Aivojen kuvantaminen syömishäiriöiden ja lihavuuden tutkimuksessa. Leila Karhunen, Jyrki T. Kuikka ja Matti Uusitupa
|
|
- Noora Niemelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Aivojen kuvantaminen syömishäiriöiden ja lihavuuden tutkimuksessa Leila Karhunen, Jyrki T. Kuikka ja Matti Uusitupa Aivojen kuvantamismenetelmien kehitys on tarjonnut aikaisempaa paremman mahdollisuuden tutkia keskushermoston merkitystä syömiskäyttäytymisen ja painon säätelyssä. Vaikka aiheesta on vielä suhteellisen vähän tutkimustietoa, se on osoittanut, että syömishäiriöihin ja mahdollisesti myös lihavuuteen voi liittyä poikkeavuuksia aivojen rakenteessa sekä eräiden isoaivokuoren ja aivojen limbisten alueiden toiminnassa. Myös välittäjäaine-reseptorijärjestelmien toiminnassa mm. serotonergisessa ja dopaminergisessa neurotransmissiossa on havaittu poikkeavuuksia. Niiden merkitystä häiriöiden kannalta ei vielä tunneta. Useimpien muutosten normaalistuminen paranemisen myötä viittaa kuitenkin siihen, että niillä saattaa olla yhteyttä ravitsemustilaan. Aivojen toiminnallisella kuvantamisella on mahdollista saada yhä monipuolisempaa tietoa syömiskäyttäytymisen säätelystä. Tätä tietoa voidaan hyödyntää kehitettäessä syömishäiriöiden ja lihavuuden hoitoa. Lihavuus ja syömishäiriöt ovat yleistyviä ongelmia niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti. Painoa ja syömiskäyttäytymistä säätelevien mekanismien tunteminen on siksi tärkeää. Modernit kuvantamismenetelmät tarjoavat mahdollisuuden tutkia kyseisiä mekanismeja aikaisempaa paremmin myös keskushermoston tasolla. Näitä menetelmiä on hyödynnetty vasta melko vähän lihavuuden ja syömishäiriöiden tutkimisessa. Ne ovat kuitenkin vahvistaneet käsitystä keskushermoston osuudesta syömiskäyttäytymisen säätelyssä (Chowdhury ja Lask 2001). Aivojen rakenne Aivojen rakenteen muutokset ovat syömishäiriöihin liittyvistä keskushermostomuutoksista kenties tutkituimpia ja parhaiten tunnettuja. Tutkimukset ovat viimeisten 20 vuoden aikana toistuvasti osoittaneet anorexia nervosaan () (taulukko) liittyvän likvoritilavuuden, aivokammioiden ja aivokuoren uurteiden laajenemista sekä valkean ja harmaan aivoaineen vähenemistä (Herholz 1996, Hendren ym. 2000). Myös bulimia nervosaan (BN) (taulukko) liittyy samankaltaisia poikkeavuuksia, ei kuitenkaan niin merkittäviä kuin :ssä. Muutosten taustalla olevia mekanismeja ei suoranaisesti tunneta. Niiden on kuitenkin esitetty olevan seurausta :ään yleensä jatkuvana ja BN:ään kausittain liittyvästä aliravitsemuksesta ja sen elimistössä aiheuttamista endokriinisista ja metabolisista muutoksista (Herholz 1996, Drevelengas ym. 2001). Näkemystä tukee se, että painon nousun myötä poikkeavuudet yleensä normaalistuvat. Tosin on viitteitä myös siitä, että normaalistuneesta painosta huolimatta muutokset eivät kaikilta osin aina korjaannu (Katzman ym. 2001). Ainakin toistaiseksi :ssä ja BN:ssä havaitut aivojen rakenteelliset muutokset ovat olleet Duodecim 2003;119:
2 Taulukko. Anorexia nervosan, bulimia nervosan ja lihavan ahmintahäiriön diagnostiset tunnusmerkit DSM-4:n (Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, 4. painos) mukaan. Anorexia nervosa eli laihuushäiriö A. Kieltäytyminen vähintään iän ja pituuden mukaisen minimipainon ylläpitämisestä (esim. painon lasku alle 85 prosenttiin odotetusta painosta tai riittävän painon jääminen saavuttamatta pituuskasvun aikana niin, että paino jää alle 85 prosenttiin odotetusta). B. Voimakas painon nousun tai lihavaksi tulemisen pelko alipainoisuudesta huolimatta. C. Häiriö oman kehon painon ja muodon kokemisessa, painon ja muodon kohtuuton vaikutus siihen, millaiseksi henkilö kokee itsensä, tai nykyisen vakavan alipainoisuuden kieltäminen. D. Amenorrea eli vähintään kolmen peräkkäisen kuukautiskierron pois jääminen naiselta, jolla on ollut kuukautiset (naisella katsotaan olevan amenorrea, jos kuukautiset tulevat ainoastaan hormonin, esim. estrogeenin, antamisen jälkeen). Bulimia nervosa A. Toistuvia ahmimisjaksoja, joita luonnehtii kumpikin seuraavista: (1) selvästi suuremman ruokamäärän syöminen tietyn ajanjakson (esim. mikä tahansa kahden tunnin jakso) aikana kuin useimmat ihmiset söisivät samassa ajassa ja samanlaisissa olosuhteissa (2) tunne syömisen hallinnan puutteesta jakson aikana (esim. tunne kyvyttömyydestä lopettaa syöminen tai hallita syötävän ruoan määrää) B. Toistuva epäasianmukainen kompensaatiokäyttäytyminen lihomisen estämiseksi, kuten tahallinen oksentaminen, ulostus- tai nesteenpoistolääkkeiden, peräruiskeiden tai muiden lääkkeiden väärinkäyttö, paastoaminen tai liiallinen liikunta. C. Ahmiminen ja epäasianmukainen kompensaatiokäyttäytyminen esiintyvät molemmat ainakin kahdesti viikossa kolmen kuukauden ajan. D. Kehon muoto ja paino vaikuttavat kohtuuttomasti siihen, millaiseksi henkilö kokee itsensä. E. Häiriö ei esiinny ainoastaan laihuushäiriöjakson aikana. Lihavan ahmintahäiriö A. Toistuvat ahmintakohtaukset, joihin liittyy: (1) suurten ruokamäärien syöminen