7. Meret lämmittävät ja viilentävät Valtameret Tyynimeri, Atlantti, Intian valtameri, Eteläinen Jäämeri ja Jäämeri Sivumeret

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "7. Meret lämmittävät ja viilentävät Valtameret Tyynimeri, Atlantti, Intian valtameri, Eteläinen Jäämeri ja Jäämeri Sivumeret"

Transkriptio

1 1. Mitä, missä ja miksi Maantiede Yleissivistävä tiede, jossa tutkitaan luontoa ja ihmisen luomia järjestelmiä sekä niiden välisiä vuorovaikutussuhteita ja luodaan synteesejä eli yhteenvetoja Maantieteen jako Yleismaantiede (Luonnonmaantiede ja Ihmismaantiede) Aluemaantiede (tietty alue, esim. valtio tai kunta) Erilaisia karttaprojektioita Kartioprojektio (esim. Albersin projektio) Lieriöprojektio (esim. Mercatorin projektio) Kompromissiprojektio (esim. Winkel-Tripel-projektio) 2. Aurinko tähti tähtien joukossa Nykyinen maailmankaikkeus syntyi noin 13,7 miljardia vuotta sitten alkuräjähdyksessä. Maailmankaikkeus koostuu pääasiassa vedystä (H) ja heliumista (He). Aine on keskittynyt galakseihin ja tähtiin. Aurinkokunta sijaitsee Linnunrata-galaksissa ja se syntyi noin 4,6 miljardia vuotta sitten. Meitä lähin tavallinen keskikokoinen tähti on Aurinkokuntamme keskustähti Aurinko, joka on vedystä ja heliumista koostuva kaasupallo, joka muodostaa 99,8 % Aurinkokunnan massasta.. Aurinkokuntaan kuuluvat planeetat (8kpl), kääpiöplaneetat, kuut, asteroidit, meteoroidit ja komeetat. Auringon säteilyenergia syntyy ytimen fuusioreaktioissa, joissa vety-ytimet yhdistyvät heliumiksi. Aurinko on aktiivinen, kun sen pinnalla tapahtuu keskimääräistä enemmän purkauksia. Aktiivisuus ilmenee protuberanssien ja flarepurkausten lisääntymisenä sekä aurinkotuulen voimistumisena. Aktiivisuus vaihtelee auringonpilkkujakson mukana noin 11 vuoden jaksoissa. Auringon vetyvarastot riittävät vielä noin 5 miljardia vuotta. Polttoaineen vähentyessä, Aurinko laajenee punaiseksi jättiläiseksi. Polttoaineen loputtua tähden sisäosat luhistuvat valkoiseksi kääpiöksi. Lopulta tähti sammuu ja kuolee mustana kääpiönä. 3. Maa pyörii radallaan Vuorokausi Maa pyörähtää itsensä ympäri vuorokaudessa. Aurinkovuorokausi on 24 tunnin pituinen ajanjakso, jolloin Maa pyörähtää kerran akselinsa ympäri suhteessa Aurinkoon. Tähtivuorokausi on aika, joka kuluu maapallon pyörähtämiseen kerran akselinsa ympäri suhteessa kauempana sijaitseviin tähtiin. Aikavyöhykkeet Maapallo on jaettu 24 aikavyöhykkeeseen, 360 o / 24h = 15 o / h Tyynellä valtamerellä sijaitsee kansainvälinen päivämääräraja. Suuret valtiot jakautuvat eri aikavyöhykkeille käytännöllisistä ja taloudellisista syistä. UTC eli koordinoitu yleisaika tuli käyttöön vuonna Suomessa noudatetaan UTC (GMT) +2 -aikaa Vuodenaikojen vaihtelu Maan kierto Auringon ympäri ja akselin kallistuskulma aiheuttavat vuodenajat. Aurinko paistaa päivittäin zeniitistä kääntöpiirien välisellä alueella. Kesäpäivän seisauksen aikaan Aurinko paistaa zeniitistä Kravun kääntöpiirille. Talvipäivän seisauksen aikaan Aurinko paistaa zeniitistä Kauriin kääntöpiirille. Kalottialueilla (pohjoinen ja eteläinen) on kesällä yötön yö ja talvella kaamos. Syys- ja kevätpäivän tasauksen aikaan Auringon säteet osuvat kohtisuoraan päiväntasaajalle. Tasauspäivinä yö ja päivä ovat yhtä pitkiä (12h) kaikkialla maailmassa. Valaistusvyöhykkeet Kääntöpiirien välistä aluetta kutsutaan tropiikiksi, sillä se saa eniten Auringon säteilyä. Keskileveyksien alue sijaitsee tropiikin ja kalottialueiden välissä. Kalottialueilla Auringon säteily on vuodenajasta riippumatta vähäistä.

2 4. Ilmakehä suojaa ja suodattaa Ilma on kaasuseos (typpeä (78 %), happea (21 %), argonia (alle 1 %), hiilidioksidia (0,04 %) ja muita kaasuja) Lisäksi vesihöyryä, kiinteitä aineita (esim. tuhka ja pöly) ja hiukkasia eli aerosoleja Ilmakehän kerrokset kaasukoostumuksen mukaan Homosfääri Kaasukoostumus tasalaatuista ja sekoittunutta Ulottuu maanpinnalta noin 100 km:iin asti Heterosfääri Kaasut ovat kerrostuneina oman molekyylipainonsa mukaan Ulottuu 100 km:n korkeudelta ylöspäin Ilmakehän kerrokset lämpötilojen mukaan. Troposfääri elämälle soveltuva kerros, sääilmiöt Stratosfääri otsonikerros O 3 -molekyylit sitovat haitallista UV-B- ja UV-C-säteilyä UV-B- ja UV-C-säteily vahingoittaa eläviä soluja ja aiheuttaa mutaatioita. Mesosfääri meteorit ja valaisevat yöpilvet Termosfääri alaosa ionosfääri, jossa esiintyvät revontulet Eksosfääri Ilmakehän uloin osa, joka vaihettuu avaruudeksi Magnetosfääri eli Maan magneettikentän vaikutusalue Ulottuu kauas ilmakehän ulkopuolelle Säteilytase ja säteilyn absorboituminen Aurinkovakio: Lyhytaaltoinen säteily, mikä saapuu ilmakehän yläosaan Noin 50 % saavuttaa maanpinnan ja n. 20 % imeytyy ilmakehään Noin 30 % heijastuu pilvistä tai siroaa ilman molekyyleistä avaruuteen Troposfäärin kaasut päästävät lävitseen Auringon lyhytaaltoisen säteilyn, mutta estävät maanpinnan pitkäaaltoista säteilyä karkaamasta avaruuteen Albedo eli heijastuskyky Tummat pinnat imevät itseensä säteilyä (esim. tumma kallio). Vaaleat pinnat heijastavat säteilyä (esim. lumi). Auringon säteily jakautuu epätasaisesti maapallon pinnalle Energian ylijäämäalueet: 35. leveyspiirien välinen alue Energian alijäämäalueet: alueet, joille Auringon säteily osuu viistosti Kasvihuoneilmiö Normaali ilmiö Ilmakehän rooli lämpöä eristävänä kerroksena Estää maanpinnan pitkäaaltoista säteilyä karkaamasta avaruuteen lämmittää maanpintaa Kasvihuonekaasut sitovat n. 90 % maanpinnan ja merien lämpösäteilystä Ihmistoiminta voimistaa 5. Tuulet tyyntä myrskyn edellä Ilmanpaine = ilmakehän paino pinta-alayksikköä kohden. Normaali ilmanpaine on 1013, 25 mbar. Matalapaine on normaalia alhaisempi ilmanpaine (M) ja korkeapaine on normaalia korkeampi ilmanpaine (K) Sääkartalla isobaarit ovat käyriä, joiden rajaamilla alueilla vallitsee sama ilmanpaine. Tuuli syntyy ilmanpaine-eroista, ja on ilman virtausta korkeapaineesta matalapaineeseen. Mitä suurempi ilmanpaine-ero sitä voimakkaampi tuuli. tuulen nopeus yli 21 m/s on myrskytuuli. tuulen nopeus yli 33 m/s on hirmumyrsky.

