YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVAOPAS 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVAOPAS 2014"

Transkriptio

1 YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVAOPAS 2014 Sisältää liittymislomakkeen Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa

2 AYT-KASSAN JÄSENMAKSU JA PÄIVÄRAHAN SUURUUS VUONNA 2014 JÄSENMAKSU: 2,7 % /v ylittävästä työtulon osasta /v työtuloon saakka ja tämän ylittävästä osasta 2 % PÄIVÄRAHA: Huom. perusosa (32,66 ) + 45 % perusosan ylittävästä päiväpalkan osasta vuosityötuloon ,60 saakka ja sen yli menevältä osalta 20 % (lisäksi lapsikorotus 5,27, 7,74 tai 9,98 /pv, mikäli 1, 2 tai useampia alle 18 v. huollettavia) Päivärahan suuruus lapsikorotuksineen saa olla enintään 90 % ansiopäivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta. TYÖTULO /vuosi JÄS.MAKSU /vuosi PÄIVÄRAHA /päivä TYÖTULO /vuosi JÄS.MAKSU /vuosi PÄIVÄRAHA /päivä ,44 32, ,40 93, ,40 34, ,40 94, ,40 37, ,40 95, ,40 38, ,40 95, ,40 40, ,40 96, ,40 42, ,40 97, ,40 44, ,40 98, ,40 45, ,40 98, ,40 47, ,40 99, ,40 49, ,40 100, ,40 51, ,40 101, ,40 52, ,40 102, ,40 54, ,40 102, ,40 56, ,40 103, ,40 58, ,40 104, ,40 59, ,40 105, ,40 61, ,40 105, ,40 63, ,40 106, ,40 65, ,40 107, ,40 66, ,40 108, ,40 68, ,40 109, ,40 70, ,40 109, ,40 72, ,40 110, ,40 73, ,40 111, ,40 75, ,40 112, ,40 77, ,40 115, ,40 79, ,40 119, ,40 80, ,40 123, ,40 82, ,40 127, ,40 84, ,40 131, ,40 85, ,40 135, ,40 87, ,40 139, ,40 89, ,40 143, ,40 90, ,40 146, ,40 91, ,40 150, ,40 91, ,40 154, ,40 92, ,40 158,61 2 AYT OPAS 2014

3 SAATTEEKSI LUKIJALLE AYT- kassa AYT- kassa aloitti kahdennenkymmenennen toimintavuotensa Kassan toiminta on kestänyt yhtä pitkään kuin työttömyysturvalaki on mahdollistanut yrittäjäkassan olemassaolon yrittäjien sosiaaliturvan takaajana. AYT-kassassa on yli jäsentä ja vuonna 2013 maksoimme etuuksia noin 7 %:lle jäsenistämme, yhteensä noin 6 milj.. AYT -kassa on turvallinen ja tehokas kassa, johon voi luottaa kaikkein huonoimmallakin hetkellä. Perustehtävämme on etuuksien maksaminen. Lisäksi vaikutamme aktiivisesti yrittäjän työttömyysturvan kehittämiseen ja tiedotamme palkansaajajärjestöjä ja muita yhteisöjä yrittäjän työttömyysturvasta. Kassan hallinto AYT-kassan ylintä päätösvaltaa käyttää kassan kokous, johon jokainen kassan jäsen voi osallistua. Kassan hallitus vastaa siitä, että kassan asioita hoidetaan lakien, kassan sääntöjen ja kassan kokouksen päätösten mukaisesti. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja 9-12 jäsentä varahenkilöineen. Hallitus valitsee vuosittain työvaliokunnan hoitamaan hallinnon käytännön asioita. Tärkeimmät työttömyysturvan lakimuutokset Työttömyysturvalakia muutettiin jälleen kuluvan vuoden alusta lukien. Muutosten taustalla oli halu yksinkertaistaa lainsäädäntöä ja lisätä työttömyysturvan kannustavuutta. Osa muutoksista koskee kaikkia työttömyysetuutta saavia henkilöitä, osa ainoastaan palkansaajia ja osa erityisesti yrittäjiä. Keskeisimmät muutokset olivat työttömyyspäivärahan ansio-osan enimmäismaksuajan lyheneminen tietyissä tilanteissa (ks. kappale 5.5), 300 euron suojaosuuden asettaminen soviteltuun päivärahaan (ks. luku 11) sekä omavastuuajan lyheneminen viiteen arkipäivään entisestä seitsemästä päivästä. Erityisesti yrittäjiä koskevat muutokset tulivat osittain voimaan alkaen, mutta usea merkittävä uudistus tulee kuitenkin voimaan vasta vuoden 2015 alusta. Tiivistettynä yrittäjiä koskevat olennaisimmat muutokset ovat: alkaen Palkansaajasta yrittäjäksi ja yrittäjästä palkansaajaksi siirtyneiden työssäoloehtohyvityksestä luopuminen (ks. luku 5) Yritystoiminnan katsominen sivutoimiseksi, kun henkilö on työskennellyt vähintään 26 viikkoa yritystoimintaan tai omaan työhön liittymättömässä kokoaikatyössä entisen 34 viikon sijaan (ks. luku 11) Myyntivoiton tasetarkastelun rajan nostaminen eurosta euroon (ks. luku 9) alkaen Yrittäjän työssäolo- ja jäsenyysehdon lyheneminen 18 kuukaudesta 15 kuukauteen. Työssäoloehdon täyttymiseen vaadittavan työtulon määrän korottaminen eurosta euroon vuodessa Edellä mainitun työtulon määrän tarkistaminen vuosittain palkkakertoimella Yrittäjän eri eläkevakuutuksien työtulojen (esim. YEL ja MYEL) yhteenlaskeminen työssäoloehdon täyttymistä tarkasteltaessa Yrittäjän perheyrityksessä työllistyneen perheenjäsenen pääsy työttömyysetuudelle, kun yritystoiminnasta syntyvä tulo yrityksessä työskentelevää henkilöä kohti on vähemmän kuin euroa kuukaudessa (aiemmin 710 euroa kuukaudessa.) Opas Tämä opas antaa tärkeimmät perustiedot yrittäjien työttömyysturvajärjestelmästä ja AYT -kassan toiminnasta. Opas toimii kattavana yleisoppaana yrittäjille, yritystoimintaa harkitseville ja neuvontaa tai tiedotusta yrittäjille tarjoaville tahoille. Luvut 7-15 palvelevat erityisesti työttömäksi jääviä yrittäjiä. Lukijan on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että kassan päätökset annetaan aina voimassa olevien lakien, asetusten ja lakien soveltamisohjeiden perusteella. Tämä opas on kirjoitettu kirjoittamishetkellä voimassa olleiden säädösten perusteella. AYT OPAS

4 Sisällysluettelo YLEISTÄ 1. KUKA ON YRITTÄJÄ? Keskeiset määritelmät YEL- ja MYEL-vakuutetut TyEL-vakuutettu osaomistaja-yrittäjä TyEL-vakuutettu yrittäjän perheenjäsen MIKSI YRITTÄJÄN KANNATTAA LIITTYÄ AYT-KASSAAN? Voit vaikuttaa työttömyyspäivärahasi... 7 suuruuteen Saat asiantuntevaa palvelua Työttömyysvakuutus on edullista riskienhallintaa Oikeus katkottomaan ansioturvaan AYT-KASSAN JÄSENYYS Yritystoiminnan alkaminen ja kassaan liittyminen Jäsenmaksu ja laskutus Muutokset jäsenyydessä Osa-aika- tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevan yrittäjän jäsenyys Kassasta eroaminen tai erottaminen Kassan vaihtaminen MILLOIN YRITTÄJÄ ON TYÖTÖN? Yritystoiminnan lopettaminen Yrittäjän työskentelyn päättyminen yrityksessä Osaomistaja-yrittäjän työskentelyn päättyminen yrityksessä Yrittäjän perheenjäsenen työskentelyn päättyminen yrityksessä YRITTÄJÄN OIKEUS TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHAAN Yrittäjän työssäoloehto Yrittäjän työttömyyspäivärahan määrittely Palkansaajan työssäoloehto Palkansaajaperusteisen jälkisuojapäivärahan määrittely Päivärahan enimmäismaksuaika Palkansaajaperusteiseen päivärahaan liittyvät lisäpäivät Ei oikeutta työttömyyspäivärahaan JÄLKISUOJAOIKEUS- JA PÄIVÄRAHA Palkansaajasta yrittäjäksi Yrittäjästä palkansaajaksi...19 PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE 7. JOS JÄÄT TYÖTTÖMÄKSI Työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon Päivärahan hakeminen ensimmäistä kertaa Jatkohakemukset MAKSU- JA KÄSITTELYKÄYTÄNTÖ Hakemusten käsittelyaika Työttömyyspäivärahan maksamisen siirtyminen tai estyminen Päätökset ja niistä valittaminen Etuuksien verotus Viranomaisen perintä työttömyysetuudesta Etuuksien takaisinperintä MYYNTIVOITTO Selvitysvelvollisuus Tilanteet, joissa myyntivoittoa ei huomioida Myyntivoittolaskelman liitteet Myyntivoiton määrittely Myyntivoiton jaksotus TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄT PALVELUT Kulukorvaus Poissaolo työllistymistä edistävästä palvelusta SOVITELTU PÄIVÄRAHA Työskentely työttömyysaikana Sovittelujakso Työaikatarkastelu Sovittelussa huomioon otettava tulo Sovitellun päivärahan suuruus SOSIAALIETUUDET JA PÄIVÄRAHA Päivärahan maksuun vaikuttamattomat sosiaalietuudet Päivärahasta vähennettävät sosiaalietuudet Päivärahan maksun estävät sosiaalietuudet TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHA TYÖKYVYTTÖMYYDEN AIKANA Sairastuminen työttömyysaikana Kelan sairauspäivärahan enimmäisajan täyttyminen PALKKATYÖHÖN SIIRTYMINEN UUDELLEEN YRITTÄJÄKSI...36 Yhteystiedot...42 Toimialaluettelo AYT OPAS 2014

5 1. KUKA ON YRITTÄJÄ? 1.1. Keskeiset määritelmät Yrittäjä on henkilö, joka työskentelee yrityksessä, josta hän itse tai hän yhdessä perheensä kanssa tai perhe omistaa laissa määritellyn osuuden. Työttömyysturvalain mukaan yrittäjä on henkilö, joka on YEL- tai MYEL-vakuutusvelvollinen Yrittäjäksi katsotaan myös TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva henkilö, joka omistaa yksin vähintään 15 % tai yhdessä perheensä kanssa (tai perhe) omistaa vähintään 30 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee johtavassa asemassa omistaa yksin tai yhdessä perheensä kanssa (tai perhe) omistaa vähintään 50 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee Pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen ei kuitenkaan sellaisenaan tee henkilöstä yrittäjää. Johtavassa asemassa työskentelevät Työttömyysturvalain mukaan johtavassa asemassa työskenteleviksi katsotaan pääsääntöisesti hallituksen puheenjohtaja, hallituksen varsinaiset jäsenet, toimitusjohtaja sekä tasaomisteisen yhtiön osakkaat, joista kullakin on vähintään 15 % omistusosuus. Perheenjäsenet Työttömyysturvalain mukaan perheenjäseniä ovat yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuvat puoliso (myös avopuoliso) lapset (lastenlapset) omat vanhemmat (isovanhemmat) Kun perheyrityksessä työskentelevät lapset muuttavat pois vanhempiensa taloudesta tai kun puolisot muuttavat erilleen tai eroavat, heitä ei enää katsota toistensa perheenjäseniksi. Tämä voi aiheuttaa muutoksen siihen, onko henkilö työttömyysturvassa yrittäjä vai palkansaaja. Välillinen omistus Yrittäjämääritelmän mukaiseen omistusosuuteen voidaan laskea mukaan myös välillinen omistus toisen yrityksen kautta. Välillinen omistus toisen yrityksen kautta lasketaan mukaan, jos henkilö omistaa itse tai yhdessä perheensä kanssa väliyhtiöstä vähintään 50 %. Yrittäjä vain sivutoimisesti? Jos yrittäjänä työskenteleminen on sivutoimista ja tapahtuu päätoimisen palkkatyön ohella, henkilön kannattaa vakuuttaa itsensä palkansaajakassassa. Jos palkkatyö kuitenkin muuttuu sivutoimiseksi ja yritystoiminta päätoimiseksi, työttömyysvakuutus kannattaa yleensä siirtää AYT-kassaan. Tällaisissa tilanteissa suosittelemme aina olemaan yhteydessä AYT-kassan asiakaspalveluun yksilöllisen tilanteen selvittämiseksi. Tietyissä tilanteissa sivutoimista yritystoimintaa on myös mahdollista jatkaa, vaikka henkilö samalla saisi työttömyyspäivärahaa. Sivutoimisen yritystoiminnan edellytyksistä tällaisissa tilanteissa on kerrottu lisää luvussa 11. AYT-kassaan voi liittyä yrittäjä, jonka lakisääteisen eläkevakuutuksen vahvistettu työtulo on vähintään euroa vuodessa. Jos eläkevakuutusta ei ole tai se on edellä mainittua pienempi, kassaan ei voi liittyä YEL- ja MYEL-vakuutetut Työttömyysturvalain mukaan yrittäjä on henkilö, joka on YEL- tai MYEL -vakuutusvelvollinen. Yrittäjinä ei kuitenkaan pidetä MYEL -vakuutettuja apurahansaajia. Työttömyyskassaan liittymisen edellytyksenä on, että yritystoiminta on laajuudeltaan olennaista, jolloin YEL- tai MYEL-vakuutuksen vahvistettu työtulo on vähintään euroa vuodessa. Jos aloittava yrittäjä haluaa liittyä AYT-kassaan eikä hän ole vielä ottanut YEL- tai MYEL-vakuutusta, hän voi liittyä kassaan, kunhan hän ottaa YEL- tai MYEL- vakuutuksen takautuvasti eläkevakuuttamislainsäädännön edellyttämällä tavalla viimeistään AYT-kassan liittymispäivästä lähtien. AYT OPAS