lyhyessä ajassa (2) syömisen hallinnan menetys ahminnan aikana B. Ahmintakohtauksen aikana syömistä luonnehtii ainakin kolme seuraavista: (1) syöminen paljon nopeammin kuin tavallisesti (2) syöminen jatkuu epämiellyttävään täyden olon tunteeseen saakka (3) suurten ruokamäärien syöminen nälän tunteen puuttumisesta huolimatta (4) syöminen tapahtuu yksin, koska suurten ruokamäärien syöminen aiheuttaa häpeän tunteita (5) syömistä seuraavat itsehalveksunta, masennus ja syyllisyys C. Ahmintaoire aiheuttaa voimakasta ahdistuneisuutta D. Ahmintakohtauksia on esiintynyt keskimäärin vähintään kahtena päivänä viikossa kuuden kuukauden ajan E. Ahmimiseen ei liity säännöllistä kompensaatiomenetelmien käyttöä eikä henkilö täytä anorexia nervosan tai bulimia nervosan kriteerejä kuitenkin varsin epäspesifisiä. Vastaavanlaisia muutoksia on kuvattu myös muissa psykiatrisissa, orgaanisissa ja hormonaalisissa sairauksissa (Herholz 1996). Diagnostista merkitystä havaituilla muutoksilla ei siksi ainakaan vielä ole. Aivojen verenvirtaus ja aineenvaihdunta Aivojen varsinaista toimintaa kuvaavat menetelmät, kuten toiminnallinen magneettikuvaus (TMK) ja isotooppikuvantaminen (yksifotoniemissiotomografia SPET, positroniemissiotomografia PET), ovat osoittautuneet erityisen mielenkiintoisiksi tutkittaessa psyykkisiin ja muihin häiriöihin liittyviä keskushermostomekanismeja (Aronen 1997, Karhu ym. 2000, Knuuti ym. 2000, Chowdhury ja Lask 2001). :ään ja BN:ään näyttäisivät liittyvän päälakilohkon alueelle painottuva kortikaalinen hypometabolia ja otsalohkon alaosan hypermetabolia (Nozoe ym. 1995, Delvenne ym. 1999) (kuva 1). Viitteitä päälakilohkon ja sitä lähellä sijaitsevien isoaivokuoren alueiden poikkeavasta toiminnasta syömishäiriöissä on saatu myös elektroenkefalografialla (EEG) (Grunwald ym. 2001). Lisäksi BN:ssä on todettu lisääntynyttä toimintaa ohimolohkojen alueella (Andreason ym. 1992, Nozoe ym. 1995). Alueilla, joilla on havaittu samansuuntainen poikkeava muutos sekä - että BN-potilailla, poikkeavuus on ollut yleensä ensin mainituilla suurempi (Delvenne ym. 1999). Myös neuropsykologisissa testeissä saadut tulokset tukevat ajatusta kyseisten alueiden poikkeavasta toiminnasta :ssä ja BN:ssä. Päälakilohko on keskeinen mm. visuospatiaalisen prosessoinnin ja tarkkaavuuden kannalta, ja se osallistuu myös kehonkuvan käsittelyyn. Kaikkien näiden toimintojen on raportoitu olevan poikkeavia syömishäiriöisillä (Lauer ym. 1999, Smeets ja Kosslyn 2001). Myös eräät tyypillisesti otsalohkon kyvyiksi luetut toiminnot voivat olla - ja BN-potilailla heikentyneet, mm. ongelmanratkaisu ja työmuisti (Green ym. 1996, Lauer ym. 1999). Isoaivokuoressa havaittujen poikkeavuuksien lisäksi :ään näyttäisi liittyvän muutoksia myös aivojen limbisissä osissa (kuva 1). Erityi- 860 L. Karhunen, ym.
3 Otsalohkon yläosa Päälakilohko BN Otsalohkon alaosa BN Ohimolohko BN Aivorunko Limbiset alueet - pihtipoimu: - mantelitumake-hippokampus: - talamus:, BN - tyvitumakkeet: Kuva 1. Anorexia nervosaa () ja bulimia nervosaa (BN) sairastavilla aivojen verenvirtauksessa (perfuusio) tai metaboliassa lepotilan aikana havaittuja poikkeavuuksia: = perfuusio tai metabolia lisääntynyt, = perfuusio tai metabolia vähentynyt. sesti talamuksen ja mantelitumake-hippokampuksen alueilla on todettu lepotilassa lisääntynyttä ja pihtipoimun eli gyrus cingulin alueella vähentynyttä toimintaa (Herholz ym. 1987, Delvenne ym. 1999, Naruo ym. 2001, Takano ym. 2001). Lisäksi :ään näyttää liittyvän ylitoimintaa tyvitumakkeiden ja aivorungon alueilla. Nämä alueet osallistuvat mielihyvän välittämiseen, joka syömishäiriöissä on myös poikkeavaa (Davis ja Woodside 2002). Poikkeavuudet limbisten alueiden toiminnassa saattavat liittyä myös muutoksiin niiden morfologiassa (Trummer ym. 2002). :ssä ja BN:ssä havaitut neurologiset ja neuropsykologiset poikkeavuudet normaalistuvat yleensä paranemisen myötä (Herholz ym. 1987, Delvenne ym. 1996, Lauer ym. 1999), mikä viittaa niiden mahdolliseen yhteyteen aliravitsemustilan kanssa. Havaitut muutokset isoaivokuoressa ja aivojen limbisillä alueilla viittaavat kuitenkin siihen, että nämä alueet saattavat olla erityisen herkkiä nälkiintymisen haitallisille vaikutuksille. Toisaalta :ssä on havaittu muutoksia päälakilohkon ja otsalohkon alaosan toiminnassa sekä visuospatiaalisessa hahmottamisessa vielä painon nousun jälkeenkin (Delvenne ym. 1996, Kingston ym. 1996). Poikkeava toiminta voi olla siten yhteydessä myös sairauden etiologiaan. Aivopuoliskojen välinen epäsymmetria Aivopuoliskojen välinen epäsymmetria saattaa olla syömishäiriöissä muuttunut (Trummer ym. 2002). :n on ajateltu olevan erityisesti oikean aivopuoliskon sairaus (Braun ja Chouinard 1992). Ajatukselle saatiin vastikään lisävahvistusta Trummerin ym. (2002) raportoimien tapausten kautta: oikean aivopuoliskon alueelta otsalohkon ja limbisen järjestelmän läheisyydestä löydetyn leesion onnistunut hoito poisti oireet. Oikean aivopuoliskon merkitystä :ssä tukevat myös