3 Hirmumyrskyjä esiintyy päiväntasaajan ympäristössä kesällä ja syksyllä, ja ne vaativat vähintään 26 C meriveden, jonka ylle muodostuu voimakas matalapaine. Planetaariset tuulet ovat pysyviä, suuria tuulijärjestelmiä. Koillispasaati ja kaakkoispasaati puhaltavat hepoasteilta (30 ) kohti päiväntasaajaa. Länsituulet puhaltavat hepoasteilta kohti polaaririntamia (40 70 ). Itätuulet puhaltavat navoilta kohti polaaririntamia. Coriolis-ilmiö kääntää tuulien suuntaa pohjoisella pallonpuoliskolla oikealle ja eteläisellä vasemmalle. Monsuunituulet ovat vuodenaikaistuulia ja niitä esiintyy mm. Aasiassa ja Guineanlahdella. 6. Vesikehä kiertää ja kuljettaa Vesikehä eli hydrosfääri merien, mantereiden ja ilmakehän vedet Nykyinen vesikehä on kehittynyt miljoonien vuosien kuluessa Merissä esiintyy suolaista vettä Makea vesi on sitoutuneena myös jäätiköihin ja lumeen noin 3 % kaikista maapallon vesistä on makeaa vettä Juomakelpoinen makea vesi pintavedet (meret, järvet, joet, purot) ja pohjavesi Hydrologinen kierto Veden kiertoliike mantereiden, valtamerien ja ilmakehän välillä Auringon säteilyenergia ja Maan painovoima ylläpitävät kiertoa Vesi esiintyy maapallolla kiinteänä, nesteenä ja kaasuna Auringon lämpöenergia veden haihtuminen eli evaporaatio Vesihöyryn tiivistyminen ilmakehässä sateet Maahan satanut vesi valuu pintavaluntana vesistöihin tai suodattuu pohjavedeksi. Haihtuminen merestä ilmaan (haihtumista tapahtuu myös pintavesistä, kasvillisuudesta ja maaperästä), tiivistyminen pilveksi, sataminen, veden kuljetus (merivirrat, aallot, painovoima) Jos vesipisara on päätynyt maaperään, se voi suodattua pohjavedeksi tai imeytyä kasviin, josta se haihtuu takaisin ilmaan Jos vesipisara on päätynyt makean veden alueelle, jokin eläin voi juoda sen ja se päätyy takaisin ilmaan transpiraation kautta. Maavesi Maanpinnan alainen vesi, joka on kiinnittynyt maapartikkeleihin Pohjavesi Maanpinnan alle imeytynyt, pohjavesivyöhykkeeseen kulkeutunut vesi. Pohjaveden määrään vaikuttavat sadanta ja lumien sulamisvesien määrä. Veden imeytymiseen vaikuttavat maa- ja kallioperän vedenjohtavuus, maaperän laatu, sateen määrä ja kesto, maaston muodot ja kasvillisuus. Vuorovesi Säännöllinen meriveden pinnan lasku ja nousu, joka havaitaan parhaiten valtamerten rannikoilla. Aiheutuu Kuun, Maan ja Auringon vetovoimien yhteisvaikutuksesta sekä Maan pyörimisestä akselinsa ympäri Nousuvesi eli vuoksi ja laskuvesi eli luode esiintyvät kahdesti vuorokaudessa Vesitase Valuma-alue: alue, jolta vesistö kerää vetensä Vedenjakaja on ympäristöä korkeampi kohta, joka ympäröi valuma-aluetta. Vedenjakaja jakaa vedet virtaamaan eri suuntiin. Vesitaseessa huomioidaan alueelle satanut vesi, alueelta haihtunut vesi sekä pintavaluntana alueelta poistunut vesi 7. Meret lämmittävät ja viilentävät Valtameret Tyynimeri, Atlantti, Intian valtameri, Eteläinen Jäämeri ja Jäämeri Sivumeret

4 Välimeret: Välimeri ja Karibianmeri Sisämeret: Itämeri ja Mustameri Reunameret: Pohjanmeri Valtameret ympäröivät mantereita Mannerjalusta reunustaa mantereita rantaviivasta 200 metriin asti Mannerrinne ulottuu 200 metristä 4000 metriin Syvänmeren tasanko valtameren pohjassa Valtamerten keskiselänteet kaksi laattaa erkanee toisistaan, jolloin syntyy uutta merenpohjaa keskiselänteiden reunoille muodostuu vedenalainen vuoristo Valtamerten lämpötilakerrostumat Lämpimin kerros pinnassa, kylmin syvällä vedessä Termokliini: vedessä oleva lämpötilan harppauskerros, jossa veden lämpötila muuttuu nopeasti Valtamerten pintaosien merivirrat Säännöllisiä ja melko pysyviä, sadoista tuhanteen kilometriä leveitä, yleensä melko hitaan vesivirtauksen alueita Jako lämpimiin ja kylmiin merivirtoihin lämpimät merivirrat lähtevät päiväntasaajalta ja lisäävät sateita kylmät merivirrat lähtevät napa-alueilta ja vähentävät sateita Coriolis-ilmiö kääntää merivirtojen liikettä Merten pystyvirtaukset Painuu pinnalta kohti pohjaa tai kumpuaa kohti pintaa. Vajoamiseen vaikuttaa pintaveden tiheyden kasvu, kun suolaisuus lisääntyy tai vesi kylmenee Kumpuaminen nostaa ravinteita veden pintaan etenkin rannikkoalueilla, vaikuttaa kalastukseen Aallot Tuuli synnyttää aaltoja Aallon muotoon vaikuttaa veden ominaispaino; kevyemmässä, suolattomassa vedessä aallot ovat jyrkempiä kuin suolaisessa vedessä Tyrsky on murtuva aalto Muita aaltoja synnyttäviä tekijöitä: vuorovesi-ilmiö, merenalainen maanjäristys, tulivuorenpurkaus ja mereen kohdistuva maanvyörymä 8. Sateet luvassa pilvistyvää Sateen edellytyksenä ovat nousevat ilmavirtaukset. Ylösnouseva ilma jäähtyy ja siinä oleva vesihöyry tiivistyy pilvipisaroiksi tai härmistyy jääkiteiksi. Vesihöyryn tiivistyminen alkaa kastepisteessä (suhteellinen kosteus 100 %) Pisarat syntyvät tiivistymisytimien ympärille (esimerkiksi noki-, pöly- ja suolahiukkaset). Sateet jaetaan kolmeen päätyyppiin: Konvektiosateet syntyvät voimakkaista kohoavista ja lämpimistä ilmamassoista ja ovat tyypillisiä päiväntasaajan seuduilla. Orografiset sateet ovat tyypillisiä vuorten merenpuoleisilla rinteillä, jolloin kosteus tiivistyy sateiksi ilmamassojen kohotessa. Rintamasateet syntyvät sykloneiden yhteydessä, kun erilaiset ilmamassat kohtaavat polaaririntamassa keskileveyksillä. Sateisimmat alueet sijaitsevat tropiikissa päiväntasaajan matalapaineen kohdalla. Kuivin alue on Etelä-Amerikan länsirannikolla sijaitseva Atacaman aavikko. 9. Sää luvassa huomisiltaan Sää on ilmakehän hetkellinen tila jollakin alueella. Ilmasto on säiden keskiarvo pitkältä ajalta. Säätekijöitä ovat: lämpötila, pilvisyys, sademäärä, tuulen nopeus ja suunta, ilmankosteus, ilmanpaine ja auringonsäteily. Syklonit Suurimmat säätilojen vaihtelut syntyvät keskileveyksillä, joissa syklonit vaikuttavat säätiloihin läpi vuoden.

