukset. Työmarkkinat ovat USA:ssa vahvistuneet hyvää vauhtia, ja työttömyysaste on puolittunut vuoden 2009 kymmenen prosentin piikistä. Työmarkkinoiden vahvistuminen ja asuntomarkkinalaman väistyminen ovat olleet omiaan parantamaan kuluttajien luottamusta ja tukemaan yksityistä kulutusta. Työmarkkinatilanteen kohentuminen vaikka se kotitalouksien näkökulmasta onkin hyvä asia on kuitenkin kiihdyttänyt palkkainflaatiota, mikä on huono uutinen yritysten tuloksenteon kannalta. Öljyn hinnan lasku on puolestaan iskenyt voimalla öljy- ja kaasualaan samalla, kun Kiinan talouskasvun hidastuminen ja dollarin vahvistuminen heijastuvat vientiyritysten tuloksiin. Perinteinen teollisuus ja erityisesti investointihyödykkeitä valmistavat yritykset ovat kärsineet. Ostopäällikköindeksejä lukemalla USA:n teollisuuden näkymät ovat heikot. Teollisuus on painunut taantumaan. Palveluala jatkaa sen sijaan vielä kasvuaan, mutta kasvun kulmakerroin on pienenemässä. Yritysten Q4(2015)-raportointikausi kertoi puolestaan S&P500-sektoreista puolella tulosten olevan laskussa, ja kokonaisuudessaan indeksin yhtiöt ovat vajonneen selkeään tulostaantumaan. Vahvin varoitusvalo on varmaan kuitenkin syttynyt yrityslainamarkkinoilla. USA:n korkean riskin yrityslainojen riskilisät ovat kohonneet jo puolitoista vuotta ja viimeisten kuukausien aikana nousu on kiihtynyt olennaisesti. Tällä hetkellä yrityslainamarkkina hinnoittelee USA:n taloudelle taantumaa. (Kuva 11) USA:n keskuspankin perinteisen rahapolitiikan normalisointi nytkähti liikkeelle joulukuussa, jolloin Fedin avomarkkinakomitea päätti nostaa pankin ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä 0,25 0,5 prosentin vaihteluväliin. Tämä oli keskuspankilta ensimmäinen koronnosto yhdeksään ja puoleen vuoteen, ja sen odotettiin aloittavan pidempikestoisen koronnostosyklin. Markkinoilla ennakoitiin tuolloin Fedin nostavan ohjauskorkoa alkaneen vuoden kuluessa 3 4 kertaa 1 1,5 prosentin haarukkaan. Inflaatio-odotusten lasku sekä USA:n ja maailmantalouden kasvumomentumin heikkeneminen ovat nyttemmin laskeneet odotuksia Fedin koronnostoista. Tällä hetkellä todennäköisimpänä pidetään nollaa tai yhtä neljännesprosenttiyksikön koronnostoa koko vuoden 2016 aikana. Keskuspankin ohjauskoron ohella valtion pitkien lainojen korot ovat laskeneet viime aikoina USA:ssa, mikä heijastelee odotuksia hitaammasta inflaatiosta ja vaatimattomammasta talouskehityksestä. (Kuva 12) Vaikka euroalueen talous on verkkaisesti elpymässä, heittävät kansainvälisen talouden heikentyneet näkymät ikävän varjon euroalueen talouden toipumisen ylle. Myönteistä on edelleen, että euroalueen valtioiden velkakriisi on saatu hallintaan, yleinen luottamus euroalueen talouteen on kohentunut ja monet euroalueen ennakoivat suhdanneindikaattorit, kuten teollisuuden ja palveluiden ostopäällikköindeksit, indikoivat euroalueen talouden vahvistumista. Vaikka yhtenäisvaluutta-alueen talous vahvistuisikin, mihinkään kovaan nousukiitoon euroalueen ei voida odottaa lähtevän. Mahdollinen talouden vauhdittuminen perustuu odotukseen kulutuskysynnän kasvusta ja finanssipolitiikan muuttumisesta kasvua rajoittavasta kasvua tukevaksi. Euron heikkenemisestä huolimatta ulkomaan kaupan ei ennusteta tuovan juurikaan nostetta taloudelle. Yrityslainojen riskilisien kohoaminen ja euroalueen ydinmaiden pitkien korkojen lasku kielivät kasvavasta epävarmuudesta euroalueen reaalitaloutta kohtaan. Euroopan keskuspankin poikkeuksellisista rahapoliittisista toimista huolimatta euroalueen inflaatio on painunut uudelleen negatiiviseksi pitäen yllä riskiä deflaatiosta. Euroalueen talouden vaatimaton nousu yhdistettynä olemattomaan inflaation saavat Euroopan keskuspankin jatkamaan määrällistä elvytystä ja pitämään ohjauskorkonsa erittäin alhaisella tasolla vielä pitkään. Euroopan keskuspankin voidaan odottaa ryhtyvän normalisoimaan rahapolitiikkaansa vasta, kun euroalueen toipuminen on selkeästi käynnissä ja deflaatioriski väistynyt, mikä tarkoittanee aikaisintaan vuoden 2017 jälkipuoliskoa.
