KATSAUS. Aivojen rakenteelliset ja toiminnalliset kuvantamislöydökset pakko-oireisessa häiriössä. Marja-Liisa Junnila ja Hasse Karlsson

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KATSAUS. Aivojen rakenteelliset ja toiminnalliset kuvantamislöydökset pakko-oireisessa häiriössä. Marja-Liisa Junnila ja Hasse Karlsson"

Transkriptio

1 KATSAUS Aivojen rakenteelliset ja toiminnalliset kuvantamislöydökset pakko-oireisessa häiriössä Marja-Liisa Junnila ja Hasse Karlsson Viime vuosina erityisesti yksifotoniemissio- ja positroniemissiotomografialla tehdyt tutkimukset ovat valottaneet pakko-oireisen häiriön patofysiologiaa. Niiden mukaan sairauteen liittyy toimintahäiriöitä prefrontaalisen aivokuoren, gyrus cingulin ja tyvitumakkeiden alueella. Oireprovokaatiotutkimuksissa on todettu metabolian selvää vilkastumista lepotilaan verrattuna molemmin puolin frontobasaalisessa aivokuoressa ja nucleus caudatuksessa. Oikeanpuoleisen nucleus caudatuksen metabolia lisääntyy vasenta enemmän. Verrokeilla tällaista muutosta ei saada aikaan. Yhdessä tutkimuksessa on todettu nucleus caudatuksen metabolian normaalistuneen onnistuneen hoidon jälkeen. Erityisen mielenkiintoista tässä tutkimuksessa on se, että hoitona käytettiin toisella ryhmällä lääkitystä ja toinen sai behavioraalista psykoterapiaa. Aivometabolian muutokset olivat kummassakin ryhmässä yhteneviä. Tutkimusten perusteella on laadittu malli, jonka mukaan frontobasaalisen aivokuoren, tyvitumakkeiden ja talamuksen väliset yhteydet ovat pakko-oireisessa häiriössä hyperaktiivisia. Pakko-oireinen häiriö (POH) on pakkoajatuksina ja -toimintoina ilmenevä psykiatrinen sairaus, joka nykyään luetaan ahdistuneisuushäiriöiden ryhmään. Tähän sairauteen liittyviä neurobiologisia muutoksia on viime aikoina selvitelty neuroradiologisten tutkimusmenetelmien avulla, ja löydökset ovat olleet varsin johdonmukaisia. POH:n esiintyvyys väestössä on 2 3 % (Karno ym. 1988). Taudin olennainen piirre ovat toistuvat pakkoajatukset tai pakkotoiminnot. Pakkojatukset ovat ajatuksia, mielikuvia ja yllykkeitä, jotka yhä uudelleen palaavat potilaan mieleen, vaikka hän yrittäisi estää niitä. Hän kuitenkin tunnistaa ne omiksi ajatuksikseen, vaikka ne ovat vastentahtoisia ja usein vastenmielisiä. Pakkotoiminnot puolestaan ovat kaavamaisia käyttäytymistapoja, joita potilas tahtomattaan toistaa yhä uudelleen. Ne eivät ole luonnostaan miellyttäviä, eivätkä ne johda hyödylliseen tehtävien täyttämiseen, mutta niiden suorittaminen vähentää tilapäisesti ahdistuneisuutta. Tavallisesti potilas yrittää vastustaa tällaista käyttäytymistä, mikä poikkeuksetta aiheuttaa lisää ahdistuneisuutta. ICD-10-tautiluokituksen mukaan pakkooireinen häiriö (F 42) voidaan diagnostisesti jakaa pakkoajatuspainotteiseen (F 42.0) ja pakkotoimintapainotteiseen (F 42.1) häiriöön sekä sekamuotoon (F 42.2). Koska pakko-oireisen häiriön oireet ovat hyvin vaihtelevia, on tutkimuksen eräs tarkoitus ollut löytää häiriön patofysiologian kannalta relevantteja alaluokkia. POH ja neurologia POH-potilailla on todettu neurologisia poikkeavuuksia, jotka ovat herättäneet ajatuksen häiriön mahdollisesta biologisesta taustasta. Yli Duodecim 114: ,

