Ulkopuoliset havaitsevat psykiatrisen sairauden
|
|
- Toivo Myllymäki
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Aivojen kuvantaminen Aivojen toiminnallinen kuvantaminen psykiatriassa Jari Karhu, Jyrki Kuikka ja Jari Tiihonen Aivojen kuvantamismenetelmät ovat kehittyneet huimasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Niiden merkitys psykiatrisessa perustutkimuksessa on kiistaton. Yksittäistä potilasta koskevia selkeitä kliinisiä tai diagnostisia sovelluksia ei kuitenkaan vielä ole löydetty. Ulkopuoliset havaitsevat psykiatrisen sairauden helpoimmin psykoottisen käyttäytymisen perusteella. Psykoosi on Lääketieteen termit -sanakirjan (1999) määritelmän mukaan vakava elimellis- tai psyykkispohjainen mielenterveyshäiriö, jossa todellisuudentaju on selvästi häiriintynyt (Nienstedt ym.). Psykoottinen potilas ei erota toisistaan sisäisiä impulsseja ja ulkomaailmaan liittyviä aistimuksia, mikä ilmenee aistiharhoina ja harhaluuloina. Mielen ja aivojen suhteesta on viime vuosina keskusteltu ajoittain kiihkeästikin. Toistaiseksi ainoa selkeä päätelmä tästä keskustelusta on, että jokainen osallistuva ryhmä mm. filosofit, käytännön lääkärit, aivotutkijat ja psykologit käyttää omaa kieltään ja omia menetelmiään. Kuvantamistutkimuksissa on kuitenkin kiistatta havaittu parin viime vuosikymmenen aikana useita selkeitä psyykkisiin häiriöihin liittyviä aivojen rakenteen ja toiminnan muutoksia. Etenkin aistihavaintojen vastaanotossa ja varhaisessa käsittelyssä todetut muutokset kirkastavat klassista kliinistä käsitystä sisäisen ja ulkoisen maailman sekoittumisesta psykiatrisissa sairauksissa. Shagass on osoittanut, että ulkoisen ärsykkeen havaitsemista kuvaavat aivojen sähköiset herätevasteet ovat skitsofreniassa keskimäärin voimistuneita, mikä heijastaa häiriötä aistiinformaatiota suodattavissa mekanismeissa. Tätä ilmiötä voidaan pitää analogisena skitsofreniapotilailla todettavaan elämyksellisen ärsykesuojan poikkeukselliseen haurauteen, joka voi myös johtaa ihmissuhteiden välttämiseen ja eristäytymiseen (Achté ym. 1982). Aivojen kykyä säädellä automaattisesti vastaanottavuutta ärsykkeille kutsutaan termillä»sensory gating» (Adler ym. 1982). Monet skitsofreenikoilla esiintyvät ulkomaailman havaitsemisen häiriöt voidaan selittää liian karkean ärsykeseulan avulla. Esimerkiksi kuuloärsykkeisiin liittyvien varhaisten herätevasteiden vaimeneminen kuuloärsykkeen toistuessa jää tapahtumatta normaalilla tavalla paitsi ohimenevästi lyhyen unijakson jälkeen (Griffith ym. 1993). Potilailla on myös todettu yleisesti huonontunut kyky optimoida vaste tai reaktio toistuvaan ärsykkeeseen (Braff ym. 1995). Monet skitsofreniapotilaat kuvaavatkin olevansa jatkuvan, häiritsevän ärsykepommituksen kohteena. Aisti-informaation varhaisen käsittelyn häiriöt ovat erityisen mielenkiintoisia käytännön psykiatrisessa kuvantamistutkimuksessa. Aivojen varhaiset vasteet ulkoisiin ärsykkeisiin ovat pääosin automaattisia ja näin ollen hyvin toistettavia. Aktivoituvat aivojen alueet ovat rajallisia ja melko hyvin tunnettuja. Havaituilla muutoksilla voi siis olla diagnostista arvoa, ja esimerkiksi riskiryhmien seulontaan soveltuvia tutkimuksia on jo periaatteessa käytettävissä. Duodecim 2000; 116:
2 Paikallinen, alueellinen vai koko aivojen häiriö? Varhaisissa psykiatrisissa kuvantamistutkimuksissa pyrittiin lähes poikkeuksetta yhdistämään yksittäinen rakenteellinen tai toiminnallinen muutos yhteen tarkasti määritettyyn diagnoosiin tai oireeseen. Skitsofreniassa positiivinen oireilu, mm. kuulohallusinaatiot, on usein liitetty ohimolohkojen ja kuuloalueiden poikkeavaan rakenteeseen (Luchins ym. 1979, Barta ym. 1990), ja kuuloalueiden aktiivisuuden muutoksia on havaittu hallusinaatioitten aikana (Tiihonen 1992). Poikkeuksena oireen ja aivoalueen mekaanisesta yhdistämisestä on magneettikuvaus (MK), jossa havaittiin aivojen tärkeimmän risteysaseman talamuksen pieneneminen skitsofreniassa, ja tämän pohjalta pyrittiin selittämään oireiden monimuotoisuutta (Andreasen ym. 1994). Harhaisten ja hallusinoivien potilaiden positroniemissiotomografiatutkimuksissa (PET) on myös havaittu huomattavasti oletettua laajempien hermoverkostojen aktivaatio harhojen aikana. Mielenkiintoista on, että harhat käyttävät samoja verkostoja, jotka toimivat normaalin kuulo- tai näköhavainnon aikana (Silbersweig ym. 1995). Skitsofreniatutkimusten meta-analyysit ovat paljastaneet koko aivoja koskevia rakenteellisia muutoksia, mm. aivojen tilavuuden pienentymisen (Ward ym. 1996) ja aivokammioiden koon kasvun (Van Horn ja McManus 1992). Nopeasti kehittyneillä aivojen kuvantamismenetelmillä voidaan kerätä yksityiskohtaista