050 Ilmailusää SWC kartta ja sääilmiöt

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "050 Ilmailusää SWC kartta ja sääilmiöt"

Transkriptio

1 050 Ilmailusää SWC kartta ja sääilmiöt Mirjam Intke Lennonopettajien kertauskoulutus NSWC Pohjoismainen merkitsevän sään kartta, Tukholman SMHI tai Helsingin IL tekemä Yhdistelmä kartta ala-, keski- ja yläilman SW-karttoja Valvottu tuote, jos tarpeen niin julkaistaan korjausennusta AMD tai COR 1

2 NSWC Kartan julkaisu viimeistään 4h ennen otsakeaikaa Karttaa valvotaan mahdollisten korjausten varalta ja sen valvontaaika on -4h +1,5h kartan voimassaoloajasta. NSWC Julkaistaan 6 h välein: 00UTC, 06UTC SMHI/IL 12UTC, 18 UTC IL/SMHI Lentopinnalle 450 saakka Tuulitiedot Ilmatieteenlaitokselta: FL 050, 100, 180, 240, 300, 340 2

3 NSWC Valvottu tuote, jos tarpeen niin julkaistaan korjausennuste AMD tai COR Teknisen virheen tapauksissa (esim. kirjoitusvirhe), korjausennuste julkaistaan COR-lyhenteellä. NSWC, korjauskriteerit Korjausennuste (AMD) julkaistaan kun: ilmiöistä havaitaan mutta sitä ei ollut ennustettu ennustettua ilmiötä ei enää odoteta esiintyvän SIGMET-kriteerienmukainen ilmiö OBSC, EMBD, FRQ, SQL ja TS tai TS HVYGR SEV TURB, SEV ICE, SEV MTW HVY DS tai SS VA, TC Seuraavat laaja-alaiset ilmiöt : IMC-ilmiöt(esim. utu/sumu, kohtalainen tihku tai lumisade, voimakas vesisade, savu tai tuiskuava lumi) ja/tai matala pilvikorkeus (alle 1000ft) Kohtalainen jäätäminen Kohtalainen turbulenssi OCNL/FRQ/EMBD/OBSC CB/TCU-pilvet, kun niitä ei ole ennustettu 3

4 Säähaitarissa olevat merkinnät NSWC, Merkitsevän sään rajaus Simpukkaviiva Laaja-alaiset, merkittävät sateet OCNL/FRQ/EMBD/OBSC CB/TCU Kohtalainen tai kova jäätäminen 4

5 NSWC, Matalat pilvet ja huono näkyvyys IMC-olosuhteet Katkoviivan poikittaiset hakaset osoittavat IMCalueen sisäpuolelle Rajaus tehdään mikäli: Näkyvyys <5000m ja/tai Pilvikorkeus (BKN/OVC) <1000ft Ei käytössä vuoristoisella alueella paikka ilmoitetaan maanpinnan tasolla NSWC, Rintamat Rintamien liikesuunta esitetään nuolella ja liikkeen nopeus solmuina SLW= liikkuu hitaasti, STNR= paikallaan pysyvä 5

6 Lämmin rintama: kaltevuus 1/100-1/300 Tyypillinen pilvisyys: Ci, Cs, As, NS, St Kylmä rintama kaltevuus 1/50-1/150 Tyypillinen pilvisyys: Cu, Cb tai Ns NSWC, Rintamat 6

7 NSWC, Solat ja puuskarintama Konvergenssi/pintasola maanpinnalla Voimakas puuskarintama maanpinnalla 7

8 NSWC, Sola matalammasta paineesta mutka isobaareissa tuuli kääntyy voi liittyä rintamaan Etenkin kesällä kuuropilviä ja/tai ukkospilviä Matalapaineen Nouseva virtaus 8

9 NSWC, Suihkuvirtaukset Nopeus vähintään 80 solmua akselin kohdalla merkintä // kun: nopeus muuttuu vähintään 20 solmua ja/tai suihkuvirtauksen akselin korkeus muuttuu vähintään 3000ft. Suihkuvirtaukset Sijainti tropopaussinalapuolella, lämpimässä sektorissa Pintarintamaan verrattuna: Lämpimän pintarintaman edellä Kylmän pintarintaman takana 9

10 NSWC, Turbulenssi Kohtalainen tai kova turbulenssi, sekä CAT että rajakerroksen turbulenssi Rajakerroksen turbulenssin rajaus: violetti katkoviiva Yläilmakehän turbulenssin (CAT) rajaus: harmaa katkoviiva NSWC, Jäätäminen Kohtalainen tai kova jäätäminen Rajaus: simpukkaviiva ja/tai sininen katkoviiva 10

11 Jäätäminen Vesi nestemuodossa aina mahdollista kun lämpötila <0 C kovimmillaan C myös mahdollista kun lentokoneen runko < 0 C Isot pisarat Silojää (clear/glaze ice) Jäätyminen ei ole välttämättä tasaista Ns, Cu ja Cb-pilvet: C Yleensä voimakkaampi kuin rosojään aiheuttama 11