2 90 %:lla potilaista esiintyy ns. pehmeitä neurologisia oireita eli pieniä häiriöitä hienomotoriikassa, tahdottomia liikkeitä, vaikeuksia katseen kohdistamisessa ja vasemman puolen hyvin vähäisiä puolioireita, jotka viittaavat oikean aivopuoliskon häiriöön (Hollander ym. 1990). POH-potilailla on havaittu huomattavasti enemmän puutteita nonverbaalisessa muistissa kuin verrokeilla (Christensen ym. 1992). Leen ym. (1989) mukaan puutteet nonverbaalisessa muistissa viittaavat oikean aivopuoliskon ohimo-osien häiriöön. Joissakin neurologisissa sairauksissa esiintyy POH:n oireita. Parhaiten tunnettu esimerkki on vuosina esiintynyt von Economon influenssaepidemia. Se aiheutti parkinsonismin 80 %:lle niistä, jotka sairastivat influenssan jälkitautina enkefaliitin. Lisäksi näille potilaille kehittyi okulogyyrinen kriisi, jonka aikana potilailla oli pakonomainen tarve laskea tuhanteen, eivätkä he kyenneet kääntämään katsettaan eteenpäin, vaan silmät»vetivät» jompaankumpaan suuntaan, kunnes he olivat saaneet»silmiinsä» luvun tuhat. Samaan aikaan heillä saattoi olla voimakkaita pakkoajatuksia, jotka liittyivät väkivaltaan. Ruumiinavauksissa todettiin muutoksia oikeassa globus palliduksessa. Globus palliduksen alueen aivoinfarkteissa on todettu kehittyvän pakko-oireita nimenomaan silloin, kun tukos on oikealla puolella. Vasemman aivopuoliskon vaurioissa ei pakko-oireita ole havaittu (Jenike ym. 1996). Potilailla, joille on trauman jälkeen kehittynyt POH, aivovauriot on neuroradiologisissa tutkimuksissa paikannettu oikealle puolelle globus palliduksen ja nucleus caudatuksen alueelle. Pakko-oireita tavataan myös Sydenhamin koreassa, globus palliduksen molemminpuolisessa nekroosissa, Huntingtonin koreassa ja Gilles de la Touretten syndroomassa. Nämä sairaudet aiheuttavat muutoksia tyvitumakkeiden toimintaan (Trivedi 1996). Swedon ym. (1997) tuoreessa tutkimuksessa löydettiin viitteitä siitä, että POH liittyy osalla sitä sairastavista lapsista streptokokki-infektion jälkeiseen autoimmuunireaktioon (pediatric autoimmune neuropsychiatric disorders associated with streptococcal infections, PANDAS). Neuroradiologiset tutkimukset ja POH Viime vuosina POH:n yhteydessä on käytetty tietokonetomografiaa (TT), magneettikuvausta (MK), yksifotoniemissiotomografiaa (SPECT), positroniemissiotomografiaa (PET) ja toiminnallista magneettikuvausta (TMK). Tutkimusmenetelmien kehittyminen viimeisten kymmenen vuoden aikana on antanut aivan uudenlaiset mahdollisuudet aivojen rakenteen ja metabolian tutkimiseen. TT:llä kyettiin ensimmäisen kerran paikantamaan vaivattomasti ja aiempaa herkemmin aivojen eri kudosten röntgenabsorptioerot. Kiinnostus TT:n käyttöön myös POH:n tutkimisessa heräsi traumapotilailla toisinaan kehittyvien pakko-oireiden takia. TT:n avulla kyettiin aivovauriot paikantamaan aikaisempaa tarkemmin. Magneettikuvauksen avulla tarkkuus lisääntyi edelleen, ja sillä kyettiin myös saamaan esille aivorungon alue ilman artefakteja. Valkean ja harmaan aineen erottelu myös parani. Aivojen metabolian SPECT- ja PET-tutkimuksia alettiin tehdä POH-potilaille 1980-luvun puolivälin jälkeen (Mindus ym. 1986, Baxter ym. 1988, Machlin ym. 1991). Rakenteelliset kuvantamislöydökset Tietokonetomografialla tehdyt havainnot ovat olleet melko epätarkkoja. Beharin ym. (1984) tutkimuksessa potilailta, joiden oireet olivat alkaneet jo lapsuudessa, löytyi suuremmat aivokammiot kuin verrokeilta, ja Luxenbergin ym. (1988) aineistossa nucleus caudatuksen koko oli potilailla pienempi kuin verrokkiryhmässä. Sen sijaan Insel ym. (1983) eivät löytäneet eroja verrokkeihin nähden. Tietokonetomografia onkin varsin epävarma tutkimusmenetelmä POH:ssa, ja tulokset ovat jääneet siksi vaatimattomiksi. Tosin mainitut tutkimukset ovat jo vanhoja ja laitteistot ovat niiden tekemisen jälkeen kehittyneet. Robinson ym. (1995) tutkivat MK:lla 26 POH-potilasta ja 26 verrokkia. Löydöksenä oli POH-ryhmässä selvästi pienemmät nucleus caudatukset, mutta aivokammioiden koossa ja prefrontaalikorteksin alueella ei havaittu eroja. Breiter ym. (1994) tutkivat kuusi POH:sta kärsivää naispotilasta ja totesivat corpus callosumin takai- 756 M-L. Junnila ja H. Karlsson