tietoa myös laajoista toiminnallisista muutoksista. Alun perin Wernicken 1894 esittämä ajatus toiminnallisten yhteyksien häiriöistä anatomisesti yhteen liittyvissä, tiettyä kognitiivista tehtävää palvelevissa hermoverkostoissa psyykkisen oireyhtymän taustalla on saanut uutta kantavuutta kuvantamislöydösten ansiosta (Friston ja Frith 1995, Tien ym. 1996, Andreasen 1997). Mallit, jotka yhdistävät psyykkisen oirekuvan laajaan toiminnalliseen hermoverkkoon, kuvastavat hyvin kliinisen psykiatrisen oirekuvan monimuotoisuutta. Samalla kohdataan kuitenkin yhä moniulotteisempia menetelmällisiä ja diagnostisia ongelmia. Vaikka aivojen kuorikerroksen ja sen alaisten aivoalueiden yhteydenpitojärjestelmien vaihteleva pirstoutuminen aiheuttaisikin psyykkistä oirehdintaa, esimerkiksi yhtään yksittäistä skitsofrenialle tyypillistä poikkeavuutta ei ole pystytty toistaiseksi osoittamaan. Ei ihme, että Eugen Bleulerin kehittämä teoria skitsofreniasta ryhmänä etiologialtaan heterogeenisia sairauksia, joilla on homogeeninen kliininen ilmiasu (Kaplan ja Sadock 1995), saa edelleen runsaasti kannatusta. Toistaiseksi ei myöskään tunneta yhtään kiistattomasti diagnostista psykiatrisen sairauden kuvantamislöydöstä. Kuvantamismenetelmät Aivotoiminnan kuvantaminen on uusien menetelmien ja tietokoneiden kehityksen myötä lisääntynyt nopeasti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Raskaimman, yliopistosairaalatasoisen välineistön vaativat verenkierron aktivaatiotutkimukset toiminnallisen MK:n (TMK) ja PET:n avulla. Psykiatriassa käytetyt tutkimusasetelmat perustuvat yleensä kahden tai useamman kognitiivisen, vaikkapa emootion havaitsemista vaativan tehtävän peräkkäiseen esittämiseen siten, että vain yhtä tehtävän osaa muutetaan kerrallaan. Vähentämällä näissä tilanteissa syntyneet aktivaatiot toisistaan saadaan esiin muutettuun tehtävän osaan liittyvä aivoverenkierron muutos. Esimerkiksi vihaisten kasvojen aiheuttama aktivaatio miinus neutraalien kasvojen aiheuttama aktivaatio on yhtä kuin nähdyn vihaisuuden aiheuttama aivojen toiminnan muutos. TMK:n ja PET:n erotuskyky verenkiertomuutosten paikantamisessa on muutama millimetri. PET ja yksifotoniemissiotomografia (SPECT) antavat saman tarkkuuden myös useiden hermoston kemiallisten välittäjäaineiden paikallisen pitoisuuden tai reseptorimäärän kuvantamisessa (Kuikka ym. 1998, Kuikka ja Bergström 2000). Ongelmana on ajanerotuskyky, joka on parhaimmillaan useita sekunteja; tämä on ikuisuus hermoston toiminnassa. Myös edellä kuvatun kaltaisten kokeiden houkuttelevan yksinkertainen tulkinta sulkee usein tutkijan silmät tapahtumaketjun monimutkaisuudelta. Herkistääkö edeltävän tehtävän ilme kasvoja tarkkailevan aivojen osan, vai vähentääkö tehtävä kaikkien muiden osien aktiivisuutta? Jäävätkö ken- 410 J. Karhu ym.
3 ties muut ympäristön tapahtumat vähemmälle huomiolle? Aivojen sähköistä toimintaa kuvaavat neurofysiologiset tutkimukset elektroenkefalografia (EEG) ja magnetoenkefalografia (MEG) antavat tietoa hermoston osien ja aivoalueiden aktivoitumisesta tarvittavalla millisekunnin tarkkuudella. Molempien avulla kuvannetaan samanaikaisesti ja synkronisesti»tulittavien» eli sähköisesti aktiivisten aivosoluryhmien toimintaa. Ajallinen tarkkuus on loistava, mutta toimivien alueiden tarkka paikantaminen aivojen osiin on vaikeaa. Parhaimmillaan tarkkuus on noin 1 cm tarkasti rajatun ja tunnetun aivokuoren alueen esimerkiksi käden tuntoalueen aktivoituessa. Multimodaalinen kuvantaminen Multimodaalinen kuvantaminen perustuu saman aktivoivan tehtävän käyttöön useiden eri kuvantamismenetelmien yhteydessä. Psykiatrisessa kuvantamisessa mielenkiinnon kohteena on useilla menetelmillä samalta aivoalueelta tai samasta hermoverkoston osasta havaittu poikkeava aivotoiminta. Kuvantamismenetelmien yhdistämisessä tarvitaan yhteinen koordinaatisto, jollaisena käytetään useimmiten tutkittavan aivojen rakenteellista magneettikuvaa (kuvat 1 ja 2). Multimodaalisen kuvantamisen merkittävä kliininen edistysaskel on ollut esimerkiksi poikkeavan EEG-löydöksen esittäminen visuaa- A B Kuva 1. A) Pään pinnalta EEG:n avulla mitattu tapahtumasidonnainen 100 ms:n herätevaste (N100) otsan alueella. Sininen käyrä kuvaa vastetta 12 s:n hiljaisuuden jälkeen annettuun 85 ms:n mittaiseen 0.8 khz:n ääneen ja punainen käyrä heikentynyttä vastetta 1 s:n kuluttua tapahtuneeseen äänen toistoon. B) Aivojen sähköinen aktiivisuus kolmiulotteisen magneettikuvan aivokuorelle rajattuna virtatiheyskarttana hiljaisuuden jälkeen syntyvän vasteen huippuhetkellä. (Kuva Minna Valkonen-Korhonen, KYS). Aivojen toiminnallinen kuvantaminen psykiatriassa 411