12 pieniä pisaroita Alhaiset lämpötilat Pilvipisarat pieniä pisara jäätyy kokonaan osuessaan johonkin pintaan vaaleata/valkoista jäätä Rosojää (rimeice) jää kasvaa osumapinnasta ulospäin Ns-, As-, Ac-, Sc-ja Stpilvet Jäätävä sade, jäätäminen 12

13 Jäätävä sade, jäätäminen NSWC, Laaja-alaiset, merkittävät sadeilmiöt 13

14 Lumijyväsiä Snow grain,sg Kylmässä ilmassa Kerrospilvisyys (fg,st, sc) Vastaa tihkusadetta Ylempänä voi esiintyä jäätävää tihkua/sadetta NSWC, Laaja-alaiset näkyvyyttä heikentävät tekijät Utu, sumu, jäätävä sumu Auer, savu, lumituisku Ilmiöt rajataan yleensä myös IMC-olosuhteita kuvaavalla viivalla 14

15 Rintamasumu Lämmin- tai okluusiorintama Sade alentaa pilven alarajaa sateesta haihtuva vesi lisää kosteutta-> tiivistyy uudelleen Hälveneminen : Siirtyy paikalta rintaman mukana Jäätävä sumu, Freezing fog Koostuu alijäähtyneistä vesipisaroista Lämpötila alle 0 C Nestemäisiä pisaroita -40 C asti 15

16 NSWC, Vuoristoaallot Merkittävä vuoristoaaltojen esiintyminen merkitään symbolilla ennustettujen vuoristoaaltojen kohdalle Ei vältämättä rajausta 16

17 NSWC, Korkea- ja matalapaineet Sijainti maanpinnalla ja niiden ennustettu QNH ilmanpaine (hpa) Liikesuunta ilmoitetaan samalla tavoin kuin rintamien liike WKN heikkenevä, INTSF voimistuva, STNR paikallaan pysyvä NSWC, Nollarajan korkeus ilmaistaan alueellisesti ja/tai perustuen ilmamassan lämpötilaan Mikäli nollarajoja on useita eri korkeuksilla, merkitään useita nollarajoja: Ylin nollarajan korkeus Alin nollaraja sekä sen yläpuolella olevan pakkaskerroksen yläraja 0 : SFC nollaraja on maanpinnalla tai vain muutama sata jalkaa maanpinnan yläpuolella tai että lämpötila on pakkasella koko troposfäärissä (ei lainkaan nollarajaa). 17

18 NSWC, Laaja-alainen kova pintatuuli keskituuli on yli 30 solmua ei rajausta puuskat voivat olla merkittävästi voimakkaampia. NSWC, Meren pintalämpötila ja aallokko Keskimääräinen meren pintalämpötila ( C) Aallonkorkeuden indeksi 18

19 Merkitsevä aallonkorkeus Aallonkorkeudella tarkoitetaan aallon pohjan ja huipun välistä korkeuseroa Epäsäännöllistä aallokon korkeutta kuvataan merkitsevällä aallonkorkeudella, joka vastaa likipitäen silmin havaittavaa aallonkorkeutta tai syvässä vedessä aaltojen korkeimman kolmanneksen keskiarvoa Mitataan yleisesti merialueilla mittauspoijuilla Vain kovimmilla myrskyillä merkitsevä aallonkorkeus ylittää Suomenlahdella 5 m, Selkämerellä 6,5 m ja Perämerellä 3 m korkein yksittäinen aalto on liki kaksinkertainen merkitsevään aallonkorkeuteen nähden (1,8x) NSWC, Tropopaussin korkeus lentopintoina neljälle alueelle: Pohjois-Ruotsi Pohjois-Suomi Etelä-Ruotsi Etelä-Suomi Viro/Latvia mahdolliset tropopaussin minimit ja maksimit 19

20 NSWC, Radioaktiivinen aines merkitään päästökohta kartalle RADsymbolilla kartan reunaan lisätään tekstilaatikko RADsymbolilla jossa kerrotaan päästöajankohta, lähdepaikka koordinaatein sekä teksti tarkista SIGMET ja NOTAM-tiedot radioaktiivisesta pilvestä (englanniksi). NSWC, Vulkaaninen tuhka Jos vulkaanista tuhkaa kulkeutuu kartan alueelle, lisätään kartan reunaan tekstilaatikko VA-symbolilla jossa kerrotaan purkauksen tiedot ja teksti tarkista SIGMET, tuhkatiedote, ASHTAM ja NOTAM vulkaanisen tuhkan osalta (englanniksi). 20