3 sella alueella muutoksia, joihin neuropsykologiset löydökset sopivat. Toisaalta Kellner ym. (1991) ja Garber ym. (1989) eivät löytäneet MK-tutkimuksissaan rakenteellisia eroja POHpotilaiden ja verrokkien välillä. Toiminnalliset kuvantamislöydökset Toiminnallisten kuvantamismenetelmien kehitys on avannut aivan uuden mahdollisuuden tutkia myös psykiatrisia häiriöitä. Aivojen toiminnallisten kuvantamistekniikoiden yksi lähtökohta on, että sokerinkulutuksen lisääntyminen ja runsas verenvirtaus ovat merkki neuraalisen toiminnan vilkkaudesta. Suurin osa toiminnallisista kuvantamistutkimuksista POH:ssa on tehty neutraalitilassa, jolloin potilas on levossa ja tutkimushetkellä suurelta osin oireeton. Oireita ei siis ole pyritty provosoimaan, eikä niitä ole mitattu. Viime aikoina tutkimuksissa on kuitenkin keskitytty vertailemaan yksilön aivotoiminnan muutoksia oireiden eri vaiheissa. Tällöin voidaan saada yksityiskohtaisempaa tietoa aivojen eri alueiden toiminnasta oireiden yhteydessä. POH-potilaiden toiminnalliset tutkimukset voidaan oireiden ja hoidon tilanteen mukaan jaotella levossa tehtäviin, oireprovokaatiotutkimuksiin sekä ennen hoitoa ja sen jälkeen tehtäviin vertailututkimuksiin. PET:llä tutkitaan aivojen aineenvaihduntaa hyvin lyhytikäisten isotooppien lähettämien positronien avulla. Merkkiaineena on tavallisesti käytetty radioaktiivista glukoosia. SPECT-menetelmällä puolestaan tutkitaan tavallisesti aivojen verenkierron vilkkautta. Merkkiaineena käytetään lyhytikäisiä isotooppeja, jotka sitoutuvat aivokudokseen. Isotoopin jakauma mitataan gammakameralla. Näillä menetelmillä voidaan tutkia myös aivokudoksen reseptoreita, mutta tällaisia tutkimuksia ei tietääksemme ole vielä POH-potilailla tehty. Toiminnallinen magneettikuvaus on uusi tutkimusmenetelmä. Siinä ei käytetä radioaktiivisia merkkiaineita, joten tutkimus voidaan toistaa useasti tarvittaessa. Tekniikalla voidaan erottaa oksihemoglobiini deoksihemoglobiinista niiden lähettämien erilaisten signaalien avulla (Aronen 1997). Verenvirtaus lisääntyy neuronien aktivoituessa, jolloin deoksihemoglobiinin määrä vähenee. Tämä voidaan todeta MK:lla. Ongelmana ovat pientenkin lihasliikkeiden aiheuttamat mittausvirheet sekä se, että menetelmä kykenee mittaamaan metabolian lisääntymistä mutta ei vähenemistä. Mielenkiintoisimpia ovat ennen onnistunutta hoitoa ja sen jälkeen tehdyt tutkimukset sekä uusimmat oireprovokaatiotutkimukset. Levossa tehdyt SPECT- ja PET-tutkimukset ovat antaneet todisteita POH:ssa prefrontaalisen aivokuoren, gyrus cingulin ja tyvitumakkeiden alueella esiintyvästä toimintahäiriöstä. Prefrontaalisella aivokuorella tarkoitetaan tässä premotorisen alueen etupuolella olevia laajoja kortikaalisia alueita. Tutkimustulosten välillä on jonkin verran eroja, mutta ne johtuvat paljolti erilaisista tekniikoista, menetelmistä ja potilasaineiston heterogeenisuudesta. Monet tutkijat jakavat POH:hon liittyvät neurobiologiset häiriöt niiden esiintymisalueen mukaan. Nämä alueet ovat frontobasaalinen aivokuori, gyrus cingulin alue sekä nucleus caudatuksen pää. Häiriön ajatellaan liittyvän näiden alueiden yhteyksien hyperaktivoitumiseen. Baxterin ym. (1992) mielenkiintoisessa tutkimuksessa oli löydöksenä ennen hoitoa aineenvaihdunnan lisääntyminen oikeassa nucleus caudatuksessa. Onnistuneen hoidon jälkeen metabolia oli normaali. Erityisen mielenkiintoiseksi tutkimuksen tekee, että hoitona käytettiin toisessa ryhmässä lääkitystä ja toinen ryhmä sai lyhyen behavioraalisen psykoterapian. Hoidon vaikutukset aivometaboliaan olivat ryhmissä yhtenevät. Kummassakin hoitoryhmässä oli yhdeksän potilasta. Hiljattain tutkittiin POH-potilaita TMK:lla ensin oireettomina, sen jälkeen provosoimalla oireet (esim. bakteerikammosta kärsivää potilasta kerrottiin kosketeltavan likaisella nenäliinalla) ja tämän jälkeen vielä kolmannen kerran oireiden kadottua (Breiter ym. 1996). Löydökset olivat varsin samanlaisia kuin PET-tutkimuksissa, eli oireisessa vaiheessa todettiin aineenvaihdunnan selvää vilkastumista oireettomaan tilaan verrattuna molemmin puolin frontobasaalisessa aivokuoressa ja nucleus caudatuksessa. Oikean nucleus caudatuksen metabolia vilkastui jonkin verran vasenta enemmän. Verrokeilla tällaista muutosta ei saatu aikaan. Aivojen rakenteelliset ja toiminnalliset kuvantamislöydökset pakko-oireisessa häiriössä 757