4 lisesti selkeässä muodossa aivojen kolmiulotteisten rakennekuvien avulla (kuva 2). Akuutti psykoosi Psykoosi voi olla reaktiivinen, traumaattisen tapahtuman laukaisema, ja liittyä useisiin psyykkisiin oireyhtymiin. Persoonallisuuden taantuma on kuitenkin laaja-alaisin ja etenee pisimmälle vaikeissa skitsofrenioissa, joissa persoonallisuuden rakenteet hajoavat ja raja oman itsen ja ulkomaailman välillä on epäselvä tai olematon. Persoonallisuuden integraatio säilyy paremmin maanisdepressiivisessä psykoosissa ja paranoiassa, mutta kaikille psykooseille on ominaista laaja-alainen taantuminen, primitiivisten puolustusmekanismien käyttö sekä objektisuhteiden ja realiteettien tajun vaikea häiriintyminen. Akuutin psykoosin kuvantamislöydöksiä on toistaiseksi raportoitu erittäin niukasti. Kyseisten potilaiden tutkiminen vaatii luonnollisesti erittäin hyvää potilas-lääkärisuhdetta. Kokemustemme mukaan on ensiarvoisen tärkeää, että kliinisesti potilasta hoitava lääkäri osallistuu itse tutkimustilanteeseen. Kuvassa 1 näkyy lääkitsemättömillä psykoottisilla potilailla erittäin vahvasti korostunut otsalohkojen sähköinen aktivaatio tilanteessa, jossa heidän annetaan pitkän hiljaisuuden jälkeen kuulla neutraali ääni. Koska ulkomaailman äänet säilyvät kaikumuistissa vain rajallisen ajan (noin 10 s), tämän ajan ylittäminen laukaisee»orientaatioreaktion» (Pavlov 1927). Normaalin orientaatioreaktion tarkoituksena on optimoida uudesta aistihavainnosta saatava tieto ja pohjustaa ärsykkeen aiheuttama muistijälki. Normaalisti aivojen sähköisessä aktivaatiossa todetaan äänen havaitsemista heijastava, kuuloalueilla (lähinnä ohimolohkojen yläosassa) syntyvä herätevaste noin 100 ms äänen jälkeen ja lisäksi aivokuoren diffuusia, laaja-alaista aktiivisuutta (kuva 1). Otsalohkot ohjelmoivat, säätelevät ja seuraavat aistihavaintojen ja toiminnan muodostamia kokonaisuuksia. Niiden etuosista aivojen takaosien sensorisille alueille suuntautuva ja aikomuksiin liittyvä, varsinaisille aistiärsykkeille rinnakkainen impulsaatio voi aiheuttaa sen, että pelkkä aikomus tai ennakointi saa aikaan kehon tilaan ja toimintaan viittaavia sisäisiä tuntemuksia. Toisaalta järjestyneiden ja ajoitettujen käyttäytymisrakenteiden muodostaminen vaatii riittävän laajaa hetkellistä»työmuistia» ja häiriötekijöiden ehkäisyä, jonka ansiosta ai- A B Kuva 2. A) Normaalin koehenkilön toiminnallisten kuuloalueiden epäsymmetria. Magnetoenkefalografiatutkimuksella (punainen täplä) ja verenkiertoa mittaavalla toiminnallisella magneettikuvauksella (vihreä täplä) paikannettu kuuloaivokuoren sijainti. Huomaa vasen oikea-epäsymmetria. B) Skitsofreniaa sairastavan miehen kuuloalueiden epäsymmetria, joka on päinvastainen kuin verrokilla (vasen edempänä kuin oikea) (Kuva Sami Martinkauppi ja Hannu Aronen, HYKS). 412 J. Karhu ym.
5 noastaan tavoitteiden saavuttamisen kannalta olennainen tieto pääsee työmuistiin (Park ja Holzman 1992). Kuvan esittämän primitiiviseen ja automaattiseen mekanismiin perustuvan otsalohkojen yliaktiivisuuden lisäksi psykoottisilla potilailla on todettavissa poikkeavia autonomisen hermoston reaktioita ja poikkevia reaktioita emotionaalista sisältöä omaaviin kasvoärsykkeisiin (Valkonen-Korhonen 1999). Yhteisenä nimittäjänä löydöksille näyttää olevan yleinen»yliherkkyys» ulkoisen maailman ärsykkeille ja korostunut prefrontaalialueiden aktivaatio sekä automaattisissa että tietoisissa toiminnoissa. Onkin houkuttelevaa spekuloida, että»ylikierroksilla» toimivat otsalohkojen ohjauskeskukset pyrkivät varhaisimmassa vaiheessa jäsentämään psykoosiin liittyvää laaja-alaisesti puutteellista tai pirstoutunutta aistihavaintomaailmaa. Skitsofrenia Skitsofreenisia oireita selittävät anatomiset löydökset ovat toistaiseksi olleet hajanaisia. Aivokuoressa havaittavat muutokset on etiologialtaan liitetty solujen sikiökehityksen aikaiseen ja syntymänjälkeiseen migraatiohäiriöön. Rakenteellinen muutos on todettavissa erityisesti aivojen harmaan aineen alueelle (Lim ym. 1996). Skitsofreenikoiden prefrontaalisen kuorialueen gyraatio on ruumiinavaustutkimuksissa todettu poikkeuksellisen tiheäksi, mikä sopii glioosiin ja neuronaaliseen atrofiaan. Skitsofrenian erään kehitysbiologisen selitysmallin mukaan vähäinen sikiökehityksen aikainen vika voi aiheuttaa limbisen verkoston ja prefrontaalisen aivokuoren välisten yhteyksien toimintahäiriön, joka ilmenee kliinisesti kognitiivisen prosessoinnin häiriönä (Kaplan ja Sadock 1995). In vivo -tutkimuksissa parhaiten dokumentoituja muutoksia ovat aivokuoren uurteiden ja sivuaivokammioiden laajeneminen, harmaan aineen väheneminen, muutokset aivokurkiaisen koossa ja muodossa, ohimolohkon rakenteiden pieneneminen sekä etenkin