21 NSWC, Muuta Ilmiöiden lisämääreinä voidaan käyttää lyhenteitä: LCA (paikoin) MAR (merellä) COT (rannikolla) LAN (sisämaassa/mantereella) MON (vuoristossa) VAL (laaksoissa) kyseisen ilmiön kattamaa aluetta ei välttämättä rajata Pilvisuvuista ainoastaan TCU-ja CB-pilvet ilmoitetaan, kerrospilvisyys ilmaistaan lyhenteellä LYR (layered) Ei-merkittäviä pilviä ei rajata, mutta niitä voidaan ilmaista kartalla lisätietona joko ala- ja ylärajoineen tai ilman NSWC, CB-ja TCU pilvet ISOL CB/TCU (isolated), yksittäisiä pilviä, kattavuus alle 50% alueesta OCNL CB/TCU (occasional), toisistaan erottuvia pilviä, kattavuus enintään 50-75% alueesta FRQ CB/TCU (frequent), tiheästi esiintyviä tai yhtenäisiä pilviä, kattavuus yli 75% alueesta EMBD CB/TCU (embedded) käytetään lisämääreenä kun CB/TCUpilvet ovat muun pilvimassan seassa OBSC CB/TCU (obscured) käytetään lisämääreenä kun CB/TCUpilvet ovat autereen tai savun peittämiä tai pimeän vuoksi tunnistamattomissa Laaja-alaiset CB/TCU-pilvialueet rajataan ala-ja ylärajoineen merkitsevän sään simpukkaviivalla 21

22 Esimerkkejä SWC kartasta 22

Nordic SWC käyttäjän opas

Nordic SWC käyttäjän opas Nordic SWC käyttäjän opas Yleistä Pohjoismainen merkitsevän sään kartta, NSWC, on kuvamuotoinen lentosäätuote joka kattaa alueen Pohjanmereltä Koillis-Venäjälle itä-länsisuunnassa ja Jäämereltä Puolaan

Lisätiedot

Nordic SWC käyttäjän opas

Nordic SWC käyttäjän opas Nordic SWC käyttäjän opas Yleistä Pohjoismainen merkitsevän sään kartta, NSWC, on kuvamuotoinen lentosäätuote joka kattaa alueen Pohjanmereltä Koillis-Venäjälle itä-länsisuunnassa ja Jäämereltä Puolaan

Lisätiedot

Purjelennon Teoriakurssi 2014. Sääoppi, osa 2 Veli-Matti Karppinen, VLK

Purjelennon Teoriakurssi 2014. Sääoppi, osa 2 Veli-Matti Karppinen, VLK Purjelennon Teoriakurssi 2014, osa 2 Veli-Matti Karppinen, VLK Pilvityypit Purjelentäjän pilvet Cumulus, kumpupilvi Teräväreunainen kumpupilvi kertoo noston olemassaolosta Noston ollessa hiipumassa ja

Lisätiedot

Purjelennon Teoriakurssi 2014. Sääoppi, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK

Purjelennon Teoriakurssi 2014. Sääoppi, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK Purjelennon Teoriakurssi 2014, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK Tavoitteena Ymmärtää ilmakehässä tapahtuvia, lentämiseen vaikuttavia ilmiöitä Saada kuva siitä, miten sääennusteet kuvaavat todellista säätä

Lisätiedot

ILMAILUN SÄÄPALVELU Edition 11/10

ILMAILUN SÄÄPALVELU Edition 11/10 ILMAILUN SÄÄPALVELU Edition /0 LENTOSÄÄ, puhelinnumerot ja lentosäälähetykset AD MET-briefing ATIS MHz ATIS puhelin TWR/AFIS RWY AD ELEV ft EFET 0-0. 0-0.0 0-00 EFHA 0990.00.900 0-9 EFHF 09-0.00 09-0.0

Lisätiedot

SWC kartta http://www.fmi.fi/tuotteet/liikenne_2.html Linkistä kattavat tiedot Ilmatieteenlaitoksen palveluista ilmailulle.

SWC kartta http://www.fmi.fi/tuotteet/liikenne_2.html Linkistä kattavat tiedot Ilmatieteenlaitoksen palveluista ilmailulle. Matkalento Kun laskeudut peltoon ilmoittaudut isännälle ( emännälle ;) kysyen mahdollista korvausta sotkemasi viljan suhteen, kysytään sinulta loppuiko tuuli?. Olet tietenkin valmis vastaamaan kohteliaasti

Lisätiedot

Lentosääoppia harrasteilmailijoille

Lentosääoppia harrasteilmailijoille Lentosääoppia harrasteilmailijoille Sääoppimateriaalin sisältö Alkusanat Sääoppia lyhyesti Suomen sää ja ilmasto Johdanto lentosäähän Lentosäähavainnot Lentosääennusteet Lentosäävaroitukset ja muut sanomat

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä

Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä Tilannekatsaus 18.9.2012/Päivitetty 20.11.2012 Sopimus Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä -nimisen tutkimushankkeen

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 1 Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 Laskelmat aallonkorkeuksista alueella Hernesaaren alue on aallonkon laskennan kannalta hankala alue, koska sinne pääsee

Lisätiedot

Ajankohtaisia lentosääasioita Ilmatieteen laitokselta. Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat

Ajankohtaisia lentosääasioita Ilmatieteen laitokselta. Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat Ajankohtaisia lentosääasioita Ilmatieteen laitokselta Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat 19.11.2013 Lentosäätuotannosta yleisesti Havainnot (METAR, MET

Lisätiedot

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,

Lisätiedot

7.4 Alustan lämpötilaerot

7.4 Alustan lämpötilaerot 7.4 Alustan lämpötilaerot Merituulet: Heikko perusvirtaus (Vg < 7 m/s) Hyvin sekoittuneen lämpimän maan päältä virtaa ilmaa merelle, ilma nousee meren neutraalin, viileämmän ilman päälle. Pinnassa virtaakin