neuropsykologiset havainnot: potilailla on yleensä suhteellisen hyvät tai jopa loistavat kielelliset kyvyt, mutta heidän ei-kielellinen tai numeerinen prosessointikykynsä voi olla heikentynyt (Neumarker ym. 2000). BN-potilailla on havaittu esiintyvän yksinkertaisten kognitiivisten tehtävien aikana puutteita normaalissa epäsymmetriassa useilla isoaivokuoren alueilla, mm. otsalohkon etuosassa, päälaki- ja ohimolohkossa sekä tyvitumakkeiden ja talamuksen alueilla (Wu ym. 1990, Andreason ym. 1992). Epäsymmetria joko puuttuu tai on painottunut aivojen vasemmalle puolelle. Samansuuntainen havainto aivojen vasenvoittoisesta epäsymmetriasta on tehty myös lihavilla ahmintahäiriöisillä kärsivillä naisilla (taulukko) (Karhunen ym. 2000). BN:ssä vasemman aivopuoliskon roolin korostuminen saattaisi liittyä Aivojen kuvantaminen syömishäiriöiden ja lihavuuden tutkimuksessa 861
4 nimenomaan sairauden ns. anoreksiavaiheeseen, kun taas ahmintavaiheessa aivopuoliskojen välisessä epäsymmetriassa ei olisi eroja (Hirano ym. 1999). Syömishäiriöpotilaiden aivotoimintoja tutkittaessa tulee siksi selvittää myös taudin vaihe. Ruoan näkeminen, ajatteleminen ja syöminen Erityisesti syömishäiriöihin ja mahdollisesti myös lihavuuteen liittyy poikkeava suhtautuminen ruokaan. Runsasenergiaisia juomia tai ruokia esittävien kuvien on havaittu saavan potilailla aikaan suuremman aktiivisuuden limbisen järjestelmän (pihtipoimun etuosa, aivosaari, mantelitumake-hippokampus) tai ohimo- ja takaraivolohkojen alueilla kuin vähäenergiaisia ruokia esittävien kuvien näkeminen (Ellison ym. 1998, Gordon ym. 2001). Ruoan ja syömisen ajattelu lisäsi Naruon ym. (2000) tutkimuksessa -potilailla puolestaan perfuusiota oikeanpuoleisen otsalohkon ja päälakilohkon alueilla, erityisesti niillä potilailla, joiden taudinkuvaan kuului ahminta- ja tyhjentäytymiskäyttäytymistä. Monet kyseisistä alueista osallistuvat tunteiden ja käyttäytymisen säätelyyn, ja niiden aktivoituminen on yhteydessä mm. pelon ja inhon tunteisiin (Phan ym. 2002). Havainnot saattavatkin liittyä :ssä tyypillisesti esiintyvään vastenmielisyyteen ja poikkeavaan käyttäytymiseen runsasenergiaisia ruokia kohtaan (Herholz 1996, Ellison ym. 1998). Myös lihavuuteen voi liittyä aivojen poikkeavaa aktivoitumista ruoan läsnäollessa. Ruoan näkemisen on todettu saavan lihavilla ahmintahäiriöisillä naisilla aikaan verenkierron lisääntymistä vasemmanpuoleisen otsalohkon alueella, syömiskäyttäytymiseltään normaaleilla lihavilla oikeanpuoleisen päälaki- ja ohimolohkon alueilla (Karhunen ym ja 2000). Havaitut muutokset olivat yhteydessä näläntunteisiin. Vastikään julkaistu PET-tutkimus vahvisti mielenkiintoisesti ajatusta siitä, että elimistön fysiologinen tila muovaa reaktiota. Nälkäisten ihmisten maistaessa ruokaa aktivoitumista tapahtui aivojen vasemmalla puolella, ei-nälkäisessä tilassa oikealla (Del Parigi ym. 2002a). Myös syömisen seurauksena aivoissa tapahtuvat reaktiot voivat olla syömishäiriöissä tai lihavuudessa poikkeavia. BN:ssä on raportoitu perfuusion vähenevän syömisen seurauksena, erityisesti vasemman ohimolohkon alueella ja :ssä puolestaan lisääntyvän, erityisesti otsalohkon alaosassa, takaraivolohkossa sekä oikean ohimolohkon alueella (Nozoe ym. 1995). Myös lihavilla metabolia lisääntyy otsalohkon etuosassa syömisen seurauksena enemmän kuin normaalipainoisilla (Del Parigi ym. 2002b). Limbisillä ja paralimbisillä alueilla, mm. aivosaaressa ja hippokampuksessa, verenkierto vähenee syömisen seurauksena lihavilla enemmän kuin normaalipainoisilla (Del Parigi ym. 2002b). Hypotalamuksen alueella odotettu vaste syömiseen eli verenkierron väheneminen näyttäisi puolestaan olevan lihavilla vähäisempi kuin normaalipainoisilla ja reaktio viivästynyt (Matsuda ym. 1999, Gautier ym. 2000). Tämä viittaa mahdollisuuteen, että alueella kylläisyyttä välittävät mekanismit toimivat lihavilla heikommin kuin normaalipainoisilla. Ajatuksen tekee erityisen mielenkiintoiseksi se, että monet syömistä ja energiatasapainoa säätelevät mekanismit, kuten leptiini-melanokortinerginen säätelyjärjestelmä, vaikuttavat juuri hypotalamuksessa (Vergoni ja Bertolini 2000). Välittäjäaine-reseptorijärjestelmät Useat aivojen välittäjäaineet osallistuvat syömiskäyttäytymisen säätelyyn. Niiden toimintaa voidaan tutkia PET- ja SPET-kuvauksilla in vivo (Kuikka ja Bergström 2000). Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet välittäjäaine-reseptorijärjestelmien sekä pre- että postsynaptisessa toiminnassa selviä poikkeavuuksia syömishäiriöissä ja vaikeassa lihavuudessa. Sairaalloisen lihavilla (painoindeksi yli 40 kg/m 2 ) dopamiini 2 - reseptorien määrä striatumissa (Wang ym. 2001) ja BN-potilailla dopamiinin kuljettajaproteiinien määrä striatumissa, hypotalamuksessa ja talamuksessa (Tauscher ym. 2001) on todettu pienemmiksi kuin normaalihenkilöillä. Dopamiini mm. osallistuu syömiseen liittyvän mielihyvän välittämiseen. Dopamiinin kuljettajaproteiinien tai D 2 -reseptorin vähentynyt määrä voi siten 862 L. Karhunen, ym.