aivojen normaalin epäsymmetrian häiriintyminen (Luchins ym. 1979, Barta ym. 1990). Symmetriamuutokset painottuvat ohimolohkojen harmaan aineen ja muistipiiriin kuuluvien hippokampusten alueelle ja ovat ilmeisesti lääkityksestä ja kroonistumisesta riippumattomia. Luonnollinen valinta on suosinut ihmisaivoissa kognitiivisten toimintojen rikkautta varmennuksien kustannuksella, mistä seuraa normaalitilanteessa aivokuorialueiden epäsymmetrisyys eri aivopuoliskoissa, vaikka tärkeimmät toiminnot on turvattu molemminpuolisilla yhteyksillä. Epäsymmetriaa on tutkittu muun muassa amytaalitestillä, jossa voidaan seurata hetkellisesti aivopuoliskojen toimintaa toisistaan erillään. Näin on todettu esimerkiksi puheen tuotosta huolehtiva aivopuolisko ja mielialaerot ruiskutettaessa anestesia-ainetta eri puolten kaulavaltimoihin (euforia oikealle ja depressio vasemmalle ruiskutettaessa). Skitsofreniapotilailla on havaittu lähinnä aivojen kokonaisverenvirtauksen vähenemistä. Aivopuoliskojen toiminnallisen lateralisaation häiriötä kuvaavat tutkimustulokset ovat toistaiseksi olleet ristiriitaisia. Muutamissa PET-tutkimuksissa on todettu vasemman ohimolohkon hyperaktiivisuutta, joka painottuu hippokampuksen ympäristöön. Useissa tutkimuksissa on osoitettu yhteys skitsofrenian ja frontaalisen aivokuoren huonontuneen toiminnan välillä. Tämän hypofrontaliteetiksi kutsutun ilmiön tueksi on esitetty myös samankaltaiset kliiniset oireet potilailla, joilla on vaikea otsalohkovaurio (Kaplan ja Sadock 1995). Kuvassa 2 näkyy skitsofreniapotilaan ohimolohkojen toiminnallisen anatomian kiertyminen epäsymmetrialtaan päinvastaiseksi kuin normaalilla koehenkilöllä, jolla vasemman ohimolohkon kuuloalue on taaempana kuin oikean puolen. MEG-mittauksessa 100 ms:n (N100) vasteen avulla paikannettu kuuloaivokuori samoin kuin TMK:n osoittama verenkierron lisääntyminen kuuloärsykkeen seurauksena ovat nähtävissä vasemmalla edempänä. Rakenteelliset magneettikuvat olivat normaalit. Tämänkaltainen toiminnallisen anatomian muutos havaittiin 32 %:lla tutkituista potilaista, ja se näytti liittyvän suuriin psykopatologiaa kuvaaviin arvoihin kliinisessä strukturoidussa arviossa (PANSS). Lisäksi toiminnalliset kuuloalueet levisivät skitsofreniapotilailla huomatta- Aivojen toiminnallinen kuvantaminen psykiatriassa 413
6 Kuva 3. Syntymästään asti sokeiden 35-vuotiaiden kaksosten aivoperfuusio (ylärivi) ja bentsodiatsepiinireseptoritiheys (alarivi). Perfuusiokuvaus suoritettiin viisi minuuttia radioaktiivisen lääkkeen (NNC ; Novo Nordisk) antamisen jälkeen ja reseptoritiheysmittaus 5.5 tuntia lääkkeen annosta. Koehenkilö B toimii konekirjoittajana sairaalassa ja koehenkilö A on työtön. Huomaa laajaalainen ero oikealla (kuvassa vasen) päälaenlohkon ja otsalohkon alueella. Näköaivokuoressa takaraivolohkoissa ei ole havaittavissa mainittavia eroja. A B vasti laajemmalle ohimolohkon alueelle normaaliin verrattuna (Tiihonen ym. 1998). Selkeä ja varsin yksiselitteinen löydös viittaa toiminnallisen epäsymmetrian häiriintymiseen ja tukee teorioita sikiöaikaisen kehityksen häiriöstä skitsofreeniseen oireiluun liittyvänä tekijänä. Koska löydös puuttuu täysin normaaleilta koehenkilöiltä, sillä on mahdollisesti myös diagnostista tai alttiutta kuvaavaa merkitystä. Aivojen reseptoritutkimukset voivat kuvata vastetta ympäristötekijöihin Keskushermoston välittäjäainereseptorien pitoisuuksia voidaan tutkia nykyisin monimuotoisilla PET- ja SPECT-kuvauksilla in vivo. Aiheesta on hiljattain ilmestynyt parikin suomalaista katsausta (Kuikka ym. 1998, Kuikka ja Bergström 2000), joissa on esitelty sekä kliinisiä että tutkimuksellisia käyttöaiheita. Uusimmat ja ehkä kliinisesti hyvinkin merkittävät käyttöalueet näyttävät olevan hoitovasteen (sekä lääke- että muun hoidon) seuranta ja lääkeaineiden kehittely. Kuva 3 antaa esimerkin paitsi nykyaikaisten radioisotooppimenetelmien herkkyydestä myös toistaiseksi niukalti tutkitusta alueesta ympäristötekijöiden ja käyttäytymisen vaikutuksesta aivoverenkierron tasoon ja reseptoritiheyteen. Syntymästään asti sokeiden identtisten 35-vuotiaiden kaksosten välinen ero aivokuvauksessa on nähtävissä lähinnä oikealla päälaki- ja otsalohkon alueella. Nämä aivoalueet ovat assosiatiivisia ja etenkin visuospatiaaliseen ja visuomotoriseen toimintaan osallistuvia. Kaksosella, joka on ollut useiden vuosien ajan aktiivisesti työssä konekirjoittajana sairaalassa, on selvästi runsaampi verenvirtaus kyseisillä alueilla kuin työttömänä olleella verrokilla. Myös aivokuoren eksitatorista GABA-välittäjäainepitoisuutta epäsuorasti mittaava bentsodiatsepiinireseptorien pitoisuus on hänellä selvästi suurempi. 414 J. Karhu ym.
