KATSAUS. Aivojen rakenteelliset ja toiminnalliset kuvantamislöydökset pakko-oireisessa häiriössä. Marja-Liisa Junnila ja Hasse Karlsson

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KATSAUS. Aivojen rakenteelliset ja toiminnalliset kuvantamislöydökset pakko-oireisessa häiriössä. Marja-Liisa Junnila ja Hasse Karlsson"

Transkriptio

1 KATSAUS Aivojen rakenteelliset ja toiminnalliset kuvantamislöydökset pakko-oireisessa häiriössä Marja-Liisa Junnila ja Hasse Karlsson Viime vuosina erityisesti yksifotoniemissio- ja positroniemissiotomografialla tehdyt tutkimukset ovat valottaneet pakko-oireisen häiriön patofysiologiaa. Niiden mukaan sairauteen liittyy toimintahäiriöitä prefrontaalisen aivokuoren, gyrus cingulin ja tyvitumakkeiden alueella. Oireprovokaatiotutkimuksissa on todettu metabolian selvää vilkastumista lepotilaan verrattuna molemmin puolin frontobasaalisessa aivokuoressa ja nucleus caudatuksessa. Oikeanpuoleisen nucleus caudatuksen metabolia lisääntyy vasenta enemmän. Verrokeilla tällaista muutosta ei saada aikaan. Yhdessä tutkimuksessa on todettu nucleus caudatuksen metabolian normaalistuneen onnistuneen hoidon jälkeen. Erityisen mielenkiintoista tässä tutkimuksessa on se, että hoitona käytettiin toisella ryhmällä lääkitystä ja toinen sai behavioraalista psykoterapiaa. Aivometabolian muutokset olivat kummassakin ryhmässä yhteneviä. Tutkimusten perusteella on laadittu malli, jonka mukaan frontobasaalisen aivokuoren, tyvitumakkeiden ja talamuksen väliset yhteydet ovat pakko-oireisessa häiriössä hyperaktiivisia. Pakko-oireinen häiriö (POH) on pakkoajatuksina ja -toimintoina ilmenevä psykiatrinen sairaus, joka nykyään luetaan ahdistuneisuushäiriöiden ryhmään. Tähän sairauteen liittyviä neurobiologisia muutoksia on viime aikoina selvitelty neuroradiologisten tutkimusmenetelmien avulla, ja löydökset ovat olleet varsin johdonmukaisia. POH:n esiintyvyys väestössä on 2 3 % (Karno ym. 1988). Taudin olennainen piirre ovat toistuvat pakkoajatukset tai pakkotoiminnot. Pakkojatukset ovat ajatuksia, mielikuvia ja yllykkeitä, jotka yhä uudelleen palaavat potilaan mieleen, vaikka hän yrittäisi estää niitä. Hän kuitenkin tunnistaa ne omiksi ajatuksikseen, vaikka ne ovat vastentahtoisia ja usein vastenmielisiä. Pakkotoiminnot puolestaan ovat kaavamaisia käyttäytymistapoja, joita potilas tahtomattaan toistaa yhä uudelleen. Ne eivät ole luonnostaan miellyttäviä, eivätkä ne johda hyödylliseen tehtävien täyttämiseen, mutta niiden suorittaminen vähentää tilapäisesti ahdistuneisuutta. Tavallisesti potilas yrittää vastustaa tällaista käyttäytymistä, mikä poikkeuksetta aiheuttaa lisää ahdistuneisuutta. ICD-10-tautiluokituksen mukaan pakkooireinen häiriö (F 42) voidaan diagnostisesti jakaa pakkoajatuspainotteiseen (F 42.0) ja pakkotoimintapainotteiseen (F 42.1) häiriöön sekä sekamuotoon (F 42.2). Koska pakko-oireisen häiriön oireet ovat hyvin vaihtelevia, on tutkimuksen eräs tarkoitus ollut löytää häiriön patofysiologian kannalta relevantteja alaluokkia. POH ja neurologia POH-potilailla on todettu neurologisia poikkeavuuksia, jotka ovat herättäneet ajatuksen häiriön mahdollisesta biologisesta taustasta. Yli Duodecim 114: ,