5 Kuva 2. Serotoniinin kuljettajaproteiinien tiheys keskiaivojen alueella on lihavilla ahmintahäiriöisillä naisilla (B) pienempi kuin muilla lihavilla naisilla (A). Transaksiaalileike, summakuva 11 ahmimishäiriöisen ja seitsemän lihavan kontrollihenkilön SPETkuvauksesta. Merkkiaineena 185 MBq:n [ 123 I]nor-β-CIT. Kuvaus on tehty 24 tunnin kuluttua merkkiaineen antamisesta (Kuikka ym. 2001). edustaa joko runsaasta syömisestä johtuvan lisääntyneen stimulaation aiheuttamaa vaimennussäätelyä (down-regulation) tai viitata suurempaan alttiuteen erilaisille riippuvuuskäyttäytymisen muodoille (Wang ym. 2001). Syömishäiriöihin liittyykin usein myös muita riippuvuuskäyttäytymisen muotoja, mm. päihteiden väärinkäyttöä (Sinha ja O Malley 2000). Myös serotonergisen järjestelmän toimintaan liittyy syömishäiriöissä poikkeavuutta. Sekä lihavan ahmintahäiriössä (kuva 2) että BN:ssa serotoniinin kuljettajaproteiinien määrä keskiaivojen alueella on normaalia pienempi (Kuikka ym. 2001, Tauscher ym. 2001). Määrä näyttää olevan myös käänteisessä yhteydessä BN:n kestoon. Käsitystä serotonergisen hermovälityksen poikkeavasta presynaptisesta toiminnasta ahmintatyyppisissä syömishäiriöissä tukevat myös kliiniset havainnot serotoniinin takaisinoton estäjien tehokkuudesta BN:n ja lihavan ahmintahäiriön hoidossa (Hudson ym. 1996). Myös serotoniinin postsynaptinen hermovälitys voi olla syömishäiriöissä poikkeavaa. Serotoniini 2A -reseptorien (5-HT 2A ) tiheys mediaalisessa orbitofrontaalisessa aivokuoressa oli Kayen ym. (2001) aineistossa BN:stä parantuneilla naisilla pienempi kuin terveillä, eikä reseptorien määrä vähentynyt normaalisti iän myötä. Vastikään julkaistun laajan yhteiseurooppalaisen selvityksen mukaan 5-HT 2A -reseptorin yhteys :ään on sen sijaan kiistanalaisempi (Gorwood ym. 2002). Myös muiden hermovälittäjäaineiden, peptidien ja aminohappojen toiminta voi olla syömishäiriöissä ja lihavuudessa poikkeavaa (Ericsson ym. 1996). Kuvantamistutkimuksia niistä ei kuitenkaan ole vielä tehty. Välittäjäaine-reseptorijärjestelmien toiminnassa havaitut poikkeavuudet tarjoavat erityisen mielenkiintoisen kohteen lihavuuden ja syömishäiriöiden hoitoon tarkoitettujen lääkeaineiden kehitykselle. Välittäjäainespesifiset tutkimukset ovatkin siksi yksi merkittävimmistä aivojen toiminnallisten kuvantamismenetelmien kliinisistä sovellusalueista syömishäiriöissä ja lihavuudessa. Lopuksi Aivojen moderneja kuvantamismenetelmiä käyttäen on osoitettu, että syömishäiriöihin ja jossain määrin myös lihavuuteen liittyy poikkeavuuksia varsinkin aivojen rakenteessa ja eräiden kortikaalisten ja limbisten alueiden toiminnassa. Tämä koskee erityisesti :ää, mutta mahdollisesti myös BN:ää. Myös aivopuoliskojen väliseen epäsymmetriaan näyttäisi liittyvän poikkeavuutta. Lisäksi välittäjäaine-reseptorijärjestelmän toiminnassa ainakin serotonergisessa ja dopaminergisessa neurotransmissiossa voi esiintyä poikkeavuutta varsinkin ahmintatyyppisissä syömishäiriöissä. Myös ruoan näkeminen ja syöminen voivat saada aivoissa aikaan poikkeavia reaktioita. Sitä, onko havaituilla poikkeavuuksilla yhteyttä keskenään, ei tiedetä. Ei ole myös juuri tietoa siitä, ovatko poikkeavuudet häiriöiden seurausta vai niiden syy. Toistaiseksi havaitut poikkeavuudet ovat olleet myös jossain määrin epäspesifisiä, ja samankaltaisia löydöksiä on raportoitu myös muissa sairauksissa (Hendren ym. 2000). Myös häiriöihin usein liittyvät muut samanaikaiset poikkeavuu- Aivojen kuvantaminen syömishäiriöiden ja lihavuuden tutkimuksessa 863
6 det vaikeuttavat tulosten tulkintaa. Sen sijaan syömishäiriöissä ja lihavuudessa vielä painon normaalistumisen jälkeen havaitut muutokset viittaavat siihen, että osalla poikkeavuuksista voi olla yhteyttä myös sairauksien etiologiaan. Tästä tarvitaan kuitenkin lisätietoa. Toisaalta syömishäiriöt ja lihavuus ovat etiologialtaan heterogeenisia, joten ei voida edes olettaa, että niiden taustalta löytyisi yksi kaiken kattava syy saatikka jonkin tietyn aivoalueen häiriö. Menetelmien kehittyessä toiminnallisella kuvantamisella on mahdollista saada yhä monipuolisempaa tietoa aivojen toiminnasta ja sen roolista syömiskäyttäytymisen säätelyssä. Vaikkei lähinäköpiirissä olekaan suoria sovelluksia syömishäiriöiden tai lihavuuden erotusdiagnostiikkaan, voidaan menetelmien avulla saatavaa tietoa hyödyntää kehitettäessä lihavuuden ja syömishäiriöiden hoitoa. Mekanismien tarkempi tunteminen mahdollistaa mm. yhä spesifisempien lääkeaineiden kehittelyn ja tarjoaa siten uusia mahdollisuuksia sairauksien seurantaan ja hoitoon. * * * Suomen Akatemia (projekti 28327) on tukenut tämän työn tekemistä. Kirjallisuutta Andreason PJ, Altemus M, Zametkin AJ, King AC, Lucinio J, Cohen RM. Regional cerebral glucose metabolism in bulimia nervosa. Am J Psychiatry 1992;149: Aronen H. Functional magnetic resonance imaging of the brain. Duodecim 1997;113: Braun CM, Chouinard MJ. Is anorexia nervosa a neuropsychological disease? Neuropsychol Rev 1992;3: Chowdhury U, Lask B. Clinical implications of brain imaging in eating disorders. Psychiatr Clin North Am 2001;24: Davis C, Woodside DB. Sensitivity to the rewarding effects of food and exercise in the eating disorders. Compr Psychiatry 2002;43: Del Parigi A, Chen K, Salbe AD, ym. Tasting a liquid meal after a