7 Onko psykiatrisella kuvantamisella kliinistä merkitystä? Yhtään kiistattomasti diagnostista psyykkisen sairauden tai oireen kuvantamislöydöstä ei vielä ole tullut esiin. Toisin kuin koetilanteessa arkipäivän elämässä käytetään äärimmäisen harvoin vain yhtä aivojen mekanismia. Kun luet tätä, teet jatkuvasti tietoisia ja tiedostamattomia valintoja sisäisten ja ulkoisten ärsykkeiden välillä: jatkatko lukemista, katsotko vain kuvat, vai kuuluuko televisiosta kenties jotain kiinnostavampaa? Käytät aivojasi tavalla, joka on sinulle tyypillinen ja tilanteen kannalta tarkoituksenmukainen tai palkitseva. Kaikilla aivojesi kognitiivisilla tarkkaavaisuuteen, muistiin, kokemiseen ja tunteisiin nivoutuvilla toiminnoilla on yhteinen niiden kuvantamista vaikeuttava piirre. Aivoissa aktivoituu samanaikaisesti laajoja rinnakkaisia hermoverkostoja, jotka pystyvät välittämään verkoston kokonaistoimintaan koodattua tietoa vaikkapa aivopuoliskosta toiseen sekuntien tuhannesosissa. Jos verkostojen yhteistoiminta ja sopeutumiskyky järkkyvät, myös kognitiiviset toiminnot muuttuvat, ja ääritapauksissa ilmenemismuotona voi olla psyykkinen häiriö. Voidaankin kysyä, kannattaisiko kuvantamisessa pyrkiä eroon perinteisistä, pelkästään kliiniseen diagnoosiluokitukseen perustuvista tutkimus- ja koeasetelmista. Kenties olisi hedelmällisempää pureutua samankaltaisiin oireisiin ja oireyhtymiin. Tämä ratkaisu ottaisi paremmin huomioon aivojen toiminnan jatkuvasti muokkautuvana verkostona eikä yksittäisistä paloista koostuvana palapelinä. Psykiatrisen kuvantamisen ehdoton kulmakivi on huolellinen kliininen diagnostiikka, mutta potilaita voidaan tietysti arvioida myös ryhmänä, jonka ominaisuudet on määritetty yhtäpitävän ja toistuvan kuvantamislöydöksen perusteella. Kirjallisuutta Achté A, Alanen Y O, Tienari P. Psykiatria. WSOY, 1982, s Adler L, Pachtman E, Frank R, ym. Neurophysiological evidence for a defect in neuronal mechanisms involved in sensory gating in schizophrenia. Biol Psychiatry 1982;17: Andreasen N. Linking mind and brain in the study of mental illnesses: a project for a scientific psychopathology. Science 1997;275: Andreasen N, Arndt S, Il V. Thalamic abnormalities in schizophrenia visualized through magnetic resonance imaging. Science 1994; 266: Barta P E, Pearlson G D, Powers R E ym. Auditory hallucinations and smaller superior temporal gyral volume in schizophrenia. Am J Psychiatry 1990;147: Bernstein A. Orienting response research in schizophrenia: where we have come and where we might go. Schizophr Bull 1987;13: Braff D, Swerdlow N, Geyer M. Gating and habituation deficits in the schizophrenia disorders. Clin Neurosci 1995;3: Griffith J M, Waldo M, Adler L E, ym. Normalization of auditory sensory gating in schizophrenic patients after a brief period for sleep. Psychiatry Res 1993;49: Friston K J, Frith C. Schizophrenia: a disconnection syndrome? Cin Neurosci 1995;3: Kandel E R, Schwartz J H, Jessell T M. Principles of neural science. New York: Elsevier, Kaplan H I, Sadock B J (toim.). Comprehensive textbook of psychiatry. Baltimore: Williams & Wilkins Kuikka J, Bergström K, Tiihonen J. SPET psykiatrisessa tutkimuksessa. Suom Lääkäril 1998;53: Kuikka J, Bergström K. Aivoreseptoritutkimukset isotooppilääketieteessä. Suom Lääkäril 2000 (painossa). Lim K O, Sullivan E V, Zipursky R B, ym. Cortical gray matter volume deficits in schizophrenia: a replication. Scizophr Res 1996;20: Luchins D J, Weinberger D R, Wyatt R J. Schizophrenia: evidence for a subgroup with reversed cerebral asymmetry. Arch Gen Psychiatry 1979;36: Lääketieteen termit Duodecimin selittävä suursanakirja. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, Park S, Holzman P S. Schizophrenics show spatial working memory deficits. Arch Gen Psychiatry 1992;49: Park S, Holzman S, Goldman-Rakic P S. Spatial working memory deficits in the relatives of schizophrenic patients. Arch Gen Psychiatry 1995;52: Silbersweig D, Stern E, Frith C, ym. A functional neuroanatomy of hallucinations in schizophrenia. Nature 1995;378: Tien A Y, Eaton W W, Schlaepfer T E, ym. Exploratory factor analysis of MRI brain structure measures in schizophrenia. Schizophr Res 1996;19: Tiihonen J. Modified activity of the human auditory cortex during auditory hallucinations. Am J Psychiatry 1992;149: Tiihonen J, Katila H, Pekkonen E, ym. Reversal of cerebral asymmetry in schizophrenia measured with magnetoencephalography. Schizophr Res 1998;30: Van Horn J D, McManus I C. Ventricular enlargement in schizophrenia. A meta-analysis of studies of the ventricle: brain ratio (VBR). Br J Psychiatry 1992;160: Ward K E, Friedman L, Wise A, ym. Meta-analysis of brain and cranial size in schizophrenia. Schizophr. Res 1996;22: JARI KARHU, dosentti jari.karhu@kuh.fi KYS:n kliinisen neurofysiologian osasto Kuopio JARI TIIHONEN, professori, ylilääkäri Kuopion yliopisto ja Niuvanniemen sairaala Kuopio JYRKI KUIKKA, professori, ylifyysikko KYS:n kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen osasto Kuopio Aivojen toiminnallinen kuvantaminen psykiatriassa 415
Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?
Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa? Voimaa arkeen 26.4.2018 Elina Hietala, psykiatrian erikoislääkäri vs Akuuttipsykiatrian ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Aistiharhat ja psykoosi
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotKognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?
SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen
LisätiedotMiksi aivot hyötyvät liikunnasta?
Miksi aivot hyötyvät liikunnasta? 15.11.2011 Oulu Liisa Paavola PsL, neuropsykologian erikoispsykologi Neural Oy Aivot ja fyysinen aktiivisuus Aivojen kehitys on geneettisesti ohjelmoitu muovautumaan vallitseviin
LisätiedotAivojen tapahtumasidonnaiset jännitevasteet ja skitsofrenia
Katsaus Antti Latvala ja Annamari Tuulio-Henriksson Aivojen tapahtumasidonnaiset jännitevasteet ja skitsofrenia Tapahtumasidonnaiset jännitevasteet ovat pään pinnalta mitattavia sensoristen, kognitiivisten
Lisätiedot800 Hz Hz Hz
800 Hz korvaan tulevat ilmanpaineen vaihtelut taajuus 1 Hz = 1 heilahdus sekunnissa pianon keski C: 261 Hz puhe 1000-3000 Hz kuuloalue 20-20000 Hz amplitudi, db voimakkuus (loudness) rakenne siniääni monesta
LisätiedotTotta vai harhaa? Aivojen ja mielen suhteesta ympäröiv
Totta vai harhaa? Aivojen ja mielen suhteesta ympäröiv ivään todellisuuteen Tuukka Raij, LT psykiatriaan erikoistuva lääl ääkäri, HY vieraileva tutkija, Kylmälaboratorion laboratorion aivotutkimusyksikkö,,
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotAivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa. Etiologia ja patofysiologia. Vääristynyt kehonkaava 4/18/2013. Complex regional pain syndrome (CRPS)
Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa LL Jaakko Hotta Aivotutkimusyksikkö, O.V. Lounasmaa laboratorio, Aalto-yliopisto Complex regional pain syndrome (CRPS) CRPS tyypillisesti perifeerisen vamman provosoima
LisätiedotHyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Virpi Kalakoski Taide ja aivot tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Aivot, oppiminen ja koulutus professori, Cicero Learning verkosto, Helsingin yliopisto Aivotutkimuksen tulosuuntia
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotPotilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa
Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan
LisätiedotEEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
LisätiedotMiten aikuisen aivot oppivat uusia sanoja?
Kielen kärjestä ja juurista Riitta Salmelin Miten aikuisen aivot oppivat uusia sanoja? K ielen oppimisessa on monia eri tasoja. Usein tarkoitamme kielen oppimisella vieraan kielen opiskelua, mutta itse
LisätiedotDepression ja ahdistuneisuuden neurobiologiaa
20.09.2012 Depression ja ahdistuneisuuden neurobiologiaa Erkki Isometsä Psykiatrian professori, HY Ylilääkäri, HYKS Psykiatria Melartin & Isometsä, 2009 Pelko vai ahdistuneisuus? ahdistuneisuus Ahdistuneisuuden
LisätiedotMitä aivokuvista näkee?
Mitä aivokuvista näkee? Tuukka Raij psykiatrian dosentti HYKS Psykiatrian klinikka; Aalto-yliopisto, Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos Esityksen rakenne Aivojen, mielen, ja ympäristön
LisätiedotNikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry
Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,
LisätiedotAistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.
Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/? Havainto Havainto on subjektiivinen
LisätiedotMoniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset
Moniaistinen havaitseminen Moniaistisuus Miksi moniaistisuus on tärkeää? Ilmiöitä ja niiden anatomiaa ja fysiologiaa Puheen havaitseminen Toiminnan suuntaaminen Ympäristöä havainnoidaan luonnostaan useiden
LisätiedotToiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (Teemu Rinne, Juha Salmi, Alexander Degerman ja Kimmo Alho)
Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (Teemu Rinne, Juha Salmi, Alexander Degerman ja Kimmo Alho) Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (functional Magnetic Resonance Imaging; fmri) [1] on aivotoiminnan
LisätiedotKONEOPPIMINEN JA AIVOTUTKIMUS
JY & KSSHP TIEDEPÄIVÄ 1. 11. 2017 KONEOPPIMINEN JA AIVOTUTKIMUS Simo Monto, yliopistotutkija, Monitieteinen aivotutkimuskeskus, JY IHMISAIVOT ~ 1011 hermosolua eli neuronia! harmaa aine = hermosolujen
Lisätiedot2. Tiedonkäsittelyn tutkimus
2. Tiedonkäsittelyn tutkimus Opetusvinkkejä ja taustatietoa 1. Opetusvinkki: aivotutkimusmenetelmien havainnollistaminen (videot) Oppikirjan sivuilta 25 26 löytyy videoita, joissa havainnollistetaan MEG-mittausta
LisätiedotPelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto
Pelihimon neurobiologiaa Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimo aivoperäinen häiriö? Riippuvuussyndrooma Toistuva ja voimakas tarve pelata normaalien
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala
1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen
LisätiedotNEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN
NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN Riitta Luukkainen-Markkula Kl. Neuropsykologi, PsT Neuron AVH-päivät 2012; AVH ja arki 24.10.2012 Neglect-oireessa on kysymys vaikeudesta tulla tietoiseksi vasemmalta
LisätiedotPsykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala
Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara
LisätiedotNäköjärjestelmän toiminta
Näköjärjestelmän toiminta Simo Vanni Valo muodostaa elinympäristöön merkittävän informaation lähteen, niin merkittävän että suurimmalle osalle eläinlajeista on lajikehityksen myötä muodostunut näköaisti.
LisätiedotUudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa
Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Mammografiapäivät 25-26.5.09 Tampere-Talo ayl Anna-Leena Lääperi TAYS, Kuvantamiskeskus, Radiologia Uusia menetelmiä ja mahdollisuuksia rintadiagnostiikassa
LisätiedotNarkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä
Työterveyslaitos Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Christer Hublin Neurologian dosentti ja erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys (SLL) Sleep Medicine Specialist (ESRS/NOSMAC) Esityksen sisältö
LisätiedotToisiinsa kytkeytyneet hermosolut muodostavat hermoston
Toisiinsa kytkeytyneet hermosolut muodostavat hermoston Hermosto jaetaan keskushermostoon ja ääreishermostoon. Keskushermostoon kuuluvat aivot selkäydin. Aivoihin kuuluvat isoaivot pikkuaivot aivorunko.
LisätiedotPsykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto
Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit
LisätiedotIäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta
Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Tiina Talaslahti Psykiatrian el, vs. apulaisylilääkäri Hyks Vanhuspsykiatria SPGY 20 vuotta 8.10.2010 Iäkkäät skitsofreniapotilaat Yli 65-vuotiaita
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotMitä voidaan tutkia. Aivojen kuvantamisemenetelmistä. Aivojen kuvantamismenetelmät. Aivojen kuvantamismenetelmät eroavat toisistaan
Mitä voidaan tutkia Aivojen kuvantamisemenetelmistä 14. 9. 2012 Synnöve Carlson Aalto-yliopisto & Helsingin yliopisto, Biolääketieteen laitos/fysiolgia Rakennetta Toimintaa ja toiminnan sijoittumista Ajallisia
LisätiedotLapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto
Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta 2.2.2017 Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Trauman SYNTY Potentiaaliseti traumatisoiva(t) tapahtuma(t) -> Traumaattinen kokemus -> Selviytymisyritykset
LisätiedotBIOSÄHKÖISET MITTAUKSET
TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,
LisätiedotPSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO
PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella
LisätiedotHOIDA AIVOJASI. Minna Huotilainen. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen professori. 14/03/2019 1
HOIDA AIVOJASI Minna Huotilainen Kasvatustieteen professori Helsingin yliopisto Twitter: @minnahuoti 14/03/2019 1 MITEN AIVOJA TUTKITAAN? 1. Laboratoriossa simuloidaan MEG eli magnetoenkefalografia fmri
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
Lisätiedot64 kanavainen EEG ja herätevasteet Kirsi Palmu, erikoistuva fyysikko HUSLAB, KNF
64 kanavainen EEG ja herätevasteet Kirsi Palmu, erikoistuva fyysikko HUSLAB, KNF Osa I: EEG Osa II: Herätevasteet Jorvin kokemus: suurempi kanavamäärä sopii rutiiniin! 64 kanavainen rutiini EEG tehty yli
LisätiedotMusiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä
Tarja Ketola 13.3.2017 Musiikista ja äänestä yleisesti Mitä tiedetään vaikutuksista Mitä voi itse tehdä MELU ihmisen tekemää ääntä, erityisesti sitä mitä ei pysty itse kontrolloimaan HILJAISUUS sallii
LisätiedotNikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö
Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen
LisätiedotAIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012
Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 2. Miten tietoa aivojen toiminnasta saatu Vauriot,
LisätiedotMielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa
Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN
LisätiedotPakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas
Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä
LisätiedotNEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa
NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa Aika torstai 18.5.2017 klo 12.00 16.00 Biomedicum, luentosali 2, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki Järjestäjät HY neurologian koulutusohjelma, HUS Neurologian
LisätiedotSKITSOFRENIA. Skitsofrenian neuropsykologiaa. Hannu Lauerma
SKITSOFRENIA Skitsofrenian neuropsykologiaa Hannu Lauerma Skitsofreniaa on usein tarkasteltu ensisijaisesti tunne-elämän häiriönä, johon liittyvät kognitiiviset poikkeamat olisivat seurausta mm. motivaation
LisätiedotMitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotKehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio
Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA
YHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA LAURI KUOSMANEN, DOSENTTI, YHTEISTYÖKOORDINAATTORI HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI, HYKS PSYKIATRIA JA VANTAAN KAUPUNKI KIITOS! TILANNE
LisätiedotLataa Kliininen neuroimmunologia. Lataa
Lataa Kliininen neuroimmunologia Lataa ISBN: 9789515706881 Sivumäärä: 317 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 32.67 Mb Kliininen neuroimmunologia on maamme johtavien asiantuntijoiden tuottama oppikirja hermoston
LisätiedotS-114.2720 Havaitseminen ja toiminta
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotTUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin
Sisällys I TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ 10 1 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen 12 Tulkinnat vaikuttavat tunteisiin Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia 12 13 Tunteet
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotPsykoosit. Psykoosin määritelmä. Mistä tämä johtuu?