2 90 %:lla potilaista esiintyy ns. pehmeitä neurologisia oireita eli pieniä häiriöitä hienomotoriikassa, tahdottomia liikkeitä, vaikeuksia katseen kohdistamisessa ja vasemman puolen hyvin vähäisiä puolioireita, jotka viittaavat oikean aivopuoliskon häiriöön (Hollander ym. 1990). POH-potilailla on havaittu huomattavasti enemmän puutteita nonverbaalisessa muistissa kuin verrokeilla (Christensen ym. 1992). Leen ym. (1989) mukaan puutteet nonverbaalisessa muistissa viittaavat oikean aivopuoliskon ohimo-osien häiriöön. Joissakin neurologisissa sairauksissa esiintyy POH:n oireita. Parhaiten tunnettu esimerkki on vuosina esiintynyt von Economon influenssaepidemia. Se aiheutti parkinsonismin 80 %:lle niistä, jotka sairastivat influenssan jälkitautina enkefaliitin. Lisäksi näille potilaille kehittyi okulogyyrinen kriisi, jonka aikana potilailla oli pakonomainen tarve laskea tuhanteen, eivätkä he kyenneet kääntämään katsettaan eteenpäin, vaan silmät»vetivät» jompaankumpaan suuntaan, kunnes he olivat saaneet»silmiinsä» luvun tuhat. Samaan aikaan heillä saattoi olla voimakkaita pakkoajatuksia, jotka liittyivät väkivaltaan. Ruumiinavauksissa todettiin muutoksia oikeassa globus palliduksessa. Globus palliduksen alueen aivoinfarkteissa on todettu kehittyvän pakko-oireita nimenomaan silloin, kun tukos on oikealla puolella. Vasemman aivopuoliskon vaurioissa ei pakko-oireita ole havaittu (Jenike ym. 1996). Potilailla, joille on trauman jälkeen kehittynyt POH, aivovauriot on neuroradiologisissa tutkimuksissa paikannettu oikealle puolelle globus palliduksen ja nucleus caudatuksen alueelle. Pakko-oireita tavataan myös Sydenhamin koreassa, globus palliduksen molemminpuolisessa nekroosissa, Huntingtonin koreassa ja Gilles de la Touretten syndroomassa. Nämä sairaudet aiheuttavat muutoksia tyvitumakkeiden toimintaan (Trivedi 1996). Swedon ym. (1997) tuoreessa tutkimuksessa löydettiin viitteitä siitä, että POH liittyy osalla sitä sairastavista lapsista streptokokki-infektion jälkeiseen autoimmuunireaktioon (pediatric autoimmune neuropsychiatric disorders associated with streptococcal infections, PANDAS). Neuroradiologiset tutkimukset ja POH Viime vuosina POH:n yhteydessä on käytetty tietokonetomografiaa (TT), magneettikuvausta (MK), yksifotoniemissiotomografiaa (SPECT), positroniemissiotomografiaa (PET) ja toiminnallista magneettikuvausta (TMK). Tutkimusmenetelmien kehittyminen viimeisten kymmenen vuoden aikana on antanut aivan uudenlaiset mahdollisuudet aivojen rakenteen ja metabolian tutkimiseen. TT:llä kyettiin ensimmäisen kerran paikantamaan vaivattomasti ja aiempaa herkemmin aivojen eri kudosten röntgenabsorptioerot. Kiinnostus TT:n käyttöön myös POH:n tutkimisessa heräsi traumapotilailla toisinaan kehittyvien pakko-oireiden takia. TT:n avulla kyettiin aivovauriot paikantamaan aikaisempaa tarkemmin. Magneettikuvauksen avulla tarkkuus lisääntyi edelleen, ja sillä kyettiin myös saamaan esille aivorungon alue ilman artefakteja. Valkean ja harmaan aineen erottelu myös parani. Aivojen metabolian SPECT- ja PET-tutkimuksia alettiin tehdä POH-potilaille 1980-luvun puolivälin jälkeen (Mindus ym. 1986, Baxter ym. 1988, Machlin ym. 1991). Rakenteelliset kuvantamislöydökset Tietokonetomografialla tehdyt havainnot ovat olleet melko epätarkkoja. Beharin ym. (1984) tutkimuksessa potilailta, joiden oireet olivat alkaneet jo lapsuudessa, löytyi suuremmat aivokammiot kuin verrokeilta, ja Luxenbergin ym. (1988) aineistossa nucleus caudatuksen koko oli potilailla pienempi kuin verrokkiryhmässä. Sen sijaan Insel ym. (1983) eivät löytäneet eroja verrokkeihin nähden. Tietokonetomografia onkin varsin epävarma tutkimusmenetelmä POH:ssa, ja tulokset ovat jääneet siksi vaatimattomiksi. Tosin mainitut tutkimukset ovat jo vanhoja ja laitteistot ovat niiden tekemisen jälkeen kehittyneet. Robinson ym. (1995) tutkivat MK:lla 26 POH-potilasta ja 26 verrokkia. Löydöksenä oli POH-ryhmässä selvästi pienemmät nucleus caudatukset, mutta aivokammioiden koossa ja prefrontaalikorteksin alueella ei havaittu eroja. Breiter ym. (1994) tutkivat kuusi POH:sta kärsivää naispotilasta ja totesivat corpus callosumin takai- 756 M-L. Junnila ja H. Karlsson