prolonged fast is associated with preferential activation of the left hemisphere. Neuroreport 2002(a);13: Del Parigi A, Gautier JF, Chen K, ym. Neuroimaging and obesity: mapping the brain responses to hunger and satiation in humans using positron emission tomography. Ann N Y Acad Sci 2002(b); 967: Delvenne V, Goldman S, De Maertelaer V, Lotstra F. Brain glucose metabolism in eating disorders assessed by positron emission tomography. Int J Eat Disord 1999;25: Delvenne V, Goldman S, De Maertelaer V, Simon Y, Luxen A, Lotstra F. Brain hypometabolism of glucose in anorexia nervosa: normalization after weight gain. Biol Psychiatry 1996;40: Drevelengas A, Chourmouzi D, Pitsavas G, Charitandi A, Boulogianni G. Reversible brain atrophy and subcortical high signal on MRI in a patient with anorexia nervosa. Neuroradiology 2001;43: Ellison Z, Foong J, Howard R, Bullmore E, Williams S,Treasure J. Functional anatomy of calorie fear in anorexia nervosa. Lancet 1998; 352:1192. Ericsson M, Poston WS, Foreyt JP. Common biological pathways in eating disorders and obesity. Addict Behav 1996;21: Gautier JF, Chen K, Salbe AD, ym. Differential brain responses to satiation in obese and lean men. Diabetes 2000;49: Gordon CM, Dougherty DD, Fischman AJ, ym. Neural substrates of anorexia nervosa: a behavioral challenge study with positron emission tomography. J Pediatr 2001;139:51 7. Gorwood P, Ades J, Bellodi L, ym. The 5-HT(2A) -1438G/A polymorphism in anorexia nervosa: a combined analysis of 316 trios from six European centres. Mol Psychiatry 2002;7:90 4. Green MW, Elliman NA, Wakeling A, Rogers PJ. Cognitive functioning, weight change and therapy in anorexia nervosa. J Psychiatr Res 1996;30: Grunwald M, Ettrich C, Assmann B, ym. Deficits in haptic perception and right parietal theta power changes in patients with anorexia nervosa before and after weight gain. Int J Eat Disord 2001; 29: Hendren RL, De Backer I, Pandina GJ. Review of neuroimaging studies of child and adolescent psychiatric disorders from the past 10 years. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2000;39: Herholz K. Neuroimaging in anorexia nervosa. Psychiatry Res 1996; 62: Herholz K, Krieg JC, Emrich HM, ym. Regional cerebral glucose metabolism in anorexia nervosa measured by positron emission tomography. Biol Psychiatry 1987;22: Hirano H, Tomura N. Okane K, Watarai J. Tashiro T. Changes in cerebral blood flow in bulimia nervosa. J Comput Assist Tomogr 1999; 23: Hudson JI, Carter WP, Pope HG Jr. Antidepressant treatment of bingeeating disorder: research findings and clinical guidelines. J Clin Psychiatry 1996;57 (Suppl 8):73 9. Karhu J, Kuikka J, Tiihonen J. Functional brain imaging in psychiatry. Duodecim 2000;116: Karhunen LJ, Lappalainen RI, Vanninen EJ, Kuikka JT, Uusitupa MI. Regional cerebral blood flow during food exposure in obese and normal-weight women. Brain 1997;120 ( Pt 9): Karhunen LJ, Vanninen EJ, Kuikka JT, Lappalainen RI, Tiihonen J, Uusitupa MI. Regional cerebral blood flow during exposure to food in obese binge eating women. Psychiatry Res 2000;99: Katzman DK, Christensen B, Young AR, Zipursky RB. Starving the brain: structural abnormalities and cognitive impairment in adolescents with anorexia nervosa. Semin Clin Neuropsychiatry 2001;6: Kaye WH, Frank GK, Meltzer CC, ym. Altered serotonin 2A receptor activity in women who have recovered from bulimia nervosa. Am J Psychiatry 2001;158: Kingston K, Szmukler G, Andrewes D, Tress B, Desmond P. Neuropsychological and structural brain changes in anorexia nervosa before and after refeeding. Psychol Med 1996;26: Knuuti J, Minn H, Metsähonkala L, Rinne J, Laihinen A. PET-tutkimusten kliininen käyttö. Suom Lääkäril 2000;55: Kuikka JT, Bergstrom K. Aivojen reseptorien tutkiminen isotooppikuvauksin. Suom Lääkäril 2000;10: Kuikka JT, Tammela L, Karhunen L, ym. Reduced serotonin transporter binding in binge eating women. Psychopharmacology (Berl) 2001; 155: Lauer CJ, Gorzewski B, Gerlinghoff M, Backmund H, Zihl J. Neuropsychological assessments before and after treatment in patients with anorexia nervosa and bulimia nervosa. J Psychiatr Res 1999; 33: Matsuda M, Liu Y, Mahankali S, ym. Altered hypothalamic function in response to glucose ingestion in obese humans. Diabetes 1999; 48: Naruo T, Nakabeppu Y, Deguchi D, ym. Decreases in blood perfusion of the anterior cingulate gyri in anorexia nervosa restricters assessed by SPECT image analysis. BMC Psychiatry 2001;1:2. Naruo T, Nakabeppu Y, Sagiyama K, ym. Characteristic regional cerebral blood flow patterns in anorexia nervosa patients with binge/ purge behavior. Am J Psychiatry 2000;157: Neumarker KJ. Bzufka WM, Dudeck U, Hein J. Neumarker U. Are there specific disabilities of number processing in adolescent patients with anorexia nervosa? Evidence from clinical and neuropsychological data when compared to morphometric measures from magnetic resonance imaging. Eur Child Adolesc Psychiatry 2000;9 Suppl 2:II Nozoe S, Naruo T, Yonekura R, ym. Comparison of regional cerebral blood flow in patients with eating disorders. Brain Res Bull 1995; 36: Phan KL, Wager T, Taylor SF, Liberzon I. Functional neuroanatomy of emotion: a meta-analysis of emotion activation studies in PET and fmri. Neuroimage 2002;16: L. Karhunen, ym.