Lisätiedot

SUIO harrastelennonopettajien kertauskoulutus 10.12.2011 Räyskälä

SUIO harrastelennonopettajien kertauskoulutus 10.12.2011 Räyskälä SUIO harrastelennonopettajien kertauskoulutus 10.12.2011 Räyskälä Säätietojen hankintaa koskevat määräykset ja lennonsuunnittelu Sääminimit VFR:ssä Käytettävissä olevat säätiedot Lennonsuunnittelu Säätiedot

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 9.12.2016 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,

Lisätiedot

SUIO harrastelennonopettajien kertauskoulutus 2014 Ilmailumuseo

SUIO harrastelennonopettajien kertauskoulutus 2014 Ilmailumuseo SUIO harrastelennonopettajien kertauskoulutus 2014 Ilmailumuseo Säätietojen hankintaa koskevat määräykset ja lennonsuunnittelu Sääminimit VFR:ssä Käytettävissä olevat säätiedot Lennonsuunnittelu Säätiedot

Lisätiedot

Ilmakehän rakenne. Auringon vaikutus Lämpötilat Nosteen synty Sääkartat Vaaranpaikat

Ilmakehän rakenne. Auringon vaikutus Lämpötilat Nosteen synty Sääkartat Vaaranpaikat Ilmakehän rakenne Auringon vaikutus Lämpötilat Nosteen synty Sääkartat Vaaranpaikat 1. Troposfääri: noin 10 km korkeuteen maanpinnasta. +27 asteesta 60 asteeseen.tropopaussiin joka on 10 12 km korkeudessa,

Lisätiedot

TUTKINTASELOSTUS LENTOKONEILLE OH-KOG JA OH-CVE OULUN LÄHESTYMISALUEELLA 4.6.1996 SATTUNEESTA VAARATILANTEESTA. N:o C 7/1996 L

TUTKINTASELOSTUS LENTOKONEILLE OH-KOG JA OH-CVE OULUN LÄHESTYMISALUEELLA 4.6.1996 SATTUNEESTA VAARATILANTEESTA. N:o C 7/1996 L ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS Kasarmikatu 44 PL 1 00131 HELSINKI Puh. 09-18251, telefax 09-1825 7811 TUTKINTASELOSTUS LENTOKONEILLE OH-KOG JA OH-CVE OULUN LÄHESTYMISALUEELLA 4.6.1996 SATTUNEESTA VAARATILANTEESTA

Lisätiedot

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050 SÄÄOPPI 050 1 1 Troposfäärissä ICAO:n standardi-ilmakehän (ISA) mukaan: Ilmanpaine merenpinnan tasolla on 1225g/m3, lämpötila on 15 C ja lämpötila laske 2 C / 1000ft 36.090ft:n korkeuteen asti. Ilmanpaine

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 13.12.2013 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,

Lisätiedot

Säätilanteiden vaihtelut muodostavat suurimmat potentiaaliset riskit lentäjille. Kelvotonta säätä on aina pidettävä lentämisen esteenä.

Säätilanteiden vaihtelut muodostavat suurimmat potentiaaliset riskit lentäjille. Kelvotonta säätä on aina pidettävä lentämisen esteenä. Sääoppi 1. luennot 18.3.2008 1 SÄÄOPPI JOHDANTO Säätilanteiden vaihtelut muodostavat suurimmat potentiaaliset riskit lentäjille. Kelvotonta säätä on aina pidettävä lentämisen esteenä. Tavoitteet: - oppia

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 21.4.2017 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 22.4.2016 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,

Lisätiedot

1. Lähes neutraali rajakerros. 2. Epästabiili rajakerros. 3. Stabiili rajakerros

1. Lähes neutraali rajakerros. 2. Epästabiili rajakerros. 3. Stabiili rajakerros 1. Lähes neutraali rajakerros 2. Epästabiili rajakerros 3. Stabiili rajakerros Lähes neutraali rajakerros Pintakerroksessa logaritminen tuuliprofiili Ekman-kerroksessa spiraali Pyörteiden koko l k z Vaihtokerroin

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET Tuuli on ilman liikettä suhteessa maapallon pyörimisliikkeeseen.

Lisätiedot

Östersundomin auringonsäteilyolot

Östersundomin auringonsäteilyolot Östersundomin auringonsäteilyolot Anders Lindfors Aku Riihelä Antti Aarva Jenni Latikka Östersundomin aurinkoenergiapotentiaalin selvitystyö toteutetaan Innovatiivisuutta Julkisiin Investointeihin hankkeessa

Lisätiedot

EGAST Component of ESSI. European General Aviation Safety Team

EGAST Component of ESSI. European General Aviation Safety Team EGAST Component of ESSI European General Aviation Safety Team SÄÄN ennakoiminen YLEISILMAILUN LENTÄJILLE TURVALLISUUSESITE GA 3 2 >> Sään ennakoiminen Yleisilmailun etenemissuunnitelma...kohti yksinkertaisempaa,

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 24.4.2015 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto FinlandsNavigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinto

Suomen Navigaatioliitto FinlandsNavigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinto Suomen Navigaatioliitto FinlandsNavigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 20.04.2012 tutkinto Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi, kiinteä