4 Useassa tutkimuksessa on POH:n hoidossa käytetty fluoksetiinia, klomipramiinia ja fluvoksamiinia. Tulokset ovat olleet eri lääkkeitä saaneilla varsin yhdenmukaisia. Jos potilas on reagoinut lääkehoitoon niin, että oireet ovat helpottaneet selvästi, ovat myös aivojen metabolian todetut muutokset korjaantuneet samalle tasolle kuin verrokeilla. Pieniä alueellisia eroja on esiintynyt ilmeisesti lääkkeen selektiivisyyden mukaan. Esimerkiksi Benkefalt ym. (1990) totesivat klomipramiinilla hoidetuilla potilailla metabolian vähentymistä sekä vasemmassa että oikeassa nucleus caudatuksessa. Baxter ym. (1992) eivät havainneet muutoksia vasemmassa nucleus caudatuksessa. Eron ajatellaan johtuvan klomipramiinin suorista vaikutuksista dopamiiniaineenvaihduntaan, jolla puolestaan on merkittäviä vaikutuksia nucleus caudatuksen toimintaan. Myös muutosten mittausajankohdalla on ilmeistä merkitystä. Baxter ym. (1992) ovat esittäneet, että frontobasaalialueen muutokset ilmenisivät vasta jonkin ajan kuluttua oireiden loppumisesta eivätkä olisi mitattavissa heti oireiden helpottamisen jälkeen. Nucleus caudatuksen muutokset sen sijaan olisivat nähtävissä heti mutta eivät myöhemmin. Swedo ym. (1992) totesivat selvän korrelaation veren klomipramiinipitoisuuden, oireiden helpottamisen ja PET-muutosten välillä. Baxter ym. (1992) havaitsivat tutkimuksessaan, jossa lääkkeenä käytettiin fluoksetiinia, metabolian vähentymistä vasemman talamuksen ja gyrus cingulin alueella. He arvelivat näiden muutosten olevan spesifisesti fluoksetiinille ominaisia. Päätelmiä + Frontobasaalinen aivokuori Nucleus caudatus Kuva 1. POH:n mahdollinen patofysiologia. Frontobasaalisesta kuorikerroksesta välittyy glutamaatin avulla eksitatorinen vaikutus nucleus caudatukseen (+), joka puolestaan estää globus pallidusta GABA:n välityksellä ( ). Globus pallidus estää talamusta, josta on eksitatorinen yhteys frontaaliseen aivokuoreen. POH:ssa nucleus caudatus on hyperaktiivinen mahdollisesti frontaalisen stimulaation takia. Nucleus caudatus estää tällöin globus pallidusta, jolla siksi ei ole riittävää estovaikutusta talamukseen. Talamuksen hyperaktiivisuus stimuloi edelleen frontaalista aivokuorta, joka entisestään vahvistaa tätä virheellistä toimintaketjua. POH:n oireisiin liittyy hyperaktiivisuutta frontobasaalisessa aivokuoressa, gyrus cinguliin alueella sekä nucleus caudatuksessa. Tyvitumakkeet ovat oleellisesti mukana oireiden synnyssä samoin kuin talamus. Talamus koordinoi näiltä alueilta tulevaa tietoa ja välittää sen takaisin aivokuoreen. Nucleus caudatus toimii eräänlaisena suodattimena, jonka kautta impulssi välittyy tyvitumakkeisiin ja edelleen talamukseen. Kuvassa 1 on esitetty hypoteettinen malli POH:n patofysiologiasta (Baxter ym. 1992). Lääkkeillä ja psykoterapialla pyritään korjaamaan tämä virheellinen toimintaketju. POHpotilaiden leikkaushoidossa katkaistaan juuri näiden alueiden yhteys aivoissa varsin epäspesifisesti. POH:n hoidossa on serotoniiniselektiivisillä lääkkeillä saatu hyviä tuloksia. Annosten on oltava kuitenkin selvästi suurempia kuin masennuspotilaita hoidettaessa. Olettamuksena on, että serotoniinin takaisinoton estäjä katkaisee virheellisesti toimivan neuraalisen ketjun vähentämällä nucleus caudatuksen toimintaa. Ei ole varmaa, onko metabolian vilkastuminen kyseisillä alueilla taudin perimmäinen syy. On myös mahdollista, että se on seurausta jostakin vielä tutkimattomasta aivojen muutoksesta (Baxter ym. 1992). Globus pallidus / substantia nigra Talamus M-L. Junnila ja H. Karlsson