7 Sinha R, O'Malley SS. Alcohol and eating disorders: implications for alcohon treatment and health services research. Alcohol Clin Exp Res 2000;24: Smeets MA, Kosslyn SM. Hemispheric differences in body image in anorexia nervosa. Int J Eat Disord 2001;29: Takano A, Shiga T, Kitagawa N, ym. Abnormal neuronal network in anorexia nervosa studied with I-123-IMP SPECT. Psychiatry Res 2001;107: Tauscher J, Pirker W, Willeit M, ym. [123I] beta-cit and single photon emission computed tomography reveal reduced brain serotonin transporter availability in bulimia nervosa. Biol Psychiatry 2001; 49: Trummer M, Eustacchio S, Unger F, Tillich M, Flaschka G. Right hemispheric frontal lesions as a cause for anorexia nervosa report of three cases. Acta Neurochir (Wien) 2002;144: ; discussion. Wang GJ,Volkow ND,Logan J, ym. Brain dopamine and obesity. Lancet 2001;357: Vergoni AV, Bertolini A. Role of melanocortins in the central control of feeding. Eur J Pharmacol 2000;405: Wu JC, Hagman J, Buchsbaum MS, ym. Greater left cerebral hemispheric metabolism in bulimia assessed by positron emission tomography. Am J Psychiatry 1990;147: LEILA KARHUNEN, FT, tutkijatohtori (Suomen Akatemia) Leila.Karhunen@uku.fi MATTI UUSITUPA, professori, rehtori Kuopion yliopisto, kliinisen ravitsemustieteen laitos PL 1627, Kuopio JYRKI T. KUIKKA, professori, ylifyysikko KYS, kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen osasto ja Niuvanniemen sairaala PL 1777, Kuopio 865
Dementoivien aivosairauksien FDG-PET-kuvantaminen
Dementoivien aivosairauksien FDG-PET-kuvantaminen Jukka Kemppainen CT koulutusta isotooppilääkäreille PET / SPECT muistihäiriöiden/dementian diagnostiikassa PET ja SPECT eivät ole rutiinidiagnostiikan
LisätiedotNuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin
Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin Noora Heikkinen, YTM, LK tohtorikoulutettava KYS Kliininen radiologia noora.heikkinen@uef.fi 6.11.2015 Sisältö Nuori ja alkoholi hanke & kuvantamistulokset
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotDIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI
DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI Outi Heikkilä Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI 1. AIVOJEN INSULIININ FYSIOLOGINEN ROOLI? 2. MITÄ AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI
LisätiedotAi sairastaako pojatkin? Katsaus poikien ja miesten syömishäiriöihin
Ai sairastaako pojatkin? Katsaus poikien ja miesten syömishäiriöihin Rasmus Isomaa Toiminnanjohtaja, Fredrika-klinikka, Pietarsaari Kehityspsykologian dosentti, Åbo Akademi 2 Rasmus Isomaa Morton, 1689
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotKATSAUS. Aivojen rakenteelliset ja toiminnalliset kuvantamislöydökset pakko-oireisessa häiriössä. Marja-Liisa Junnila ja Hasse Karlsson
KATSAUS Aivojen rakenteelliset ja toiminnalliset kuvantamislöydökset pakko-oireisessa häiriössä Marja-Liisa Junnila ja Hasse Karlsson Viime vuosina erityisesti yksifotoniemissio- ja positroniemissiotomografialla
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotSyömishäiriötä sairastavan hoitotyö E L I S A P A R T A N E N O P I N N Ä Y T E T Y Ö M A A L I S K U U 2 0 1 4
Syömishäiriötä sairastavan hoitotyö E L I S A P A R T A N E N O P I N N Ä Y T E T Y Ö M A A L I S K U U 2 0 1 4 Syömishäiriöt Psykosomaattisia sairauksia; lähtöisin psyyken häiriintymisestä, aiheuttavat
LisätiedotLuuston SPECT ja PETCT
Luuston SPECT ja PETCT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Luuston kuvantaminen Gammakuvauksella vs. PET-menetelmällä SPET-CT vs. PET/CT
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotDepression ja ahdistuneisuuden neurobiologiaa
20.09.2012 Depression ja ahdistuneisuuden neurobiologiaa Erkki Isometsä Psykiatrian professori, HY Ylilääkäri, HYKS Psykiatria Melartin & Isometsä, 2009 Pelko vai ahdistuneisuus? ahdistuneisuus Ahdistuneisuuden
LisätiedotTupakkariippuvuuden neurobiologia
Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotAivojen kehityksen sukupuolierot korrelaatio psykiatristen häiriöiden kirjoon
Kirsi Kettunen, Nina Lindberg, Anu Castaneda, Annamari Tuulio-Henriksson ja Taina Autti KATSAUS Aivojen kehityksen sukupuolierot korrelaatio psykiatristen häiriöiden kirjoon Nuoruuden kehitys alkaa fyysisestä
LisätiedotNeuropsykologian erikoispsykologikoulutus
Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen
Lisätiedot2. Tiedonkäsittelyn tutkimus
2. Tiedonkäsittelyn tutkimus Opetusvinkkejä ja taustatietoa 1. Opetusvinkki: aivotutkimusmenetelmien havainnollistaminen (videot) Oppikirjan sivuilta 25 26 löytyy videoita, joissa havainnollistetaan MEG-mittausta
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotLiikunnan sydänvaikutusten tutkiminen positroniemissiotomografialla
Liikunnan sydänvaikutusten tutkiminen positroniemissiotomografialla Kari Kalliokoski FT, LitM, dosentti Akatemiatutkija Verenkierto- ja aineenvaihduntasairauksien molekyylikuvantamisen huippuyksikkö Valtakunnallinen
LisätiedotPropyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen
Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti
LisätiedotJaana Ruuska LT, psykiatrian- ja nuorisopsykiatrian el TAYS, nuorisopsykiatrian klinikka
Jaana Ruuska LT, psykiatrian- ja nuorisopsykiatrian el TAYS, nuorisopsykiatrian klinikka 1. anoreksia nervosa (laihuushäiriö) 2. bulimia nervosa (ahmimishäiriö) 3. binge eating disorder (BED) 4. ED-NOS
LisätiedotLasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.