Lisätiedot

Ryhmä 6. Ilmatieteen laitos, SYKE, HELCOM, Uudenmaan liitto

Ryhmä 6. Ilmatieteen laitos, SYKE, HELCOM, Uudenmaan liitto Ryhmä 6 Ilmatieteen laitos, SYKE, HELCOM, Uudenmaan liitto Minna Huuskonen (IL), Ari Aaltonen (IL), Roope Tervo (IL), Riitta Teiniranta (SYKE), Riikka Repo (SYKE) Ympäristön tilan seurantalaitteet Ilmakehän

Lisätiedot

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis Fys1, moniste 2 Vastauksia Tehtävä 1 N ewtonin ensimmäisen lain mukaan pallo jatkaa suoraviivaista liikettä kun kourun siihen kohdistama tukivoima (tässä tapauksessa ympyräradalla pitävä voima) lakkaa

Lisätiedot

Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys

Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys Dno 7/420/2015 Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys Heidi Pettersson, Kimmo Kahma ja Ulpu Leijala 2015 Ilmatieteen laitos (Erik Palménin aukio 1, 00560 Helsinki) PL 503, 00101 Helsinki puh: +358 29 5391000

Lisätiedot

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050 SÄÄOPPI 050 1 1 Troposfäärissä ICAO:n standardi-ilmakehän (ISA) mukaan: Ilmanpaine merenpinnan tasolla on 1013,25 hpa, lämpötila on 15 C ja lämpötila laskee 2 C / 1000ft, kunnes saavuttaa lämpötilan -65,6

Lisätiedot

Maalta puhaltava tuuli kiihtyy meren päällä (kääntyy vähän oikealle), rannikkodivergenssi, laskeva liike.

Maalta puhaltava tuuli kiihtyy meren päällä (kääntyy vähän oikealle), rannikkodivergenssi, laskeva liike. 7.1 Rannikkoilmiöitä Mereltä tuleva tuuli jarruuntuu tullessaan rosoisemmalle maalle, rannikkokorvergenssi, nouseva liike. Voi voimistaa sateita rannikon lähellä. Sateet voimistuvat myös rannikkoylängöillä.

Lisätiedot

Avainsanat: Korkeapaine, matalapaine, tuuli, tuulijärjestelmät, tuulen synty. Välineet: Videotykki, PowerPoint-esitys, karttamoniste, tehtävämoniste

Avainsanat: Korkeapaine, matalapaine, tuuli, tuulijärjestelmät, tuulen synty. Välineet: Videotykki, PowerPoint-esitys, karttamoniste, tehtävämoniste ikko iuttu OuLUA, sivu 1 TUULI Avainsanat: orkeapaine, matalapaine, tuuli, tuulijärjestelmät, tuulen synty Luokkataso: Lukio Välineet: Videotykki, PowerPoint-esitys, karttamoniste, tehtävämoniste Tavoitteet:

Lisätiedot

DEE Tuulivoiman perusteet

DEE Tuulivoiman perusteet DEE-53020 Tuulivoiman perusteet Aihepiiri 2 Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

Synoptinen analyysi. Meteorologi Vesa Nietosvaara Ilmatieteen laitos. HydMet, 1.-2.4.2005 1/20

Synoptinen analyysi. Meteorologi Vesa Nietosvaara Ilmatieteen laitos. HydMet, 1.-2.4.2005 1/20 Synoptinen analyysi Meteorologi Vesa Nietosvaara Ilmatieteen laitos HydMet, 1.-2.4.2005 1/20 Synoptinen meteorologia = synoptiikka "synopsis : juoniseloste, synopsis, synteesi, tiivistelmä. Synoptinen

Lisätiedot

ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2006 FEBRUARI. Talvista ja vähäsateista Jäätävät sateet Jäätalvi 2006. Kuva: Riku Lumiaro

ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2006 FEBRUARI. Talvista ja vähäsateista Jäätävät sateet Jäätalvi 2006. Kuva: Riku Lumiaro ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2006 FEBRUARI Talvista ja vähäsateista Jäätävät sateet Jäätalvi 2006 Kuva: Riku Lumiaro Ilmastokatsaus 2/2006 Klimatologisk översikt februari 2006 Sisältö Ilmastokatsaus 11. vuosikerta

Lisätiedot

Lentosääpalvelut Suomessa

Lentosääpalvelut Suomessa Lentosääpalvelut Suomessa Sisällysluettelo 1. Lentosääpalveluiden vastuutahot ja toiminta Suomessa... 3 2. Lentosäätuotteet Suomessa... 4 2.1. Lentosäähavainnot... 4 2.1.1. Yleistä säähavainnoista... 4

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon 15.4.2011 tehtävien ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon 15.4.2011 tehtävien ratkaisut 1 Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon 15.4.2011 tehtävien ratkaisut YLEISTÄ Tutkinnossa käytetty vene on 13 metriä pitkä moottorivene. Veneen syväys