5 Sykloni syntyy, kun hepoasteilta tuleva lämmin ilmamassa kohtaa napa-alueilta tulevan kylmän ilmamassan. Tähän rajakohtaan syntyy kieleke, jossa lämmin ilma kohoaa kylmän ilman päälle ja kielekkeen kärkeen muodostuu matalapaine. Länsituulet kuljettavat matalapainetta itään ja koilliseen kilometrin tuntivauhdilla. Tätä liikkuvaa matalapainetta kutsutaan sykloniksi. Syklonin etuosassa on lämmin rintama, jolle tyypillistä on lisääntyvä pilvisyys ja pitkäaikaiset sateet. Syklonin takaosassa on kylmä rintama, jolle tyypillisiä sääilmiöitä ovat pilvisyys ja kuurosateet sekä ukkoset kesällä. Syklonin edetessä kylmä rintama saavuttaa lämmintä rintamaa ja muodostuu okluusiorintama. Tällöin lämmin ilmamassa kohoaa kokonaan irti maanpinnasta. Sään ääri-ilmiöt Sään ääri-ilmiöillä tarkoitetaan normaalista poikkeavia myrskyjä, tulvia, helteitä, kuivuusjaksoja, rankkasateita jne. Niiden ennustetaan lisääntyvän tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen takia. Ennusteiden mukaan Suomessa esim. rankkasateet, ukkosmyrskyt ja kuivuusjaksot, lisääntyvät. 10. Ilmastot tropiikista jäätiköille Ilmasto Alueen ilmasto määritellään 30 vuoden säätilastojen keskiarvoilla. Alueen ilmastoon vaikuttavat etäisyys päiväntasaajasta ja merestä, korkeus merenpinnasta, merivirrat ja tuulet. Samalla leveyspiirillä voi olla useita erilaisia ilmastoja. Köppenin (v. 1900) tekemä ilmastovyöhykeluokittelu rajaa ilmastot seuraaviin pääluokkiin: trooppiset ilmastot, kuivat ilmastot, lauhkeat ilmastot, viileät ilmastot ja jääilmastot Ilmastodiagrammit Ilmastodiagrammi kuvaa alueen ilmastoa keskimääräisen sademäärän ja keskilämpötilan perusteella. Kuukausittaiset sademäärät ilmoitetaan yleensä sinisinä pylväinä (mm) ja lämpötilat punaisella käyrällä ( C). ENSO El Niño ja La Niña (ENSO) ovat normaalista säätilanteesta poikkeavia ilmastohäiriöitä. Ilmiöt aiheutuvat syvänveden hitaista virtauksista ja muutoksista merien ja ilmakehän lämpötiloissa. Ilmiön vaikutukset (lisääntynyt sateisuus/kuivuus) ilmenevät selkeimmin tropiikissa ja sen lähialueilla. NAO Pohjois-Atlantin värähtely NAO (North Atlantic Oscillation) vaikuttaa Suomen säätiloihin. Tämän ilmiön vaikutus näkyy talvella, jolloin Islannin matalapaine ja Azorien korkeapaine vaikuttavat Euroopan säätiloihin. Kun näiden alueiden välinen ilmanpaine-ero on suuri, matalapaineet kulkevat pohjoista reittiä ja Pohjoismaissa vallitsee lauha, mereinen talvisää. 11. Ilmasto aina muutoksessa Maapallolla on ollut useita pitkiä lämpöjaksoja ja viisi jääkausiaikaa, jolloin ainakin osa maapallosta on peittynyt jäätiköiden alle. Jääkausiaikojen keskellä on lyhyitä lämpöjaksoja, interglasiaaleja. Todennäköisesti vuoden kuluessa jäätiköt valtaavat uudelleen maa-alaa. Jäätiköitymiseen vaikuttavat muutokset Maan kiertoradassa, mannerten sijainti, pinnanmuodot, muutokset merivirroissa sekä ilmakehän kaasujen koostumus. Lämpöjaksojen aikana kasvihuonekaasuja on maapallon ilmakehässä enemmän ja jääkausiaikoina selkeästi vähemmän Ilmasto voi muuttua katastrofien seurauksena, esim. voimakkaat tulivuorten purkaukset voivat viilentää ilmastoa ja Auringon aktiivisuuden vaihtelut vaikuttavat maapallon ilmastoon. Ilmakehän luontaiset kasvihuonekaasut nostavat maapallon keskilämpötilaa 33 C ja mahdollistavat elämän maapallolla. Ihminen on voimistanut kasvihuoneilmiötä vapauttamalla ilmakehään runsaasti kasvihuonekaasuja. Merkittävin kasvihuoneilmiötä voimistava kaasu on hiilidioksidi, jota vapautuu mm. fossiilisten polttoaineiden käytöstä, joka on 18-kertaistunut viimeisten sadan vuoden aikana.

6 Metaani on kasvihuonekaasu jonka tärkeimpiä lähteitä ovat riisinviljely, nautaeläinten märehdintä ja kaatopaikat. Ilmastomalleilla on ennustettu, että maapallon keskilämpötila nousee tällä vuosisadalla 1 6 astetta nykyisestä, mutta lämpeneminen ei tapahdu kaikkialla maapallolla tasaisesti. Yli kahden asteen nopeaa lämpenemistä pidetään ekologisesti ja sosiaalisesti kriittisenä rajana. Ilmastonmuutos vaikuttaa sademääriin ja sateiden jakautumiseen eri alueilla siten, että suuressa osassa maapalloa sademäärät lisääntyvät, mutta subtrooppisilla kuivuusalueilla sataa nykyistä vähemmän. Valtamerten pinta voi kohota ilmastonmuutoksen seurauksena cm vuosisadan loppuun mennessä. Suurin osa kohoamisesta johtuu veden lämpölaajenemisesta ja pienempi osa jäätiköiden sulamisvesistä. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa myös merivirtoihin. Maapallon ilmasto on monimutkainen kokonaisuus, jossa eri ympäristötekijät vaikuttavat toisiaan voimistaen. Jääkenttien ja jäätiköiden sulaminen voimistaa lämpenemistä, koska tumma meri sitoo auringon säteilyä ja heijastaa sitä vähemmän kuin vaalea jäälakeus. Ilmastonmuutospaneeli IPCC kerää yhteen maailmalla tehtävän ilmastonmuutostutkimuksen tulokset ja julkaisee niiden perusteella parhaan mahdollisen arvion tulevasta kehityksestä. Ilmastonmuutoksen torjunta on hidasta. Nopein tapa hidastaa hiilidioksidipäästöjen kasvua on energiankäytön tehostaminen uusimmilla käytössä olevilla tekniikoilla. 12. Maanpinta biosfäärin pohja Maaperä koostuu maalajeista Suomen maaperä on muodostunut pääosin viimeisen jääkauden aikana ja sen jälkeen Keskimääräinen paksuus 8,5 metriä Kallioperä on maaperän alla oleva, pinnaltaan rapautunut yhtenäinen kallioalue Syntynyt noin 1,5 3 mrd vuotta sitten Mannerjää on hionut ja murskannut Koostuu pääosin vahvoista syväkivilajeista sekä muuttuneista kivilajeista Maalajit muodostavat maaperän Maalajit sisältävät lajitteita, kuten soraa ja hiekkaa Kivennäismaalajit (esim. moreeni) Syntyneet kallioperästä rapautumalla Syntyyn vaikuttanut mannerjään ja sen sulamisvesien liikkeet Eloperäiset maalajit (esim. turve) Syntyneet kasvien ja eläinten kuollessa ja hajotessa Lajittuneet (esim. sora) ja lajittumattomat (esim. moreeni) Maannos: maaperän yläosaan kehittynyt kerroksellinen rakenne Syntyy ilmaston, rapautumisen, kasvillisuuden, eläinten sekä maaperän hajottajien yhteisvaikutuksesta Esimerkkejä: Podsoli (havumetsävyöhykkeen maannos) Latosoli (sademetsien ja savannien maannos) Mustamulta (arojen maannos) Ilmaston ja kasvillisuuden vaikutukset maaperään Sateet ja korkeat lämpötilat nopeuttavat kemiallisia reaktioita hajottajien toiminta tehokasta Kosteassa ja viileässä hajoaminen hidasta Kun haihtuminen on sadantaa suurempaa, ravinteita nousee maanpintaan kapillaarisesti Tietynlaisessa ilmastossa ja tietyn kasvillisuuden alueella syntyy tietynlaisia maannoksia 13. Biomit päiväntasaajalta navoille Biosfääri muodostuu sinne, missä ilma, vesi ja maaperä yhdistyvät. Kasvit muodostavat suuria kasviyhdyskuntia, jotka muiden eliöiden sekä abioottisten eli elottomien tekijöiden kanssa muodostavat biomeja. Biomien levinneisyysalueet noudattavat pitkälti ilmastovyöhykkeiden rajoja. Trooppiset sademetsät Trooppiset sademetsät sijaitsevat alueilla, missä on aina lämmintä ja sataa päivittäin.

7 Puusto kasvaa kerroksittain, ja suurimmat puut voivat kasvaa yli 60 metrin korkuisiksi. Aluskasvillisuutta tai pensastoa ei trooppisissa sademetsissä juurikaan ole. Puiden lomassa kasvaa epifyyttejä. Puiden lehdet ovat sopeutuneet jokapäiväisiin rankkoihinkin sadekuuroihin. Savannit Savannit sijaitsevat trooppisilla alueilla, trooppisten sademetsien etelä- ja pohjoispuolella sekä päiväntasaajan alueen ylängöillä. Savannilla on kaksi vuodenaikaa: sadekausi ja kuiva kausi. Kostealle savannille tyypillisiä kasveja ovat yksittäiset puut, kun taas kuivilla savanneilla kasvaa vain pensaikkoa ja heiniä. Monsuunimetsät Monsuunimetsät sijaitsevat monsuunisateiden alueilla lähinnä Aasiassa ja muistuttavat trooppisia sademetsiä. Sadekausien ja kuivien kausien jakautuminen eri vuodenajoille aiheuttaa sen, ettei puusto ole yhtä tiheää ja korkeaa kuin sademetsissä. Kasvilajit lisääntyvät eri vuodenaikoina, mikä tuottaa monsuunimetsille tyypillisen vuodenaikaisrytmin. Aavikot Aavikoita esiintyy sekä tropiikissa, subtropiikissa, lauhkealla vyöhykkeellä että kylmällä ilmastoalueella. Aavikoilla sademäärä on aina pieni, mikä johtuu alueilla vallitsevista korkeapaineen vyöhykkeistä. Sateiden vähyydestä huolimatta aavikoillakin on kasvillisuutta. Kasvit ovat sopeutuneet kuiviin olosuhteisiin ja vaihteleviin lämpötiloihin. Subtrooppiset sademetsät Subtrooppisia sademetsiä muodostuu mantereiden itäosiin, joissa lämpimien merivirtojen takia sataa erityisen runsaasti kesäisin. Lajimäärät ovat pienempiä kuin trooppisissa sademetsissä. Alueiden tyypillisiä viljelykasveja ovat riisi, tee ja maissi. Nahkealehtinen kasvillisuus Nahkealehtistä eli välimerenkasvillisuutta esiintyy talvisateiden alueella mantereiden länsireunoilla. Kuumat, kuivat kesät ja viileät, sateiset talvet johtuvat välimerenilmastosta ja Auringon zeniittiaseman siirtymisestä. Kasvit ovat sopeutuneet ankaran kuiviin kesäolosuhteisiin pienin, vahapintaisin lehdin. Puut ja pensaat ovat ainavihantia ja paksukaarnaisia. Lehtimetsät Lehtimetsää kasvaa pääosin pohjoisella pallonpuoliskolla. Kasvukautta rytmittävät tasainen ympärivuotinen sademäärä ja selkeät neljä vuodenaikaa. Tyypillisiä puita ovat jalot lehtipuut kuten tammi, vaahtera, jalava, saarni ja lehmus. Lehtimetsävyöhyke on ilmastoltaan ja maaperältään otollista maanviljelylle, joten alueet ovat olleet tiheästi asuttuna jo pitkään. Arot Arot sijaitsevat mantereiden keskiosissa. Ne ovat lauhkean vyöhykkeen puuttomia ruohostoalueita. Aroja esiintyy lähinnä pohjoisella pallonpuoliskolla. Kesät ovat aroilla kuumia ja talvet viileitä. Arojen maannos mustamulta on ravinteikasta, ja tämän vuoksi aroja viljellään ja siellä kasvatetaan karjaa. Havumetsät Havumetsää esiintyy lähinnä pohjoisella pallonpuoliskolla. Puut ovat sopeutuneet kylmiin talviin. Puulajeja ovat erityyppiset männyt ja kuuset. Koska havumetsävyöhykkeellä sataa enemmän kuin ilmaan haihtuu kosteutta, soistuminen on voimakasta. Väestöntiheys havumetsävyöhykkeellä on pieni, sillä ilmasto soveltuu huonosti maatalouteen.

8 Tundra Tundrakasvillisuutta esiintyy kylmällä vyöhykkeellä. Maaperä tundralla on ikuisessa roudassa, pintamaa sulaa kesällä muutaman kymmenen senttimetrin syvyydeltä. Ikiroudasta johtuen tundralla ei kasva puita. Suot ovat yleisiä, koska ikirouta estää sulamisvesien imeytymisen maahan, haihduntaa ei juuri ole ja maa on alavaa. Vuoristojen kasvillisuus Mitä korkeammalle merenpinnasta siirrytään, sitä kylmempi on lämpötila. Kasvillisuusvyöhykkeet muuttuvat nopeasti vuorenrinnettä ylös mentäessä. Päiväntasaajalla sijaitsevien vuoristojen rinteillä esiintyvät samat kasvillisuusvyöhykkeet kuin kuljettaessa maan pinnalla päiväntasaajalta napoja kohti. 14. Maa kolmas kivi Auringosta Maapallo sai alkunsa pöly- ja kaasupilvistä noin 4,6 miljardia vuotta sitten. Alussa Maa oli kuuma planeetta, jonka lämpötilaa nostivat jatkuva meteoriittipommitus sekä radioaktiivisten aineiden hajoaminen. Meteoripommituksen loputtua maapallon pinnalle alkoi jähmettyä kiinteä kivikehä Maapallon sisärakenne jaetaan kolmeen kerrokseen: ytimeen, vaippaan ja kuoreen: Ydin Sisimpänä on kilometriä paksu, raudasta ja nikkelistä koostuva kuuma ja tiheä sisäydin. Valtavan paineen takia alkuaineet ovat sisäytimessä kiinteässä olomuodossa. Kiinteän ytimen ympärillä on sulasta raudasta muodostunut kilometriä paksu ulkoydin. Ulkoytimen aines on liikkeessä sisäytimen ympärillä, mikä aiheuttaa voimakkaita sähkövirtoja, jotka muodostavat maapallon magneettikentän. Vaippa Vaippakerros sijaitsee maapallon ulkoytimen ja kuoren välissä. Alavaippakerros on kilometriä paksu. Alavaipan päällä on kilometriä paksu kiinteä ylävaippa. Vaippakerroksessa tapahtuu radioaktiivista hajoamista, mikä tuottaa lämpöä. Lämmön jakautuessa epätasaisesti astenosfäärin sulassa kiviaineksessa tapahtuu hidasta liikettä, konvektiovirtauksia. Kuori Maapallon kuori on kiinteää kiveä, joka kelluu vaipan päällä. Mantereinen kuori on keskimäärin 30 kilometriä paksu, ja paikoin korkeiden vuoristojen alla jopa kilometriä paksu, ja koostuu suurelta osin graniitista. Mereinen kuori on mantereista ohuempi, paksuudeltaan vain viisi kilometriä. Aines on vulkaanista basalttista kiveä ja raskaampaa kuin mantereisen kuoren. Litosfäärilaatat Astenosfäärin konvektiovirtaukset liikuttavat yläpuolisia litosfäärilaattoja. Kaikki maapallon mantereet ovat aikoinaan olleet yhdessä. Viimeisin supermanner Pangaea muodostui 250 miljoonaa vuotta sitten. Uutta Maan kuorta syntyy valtamerten keskiselänteellä, kahden litosfäärilaatan erkanemissauman kohdalla. Keskiselänteelle muodostuu merenalainen vuorijono, joka on muutaman kilometrin korkeampi kuin ympäröivä merenpohja. Erkanemissaumoja voi muodostua myös keskelle mantereista laattaa, kuten Itä-Afrikan hautavajoaman alueella. Litosfäärilaattojen reunoilla on yleisesti vulkanismia, maanjäristyksiä ja vuorenpoimutusta. 15. Geologinen kierto kivien kierrätystä Mineraalit ovat eri alkuaineiden muodostamia kemiallisia yhdisteitä. Kivilaji muodostuu, kun mineraalit yhdistyvät kiinteäksi kappaleeksi. Kivilajit muodostavat kallioperän.

9 Maapallolla syntyy uutta kallioperää ja vuoristoja, ja vanhat vuoristot rapautuvat, kuluvat ja pinnanmuodot tasoittuvat. Aineen miljoonia vuosia kestävässä kiertokulussa kiviaines muokkautuu. Kivilajit voidaan luokitella syntytapansa mukaan kolmeen pääluokkaan: magma-, sedimentti- ja metamorfisiin kiviin. Magmakivet Syntyvät maapallon sisällä olevasta sulasta magmasta kiteytymällä ja jähmettymällä. Kiven ominaisuuksiin vaikuttaa, kuinka hitaasti magma jäähtyy ja jähmettyy. Syväkivet syntyvät syvällä maankuoren sisällä kovassa paineessa ja korkeassa lämpötilassa. Pintakivet syntyvät magman jähmettyessä maan pinnalle tulivuorenpurkauksissa tai laavavirroissa. Metamorfiset kivet Vuorenpoimutusta tapahtuu litosfäärilaattojen törmäysvyöhykkeissä. Kun litosfäärilaatat törmäävät toisiinsa, suuri paine ja korkea lämpötila muuttavat alkuperäisten kivilajien fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia. Törmäyksessä syntyneitä kivilajeja kutsutaan metamorfisiksi eli muuntuneiksi kivilajeiksi. Metamorfisia kivilajeja syntyy myös suurten meteoriittien osuessa kallioperään. Sedimenttikivet Vesi, tuuli ja jäätiköt kuljettavat kallioperästä rapautunutta ainesta, joka kerrostuu painanteisiin sedimenteiksi. Yläpuolisten sedimenttien paino nostaa painetta alemmissa kerrostumissa, jotka kivettyvät sedimenttikiviksi eli kerrostuneiksi kiviksi. Hiekasta iskostuu hiekkakiveä, savesta savikiveä ja sorasta sekä pienistä kivistä konglomeraattia. 16. Magmaa ja maanjäristyksiä Vulkanismilla eli tuliperäisellä toiminnalla tarkoitetaan ilmiötä, jossa maansisäinen kuumuus purkautuu sulana kiviaineksena, magmana. Maan pinnalle virrannutta magmaa kutsutaan laavaksi. Tulivuoret voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kilpi- ja kerrostulivuoriin. Kerrostulivuoret ovat kartion muotoisia ja rinteiltään jyrkkiä. Ne muodostuvat päällekkäisistä laavan ja vulkaanisen tuhkan kerroksista. Laava on hapanta, sitkeää sekä melko hidasliikkeistä, jolloin siitä muodostuu korkeita tulivuoria. Kerrostulivuoria esiintyy erityisesti alityöntövyöhykkeillä. Kilpitulivuoret muodostuvat basalttisesta, emäksisestä laavasta, joka on helposti juoksevaa ja nopeasti virtaavaa. Kilpitulivuoret ovat loivarinteisiä ja laakeita tulivuoria, jotka syntyvät mereisten laattojen saumakohtiin tai kuumien pisteiden päälle. Purkauksissa ei yleensä vapaudu tuhkaa, mutta laava voi suihkuta tuliverhoina maanpinnan yläpuolelle. Supertulivuoriksi kutsutaan tulivuoria, jotka voivat vapauttaa purkauksessa yli kuutiokilometriä kiviainesta eli yli tuhat kertaa enemmän kuin keskimääräisessä tulivuorenpurkauksessa. Supertulivuoret sijaitsevat kuumien pisteiden päällä. Ne saavat aikaan täydellistä paikallista tuhoa, ja ilmakehään vapautunut tuhka viilentää koko maapallon ilmastoa. Rakopurkauksia tapahtuu merten keskiselänteillä, hautavajoamien alueilla ja kuumien pisteiden päällä. Rakopurkauksesta syntyy laakeita ja laajoja basalttikenttiä, jotka voivat olla kilometrien paksuisia. Maanjäristys tapahtuu, kun kallioperään varastoitunut jännitys ylittää kiviaineksen lujuuden. Kallioperä repeää ja energia vapautuu nopeasti maapallon kuoressa, mikä saa aikaan seismisiä aaltoja. Suurin osa maanjäristyksistä tapahtuu litosfäärilaattojen reunoilla, mutta järistyksiä voidaan havaita myös laattojen keskellä.

10 Litosfäärilaattojen reuna-alueen maanjäristys syntyy, kun laatat juuttuvat kiinni toisiinsa. Litosfäärilaatan keskellä tapahtuva maanjäristys voi johtua laatan sisäisistä liikkeistä, kallioperän vanhojen jännitystilojen purkautumisesta tai tuliperäisestä toiminnasta. Maanjäristyksen järistyskeskus eli hyposentri on maankuoren sisällä. Suoraan hyposentrin yläpuolella maanpinnalla on episentri, jossa maanjäristyksen tuhovaikutus on voimakkain. Maanjäristysaaltoja tutkimalla on saatu tietoja maapallon sisäkerrosten ominaisuuksista ja paksuudesta. Seismometrit mittaavat järistysaaltojen voimakkuutta. Maanjäristyksen voimakkuutta kuvataan magnitudilla. 17 Rapautuminen kallio murenee Rapautuminen tarkoittaa kiviaineksen hajoamista lämpötilan vaihtelun, veden, ilman tai eliöiden vaikutuksesta. Rapautumisen seurauksena muodostuu kivennäismaalajeja. Kova kallioperä rapautuu hitaammin kuin pehmeä. Fysikaalinen rapautuminen Fysikaalisessa eli mekaanisessa rapautumisessa kiviaines murenee erityisesti lämpötilan vaikutuksesta. Lämpörapautumista tapahtuu kun kivi vuorotellen lämpenee ja kylmenee. Toistuvan laajenemisen ja supistumisen seurauksena kivi halkeaa. Lämpörapautumista esiintyy alueilla, joilla päivän ja yön lämpötilaerot ovat hyvin suuria. Kylmillä alueilla vesi voi aiheuttaa pakkasrapautumista. Kallion halkeamiin valunut vesi jäätyy ja laajenee, mikä suurentaa halkeamaa. Toistuvien jäätymisten ja sulamisten jälkeen kivi lopulta hajoaa. Suolakiderapautumista tapahtuu, kun kuumilla alueilla vesi haihtuu ja suolakiteet kasvavat kallioiden ja kivien raoissa. Kemiallinen rapautuminen Kemiallisessa rapautumisessa veteen liuenneet hapot liuottavat kiviaineksen mineraaleja. Kuumilla ja kosteilla alueilla kallioperä altistuu herkemmin kemialliselle rapautumiselle. Pehmeät kivilajit, kuten kalkkikivi, ovat alttiimpia kemialliselle rapautumiselle kuin esimerkiksi graniitti. Kalkkikivialueilla hapan vesi liuottaa kalkkikiven mineraaleja kallioperän pinnasta ja sisältä muodostaen onkaloita ja maanalaisia jokia. Hapot ovat peräisin maaperästä, missä lahoamisprosesseissa muodostunutta hiilidioksidia ja lahonneista kasveista peräisin olevia humushappoja liukenee veteen. Alueille tyypillisiä muodostumia ovat tippukiviluolat, doliinit ja poljeet. Organogeeninen rapautuminen Organogeeninen rapautuminen on eliöiden aiheuttamaa rapautumista. Rapautuminen voi ilmetä sekä fysikaalisena että kemiallisena rapautumisena. Kasvien juuret kasvavat kallion halkeamiin niin, että kallio halkeaa. Esimerkiksi kallioilla kasvavat jäkälät erittävät happoja, jotka ajan mittaan rapauttavat kalliota kemiallisesti. Massaliikunnot Massaliikunnoiksi kutsutaan maa- ja kiviaineksen liikkumista rinnettä alas painovoiman vaikutuksesta. Nopeita massaliikuntoja ovat maanvieremät, kivivyöryt, mutavyöryt ja lumivyöryt. Massaliikunnon syntyyn tarvitaan jokin laukaiseva tekijä. Vuotomaa-ilmiö on maan hidasta valumista rinteiltä laaksoon toistuvien sulamisten ja jäätymisten tai kuivumisen ja vettymisen tuloksena. 18. Eroosio liikuttavat voimat Eroosiolla tarkoitetaan kallioperän ja maaperän kulumista veden, tuulen, aallokon tai jään kuljettaessa rapautumistuotteita paikasta toiseen. Maanpinnan muodoista on nähtävissä, mitkä eroosiovoimat ne ovat synnyttäneet. Virtaava vesi

11 Vesi valuu sateen jälkeen rinteitä alas kuluttaen samalla itselleen jokiuomaa. Mitä nopeammin vesi virtaa, sitä suurempia kappaleita se pystyy kuljettamaan. Ainesta voi kulkeutua joen mukana veteen liettyneenä ja liuenneena tai pohjalla pyörien ja liukuen. Joen yläjuoksulla virtaava vesi kuluttaa lähinnä pohjaa, minkä seurauksena kehittyy V- laakso. Joen keskivaiheilla virtaus hidastuu ja joki alkaa meanderoida. Alajuoksulla virtaava vesi kuluttaa joen reunoja, veden kuljettama aines kasautuu särkiksi pohjalle ja virtaus hidastuu. Tulvien aikana liete kertyy tulvatasangoille. Aallokko Aallokko syntyy, kun tuuli saa aikaan vesimolekyylien pystyliikkeen. Matalassa vedessä aallot murtuvat ja niiden energia purkautuu. Aallokko kuluttaa eniten niemiä, sillä aallot murtuvat niemien kohdalla. Lahden pohjukkaan etenevän aallon voimakkuus vähenee, ja siksi niihin kerääntyy usein hiekkaa hiekkarannoiksi. Aaltojen iskiessä rantaan hiekka ja sora kuluttavat rantaan loven ja syntyy rantatörmä. Haffi syntyy, kun tuuli ja aallot kuljettavat hiekkaa rannan suuntaisesti muodostaen pitkän särkän, kynnäksen, jonka taakse muodostuu kapea lahti. Tuuli Yli 5 m/s puhaltava tuuli kuljettaa hiekkaa paikasta toiseen ja kasaa dyynejä. Sisämaan dyynit ovat joko muinaisten rantojen dyynejä, jotka ovat nykyään kasvillisuuden peitossa, tai kuivilla alueilla tuulen kasaamia hiekkakasoja Kuivilla alueilla tuulieroosio kuluttaa kallioperästä pehmeämmät kivilajit. Koska tuulen vaikutus ei yllä korkealle, vuoret kuluvat tyvistään ja syntyy sienikallioita. Tuulen tyyntyessä pienet hiekkakiteet putoavat maahan ja liikkuvat maanpintaa pitkin muodostaen tuulen suuntaisia pitkittäis-, poikittais- ja barkaani- eli sirppidyynejä. 19. Jäätikön jäljet merkkejä maisemassa Jäätikköeroosiota esiintyy siellä, missä liikkuva jää kuluttaa kallioperää. Kylmän ilmaston vallitessa syntyy mannerjäätiköitä, jotka peittävät suuria maa-alueita. Laaksojäätiköksi kutsutaan jäätikköä, joka liukuu painovoiman ansiosta laaksoja pitkin rinnettä alas kuluttaen samalla kallioperää koko kosketuspinnaltaan. Liikkuvat jäätiköt repivät kalliosta palasia, murskaavat palat allaan ja kuljettavat moreenin kohti laaksoa. Jäätikön liikkuessa muodostuu U-laaksoja. Jäätikkö sulaa alareunastaan, ja jään kuljettama moreeni kasaantuu harjanteiksi sulamisalueelle. Etenevän jäätikön aiheuttamat pinnanmuodot Mannerjäätikkö ja sen alla muodostuva moreeni tasoittavat maanpinnan muotoja, muodostavat kumpuja ja hiovat kallioperää sileäksi. Samalla, kun jää kuluttaa kallioperää, se myös kuljettaa kallioperän mursketta, moreenia, mukanaan ja kasaa sitä sopiviin paikkoihin. Pisaranmuotoiset drumliinit syntyvät, kun jäätikkö etenee kallioytimen ylitse. Silokalliot syntyvät, kun jään alle kasaantunut hienompi aines hioo kalliot sileiksi jään tulosuunnan puolelta. Joskus jäätikkö kuljettaa pitkiä matkoja suuria kiviä, siirtolohkareita, jotka jään sulaessa jäävät paikoilleen. Monet Suomen pinnanmuodoista ja vesistöistä noudattavat selkeää jään liikkeen mukaista suuntaa. Jäätikön sulamisvesien aiheuttamat muodostumat Kun mannerjäätikkö alkoi sulaa noin vuotta sitten, sulamisvedet virtasivat jäätikön alla, sisällä ja päällä kuljettaen mukanaan irtainta ainesta. Virtaava vesi pyöristi ja lajitteli ainesta ja kasasi eri lajitteet kerroksiksi virtauksen hidastuessa. Sulamisvesivirran pohjalla vierivät kivet pyöristyivät ja loivat pohjan harjuille, joiden päälle harjuaines eli hienohko hiekka ja sora kasaantuivat.

12 Jäätikköjoen suulle, jääjärveen, muodostui jäätikköjoen deltoja. Sandur eli kuivanmaandelta syntyi, kun jäätikköjoki laski kuivalle maalle. Supat muodostuivat, kun iso jäälohkare hautautui maakerrostumaan, esimerkiksi harjun tai deltan sisälle. Reunamuodostumat Reunamuodostumat ovat monimutkaisia yhdistelmämuotoja, jotka ovat syntyneet glasiaalisen ja glasifluviaalisen eli mannerjäätikön ja sulamisvesien etenemisen kasaamista aineksista. Reunamuodostumat syntyivät jään reunan suuntaiseksi harjanteeksi, kun jään reuna pysyi pidemmän aikaa samalla paikalla. Toistuvien reunan sulamisten ja etenemisten seurauksena jään reunaan muodostui moreenisydäminen harjanne. Suuret reunamuodostumat, kuten salpausselät, syntyivät noin vuotta sitten jään silloisen reunan eteen. Maankohoaminen Mannerjäätikön valtava massa painoi vuosituhansien aikana kallioperää alaspäin. Jääpeitteen sulaessa maa alkoi kohota. Kohoaminen jatkuu yhä, vaikka se onkin selvästi hidastunut. Suurinta kohoaminen on Pohjanlahden rannikolla, missä maa nousee nykyään noin 8 mm vuodessa. 20. Maisema luonnon taidonnäyte Maisemalla tarkoitetaan maantieteessä ihmisen näköaistillaan havaitsemaa kaukonäkymää. Maisema voidaan jakaa luonnon- ja kulttuurimaisemiin. Luonnonmaisemia ovat alueet, joiden kehitys on suurelta osin luonnon muokkaamaa. Kulttuurimaisemassa ihmisen toiminta on hallitsevassa osassa. Luonnonmaisemassa tarkastellaan yleensä pinnanmuotoja ja korkeuseroja. Suurimmassa osassa Suomea maisema on aina luonnon- ja kulttuurimaiseman yhdistelmä. Suomessa on yli 150 aluetta, jotka on arvioitu valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi ja merkitty maakuntakaavoihin. Kansallismaisemat ovat epävirallisia, eikä niitä ole varsinaisesti suojeltu. Suomi voidaan maantieteellisesti jakaa kuuteen maisema-alueeseen. Maisema-alueet ovat: Saaristo-Suomi, Etelä-Suomen rannikkoalanko, Järvi-Suomi, Pohjanmaan lakeus, Vaara-Suomi ja Lappi.

Luku 14. Rapautuminen ja eroosio. Manner 2

Luku 14. Rapautuminen ja eroosio. Manner 2 Luku 14 Rapautuminen ja eroosio Manner 2 Sisällys Rapautuminen Fysikaalinen rapautuminen Kemiallinen rapautuminen Organogeeninen rapautuminen Massaliikunnot Eroosio ilmiönä Virtaava vesi Meanderoiva joki

Lisätiedot

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015 Seuraavassa on kolmekymmentä kysymystä, joista jokainen sisältää neljä väittämää. Tehtävänäsi on määritellä se, mitkä kunkin kysymyksen neljästä väittämästä ovat tosia ja mitkä ovat epätosia. Kustakin

Lisätiedot

Luku 3. Ilmakehä suojaa ja suodattaa. Manner 2

Luku 3. Ilmakehä suojaa ja suodattaa. Manner 2 Luku 3 Ilmakehä suojaa ja suodattaa Sisällys Ilmakehä eli atmosfääri Ilmakehän kerrokset Ilmakehä kaasukoostumuksen mukaan Ilmakehä lämpötilan mukaan Säteilytase ja säteilyn absorboituminen Kasvihuoneilmiö

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Luku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2

Luku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2 Luku 8 Ilmastonmuutos ja ENSO Manner 2 Sisällys ENSO NAO Manner 2 ENSO El Niño ja La Niña (ENSO) ovat normaalista säätilanteesta poikkeavia ilmastohäiriöitä. Ilmiöt aiheutuvat syvänveden hitaista virtauksista

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014

TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:

Lisätiedot

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ

Lisätiedot

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). 1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20

Lisätiedot

Sääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä (0- noin 15 km).

Sääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä (0- noin 15 km). Sää ja ilmasto Sää (engl. weather) =ilmakehän alaosan, fysikaalinen tila määrätyllä hetkellä määrätyllä paikalla. Ilmasto (engl. climate) = pitkäaikaisten (> 30 vuotta) säävaihteluiden keskiarvo. Sääilmiöt

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen. Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015)

Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen. Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin alueen peruskallio on muodostunut hiekkakivestä Kallioperä on maapallon kiinteä kuori, joka

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

DEE Tuulivoiman perusteet

DEE Tuulivoiman perusteet DEE-53020 Tuulivoiman perusteet Aihepiiri 2 Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

Turun yliopisto Geologian pääsykoe

Turun yliopisto Geologian pääsykoe Turun yliopisto Geologian pääsykoe 24.5.2017 Nimi: Henkilötunnus: Seuraavassa on kolmekymmentä kysymystä, joista jokainen sisältää neljä väittämää. Tehtävänäsi on määritellä se, mitkä kunkin kysymyksen

Lisätiedot

Suomen kallioperä. Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty

Suomen kallioperä. Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty Suomen kallioperä Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty Svekofenninen orogenia Pääosin 1900 1875 miljoonaa vuotta vanha Pohjoisreunaltaan osin 1930 1910 miljoonaa vuotta Orogenia ja

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

Tiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11

Tiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11 Tiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11 Suomi on pohjoinen valtio (kpl1) - Suomessa on 6 lääniä, joihin kuuluu 19 maakuntaa - Forssa kuuluu Kanta-Hämeen maakuntaan, joka puolestaan kuuluu Etelä-Suomen lääniin

Lisätiedot

Sisällys. Maan aarteet 7

Sisällys. Maan aarteet 7 Sisällys Maan aarteet 7 1 Planeetta kuin aarrearkku...8 2 Kallioperä koostuu kivilajeista...12 3 Kivet rakentuvat mineraaleista...16 4 Maaperä koostuu maalajeista...20 5 Ihminen hyödyntää Maan aarteita...24

Lisätiedot

Geologian pääsykoe 24.5.2011 Tehtävä 1. Nimi: Henkilötunnus

Geologian pääsykoe 24.5.2011 Tehtävä 1. Nimi: Henkilötunnus Tehtävä 1. 1a. Monivalintatehtävä. Valitse väärä vastaus ja merkitse rastilla. Vain yksi väittämistä on väärä. (Oikea vastaus=0,5p) 3 p 1.Litosfääri Litosfäärilaattojen liike johtuu konvektiovirtauksista

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET Tuuli on ilman liikettä suhteessa maapallon pyörimisliikkeeseen.

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO, GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 31.5.2012. Nimi Sotu

TURUN YLIOPISTO, GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 31.5.2012. Nimi Sotu 1/8 TURUN YLIOPISTO, GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 31.5.2012 Nimi Sotu Mitkä seuraavista väittämistä ovat oikein? Jokaisessa kysymyksessä on neljä väittämävaihtoehtoa (a d), joista voi olla oikein yksi, kaksi, kolme

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO, GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 24.5.2011

TURUN YLIOPISTO, GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 24.5.2011 TURUN YLIOPISTO, GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 24.5.2011 Mitkä seuraavista väittämistä ovat oikein? Jokaisessa kysymyksessä on neljä väittämävaihtoehtoa (a-d), joista voi olla oikein yksi, kaksi, kolme tai kaikki

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus

Lisätiedot

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA 1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA Porin alueen maaperä on Suomen oloissa erityislaatuinen. Poikkeuksellisen paksun maaperäpeitteen syntyyn on vaikuttanut hiekkakiven hauras rakenne. Hiekkakivi

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,

Lisätiedot

Hydrologia. Routa routiminen

Hydrologia. Routa routiminen Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten

Lisätiedot

Luvut 4 5. Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan. Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa. KM Suomi Luku 4 5

Luvut 4 5. Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan. Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa. KM Suomi Luku 4 5 Luvut 4 5 Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa Ennakkokäsityksiä 1. Voiko kylmä talvi kertoa jääkauden alkamisesta? 2. Miten paljon kylmempää

Lisätiedot

Suomen kallioperä. Erittäin lyhyt ja yksinkertaistava johdatus erittäin pitkään ja monimutkaiseen aiheeseen

Suomen kallioperä. Erittäin lyhyt ja yksinkertaistava johdatus erittäin pitkään ja monimutkaiseen aiheeseen Suomen kallioperä Erittäin lyhyt ja yksinkertaistava johdatus erittäin pitkään ja monimutkaiseen aiheeseen Muutama muistettava asia kallioperästämme Suomi sijaitsee Fennoscandian kilpialueella Kilpialue

Lisätiedot

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Suomen kallioperä. Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat

Suomen kallioperä. Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat Suomen kallioperä Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat Arkeeinen alue Arkeeinen = 4000 2500 miljoonaa vuotta sitten Pääosa Itä- ja Pohjois-Suomesta Ensimmäinen päävaihe 2840 2790

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

Lapin ilmastonmuutoskuvaus

Lapin ilmastonmuutoskuvaus Lapin ilmastonmuutoskuvaus Ilmastoennuste eri säätekijöistä vuoteen 2099 asti eri päästöskenaarioilla. Lyhyesti ilmastomalleista, eri päästöskenaarioista ja ilmaston luonnollisesta vaihtelevuudesta. Ilmatieteen

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO, GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 24.5.2013 klo 13-16 OIKEAT VAIHTOEHDOT ON MERKITTY PUNAISELLA. Nimi Henkilötunnus

TURUN YLIOPISTO, GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 24.5.2013 klo 13-16 OIKEAT VAIHTOEHDOT ON MERKITTY PUNAISELLA. Nimi Henkilötunnus klo 13-16 OIKEAT VAIHTOEHDOT ON MERKITTY PUNAISELLA Mitkä seuraavista väittämistä ovat oikein? Jokaisessa kysymyksessä on neljä väittämävaihtoehtoa (a-d), joista voi olla oikein yksi, kaksi, kolme tai

Lisätiedot

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn

Lisätiedot

Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II

Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter ja Galilein kuut Galileo-luotain luotain Jupiterissa NASA, laukaisu 18. 10. 1989 Gaspra 29. 10. 1991 Ida ja ja sen kuu Dactyl 8. 12. 1992 Jupiter 7. 12.

Lisätiedot

Kosmos = maailmankaikkeus

Kosmos = maailmankaikkeus Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita

Lisätiedot

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä?

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Nimimerkki: Emajõgi I Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Jos olisin jäänyt veteen, olisin muuttunut kaihiksi, suomut olisivat nousseet silmiin, äitini olisi pimennossa evät pomppineet lonkista

Lisätiedot

Antti Peronius geologi, kullankaivaja

Antti Peronius geologi, kullankaivaja Antti Peronius geologi, kullankaivaja antti.peronius@kullankaivajat.fi Primäärijuoniteoriat - maallikot - kulta tullut läheltä tai kaukaa - räjähdys, tulivuori, asteroidi - jättiläistulva, salaperäinen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen

Lisätiedot

Tehtävä 1.1. Kerro lyhyesti, minkälaisia laattatektonisia ympäristöjä merkityt alueet edustavat? (2 p)

Tehtävä 1.1. Kerro lyhyesti, minkälaisia laattatektonisia ympäristöjä merkityt alueet edustavat? (2 p) TEHTÄVÄ 1. (10 p) Nimi: Henkilötunnus: Oheiseen maailmankarttaan on merkitty kolme aluetta (A, B ja C), joista on seuraavilla sivuilla tarkemmat karttakuvat. Vastaa alueista esitettyihin kysymyksiin. Vastaustesi

Lisätiedot

Purjelennon Teoriakurssi 2014. Sääoppi, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK

Purjelennon Teoriakurssi 2014. Sääoppi, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK Purjelennon Teoriakurssi 2014, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK Tavoitteena Ymmärtää ilmakehässä tapahtuvia, lentämiseen vaikuttavia ilmiöitä Saada kuva siitä, miten sääennusteet kuvaavat todellista säätä

Lisätiedot

Manner 1 sähköisen ylioppilaskokeen harjoitustehtävät

Manner 1 sähköisen ylioppilaskokeen harjoitustehtävät Manner 1 sähköisen ylioppilaskokeen harjoitustehtävät Monivalintatehtävät Valitse oikea vaihtoehto. 1. Kartta a) on oikeapintainen, jos se vääristää muotoja. b) voidaan projisoida tasolle siten, että kulmat

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi

Lisätiedot

Yyterin luonto Dyynit. Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin dyynien ja kasvillisuuden sukkessio

Yyterin luonto Dyynit. Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin dyynien ja kasvillisuuden sukkessio Yyterin luonto Dyynit Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin dyynien ja kasvillisuuden sukkessio Yyterin sannat on Herrainpäivien niemen ja Munakarin välissä sijaitseva noin

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.

Lisätiedot

Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen

Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N

Lisätiedot

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S

Lisätiedot

050 Ilmailusää SWC kartta ja sääilmiöt

050 Ilmailusää SWC kartta ja sääilmiöt 050 Ilmailusää SWC kartta ja sääilmiöt Mirjam Intke Lennonopettajien kertauskoulutus 31.03.2016 NSWC Pohjoismainen merkitsevän sään kartta, Tukholman SMHI tai Helsingin IL tekemä Yhdistelmä kartta ala-,

Lisätiedot

Purjelennon Teoriakurssi 2014. Sääoppi, osa 2 Veli-Matti Karppinen, VLK

Purjelennon Teoriakurssi 2014. Sääoppi, osa 2 Veli-Matti Karppinen, VLK Purjelennon Teoriakurssi 2014, osa 2 Veli-Matti Karppinen, VLK Pilvityypit Purjelentäjän pilvet Cumulus, kumpupilvi Teräväreunainen kumpupilvi kertoo noston olemassaolosta Noston ollessa hiipumassa ja

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen Ilmastonmuutos Ari Venäläinen Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia)

Lisätiedot

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,

Lisätiedot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Metsänhoidon perusteet

Metsänhoidon perusteet Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn

Lisätiedot

Suomen maantiede 2. luento Suomen kallioperä ja maaperä. kehitysvaiheet merkitys alueellinen levinneisyys

Suomen maantiede 2. luento Suomen kallioperä ja maaperä. kehitysvaiheet merkitys alueellinen levinneisyys Suomen maantiede 2. luento Suomen kallioperä ja maaperä kehitysvaiheet merkitys alueellinen levinneisyys Suomen kallioperän alkuvaiheet vanhaa: Siuruan gneissi 3,5 miljardia vuotta arkeeinen poimuvuoristo

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Pirkanmaan yrittäjät By Göran Kari Symlink Technologies Oy 1 Symlink Technologies Oy Ydinajatus ILMASTO YHTEISKUNNAN RAKENNE JA TOIMINTA ILMASTON MUUTOS

Lisätiedot

GEOVALINTAKOE 2017/MALLIVASTAUKSET TEHTÄVIIN/UPPGIFTS 1-2. Tehtävä/Uppgift 1A (2 p).