3 sella alueella muutoksia, joihin neuropsykologiset löydökset sopivat. Toisaalta Kellner ym. (1991) ja Garber ym. (1989) eivät löytäneet MK-tutkimuksissaan rakenteellisia eroja POHpotilaiden ja verrokkien välillä. Toiminnalliset kuvantamislöydökset Toiminnallisten kuvantamismenetelmien kehitys on avannut aivan uuden mahdollisuuden tutkia myös psykiatrisia häiriöitä. Aivojen toiminnallisten kuvantamistekniikoiden yksi lähtökohta on, että sokerinkulutuksen lisääntyminen ja runsas verenvirtaus ovat merkki neuraalisen toiminnan vilkkaudesta. Suurin osa toiminnallisista kuvantamistutkimuksista POH:ssa on tehty neutraalitilassa, jolloin potilas on levossa ja tutkimushetkellä suurelta osin oireeton. Oireita ei siis ole pyritty provosoimaan, eikä niitä ole mitattu. Viime aikoina tutkimuksissa on kuitenkin keskitytty vertailemaan yksilön aivotoiminnan muutoksia oireiden eri vaiheissa. Tällöin voidaan saada yksityiskohtaisempaa tietoa aivojen eri alueiden toiminnasta oireiden yhteydessä. POH-potilaiden toiminnalliset tutkimukset voidaan oireiden ja hoidon tilanteen mukaan jaotella levossa tehtäviin, oireprovokaatiotutkimuksiin sekä ennen hoitoa ja sen jälkeen tehtäviin vertailututkimuksiin. PET:llä tutkitaan aivojen aineenvaihduntaa hyvin lyhytikäisten isotooppien lähettämien positronien avulla. Merkkiaineena on tavallisesti käytetty radioaktiivista glukoosia. SPECT-menetelmällä puolestaan tutkitaan tavallisesti aivojen verenkierron vilkkautta. Merkkiaineena käytetään lyhytikäisiä isotooppeja, jotka sitoutuvat aivokudokseen. Isotoopin jakauma mitataan gammakameralla. Näillä menetelmillä voidaan tutkia myös aivokudoksen reseptoreita, mutta tällaisia tutkimuksia ei tietääksemme ole vielä POH-potilailla tehty. Toiminnallinen magneettikuvaus on uusi tutkimusmenetelmä. Siinä ei käytetä radioaktiivisia merkkiaineita, joten tutkimus voidaan toistaa useasti tarvittaessa. Tekniikalla voidaan erottaa oksihemoglobiini deoksihemoglobiinista niiden lähettämien erilaisten signaalien avulla (Aronen 1997). Verenvirtaus lisääntyy neuronien aktivoituessa, jolloin deoksihemoglobiinin määrä vähenee. Tämä voidaan todeta MK:lla. Ongelmana ovat pientenkin lihasliikkeiden aiheuttamat mittausvirheet sekä se, että menetelmä kykenee mittaamaan metabolian lisääntymistä mutta ei vähenemistä. Mielenkiintoisimpia ovat ennen onnistunutta hoitoa ja sen jälkeen tehdyt tutkimukset sekä uusimmat oireprovokaatiotutkimukset. Levossa tehdyt SPECT- ja PET-tutkimukset ovat antaneet todisteita POH:ssa prefrontaalisen aivokuoren, gyrus cingulin ja tyvitumakkeiden alueella esiintyvästä toimintahäiriöstä. Prefrontaalisella aivokuorella tarkoitetaan tässä premotorisen alueen etupuolella olevia laajoja kortikaalisia alueita. Tutkimustulosten välillä on jonkin verran eroja, mutta ne johtuvat paljolti erilaisista tekniikoista, menetelmistä ja potilasaineiston heterogeenisuudesta. Monet tutkijat jakavat POH:hon liittyvät neurobiologiset häiriöt niiden esiintymisalueen mukaan. Nämä alueet ovat frontobasaalinen aivokuori, gyrus cingulin alue sekä nucleus caudatuksen pää. Häiriön ajatellaan liittyvän näiden alueiden yhteyksien hyperaktivoitumiseen. Baxterin ym. (1992) mielenkiintoisessa tutkimuksessa oli löydöksenä ennen hoitoa aineenvaihdunnan lisääntyminen oikeassa nucleus caudatuksessa. Onnistuneen hoidon jälkeen metabolia oli normaali. Erityisen mielenkiintoiseksi tutkimuksen tekee, että hoitona käytettiin toisessa ryhmässä lääkitystä ja toinen ryhmä sai lyhyen behavioraalisen psykoterapian. Hoidon vaikutukset aivometaboliaan olivat ryhmissä yhtenevät. Kummassakin hoitoryhmässä oli yhdeksän potilasta. Hiljattain tutkittiin POH-potilaita TMK:lla ensin oireettomina, sen jälkeen provosoimalla oireet (esim. bakteerikammosta kärsivää potilasta kerrottiin kosketeltavan likaisella nenäliinalla) ja tämän jälkeen vielä kolmannen kerran oireiden kadottua (Breiter ym. 1996). Löydökset olivat varsin samanlaisia kuin PET-tutkimuksissa, eli oireisessa vaiheessa todettiin aineenvaihdunnan selvää vilkastumista oireettomaan tilaan verrattuna molemmin puolin frontobasaalisessa aivokuoressa ja nucleus caudatuksessa. Oikean nucleus caudatuksen metabolia vilkastui jonkin verran vasenta enemmän. Verrokeilla tällaista muutosta ei saatu aikaan. Aivojen rakenteelliset ja toiminnalliset kuvantamislöydökset pakko-oireisessa häiriössä 757