Lisätiedot

HIIHTOSUUNNISTUSKARTAN KUVAUSOHJEET

HIIHTOSUUNNISTUSKARTAN KUVAUSOHJEET HIIHTOSUUNNISTUSKARTAN KUVAUSOHJEET Kehitys - ISOM 1990 - ISOM 2000 - Suomi ajoi kehityksessä ohi - suomalaisen työryhmän esitys IOF:lle - ISSkiOM 2002 voimassa - ISSkiOM 2008 tulossa Uutuudet jo osin

Lisätiedot

SMG 4500 Tuulivoima. Luentotiivistelmät

SMG 4500 Tuulivoima. Luentotiivistelmät SMG 4500 Tuulivoima Luentotiivistelmät Kurssi ei valitettavasti seuraa yksittäistä oppikirjaa. Prujua ei ole. Rikkaat voivat hankkia kirjan Mukund R. Patel: Wind and Solar Power Systems Tentti perustuu

Lisätiedot

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Ympärivuotisen pumppauksen ja vesienkäsittelyn soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Lentosääoppia harrasteilmailijoille lisämateriaalia. Lentosääpalvelut Suomessa- opas ja säähaitari

Lentosääoppia harrasteilmailijoille lisämateriaalia. Lentosääpalvelut Suomessa- opas ja säähaitari Lentsääppia harrasteilmailijille lisämateriaalia Lentsääpalvelut Sumessa- pas ja säähaitari Lentsääpalvelut Sumessa- pas Ilmatieteen laits laati ja julkaisi ensimmäisen Lentsääpalveluppaan vunna 2013 Oppaan

Lisätiedot

Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä

Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä Tilannekatsaus Ilkka Vähäaho 1. Tutkimuksen tausta Sisältö 2. Lyhyesti meriveden korkeusvaihteluista 3. Merivesitulvan riskialue Vantaan

Lisätiedot

Tuulioloista Suomen länsirannikolla

Tuulioloista Suomen länsirannikolla Tuulioloista uomen länsirannikolla Achim Drebs 1. Johdanto Tämä selvityksen tarkoitus on antaa lyhyt kuvaus tuulioloista uomen länsirannikolla Hangosta Hailuotoon. Mittauspaikkoja on valittu niin, että

Lisätiedot

Erkki Haapanen Tuulitaito

Erkki Haapanen Tuulitaito SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 10.12.2004 tutkinnon ratkaisut Tehtävät on ratkaistu Microsoft PowerPoint ohjelmalla. Karttakuvat ovat skannattuja kuvia Carta

Lisätiedot

Matematiikan taito 9, RATKAISUT. , jolloin. . Vast. ]0,2] arvot.

Matematiikan taito 9, RATKAISUT. , jolloin. . Vast. ]0,2] arvot. 7 Sovelluksia 90 a) Koska sin saa kaikki välillä [,] olevat arvot, niin funktion f ( ) = sin pienin arvo on = ja suurin arvo on ( ) = b) Koska sin saa kaikki välillä [0,] olevat arvot, niin funktion f

Lisätiedot

5.1 Aikataulu ja reitti

5.1 Aikataulu ja reitti LUKU 5 Olosuhteet matkan aikana 51 Aikataulu ja reitti ESTONIA liikennöi Tallinnan ja Tukholman välisellä reitillä Alus lähti Tallinnasta joka toinen ilta klo 1900 ja saapui Tukholmaan seuraavana aamuna

Lisätiedot

Lentokoneen vaurioituminen lentoonlähdössä Räyskälän lentopaikalla

Lentokoneen vaurioituminen lentoonlähdössä Räyskälän lentopaikalla Tutkintaselostus D7/2008L Lentokoneen vaurioituminen lentoonlähdössä Räyskälän lentopaikalla 14.8.2008 OH-SDZ M.S. 880B Rallye Club Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13)

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 23.04.2004 tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 23.04.2004 tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 23.04.2004 tutkinnon ratkaisut Tehtävät on ratkaistu Microsoft PowerPoint ohjelmalla. Karttakuvat ovat skannattuja kuvia Carta

Lisätiedot

1. Lähes neutraali rajakerros. 2. Epästabiili rajakerros. 3. Stabiili rajakerros

1. Lähes neutraali rajakerros. 2. Epästabiili rajakerros. 3. Stabiili rajakerros 1. Lähes neutraali rajakerros 2. Epästabiili rajakerros 3. Stabiili rajakerros Lähes neutraali rajakerros Pintakerroksessa logaritminen tuuliprofiili Ekman-kerroksessa spiraali Pyörteiden koko l k z Vaihtokerroin

Lisätiedot

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1/2 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Paikka/Plats Kokkol a Päiväys Dnro Datum Dnr 1 2. 1 0. 2 0 1 0 EPO ELY/ 4 3 5 /0 7. 0 2 /2 0 1 0 Viite / Hänvisning Kokkolan kaupunki Kaavoituspalvelut Kauppatori,

Lisätiedot

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2010:1. Helsingin kaupungin tulvastrategia

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2010:1. Helsingin kaupungin tulvastrategia Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 200: Helsingin kaupungin tulvastrategia Tulviin varautuminen Helsingin kaupungissa Joulukuu 2008 Viite: 8220495 Pvm: 9.2.2008

Lisätiedot

Avoin data miten Ilmatieteen laitoksen dataa hyödynnetään? Anu Petäjä

Avoin data miten Ilmatieteen laitoksen dataa hyödynnetään? Anu Petäjä Avoin data miten Ilmatieteen laitoksen dataa hyödynnetään? Anu Petäjä 20.11.2013 Ilmatieteen laitoksen avoin data Verkkopalvelu avattiin toukokuussa 2013 Katalogi Katselupalvelu Latauspalvelu Lisäksi tehty

Lisätiedot

Hydrologia L4 Sadanta

Hydrologia L4 Sadanta Hydrologia L4 Sadanta Sateen synty: ilmapaketin viileneminen Kuiva-adiabaattinen jäähtyminen 1 0 C/ 100 m Tiivistymiskorkeuden jälkeen enää n. 0.5 0 C/ 100 m, koska tiivistyminen tai härmistyminen vapauttaa

Lisätiedot

Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015

Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015 Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015 2 Mistä kaikki oikein alkoi? Liikenneturvan toimitusjohtaja Valde Mikkonen ehdotti Ilmatieteen laitokselle ja Tielaitokselle kelitiedottamisen kehittämistä

Lisätiedot

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen.

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. -pienentää maanpinnalle (ja siitä valuntaan joutuvaa) saapuvaa sademäärää -riippuu latvuston kokonaispinta-alasta

Lisätiedot

VauhtiSeminaari. 1 Purjehtijan sääoppi. Miten tuulet syntyvat

VauhtiSeminaari. 1 Purjehtijan sääoppi. Miten tuulet syntyvat 1 Purjehtijan sääoppi Asiantuntijana Martin Gahmberg Purjehtijan tulee hallita sääopin perusteet. Perhepurjehtijalle meteorologian tuntemus on turvallisuus- ja mukavuustekijä. Kilpapurjehtijalle ja varsinkin

Lisätiedot

SIL PPL Oppilaan tehtäväkirja, vastaukset sivu 1. SIL PPL Lento-oppilaan tehtäväkirjan vastaukset

SIL PPL Oppilaan tehtäväkirja, vastaukset sivu 1. SIL PPL Lento-oppilaan tehtäväkirjan vastaukset SIL PPL Oppilaan tehtäväkirja, vastaukset sivu 1 SIL PPL Lento-oppilaan tehtäväkirjan vastaukset SIL PPL Oppilaan tehtäväkirja, vastaukset sivu 2 OPETUSJAKSO 1 - moduuli A Vastaukset 1) Ilmailulaitos 2)

Lisätiedot

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 12.12.2008 tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 12.12.2008 tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 12.12.2008 tutkinnon ratkaisut Tehtävät on ratkaistu Microsoft PowerPoint ohjelmalla. Karttakuvat ovat skannattuja kuvia harjoitusmerikartasta

Lisätiedot

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa HAIHDUNTA Haihtuminen on tapahtuma, missä nestemäinen tai kiinteä vesi muuttuu kaasumaiseen olotilaan vesihöyryksi. Haihtumisen määrä ilmaistaan suureen haihdunta (mm/aika) avulla Haihtumista voi luonnossa

Lisätiedot

13.7.2011 Sir Elwoodin Hiljaiset Värit 20.7.2011 22-Pistepirkko 22.7.2011 Haloo Helsinki

13.7.2011 Sir Elwoodin Hiljaiset Värit 20.7.2011 22-Pistepirkko 22.7.2011 Haloo Helsinki MITTAUSRAPORTTI 29.7.2011 Panimoravintola Huvila Jussi Hukkanen Puistokatu 4 57100 SAVONLINNA MELUMITTAUS PANIMORAVINTOLA HUVILAN KESÄKONSERTISTA 1. JOHDANTO Panimoravintola Huvilan Jussi Hukkanen on pyytänyt

Lisätiedot

Vaaratilanne Joensuun lentoaseman läheisyydessä 13.3.1997

Vaaratilanne Joensuun lentoaseman läheisyydessä 13.3.1997 Tutkintaselostus B 4/1997 L Vaaratilanne Joensuun lentoaseman läheisyydessä 13.3.1997 MIG-21 UM Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden

Lisätiedot

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 POLARISAATIO Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Polarisaatio...3 2 Työn suoritus...6 2.1 Työvälineet...6 2.2 Mittaukset...6 2.2.1 Malus:in laki...6 2.2.2

Lisätiedot

Luento 15: Ääniaallot, osa 2

Luento 15: Ääniaallot, osa 2 Luento 15: Ääniaallot, osa 2 Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä Luennon sisältö Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä Aaltojen interferenssi Samassa pisteessä vaikuttaa

Lisätiedot

MONIMUOTOISET TULVAT

MONIMUOTOISET TULVAT MONIMUOTOISET TULVAT - tulviin liittyviä ilmiöitä ja käsitteitä - Ulla-Maija Rimpiläinen Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat ja niiden vaikutukset Vantaan uusi valtuustosali ma 19.11.2012 klo 12:30 16:00

Lisätiedot

Testbed-havaintojen hyödyntäminen ilmanlaadun ennustamisessa. Minna Rantamäki TUR/Viranomaisyhteistyö ILA/Ilmanlaadun mallimenetelmät