LisätiedotTyön muutokset kuormittavat
Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?
LisätiedotTarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista
Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotDepressioon liittyvät emotionaaliset muutokset ja niiden hermostollinen perusta
Katsaus Jukka M. Leppänen Depressioon liittyvät emotionaaliset muutokset ja niiden hermostollinen perusta Emootiot sekä niiden hermostollinen perusta ja adaptiivinen merkitys ihmisen käyttäytymisessä ovat
LisätiedotVaarantaako alkoholi nuoren aivojen kehityksen? 6.11.2015 Erikoislääkäri Virve Kekkonen KYS Nuorisopsykiatria virve.kekkonen@kuh.
Vaarantaako alkoholi nuoren aivojen kehityksen? 6.11.2015 Erikoislääkäri Virve Kekkonen KYS Nuorisopsykiatria virve.kekkonen@kuh.fi 1 Sidonnaisuudet: Koulutus v. 2012 IRBD Nizza/BMS Henkilökohtaiset apurahat
LisätiedotADHD:n neurologiset muutokset
ADHD:n neurologiset muutokset ADHD:n neurologiset muutokset: 15.2.2017 julkaistu hollantilaistutkimus havaitsi, että ADHD:ssä eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriössä aivojen rakenteessa on merkittäviä
LisätiedotKASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO
KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st
LisätiedotAivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?
Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan? Marjaana Raukola-Lindblom Erikoispuheterapeutti, neurologiset häiriöt, FL Yliopisto-opettaja Työnohjaaja
LisätiedotOnko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen
Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure
LisätiedotPAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ
PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ ETIOLOGIA Paula Pasanen-Aro 1 F 42 Pakko-oireinen häiriö Pakkoajatukset; toistuvia, kaavamaisia, ahdistavia, yritys vastustaa, tunnistaa omiksi ajatuksiksi vaikka vastentahtoisia
LisätiedotNuoren naisurheilijan ylikuormituksen erityispiirteitä Hannele Hohtari 23.10.2010 Ongelmia? Kuukautishäiriöt ja alipainoinen urheilija Rasitusmurtumat Naisurheilijoilla yleisiä, etenkin juoksijoilla Jos
LisätiedotAktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena
Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen
LisätiedotYHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta
YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ
LisätiedotElixir of life Elixir for Mind and Body
Elixir of life Elixir for Mind and Body Session C: Horizontality of Industries and future services SHOK Summit April 20th, 2010 Katja Hatakka, PhD, Development Manager, Valio R&D Case Susan Facts about
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Osa I: Lapset ja ADHD ADHD:n lääkehoito lapsilla
ADHD:n Käypä hoito suositus Osa I: Lapset ja ADHD ADHD:n lääkehoito lapsilla Arja Voutilainen LKT lastenneurologi 12.10.2017 Lasten neuropsykiatrian yksikkö, HYKS Sidonnaisuudet (3v) HYKS Lastenneurologia
LisätiedotMiksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?
Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotFunktionaaliset elintarvikkeet
Funktionaaliset elintarvikkeet Laaduntarkkailupäivät, Hki 12.2.2004 Antti Aro LKT, professori Helsinki 2/27/2004 Funktionaaliset (terveysvaikutteiset) elintarvikkeet lisätty hyödyllisen ravintotekijän
LisätiedotFOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI
FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI Department of Neurology Tampere University Hospital FUNCTIONAL IMAGING
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotUudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa
Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Mammografiapäivät 25-26.5.09 Tampere-Talo ayl Anna-Leena Lääperi TAYS, Kuvantamiskeskus, Radiologia Uusia menetelmiä ja mahdollisuuksia rintadiagnostiikassa
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotHelsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus
Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys
LisätiedotPsykoterapian vaikutukset aivotoimintoihin masennustilassa
Tieteessä katsaus Tapio Perämäki PsK Mika Koivisto FT, dosentti, yliopistonlehtori mika.koivisto@utu.fi Turun yliopisto, käyttäytymistieteen ja filosofian laitos, psykologian oppiaine Psykoterapian vaikutukset
LisätiedotSielu ja ruumis lääketieteessä Valamo 14.-16.5.2010 Johannes Lehtonen Professori (em.)
Sielu ja ruumis lääketieteessä Valamo 14.-16.5.2010 Johannes Lehtonen Professori (em.) 1 Psykofyysisen ongelman kova muoto (hard problem, Searle 1997): Miten tietoisuuden ilmiö voidaan selittää fysiologian
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotKoiraihmiset ja ihmisten koirat eroja ja yhtäläisyyksiä
Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus Eläinten hyvinvointifoorumi 8.12.2015, Helsinki Koiraihmiset ja ihmisten koirat eroja ja yhtäläisyyksiä FT Miiamaaria Kujala miiamaaria.kujala@helsinki.fi Neurotieteen
LisätiedotProteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen
Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3
LisätiedotMitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?
Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen
LisätiedotErkki Vartiainen, ylijohtaja, professori
Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
LisätiedotKliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa
Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR
LisätiedotKeuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa. Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010
Keuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010 Johdantoa Keuhkoembolian diagnostiikka perustuu kliiniseen arvioon, laboratoriolöydöksiin (P-FIDD)
LisätiedotHyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Virpi Kalakoski Taide ja aivot tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Aivot, oppiminen ja koulutus professori, Cicero Learning verkosto, Helsingin yliopisto Aivotutkimuksen tulosuuntia
LisätiedotAivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa
Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa 2 Mervi Jehkonen, Tiia Saunamäki Hermoston rakenne 23 Aivojen kuvantaminen 25 Aivojen rakenne 25 Aivojen tärkeimmät välittäjäainejärjestelmät
LisätiedotKehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio
Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden
LisätiedotKESTÄVYYSKUNTO, AIVOT JA KOGNITIO ikääntymisen vaikutuksia
KESTÄVYYSKUNTO, AIVOT JA KOGNITIO ikääntymisen vaikutuksia Jan Wikgren Active, Fit and Smart (AFIS) / Neurobiology team: + suuri joukko JYU:n psykologian ja liikuntabiologian opiskelijoita Tausta Aerobinen
LisätiedotMiten aikuisen aivot oppivat uusia sanoja?