4 Useassa tutkimuksessa on POH:n hoidossa käytetty fluoksetiinia, klomipramiinia ja fluvoksamiinia. Tulokset ovat olleet eri lääkkeitä saaneilla varsin yhdenmukaisia. Jos potilas on reagoinut lääkehoitoon niin, että oireet ovat helpottaneet selvästi, ovat myös aivojen metabolian todetut muutokset korjaantuneet samalle tasolle kuin verrokeilla. Pieniä alueellisia eroja on esiintynyt ilmeisesti lääkkeen selektiivisyyden mukaan. Esimerkiksi Benkefalt ym. (1990) totesivat klomipramiinilla hoidetuilla potilailla metabolian vähentymistä sekä vasemmassa että oikeassa nucleus caudatuksessa. Baxter ym. (1992) eivät havainneet muutoksia vasemmassa nucleus caudatuksessa. Eron ajatellaan johtuvan klomipramiinin suorista vaikutuksista dopamiiniaineenvaihduntaan, jolla puolestaan on merkittäviä vaikutuksia nucleus caudatuksen toimintaan. Myös muutosten mittausajankohdalla on ilmeistä merkitystä. Baxter ym. (1992) ovat esittäneet, että frontobasaalialueen muutokset ilmenisivät vasta jonkin ajan kuluttua oireiden loppumisesta eivätkä olisi mitattavissa heti oireiden helpottamisen jälkeen. Nucleus caudatuksen muutokset sen sijaan olisivat nähtävissä heti mutta eivät myöhemmin. Swedo ym. (1992) totesivat selvän korrelaation veren klomipramiinipitoisuuden, oireiden helpottamisen ja PET-muutosten välillä. Baxter ym. (1992) havaitsivat tutkimuksessaan, jossa lääkkeenä käytettiin fluoksetiinia, metabolian vähentymistä vasemman talamuksen ja gyrus cingulin alueella. He arvelivat näiden muutosten olevan spesifisesti fluoksetiinille ominaisia. Päätelmiä + Frontobasaalinen aivokuori Nucleus caudatus Kuva 1. POH:n mahdollinen patofysiologia. Frontobasaalisesta kuorikerroksesta välittyy glutamaatin avulla eksitatorinen vaikutus nucleus caudatukseen (+), joka puolestaan estää globus pallidusta GABA:n välityksellä ( ). Globus pallidus estää talamusta, josta on eksitatorinen yhteys frontaaliseen aivokuoreen. POH:ssa nucleus caudatus on hyperaktiivinen mahdollisesti frontaalisen stimulaation takia. Nucleus caudatus estää tällöin globus pallidusta, jolla siksi ei ole riittävää estovaikutusta talamukseen. Talamuksen hyperaktiivisuus stimuloi edelleen frontaalista aivokuorta, joka entisestään vahvistaa tätä virheellistä toimintaketjua. POH:n oireisiin liittyy hyperaktiivisuutta frontobasaalisessa aivokuoressa, gyrus cinguliin alueella sekä nucleus caudatuksessa. Tyvitumakkeet ovat oleellisesti mukana oireiden synnyssä samoin kuin talamus. Talamus koordinoi näiltä alueilta tulevaa tietoa ja välittää sen takaisin aivokuoreen. Nucleus caudatus toimii eräänlaisena suodattimena, jonka kautta impulssi välittyy tyvitumakkeisiin ja edelleen talamukseen. Kuvassa 1 on esitetty hypoteettinen malli POH:n patofysiologiasta (Baxter ym. 1992). Lääkkeillä ja psykoterapialla pyritään korjaamaan tämä virheellinen toimintaketju. POHpotilaiden leikkaushoidossa katkaistaan juuri näiden alueiden yhteys aivoissa varsin epäspesifisesti. POH:n hoidossa on serotoniiniselektiivisillä lääkkeillä saatu hyviä tuloksia. Annosten on oltava kuitenkin selvästi suurempia kuin masennuspotilaita hoidettaessa. Olettamuksena on, että serotoniinin takaisinoton estäjä katkaisee virheellisesti toimivan neuraalisen ketjun vähentämällä nucleus caudatuksen toimintaa. Ei ole varmaa, onko metabolian vilkastuminen kyseisillä alueilla taudin perimmäinen syy. On myös mahdollista, että se on seurausta jostakin vielä tutkimattomasta aivojen muutoksesta (Baxter ym. 1992). Globus pallidus / substantia nigra Talamus M-L. Junnila ja H. Karlsson