8 Kuva 11: Korkean riksin yrityslainojen riskilisät ovat nousseet nopeasti sekä USA:ssa että Euroopassa. Lähde: Bloomberg Kuva 12: Markkinoiden odotuksissa vahvimmin joko nolla tai yksi 0,25 prosenttiyksikön koronnosto Fediltä vuonna Lähde:Bloomberg Kiinan talouskasvun hidastuminen uhka koko maailmantalouden kasvulle Finanssikriisin jälkimainingeissa Kiina oli nostamassa maailmantaloutta taantumasta. Nyt on käymässä päinvastoin. Kiinan talouskoneen hyytyminen uhkaa johtaa maailman laskukauteen. Kiinan talouskasvun hidastumisella on kauaskantoisia vaikutuksia myös monen globaalin yhtiön myynti- ja tuloksentekonäkymiin samoin kuin raaka-aineiden hintoihin ja energiamarkkinoihin. Tällä hetkellä kysymys ei ole siitä, etteikö Kiinan kasvu hidastuisi, vaan siitä kuinka paljon ja miten nopeasti se hidastuu. Kiinan kasvu on hidastunut ja uskomme kasvun jatkavan heikkenemistään. Kiinan osuus maailman kokonaistuotannosta on seitsemäsosa, mutta maailmantalouden kasvusta maa generoi tällä hetkellä %. Kiinan kasvun hidastumisella on näin ollen merkittävä vaikutus koko maailmantalouden kasvuun. Kiinan hallitus tavoittelee rakennemuutosta investointi- ja vientivetoisesta taloudesta kohti keskiluokan kasvuun perustuvaa kotimarkkina- ja kulutustaloutta. Tämä tarkoittaa talouden trendikasvun hidastumista. Samalla Kiinan väestö ikääntyy, ja työikäisen väestön määrä on kääntymässä laskuun, mikä syö talouskasvupotentiaalia. Kolme vuosikymmentä aina vuoteen 2010 saakka Kiinan talous kasvoi keskimäärin 10 prosentin vuotuista vauhtia. Jatkossa pitkän aikavälin kasvun odotamme olevan korkeintaan puolet tästä. Kiinan hallituksella ja keskuspankilla on toki mahdollisuus pakottaa talous kovempaan kasvuun elvytyksellä, mutta taloutta tukeva raha- ja finanssipolitiikka johtavat helposti pääomien yhä tehottomampaan kohdentumiseen sekä reaali- ja finanssitalouden vakaviin vääristymiin. Kiinassa elvytyksen kannalta erityisen ongelmallista on monelle toimialalle rakentunut ylikapasiteetti ja investointikuplan paisuminen. Jo nyt Kiinassa kokonaistuotannon määrä pääomayksikköä kohden laskee vauhdilla, yritysten sijoitetun pääoman tuotto on laskenut vuosia ja tuottavuuden kasvu hidastunut merkittävästi. Tämä heittää ikävän varjon yritysten tuloksentekokyvyn ylle. Investointi- ja kiinteistökuplan ohella Kiinan näkymiä
9 synkentää pörssin arvostuskupla ja talouteen muodostunut velkakupla. Järjestämättömien luottojen määrän arvioidaan olevan jopa % luottokannasta (Huom.: virallinen luku alle 2 %), ja niiden määrä lisääntyy vauhdilla samalla, kun kokonaisvelan määrä taloudessa on kasvanut huolestuttavan nopeasti ja kohonnut korkeaksi. Kiinan julkisen ja yksityisen sektorin yhteenlaskettu velan määrä on nelinkertaistunut sitten vuoden 2007 ja on tällä hetkellä arvioilta noin 240 % / BKT. Velkasykli on tullut tiensä päähän, ja sen kääntyminen laskuun tietää heikompia aikoja maan taloudelle. Kaiken kaikkiaan Kiinassa valtiolla ja valtio-omisteisilla yrityksillä on liian suuri rooli taloudessa, mikä aiheuttaa tehottomuutta ja rakenteellisia vääristymiä taloudessa. Kiinan taloudessa tarvitaan jatkossa entistä pidemmälle meneviä uudistuksia. Kiinassa on sorruttu massiivisiin yli-investointeihin. Tämä pätee erityisesti rakennussektoriin. Tyhjiä neliöitä on maassa huimat määrät. Jatkossa rakennusaktiviteetti pysytellee vaisuna. Tästä kärsivät monet raskaan teollisuuden yritykset. Talouskasvua hidastaa jatkossa myös palvelusektori. Luotonannon voidaan odottaa kiristyvän ja työmarkkinoiden heikentyvän, mikä nakertaa yksityistä kulutusta. Palvelusektorilla ei kuitenkaan ole suurta merkitystä ulkomaankauppaan tai raaka-ainemarkkinoihin. Kiinan heikkenevä talouskasvu tietää joka tapauksessa ongelmia sekä USA:lle että Euroopalle ja monelle länsimaiselle kansainvälistä kauppaa käyvälle yritykselle. Vaikka Kiinan finanssikytkökset muuhun maailmaan ovat suhteellisen vähäiset, Kiina horjuttaa maailmantaloutta myös rahoitusmarkkinoiden kautta, sillä maan pörssien romahdus vaikuttaa sentimenttiin myös länsimarkkinoilla. Kiinan pörsseissä oli selkeä arvostuskupla vuoden 2015 alussa, joka tosin sittemmin on ainakin osin sulanut osakemarkkinoiden rajun laskun seurauksena. Kiinan talousvaikeudet näkyvät Kiinan oman pörssin ohella länsimaisten yritysten osakekurssien kehityksessä ainakin raaka-ainesektorilla, perusmetallissa, autoteollisuudessa ja investointihyödykkeitä valmistavissa yrityksissä. Kiinan talousmoottorin kierrosten laskusta kärsivät myös luksustuotteita valmistavat yritykset. Kiinan investointivetoisen kasvun hiipuminen on tarkoittanut raaka-aineiden supersyklin kääntymistä laskuun. Tämän myötä globaalien kaivosjättien kurssit ovat viime vuosina romahtaneet eikä ihme, sillä kysynnän takkuaminen maassa, joka kuluttaa maailman teräksestä 60 % ja muista keskeisistä teollisuusmetalleista, kuten nikkelistä, alumiinista, sinkistä ja kuparista %, synkistää varmasti toimialan näkymiä. Summa summarum Arvostukset eivät ole lähtökohtaisesti ongelma osakemarkkinoille vaan ennemminkin yritysten tulossyklin heikkeneminen. USA:ssa S&P500-yhtiöt ovat painuneet tulostaantumaan, ja alkaneen vuoden tulosennusteissa on edelleen painetta alaspäin. Myös Euroopassa ja meillä Suomessa tulosennusteet kuluvalle vuodelle ovat laskussa. Tiettyjen euroalueen maiden erityisesti Italian pankkisektorin heikko tila on herättänyt viime vuosikymmenen lopun finanssikriisin muistot henkiin. Nyt ei ole vuosi 2008, mutta eurooppalaisilla pankeilla on ongelmansa, eikä tilanne ole riskiä vailla. Samalla usko ja luottamus keskuspankkien kaikkivoipaisuuteen ovat murentuneet, eikä markkinoilla olla enää varmoja, ovatko keskuspankit halukkaita tekemään mitä tahansa markkinoiden pelastamiseksi Mario Draghin whatever it takes -lupaus on kokenut inflaatiota. Tämän ohella yrityslainojen riskilisät, joita voidaan pitää hyvänä talouden lämpömittarina, ovat kasvaneet. Riskilisien leviäminen ja luottoympäristön tiukentuminen nostavat yritysten rahoituskustannuksia uhaten tuoda talouden noususyklin tiensä päähän. Kaikki edellinen yhdistettynä huoleen Kiinan neljästä kuplasta investointi-, kiinteistö- ja velkakupla sekä osakkeiden arvostuskupla ja talouskasvun jarrutuksesta ovat ajaneet osakemarkkinat viimeisen vuoden aikana ympäri maailmaa laskuun. Ilman uutisvirran merkittävää kohentumista pelkäämme, että laskupaine ei ole vielä poistumassa, vaan lähikuukausina osakemarkkinoiden pääsuunta on edelleen alaspäin. Allokaationäkemyksessämme alipainotammekin tällä hetkellä osakkeita sekä riskisiä korkosegmenttejä, kuten yrityslainoja, korkean riskin yrityslainoja ja kehittyvien markkinoiden lainoja. Vastaavasti ylipainotamme käteistä ja valtionlainoja.
10 Materiaalin laatija: FIM Varainhoito Oy (Y-tunnus ), päätoimiala: sijoitusrahastojen hallinnointi sekä omaisuudenhoito ja siihen läheisesti liittyvät palvelut (jäljempänä FIM ) Yhteystiedot: Pohjoisesplanadi 33 A, Helsinki, Asiakaspalvelu , Yhtiö on merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin ja yhtiöllä on sijoitusrahastolain mukainen toimilupa. Yhtiön toimintaa valvova viranomainen on Finanssivalvonta (Snellmaninkatu 6, PL 103, Helsinki, Tässä materiaalissa esitetyt tiedot ovat luonteeltaan informatiivisia eikä niitä tule pitää kehotuksena yksittäistä rahoitusvälinettä koskevien liiketoimien toteuttamiseen. FIM ei vastaa toimenpiteistä, jotka on tehty tämän materiaalin perusteella. Sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen, riski ja asiakas vastaa siten itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista tuloksista sekä näiden vaikutuksesta asiakkaan verotukseen. Tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi jopa menettää. Rahoitusvälineen mennyt kehitys ei välttämättä ohjaa tulevaa kehitystä. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan on syytä tutustua huolella sijoitusmarkkinoihin ja eri sijoitusvaihtoehtoihin. Asiakkaan tulee tarvittaessa kääntyä oman veroasiantuntijansa tai muun liiketoimintaa tai sijoituspalvelua konsultoivan asiantuntijan puoleen. Verotukseen liittyvistä asioista saa myös lisätietoa osoitteesta Tämä materiaali ei ole arvopaperimarkkinalain mukainen sijoitustutkimus, vaan FIMin valmistamaa markkinointiaineistoa, eikä tämän materiaalin valmistamiseen siten sovelleta sijoitustutkimuksen riippumattomuutta koskevia säännöksiä ja tähän sääntelyyn sisältyviä kaupankäyntirajoituksia. Tämän materiaalin mukaiset tiedot eivät ole myöskään arvopaperimarkkinalain mukaista sijoitusneuvontaa. Materiaalin valmistamisessa ei ole otettu huomioon vastaanottajan taloudellista tilannetta tai muita henkilökohtaiseen tilanteeseen liittyviä olosuhteita, vaan materiaalin tarkoituksena on antaa yleistä tietoa materiaalin kohteena olevista rahoitusvälineistä / markkinoista / sijoitustoiminnasta ja toimia siten materiaalin kohteena olevien rahoitusvälineiden /markkinoiden / sijoitustoimenpiteiden markkinointimateriaalina. Arvopaperimarkkinalain edellyttämät tiedot palveluntarjoajasta, kuluttajansuojalain mukaiset etämyyntiä koskevat tiedot sekä rahoitusvälineisiin liittyviä riskejä koskevat kuvaukset ovat saatavilla osoitteessa Asiakasta kehotetaan tutustumaan näihin tietoihin ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Tämä katsaus on tarkoitettu ainoastaan nimetyn vastaanottajan käyttöön eikä vastaanottajalla ole oikeutta luovuttaa, kopioida, jäljentää tai muuten siirtää tätä ilman FIMin suostumusta kolmannelle osapuolelle. Tämän materiaalin tekijänoikeus ja kaikki muut immateriaalioikeudet kuuluvat FIMille ja kaikki oikeudet on pidätetty kaikissa maissa. Tätä katsausta tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille vastaanottajille vastoin Yhdysvaltain laissa asetettuja rajoituksia. Raportin levittäminen Yhdysvalloissa saatetaan katsoa rikkomukseksi näitä lakeja vastaan. FIMin edustajan kanssa käydyt puhelinkeskustelut voidaan tallentaa ja tallenteita voidaan käyttää apuna riitaisuuksien selvittämisessä.
Osakemarkkinoiden heikkojen jaksojen päättyminen osunut yksiin korkomarkkinoiden käänteiden kanssa
Osakemarkkinoiden heikkojen jaksojen päättyminen osunut yksiin korkomarkkinoiden käänteiden kanssa 10000 Dow Jones Ind. Average Index, excl. dividends Osakemarkkinoiden Arvostuskupla 2000 Yksityisen sektorin
LisätiedotTalouden näkymät Kauppasodan uhka varjostaa Eurooppaa - osakemarkkinat herkkiä korjausliikkeelle. Lokakuu 2014 / Vesa Engdahl, Päästrategi
Talouden näkymät Kauppasodan uhka varjostaa Eurooppaa - osakemarkkinat herkkiä korjausliikkeelle Lokakuu 2014 / Vesa Engdahl, Päästrategi USA:n osakemarkkinat murtaneet pitkäkestoisen vaakalentoputken
LisätiedotOsakkeiden noususykli kypsässä vaiheessa. Vesa Engdahl, Päästrategi / maaliskuu 2015
Osakkeiden noususykli kypsässä vaiheessa Vesa Engdahl, Päästrategi / maaliskuu 2015 USA:n talouskasvu trendiä vahvempaa Talous toimii lähellä täyskapasiteettia 17000 16000 y = 58,424x + 12557 R² = 0,9163
LisätiedotMarkkinakatsaus. Helmikuu 2016
Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun
LisätiedotFIM KOMMENTTI Joulukuu 2015
FIM KOMMENTTI Joulukuu 2015 VESA ENGDAHL Päästrategi, S-Pankki ja FIM Kohti vuotta 2016 Keskeisten länsimaisten osakemarkkinoiden arvostustaso on tällä hetkellä lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa, joten
LisätiedotMarkkina romuna milloin tämä loppuu?
FIM ON PALANNUT! Olemme jälleen henkilöstön omistama, riippumaton, suomalainen varainhoitotalo - jatkamme työtämme aktiivisena ja kantaaottavana sijoittajan pankkina Vesa Engdahl / 18.11.2008 Markkina
LisätiedotMarkkinakatsaus. Maaliskuu 2018
Markkinakatsaus Maaliskuu 2018 Talouskasvuennusteet - Talouskasvu piristyy maltillisesti 2018 Talousindikaattorit (Economic Surprise Index) - Kehitys vuodesta 2012 Teollisuuden ostopäällikköindeksit -
LisätiedotMarkkinakatsaus. Maaliskuu 2016
Markkinakatsaus Maaliskuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet, IMF varoitti kasvaneista riskeistä Suomen BKT kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 0,4 prosenttia Euroalue
LisätiedotMakrokatsaus. Huhtikuu 2016
Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan
LisätiedotMarkkinakatsaus. Kesäkuu 2015
Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen
LisätiedotMarkkinakatsaus. Toukokuu 2015
Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,
LisätiedotMarkkinakatsaus. Huhtikuu 2015
Markkinakatsaus Huhtikuu 2015 Talouskehitys Suomen viennin arvo oli helmikuussa ennakkotietojen mukaan noin 4,2 mrd euroa eli neljä prosenttia alhaisempi kuin vuotta aikaisemmin Euroalueella ostopäällikköindeksit
LisätiedotOsakemarkkinat janoavat yrityksiltä tuloskasvua - kuinka paljon on tarpeeksi? Vesa Engdahl, Päästrategi, S-Pankki-konserni
Osakemarkkinat janoavat yrityksiltä tuloskasvua - kuinka paljon on tarpeeksi? Vesa Engdahl, Päästrategi, S-Pankki-konserni Kurssinousun ajurit 2014 Kriisiralli on ohi - keskeisten länsimarkkinoiden osakearvostukset
LisätiedotMarkkinakatsaus. Lokakuu 2015
Markkinakatsaus Lokakuu 2015 Talouskehitys Maailmanpankki laski Itä- ja Kaakkois-Aasian sekä Kiinan kasvuennusteita Kansainvälinen valuuttarahasto laski globaalin kasvuennusteen tasoille 3,1 prosenttia
LisätiedotGlobaaleja kasvukipuja
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden
LisätiedotSyksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen
Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti 27.9.2007 Vesa Ollikainen Osakkeissa jälleen parhaat tuotot 124 120 Euroopan osakkeet 116 112 108 Maailman osakkeet 104 Euro-rahamarkkina 100 Euro-valtionobligaatiot
LisätiedotIlkka Peltokangas/ 11.3.2016. Rahoitusta Rohkeille Veturitallit Jyväskylä
Ilkka Peltokangas/ 11.3.2016 Rahoitusta Rohkeille Veturitallit Jyväskylä Suomen kokonaistuotanto kaukana finanssikriisiä edeltäneestä tasosta 2 120 110 Kokonaistuotanto lähes 10 % alle vuoden 2008 huipun
LisätiedotKorot ja suhdanteet. Pasi Kuoppamäki
Korot ja suhdanteet Pasi Kuoppamäki 24.4. 2018 Vahvaa talouskasvua 2017 Odotukset ja ennusteet korkealla alkuvuonna 2018 2 Tuoreimmat tilastot kertovat kasvun hidastumisesta euroalueella Yritysten luottamusta
LisätiedotRahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne
Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat
LisätiedotMarkkinakatsaus. Elokuu 2015
Markkinakatsaus Elokuu 2015 Talouskehitys EK:n heinäkuussa julkaisemien luottamusindikaattoreiden mukaan Suomen teollisuuden näkymät ovat edelleen vaimeat Saksan teollisuuden näkymiä kuvaava Ifo-indeksi
LisätiedotMissä talous seilaa, mitä kuuluu markkinoille? Vesa Engdahl, päästrategi
Missä talous seilaa, mitä kuuluu markkinoille? Vesa Engdahl, päästrategi Markkinaympäristö talouden fundamentit edelleen kunnossa Maailmantalouden kasvu on edelleen vahvaa, joskin hidastunut viime vuodesta
LisätiedotMIKÄ MARKKINOITA HERMOSTUTTAA?
MIKÄ MARKKINOITA HERMOSTUTTAA? 5.12.2018 Front Yhtiöt Pohjoisesplanadi 35 Ab, 5.krs 00100 Helsinki 09 6829 800 etunimi.sukunimi@front.fi www.front.fi Markkinoilla pelätään USA:n keskuspankin kiristävän
LisätiedotVuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta
Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä OP Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta OP Vuosi 2016 sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä 2 Maailmantalouden kasvu on hidasta
LisätiedotMillä tehdään rahaa vuonna 2016?
Millä tehdään rahaa vuonna 2016? VEROMESSUT 2016 Vesa Engdahl, päästrategi, FIM Markkinoiden hyvät, pahat ja rumat Hyvät USA:n makrotalous toistaiseksi kunnossa Euroalue elpyy pikkuhiljaa Rahapolitiikka
LisätiedotMaailmantalouden vauhti kiihtyy?
Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä
LisätiedotOSAKEMARKKINAKATSAUS. Analyytikko Henri Huovinen Osakesäästäjien Keskusliitto
OSAKEMARKKINAKATSAUS Analyytikko Henri Huovinen Osakesäästäjien Keskusliitto 15.3.2017 Osakemarkkinoiden näkymät vuodelle 2017 Näkymät vuodelle 2017 haasteelliset erityisesti Yhdysvalloissa Trumpin valinnan
LisätiedotSuomen talouden näkymät
Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden
LisätiedotOsakemarkkinoiden näkymät ja suositukset
Osakemarkkinoiden näkymät ja suositukset Sijoitusnäkymät ja suositukset perustuvat Sijoitussuositukset 27.8.2018 -raporttiin Kim Gorschelnik, pääanalyytikko Elokuu 2018 Lähde: S-Pankki (FIM) Analyysimetodi
LisätiedotErkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015
Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI
LisätiedotMarkkinakatsaus. Toukokuu 2016
Markkinakatsaus Toukokuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät edelleen heikkoja, IMF laski ennusteensa maailmantalouden vuoden 2016 ja 2017 kasvulle Euroalueen ensimmäisen neljänneksen BKT:n
LisätiedotOnko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja
Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut
LisätiedotEuroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot
Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet
LisätiedotMarkkinakatsaus. Elokuu 2016
Markkinakatsaus Elokuu 2016 Talouskehitys Brexit -tulos yllätti finanssimarkkinat, mutta sen aiheuttama volatiliteetti markkinoilla jäi suhteellisen lyhytaikaiseksi IMF laski kuitenkin globaalia kasvuennustettaan
LisätiedotMarkkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010
Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010 2 Taantumapelot heiluttaneet markkinoita 3 Osakkeiden nousu tasaantunut Ristiriitaisia viestejä Taloudesta
LisätiedotMarkkinakatsaus. Syyskuu 2015
Markkinakatsaus Syyskuu 2015 Talouskehitys Suomen vienti hienoisessa kasvussa heinäkuussa Pk-yritysten työllistämisnäkymät ovat Suomessa parantuneet keväästä Euroopan keskuspankki (EKP) valmis tarvittaessa
LisätiedotVelkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?
Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012
LisätiedotTalouden mahdollisuudet 2009
Talouden mahdollisuudet 2009 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Talous 2009 seminaari 23.10.2008 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden häiriötilat Suomen ja muiden pohjoismaiden rahoituskriisi 1990-luvulla
LisätiedotMakrokatsaus. Elokuu 2016
Makrokatsaus Elokuu 2016 Osakkeet nousussa elokuussa Osakemarkkinat ovat palautuneet entiselle tasolleen Brexit-päätöksen jälkeen. Elokuussa pörssin tuotto oli vaisua tai positiivisella puolella useimmilla
LisätiedotMarkkinakatsaus. Kesäkuu 2016
Markkinakatsaus Kesäkuu 2016 Talouskehitys Maailmantalous on OECD:n mukaan hitaan kasvun ansassa, tarvetta on kokonaisvaltaisille vero- ja rahapoliittisille sekä rakeenteellisille toimenpiteille Suomen
LisätiedotKansainvälisen talouden näkymät
Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kansainvälisen talouden näkymät Näkymät heikentyneet nopeasti korjautuuko tilanne? Euro & talous Tiedotustilaisuus 15.3.2019 15.3.2019 1 Näkymät heikentyneet
LisätiedotMarkkinakatsaus. Marraskuu 2015
Markkinakatsaus Marraskuu 2015 Talouskehitys EK:n suhdannebarometrin mukaan Suomessa teollisuuden tilauksiin odotetaan hienoista piristymistä loppuvuonna Saksan talouden luottamusta kuvaava IFO-indeksi
LisätiedotPääjohtaja Erkki Liikanen
RAHAPOLITIIKAN PERUSTEET JA TOTEUTUS Talousvaliokunnan seminaari 6.9.2006 Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankin neljä ydintoimintoa Rahapolitiikka Rahoitusvalvonta Pankkitoiminta Rahahuolto 2 Rahapolitiikka
LisätiedotFront Kuukausikatsaus
Front Kuukausikatsaus Epävarmuus väistyy sijoitusmarkkinoilla Epävarmuus on vähentynyt tuntuvasti sijoitusmarkkinoilla EKP:n joulukuun alussa tekemien päätösten jälkeen ja vuosi 2012 on alkanut poikkeuksellisen
LisätiedotMarkkinakatsaus. Huhtikuu 2016
Markkinakatsaus Huhtikuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät edelleen heikkoja mutta Euroopassa pieniä positiivisia signaaleja, kun ostopäällikköindeksit nousivat ja Saksan IFO -indeksi ylitti
LisätiedotMarkkinakatsaus. Joulukuu 2015
Markkinakatsaus Joulukuu 2015 Talouskehitys Suomen viennin arvo laski lokakuussa 11 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Saksan talouden luottamusta kuvaava IFO-indeksi oli marraskuussa
LisätiedotTalouden näkymiä Reijo Heiskanen
Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista
LisätiedotSuhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus
LisätiedotKeskuspankit finanssikriisin jälkeen
Suomen Pankki Keskuspankit finanssikriisin jälkeen Talous tutuksi 1 Kansainvälinen finanssikriisi Vuonna 2007 kansainvälisessä rahoitusjärjestelmässä merkkejä vakavista ongelmista Syksyllä 2008 kriisi:
LisätiedotStagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014
Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa
LisätiedotTaulukko 1: Suomen, USA:n ja euroalueen talouskasvu ja inflaatio. Lähde: FIM, Bloomberg
SUOMEN TALOUSKASVU JATKUU NIHKEÄNÄ MAAILMANTALOUDEN VETO HEIKENTYMÄSSÄ Maailmantalous on kasvamassa pitkän aikavälin keskiarvoa hitaammin kuluvana vuonna. Tämä tarkoittaa, ettei vientikysyntä tue merkittävästi
LisätiedotTalouden näkymät. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti. Elpymisen edellytykset voimistuneet
Talouden näkymät Elpymisen edellytykset voimistuneet Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti 21.11.2013 2 Länsimaat kohti kasvua Kehittyvillä talouksilla hitaampi vaihe Keväällä ja kesällä nousua länsimaissa. Talousluvut
LisätiedotMakrokatsaus. Maaliskuu 2016
Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi
LisätiedotMarkkinakatsaus. tammikuu 2017
Markkinakatsaus tammikuu 2017 Talouskehitys IMF:n odotukset Maailman BKT-kasvun suhteen ennallaan (3,4 prosenttia 2017 ja 3,6 prosenttia 2018). Talousennusteisiin liittyy kuitenkin tällä hetkellä tavallista
LisätiedotEKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä
Erkki Liikanen Suomen Pankki EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä Euro & talous 1/2017 Julkinen 1 Esityksen sisältö 1. Rahapolitiikka voimakkaasti kasvua tukevaa 2. Euroalueen kasvu vahvistunut,
LisätiedotArvostukset koholla, markkinat kevyessä korjausliikkeessä
Markkinakommentti kesäkuu 2015 Arvostukset koholla, markkinat kevyessä korjausliikkeessä VESA ENGDAHL Päästrategi, S-Pankki-konserni Pohjoisesplanadi 33 A 00100 Helsinki Keskus (09) 613 4600 FIM Asiakaspalvelu
LisätiedotMARKKINAKATSAUS TO U K O K U U
MARKKINAKATSAUS TO U K O K U U 2 0 1 9 OSAKEMARKKINAT ELPYIVÄT VAHVASTI ALKUVUODEN AIKANA Osakemarkkinoiden alkuvuoden tuotot ovat olleet vahvoja Yhdysvalloista parhaimmat tuotot, Eurooppa on pysynyt mukana
LisätiedotRahapolitiikka ja kansainvälinen talous
13 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Viime kuukausien aikana kehittyneiltä päätalousalueilta on saatu rohkaisevia merkkejä: pahin voi olla jo takana. Euroalueen tuotannon syksystä 11 jatkunut supistuminen
LisätiedotMarkkinakatsaus. Syyskuu 2016
Markkinakatsaus Syyskuu 2016 Talouskehitys Talouden makroluvut vaihtelevia viime kuukauden aikana, kuitenkin enemmän negatiivisia kuin positiivisia yllätyksiä kehittyneiden talouksien osalta Euroopan keskuspankki
LisätiedotPaniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra
Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi
LisätiedotTalouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit
Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3
LisätiedotMitä mietimme tammikuussa 2009? Maaliskuu 2011 / Vesa Engdahl, Sijoitusjohtaja
Mitä mietimme tammikuussa 2009? Maaliskuu 2011 / Vesa Engdahl, Sijoitusjohtaja Aika lisätä osake- ja yrityslainariskiä salkussa Vesa Engdahl / tammikuu 2009 7 hyvää syytä odottaa osakkeissa nousua 1) Osakkeiden
LisätiedotMarkkinakatsaus. Lokakuu 2016
Markkinakatsaus Lokakuu 2016 Talouskehitys IMF nosti euroalueen kasvuennustettaan 1,7 prosenttiin kuluvalle vuodelle, ensi vuoden kasvun kuitenkin ennustetaan hidastuvan 1,5 prosenttiin. Euroalueella Brexit
LisätiedotErkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Kehysriihi
Suomen Pankki Talouden näkymistä Kehysriihi 1 Osakkeiden ja raaka-aineiden hinnat heiluneet alkuvuonna 140 120 100 Osakkeiden hinnat, euroalue* Osakkeiden hinnat, Yhdysvallat** Öljyn hinta*** Indeksi,
LisätiedotMarkkinakatsaus. Helmikuu 2015
Markkinakatsaus Helmikuu 2015 Talouskehitys Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) mukaan yritysten suhdannekuva on Suomessa edelleen vaimea, mutta teollisuuden tuotanto olisi kasvamassa loivasti lähikuukausina
LisätiedotMarkkinakatsaus Helmikuu 2018
Markkinakatsaus Helmikuu 2018 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) nosti tammikuun katsauksessaan maailman talouskasvuennustetta vuosille 2018 ja 2019 tasolle 3,9 prosenttia (ennen 3,7 prosenttia).
LisätiedotTalouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa
Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa Helsingin seudun kauppakamari 16.11.2011 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Teemat 1. Finanssikriisin uusi vaihe uhkaa katkaista maailmantalouden
LisätiedotMarkkinakatsaus. joulukuu 2016
Markkinakatsaus joulukuu 2016 Talouskehitys Maailman BKT kasvun odotetaan olevan 3,1 prosenttia 2016, vuosille 2017-2018 kasvun odotetaan olevan vähän kovempi. Taloudellisiin ennusteisiin liittyy kuitenkin
LisätiedotInflaatio ratkaisee. Viikkokatsaus. Suvi Kosonen
Inflaatio ratkaisee Viikkokatsaus Suvi Kosonen 24.2.2014 Euroalueelta inflaatio, jenkkidata heikkoa Tulevaa: Euroalueen inflaatio, rahan määrä ja talouselämän luottamus USA:sta asuntomarkkinadataa, luottamuslukuja,
LisätiedotKansainvälisen talouden näkymät
Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kansainvälisen talouden näkymät Kasvu jatkuu, näkymät vaimentuneet 4.10.2018 1 Teemat Maailmantalouden näkymät ja riskit kasvu hidastumassa asteittain,
LisätiedotSuhdannekatsaus. Pasi Kuoppamäki
Suhdannekatsaus Pasi Kuoppamäki 6.10.2015 2 Maailmantalous kasvaa keskiarvovauhtia mutta hitaampaa, mihin ennen kriisiä totuttiin Ennusteita Kehittyvät maat heikko lenkki kaikki on tosin suhteellista 3
LisätiedotMarkkinakatsaus. Huhtikuu 2017
Markkinakatsaus Huhtikuu 2017 Talouskehitys Vuoden ensimmäiset isommat poliittiset Eurooppavaalit Hollannissa menivät markkinoiden kannalta hyvin Vapauspuolueen kannatuksen jäädessä selvästi odotuksia
LisätiedotRahapolitiikka ja sen välittyminen talouteen
Suomen Pankki Rahapolitiikka ja sen välittyminen talouteen Talousneuvosto 1 Kansainvälisen talouden viimeaikainen kehitys 2 Kasvun nopeutumisesta merkkejä Maailmantalouden kasvu kiihtynyt Euroalueen talouskasvu
LisätiedotMaailmantalous ja Amerikka
Maailmantalous ja Amerikka Kauppasota hidastaa globalisaatiota Pasi Kuoppamäki 18.9. 2018 Vahvaa talouskasvua globaalisti Euroalue jäänyt USA:n jälkeen tänä vuonna Kehittyvien talouksien tilanne epäyhtenäinen
LisätiedotKasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa
Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Euro & talous 4/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 28.9.2017 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen
LisätiedotMISSÄ MENNÄÄN SUOMEN JA MAAILMAN TALOUDESSA
MISSÄ MENNÄÄN SUOMEN JA MAAILMAN TALOUDESSA LähiTapiola Varainhoito Oy Hannu Nummiaro, yksityistalouden ekonomisti Twitter: @HannuNummiaro Sähköposti: hannu.nummiaro@lahitapiola.fi LOKAKUU 2018 TALOUSNÄKYMÄT
LisätiedotPankkikriisit ja niiden ehkäiseminen
Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html
LisätiedotEuro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous
Euro & talous 4/2011 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 19.9.2011 1 Aiheet Maailmantalouden näkymät heikentyneet Suomen Pankin maailmantalouden kasvuennustetta laskettu Riskit
LisätiedotRahapolitiikka ja kansainvälinen talous
4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden
LisätiedotSaksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa
BoF Online 2008 No. 1 Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa Heidi Schauman Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen
LisätiedotMarkkinakatsaus. Tammikuu 2016
Markkinakatsaus Tammikuu 2016 Talouskehitys Maailmanpankki laski globaalia kasvuennustetta, kuluvan vuoden kasvuvauhti 2,9 prosenttia Yhdysvalloista edelleen vahvoja työllisyyslukuja, työttömyysaste viisi
LisätiedotMarkkinakatsaus: - riittävän hyvä
Markkinakatsaus: - riittävän hyvä Juha Kettinen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2016 Viimeinen vuosi nousujohteista kautta linjan Source: ThomsonReuters 2 Osakkeet yhä 2015 huippujen alapuolella Lähde:ThomsonReuters/Nordea
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio
LisätiedotViisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen
Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen Risto Ryti -seura 17.2.2015 Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan 1. Rahapolitiikka kaupunkikuvassa 2. Risto Rytin aika Suomen Pankissa 3. Suuren laman
LisätiedotRahapolitiikka ja taloudellinen tilanne
1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen
LisätiedotAjankohtaista rahoitusmarkkinoilta
Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen
LisätiedotNousukausi yllätti. Pitkittyneestä taantumasta resurssipulaan? Pasi Kuoppamäki
Nousukausi yllätti Pitkittyneestä taantumasta resurssipulaan? Pasi Kuoppamäki 24.10.2017 Talouspoliittinen epävarmuus ja markkinat Rahoitusmarkkinat uskovat tasaisen kasvun jatkumiseen, riskipreemiot laskeneet
LisätiedotMissä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu
Missä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu 18.9.2019 Olli Rehn Suomen Pankki Epävarmuus varjostaa maailmantalouden näkymiä Eurooppa - Brexit Lähi-itä - Saudi-Arabian öljyntuotanto
LisätiedotEuroopan ja Suomen talouden näkymät. Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen?
Olli Rehn Suomen Pankki Euroopan ja Suomen talouden näkymät Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen? Arvopaperilehden Rahapäivä 2017 Helsinki, 21.9.2017 21.9.2017 1 Rahapolitiikan
LisätiedotTalouden näkymät Syyskuu 2015
Talouden näkymät Syyskuu 2015 Maailmantalous kasvaa verkkaisesti indeksi 70 65 60 55 50 45 40 35 30 Maailmankauppa* ja globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi muutos ed. vuodesta, % 20 15 10 5 0-5 -10-15
LisätiedotMarkkinakatsaus 08 / 2018
Markkinakatsaus 08 / 2018 Q2-tulosjulkistuskausi erinomainen USA:ssa, laimea Euroopassa ja heikko Suomessa Tätä kirjoittaessani USA:ssa S&P500-yhtiöistä 90 % on julkistanut vuoden 2018 toisen neljänneksen
LisätiedotMaailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät
Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa
LisätiedotMarkets Academy Sijoitukset. Lassi Järvinen Asset Sales
Markets Academy Sijoitukset Lassi Järvinen Asset Sales Avaus & tavoitteet Tavoitteena luoda yleiskatsaus sijoitusmarkkinoihin ja sijoittamisen perusteisiin Käydään läpi seuraavat aiheet: Sijoitusmarkkinoiden
LisätiedotTalouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät
Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011
LisätiedotViitekorkouudistuksesta ja vähän muustakin
Tuomas Välimäki Suomen Pankki Viitekorkouudistuksesta ja vähän muustakin ACI Forex Finlandin vuosikokous Katajanokan kasino 1 Puheen runko Viitekorot Euroalueen ja Suomen talouskehitys Rahapolitiikan strategia:
LisätiedotMaailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia
Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat
LisätiedotMarkkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen
Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? 1 Leena Mörttinen Maailmantalous laskusuhdanteeseen kysyntäpaineet hieman helpottamassa 2006 2007 2008E 2009E BKT:n kasvu, % Tammi Huhti Tammi
LisätiedotSijoittajien odotukset Modin hallitusta kohtaan maltillistuneet
heinäkuu 2015 Sijoittajien odotukset Modin hallitusta kohtaan maltillistuneet Vierailimme kesäkuussa Intiassa tapaamassa paikallisia yrityksiä ja asiantuntijoita. Hyvässä muistissa oli marraskuisesta matkasta
LisätiedotMARKKINAKATSAUS TO U K O K U U
MARKKINAKATSAUS TO U K O K U U 2 0 1 9 OSAKEMARKKINAT ELPYIVÄT VAHVASTI ALKUVUODEN AIKANA Osakemarkkinoiden alkuvuoden tuotot ovat olleet vahvoja Yhdysvalloista parhaimmat tuotot, Eurooppa on pysynyt mukana
LisätiedotKurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila
Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa
Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna
Lisätiedot