5 Kirjallisuutta Aronen H. Aivojen funktionaalinen magneettikuvaus. Duodecim 1997; 113: Baxter L R, Pheps M E, Maziotta J C, ym. Local cerebral glucose metabolic rates in obsessive-compulsive disorder: a comparison with rates in unipolar depression and normal controls. Arch Gen Psychiatry 1987; 44: Baxter L R, Schwartz J M, Phelps M E, ym. Cerebral glucose metabolic rates in nondepressed patients with obsessive-compulsive disorder. Am J Psychiatry 1988; 145: Baxter L R, Jeffrey M, Schwatrz J M, ym. Caudate glucose metabolic rate changes with both drug and behavior therapy for obsessive-compulsive disorder. Arch Gen Psyhiatry 1992; 49: Behar D, Rapoport J L, Berg C J, ym. Computerised tomography and neuropsychological test emasures in adolescents with obsessive-compulsive disorder. Am J Psychiatry 1984; 141: Benkefalt C, Nordahl T E, Semple W E, ym. Local cerebral glucose metabolic rates in obsessive-compulsive disorder: patients treated with clomipramine. Arch Gen Psychiatry 1990; 47: Breiter H C, Filipek P A, Kennedy D N, ym. Retrocallosal white matter abnormalities in patients with obsessive-compulsive disorder. Arch Gen Psychiatry 1994; 51: Breiter H C, Rauch S L, Kwong K K, ym.. Functional magnetic resonance imaging of symptom provocation in obsessive compulsive disorder. Arch Gen Psychiatry 1996; 53: Christensen K J, Wonkin S, Dyskem M W, ym. Neuropsychological performance in obsessive-compulsive disorder. Biol Psychiatry 1992; 31: Garber H J, Ananth J V, Chiu L C, ym. Nuclear magnetic resonance study of obsessive-compulsive disorder. Am J Psychiatry 1989; 146: Hollander E, Schiffman E, Cohen B, ym. Signs of central nervous system dysfunction in obsessive-compulsive disorder. Arch Gen Psychiatry 1990; 47: Insel T R, Donelly E F, Lalakea M L, ym. Neurological and neu- ropsychological studies of patients with obsessive-compulsive disorder. Biol Psychiatry 1983; 18: Jenike M A, Rauch S L, Cummings J L ym. Recent developments in neurobiology of obsessive-compulsive disorder. J Clin Psychiatry 1996; 57: Karno M, Golding J M, Sorenson S B, ym. The epidemiology of obsessive-compulsive disorder in five US communities. Arch Gen Psychiatry 1988; 45: Kellner C H, Jolley R R, Holgate R C, ym. Brain MRI in obsessive-compulsive disorder. Psychiatry Res 1991; 36: Lee G P, Loring D W, Thompson J L, ym. Construct validity of material-specific memory measures following unilateral temporal lobe ablations. J Consult Clin Psychol 1989; 1: Luxenberg J S, Swedo S E, Flament M F, Friedland R P, Rapoport J, Rapoport S I. Neuroanatomical abnormalities in obsessivecompulsive disorder detected with quantitative X-ray computed tomography. Am J Psychiatry 1988; 145: Machlin S R, Harris G J, Pearlson G D, ym. Elevated medialfrontal cerebral blood flow in obsessive-compulsive patients: a SPECT study. Am J Psychiatry 1991; 148: Mindus P, Ericson K, Greitz T, Meyerson B A, Nyman H, Sjögren I. Regional cerebral glucose metabolism in anxiety disorders studied with positron emission tomography before and after psychosurgical interventions. Acta Radiol Suppl 1986; 369: Robinson D, Wu H, Munne R A, ym. Reduced caudate nucleus volume in obsessive-compulsive disorder. Arch Gen Psychiatry 1995; 52: Swedo S, Pietrini P, Leonard H, ym. Cerebral glucose metabolism in childhood-onset obsessive-compulsive disorder. Arch Gen Psychiatry 1992; 49: Swedo S E, Leonard H L, Mittleman B B ym. Identification on children eith pediatric autoimmune neuropsychiatric disorders associated with streptococcal infections by a marker associated with rheumatic fever. Am J Psychiatry 1997; 154: Trivedi M H. Functional neuroanatomy of obsessive-compulsive disorder. J Clin Psychiatry 1996; 57(Suppl): MARJA-LIISA JUNNILA, LL, apulaislääkäri Turun mielenterveyskeskus HASSE KARLSSON, LT, FK, erikoislääkäri, ma. apulaisprofessori Turun yliopiston psykiatrian klinikka Kunnallissairaalantie Turku Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi Aivojen rakenteelliset ja toiminnalliset kuvantamislöydökset pakko-oireisessa häiriössä 759

PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ

PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ ETIOLOGIA Paula Pasanen-Aro 1 F 42 Pakko-oireinen häiriö Pakkoajatukset; toistuvia, kaavamaisia, ahdistavia, yritys vastustaa, tunnistaa omiksi ajatuksiksi vaikka vastentahtoisia

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Syväaivostimulaatio (DBS) pakkooireisen. Kaija Järventausta LT, psykiatrian el Vs ylilääkäri Neuro- ja vanhuspsykiatria

Syväaivostimulaatio (DBS) pakkooireisen. Kaija Järventausta LT, psykiatrian el Vs ylilääkäri Neuro- ja vanhuspsykiatria Syväaivostimulaatio (DBS) pakkooireisen häiriön hoidossa Kaija Järventausta LT, psykiatrian el Vs ylilääkäri Neuro- ja vanhuspsykiatria Sidonnaisuudet: Kaija Järventausta on osallistunut Medtronic:n tukemaan

Lisätiedot

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimon neurobiologiaa Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimo aivoperäinen häiriö? Riippuvuussyndrooma Toistuva ja voimakas tarve pelata normaalien

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Mitä voidaan tutkia. Aivojen kuvantamisemenetelmistä. Aivojen kuvantamismenetelmät. Aivojen kuvantamismenetelmät eroavat toisistaan

Mitä voidaan tutkia. Aivojen kuvantamisemenetelmistä. Aivojen kuvantamismenetelmät. Aivojen kuvantamismenetelmät eroavat toisistaan Mitä voidaan tutkia Aivojen kuvantamisemenetelmistä 14. 9. 2012 Synnöve Carlson Aalto-yliopisto & Helsingin yliopisto, Biolääketieteen laitos/fysiolgia Rakennetta Toimintaa ja toiminnan sijoittumista Ajallisia

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Aivojen kuvantaminen syömishäiriöiden ja lihavuuden tutkimuksessa. Leila Karhunen, Jyrki T. Kuikka ja Matti Uusitupa

Aivojen kuvantaminen syömishäiriöiden ja lihavuuden tutkimuksessa. Leila Karhunen, Jyrki T. Kuikka ja Matti Uusitupa Katsaus Aivojen kuvantaminen syömishäiriöiden ja lihavuuden tutkimuksessa Leila Karhunen, Jyrki T. Kuikka ja Matti Uusitupa Aivojen kuvantamismenetelmien kehitys on tarjonnut aikaisempaa paremman mahdollisuuden

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa

Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa 2 Mervi Jehkonen, Tiia Saunamäki Hermoston rakenne 23 Aivojen kuvantaminen 25 Aivojen rakenne 25 Aivojen tärkeimmät välittäjäainejärjestelmät

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireinen häiriö Hamiltonin ahdistuneisuusasteikko/hama Y-BOCS NIMH-OC SCALE SCL-90 depression arviointi HAMD,

Lisätiedot

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Virpi Kalakoski Taide ja aivot tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Aivot, oppiminen ja koulutus professori, Cicero Learning verkosto, Helsingin yliopisto Aivotutkimuksen tulosuuntia

Lisätiedot

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) Teemu Rinne, FT, dosentti, yliopistonlehtori, akatemiatutkija (1.8->) teemu.rinne@helsinki.fi Psykologian

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

Pakko-oireinen häiriö lapsuudessa

Pakko-oireinen häiriö lapsuudessa Anita Puustjärvi ja Mari Asikainen KATSAUS Lapsen pakko-oireinen häiriö aiheuttaa stressiä ja heikentää psykososiaalista toimintakykyä. Sairauden puhkeamiseen vaikuttavat sekä perimä että ympäristötekijät.