5 Kirjallisuutta Aronen H. Aivojen funktionaalinen magneettikuvaus. Duodecim 1997; 113: Baxter L R, Pheps M E, Maziotta J C, ym. Local cerebral glucose metabolic rates in obsessive-compulsive disorder: a comparison with rates in unipolar depression and normal controls. Arch Gen Psychiatry 1987; 44: Baxter L R, Schwartz J M, Phelps M E, ym. Cerebral glucose metabolic rates in nondepressed patients with obsessive-compulsive disorder. Am J Psychiatry 1988; 145: Baxter L R, Jeffrey M, Schwatrz J M, ym. Caudate glucose metabolic rate changes with both drug and behavior therapy for obsessive-compulsive disorder. Arch Gen Psyhiatry 1992; 49: Behar D, Rapoport J L, Berg C J, ym. Computerised tomography and neuropsychological test emasures in adolescents with obsessive-compulsive disorder. Am J Psychiatry 1984; 141: Benkefalt C, Nordahl T E, Semple W E, ym. Local cerebral glucose metabolic rates in obsessive-compulsive disorder: patients treated with clomipramine. Arch Gen Psychiatry 1990; 47: Breiter H C, Filipek P A, Kennedy D N, ym. Retrocallosal white matter abnormalities in patients with obsessive-compulsive disorder. Arch Gen Psychiatry 1994; 51: Breiter H C, Rauch S L, Kwong K K, ym.. Functional magnetic resonance imaging of symptom provocation in obsessive compulsive disorder. Arch Gen Psychiatry 1996; 53: Christensen K J, Wonkin S, Dyskem M W, ym. Neuropsychological performance in obsessive-compulsive disorder. Biol Psychiatry 1992; 31: Garber H J, Ananth J V, Chiu L C, ym. Nuclear magnetic resonance study of obsessive-compulsive disorder. Am J Psychiatry 1989; 146: Hollander E, Schiffman E, Cohen B, ym. Signs of central nervous system dysfunction in obsessive-compulsive disorder. Arch Gen Psychiatry 1990; 47: Insel T R, Donelly E F, Lalakea M L, ym. Neurological and neu- ropsychological studies of patients with obsessive-compulsive disorder. Biol Psychiatry 1983; 18: Jenike M A, Rauch S L, Cummings J L ym. Recent developments in neurobiology of obsessive-compulsive disorder. J Clin Psychiatry 1996; 57: Karno M, Golding J M, Sorenson S B, ym. The epidemiology of obsessive-compulsive disorder in five US communities. Arch Gen Psychiatry 1988; 45: Kellner C H, Jolley R R, Holgate R C, ym. Brain MRI in obsessive-compulsive disorder. Psychiatry Res 1991; 36: Lee G P, Loring D W, Thompson J L, ym. Construct validity of material-specific memory measures following unilateral temporal lobe ablations. J Consult Clin Psychol 1989; 1: Luxenberg J S, Swedo S E, Flament M F, Friedland R P, Rapoport J, Rapoport S I. Neuroanatomical abnormalities in obsessivecompulsive disorder detected with quantitative X-ray computed tomography. Am J Psychiatry 1988; 145: Machlin S R, Harris G J, Pearlson G D, ym. Elevated medialfrontal cerebral blood flow in obsessive-compulsive patients: a SPECT study. Am J Psychiatry 1991; 148: Mindus P, Ericson K, Greitz T, Meyerson B A, Nyman H, Sjögren I. Regional cerebral glucose metabolism in anxiety disorders studied with positron emission tomography before and after psychosurgical interventions. Acta Radiol Suppl 1986; 369: Robinson D, Wu H, Munne R A, ym. Reduced caudate nucleus volume in obsessive-compulsive disorder. Arch Gen Psychiatry 1995; 52: Swedo S, Pietrini P, Leonard H, ym. Cerebral glucose metabolism in childhood-onset obsessive-compulsive disorder. Arch Gen Psychiatry 1992; 49: Swedo S E, Leonard H L, Mittleman B B ym. Identification on children eith pediatric autoimmune neuropsychiatric disorders associated with streptococcal infections by a marker associated with rheumatic fever. Am J Psychiatry 1997; 154: Trivedi M H. Functional neuroanatomy of obsessive-compulsive disorder. J Clin Psychiatry 1996; 57(Suppl): MARJA-LIISA JUNNILA, LL, apulaislääkäri Turun mielenterveyskeskus HASSE KARLSSON, LT, FK, erikoislääkäri, ma. apulaisprofessori Turun yliopiston psykiatrian klinikka Kunnallissairaalantie Turku Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi Aivojen rakenteelliset ja toiminnalliset kuvantamislöydökset pakko-oireisessa häiriössä 759

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo Epilepsia ja ajokyky Sirpa Rainesalo 24.4.2014 Ajoterveysdirektiivi 2009/113/EY STM ajoterveys asetus 2011 Ajoterveysohjeet (viimeksi 10.6.2013) 2 Ajo-oikeus ajokorttiluokissa, RI ja RII Luokka Ajo-oikeus

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 KOMISSION DIREKTIIVI 2009/113/EY, annettu 25 päivänä elokuuta 2009, ajokorteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY muuttamisesta

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? Janne Avela & Susanne Kumpulainen Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskus, Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Aivojen plastisuus

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa

Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa 2 Mervi Jehkonen, Tiia Saunamäki Hermoston rakenne 23 Aivojen kuvantaminen 25 Aivojen rakenne 25 Aivojen tärkeimmät välittäjäainejärjestelmät

Lisätiedot

Aivojen kuvantaminen syömishäiriöiden ja lihavuuden tutkimuksessa. Leila Karhunen, Jyrki T. Kuikka ja Matti Uusitupa

Aivojen kuvantaminen syömishäiriöiden ja lihavuuden tutkimuksessa. Leila Karhunen, Jyrki T. Kuikka ja Matti Uusitupa Katsaus Aivojen kuvantaminen syömishäiriöiden ja lihavuuden tutkimuksessa Leila Karhunen, Jyrki T. Kuikka ja Matti Uusitupa Aivojen kuvantamismenetelmien kehitys on tarjonnut aikaisempaa paremman mahdollisuuden

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

ADHD:n neurologiset muutokset

ADHD:n neurologiset muutokset ADHD:n neurologiset muutokset ADHD:n neurologiset muutokset: 15.2.2017 julkaistu hollantilaistutkimus havaitsi, että ADHD:ssä eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriössä aivojen rakenteessa on merkittäviä

Lisätiedot

Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas

Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas Palmoplantaarinen pustuloosi, PPP, on rakkuloiva kämmenten ja jalkapohjien ihosairaus. Yleisin sairastumisikä on 30 50 ikävuoden vaiheilla, vaikka poikkeuksiakin on.

Lisätiedot

Neuroradiologia. Mikko Kallela Juha Halavaara

Neuroradiologia. Mikko Kallela Juha Halavaara Neuroradiologia Mikko Kallela Juha Halavaara Jaksokirja - oppimistavoi6eet Tunnistaa yleisimmät päivystysaikaisen TT-tutkimuksen tyypilliset löydökset (aivoinfarkti, aivoverenvuotojen eri tyypit, aivokontuusio

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin

Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin Noora Heikkinen, YTM, LK tohtorikoulutettava KYS Kliininen radiologia noora.heikkinen@uef.fi 6.11.2015 Sisältö Nuori ja alkoholi hanke & kuvantamistulokset

Lisätiedot

Näköjärjestelmän toiminta

Näköjärjestelmän toiminta Näköjärjestelmän toiminta Simo Vanni Valo muodostaa elinympäristöön merkittävän informaation lähteen, niin merkittävän että suurimmalle osalle eläinlajeista on lajikehityksen myötä muodostunut näköaisti.

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa hallitsee röntgenlähetteen laatimisen tietää säteilyturvallisuuden keskeiset periaatteet (mm. ymmärtää

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ. Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen koulutuspäivät Leena Jaakkola

PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ. Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen koulutuspäivät Leena Jaakkola PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen koulutuspäivät 10.11.2016 Leena Jaakkola Teoriat täydentämässä toisiaan Luennon sisältö Näkökulmia Diagnoosiin Etiologiaan Hoitomuotoihin DIAGNOOSI

Lisätiedot

Silmänliikkeiden poikkeavuuksia skitsofreniassa

Silmänliikkeiden poikkeavuuksia skitsofreniassa Katsaus Silmänliikkeiden poikkeavuudet skitsofreniassa Elina Nygrén, Kiti Müller ja Teija Honkonen Skitsofreniapotilailla on todettu poikkeavuuksia silmien hitaissa seurantaliikkeissä, ja myös silmänliikkeissä,

Lisätiedot

Kuvantaminen - MRI ja tarvittaisiinko muuta?

Kuvantaminen - MRI ja tarvittaisiinko muuta? Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Biomedicum 19.5.2016 Kuvantaminen - MRI ja tarvittaisiinko muuta? Ritva Vanninen Professori, kliininen radiologia Neuroradiologian dosentti Muistisairauksien

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia.

Epilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia. Epilepsia ja ajokyky Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia Ajokorttiryhmät Ryhmä 1 (R1): henkilöauto, mopoauto, traktori, alle 3,5 t pakettiauto, m-pyörä: liberaalit ajoterveysvaatimukset Ryhmä 2

Lisätiedot

Onko tavarariippuvuus uusi ilmiö?

Onko tavarariippuvuus uusi ilmiö? + Onko tavarariippuvuus uusi ilmiö? Jyrki Psykiatrian professori, Turun Yliopisto Ylilääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri + Tavarariippuvuus 2 Rakastaako tavaraa? Kuinka monta tavaraa sydämeen mahtuu?

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

Aivojen kehityksen sukupuolierot korrelaatio psykiatristen häiriöiden kirjoon

Aivojen kehityksen sukupuolierot korrelaatio psykiatristen häiriöiden kirjoon Kirsi Kettunen, Nina Lindberg, Anu Castaneda, Annamari Tuulio-Henriksson ja Taina Autti KATSAUS Aivojen kehityksen sukupuolierot korrelaatio psykiatristen häiriöiden kirjoon Nuoruuden kehitys alkaa fyysisestä

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle 1 Tieteelliset päätelmät Ottaen huomioon arviointiraportin, jonka lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC)

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden

Lisätiedot

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki 28.8.2007 Skitsofrenia - epidemiologiaa Suomessa 50 000 skitsofreniapotilasta yli puolet psykiatristen

Lisätiedot

Tulokset PET TT annoskeräyksestä

Tulokset PET TT annoskeräyksestä PET TT annoskeräyksestä Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä 10. 11.12.2015, Säätytalo, Helsinki Tarkastaja Jukka Liukkonen Tausta Motivaatio ja perustelut Säteilyturvakeskuksen rooli selvitysten

Lisätiedot

Teknologia mielenterveyshoitotyön tukena Suomen Psykogeriatrisen yhdistyksen valtakunnalliset koulutuspäivät

Teknologia mielenterveyshoitotyön tukena Suomen Psykogeriatrisen yhdistyksen valtakunnalliset koulutuspäivät Teknologia mielenterveyshoitotyön tukena Suomen Psykogeriatrisen yhdistyksen valtakunnalliset koulutuspäivät 21.04.2016 Maritta Välimäki, professori Virve Pekurinen, Sh (AMK), TtM, Tohtorikoulutettava

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Keskushermoston kasvainten esiintyvyys on

Keskushermoston kasvainten esiintyvyys on Näin hoidan Pauli Helén Suomen yliopisto- ja keskussairaaloiden erikoislääkäripoliklinikoissa sekä terveyskeskuksissa seurataan tuhansia aivokasvainpotilaita. Tähän liittyvät ongelmat ovat monitahoisia.