6 1.3. TyEL-vakuutettu osaomistaja-yrittäjä Työttömyysturvalain mukaan myös osa TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluvista osaomistajista on yrittäjiä. Johtavassa asemassa työskentelevät Jos henkilö työskentelee yrityksessä johtavassa asemassa ja kuuluu TyEL-vakuutuksen piiriin, katsotaan hänet yrittäjäksi, jos hän omistaa yksin vähintään 15 % yrityksen osakkeista tai omistaa yhdessä perheensä kanssa tai perhe omistaa vähintään 30 % yrityksen osakkeista. Yrityksessä työskentelevät, joilla ei ole johtavaa asemaa Jos henkilö työskentelee yrityksessä ilman, että hänen katsotaan työskentelevän johtavassa asemassa, hänet katsotaan yrittäjäksi, jos hän omistaa yksin tai yhdessä perheensä kanssa tai perhe omistaa vähintään 50 % yrityksestä. 1.4 TyEL-vakuutettu yrittäjän perheenjäsen Työttömyysturvalain mukaan henkilö voi olla yrittäjä, vaikka hänen oma omistusosuutensa yrityksestä on alle 15 %. Johtavassa asemassa työskentelevät Jos henkilön ja perheen tai perheen omistusosuus yrityksestä on vähintään 30 % ja henkilö työskentelee yrityksessä johtavassa asemassa, hän on työttömyysturvalain mukaan yrittäjä. Yrityksessä työskentelevät, joilla ei ole johtavaa asemaa Jos henkilö työskentelee yrityksessä, eikä ole yrityksen hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja, hän on lain mukaan yrittäjä, jos hän yhdessä samassa taloudessa asuvan perheensä kanssa tai perhe omistaa vähintään 50 % yhtiön osakkeista. Kommandiittiyhtiössä työskentelevää äänetöntä yhtiömiestä ei pidetä työttömyysturvalain mukaisena yrittäjänä, ellei vastuunalainen yhtiömies ole hänen perheenjäsenensä. 6 AYT OPAS 2014

7 2. MIKSI YRITTÄJÄN KANNATTAA LIITTYÄ AYT-KASSAAN? 2.1 Voit vaikuttaa työttömyyspäivärahasi suuruuteen Työttömyyskassan jäsenyys on ainoa tapa, millä voit vaikuttaa työttömyysturvasi suuruuteen. Ilman työttömyyskassan jäsenyyttä olet työttömyystilanteessa Kelan maksaman perusturvan varassa. On tilanteita, joissa yritystoiminnan jatkaminen ei ole enää paras vaihtoehto. Lopettamispäätöksen takana voi olla esimerkiksi yrityksen toimintaedellytysten muuttuminen, kiristynyt kilpailu, muutokset perhetilanteessa, muutto toiselle paikkakunnalle tai uupuminen. Muutokset vaikuttavat samalla koko perheesi toimeentuloon. Kun työttömyysajan toimeentulo on varmistettu, päätös yritystoiminnan lopettamisesta tai jatkamisesta jää sinulle itsellesi. Riskien hallitsemiseksi voit vakuuttaa itsesi työttömyyden varalta AYT-kassan jäsenyydellä. Jäsenenämme turvaat toimeentulosi työttömyyden kohdatessa. Työtön yrittäjä voi kassan jäsenenä saada tietyin edellytyksin korotettua ansio-osaa työllistymistä edistävien palveluiden ajalta (esimerkiksi omaehtoinen opiskelu) ja kouluttautua uuteen ammattiin. 2.2 Saat asiantuntevaa palvelua AYT-kassa on luotettava ja tehokas työttömyyskassa. Käsittelemme päivärahahakemukset AYT- kassassa yleensä samana päivänä, kun ne saapuvat meille. Jäsenistämme jopa 7 % saa vuosittain etuuksia kassasta, joten muihin yrittäjän vakuutuksiin verrattuna vakuutuksen riskin toteutumisen mahdollisuus on suuri. 2.3 Työttömyysvakuutus on edullista riskienhallintaa Kassan jäsenenä voit itse valita työtulon, josta itsesi vakuutat. Yrittäjä voi vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta työtulosta vain päivittäisen sanomalehden vuositilauksen hinnalla. Työttömyystilanteessa verovähennyskelpoinen jäsenmaksu maksaa itsensä takaisin hyvin nopeasti perusturvaa korkeampana työttömyyskorvauksena. 2.4 Oikeus katkottomaan ansioturvaan Jos siirryt palkansaajakassasta AYT-kassaan kolmen kuukauden sisällä yrittäjäksi ryhtymisestä, ansioturvaasi ei tule katkosta. Liittymisen tulee lisäksi tapahtua kuukauden kuluessa edellisestä työttömyyskassasta eroamisesta. Yrittäjänä työskennellessäsi et voi kerryttää oikeutta ansiopäivärahaan palkansaajakassan jäsenenä. Päiväraha AYT-kassasta verrattuna Kelan peruspäivärahaan AYT-kassa, ansiopäiväraha 500 päivältä KELA, peruspäiväraha 500 päivältä Työtulo e/vuosi jäsenmaksu 20,70 e/kk Työtulo e/vuosi jäsenmaksu 31,95 e/kk Työtulo e/vuosi jäsenmaksu 68,20 e/kk Työtulo e/vuosi jäsenmaksu 84,87 e/kk AYT OPAS

8 3. AYT-KASSAN JÄSENYYS 3.1 Yritystoiminnan alkaminen ja kassaan liittyminen AYT-kassaan voi liittyä työttömyysturvalain tarkoittama päätoiminen yrittäjä, joka on ottanut yrittäjätyölleen lakisääteisen eläkevakuutuksen (YEL, MYEL, TyEL). Yritystoiminnan katsotaan yleensä alkaneen silloin, kun yritys on aloittanut varsinaisen tuotannollisen tai taloudellisen toiminnan ja se on merkitty verohallinnon arvonlisäverovelvollisten rekisteriin sekä ennakkoperintärekisteriin, tai kun yritys on merkitty verohallinnon työnantajarekisteriin Jäseneksi voi liittyä alle 68-vuotias päätoiminen yrittäjä. Yrittäjäkassan jäsen voi kuitenkin 65 vuotta täytettyään saada päivärahaa vain harvinaisissa poikkeustapauksissa. Kassan jäsenyydestä ei tämän vuoksi ole yleensä hyötyä 65 vuotta täyttäneelle yrittäjälle. Päätoimisuuden lisäksi liittymisen edellytyksenä on, että yritystoiminta on laajuudeltaan olennaista eli lakisääteisen eläkevakuutuksen työtulon (YEL- ja MYEL-vakuutetuilla vahvistetun vuosityötulon ja TyEL-vakuutetuilla bruttotulon) tulee olla vähintään euroa vuodessa. Vuoden 2015 alusta tämä vähimmäistaso nousee euroon vuodessa. Aloittava yrittäjä voi liittyä kassaan ilman voimassaolevaa eläkevakuutusta, jos hän liittyessään sitoutuu ottamaan takautuvasti eläkevakuutuksen viimeistään AYT-kassan liittymispäivästä lukien. Kassaan liitytään kirjallisesti, joko verkkolomakkeella sivustolla tai painetulla lomakkeella, joka on tämän oppaan lopusta. Jäsenyys alkaa aikaisintaan siitä päivästä, jolloin liittymislomake saapuu kassaan ja josta alkaen myös jäsenmaksu on maksettu. Kahdessa työttömyyskassassa ei saa olla samanaikaisesti jäsenenä. Liittymislomakkeessa voi antaa erovaltuutuksen, jonka perusteella toimitamme jäsenen puolesta eroilmoituksen aiempaan työttömyyskassaan. Eroilmoitus koskee vain työttömyyskassan jäsenyyttä. Jos henkilö on ollut jäsenenä kassan lisäksi myös ammattiliitossa, hänen kannattaa itse ottaa yhteyttä liittoonsa tiedustellakseen jäsenyydestä ja jäsenmaksusta. Monissa ammattiliitoissa on mahdollista olla yrittäjäjäsenenä. Jos AYT-kassan jäsenyyttä hakeva ei täytä jäsenyyden edellytyksiä, kassa antaa jäsenyyden hylkäämisestä valituskelpoisen päätöksen. 3.2 Jäsenmaksu ja laskutus AYT-kassan jäsen on velvollinen maksamaan jäsenyysajaltaan jäsenmaksua. Kassaan liittyessään jäsen valitsee työtulon, josta hän vakuuttaa itsensä kassassa. Jäsenen kassaan valitsema vakuutustaso voi olla enintään yhtä suuri kuin häntä koskevan eläkejärjestelmän mukainen vuositulo. YEL- tai MYEL-vakuutetulla vuositulolla tarkoitetaan eläkevakuutuksen vahvistettua vuosityötuloa ja TyEL-vakuutetulla TyEL-vuosipalkkaa. Kassan vakuutustaso ilmoitetaan aina koko vuoden tulona, vaikka liittyminen tapahtuisi kesken vuotta. Kassan jäsenmaksu ja työttömyyspäiväraha määritellään kassaan valitun vakuutustason perusteella. Jäsenmaksun määrä on Finanssivalvonnan vuosittain vahvistama prosenttiosuus jäsenen kassaan valitsemasta vakuutustasosta. Vuonna 2013 jäsenmaksu on 2,7 % vakuutuksen perusteeksi valitun työtulon euroa vuodessa ylittävästä osasta euron vuotuiseen työtuloon saakka ja tämän ylittävältä osalta 2 %. Jäsenmaksu peritään liittymiskuukaudesta lukien. Tämän oppaan sivulla kaksi on taulukko jäsenmaksun ja ansiopäivärahan suuruudesta eri vakuutustasoilla. Jäsenmaksun voi maksaa oman valintansa mukaan yhdessä, kahdessa tai neljässä erässä. Valittujen maksuerien eräpäivät ovat helmi-, huhti-, kesä- ja elokuun viimeinen päivä. Jos jäseneksi liittyy kesken vuotta, sovitetaan maksut em. aikatauluun siltä osin kuin se on mahdollista. Kassan jäsenmaksu on kokonaisuudessaan vähennyskelpoinen jäsenen henkilökohtaisessa verotuksessa. Tiedot maksetuista jäsenmaksuista toimitetaan vuosittain kassasta suoraan verottajalle. 8 AYT OPAS 2014

9 3.3 Muutokset jäsenyydessä Jäsen voi muuttaa kassaan valitsemaansa vakuutustasoa kirjallisella ilmoituksella, joko kassan verkkosivustolla sähköpostilla osoitteeseen tai puhelimitse numerossa Kassan vakuutustaso kannattaa tarkistaa vuosittain esimerkiksi jäsenmaksulaskutuksen yhteydessä ja ilmoittaa muutoksesta kassaan aina mahdollisimman nopeasti. Valitessaan kassaan vakuutustasoa jäsenen kannattaa muistaa, että yrittäjän työttömyyspäiväraha määritellään sen vakuutustason perusteella, jonka mukaan hän on vakuuttanut itsensä kassassa 18 kuukauden ajan ennen työttömyyttä. Kassaan valittu vakuutustaso ei saa olla suurempi kuin jäsenen lakisääteisen eläkevakuutuksen vuosityötulo. Päivärahan määrittelyssä otetaan huomioon työtulotasojen kuukausikeskiarvo työttömyyttä edeltäneen 18 kuukauden ajalta. Tuona aikana päivärahan perusteeksi tulevassa työtulossa voidaan työttömyysturvalain mukaan ottaa huomioon enintään 20 %:n korotus. Jos kassan vakuutustasoa nostaa enemmän kuin 20 %, korotettua tasoa tulee ylläpitää vähintään puolitoista vuotta, jotta myös 20 % ylittävä osuus otetaan työttömyyspäivärahan perusteeksi. Yrittäjän työttömyyspäivärahan määrittelystä on kerrottu tarkemmin tämän oppaan kappaleessa 5.2 sivulla 13. Jäsenellä on myös tietyin edellytyksin oikeus vapautukseen kassan jäsenmaksusta. Vapautuksen voi saada esimerkiksi jäsenyysajalta, jolloin jäsenen katsotaan olevan poissa työmarkkinoilta sairauden, äitiysloman, hoitovapaan tai päätoimisen opiskelun takia työvoimaviranomainen on todennut jäsenen työttömäksi jäsen on luopunut lakisääteisestä eläkevakuutuksestaan (YEL, MYEL, TyEL) jäsenen lakisääteisen eläkevakuutuksen vuosityötulo on pienempi kuin /vuosi Maksuvapautus merkitään voimaan jäsenen kirjallisen hakemuksen perusteella. Jäsenmaksuvapautus kestää siihen saakka, kun peruste maksuista vapauttamiselle on voimassa, kuitenkin korkeintaan seitsemän vuotta. 3.4 Osa-aika- tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevan yrittäjän jäsenyys Osa-aika- tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevan yrittäjän jäädessä työttömäksi hänen päivärahansa määräytyy ennen eläkettä vallinneen tilanteen mukaisesti. Edellytyksenä on, että jäsen on täyttänyt 18 kuukauden mittaisen yrittäjän työssäoloehdon eläkkeen alkamiseen mennessä. Jos eläkeaikainen alennettu eläkevakuutuksen työtulo on yli euroa vuodessa, jäsen maksaa jäsenmaksunsa kassaan tämän alennetun työtulon mukaan. Jos eläkeaikainen alennettu eläkevakuutuksen työtulo on alle euroa vuodessa, jäsen vapautetaan kassan jäsenmaksusta. Jos työssäoloehto AYT-kassassa ei ole eläkkeelle siirryttäessä täyttynyt ja eläkeaikainen alennettu eläketyötulo on vähintään euroa vuodessa, loppuosa työssäoloehdosta täyttyy alennetulla työtulolla. Eläkeaikainen jäsenmaksu määräytyy alennetun työtulon mukaan ja työttömyyspäiväraha työssäoloehdon täyttäneen ajan eläketyötulon kuukausikeskiarvon mukaan. 3.5 Kassasta eroaminen tai erottaminen Jäsen voi halutessaan erota kassasta kirjallisella ilmoituksella. Ilman eroilmoitusta jäsenyys katsotaan päättyneeksi viimeistään sen kalenterikuukauden lopussa, jolloin jäsen täyttää 68 vuotta. Jos jäsenen erotessa hänellä on jäsenyysajalta jäsenmaksua maksamatta, kassa toimittaa jäsenmaksusta erillisen laskun. Eronneella tai erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta saada takaisin kassalle suorittamiaan jäsenmaksuja, jotka kohdistuvat eroamis- tai erottamisajankohtaa edeltävään aikaan. AYT-kassan kassanjohtaja voi jäsentä kuultuaan antaa huomautuksen tai varoituksen tai erottaa jäsenyydestään sen, joka jäseneksi liittyessään on antanut vääriä tai harhaanjohtavia tietoja joka vilpillisesti on ilmoittanut väärin tai salannut jonkin päivärahan, koulutustuen tai muun kassan maksaman etuuden saantiin tai sen suuruuteen vaikuttavan seikan sekä joka kieltäytyy noudattamasta kassan sääntöjä tai kassan hallituksen antamia ohjeita AYT-kassan kassanjohtaja voi erottaa jäsenen siitä päivästä lukien, josta jäsenmaksut ovat maksamatta, jos jäsen ei ole maksanut jäsenmaksuja kassan säännöissä määrätyn ajan kuluessa. Erottamisesta annetaan jäsenelle aina valituskelpoinen päätös. 3.6 Kassan vaihtaminen Kassasta toiseen siirtyessä jäsenen kannattaa varmistaa, että jäsenmaksu vanhaan kassaan on maksettu eropäivään saakka. Kassajäsenyyksien välissä ei saa olla yli kuukauden vakuuttamatonta jaksoa, jotta edellisessä kassassa ansaittu työttömyysturva säilyy voimassa. Palkkatyöstä päätoimiseksi yrittäjäksi ja yrittäjyydestä palkkatyöhön siirtyvän ansioturvasta kerrotaan tarkemmin tämän oppaan luvussa kuusi. AYT OPAS

10 4. MILLOIN YRITTÄJÄ ON TYÖTÖN? Työ- ja elinkeinotoimisto selvittää, onko yrittäjä työtön. Yrittäjällä on oikeus työttömyyspäivärahaan, kun yritystoiminta on kokonaan lopetettu tai työllistyminen yrityksessä on päättynyt. 4.1 Yritystoiminnan lopettaminen Päätoimisesti yritystoiminnassa työllistyneelle työnhakijalle voidaan muiden edellytysten täyttyessä maksaa työttömyyspäivärahaa, kun koko yritystoiminta on lopetettu. Yritystoiminta voidaan katsoa kokonaan lopetetuksi tuotannollisen ja taloudellisen toiminnan päätyttyä. Tällöin yrittäjän on esitettävä TE-toimistolle selvitys siitä, että hän on luopunut YEL- tai MYEL-vakuutuksesta sekä jättänyt verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi ennakkoperintärekisteristä yrityksen poistamiseksi työnantajarekisteristä ja yrityksen poistamiseksi tai keskeyttämiseksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä. Yrityksen jättämisellä kaupparekisteriin ei ole merkitystä arvioitaessa yritystoiminnan lopettamista. Yritystoiminta katsotaan kokonaan lopetetuksi silloin, jos yritys on asetettu konkurssiin, osakeyhtiö tai osuuskunta on asetettu selvitystilaan, tai muun kuin osakeyhtiön purkamisesta on tehty yhtiömiesten kesken sopimus. Jos yrittäjä toimii selvitystilaan asetetussa yrityksessä selvitysmiehenä, siitä on aina ilmoitettava TE-toimistolle. Yritystoiminta voidaan katsoa kokonaan lopetetuksi myös silloin, kun muiden seikkojen perusteella on ilmeistä, että tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on loppunut. Kun yritystoiminta on lopetettu tai myyty, tehdään työttömyyskassalle selvitys yrityksen käyttö- ja vaihtoomaisuudesta sekä mahdollisesta myyntivoitosta. Myös omaan käyttöön jätetyn omaisuuden käypä arvo tulee selvittää kassalle. Selvitys on tehtävä, vaikka myyntivoittoa ei muodostuisikaan. 4.2 Yrittäjän työskentelyn päättyminen yrityksessä Päätoimisesti yritystoiminnassa työllistyneelle yrittäjälle voi syntyä oikeus työttömyyspäivärahaan myös, jos hänen työllistymisensä on päättynyt työttömyysturvalain tarkoittamassa tilanteessa. Tällaisia tilanteita ovat: yrittäjän työkyvyn pysyvä ja olennainen alentuminen Yrittäjän on täytynyt saada enimmäisaika Kelan sairauspäivärahaa ja hänen työkyvyttömyytensä täytyy edelleen jatkua. Lisäksi edellytetään, että hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on joko vireillä tai hylätty. yrittäjä on ollut palkansaajaan rinnastettava yrittäjä ja hänen toimeksiantosuhteensa on päättynyt Palkansaajaan rinnastettava yrittäjän asema tarkoittaa sitä, että yrittäjä tekee työsuorituksia toimeksiantosopimusten perusteella siten, että työsuoritus muistuttaa sen epäitsenäisen luonteen takia palkansaajana tehtävää työtä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että henkilö tekee työsuorituksen itse toimeksiantajan määräämällä tavalla, hän on toimeksiantosuhteessa samoihin harvalukuisiin toimeksiantajiin, hänellä ei ole kiinteää osto- tai myyntipaikkaa tai vastaavaa toimipaikkaa toiminnan harjoittamista varten, ja hänellä ei ole viimeisen vuoden aikana työnhakijaksi ilmoittautumisestaan ollut työsuoritusten tekemiseksi palveluksessaan työsuhteessa olevia työntekijöitä muutoin kuin satunnaisesti. Palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän toimeksiantojen tulee olla päättyneitä, tai jäljelle jääneet toimeksiannot eivät saa työllistää häntä päätoimisesti. Henkilön pitäminen palkansaajaan rinnastettavana yrittäjänä todetaan aina jälkikäteen. yritystoimintaa on pidettävä kausiluonteisena ja toimintakausi on päättynyt Kausiluonteisena pidetään yritystoimintaa, jota on luonnonolosuhteiden takia mahdollista harjoittaa keskimäärin yhteensä enintään kuuden kuukauden ajan vuodessa. Toiminnan tulee estyä nimenomaan luonnonolosuhteiden takia. Sillä, ettei toiminta ole koko vuotta kannattavaa luonnonolosuhteista johtuen, ei ole asiassa merkitystä. 10 AYT OPAS 2014

11 4.3 Osaomistaja-yrittäjän työskentelyn päättyminen yrityksessä Osaomistaja katsotaan työttömäksi yritystoiminnan päätyttyä kokonaan. Osaomistaja-yrittäjällä voi olla oikeus työttömyyspäivärahaan myös, jos hänen työllistymisensä yrityksessä on päättynyt seuraavien tilanteiden johdosta: työkyvyn pysyvä ja olennainen alentuminen Osaomistaja-yrittäjän on täytynyt saada enimmäisaika Kelan sairauspäivärahaa ja hänen työkyvyttömyytensä täytyy jatkua edelleen. Lisäksi edellytetään, että yrittäjän työkyvyttömyyseläkehakemus on joko vireillä tai hylätty. yritystoiminta on ollut luonnonolosuhteista johtuen kausiluonteista ja toimintakausi on päättynyt Kausiluonteisena pidetään yritystoimintaa, jota on luonnonolosuhteiden takia mahdollista harjoittaa vuodessa keskimäärin yhteensä enintään kuuden kuukauden ajan. Toiminnan tulee estyä nimenomaan luonnonolosuhteiden takia. Osaomistaja-yrittäjällä ei ole työttömäksi jäätyään oikeutta työttömyyspäivärahaan sen perusteella, että hän on ollut palkansaajaan rinnastettava yrittäjä ja hänen työskentelynsä on päättynyt. 4.4 Yrittäjän perheenjäsenen työskentelyn päättyminen yrityksessä Varsinaisen yrittäjän perheenjäsen, joka on työskennellyt yrityksessä, voi saada työttömyyspäivärahaa yritystoiminnan päättyessä kokonaan tai hänen työskentelynsä päätyttyä. Näissä tilanteissa edellytetään lisäksi aina, että yrittäjän perheenjäsenen omistusosuus yrityksestä on viimeisen kahden vuoden aikana ollut alle 15 %, eikä hänellä ole ollut muutoinkaan vastaavaa määräysvaltaa yrityksessä. Yrittäjän perheenjäsen voi olla oikeutettu päivärahaan kun: työkyky on alentunut pysyvästi ja olennaisesti Perheenjäsenyrittäjän on täytynyt saada enimmäisaika Kelan sairauspäivärahaa ja hänen työkyvyttömyytensä täytyy jatkua edelleen. Lisäksi edellytetään, että hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on joko vireillä tai hylätty. yritystoimintaa on pidettävä luonnonolosuhteista johtuen kausiluonteisena ja toimintakausi on päättynyt Kausiluonteisena pidetään yritystoimintaa, jota on luonnonolosuhteiden takia mahdollista harjoittaa vuodessa keskimäärin yhteensä enintään kuuden kuukauden ajan. Toiminnan tulee estyä nimenomaan luonnonolosuhteiden takia. Sillä, ettei toiminta ole koko vuotta kannattavaa luonnonolosuhteista johtuen, ei ole asiassa merkitystä. työllistyminen yrityksessä on ollut satunnaista Henkilö on työllistynyt päätoimisesti yritystoiminnassa enintään kuuden kuukauden ajan viimeisen kahden vuoden aikana yrityksessä työskentely on johtunut yksinomaan työllistymistä edistävään palveluun osallistumisesta tai muihin omaehtoisiin opintoihin liittyvästä harjoittelusta henkilön työ on loppunut tuotantosuunnan lopettamisen tai vastaavan syyn johdosta Tuotantosuunnan lopettamisesta on kyse esimerkiksi silloin, kun leipomon yhteydessä sen tuotteita myynyt myymälä lopettaa toimintansa muun leipomotoiminnan jatkuessa. henkilö on lomautettu kokoaikaisesti Edellytyksenä on, että henkilöllä on muu kuin YEL- tai MYEL-vakuutus ja että yrityksestä on lomautettu tai irtisanottu taloudellisista tai tuotannollisista syistä vuoden tarkastelujaksolla myös vähintään yksi perheen ulkopuolinen työntekijä Kokoaikaisella lomautuksella tarkoitetaan vähintään kalenteriviikon kestävää lomautusta henkilön työnteko ja palkanmaksu ovat keskeytyneet kokonaan työpaikkaa kohdanneen tulipalon tai poikkeuksellisen luonnontapaturman takia Edellytyksenä on, että henkilöllä on muu kuin YEL tai MYEL-vakuutus ja että yrityksessä on myös vähintään yksi perheen ulkopuolinen työntekijä, jonka työnteko ja palkanmaksu ovat keskeytyneet samasta syystä henkilön työ on loppunut yritystoiminnan edellytysten pysyväisluonteisen heikentymisen johdosta Edellytyksenä on, että yritystoiminnasta syntyvä tulo yrityksessä työskentelevää henkilöä kohti on vähemmän kuin euroa vuodessa, eikä yrityksessä työskentele muita kuin yrittäjän perheenjäseniä AYT OPAS

12 5. YRITTÄJÄN OIKEUS TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHAAN AYT-kassa maksaa jäsenilleen työttömyyspäivärahaa. Ennen päivärahan määrittelyä selvitetään, onko jäsen kerryttänyt AYT-kassassa yrittäjän työssäoloehdon. Yrittäjän työssäoloehto on täyttynyt, jos hakijalla on ollut kassan jäsenyysaikana vähintään 18 kuukautta olennaista yritystoimintaa. Vuonna 2015 yrittäjän työssäoloehto lyhenee 15 kuukauteen. Jos jäsen ei ole kerryttänyt AYT-kassassa yrittäjän työssäoloehtoa ja on toiminut yrittäjänä alle 18 kuukautta, selvitetään onko jäsenellä oikeus päivärahaan, joka perustuu palkansaajakassan jäsenenä saatuun palkkatuloon. Tätä päivärahaa kutsutaan palkansaajan jälkisuojapäivärahaksi. Tässä luvussa esitellään yrittäjän päivärahan määrittely eri tilanteissa. Omaa tilannetta arvioitaessa on keskeistä huomata, että työttömyysturvalain voimaan tulleen muutoksen myötä niin sanotusta työssäolohyvityksestä luovuttiin. Kuitenkin niiden jäsenten, jotka ovat aloittaneet yritystoiminnan viimeistään ja liittyneet AYT-kassan jäseneksi kuukauden kuluessa yritystoiminnan aloittamisesta ja palkansaajakassasta eroamisesta, on edelleen mahdollista täyttää yrittäjän työssäoloehto jo 12 kuukauden yritystoiminnan ja jäsenyysajan jälkeen työssäoloehtohyvityksen avulla. 5.1 Yrittäjän työssäoloehto Työttömyyspäivärahaan on oikeus työttömällä työnhakijalla (työttömyyden kriteereistä, ks. luku 4), joka täyttää yrittäjän työssäoloehdon. Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on ollut vähintään 18 kuukautta AYT-kassan jäsen (ks. työssäoloehtohyvitys viereisellä palstalla) ja toiminut saman ajan päätoimisena yrittäjänä siten, että yrittäjyys on laajuudeltaan olennaista. Yritystoiminta on laajuudeltaan olennaista, jos yrittäjän eläkevakuutustulo on vähintään työttömyysturvalaissa säädetyn alarajan (8 520 /vuosi) suuruinen. Eläkevakuutustulolla tarkoitetaan yrittäjän YEL- tai MYEL-vakuutuksen vahvistettua työtuloa sekä osaomistajan tai perheenjäsenyrittäjän TyEL-palkkaa. Tuloon ei lasketa mukaan vapaaehtoisia eläkevakuutuksia. Eläkevakuutusmaksujen tulee olla maksettu, jotta aika voidaan laskea mukaan yrittäjän työssäoloehtoon. Yrittäjän työssäoloehto voi kertyä vähintään neljän kuukauden jaksoissa työttömyyttä edeltäneen neljän vuoden tarkastelujakson aikana. Tarkasteluaikaa voidaan pidentää enintään seitsemällä vuodella esimerkiksi äitiysloman, hoitovapaan, sairausloman, opiskelun tai osa-aikaeläkkeen vuoksi. Sairaus-, osasairaus-, äitiyspäiväraha-, tai muu vastaava aika ei kerrytä työssäoloehtoa. Työssäoloehto ei myöskään kerry ajalta, jolta henkilö saa työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea yritystoiminnan päättymisen tai yritystoiminnassa työllistymisen päättymisen vuoksi. Työssäoloehtohyvitys Työssäoloehtohyvitys koskee vain henkilöä, joka on täyttänyt yrittäjän määritelmän viimeistään ja liittynyt AYTkassan jäseneksi viimeistään kuukauden kuluessa päätoimiseksi yrittäjäksi ryhtymisestä ja palkansaajakassasta eroamisesta. Jos yrittäjäksi ryhtyvä on palkansaajakassan jäsen ja siirtyy AYT-kassaan kuukauden kuluessa päätoimiseksi yrittäjäksi ryhtymisestä ja palkansaajakassasta eroamisesta, hän voi saada yrittäjän 18 kuukauden mittaiseen työssäoloehtoon enintään kuuden kuukauden työssäoloehtohyvityksen. Palkansaajakassasta yrittäjäkassaan siirtyneellä jäsenellä voi siis olla oikeus yrittäjäpäivärahaan jo 12 kuukauden AYT-kassan jäsenyyden jälkeen. Hyvityksen saaminen edellyttää, että AYT-kassaan siirtyvälle henkilölle on kertynyt työssäoloehdon täyttävää työtä palkansaajakassan jäsenenä. Jos työssäoloehdon täyttävää työtä on kertynyt esimerkiksi vain kolme kuukautta, työssäoloehtohyvitys yrittäjäkassaan siirryttäessä on kolme kuukautta. Poissa työmarkkinoilta Yrittäjiä koskeva kooste työttömyysturvalain muutoksista sivulla kolme. Henkilön katsotaan olevan työmarkkinoilla, jos hän on työllistynyt työttömyysturvalain tarkoittamassa yritystoiminnassa tai palkkatyössä tai ollut työnhakijana työvoimatoimistossa. 12 AYT OPAS 2014

13 Jos yrittäjä on ilman hyväksyttävää syytä ollut poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta, hän menettää ansiopäivärahaoikeutensa. Hyväksyttävä syy työmarkkinoilta poissaoloon on esimerkiksi sairaus, äitiysloma tai päätoiminen opiskelu. 5.2 Yrittäjän työttömyyspäivärahan määrittely Yrittäjäpäivärahan perusteena oleva työtulo Yrittäjän päiväraha määritellään hänen kassaan valitsemansa työtulon perusteella, joka saa olla enintään lakisääteisen eläkevakuutustyötulon suuruinen. Mukaan määrittelyyn otetaan ne kuukaudet, joina yrittäjän vahvistettu eläkevakuutustulo on vähintään laissa säädetyn alarajan suuruinen (8 520 /vuosi). Jos AYT-kassaan valittu työtulo on vaihdellut, päiväraha määritellään työttömyyttä edeltäneiden 18 kuukauden työtulojen kuukausikeskiarvon perusteella. Eläkevakuutustulo ja AYT-kassan työtulo ilmoitetaan vuosityötulona. Päivärahaa laskettaessa vuosityötulo jaetaan 12 kuukaudella kuukausituloksi. Kuukausitulosta saadaan päiväpalkka jakamalla se 21,5 työpäivällä. 20 prosentin sääntö Päivärahan määrittelyssä otetaan huomioon työtulotasojen kuukausikeskiarvo työttömyyttä edeltäneiden 18 kuukauden ajalta. Tuona aikana työtulossa voidaan työttömyysturvalain mukaan ottaa huomioon enintään 20 % korotus. Jos kassan työtuloa nostaa enemmän kuin 20 %, korotettua tasoa tulee ylläpitää vähintään 18 kuukautta, jotta myös 20 % ylittävä osuus otetaan ansiopäivärahan perusteeksi. Esimerkki 20 prosentin säännöstä: Jäsen on liittynyt kassaan Ajalla kassan valittu työtulo on ollut /vuosi. Jäsen on korottanut alkaen kassaan valitun työtulonsa tasolle /vuosi. a) Jos jäsen jää työttömäksi ennen kuin korotuksesta kulunut 18 kk, esim lähtien, työtulo on ollut 12 kk tasolla ja edeltävät 6 kk tasolla , joka on 20 %:lla korotettuna / vuosi. Päivärahan perusteena oleva kuukausitulo lasketaan tällöin seuraavasti: [6 x ( /12) + 12 x ( /12)] / 18 = 1 888,89 b) Jos jäsen jää työttömäksi aikaisintaan 18 kk:n kuluttua työtulon korotuksesta, esim alkaen, työtulo on ollut tasolla /vuosi koko työttömyyttä edeltäneen 18 kk:n ajan. Osa-aika- tai osatyökyvyttömyyseläkkeeltä työttömäksi Osa-aikaeläkkeellä tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevan yrittäjän jäädessä työttömäksi hänen päivärahansa määräytyy ennen eläkettä vallinneen tilanteen (täyden työtulotason) mukaisesti edellyttäen, että jäsen on täyttänyt AYT-kassassa yrittäjän työssäoloehdon eläkkeelle jäädessään. Jos AYT-kassan jäsen siirtyy osa-aikaeläkkeelle, hänen tulee ottaa yhteys kassaan työtulo- ja jäsenmaksukysymysten selvittämiseksi. Jos osa-aikaeläkkeellä oleva yrittäjä jää työttömäksi, osa-aikaeläkkeen maksu päättyy. Osatyökyvyttömyyseläke vähennetään päivärahasta, jos sen maksaminen jatkuu työttömyysaikana. Yrittäjäpäivärahan suuruus Ansiosidonnainen päiväraha koostuu perusosasta, ansio-osasta ja mahdollisesta lapsikorotuksesta ja mahdollisesta korotusosasta Perusosan suuruus vuonna 2014 on 32,66 /päivä. Ansio-osa on 45 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos vuosityötulo ylittää ,60, ansio-osa on sen ylimenevältä osalta 20 %. Lapsikorotuksia maksetaan, jos huollettavana on alle 18-vuotiaita lapsia. Jos huollettavat eivät ole omia lapsia, päivärahahakemukseen liitetään ote talonkirjasta tai muu luotettava selvitys. Lapsikorotukset vuonna 2014 ovat: yhdestä lapsesta 5,27 /päivä kahdesta lapsesta 7,74 /päivä kolmesta tai useammasta lapsesta 9,98 /päivä Esimerkki päivärahan laskemisesta Yrittäjä on vakuuttanut itsensä AYT-kassassa euron vuosityötulosta ja hänellä on kaksi lasta. Kuukausitulo = / 12 kk = 1 666,67 /kk Päiväpalkka= 1 667,67 / 21,5 = 77,52 Ansio-osa = (45/100) * (77,52 /pv - 32,66 /pv) = 20,19 Ansiopäiväraha = perusosa + ansio-osa +lapsikorotus Ansiopäiväraha = 32,66 /pv + 20,19 /pv + 7,74 /pv = 60,59 /pv Maksettava päiväraha lapsikorotuksineen saa kuitenkin olla enintään 90 % päiväpalkasta. Päivärahan perusteena oleva kuukausitulo on tällöin: /12 = AYT OPAS

14 AYT-kassan verkkosivustolla on päivärahalaskuri, jolla voit laskea päivärahasi (myös korotetun päivärahan) suuruuden tarkkaan eri työtuloilla. Yrittäjäpäivärahan korotettu ansio-osa Yrittäjäpäivärahaa saavalla henkilöllä on oikeus korotettuun ansio-osaan vain työllistymistä edistävän palvelun ajalta (ks. luku 10). Korotettua ansiopäivärahaa maksetaan enintään 200 päivän ajalta riippumatta siitä, maksetaanko täyttä vai soviteltua etuutta. Korotettu ansio-osa on 65 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos vuosityötulo ylittää ,60, korotettu ansio-osa on sen ylimenevältä osalta 37,5 %. 5.3 Palkansaajan työssäoloehto AYT-kassa voi maksaa päivärahaa myös yrittäjyyttä edeltäneen palkkatulon perusteella. Tätä päivärahaa kutsutaan palkansaajan jälkisuojapäivärahaksi. Palkansaajan jälkisuojapäivärahaa maksetaan henkilölle joka ei ole täyttänyt yrittäjän työssäoloehtoa AYTkassassa, joka on toiminut yrittäjänä alle 18 kuukautta ja jonka palkansaajan työssäoloehto on voimassa Palkansaajan jälkisuojaoikeudesta on kerrottu tarkemmin kappaleessa 6.1. Palkansaajan työssäoloehdon pituus on joko 34 tai 26 kalenteriviikkoa. 26 viikon työssäoloehtoa käytetään, jos henkilö on jälkeen ollut yhden kalenteriviikon palkansaajan työssäoloehdon täyttävässä työssä. Jos henkilö ei ole työskennellyt palkkatyössä edellä mainituin tavoin, häneen sovelletaan 34 kalenteriviikon työssäoloehtoa. Työssäoloehtoa kerryttää jokainen työviikko, jolloin työtä on ollut vähintään 18 tuntia ja työstä on maksettu työehtosopimuksen mukainen palkka. Työn ei tarvitse olla yhdenjaksoista, mutta työssäoloehdon tulee täyttyä 28 kuukauden mittaisen tarkastelujakson aikana. Tarkastelujakso alkaa siitä päivästä, jolloin henkilö on ilmoittautunut työnhakijaksi. Tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään seitsemällä vuodella työttömyysturvalaissa hyväksyttävästä syystä kuten sairauden, alle 3-vuotiaan lapsen hoidon tai päätoimisen opiskelun vuoksi. Työssäoloehdon voimassaolo päättyy henkilön oltua poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta ilman hyväksyttävää syytä tai yritystoiminnan jatkuttua yli 18 kuukautta. 5.4 Palkansaajaperusteisen jälkisuojapäivärahan määrittely Jälkisuojan perusteella maksettava työttömyyspäiväraha lasketaan yrittäjyyttä edeltäneen 34/26 viikon vakiintuneen palkkatulon perusteella. Vakiintuneeseen palkkaan huomioidaan normaalin kuukausipalkan ja luontoisetujen lisäksi mm. ilta- ja vuorotyölisät ja työajanlyhennyskorvaukset. Tulospalkkiot ja bonukset huomioidaan niiden ansaintaajankohdan mukaan. Palkanmäärittelyssä ei huomioida mm. lomarahaa, lomakorvausta tai työsuhteen päättyessä maksettua kertakorvausta. Jälkisuojan perusteella maksettavaa palkansaajan päivärahaa ei määritellä uudelleen, jos uudelleen lasketun palkan mukainen päivärahakauden enimmäisaika alkaa vuoden kuluessa edellisen enimmäisajan alkamisesta, ja henkilön päivärahan perusteena oleva palkka on laskettu edellisen päivärahakauden enimmäisajan alkaessa. Jos henkilö on saanut palkansaajakassasta työttömyyspäivärahaa ennen yrittäjyyden aloittamista, AYT-kassa maksaa hänelle samansuuruista päivärahaa, kuin hän on saanut ennen yrittäjäksi ryhtymistään. Palkansaajaperusteisen jälkisuojapäivärahan suuruus Kun päivärahaa määritellään, lasketaan ensin päivärahan perusteena olevasta vakiintuneesta tulosta kuukausipalkka. Palkkaan tehdään aina työeläkemaksusta johtuva vähennys. Vähennyksen suuruus on 4,13 prosenttia vuonna Päiväraha lasketaan tästä kuukausipalkasta. Päiväraha muodostuu perusosasta, ansio-osasta, lapsikorotuksista ja mahdollisesta korotusosasta. Perusosan suuruus vuonna 2014 on 32,66 /päivä. Ansio-osa on 45 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos vuosityötulo ylittää ,60, ansio-osa on sen ylimenevältä osalta 20 %. Lapsikorotuksia maksetaan, jos huollettavana on alle 18-vuotiaita lapsia. Jos huollettavat eivät ole omia lapsia, päivärahahakemukseen liitetään ote talonkirjasta tai muu luotettava selvitys. Lapsikorotukset vuonna 2014 ovat: yhdestä lapsesta 5,27 /päivä kahdesta lapsesta 7,74 /päivä kolmesta tai useammasta lapsesta 9,98 /päivä Palkansaajan korotettu päiväraha ja muutosturva Päivärahan korotettu ansio-osa lasketaan siten, että korotettu ansio-osa on 65 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Perusosa on 32,66 /päivä. Jos palkka on kuukaudessa suurempi kuin 3429,30, ansio-osa on tämän rajan ylittävältä osalta 37,5 %. 14 AYT OPAS 2014

15 Palkansaajan jälkisuojapäiväraha voidaan maksaa korotettuna pitkän työuran perusteella, kun henkilö on irtisanottu Korotettua päivärahaa maksetaan enintään 100 päivää. Jos enimmäisaika on alkanut tai sen jälkeen, maksetaan korotettua päivärahaa enintään 90 päivää. Edellytyksenä on, että henkilö on irtisanottu, ja että hän on ollut ennen työn menettämistä palkansaajakassan jäsen vähintään 5 vuotta ja hänellä on eläkevakuutettua työhistoriaa vähintään 20 vuotta. Työstä irtisanoutuneella ei siten ole oikeutta korotettuun työttömyyspäivärahaan. Lisäksi edellytetään, että henkilö on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi 60 päivän kuluessa työsuhteensa päättymisestä. työllistymistä edistävän palvelun ajalta Työttömyyspäiväraha voidaan maksaa korotettuna enintään 200 päivän ajalta henkilölle, joka osallistuu työllistymistä edistävään palveluun, josta on sovittu TE-toimiston kanssa tehdyssä työllistymissuunnitelmassa. 5.5 Päivärahan enimmäismaksuaika Päivärahaa on oikeus saada viiden arkipäivän mittaisen omavastuuajan jälkeen. Päivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa enintään 500 päivältä. Jos jäsen on saanut välittömästi ennen yrittäjyyden aloittamista päivärahaa palkansaajakassasta, AYT-kassasta voidaan maksaa hakijalle työttömyyspäivärahaa aiemman kassan maksamat päivät mukaan lukien yhteensä enintään 500 päivää tulleen lakimuutoksen perusteella ansiopäivärahan ansio-osan kestoa voidaan kuitenkin tiettyjen edellytysten täyttyessä vähentää 100 päivällä. Maksettavan ansioosan kestoaikaan vaikuttavatkin jatkossa sekä hakijan työ historian pituus että TE-toimiston tarjoamista aktiivitoimista kieltäytyminen tai tällaisen palvelun keskeyttäminen. Lakimuutos koskee hakijoita, joiden enimmäisaika alkaa tai sen jälkeen. Jos ansiopäivärahan hakijalla on työhistoriaa alle kolme vuotta, AYT-kassa maksaa ansiopäivärahaa enintään 400 päivältä ja sen lisäksi 100 päivän ajalta peruspäivärahan suuruista päivärahaa. Jos hakija kieltäytyy TE-toimiston tarjoamista aktiivitoimista tai keskeyttää tällaisen työllistymistä edistävän palvelun ensimmäisen 250 päivärahapäivän aikana ilman hyväksyttävää syytä, maksettava ansio-osa lyhenee 100 päivällä, ellei hänelle ole maksettu työllistymistä edistävän palvelun ajalta korotettua ansiopäivärahaa vähintään 40 päivältä ensimmäisen 250 päivärahapäivän aikana. Jos ansio-osan enimmäismaksuaikaa on lyhennetty, AYTkassa maksaa ansiopäivärahaa peruspäivärahan suuruisena viimeisen 100 tai 200 päivän ajalta. Yrittäjäpäivärahaa saavalla hakijalla ei ole oikeutta 500 päivän jälkeen ns. lisäpäiviin. Jos yrittäjän 500 päivän enimmäismäärä täyttyy ja työttömyys kuitenkin vielä jatkuu, hän voi hakea peruspäivärahan (32,66 /pv) suuruista työmarkkinatukea Kelasta. 5.6 Palkansaajaperusteiseen päivärahaan liittyvät lisäpäivät Ikääntyneellä työttömällä, joka jää työttömäksi saaden palkansaajan jälkisuojapäivärahaa, voi olla oikeus saada lisäpäiviä 500 päivän täytyttyä seuraavasti: Lisäpäivät vuosina syntyneille Jos vuosina syntynyt henkilö täyttää 59 vuotta, ennen kuin hänen 500 päivän enimmäisaikansa täyttyy, hänelle voidaan maksaa 500 päivän lisäksi työttömyyspäivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana hän täyttää 65 vuotta. Lisäksi edellytetään, että henkilöllä on työssäoloaikaa vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Lisäpäivät vuonna 1955 tai sen jälkeen syntyneille Jos vuonna 1955 tai sen jälkeen syntynyt henkilö täyttää 60 vuotta ennen kuin hänen 500 päivän enimmäisaikansa täyttyy, hänelle voidaan maksaa 500 päivän lisäksi työttömyyspäivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana hän täyttää 65 vuotta. Lisäksi edellytyksenä on, että henkilöllä on työssäoloaikaa vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Lisäpäivät vuonna 1957 tai sen jälkeen syntyneille Jos vuonna 1957 tai sen jälkeen syntynyt henkilö täyttää 61 vuotta ennen kuin hänen 500 päivän enimmäisaikansa täyttyy, hänelle voidaan maksaa 500 päivän lisäksi työttömyyspäivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana hän täyttää 65 vuotta. Lisäksi edellytyksenä on, että henkilöllä on työssäoloaikaa vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Vuosina syntynyt henkilö voi halutessaan siirtyä lisäpäiviltä vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana ilman varhennusvähennystä. AYT OPAS

16 5.7 Ei oikeutta työttömyyspäivärahaan Jos työttömyyspäivärahaoikeuden edellytykset eivät täyty, henkilöllä voi kuitenkin olla oikeus peruspäivärahaan tai työmarkkinatukeen. Nämä etuudet ovat samansuuruisia (32,66 /päivä vuonna 2014) ja niiden hakemisesta voi tiedustella Kelan toimipisteistä. Yleensä yrittäjän kannattaa jäädä AYT-kassan jäseneksi, vaikka hänen työssäoloehtonsa ei olisikaan täyttynyt. Jos yritystoiminta myöhemmin jatkuu, voidaan yrittäjyysajat laskea yhteen uutta työssäoloehtoa tarkasteltaessa. Palkkatyöhön lähtevän kannattaa heti palkkatyön alettua siirtyä palkansaajakassan jäseneksi. AYT-kassa ei peri jäsenmaksua työttömyyden ajalta. 16 AYT OPAS 2014

17 6. JÄLKISUOJAOIKEUS- JA PÄIVÄRAHA Työttömyysturvajärjestelmässä yrittäjätyöstä voi vakuuttaa itsensä yrittäjäkassassa ja palkkatyöstä palkansaajakassassa. Jos palkansaajasta yrittäjäksi siirtyvä haluaa säilyttää ansioturvansa voimassa ilman katkoksia, hänen tulee liittyä AYT-kassaan kolmen kuukauden sisällä yritystoiminnan aloittamisesta. Yrittäjästä palkansaajaksi siirtyvän henkilön kannattaa puolestaan liittyä palkansaajakassaan heti hänen siirryttyään yrittäjästä palkansaajaksi. Työttömyyspäivärahaa haetaan siitä kassasta, jonka jäsen henkilö on työttömyyden alkaessa. Työttömänä ei yleensä täytä työttömyyskassan liittymisedellytystä, joten työttömyysaikana kassaa ei voi enää vaihtaa. Jos työttömänä ottaa vastaan osa-aikaisenkin palkkatyön, voi liittyä palkansaajakassaan jatkaen sovitellun päivärahan hakemista sieltä. 6.1 Palkansaajasta yrittäjäksi Palkansaajasta yrittäjäksi ryhtyvällä on mahdollisuus katkottomaan työttömyysturvaoikeuteen. Katkoton työttömyysturva toteutuu palkansaajan jälkisuojan avulla. Yrittäjän työssäoloehdosta on kerrottu tarkemmin kappaleessa 5.1. Jälkisuojan siirtymisen edellytyksenä on, että henkilö: liittyy kassaan kuukauden sisällä palkansaajakassasta eroamisesta. Lisäksi edellytetään, että jäsenmaksut palkansaajakassaan on maksettu eropäivään saakka. Kassasta erotetulla ei ole oikeutta palkansaajan jälkisuojaan. on ehtinyt kerryttää palkansaajan työssäoloehdon palkansaajakassassa. Työssäoloehdon tulee olla voimassa työttömäksi jäädessä. Palkansaajan jälkisuoja Palkansaajakassasta yrittäjäkassaan siirtynyt henkilö voi siirtää palkansaajan työssäoloehdon kokonaisuudessaan mukanaan yrittäjäkassaan niin sanotun jälkisuojan avulla. Jälkisuoja tarkoittaa henkilön oikeutta saada palkansaajana ansaittua päivärahaa AYT-kassasta hänen jäädessään työttömäksi ennen kuin yrittäjän työssäoloehto on täyttynyt ja toimittuaan yrittäjänä alle 18 kuukautta. Jos yritystoiminnan aloittaa saadessaan työttömyyspäivärahaa palkansaajakassasta, jälkisuojaoikeus koskee palkansaajakassasta jäljellä olevia päiviä. Jos henkilö on saanut palkansaajakassasta päivärahaa 400 päivältä, jälkisuoja koskee jäljellä olevia 100 päivää (ja mahdollisia lisäpäiviä). Jos henkilö on saanut työttömyyspäivärahaa täydet 500 päivää, jälkisuojan perusteella ei voida maksaa päivärahaa. Jos henkilö ryhtyy yrittäjäksi välittömästi palkkatyön päätyttyä ja on kerryttänyt palkansaajan työssäoloehdon, hän saa jälkisuojan perusteella päivärahaa enimmäismaksuajan (500 päivää). Jos henkilö ei ole saanut työttömyyspäivärahaa palkansaajakassasta välittömästi ennen yritystoiminnan aloittamista, edellytetään, että 34/26 viikkoa palkansaajan työssäoloehtoa on täyttynyt 28 kuukauden tarkastelujaksolla. 26 viikon tarkastelujaksoa käytetään, jos henkilö on jälkeen ollut yhden kalenteriviikon palkansaajan työssäoloehdon täyttävässä työssä ja muussa tapauksessa käytetään 34 viikon työssäoloehtoa. Tarkastelujakso alkaa siitä päivästä, jolloin henkilö on yritystoiminnan päättymisen jälkeen ilmoittautunut työnhakijaksi. Palkansaajan jälkisuojaan saattaa sisältyä myös oikeus korotettuun työttömyyspäivärahaan pitkän työhistorian perusteella sekä mahdollisesti myös oikeus palkansaajan lisäpäiviin. Palkansaajan jälkisuojapäivärahan määrittelystä on kerrottu tarkemmin kappaleessa 5.4. Kassaan liittymisen ajankohta vaikuttaa työttömyyspäivärahaoikeuteen. Katkottoman ansioturvan saa ainoastaan liittymällä AYTkassaan kolmen kuukauden sisällä yritystoiminnan aloittamisesta. Jos yrittäjä ei ole ehtinyt liittyä AYT-kassaan kolmen kuukauden sisällä yritystoiminnan aloittamisesta, kannattaa kuitenkin liittyä mahdollisimman nopeasti, jotta katkos työttömyysturvassa on mahdollisimman lyhyt. AYT OPAS

18 Esimerkkejä ja sen jälkeen yritystoimintansa aloittaneille ja kassaan liittyneille palkansaajan jälkisuojasta eri tilanteissa. Ansioturva kassaa vaihdettaessa AYT-kassaan liittymishetki Palkansaajan työttömyyspäiväraha Yrittäjän työttömyyspäiväraha Katkos työttömyyspäivärahaan, mikäli ei ole jäänyt työttömäksi ensimmäisen 18 kk aikana 1 15 kk YRITYSTOIMINNAN ALKAMINEN 2 3 kk 15 kk 6 kk 12 kk 3 kk 3 18 kk 15 kk 0 kk 6 kk 12 kk 18 kk 24 kk 30 kk 36 kk 1. Henkilö liittyy AYT-kassaan heti yrittäjäksi ryhtymisestä ja palkansaajakassasta eroamisesta Yrittäjä voi siirtää AYT-kassaan jälkisuojaoikeutensa, eli oikeutensa palkansaajaperusteiseen työttömyyspäivärahaan. Jälkisuojaoikeus on voimassa, kunnes yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kuitenkin enintään 18 kuukauden ajan yrittäjäksi ryhtymisestä lukien. Työttömyysturvaan ei tule katkosta. 2. Henkilö liittyy AYT-kassaan kolmen / kuuden kuukauden sisällä yrittäjäksi ryhtymisestä Kolmen kuukauden sisällä Jos palkansaajakassan jäsen liittyy AYT-kassaan kolmen kuukauden sisällä yrittäjäksi ryhtymisestä, jälkisuojaoikeus on voimassa kunnes yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kuitenkin enintään 18 kuukauden ajan yrittäjäksi ryhtymisestä lukien. Työttömyysturvaan ei tule katkosta. 3. Henkilö jää palkansaajakassan jäseneksi Jos henkilö jää palkansaajakassan jäseneksi, hänellä on 18 kuukauden jälkisuojaoikeus palkansaajaperusteiseen työttömyyspäivärahaan. Toimittuaan yrittäjänä vähintään 18 kuukautta hänen on erottava palkansaajakassasta ja hän menettää oikeutensa työttömyyspäivärahaan. Jos hän liittyy AYT-kassaan vasta tällöin, hänen tulee kerryttää AYT-kassan jäsenyysaikana 15 kk:n mittainen yrittäjän työssäoloehto saadakseen työttömyyspäivärahaa. Jälkisuojan edellytyksenä on, että henkilö on liittynyt AYT-kassaan kuukauden sisällä palkansaajakassasta eroamisesta. Kuuden kuukauden sisällä Tässä tilanteessa jälkisuoja on voimassa 18 kuukauden ajan yrittäjäksi ryhtymisestä lukien. Jälkisuojaoikeuden päätyttyä ansioturvaoikeuteen tulee kolmen kuukauden mittainen katkos, koska yrittäjän 15 kuukauden pituinen työssäoloehto ei ehdi täyttyä jäljellä olevana jälkisuoja-aikana. 18 AYT OPAS 2014

19 6.2 Yrittäjästä palkansaajaksi Yrittäjän jälkisuoja Jos AYT-kassassa työssäoloehdon täyttänyt henkilö on siirtynyt palkansaajakassaan ja jäänyt työttömäksi ennen kuin hänen palkansaajan työssäoloehtonsa on täyttynyt, hän voi saada palkansaajakassasta AYT-kassassa valittuun työtuloon perustuvaa työttömyyspäivärahaa. Tämä yrittäjän jälkisuoja on voimassa siihen asti, kunnes palkansaajan työssäoloehto täyttyy. Yrittäjän jälkisuojapäivärahan edellytyksenä on lisäksi, että yrittäjän työssäoloehto on voimassa henkilön jäädessä työttömäksi. Työssäoloehdon tulee lisäksi täyttyä työttömyyttä välittömästi edeltäneen 48 kuukauden tarkastelujakson aikana. Yrittäjän jälkisuojan edellytyksenä on, että henkilö: liittyy palkansaajakassaan kuukauden sisällä AYTkassasta eroamisesta ja että hänen jäsenmaksunsa on maksettu kassan sääntöjen edellyttämällä tavalla eropäivään saakka. Kassasta erotetulla ei ole oikeutta yrittäjän jälkisuojaan. on ehtinyt AYT-kassassa kerryttää yrittäjän työssäoloehdon. Jos henkilö on saanut AYT-kassasta työttömyyspäivärahaa yrittäjän työssäoloehdon perusteella, jälkisuojaoikeus koskee AYT-kassasta jäljellä olevia päiviä. AYT OPAS

20 7. JOS JÄÄT TYÖTTÖMÄKSI 7.1 Työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon AYT-kassa voi maksaa työttömyyspäivärahaa työttömälle henkilölle, joka on ilmoittautunut TE-toimistoon työnhakijaksi ja täyttää työssäoloehdon. Työssäoloehdosta on kerrottu tarkemmin oppaan kappaleessa 5.1. TE-toimisto suosittelee, että työttömäksi työnhakijaksi rekisteröidyttäisiin ensisijaisesti TE-toimistojen Oma Työnhaku verkkopalvelussa (www.te-palvelut.fi). Muista ilmoittautuessasi merkitä olevasi AYT-kassan jäsen. Näin varmistat, että TE-toimiston lausunto tulee oikeaan kassaan. Ilmoittautumisen jälkeen TE-toimisto tutkii, onko yritystoiminta tai työllistyminen yrittäjänä päättynyt. Tämän jälkeen TE-toimisto antaa kassalle asiasta sitovan työvoimapoliittisen lausunnon. todistus työnantajarekisteristä poistamisesta todistus yrityksen vuokrasopimuksen tai muiden sopimusten päättymisestä todistus toimeksiantosuhteen päättymisestä ja esimerkiksi kirjanpitäjän todistus toimeksiantajien lukumäärästä (palkansaajaan rinnastettava yrittäjä) päätös sairauspäivärahaoikeuden päättymisestä, sekä todistus työkyvyttömyyseläkkeen hakemisesta lomautusilmoitus ja todistus, josta ilmenee, että yrityksestä on kuluneen vuoden aikana ollut lomautettuna myös muita työntekijöitä Työttömyyspäivärahaa saadakseen työnhaun tulee olla voimassa katkotta. Jos työnhaku jää uusimatta TE-toimiston kanssa sovittuna aikana, työttömyysetuutta ei voi saada siltä ajalta, jolloin työnhaku ei ole ollut voimassa. Työnhaun uusiminen hoidetaan aina TE-toimistossa heidän ohjeidensa mukaan. Työvoimapoliittisesta lausunnosta ei voi valittaa, mutta kun henkilö toimittaa kassalle päivärahahakemuksen, hän saa kassalta päätöksen, joka on valituskelpoinen. Työnhaku tilapäisen ulkomaanmatkan tai loman ajalta Työnhakijan ei ole välttämätöntä ilmoittaa TE-toimistoon tilapäisistä ulkomaanmatkoistaan, kunhan hän pystyy vastaanottamaan hänelle mahdollisesti tarjotun työn tai TE-toimiston tarjoaman työllistymistä edistävän palvelun kohtuullisen ajan kuluessa. Kassa ei voi koskaan maksaa päivärahaa vastoin TEtoimiston lausuntoa. Päivärahan saannin työvoimapoliittisista edellytyksistä on kerrottu tarkemmin luvussa 4. Muista kertoa olevasi AYT-kassan jäsen, kun ilmoittaudut TE-toimistoon. Näin varmistat, että TE-toimiston lausunto tulee oikeaan kassaan. TE-toimistoon tulee tarvittaessa toimittaa yritystoiminnan päättymiseen liittyviä asiakirjoja. Lisätietoa asiakirjoista saat TE-toimistosta. Yritystoiminnan päättymisen voit osoittaa esimerkiksi seuraavilla asiakirjoilla: todistus eläkevakuutuksen lopettamisesta sopimus yhtiön purkamisesta kauppakirja, jos yritys tai osa siitä on myyty todistus konkurssiin tai selvitystilaan asettamisesta todistus yrityksen poistamisesta ennakonperintä- ja alv-rekisteristä Työnhakijan vastuulla on tarkistaa, että hänen TE - toimistoon antamansa yhteystiedot ovat voimassa myös ulkomaanmatkan ajan. Jos työnhakija haluaa lomailla olematta TE-toimiston tavoitettavissa, hän voi ilmoittaa TE-toimistoon pitävänsä lomaa. Tällöin hänelle ei tehdä työtarjouksia, eikä hän voi saada työttömyyspäivärahaa. Hakijan tulee olla työmarkkinoiden käytettävissä ja ilmoittaa hakemuksessa olevansa työtön, jotta päivärahaa voidaan maksaa. Työnhakijan täytyy olla valmis vastaanottamaan TE-toimiston tarjoamaa omaa työkykyään vastaavaa työtä. Lisätietoja työvoimapoliittiseen lausuntoon liittyvistä asioista sekä työnhausta saat työhallinnon valtakunnallisesta työttömyysturvaneuvonnasta puh AYT OPAS 2014

Osuuskunnat ja ansioturva

Osuuskunnat ja ansioturva Osuuskunnat ja ansioturva Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö Mäkelänkatu 2 C, 4 krs. 00500 HELSINKI www.tyj.fi Sisältö Yrittäjä määritelmä työttömyysturvalaissa Ansiopäivärahan saamisen edellytykset Yrittäjän

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE

PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE JÄSENYYS Varmista, että Sinulla ei ole maksamattomia jäsenmaksuja. Jos olet itse maksanut jäsenmaksusi, liitä hakemukseesi kopio viimeisestä maksutositteesta. Maksamattomat jäsenmaksut

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset 2017

Työttömyysturvan muutokset 2017 Työttömyysturvan muutokset 2017 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisällys Lainmuutokset 2017 Päivärahakauden enimmäisaika Päivärahan korotusosat Omavastuuaika Päivärahan määrittelyn muutoksia Alle kahden

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen Työttömyysturvan muutokset Pääluottamusmiestapaaminen 14.10.2016 Lakimuutokset Osa ehdotuksista on jo valiokuntakäsittelyssä ja ovat olleet tiedossa jo keväästä 2016 SEN LISÄKSI: Hallituksen kokoama työllisyystyöryhmä

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EV 10711996 vp- HE 72/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7211996 vp laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta.

Lisätiedot

Sisältää liittymislomakkeen. Yrittäjän työttömyysturvaopas 2011

Sisältää liittymislomakkeen. Yrittäjän työttömyysturvaopas 2011 Sisältää liittymislomakkeen Yrittäjän työttömyysturvaopas 2011 2 AYT:N JÄSENMAKSU JA PÄIVÄRAHAN SUURUUS VUONNA 2011 JÄSENMAKSU: PÄIVÄRAHA: 2,7 % 5.800 /v ylittävästä työtulon osasta 25.000 /v työtuloon

Lisätiedot

AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA

AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA 2017 AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisältää liittymislomakkeen YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA KASSAJÄSENYYS KANNATTAA Yrittäjäksi lähtemisen tarkoitus on yleensä toimeentulon ja riippumattomuuden

Lisätiedot

Työttömyysturvaa yrittäjille, osakkaille ja yrittäjän perheenjäsenille

Työttömyysturvaa yrittäjille, osakkaille ja yrittäjän perheenjäsenille Työttömyysturvaa yrittäjille, osakkaille ja yrittäjän perheenjäsenille Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa www.syt.fi 2017 Työttömyysturvaa yrittäjille, osakkaille ja yrittäjän perheenjäsenille Uskalla yrittää,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2013. 1049/2013 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2013. 1049/2013 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2013 1049/2013 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 Eduskunnan

Lisätiedot

HE 189/2005 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. maksettu ajalta 1 päivästä huhtikuuta lukien. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäisaikaa

HE 189/2005 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. maksettu ajalta 1 päivästä huhtikuuta lukien. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäisaikaa HE 189/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi. Esityksessä

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä osasairauspäivärahaa koskevaksi

Lisätiedot

Tiivistelmä työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä

Tiivistelmä työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä Tiivistelmä työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 16.9.2015 vanhempi hallitussihteeri Timo Meling Työ- ja elinkeinohallinnon organisaatio työ-

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

JÄSENYYDEN. Vakuuttava työttömyyskassa. Vakuutetun oikeudet ja velvollisuudet

JÄSENYYDEN. Vakuuttava työttömyyskassa. Vakuutetun oikeudet ja velvollisuudet JÄSENYYDEN Vakuuttava työttömyyskassa Vakuutetun oikeudet ja velvollisuudet JÄSENYYDEN ABC Yleinen työttömyyskassa YTK YTK on kaikkien palkansaajien työttömyyskassa. Meillä on jäseniä jo noin 350.000 ja

Lisätiedot

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. HE 123/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että

Lisätiedot

Työnhakijan työttömyysturva

Työnhakijan työttömyysturva - - - Työnhakijan työttömyysturva te-palvelut.fi Työttömän työnhakijan oikeudet ja velvollisuudet Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneella henkilöllä on oikeus fftyö- ja elinkeinotoimiston tarjoamiin

Lisätiedot

Työttömyysaste (%) 8,7 9,4 9,3 9,0

Työttömyysaste (%) 8,7 9,4 9,3 9,0 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

HE 90/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi työttömyysturvalakia,

HE 90/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi työttömyysturvalakia, Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi työttömyysturvalakia,

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 1 luvun 9 ja 2 a luvun 6 a, sellaisina kuin ne ovat, 1 luvun 9 laissa 1001/2012 ja 2 a luvun

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2017 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista

HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista Nykytila Kokoaika- ja osa-aikatyöstä voi kieltäytyä työttömyysetuutta menettämättä, jos työstä maksettava palkka, josta on vähennetty työn vastaanottamisesta aiheutuvat

Lisätiedot

Liikkuvuusavustus

Liikkuvuusavustus Liikkuvuusavustus 30.12.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Liikkuvuusavustus... 1 1.2 Oikeus liikkuvuusavustukseen... 1 1.3 Liikkuvuusavustuksen määrä ja kesto... 3 1.4 Työttömyysturvalain poikkeava

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Sisältää liittymislomakkeen

Sisältää liittymislomakkeen Sisältää liittymislomakkeen Yrittäjän työttömyysturvaopas 2012 2 AYT:N JÄSENMAKSU JA PÄIVÄRAHAN SUURUUS VUONNA 2012 JÄSENMAKSU: PÄIVÄRAHA: 1,9 % 5.800 /v ylittävästä työtulon osasta 25.000 /v työtuloon

Lisätiedot

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 204/2009 vp Hallituksen esitys laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa

Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Pohjustusta aiheeseen OTK Päivi Siukkola, Pellervo-Seura Työttömyysturvan hakumenettely: asiakkaana TEtoimistossa Oikeustieteen kandidaatti

Lisätiedot

Työttömyysaste (%) 7,8 7,7 8,3 8,2

Työttömyysaste (%) 7,8 7,7 8,3 8,2 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Sairauspäivärahan määrän laskennan ohje

Sairauspäivärahan määrän laskennan ohje Sairauspäivärahan määrän laskennan ohje Sairauspäivärahan yleisistä perusteista saat tarkempaa tietoa Kun sairastat -sivuilta sekä Kelan toimistoista. Päivärahan määrä lasketaan pääsääntöisesti henkilön

Lisätiedot

OHJEITA HAKEVALLE PUUKASSA TYÖTTÖMYYSETUUTTA

OHJEITA HAKEVALLE PUUKASSA TYÖTTÖMYYSETUUTTA OHJEITA TYÖTTÖMYYSETUUTTA HAKEVALLE 2011 PUUKASSA PUUKASSA OHJEITA TYÖTTÖMYYSETUUTTA HAKEVALLE 2011 PUUKASSA Sisällysluettelo Ansiopäivärahan hakeminen 7 Ensimmäinen hakemus työttömyyden alussa 7 Jatkohakemus

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Laki työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 7 luvun 3, 4 :n 4 momentti ja 12 :n 2 momentti, sellaisina

Lisätiedot

Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje

Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje Vanhempainpäivärahan yleisistä perusteista saat tarkempaa tietoa Lapsiperheet-sivuilta sekä Kelan toimistoista. Päivärahan määrä lasketaan pääsääntöisesti henkilön

Lisätiedot

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Koulutuksen aloitus

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Koulutuksen aloitus Työvoimakoulutus 1 Työvoimakoulutuksen tavoitteet Työllistyminen Koulutuksen tavoitteena olevan tutkinnon saavuttaminen Muut yleiset valmiudet 2 Opiskelijan oikeudet Koulutus on opiskelijalle maksutonta

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1001/2012 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1001/2012 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1001/2012 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2012 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä?

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Marjaana Maisonlahti, Opettajien Työttömyyskassa 1 17.9.2013 Tuija Häkkinen Yleistä työttömyysturvasta

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

Jäsenmaksuohjesääntö 2014

Jäsenmaksuohjesääntö 2014 Jäsenmaksuohjesääntö 2014 1. Jäsenmaksu Suomen Journalistiliiton jäsenen tulee liiton sääntöjen mukaan maksaa jäsenmaksua, ellei hän ole oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen. Jäsenmaksun suuruudesta päättää

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,8 7,7 8,2 8,1

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,8 7,7 8,2 8,1 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva

20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva 20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa

Lisätiedot

HE 254/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalain

HE 254/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalain HE 254/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 ja 6 luvun väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Työttömyysetuushakemuksen täyttöohje

Työttömyysetuushakemuksen täyttöohje Sivu 1/9 Työttömyysetuushakemuksen täyttöohje Työttömyysetuuden saaminen edellyttää, että olet ilmoittautunut työ-ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) työttömäksi työnhakijaksi. Näin täytät sähköisen työttömyysetuushakemuksen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 4 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5

Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSTURVAN. PERUSOPAS 2009 Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa

TYÖTTÖMYYSTURVAN. PERUSOPAS 2009 Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa TYÖTTÖMYYSTURVAN PERUSOPAS 2009 Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa 1 Sisällys: 3 Ansiopäivärahan hakuohje lyhyesti 4 Työttömyysturvasanasto 6 Ansiopäiväraha Pidä jäsenyys kunnossa Ansiopäivärahan

Lisätiedot

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN HALLITUS LEIKKAA, KIRISTÄÄ JA HEIKENTÄÄ Työttömyysturvan leikkaus voimaan ensi vuoden alusta

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi Eläkeasiat muutostilanteessa jorma.rautakoski@keva.fi Henkilöstön siirtyminen Muutoksella ei ole vaikutusta siirtyvän henkilöstön eläketurvaan, jos toimintoa hoitavat henkilöt siirretään kunnasta välittömästi

Lisätiedot

Erityishoitorahan asiointipalvelun määrän laskennan ohje

Erityishoitorahan asiointipalvelun määrän laskennan ohje Erityishoitorahan määrän laskennan ohje Erityishoitorahan yleisistä perusteista saat tarkempaa tietoa Lapsiperheet -sivuilta (Lapsen sairastaessa) sekä Kelan toimistoista. Erityishoitorahan määrä lasketaan

Lisätiedot

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa säännöt 2017- Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa sisällys Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Säännöt 2017- Kassan kokous on 27.5.2016 hyväksynyt sääntömuutoksen ja Finanssivalvonta on kassan pyynnöstä 24.8.2016

Lisätiedot

HE 116/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia. eläkelain mukaisen vakuutuksen perusteella.

HE 116/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia. eläkelain mukaisen vakuutuksen perusteella. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 8 ja 11 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia. Esityksen mukaan ne yrittäjät

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2009 N:o Laki. N:o työttömyysturvalain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2009 N:o Laki. N:o työttömyysturvalain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2009 N:o 1188 1193 SISÄLLYS N:o Sivu 1188 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta... 5665 1189 Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain, työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Samassa veneessä Työttömyysturvan ajankohtaiset asiat

Samassa veneessä Työttömyysturvan ajankohtaiset asiat Samassa veneessä Työttömyysturvan ajankohtaiset asiat Marjaana Maisonlahti Opettajien Työttömyyskassa 1 Sisältö Työttömyysturva ja vapaan sivistystyön opettajat - Yleistä maksutilanteesta - Soviteltu päiväraha,

Lisätiedot

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia. johtuu saman työnantajan muiden työntekijöiden. tehtäväksi myös Iomautuspäivärahaa koskeviin säännöksiin.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia. johtuu saman työnantajan muiden työntekijöiden. tehtäväksi myös Iomautuspäivärahaa koskeviin säännöksiin. 1994 vp - HE 110 Hallituksen esitys EduskunnaJJe laeiksi lomaotuksen johdosta maksettavasta ylimääräisestä työttömyysvakuutusmaksusta vuonna 1994 annetun lain muuttamisesta ja työttömyysturvalain väliaikaisesta

Lisätiedot

Vakuuttava työttömyyskassa YLEINEN TYÖTTÖMYYSKASSA YTK:N SÄÄNNÖT. Finanssivalvonnan 4.2.2013 vahvistamat

Vakuuttava työttömyyskassa YLEINEN TYÖTTÖMYYSKASSA YTK:N SÄÄNNÖT. Finanssivalvonnan 4.2.2013 vahvistamat Vakuuttava työttömyyskassa YLEINEN TYÖTTÖMYYSKASSA YTK:N SÄÄNNÖT Finanssivalvonnan 4.2.2013 vahvistamat I TYÖTTÖMYYSKASSAN TOIMIALA 1 Työttömyyskassan nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus Työttömyyskassan

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Eläkeinfo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Kevan verkkopalvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä: Kevan laskurit ovat auenneet

Lisätiedot

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki KEVAN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta 2004, 16. päivänä helmikuuta

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSKASSAN SÄÄNNÖT

TYÖTTÖMYYSKASSAN SÄÄNNÖT TYÖTTÖMYYSKASSAN SÄÄNNÖT 2 SISÄLLYSLUETTELO I LUKU II LUKU III LUKU IV LUKU KASSAN TOIMIALA 1 Kassan nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus 3 JÄSENYYS 2 Jäsenyyden ehdot 3 3 Jäsenyyden hakeminen

Lisätiedot

Työvoimakoulutus. www.mol.fi. Työvoimakoulutusetuudet

Työvoimakoulutus. www.mol.fi. Työvoimakoulutusetuudet Työvoimakoulutus www.mol.fi Työvoimakoulutus Työvoimakoulutusetuudet 1.1.2008 Työvoimakoulutus Työvoimakoulutuksen (työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen) tehtävänä on kehittää ja ylläpitää aikuisten ammatillista

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSKASSOJEN ETUUSOPAS 2017 ANSIOSIDONNAINEN TYÖTTÖMYYSTURVA JA VUOROTTELUKORVAUS.

TYÖTTÖMYYSKASSOJEN ETUUSOPAS 2017 ANSIOSIDONNAINEN TYÖTTÖMYYSTURVA JA VUOROTTELUKORVAUS. TYÖTTÖMYYSKASSOJEN ETUUSOPAS 2017 ANSIOSIDONNAINEN TYÖTTÖMYYSTURVA JA VUOROTTELUKORVAUS www.tyj.fi TYÖTTÖMYYSKASSOJEN ETUUSOPAS 2017 Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön (TYJ) toimittama etuusopas sisältää

Lisätiedot

Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa

Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa 2 2016 Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa Kesäkuu 2016 Lisätiedot: Joonas Rahkola joonas.rahkola@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 1 YHDISTELMÄVAKUUTUS

Lisätiedot

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet:

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Yleisohje Laskennalla voit laskea arvion kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen määristä. Jos asut Ahvenanmaalla, tarkista lastenhoidon tuen määrä omasta asuinkunnastasi,

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

Tammikuu 2013. Kassanjohtaja Marjaana Maisonlahti. 26.10.2012 Marjaana Maisonlahti

Tammikuu 2013. Kassanjohtaja Marjaana Maisonlahti. 26.10.2012 Marjaana Maisonlahti Lomautus, irtisanominen, osaaikaistaminen ja ansiopäiväraha Tammikuu 2013 Kassanjohtaja Marjaana Maisonlahti 1 Yleistä työttömyysturvasta Pääsääntö: päivärahan maksaminen edellyttää, että palvelussuhde

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 126/2010 vp. Hallituksen esitys yksityisten alojen työeläkelainsäädännön. Valiokuntakäsittely. Asia.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 126/2010 vp. Hallituksen esitys yksityisten alojen työeläkelainsäädännön. Valiokuntakäsittely. Asia. EDUSKUNNAN VASTAUS 126/2010 vp Hallituksen esitys yksityisten alojen työeläkelainsäädännön muuttamiseksi sekä laiksi kansaneläkelain 11 ja 55 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Infotilaisuus Koskela Helena

Infotilaisuus Koskela Helena Infotilaisuus 26.01.2017 1 26.01.2017 Koskela Helena Työnhakijan haastattelut työttömän työnhakijan haastattelu tulee järjestää työttömyyden jatkuttua yhdenjaksoisesti kolmen kuukauden ajan ja sen jälkeen

Lisätiedot

Palkansaajan työssäoloehdon laskenta

Palkansaajan työssäoloehdon laskenta Sivu 1/5 Palkansaajan työssäoloehdon laskenta Peruspäivärahan saamisen edellytyksenä on työssäoloehdon täyttäminen. Palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on 28 lähinnä edellisen kuukauden aikana

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2010 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2010 N:o 909 918. Laki. N:o 909. työntekijän eläkelain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2010 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2010 N:o 909 918. Laki. N:o 909. työntekijän eläkelain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2010 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2010 N:o 909 918 SISÄLLYS N:o Sivu 909 työntekijän eläkelain muuttamisesta... 2929 910 työntekijän eläkelain voimaanpanolain 10 :n

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN OHJE TE-TOIMISTON TEHTÄVISTÄ TYÖTTÖMYYSTURVAJÄRJESTELMÄN TOIMEENPANOSSA

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN OHJE TE-TOIMISTON TEHTÄVISTÄ TYÖTTÖMYYSTURVAJÄRJESTELMÄN TOIMEENPANOSSA OHJE 1/64 30.12..2016 TEM/2565/03.01.04/2016 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN OHJE TE-TOIMISTON TEHTÄVISTÄ TYÖTTÖMYYSTURVAJÄRJESTELMÄN TOIMEENPANOSSA Tämä ohje on voimassa 1.1.2017 alkaen toistaiseksi. Ohjeella

Lisätiedot

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-,

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-, 1 INFRA RY:N JÄSENTIEDOTE VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA: PERHEVAPAAN LOMAKERTYMÄ PIENENEE LOMALLA SAIRASTAMISEEN OMAVASTUU Eduskunta hyväksyi vuosilomalain muutoksen. Muutos rajaa äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan

Lisätiedot

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) 1, 2 :n 2 momentti, 4 :n

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan sairausvakuutuslain työnantajalle maksettavan vuosilomakustannuskorvauksen määrää koskevaa säännöstä muutettavaksi.

Lisätiedot

Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu

Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu Yliopistosairaanhoitopiirien sihteeripäivät Finlandiatalo 27.5.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi 25.5.2016 2 Kevan neuvontapalvelut henkilöasiakkaille

Lisätiedot

Itse järjestetty lomitus Vuosiloman ja tuettua maksullista lomittaja-apua vastaavan palvelun hakeminen

Itse järjestetty lomitus Vuosiloman ja tuettua maksullista lomittaja-apua vastaavan palvelun hakeminen Itse järjestetty lomitus Vuosiloman ja tuettua maksullista lomittaja-apua vastaavan palvelun hakeminen Vuosilomaa koskeva hakemus on tehtävä maatalousyrityksittäin kirjallisesti paikallisyksikön määräämän

Lisätiedot

HE 179/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia, Työttömyysaikaiset koulutusetuudet, työvoimapoliittinen

HE 179/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia, Työttömyysaikaiset koulutusetuudet, työvoimapoliittinen Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia, työttömyysetuuksien

Lisätiedot

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden työllistymistä, parantaa tamperelaisten välityömarkkinoiden toimivuutta

Lisätiedot

Viite: Harri Hellstén sähköpostiviesti

Viite: Harri Hellstén sähköpostiviesti Selvityshenkilöt, johtaja Maria Löfgren, Akava (maria.lofgren@akava.fi) ja työmarkkinaasioiden päällikkö Harri Hellstén, Suomen Yrittäjät (harri.hellsten@yrittajat.fi) Viite: Harri Hellstén sähköpostiviesti

Lisätiedot

Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut. Pohjois-pohjanmaan TE-toimisto Kari Backman Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut

Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut. Pohjois-pohjanmaan TE-toimisto Kari Backman Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut 1 Starttiraha Mikä on starttiraha? Starttiraha on harkinnanvarainen tuki, jota voidaan myöntää yrittäjäksi ryhtyvälle luonteeltaan päätoimisen yritystoiminnan

Lisätiedot

Freelancer verottajan silmin

Freelancer verottajan silmin Sopimus olennainen: Työsopimus -> työsuhde -> palkka ja työlainsäädäntö Ei työsuhdetta -> työkorvaus (poikkeuksena tietyt henkilökohtaiset palkkiot) Työsuhteessa lait ja TES määrittelevät tarkkaan useita

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp

VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp VUOSILOMALAIN UUDISTUS HE 213/12 vp MIKÄ MUUTTUU? 1. Loman siirto-oikeus: A. Vuosilomalain mukaisen loman aikana alkavaan työkyvyttömyyteen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu ja B. Tes-perusteisten

Lisätiedot

Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita

Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita Aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi Veli-Pekka Ruotsila Nivala 28.8.2012 1 Koulutusrahasto lyhyesti Työmarkkinajärjestöjen hallinnoima rahasto Tukee omaehtoista

Lisätiedot

Rintamalisät 22.04.2016

Rintamalisät 22.04.2016 Rintamalisät 22.04.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Myöntämisedellytykset... 1 1.1.1 Määrä ja maksaminen... 1 1.1.2 Hakeminen ja alkamisajankohta... 1 1.2 Ylimääräinen rintamalisä... 2 1.2.1

Lisätiedot

KIERTOKIRJE 5/ sivu 1 VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA LUKIEN

KIERTOKIRJE 5/ sivu 1 VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA LUKIEN 17.3.2016 sivu 1 Petri Verronen, Olli Rauhamaa, Mari Vasarainen VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA 1.4.2016 LUKIEN Vuosilomalaki muuttuu 1.4.2016 lukien. Muutokset koskevat vuosiloman ansaintaa tiettyjen perhevapaiden

Lisätiedot

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio 25.8.2016 Termit Sopimukseton maa tarkoittaa muuta maata kuin EU-/ETA-maata tai Sveitsiä, tai Sosiaaliturvasopimusmaata (mm.

Lisätiedot

Kelan kuntoutusraha - toimeentuloturva kuntoutuksen aikana Anne Flak suunnittelija

Kelan kuntoutusraha - toimeentuloturva kuntoutuksen aikana Anne Flak suunnittelija Kelan kuntoutusraha - toimeentuloturva kuntoutuksen aikana 23.11.2016 Anne Flak suunnittelija Kuntoutusrahan myöntämisedellytykset Kuntoutuksella työelämätavoite Kuntoutuja on 16 67-vuotias Kuntoutus estää

Lisätiedot

YRITTÄJÄN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET. Kokooma Viimeisin perustemuutos vahvistettu

YRITTÄJÄN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET. Kokooma Viimeisin perustemuutos vahvistettu YRITTÄJÄN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET Kokooma 20.2.2017 Viimeisin perustemuutos vahvistettu 22.12.2016. 1 Perusteen 2.11.2015 voimaantulosäännös Voimaantulo Poikkeussäännös

Lisätiedot

Koulutusrahaston etuudet

Koulutusrahaston etuudet Koulutusrahaston etuudet 1 Koulutusrahasto lyhyesti Työmarkkinajärjestöjen hallinnoima rahasto Tukee omaehtoista ammatillista aikuiskoulutusta Etuudet aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi Toimintaa

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

TILI- JA HALLINTOPALVELU ILMOLA OY:N ASIAKKAILLE JA YHTEISTYÖKUMPPANEILLE

TILI- JA HALLINTOPALVELU ILMOLA OY:N ASIAKKAILLE JA YHTEISTYÖKUMPPANEILLE ASIAKASKIRJE 17.01.2017 TILI- JA HALLINTOPALVELU ILMOLA OY:N ASIAKKAILLE JA YHTEISTYÖKUMPPANEILLE Oikein Hyvää alkanutta Uutta Vuotta 2017! Uuden vuoden alkaessa olen taas koonnut tähän ajankohtaisia asioita

Lisätiedot