Kielen kärjestä ja juurista Riitta Salmelin Miten aikuisen aivot oppivat uusia sanoja? K ielen oppimisessa on monia eri tasoja. Usein tarkoitamme kielen oppimisella vieraan kielen opiskelua, mutta itse
LisätiedotMiten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka
Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli
LisätiedotSPECT/PET -kuvantaminen: keskeiset kliiniset sovellukset neurologian näkökulmasta
SPECT/PET -kuvantaminen: keskeiset kliiniset sovellukset neurologian näkökulmasta Jukka Kemppainen, dos Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Valtakunnallinen PET-keskus TYKS Diagnostisten PET tutkimusten
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotNBE-E4510 Special Assignment in Biophysics and Biomedical Engineering AND NBE-E4500 Special Assignment in Human. NBE-E4225 Cognitive Neuroscience
Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos Department of and Biomedical OPETUSOHJELMASTA POISTUNEET KURSSIT (Tfy-99, Becs-114, BECS, NBE)/päivitetty 16.5.2017 COURSES REMOVED FROM THE STUDY PROGRAMME
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotLasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa
Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa Neuropsykologian erikoispsykologi, Larmis Väitöstutkija, HY Käyttäytymistieteiden laitos 1. Kehityksellisten
LisätiedotSYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA
SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi HOITO Erityisen tärkeää on varhainen puuttuminen ja aktiivisen hoito-otteen luominen MITÄ TEHDÄÄN
LisätiedotRavitsemushoito akateemisen tutkimuksen kohteena
Ravitsemushoito akateemisen tutkimuksen kohteena Leila Karhunen FT, dos., yliopistonlehtori Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö Itä-Suomen yliopisto VAIN SYÖTY RUOKA RAVITSEE! Syömisen
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
LisätiedotToiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (Teemu Rinne, Juha Salmi, Alexander Degerman ja Kimmo Alho)
Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (Teemu Rinne, Juha Salmi, Alexander Degerman ja Kimmo Alho) Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (functional Magnetic Resonance Imaging; fmri) [1] on aivotoiminnan
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotEEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
LisätiedotNational Links. Name of tool or initiative Source Short description Link. Hankkeessa mukana ovat:
National Links Name of Country FINLAND Name of tool or initiative Source Short description Link ecap ehealth Services for Child and Adolescent Psychiatry hoitotieteen laitos Kuopion yliopistollinen sairaala
LisätiedotUlkopuoliset havaitsevat psykiatrisen sairauden
Aivojen kuvantaminen Aivojen toiminnallinen kuvantaminen psykiatriassa Jari Karhu, Jyrki Kuikka ja Jari Tiihonen Aivojen kuvantamismenetelmät ovat kehittyneet huimasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Niiden
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotNuorten ylipainon syitä jäljittämässä
SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotNikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry
Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,
LisätiedotErotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto
Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista
LisätiedotMaha-suolikanava ja tyypin 2 diabetes
Maha-suolikanava ja tyypin 2 diabetes Tutkimuksia positroniemissiotomografialla Henri Honka, LT Erikoistuva lääkäri (sisätaudit) Turun yliopisto ja Eksote Maha-suolikanava terveellä ja diabeetikolla Glukoosi
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotMiten voimme auttaa ahmijaa?
Jaana Suokas ja Taina Hätönen NÄIN HOIDAN Miten voimme auttaa ahmijaa? Ahmintakohtaukselle on tunnusomaista suurten ruokamäärien hallitsematon syönti. On tär keää tunnistaa ahmintahäiriötä (binge eating
LisätiedotVII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP
VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP WHO:n lihavuuden luoki1elu BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus² (m²) Alipaino < 18.50 Normaali 18.50-24.99
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
LisätiedotNeuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013
Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuroendokriinisen järjestelmän säätely elimistössä Neuropeptidit Peptidirakenteisia hermovälittäjäaineita
LisätiedotNational Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos
SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotIhminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?
Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ylilääkäri Pekka Salmela A- klinikkasäätiö/pirkanmaa MTK:n työhyvinvointipäivät Tre 8/2013 Riippuvuus - addiktio Terve
LisätiedotAlzheimerin taudin lääkkeet
Alzheimerin taudin lääkkeet Esa Korpi Lääketieteellinen tiedekunta biolääketieteen laitos farmakologia Alois Alzheimer (1864-1915) Neurodegeneratiiviset sairaudet Amyloidiplakit Neurofibrillikimput Lewy
LisätiedotLasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo
Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan
LisätiedotVarjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius
Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää
LisätiedotSimA Sädehoidon TT-simulaattoreiden annokset
SimA Sädehoidon TT-simulaattoreiden annokset Paula Toroi STUK FT, leimaa vaille sairaalafyysikko paula.toroi@stuk.fi Ruokala.net Annosnäytön suureet CTDI vol keskiarvo annos koko skannatussa volyymissa.
LisätiedotTerveydenhoitajat opettajien työn tukena
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)
LisätiedotAKILLESJÄNNEKIPUPOTILAIDEN POHJELIHASHARJOI- TUKSEN AIKAINEN AIVOAKTIVAATIO JA KUNTOUTUS- JAKSON VAIKUTUS AKTIVAATIOON
AKILLESJÄNNEKIPUPOTILAIDEN POHJELIHASHARJOI- TUKSEN AIKAINEN AIVOAKTIVAATIO JA KUNTOUTUS- JAKSON VAIKUTUS AKTIVAATIOON Riina Flink Pro gradu- tutkielma Syksy 2011 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän Yliopisto
LisätiedotNaisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen
Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän
LisätiedotPelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto
Pelihimon neurobiologiaa Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimo aivoperäinen häiriö? Riippuvuussyndrooma Toistuva ja voimakas tarve pelata normaalien
LisätiedotSyömishäiriöt ovat sairauksia, johon liittyy kehon ja mielen häiriöt. Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen toiminta poikkeaa normaalista.
MATERIAALIA DECIBEL.FI -SIVUSTOLLE SYÖMISHÄIRIÖT Syömishäiriöt ovat sairauksia, johon liittyy kehon ja mielen häiriöt. Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen toiminta poikkeaa normaalista. Erityisesti nuoret
LisätiedotSyömishäiriöiden varhainen tunnistaminen perusterveydenhuollossa
Tieteessä katsaus Jaana Suokas dosentti, psykiatrian erikoislääkäri, osastonylilääkäri HUS, syömishäiriöklinikka erikoistutkija THL Kansallisen syömishäiriöiden Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja 2014
Lisätiedot