Lisätiedot

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Vakavasti sairas potilas ja toivo

Vakavasti sairas potilas ja toivo Vakavasti sairas potilas ja toivo Pohjolan lääketiedepäivät 2/2016 Päivi Hietanen, syöpätautien dos., psykoterapeutti Suomen Lääkärilehti Sidonnaisuudet Kolmen viime vuoden aikana palkkioita vuorovaikutusopetuksista

Lisätiedot

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys Kari Moilanen Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri

Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys Kari Moilanen Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys 10.11.2016 Kari Moilanen Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Keskivaikean tai vaikean pakko-oireisen ensisijaiseen psykoterapeuttiseen (CBT) hoitoon voidaan

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin. TT-tutkimukset. Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014

Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin. TT-tutkimukset. Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014 Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin TT-tutkimukset Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014 Tarkastaja Säteilyturvakeskus Sisältö Tietokonetomografiatutkimusten määrät Suomessa

Lisätiedot

SKITSOFRENIA. Aivojen kuvantamislöydökset skitsofreniassa. Jarmo Hietala

SKITSOFRENIA. Aivojen kuvantamislöydökset skitsofreniassa. Jarmo Hietala SKITSOFRENIA Aivojen kuvantamislöydökset skitsofreniassa Jarmo Hietala Aivojen tutkimuksen ja erityisesti kuvantamismenetelmien viime vuosien nopea kehitys on luonut realistisia mahdollisuuksia skitsofreniaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

Funktionaaliset elintarvikkeet

Funktionaaliset elintarvikkeet Funktionaaliset elintarvikkeet Laaduntarkkailupäivät, Hki 12.2.2004 Antti Aro LKT, professori Helsinki 2/27/2004 Funktionaaliset (terveysvaikutteiset) elintarvikkeet lisätty hyödyllisen ravintotekijän

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten?

Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten? Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten? Mikko Hiltunen, FT, dosentti Tutkimusjohtaja, Akatemiatutkija Kliininen lääketiede Neurologia, ISY mikko.hiltunen@uef.fi Translationaalinen tutkimus, mitä?

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

1 a) Mark the following anatomical references in Figure 1.

1 a) Mark the following anatomical references in Figure 1. 1 a) Mark the following anatomical references in Figure 1. Sagittal plane: sagitaalitaso, jakaa alueet oikeaan ja vasempaan puoleen Corona plane: Horisontaalitaso jakaa alueen ylä- ja alaosaan horizontal

Lisätiedot

Epilepsian lääkehoito

Epilepsian lääkehoito Epilepsian lääkehoito Hanna Ansakorpi Kliininen opettaja, LT Neurologian erikoislääkäri Oulun yliopisto, Lääketieteen laitos, neurologia OYS, Medisiininen tulosalue, neurologia Mikä on epilepsia? Epileptinen

Lisätiedot

Nucleus caudatus. Putamen. Globus pallidus. Cingulum. anterior Uncinatuskimppu

Nucleus caudatus. Putamen. Globus pallidus. Cingulum. anterior Uncinatuskimppu Neurobiologia/ Anatomia 1/ 2012 Neurobiologia-jaksossa käsitellään anatomiasta: 1) aivojen rakenne ja selkäytimen rakenteet (kertautuvat osin motorisen ja sensorisen järjestelmän käsittelyn yhteydessä)

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

ADHD ja muut neuropsykiatriset häiriöt, kaltoinkohtelu ja päihteet syrjäytymisen tie?

ADHD ja muut neuropsykiatriset häiriöt, kaltoinkohtelu ja päihteet syrjäytymisen tie? ADHD ja muut neuropsykiatriset häiriöt, kaltoinkohtelu ja päihteet syrjäytymisen tie? Hannu Lauerma tutkimusprofessori, THL vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala Luennon sisältö Persoonallisuushäiriöistä.

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Anne Koivisto, Dosen'i, lääkärikoulu'aja, Erikoislääkäri Kliininen ope'aja Itä-Suomen yliopisto, KYS Neurologia www.uef.fi/neuro Uudistuva muistisairauksien

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

Aivojen anatomiaa magneettileikekuvin verkko-oppimateriaali röntgenhoitajaopiskelijoille

Aivojen anatomiaa magneettileikekuvin verkko-oppimateriaali röntgenhoitajaopiskelijoille Lotta Christersson, Hanna Partanen Aivojen anatomiaa magneettileikekuvin verkko-oppimateriaali röntgenhoitajaopiskelijoille Opinnäytetyö Metropolia Ammattikorkeakoulu Röntgenhoitaja (AMK) Radiografia ja

Lisätiedot

UUDET I.V.-ANESTEETIT

UUDET I.V.-ANESTEETIT UUDET I.V.-ANESTEETIT ANESTESIAKURSSI 25-VUOTTA JUHLAKOKOUS Paasitorni, Helsinki 6.-7.3.2014 Mika Valtonen TYKS Laskimoanesteetit Kemiallinen ryhmä Lääkeaine Barbituraatit Tiopentaali Metoheksitaali Alkyylifenolit

Lisätiedot