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET. 22.11.2012 Nina Lehtinen

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET. 22.11.2012 Nina Lehtinen NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET 22.11.2012 Nina Lehtinen MITÄ ON NEUROPSYKIATRIA? Neuropsykiatrian perustana on käsitys mielen ja aivojen erottamattomuudesta Tietoisuus, persoonallisuus,

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Dementoivien aivosairauksien FDG-PET-kuvantaminen

Dementoivien aivosairauksien FDG-PET-kuvantaminen Dementoivien aivosairauksien FDG-PET-kuvantaminen Jukka Kemppainen CT koulutusta isotooppilääkäreille PET / SPECT muistihäiriöiden/dementian diagnostiikassa PET ja SPECT eivät ole rutiinidiagnostiikan

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? Janne Avela & Susanne Kumpulainen Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskus, Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Aivojen plastisuus

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Liikunnan sydänvaikutusten tutkiminen positroniemissiotomografialla

Liikunnan sydänvaikutusten tutkiminen positroniemissiotomografialla Liikunnan sydänvaikutusten tutkiminen positroniemissiotomografialla Kari Kalliokoski FT, LitM, dosentti Akatemiatutkija Verenkierto- ja aineenvaihduntasairauksien molekyylikuvantamisen huippuyksikkö Valtakunnallinen

Lisätiedot

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Mielialahäiriöiden oireiden kirjo ja sitä

Mielialahäiriöiden oireiden kirjo ja sitä Kaksisuuntainen mielialahäiriö Biologiset tekijät kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä Timo Partonen Kaksisuuntaisen mielialahäiriön taustalta on löydetty joitakin merkittäviä biologisia tekijöitä. Ongelmana

Lisätiedot

Aivojen kehityksen sukupuolierot korrelaatio psykiatristen häiriöiden kirjoon

Aivojen kehityksen sukupuolierot korrelaatio psykiatristen häiriöiden kirjoon Kirsi Kettunen, Nina Lindberg, Anu Castaneda, Annamari Tuulio-Henriksson ja Taina Autti KATSAUS Aivojen kehityksen sukupuolierot korrelaatio psykiatristen häiriöiden kirjoon Nuoruuden kehitys alkaa fyysisestä

Lisätiedot

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 KOMISSION DIREKTIIVI 2009/113/EY, annettu 25 päivänä elokuuta 2009, ajokorteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY muuttamisesta

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

Haasteita ja mahdollisuuksia

Haasteita ja mahdollisuuksia Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin

Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin Noora Heikkinen, YTM, LK tohtorikoulutettava KYS Kliininen radiologia noora.heikkinen@uef.fi 6.11.2015 Sisältö Nuori ja alkoholi hanke & kuvantamistulokset

Lisätiedot

Silmänliikkeiden poikkeavuuksia skitsofreniassa

Silmänliikkeiden poikkeavuuksia skitsofreniassa Katsaus Silmänliikkeiden poikkeavuudet skitsofreniassa Elina Nygrén, Kiti Müller ja Teija Honkonen Skitsofreniapotilailla on todettu poikkeavuuksia silmien hitaissa seurantaliikkeissä, ja myös silmänliikkeissä,

Lisätiedot

AIVOJEN SYVIEN OSIEN STIMULAATIO (DEEP BRAIN STIMULATION) HOITORESISTENTIN MASENNUSTILAN JA PAKKO-OIREISEN HÄIRIÖN HOIDOSSA

AIVOJEN SYVIEN OSIEN STIMULAATIO (DEEP BRAIN STIMULATION) HOITORESISTENTIN MASENNUSTILAN JA PAKKO-OIREISEN HÄIRIÖN HOIDOSSA AIVOJEN SYVIEN OSIEN STIMULAATIO (DEEP BRAIN STIMULATION) HOITORESISTENTIN MASENNUSTILAN JA PAKKO-OIREISEN HÄIRIÖN HOIDOSSA LK Sanna Saarikallio Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Näköjärjestelmän toiminta

Näköjärjestelmän toiminta Näköjärjestelmän toiminta Simo Vanni Valo muodostaa elinympäristöön merkittävän informaation lähteen, niin merkittävän että suurimmalle osalle eläinlajeista on lajikehityksen myötä muodostunut näköaisti.

Lisätiedot

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistisairauksien varhainen tunnistaminen Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistiliiton perustehtävänä on toimia valtakunnallisena muistisairaiden ihmisten

Lisätiedot

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Sh Sarianne Karulinna, Lh Anne Nastolin HYKS Lastenneurologinen Kuntoutusyksikkö CP-hankkeen tavoite

Lisätiedot

Musiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin

Musiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin Voiko musiikki tuoda laatua lastentarhanopettajan työhön näkökulmiakulmia aivotutkimuksesta Minna Huotilainen Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö Helsingin yliopisto Työterveyslaitos Sisältö

Lisätiedot

Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset. Anne Salonen TAYS

Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset. Anne Salonen TAYS Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset Anne Salonen TAYS Idiopaattisen skolioosin luokittelu Ikä Primaarikäyryys Luokitusjärjestelmät Luokittelu iän perusteella I Infantiili

Lisätiedot

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Suositusten lähtökohdat Määräaikaistarkastusten minimointi

Lisätiedot

Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla tekijöillä ja perimällä on oma osuutensa.

Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla tekijöillä ja perimällä on oma osuutensa. 1 1/2011 Parkinsonin taudin perinnöllisyys Geenien ja ympäristötekijöiden vuorovaikutus sairastumisen taustalla Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta. HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.

Lisätiedot

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko

Lisätiedot

LÄÄKE LAPSEN MIELESSÄ JA MIELEEN VAIKUTTAMASSA

LÄÄKE LAPSEN MIELESSÄ JA MIELEEN VAIKUTTAMASSA Hannu Westerinen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS HYKS Naisten ja lasten sairaala Lastenpsykiatrian vastuualue Neuropsykiatrinen yksikkö A19 Hannu.westerinen@hus.fi LÄÄKE LAPSEN MIELESSÄ JA MIELEEN

Lisätiedot

Alkoholiriippuvuus ja Antabus (=A), eettinen näkökulma

Alkoholiriippuvuus ja Antabus (=A), eettinen näkökulma Alkoholiriippuvuus ja Antabus (=A), eettinen näkökulma Rauno Mäkelä Dosentti, psykiatrian erikoislääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys, filosofian opiskelija 1 Lähdeviitteet Lindgrén, Oki (2012),

Lisätiedot

Nucleus caudatus. Putamen. Globus pallidus. Cingulum. anterior Uncinatuskimppu

Nucleus caudatus. Putamen. Globus pallidus. Cingulum. anterior Uncinatuskimppu Neurobiologia/ Anatomia 1/ 2012 Neurobiologia-jaksossa käsitellään anatomiasta: 1) aivojen rakenne ja selkäytimen rakenteet (kertautuvat osin motorisen ja sensorisen järjestelmän käsittelyn yhteydessä)

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa hallitsee röntgenlähetteen laatimisen tietää säteilyturvallisuuden keskeiset periaatteet (mm. ymmärtää

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Touretten oireyhtymä ja muut nykimishäiriöt

Touretten oireyhtymä ja muut nykimishäiriöt Neuropsykiatria Pertti Rintahaka Touretten oireyhtymä ja muut nykimishäiriöt Kehityksellisten nykimishäiriöiden tavallisin muoto ovat yksinkertaiset motoriset nykimisoireet ja vaikein muoto on Touretten

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas

Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas Palmoplantaarinen pustuloosi, PPP, on rakkuloiva kämmenten ja jalkapohjien ihosairaus. Yleisin sairastumisikä on 30 50 ikävuoden vaiheilla, vaikka poikkeuksiakin on.

Lisätiedot

Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue

Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue Epilepsian esiintyvyys lapsilla ja nuorilla Epilepsia ja oppiminen Epilepsiasyndroomat ja oppiminen Tukikeinoja Noin 0,4 prosenttia suomalaisista

Lisätiedot

1 a) Mark the following anatomical references in Figure 1.

1 a) Mark the following anatomical references in Figure 1. 1 a) Mark the following anatomical references in Figure 1. Sagittal plane: sagitaalitaso, jakaa alueet oikeaan ja vasempaan puoleen Corona plane: Horisontaalitaso jakaa alueen ylä- ja alaosaan horizontal

Lisätiedot

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01. ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.2013 ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) Keskeistä tarkkaamattomuus,

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Primovist (dinatriumgadoksetaatti) 05/2013, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 2. Julkisen yhteenvedon osiot 2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Magneettikuvaus (MK) on yksi useasta

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN?

MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? ELLA MUTANEN SOT12 SYVENTÄVÄ PORTFOLIO, KEVÄT 2015 PORTFOLION LÄHTÖKOHDAT Oma kiinnostus Opinnäytetyö aiheeseen

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

Keuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa. Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010

Keuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa. Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010 Keuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010 Johdantoa Keuhkoembolian diagnostiikka perustuu kliiniseen arvioon, laboratoriolöydöksiin (P-FIDD)

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN

KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN Suomen Ympäristösairauskeskus perustettiin viime vuonna ajantasaisen ympäristösairaustiedon asiantuntijakeskukseksi. Tavoitteena on ajantasaisen,

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi Suomen Diabetesliitto/Yksi-elämä-hankkeet Diabetesfoorumi 2013 Onko mieli

Lisätiedot

Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa

Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Mammografiapäivät 25-26.5.09 Tampere-Talo ayl Anna-Leena Lääperi TAYS, Kuvantamiskeskus, Radiologia Uusia menetelmiä ja mahdollisuuksia rintadiagnostiikassa

Lisätiedot

COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE

COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE Ulkoloisten tehokas torjunta Parantaa eläinten kasvua Parantaa eläinten hyvinvointia Poistaa stressiä

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit

Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit 1.12.2014, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito

Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito Komplisoitunut toipuminen ja vakiintumattomat hoitomenetelmät tapaturmavakuuttamisessa Mikael Hedenborg, ylilääkäri, Fennia 9.12.2015 Yleistä

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot