050 Ilmailusää SWC kartta ja sääilmiöt
|
|
- Onni Honkanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 050 Ilmailusää SWC kartta ja sääilmiöt Mirjam Intke Lennonopettajien kertauskoulutus NSWC Pohjoismainen merkitsevän sään kartta, Tukholman SMHI tai Helsingin IL tekemä Yhdistelmä kartta ala-, keski- ja yläilman SW-karttoja Valvottu tuote, jos tarpeen niin julkaistaan korjausennusta AMD tai COR 1
2 NSWC Kartan julkaisu viimeistään 4h ennen otsakeaikaa Karttaa valvotaan mahdollisten korjausten varalta ja sen valvontaaika on -4h +1,5h kartan voimassaoloajasta. NSWC Julkaistaan 6 h välein: 00UTC, 06UTC SMHI/IL 12UTC, 18 UTC IL/SMHI Lentopinnalle 450 saakka Tuulitiedot Ilmatieteenlaitokselta: FL 050, 100, 180, 240, 300, 340 2
3 NSWC Valvottu tuote, jos tarpeen niin julkaistaan korjausennuste AMD tai COR Teknisen virheen tapauksissa (esim. kirjoitusvirhe), korjausennuste julkaistaan COR-lyhenteellä. NSWC, korjauskriteerit Korjausennuste (AMD) julkaistaan kun: ilmiöistä havaitaan mutta sitä ei ollut ennustettu ennustettua ilmiötä ei enää odoteta esiintyvän SIGMET-kriteerienmukainen ilmiö OBSC, EMBD, FRQ, SQL ja TS tai TS HVYGR SEV TURB, SEV ICE, SEV MTW HVY DS tai SS VA, TC Seuraavat laaja-alaiset ilmiöt : IMC-ilmiöt(esim. utu/sumu, kohtalainen tihku tai lumisade, voimakas vesisade, savu tai tuiskuava lumi) ja/tai matala pilvikorkeus (alle 1000ft) Kohtalainen jäätäminen Kohtalainen turbulenssi OCNL/FRQ/EMBD/OBSC CB/TCU-pilvet, kun niitä ei ole ennustettu 3
4 Säähaitarissa olevat merkinnät NSWC, Merkitsevän sään rajaus Simpukkaviiva Laaja-alaiset, merkittävät sateet OCNL/FRQ/EMBD/OBSC CB/TCU Kohtalainen tai kova jäätäminen 4
5 NSWC, Matalat pilvet ja huono näkyvyys IMC-olosuhteet Katkoviivan poikittaiset hakaset osoittavat IMCalueen sisäpuolelle Rajaus tehdään mikäli: Näkyvyys <5000m ja/tai Pilvikorkeus (BKN/OVC) <1000ft Ei käytössä vuoristoisella alueella paikka ilmoitetaan maanpinnan tasolla NSWC, Rintamat Rintamien liikesuunta esitetään nuolella ja liikkeen nopeus solmuina SLW= liikkuu hitaasti, STNR= paikallaan pysyvä 5
6 Lämmin rintama: kaltevuus 1/100-1/300 Tyypillinen pilvisyys: Ci, Cs, As, NS, St Kylmä rintama kaltevuus 1/50-1/150 Tyypillinen pilvisyys: Cu, Cb tai Ns NSWC, Rintamat 6
7 NSWC, Solat ja puuskarintama Konvergenssi/pintasola maanpinnalla Voimakas puuskarintama maanpinnalla 7
8 NSWC, Sola matalammasta paineesta mutka isobaareissa tuuli kääntyy voi liittyä rintamaan Etenkin kesällä kuuropilviä ja/tai ukkospilviä Matalapaineen Nouseva virtaus 8
9 NSWC, Suihkuvirtaukset Nopeus vähintään 80 solmua akselin kohdalla merkintä // kun: nopeus muuttuu vähintään 20 solmua ja/tai suihkuvirtauksen akselin korkeus muuttuu vähintään 3000ft. Suihkuvirtaukset Sijainti tropopaussinalapuolella, lämpimässä sektorissa Pintarintamaan verrattuna: Lämpimän pintarintaman edellä Kylmän pintarintaman takana 9
10 NSWC, Turbulenssi Kohtalainen tai kova turbulenssi, sekä CAT että rajakerroksen turbulenssi Rajakerroksen turbulenssin rajaus: violetti katkoviiva Yläilmakehän turbulenssin (CAT) rajaus: harmaa katkoviiva NSWC, Jäätäminen Kohtalainen tai kova jäätäminen Rajaus: simpukkaviiva ja/tai sininen katkoviiva 10
11 Jäätäminen Vesi nestemuodossa aina mahdollista kun lämpötila <0 C kovimmillaan C myös mahdollista kun lentokoneen runko < 0 C Isot pisarat Silojää (clear/glaze ice) Jäätyminen ei ole välttämättä tasaista Ns, Cu ja Cb-pilvet: C Yleensä voimakkaampi kuin rosojään aiheuttama 11
12 pieniä pisaroita Alhaiset lämpötilat Pilvipisarat pieniä pisara jäätyy kokonaan osuessaan johonkin pintaan vaaleata/valkoista jäätä Rosojää (rimeice) jää kasvaa osumapinnasta ulospäin Ns-, As-, Ac-, Sc-ja Stpilvet Jäätävä sade, jäätäminen 12
13 Jäätävä sade, jäätäminen NSWC, Laaja-alaiset, merkittävät sadeilmiöt 13
14 Lumijyväsiä Snow grain,sg Kylmässä ilmassa Kerrospilvisyys (fg,st, sc) Vastaa tihkusadetta Ylempänä voi esiintyä jäätävää tihkua/sadetta NSWC, Laaja-alaiset näkyvyyttä heikentävät tekijät Utu, sumu, jäätävä sumu Auer, savu, lumituisku Ilmiöt rajataan yleensä myös IMC-olosuhteita kuvaavalla viivalla 14
15 Rintamasumu Lämmin- tai okluusiorintama Sade alentaa pilven alarajaa sateesta haihtuva vesi lisää kosteutta-> tiivistyy uudelleen Hälveneminen : Siirtyy paikalta rintaman mukana Jäätävä sumu, Freezing fog Koostuu alijäähtyneistä vesipisaroista Lämpötila alle 0 C Nestemäisiä pisaroita -40 C asti 15
16 NSWC, Vuoristoaallot Merkittävä vuoristoaaltojen esiintyminen merkitään symbolilla ennustettujen vuoristoaaltojen kohdalle Ei vältämättä rajausta 16
17 NSWC, Korkea- ja matalapaineet Sijainti maanpinnalla ja niiden ennustettu QNH ilmanpaine (hpa) Liikesuunta ilmoitetaan samalla tavoin kuin rintamien liike WKN heikkenevä, INTSF voimistuva, STNR paikallaan pysyvä NSWC, Nollarajan korkeus ilmaistaan alueellisesti ja/tai perustuen ilmamassan lämpötilaan Mikäli nollarajoja on useita eri korkeuksilla, merkitään useita nollarajoja: Ylin nollarajan korkeus Alin nollaraja sekä sen yläpuolella olevan pakkaskerroksen yläraja 0 : SFC nollaraja on maanpinnalla tai vain muutama sata jalkaa maanpinnan yläpuolella tai että lämpötila on pakkasella koko troposfäärissä (ei lainkaan nollarajaa). 17
18 NSWC, Laaja-alainen kova pintatuuli keskituuli on yli 30 solmua ei rajausta puuskat voivat olla merkittävästi voimakkaampia. NSWC, Meren pintalämpötila ja aallokko Keskimääräinen meren pintalämpötila ( C) Aallonkorkeuden indeksi 18
19 Merkitsevä aallonkorkeus Aallonkorkeudella tarkoitetaan aallon pohjan ja huipun välistä korkeuseroa Epäsäännöllistä aallokon korkeutta kuvataan merkitsevällä aallonkorkeudella, joka vastaa likipitäen silmin havaittavaa aallonkorkeutta tai syvässä vedessä aaltojen korkeimman kolmanneksen keskiarvoa Mitataan yleisesti merialueilla mittauspoijuilla Vain kovimmilla myrskyillä merkitsevä aallonkorkeus ylittää Suomenlahdella 5 m, Selkämerellä 6,5 m ja Perämerellä 3 m korkein yksittäinen aalto on liki kaksinkertainen merkitsevään aallonkorkeuteen nähden (1,8x) NSWC, Tropopaussin korkeus lentopintoina neljälle alueelle: Pohjois-Ruotsi Pohjois-Suomi Etelä-Ruotsi Etelä-Suomi Viro/Latvia mahdolliset tropopaussin minimit ja maksimit 19
20 NSWC, Radioaktiivinen aines merkitään päästökohta kartalle RADsymbolilla kartan reunaan lisätään tekstilaatikko RADsymbolilla jossa kerrotaan päästöajankohta, lähdepaikka koordinaatein sekä teksti tarkista SIGMET ja NOTAM-tiedot radioaktiivisesta pilvestä (englanniksi). NSWC, Vulkaaninen tuhka Jos vulkaanista tuhkaa kulkeutuu kartan alueelle, lisätään kartan reunaan tekstilaatikko VA-symbolilla jossa kerrotaan purkauksen tiedot ja teksti tarkista SIGMET, tuhkatiedote, ASHTAM ja NOTAM vulkaanisen tuhkan osalta (englanniksi). 20
21 NSWC, Muuta Ilmiöiden lisämääreinä voidaan käyttää lyhenteitä: LCA (paikoin) MAR (merellä) COT (rannikolla) LAN (sisämaassa/mantereella) MON (vuoristossa) VAL (laaksoissa) kyseisen ilmiön kattamaa aluetta ei välttämättä rajata Pilvisuvuista ainoastaan TCU-ja CB-pilvet ilmoitetaan, kerrospilvisyys ilmaistaan lyhenteellä LYR (layered) Ei-merkittäviä pilviä ei rajata, mutta niitä voidaan ilmaista kartalla lisätietona joko ala- ja ylärajoineen tai ilman NSWC, CB-ja TCU pilvet ISOL CB/TCU (isolated), yksittäisiä pilviä, kattavuus alle 50% alueesta OCNL CB/TCU (occasional), toisistaan erottuvia pilviä, kattavuus enintään 50-75% alueesta FRQ CB/TCU (frequent), tiheästi esiintyviä tai yhtenäisiä pilviä, kattavuus yli 75% alueesta EMBD CB/TCU (embedded) käytetään lisämääreenä kun CB/TCUpilvet ovat muun pilvimassan seassa OBSC CB/TCU (obscured) käytetään lisämääreenä kun CB/TCUpilvet ovat autereen tai savun peittämiä tai pimeän vuoksi tunnistamattomissa Laaja-alaiset CB/TCU-pilvialueet rajataan ala-ja ylärajoineen merkitsevän sään simpukkaviivalla 21
22 Esimerkkejä SWC kartasta 22
Nordic SWC käyttäjän opas
Nordic SWC käyttäjän opas Yleistä Pohjoismainen merkitsevän sään kartta, NSWC, on kuvamuotoinen lentosäätuote joka kattaa alueen Pohjanmereltä Koillis-Venäjälle itä-länsisuunnassa ja Jäämereltä Puolaan
LisätiedotNordic SWC käyttäjän opas
Nordic SWC käyttäjän opas Yleistä Pohjoismainen merkitsevän sään kartta, NSWC, on kuvamuotoinen lentosäätuote joka kattaa alueen Pohjanmereltä Koillis-Venäjälle itä-länsisuunnassa ja Jäämereltä Puolaan
LisätiedotNSWC SWC- kartan uudistus ja sisällön tulkintaa. Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat
NSWC SWC- kartan uudistus ja sisällön tulkintaa Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat Muutokset SSWC -> NSWC Kartan formaatti muuttuu, landscape -> portrait
LisätiedotLentosääoppia harrasteilmailijoille
Lentosääoppia harrasteilmailijoille Esityksen sisällöstä Ilmatieteen laitos laati laajan lentosääoppimateriaalin Trafin toimeksiannosta osana Harrasteilmailun turvallisuusprojektia Koko materiaali (myös
LisätiedotPurjelennon Teoriakurssi 2014. Sääoppi, osa 2 Veli-Matti Karppinen, VLK
Purjelennon Teoriakurssi 2014, osa 2 Veli-Matti Karppinen, VLK Pilvityypit Purjelentäjän pilvet Cumulus, kumpupilvi Teräväreunainen kumpupilvi kertoo noston olemassaolosta Noston ollessa hiipumassa ja
LisätiedotLLF-alue-ennusteen (low level forecast) käyttäjäopas
LLF-alue-ennusteen (low level forecast) käyttäjäopas versio 1.0 Ilmatieteen laitos, 10.10.2019 Huom. Opas päivitetään viimeistään LLF-käyttöönoton yhteydessä, 7.11.2019 tai pian sen jälkeen. Käyttäjäoppaan
LisätiedotPurjelennon Teoriakurssi 2014. Sääoppi, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK
Purjelennon Teoriakurssi 2014, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK Tavoitteena Ymmärtää ilmakehässä tapahtuvia, lentämiseen vaikuttavia ilmiöitä Saada kuva siitä, miten sääennusteet kuvaavat todellista säätä
LisätiedotILMAILUN SÄÄPALVELU Edition 11/10
ILMAILUN SÄÄPALVELU Edition /0 LENTOSÄÄ, puhelinnumerot ja lentosäälähetykset AD MET-briefing ATIS MHz ATIS puhelin TWR/AFIS RWY AD ELEV ft EFET 0-0. 0-0.0 0-00 EFHA 0990.00.900 0-9 EFHF 09-0.00 09-0.0
LisätiedotLentosääennusteet ja -varoitukset
Lentosääennusteet ja -varoitukset Ilmailijoiden sääilta 6.5.2014 Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Ilmatieteen laitos Sisältö Lentosäätuotanto Suomessa (ennusteet) Lentosääennusteet TAF SWC GAFOR
LisätiedotSWC kartta http://www.fmi.fi/tuotteet/liikenne_2.html Linkistä kattavat tiedot Ilmatieteenlaitoksen palveluista ilmailulle.
Matkalento Kun laskeudut peltoon ilmoittaudut isännälle ( emännälle ;) kysyen mahdollista korvausta sotkemasi viljan suhteen, kysytään sinulta loppuiko tuuli?. Olet tietenkin valmis vastaamaan kohteliaasti
LisätiedotKesäkonvektio. Ilmailijoiden sääilta Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Ilmatieteen laitos
Kesäkonvektio Ilmailijoiden sääilta Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Ilmatieteen laitos Palataan hetkeksi vielä kevääseen:1.-4.5.2014 Keväisiä kylmän ilmamassan CB-pilviä, joista seurasi yksittäistä
LisätiedotLentosääoppia harrasteilmailijoille
Lentosääoppia harrasteilmailijoille Sääoppimateriaalin sisältö Alkusanat Sääoppia lyhyesti Suomen sää ja ilmasto Johdanto lentosäähän Lentosäähavainnot Lentosääennusteet Lentosäävaroitukset ja muut sanomat
LisätiedotIL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen
IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen
LisätiedotLentosäähavaintoja. Ilmailijoiden sääilta Terhi Nikkanen Meteorologi/lentosäähavainnot Ilmatieteen laitos
Lentosäähavaintoja Ilmailijoiden sääilta 6.5.2014 Terhi Nikkanen Meteorologi/lentosäähavainnot Ilmatieteen laitos Lentosäähavainnoista Tässä havainto-osuudessa käsitellään seuraavia asioita: Yleistä tietoa
LisätiedotAaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä
Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä Tilannekatsaus 18.9.2012/Päivitetty 20.11.2012 Sopimus Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä -nimisen tutkimushankkeen
LisätiedotHernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011
1 Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 Laskelmat aallonkorkeuksista alueella Hernesaaren alue on aallonkon laskennan kannalta hankala alue, koska sinne pääsee
Lisätiedot7.4 Alustan lämpötilaerot
7.4 Alustan lämpötilaerot Merituulet: Heikko perusvirtaus (Vg < 7 m/s) Hyvin sekoittuneen lämpimän maan päältä virtaa ilmaa merelle, ilma nousee meren neutraalin, viileämmän ilman päälle. Pinnassa virtaakin
LisätiedotSääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä (0- noin 15 km).
Sää ja ilmasto Sää (engl. weather) =ilmakehän alaosan, fysikaalinen tila määrätyllä hetkellä määrätyllä paikalla. Ilmasto (engl. climate) = pitkäaikaisten (> 30 vuotta) säävaihteluiden keskiarvo. Sääilmiöt
LisätiedotKertausvinkkejä lentokauden alkaessa
Kertausvinkkejä lentokauden alkaessa Terhi Nikkanen 7.4.2016 Esityksen sisällöstä Esityksessä nostetaan esiin vain muutamia ideoita kerrattavista sääaiheista lentokauden kynnyksellä vähättelemättä yhtään
LisätiedotTermiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine
Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,
LisätiedotAjankohtaisia lentosääasioita Ilmatieteen laitokselta. Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat
Ajankohtaisia lentosääasioita Ilmatieteen laitokselta Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat 19.11.2013 Lentosäätuotannosta yleisesti Havainnot (METAR, MET
LisätiedotSUIO harrastelennonopettajien kertauskoulutus 10.12.2011 Räyskälä
SUIO harrastelennonopettajien kertauskoulutus 10.12.2011 Räyskälä Säätietojen hankintaa koskevat määräykset ja lennonsuunnittelu Sääminimit VFR:ssä Käytettävissä olevat säätiedot Lennonsuunnittelu Säätiedot
LisätiedotSuomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut
Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 9.12.2016 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,
LisätiedotLAPL/PPL question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050
LAPL/PPL question bank FCL.215, FCL.120 Rev. 1.7 11.10.2018 SÄÄOPPI 050 1 Troposfäärissä ICAO:n standardi-ilmakehän (ISA) mukaan: Ilmanpaine merenpinnan tasolla on 1225g/m3, lämpötila on 15 C ja lämpötila
LisätiedotSään erityistilanteet. Timo Erkkilä meteorologi Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassää Helsinki
Sään erityistilanteet Timo Erkkilä meteorologi Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassää Helsinki 8.5.2018 Jäätäminen, ml. jäätävät sateet Turbulenssi CAT / low level Cb-pilvet ja ukkonen lentosäässä Jäätäminen,
LisätiedotLAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050
SÄÄOPPI 050 1 Troposfäärissä ICAO:n standardi-ilmakehän (ISA) mukaan: Ilmanpaine merenpinnan tasolla on 1013,25 hpa, lämpötila on 15 C ja lämpötila laskee 1,98 C / 1000ft, kunnes saavuttaa absoluuttisen
LisätiedotSUIO harrastelennonopettajien kertauskoulutus 2014 Ilmailumuseo
SUIO harrastelennonopettajien kertauskoulutus 2014 Ilmailumuseo Säätietojen hankintaa koskevat määräykset ja lennonsuunnittelu Sääminimit VFR:ssä Käytettävissä olevat säätiedot Lennonsuunnittelu Säätiedot
LisätiedotLAPL/PPL question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050
LAPL/PPL question bank FCL.215, FCL.120 Rev. 1.6 28.5.2018 SÄÄOPPI 050 1 Troposfäärissä ICAO:n standardi-ilmakehän (ISA) mukaan: Ilmanpaine merenpinnan tasolla on 1013,25 hpa, lämpötila on 15 C ja lämpötila
LisätiedotTUTKINTASELOSTUS LENTOKONEILLE OH-KOG JA OH-CVE OULUN LÄHESTYMISALUEELLA 4.6.1996 SATTUNEESTA VAARATILANTEESTA. N:o C 7/1996 L
ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS Kasarmikatu 44 PL 1 00131 HELSINKI Puh. 09-18251, telefax 09-1825 7811 TUTKINTASELOSTUS LENTOKONEILLE OH-KOG JA OH-CVE OULUN LÄHESTYMISALUEELLA 4.6.1996 SATTUNEESTA VAARATILANTEESTA
LisätiedotVinkkejä sään ennakointiin ja sään muutosten havainnointiin
LASKUREISSUN SÄÄ Vinkkejä sään ennakointiin ja sään muutosten havainnointiin Mikko Routala Ex -meteorologi, nykyinen harrastaja Vapaalaskuiltamat 2018 You don't need a weatherman to know which way the
LisätiedotVesilläliild<ujan saaopas
Säällä, aallokolla ja merivedenkorkeudella on suuri merkitys veneillessä. Mitä paremmin veneilijä ymmärtää ja seuraa säätä. sitä turvallisempaa veneily on. Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat ovat koonneet
LisätiedotIlmakehän rakenne. Auringon vaikutus Lämpötilat Nosteen synty Sääkartat Vaaranpaikat
Ilmakehän rakenne Auringon vaikutus Lämpötilat Nosteen synty Sääkartat Vaaranpaikat 1. Troposfääri: noin 10 km korkeuteen maanpinnasta. +27 asteesta 60 asteeseen.tropopaussiin joka on 10 12 km korkeudessa,
LisätiedotSusanna Viljanen
Susanna Viljanen 10. 4. 2012 Päivän pasko Hyvä usko Aiheuttaessaan ruskon aurinko nousee ja laskee pilvikerroksen - altostratuksen - läpi, ja pilven mikrokokoiset vesipisarat sirovat valoa. Koska säärintamat
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET
SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT
LisätiedotLAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050
SÄÄOPPI 050 1 1 Troposfäärissä ICAO:n standardi-ilmakehän (ISA) mukaan: Ilmanpaine merenpinnan tasolla on 1225g/m3, lämpötila on 15 C ja lämpötila laske 2 C / 1000ft 36.090ft:n korkeuteen asti. Ilmanpaine
LisätiedotLAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050
SÄÄOPPI 050 1 1 Troposfäärissä ICAO:n standardi-ilmakehän (ISA) mukaan: Ilmanpaine merenpinnan tasolla on 1013,25 hpa, lämpötila on 15 C ja lämpötila laskee 2 C / 1000ft, kunnes saavuttaa lämpötilan -65,6
LisätiedotSuomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut
Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 13.12.2013 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET
SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET Tuuli on ilman liikettä suhteessa maapallon pyörimisliikkeeseen.
LisätiedotSäätilan kehitys ennen Loimaan onnettomuutta
Säätilan kehitys ennen Loimaan onnettomuutta Forecan ennuste ote klo 19 tilanteessa: Suomi -24h katsaus pe 15-la 15 Katsaus on laadittu 12:59 Kristian Roine Baltiassa oleva matalapaine tuo lumisateita
LisätiedotSuomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut
Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 21.4.2017 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,
LisätiedotSuomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut
Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 22.4.2016 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,
Lisätiedot5.5 Rajakerros meren yllä
5.5 Rajakerros meren yllä Märkä, liikkuva alusta Ilma kosteampaa => enemän pilviä Useimmiten lähes neutraalisti kerrostunut Vahvasti konvektiivisia tilanteita (aurinkoinen päivä maalla) ei juuri esiinny
LisätiedotRannikkomerenkulkuoppi
Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 15.12.2017 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,
LisätiedotSäätilanteiden vaihtelut muodostavat suurimmat potentiaaliset riskit lentäjille. Kelvotonta säätä on aina pidettävä lentämisen esteenä.
Sääoppi 1. luennot 18.3.2008 1 SÄÄOPPI JOHDANTO Säätilanteiden vaihtelut muodostavat suurimmat potentiaaliset riskit lentäjille. Kelvotonta säätä on aina pidettävä lentämisen esteenä. Tavoitteet: - oppia
Lisätiedot1. Lähes neutraali rajakerros. 2. Epästabiili rajakerros. 3. Stabiili rajakerros
1. Lähes neutraali rajakerros 2. Epästabiili rajakerros 3. Stabiili rajakerros Lähes neutraali rajakerros Pintakerroksessa logaritminen tuuliprofiili Ekman-kerroksessa spiraali Pyörteiden koko l k z Vaihtokerroin
LisätiedotÖstersundomin auringonsäteilyolot
Östersundomin auringonsäteilyolot Anders Lindfors Aku Riihelä Antti Aarva Jenni Latikka Östersundomin aurinkoenergiapotentiaalin selvitystyö toteutetaan Innovatiivisuutta Julkisiin Investointeihin hankkeessa
LisätiedotSuomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut
Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 24.4.2015 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,
LisätiedotDEE Tuulivoiman perusteet
DEE-53020 Tuulivoiman perusteet Aihepiiri 2 Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT
LisätiedotEGAST Component of ESSI. European General Aviation Safety Team
EGAST Component of ESSI European General Aviation Safety Team SÄÄN ennakoiminen YLEISILMAILUN LENTÄJILLE TURVALLISUUSESITE GA 3 2 >> Sään ennakoiminen Yleisilmailun etenemissuunnitelma...kohti yksinkertaisempaa,
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,
LisätiedotSuomen Navigaatioliitto FinlandsNavigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinto
Suomen Navigaatioliitto FinlandsNavigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 20.04.2012 tutkinto Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi, kiinteä
LisätiedotRyhmä 6. Ilmatieteen laitos, SYKE, HELCOM, Uudenmaan liitto
Ryhmä 6 Ilmatieteen laitos, SYKE, HELCOM, Uudenmaan liitto Minna Huuskonen (IL), Ari Aaltonen (IL), Roope Tervo (IL), Riitta Teiniranta (SYKE), Riikka Repo (SYKE) Ympäristön tilan seurantalaitteet Ilmakehän
Lisätiedoton hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis
Fys1, moniste 2 Vastauksia Tehtävä 1 N ewtonin ensimmäisen lain mukaan pallo jatkaa suoraviivaista liikettä kun kourun siihen kohdistama tukivoima (tässä tapauksessa ympyräradalla pitävä voima) lakkaa
LisätiedotOnnettomuusriskit eri keleillä Suomessa
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Onnettomuust eri keleillä Suomessa Tiesääpäivät 6.6.2017 Fanny Malin, Ilkka Norros ja Satu Innamaa VTT Tausta VTT on tehnyt viime vuosina tutkimusta siitä,
LisätiedotSynoptinen analyysi. Meteorologi Vesa Nietosvaara Ilmatieteen laitos. HydMet, 1.-2.4.2005 1/20
Synoptinen analyysi Meteorologi Vesa Nietosvaara Ilmatieteen laitos HydMet, 1.-2.4.2005 1/20 Synoptinen meteorologia = synoptiikka "synopsis : juoniseloste, synopsis, synteesi, tiivistelmä. Synoptinen
LisätiedotKalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys
Dno 7/420/2015 Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys Heidi Pettersson, Kimmo Kahma ja Ulpu Leijala 2015 Ilmatieteen laitos (Erik Palménin aukio 1, 00560 Helsinki) PL 503, 00101 Helsinki puh: +358 29 5391000
LisätiedotMaalta puhaltava tuuli kiihtyy meren päällä (kääntyy vähän oikealle), rannikkodivergenssi, laskeva liike.
7.1 Rannikkoilmiöitä Mereltä tuleva tuuli jarruuntuu tullessaan rosoisemmalle maalle, rannikkokorvergenssi, nouseva liike. Voi voimistaa sateita rannikon lähellä. Sateet voimistuvat myös rannikkoylängöillä.
LisätiedotMatematiikan taito 9, RATKAISUT. , jolloin. . Vast. ]0,2] arvot.
7 Sovelluksia 90 a) Koska sin saa kaikki välillä [,] olevat arvot, niin funktion f ( ) = sin pienin arvo on = ja suurin arvo on ( ) = b) Koska sin saa kaikki välillä [0,] olevat arvot, niin funktion f
LisätiedotAaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä
Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä Tilannekatsaus Ilkka Vähäaho 1. Tutkimuksen tausta Sisältö 2. Lyhyesti meriveden korkeusvaihteluista 3. Merivesitulvan riskialue Vantaan
LisätiedotSuomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut. Rannikkomerenkulkuoppi
Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 14.12.2018 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,
LisätiedotLataa Nuorten ilmastokirja - Berndt Sundsten. Lataa
Lataa Nuorten ilmastokirja - Berndt Sundsten Lataa Kirjailija: Berndt Sundsten ISBN: 9789518829587 Sivumäärä: 43 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.86 Mb Mitä tarkoittavat säätiedotuksessa mainitut matalapaine
LisätiedotHelsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2010:1. Helsingin kaupungin tulvastrategia
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 200: Helsingin kaupungin tulvastrategia Tulviin varautuminen Helsingin kaupungissa Joulukuu 2008 Viite: 8220495 Pvm: 9.2.2008
LisätiedotSuomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon 15.4.2011 tehtävien ratkaisut
1 Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon 15.4.2011 tehtävien ratkaisut YLEISTÄ Tutkinnossa käytetty vene on 13 metriä pitkä moottorivene. Veneen syväys
LisätiedotHIIHTOSUUNNISTUSKARTAN KUVAUSOHJEET
HIIHTOSUUNNISTUSKARTAN KUVAUSOHJEET Kehitys - ISOM 1990 - ISOM 2000 - Suomi ajoi kehityksessä ohi - suomalaisen työryhmän esitys IOF:lle - ISSkiOM 2002 voimassa - ISSkiOM 2008 tulossa Uutuudet jo osin
LisätiedotILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2006 FEBRUARI. Talvista ja vähäsateista Jäätävät sateet Jäätalvi 2006. Kuva: Riku Lumiaro
ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2006 FEBRUARI Talvista ja vähäsateista Jäätävät sateet Jäätalvi 2006 Kuva: Riku Lumiaro Ilmastokatsaus 2/2006 Klimatologisk översikt februari 2006 Sisältö Ilmastokatsaus 11. vuosikerta
LisätiedotTuulen viemää. Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa. Anu-Maija Sundström
Tuulen viemää Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa Anu-Maija Sundström Henrik Virta, Suvi-Tuulia Haakana, Iolanda Ialongo ja Johanna Tamminen Saasteiden kulkeutuminen ilmakehässä Saasteen
LisätiedotAlustava tulvakartta hulevesitulvariskien arviointiin. Mikko Huokuna SYKE
Alustava tulvakartta hulevesitulvariskien arviointiin Mikko Huokuna SYKE 6.10.2017 Pintavaluntamalli (1/4) Lähtötietoina valtakunnallisia aineistoja Topografia Maanmittauslaitoksen (MML) laserkeilauksella
LisätiedotLentosääpalvelut Suomessa
Lentosääpalvelut Suomessa Sisällysluettelo 1. Lentosääpalveluiden vastuutahot ja toiminta Suomessa... 3 2. Lentosäätuotteet Suomessa... 4 2.1. Lentosäähavainnot... 4 2.1.1. Yleistä säähavainnoista... 4
Lisätiedotsoveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio
Ympärivuotisen pumppauksen ja vesienkäsittelyn soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Esityksen
LisätiedotSMG 4500 Tuulivoima. Luentotiivistelmät
SMG 4500 Tuulivoima Luentotiivistelmät Kurssi ei valitettavasti seuraa yksittäistä oppikirjaa. Prujua ei ole. Rikkaat voivat hankkia kirjan Mukund R. Patel: Wind and Solar Power Systems Tentti perustuu
LisätiedotKojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1
Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi
LisätiedotNapapiirin luontokansio
Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus
LisätiedotSuomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut
Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 10.12.2004 tutkinnon ratkaisut Tehtävät on ratkaistu Microsoft PowerPoint ohjelmalla. Karttakuvat ovat skannattuja kuvia Carta
LisätiedotErkki Haapanen Tuulitaito
SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta
LisätiedotLentosääoppia harrasteilmailijoille lisämateriaalia. Lentosääpalvelut Suomessa- opas ja säähaitari
Lentsääppia harrasteilmailijille lisämateriaalia Lentsääpalvelut Sumessa- pas ja säähaitari Lentsääpalvelut Sumessa- pas Ilmatieteen laits laati ja julkaisi ensimmäisen Lentsääpalveluppaan vunna 2013 Oppaan
LisätiedotTuulioloista Suomen länsirannikolla
Tuulioloista uomen länsirannikolla Achim Drebs 1. Johdanto Tämä selvityksen tarkoitus on antaa lyhyt kuvaus tuulioloista uomen länsirannikolla Hangosta Hailuotoon. Mittauspaikkoja on valittu niin, että
LisätiedotLentokoneen vaurioituminen lentoonlähdössä Räyskälän lentopaikalla
Tutkintaselostus D7/2008L Lentokoneen vaurioituminen lentoonlähdössä Räyskälän lentopaikalla 14.8.2008 OH-SDZ M.S. 880B Rallye Club Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13)
LisätiedotKuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus
Kuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus värähtelytiheyden. 1 Funktiot ja aallot Aiemmin käsiteltiin funktioita ja miten niiden avulla voidaan kuvata fysiikan
LisätiedotMediatiedote säätilojen vaikutuksista taksintilauksiin
Jos luet viestin mieluummin selaimella, klikkaa tästä Autoilija- ja kuljettajatiedote $times tamp-j.n.y$ Mediatiedote säätilojen vaikutuksista taksintilauksiin Alla oleva mediatiedote lähtee jakeluun maanantaina
Lisätiedot5.1 Aikataulu ja reitti
LUKU 5 Olosuhteet matkan aikana 51 Aikataulu ja reitti ESTONIA liikennöi Tallinnan ja Tukholman välisellä reitillä Alus lähti Tallinnasta joka toinen ilta klo 1900 ja saapui Tukholmaan seuraavana aamuna
LisätiedotSuomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 23.04.2004 tutkinnon ratkaisut
Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 23.04.2004 tutkinnon ratkaisut Tehtävät on ratkaistu Microsoft PowerPoint ohjelmalla. Karttakuvat ovat skannattuja kuvia Carta
LisätiedotSää- ja ilmastonmuutosriskien arviointi Helsingille Ilmastonmuutos ja selvityksen lähestymistapa ANTTI MÄKELÄ
Sää- ja ilmastonmuutosriskien arviointi Helsingille Ilmastonmuutos ja selvityksen lähestymistapa ANTTI MÄKELÄ Yleistä mitä odotettavissa? 08.10.14 Helsingin Sanomat 5.11.2017 Yleistä mitä odotettavissa?
Lisätiedot1. Lähes neutraali rajakerros. 2. Epästabiili rajakerros. 3. Stabiili rajakerros
1. Lähes neutraali rajakerros 2. Epästabiili rajakerros 3. Stabiili rajakerros Lähes neutraali rajakerros Pintakerroksessa logaritminen tuuliprofiili Ekman-kerroksessa spiraali Pyörteiden koko l k z Vaihtokerroin
LisätiedotLuento 15: Ääniaallot, osa 2
Luento 15: Ääniaallot, osa 2 Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä Luennon sisältö Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä Aaltojen interferenssi Samassa pisteessä vaikuttaa
LisätiedotAvoin data miten Ilmatieteen laitoksen dataa hyödynnetään? Anu Petäjä
Avoin data miten Ilmatieteen laitoksen dataa hyödynnetään? Anu Petäjä 20.11.2013 Ilmatieteen laitoksen avoin data Verkkopalvelu avattiin toukokuussa 2013 Katalogi Katselupalvelu Latauspalvelu Lisäksi tehty
LisätiedotSuomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut. Rannikkomerenkulkuoppi
Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 12.4.2019 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,
LisätiedotElinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
1/2 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Paikka/Plats Kokkol a Päiväys Dnro Datum Dnr 1 2. 1 0. 2 0 1 0 EPO ELY/ 4 3 5 /0 7. 0 2 /2 0 1 0 Viite / Hänvisning Kokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut Kauppatori,
LisätiedotTestbed-havaintojen hyödyntäminen ilmanlaadun ennustamisessa. Minna Rantamäki TUR/Viranomaisyhteistyö ILA/Ilmanlaadun mallimenetelmät
Testbed-havaintojen hyödyntäminen ilmanlaadun ennustamisessa Minna Rantamäki TUR/Viranomaisyhteistyö ILA/Ilmanlaadun mallimenetelmät Tiheän mittausverkon hyödyt ilmanlaadun ennustamisessa Merkittävästi
LisätiedotHydrologia L4 Sadanta
Hydrologia L4 Sadanta Sateen synty: ilmapaketin viileneminen Kuiva-adiabaattinen jäähtyminen 1 0 C/ 100 m Tiivistymiskorkeuden jälkeen enää n. 0.5 0 C/ 100 m, koska tiivistyminen tai härmistyminen vapauttaa
LisätiedotPerhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015
Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015 2 Mistä kaikki oikein alkoi? Liikenneturvan toimitusjohtaja Valde Mikkonen ehdotti Ilmatieteen laitokselle ja Tielaitokselle kelitiedottamisen kehittämistä
LisätiedotNÄKEMÄALUEANALYYSIT. Liite 2
NÄKEMÄALUEANALYYSIT Liite 2 Näkemäalueanalyysin taustaa Näkemäalueanalyysi antaa tietoa siitä, mille alueille tuulivoimalat teoreettisen tarkastelun perusteella näkyisivät ja mille alueille eivät. Alueet,
LisätiedotAerosolimittauksia ceilometrillä.
Aerosolimittauksia ceilometrillä. Timo Nousiainen HTB workshop 6.4. 2006. Fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Projektin kuvaus Esitellyt tulokset HY:n, IL:n ja Vaisala Oyj:n yhteisestä,
LisätiedotMustavaaran Kaivos Oy Clean Slag projekti KORKEUSTASOJEN TARKASTELU
Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2 A FI-90590 OULU Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus 0625905-6 Tel. +358 10 33 33280 Fax +358 10 33 28250 www.poyry.fi Mustavaaran Kaivos Oy Clean Slag projekti Päivä
LisätiedotSIL PPL Oppilaan tehtäväkirja, vastaukset sivu 1. SIL PPL Lento-oppilaan tehtäväkirjan vastaukset
SIL PPL Oppilaan tehtäväkirja, vastaukset sivu 1 SIL PPL Lento-oppilaan tehtäväkirjan vastaukset SIL PPL Oppilaan tehtäväkirja, vastaukset sivu 2 OPETUSJAKSO 1 - moduuli A Vastaukset 1) Ilmailulaitos 2)
LisätiedotPro gradu -tutkielma Meteorologia. Ari Sarpila. Ohjaaja: Prof. Hannu Savijärvi. Tarkastajat: FM Tero Lassila, Prof.
Pro gradu -tutkielma Meteorologia LENTOSÄÄENNUSTEIDEN MERKITYS Ari Sarpila 9.4.2008 Ohjaaja: Prof. Hannu Savijärvi Tarkastajat: FM Tero Lassila, Prof. Hannu Savijärvi HELSINGIN YLIOPISTO FYSIIKAN LAITOS
LisätiedotVauhtiSeminaari. 1 Purjehtijan sääoppi. Miten tuulet syntyvat
1 Purjehtijan sääoppi Asiantuntijana Martin Gahmberg Purjehtijan tulee hallita sääopin perusteet. Perhepurjehtijalle meteorologian tuntemus on turvallisuus- ja mukavuustekijä. Kilpapurjehtijalle ja varsinkin
LisätiedotAvainsanat: Korkeapaine, matalapaine, tuuli, tuulijärjestelmät, tuulen synty. Välineet: Videotykki, PowerPoint-esitys, karttamoniste, tehtävämoniste
ikko iuttu OuLUA, sivu 1 TUULI Avainsanat: orkeapaine, matalapaine, tuuli, tuulijärjestelmät, tuulen synty Luokkataso: Lukio Välineet: Videotykki, PowerPoint-esitys, karttamoniste, tehtävämoniste Tavoitteet:
Lisätiedot