GEOVALINTAKOE 2017/MALLIVASTAUKSET TEHTÄVIIN/UPPGIFTS 1-2. Tehtävä/Uppgift 1A (2 p). GEOVALINTAKOE 2017/MALLIVASTAUKSET TEHTÄVIIN/UPPGIFTS 1-2. Tehtävä/Uppgift 1A (2 p). Hiilikentät ovat muodostuneet trooppisten ja subtrooppisten ilmastovyöhykkeitten kasveista. Niiden on täytynyt ajautua

Lisätiedot

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,

Lisätiedot

Luento Kyösti Ryynänen

Luento Kyösti Ryynänen 1. Aerosolit Luento 21.8.2012 Kyösti Ryynänen 2. Aerosolien lähteet 3. Aerosolit ja kasvihuoneilmiö 4. Pilvien tiivistymisytimet 5. Kosmoklimatologia 1 AEROSOLIT Aerosolit ovat kiinteitä tai nestemäisiä

Lisätiedot

Raamatullinen geologia

Raamatullinen geologia Raamatullinen geologia Miten maa sai muodon? Onko maa litteä? Raamatun mukaan maa oli alussa ilman muotoa (Englanninkielisessä käännöksessä), kunnes Jumala erotti maan vesistä. Kuivaa aluetta hän kutsui

Lisätiedot

Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson

Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia Kosmologiaa tutkii maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa Yhdistää havaitsevaa tähtitiedettä ja fysiikkaa Tämän hetken

Lisätiedot

ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR

ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR Jari Nenonen Geologian päivä 30.08.2014 Rokua Geopark Rokua on Osa pitkää Ilomantsista Ouluun ja Hailuotoon kulkevaa harjujaksoa, joka kerrostui mannerjäätikön sulaessa noin 12

Lisätiedot

MONIMUOTOISET TULVAT

MONIMUOTOISET TULVAT MONIMUOTOISET TULVAT - tulviin liittyviä ilmiöitä ja käsitteitä - Ulla-Maija Rimpiläinen Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat ja niiden vaikutukset Vantaan uusi valtuustosali ma 19.11.2012 klo 12:30 16:00

Lisätiedot

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Suomen kallioperä. Karjalaiset muodostumat eli vanhan mantereen päälle kerrostuneet sedimentit ja vulkaniitit

Suomen kallioperä. Karjalaiset muodostumat eli vanhan mantereen päälle kerrostuneet sedimentit ja vulkaniitit Suomen kallioperä Karjalaiset muodostumat eli vanhan mantereen päälle kerrostuneet sedimentit ja vulkaniitit Karjalaiset muodostumat Arkeeisen kuoren päälle tai sen välittömään läheisyyteen kerrostuneita

Lisätiedot

Tehtävä 1. MONIVALINATEHTÄVÄ: Yksi neljästä väittämästä on virheellinen. Ympyröi ko. väärä väittämä. 0,5p/tehtävä. (10p)

Tehtävä 1. MONIVALINATEHTÄVÄ: Yksi neljästä väittämästä on virheellinen. Ympyröi ko. väärä väittämä. 0,5p/tehtävä. (10p) Tehtävä 1. MONIVALINATEHTÄVÄ: Yksi neljästä väittämästä on virheellinen. Ympyröi ko. väärä väittämä. 0,5p/tehtävä. (10p) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. a. Pohjaveden liikakäyttö saattaa aiheuttaa maan vajoamista.

Lisätiedot

Kotiseutu. Kotiseutuun samaistumista kutsutaan alueelliseksi identiteetiksi. Joku voi kokea kotiseudukseen kylän, kaupunginosan tai kotikunnan

Kotiseutu. Kotiseutuun samaistumista kutsutaan alueelliseksi identiteetiksi. Joku voi kokea kotiseudukseen kylän, kaupunginosan tai kotikunnan Suomi Kotiseutu Kotiseutuun samaistumista kutsutaan alueelliseksi identiteetiksi. Joku voi kokea kotiseudukseen kylän, kaupunginosan tai kotikunnan Joku taas maakunnan, Suomen, Euroopan tai jopa koko maailman.

Lisätiedot

Ilmaston ja sen muutoksen

Ilmaston ja sen muutoksen Ilmaston ja sen muutoksen tutkimus Ilona Riipinen 28.9.2006 Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Sääjailmasto Sää = ilmakehän hetkellinen tila puolipilvistä, T

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne. Sirpa Törrönen

Maiseman perustekijät Maisemarakenne. Sirpa Törrönen Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 19.9.2016 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

Heijastuminen ionosfääristä

Heijastuminen ionosfääristä Aaltojen eteneminen Etenemistavat Pinta-aalto troposfäärissä Aallon heijastuminen ionosfääristä Lisäksi joitakin erikoisempia heijastumistapoja Eteneminen riippuu väliaineen ominaisuuksista, eri ilmiöt

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 1 Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 Laskelmat aallonkorkeuksista alueella Hernesaaren alue on aallonkon laskennan kannalta hankala alue, koska sinne pääsee

Lisätiedot

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo

Lisätiedot

Sisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5

Sisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5 Sisällys Oppilaalle............................... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan........ 5 Vesi................................... 9 2. Vesi on ikuinen kiertolainen........... 10 3. Miten saamme puhdasta

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmanpaine Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat ILMANPAINE (1/2)

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmanpaine Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat ILMANPAINE (1/2) SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmanpaine Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 ILMANPAINE (1/2) Ilma kohdistaa voiman kaikkiin kappaleisiin, joiden kanssa

Lisätiedot

Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset

Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset Esityksen pääaiheet Miksei talvea 12 kk vuodessa? Terminen ja tähtitieteellinen talvi Jääkausista Entä talvi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Geologian päivän retki Hanhikivelle 26.9.2010

Geologian päivän retki Hanhikivelle 26.9.2010 Geologian päivän retki Hanhikivelle 26.9.2010 Olli-Pekka Siira FM geologi www.aapa.fi Miten tulivuoret liittyvät Hanhikivenniemen kallioperään? Hanhikivenniemen alueen peruskallioperä syntyi alkuaan tulivuorenpurkauksista,

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

Kalkkikallion luonnonsuojelualue

Kalkkikallion luonnonsuojelualue Kalkkikallion luonnonsuojelualue Vantaa 2013 Komeaa geologiaa, vaihtelevia elinympäristöjä Kuninkaalassa sijaitseva Kalkkikallio on saanut nimensä alueen kallioperästä löytyvän kalkkikiven mukaan. Kalkkikallion

Lisätiedot

Georetki Rautalammilla 11.9. 2011

Georetki Rautalammilla 11.9. 2011 Georetki Rautalammilla 11.9. 2011 Näköala Kilpimäeltä pohjoiseen. Hannu Rönty Hetteisenlampi Liimattalanharjun juurella. GEORETKEN KOHTEET 1. Kilpimäki Kilpimäki on kolmisen kilometriä Rautalammin kirkonkylän

Lisätiedot

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa Ennen maan pinnan asettumista lepotilaansa, eri paikkakunnat kohoavat erilaisilla nopeuksilla. Maan kohoaminen ilmeisesti sitä nopeampaa, mitä syvemmällä maan kamara ollut. Pohjanlahden nopea nousu verrattuna

Lisätiedot

Materiaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus. Materiaali. Lähde. Tulivuorenpurkaus! 3 6 vuotiaat.

Materiaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus. Materiaali. Lähde. Tulivuorenpurkaus! 3 6 vuotiaat. Materiaalin nimi Tulivuorenpurkaus! Kohderyhmä 3 6 vuotiaat Materiaalin laatu Projekti Materiaalin sisältö Kuvaus Tulivuoren rakentuminen ja laava Tässä projektissa tutustutaan kahteen erilaiseen tulivuorityyppiin,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu 18.11.2009 FT Hannu Koponen Projektipäällikkö, BalticClimate 2009-2011 Part-financed by the European union (European Regional Development Fund) (6+1) (23+2) (13) Venäläiset

Lisätiedot

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja.

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja. JIPPO-POLKU Jippo-polku sisältää kokeellisia tutkimustehtäviä toteutettavaksi perusopetuksessa, kerhossa tai kotona. Polun tehtävät on tarkoitettu suoritettavaksi luonnossa joko koulun tai kerhon lähimaastossa,

Lisätiedot