Psykoosit Kliiniset piirteet Etiologia Hoito Jesper Ekelund, LT, dos. Professori, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Vaasan sairaanhoitopiiri Tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Psykoosin määritelmä
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotAivotoiminnan mittaaminen magnetoenkefalografialla
Aivotoiminnan mittaaminen magnetoenkefalografialla ELEC-A8720 - Biologisten ilmiöiden mittaaminen 1 Kaisu Lankinen, DI Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos Systems and Clinical Neuroscience
LisätiedotKuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen
Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän
LisätiedotTraumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista
Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon
LisätiedotKahdet aivot ja psyykkinen trauma
Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu
LisätiedotMitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista?
Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Päivi Helenius Aivotutkimusyksikkö Kylmälaboratorio Aalto-yliopisto Foniatrian poliklinikka Silmä-korvasairaala HUS Funktionaalinen
LisätiedotYksityiskohtaiset mittaustulokset
Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi
LisätiedotSomaattisen sairauden poissulkeminen
Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä
LisätiedotMielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007
Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan
LisätiedotPropyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen
Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti
LisätiedotTraumat ja traumatisoituminen
Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotGEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1
GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:
LisätiedotGTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus
GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio 25.-26.1.2013 Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus Eri kohdealueiden rajaaminen ei ole eksaktia tiedettä, vaan perustuu osittain kokemukseen
LisätiedotNuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin
Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin Noora Heikkinen, YTM, LK tohtorikoulutettava KYS Kliininen radiologia noora.heikkinen@uef.fi 6.11.2015 Sisältö Nuori ja alkoholi hanke & kuvantamistulokset
LisätiedotKestävä aivotyö aivotyön tuottavuus
Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus
LisätiedotMITEN AIVOTIETOA VOIDAAN HYÖDYNTÄÄ?
MITEN AIVOTIETOA VOIDAAN HYÖDYNTÄÄ? Tiina Parviainen, Monitieteinen aivotutkimuskeskus Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto Millaista tietoa aivoista saadaan? Aivojen rakenne, anatomia karkealla tasolla
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta
Kielen biologinen perusta Kieli merkitys ja logiikka 2: Kielen biologinen perusta Onko olemassa kielellinen systeemi, jota puhujat tiedostamattaa noudattavat? merkkien, rakenteiden ja sääntöjen psykologinen
LisätiedotPersoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011
Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä
LisätiedotKEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK
KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista
LisätiedotKOGNITIIVINEN KUNTOUTUS
KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi
LisätiedotYDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA
1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso
LisätiedotMelun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla
Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotLataa Kliininen neuropsykiatria. Lataa
Lataa Kliininen neuropsykiatria Lataa ISBN: 9789516563667 Sivumäärä: 428 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 38.67 Mb Aivojen ja mielen sairaudet ja häiriöt johtavat usein eettisiin ja filosofisiinkin pulmiin.
LisätiedotViimeisen vuosikymmenen aikana on tullut
Äyräpää-luento 2001 Magnetoenkefalografia aivotutkijan työkaluna Riitta Hari Viimeisen vuosikymmenen aikana on tullut mahdolliseksi tutkia toimivia ihmisaivoja monilla uusilla menetelmillä. Aivojen rakenne
Lisätiedot4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA
4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA 1.3.2018 Tartuntatautilain (1.3.2017) mukaan hoitoon liittyvällä infektiolla (HLI) tarkoitetaan terveyden- ja sosiaalihuollon toimintayksikössä toteutetun tutkimuksen
Lisätiedot9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja
SÄDETURVAPÄIVÄT 29. - 30.10.2015 Torstai 29.10.2015 9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja 9.40 10.10 Carl Wegelius-luento 10.10 11.00 Onnellisuus ja hyvinvointi
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 3: Kielen biologinen perusta. Kielijärjestelmä. Kielen edellytykset. Kielijärjestelmä
Kielijärjestelmä Kieli merkitys ja logiikka 3: Kielen biologinen perusta Marc Hauser, Noam Chomsky ja Tecumseh Fitch (2002): The Faculty of Language: What Is It, Who Has It, and How Did It Evolve? Science
LisätiedotLiikenneturvallisuus tutkijalautakuntatyön psykologin näkökulmasta
Liikenneturvallisuus tutkijalautakuntatyön psykologin näkökulmasta Sari Kukkamaa Neuropsykologi (OYS Neurokirurgia) Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan käyttäytymistiedejäsen Psykologiliiton liikennepsykologian
LisätiedotSKITSOFRENIA. Aivojen kuvantamislöydökset skitsofreniassa. Jarmo Hietala
SKITSOFRENIA Aivojen kuvantamislöydökset skitsofreniassa Jarmo Hietala Aivojen tutkimuksen ja erityisesti kuvantamismenetelmien viime vuosien nopea kehitys on luonut realistisia mahdollisuuksia skitsofreniaan
LisätiedotLuonnosta hyvinvointia
Psykologi Kirsi Salonen Luonnosta hyvinvointia Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Luonto psykologin työssä Elämää maaseudulla eläin-ja ihmisperheen kanssa Elämäntapa Psykologiliiton
LisätiedotPredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT
PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti
LisätiedotKUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN
KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN Suur-Helsingin Sensomotorinen Keskus Puh: 09-484644 2 TUTKIMUS Esittelemme seuraavassa yhteenvedon tutkimuksesta, joka on tehty
LisätiedotKaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP
Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford
LisätiedotLiikehallintakykytestaus
Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla
LisätiedotLEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE
LEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE Nina Sajaniemi 19.1.2015 1 Kaikki leikkivät miksi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 19.1.2015 2 Ilo on hyvinvoinnin perustunne Ilon ja mielihyvän kokemukset kumpuavat
Lisätiedot