Testbed-havaintojen hyödyntäminen ilmanlaadun ennustamisessa. Minna Rantamäki TUR/Viranomaisyhteistyö ILA/Ilmanlaadun mallimenetelmät Testbed-havaintojen hyödyntäminen ilmanlaadun ennustamisessa Minna Rantamäki TUR/Viranomaisyhteistyö ILA/Ilmanlaadun mallimenetelmät Tiheän mittausverkon hyödyt ilmanlaadun ennustamisessa Merkittävästi

Lisätiedot

Säätökeskus RVA36.531

Säätökeskus RVA36.531 Säätökeskus Asennusohje 1. Johdanto Tämä ohje koskee säätökeskusta joka on tarkoitettu lämmönsäätöön pientaloissa jossa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä.ohje tulee säilyttää lähellä säädintä.. Säätökeskus

Lisätiedot

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 2: Usean muuttujan funktiot

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 2: Usean muuttujan funktiot MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 2: Usean muuttujan funktiot Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Syksy 2016 Antti Rasila (Aalto-yliopisto)

Lisätiedot

Saaristomerenkulun tutkinto Ratkaisuesimerkkejä

Saaristomerenkulun tutkinto Ratkaisuesimerkkejä Saaristomerenkulun tutkinto 11.12.2015 Ratkaisuesimerkkejä Tutkinnossa käytetty moottorivene on 13 metriä pitkä, sen syväys on 1,2 metriä ja korkeus 3,4 metriä. Veneen varustukseen kuuluu pääkompassin

Lisätiedot

Hinnat sisältävät arvonlisäveron

Hinnat sisältävät arvonlisäveron MOSAIIKKI Haitu n. 54.68 /ltk Vaaleat, villinmuotoiset ja mattapintaiset kivet, joissa pyöristetty reuna. Sisäseiniin ja -lattioihin. Hiili 5x5 30x30cm 31.05 /ltk Musta liuskekivimosaiikki, jonka pinnalla

Lisätiedot

1.4 Suhteellinen liike

1.4 Suhteellinen liike Suhteellisen liikkeen ensimmäinen esimerkkimme on joskus esitetty kompakysymyksenäkin. Esimerkki 5 Mihin suuntaan ja millä nopeudella liikkuu luoti, joka ammutaan suihkukoneesta mahdollisimman suoraan

Lisätiedot

Hinnat sisältävät arvonlisäveron

Hinnat sisältävät arvonlisäveron MOSAIIKKI Haitu n. 57.15 /ltk Vaaleat, villinmuotoiset ja mattapintaiset kivet, joissa pyöristetty reuna. Sisäseiniin ja -lattioihin. Hiili 2,5x2,5 cm 30 x 30 cm 32.63 /ltk Välkehtivän mustasta liuskekivestä

Lisätiedot

NÄKEMÄALUEANALYYSIT. Liite 2

NÄKEMÄALUEANALYYSIT. Liite 2 NÄKEMÄALUEANALYYSIT Liite 2 Näkemäalueanalyysin taustaa Näkemäalueanalyysi antaa tietoa siitä, mille alueille tuulivoimalat teoreettisen tarkastelun perusteella näkyisivät ja mille alueille eivät. Alueet,

Lisätiedot

4 Aineen olomuodot. 4.2 Höyrystyminen POHDI JA ETSI

4 Aineen olomuodot. 4.2 Höyrystyminen POHDI JA ETSI 4 Aineen olomuodot 4.2 Höyrystyminen POHDI JA ETSI 4-1. a) Vesi asettuu astiassa vaakatasoon Maan vetovoiman ja veden herkkäliikkeisyyden takia. Painovoima tekee työtä, kunnes veden potentiaalienergia

Lisätiedot

Juuri 4 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa.

Juuri 4 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa. 4 Suora ja taso Ennakkotehtävät 1. a) Kappale kulkee yhdessä sekunnissa vektorin s, joten kahdessa sekunnissa kappale kulkee vektorin 2 s. Pisteestä A = ( 3, 5) päästään pisteeseen P, jossa kappale sijaitsee,

Lisätiedot

Lakikangas I tuulivoimapuisto, Karijoki

Lakikangas I tuulivoimapuisto, Karijoki CPC LAKIAKANGAS I OY Lakikangas I tuulivoimapuisto, Karijoki Näkymäalueanalyysi V6 x x HH37/HH47.3.6 P7 Näkymäalueanalyysi V6 x x HH37/HH47 7) Vadbäck Hans.3.6 Sisällysluettelo Lähtötiedot... Näkemäalueanalyysi...

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Käytännön lentosää. Turvallisuusseminaari Lentoon! Terhi Nikkanen

Käytännön lentosää. Turvallisuusseminaari Lentoon! Terhi Nikkanen Käytännön lentsää Turvallisuusseminaari Lentn! 14.11.2015 Terhi Nikkanen Sää ja lentturvallisuus mia ideitani Lupakirjakulutukseen käytännön lentsäätieta meterlgian terian ja knppitiedn sijaan? Lisää tieta

Lisätiedot

Tiesääennusteet ja verifioinnit

Tiesääennusteet ja verifioinnit Janne Miettinen Asiakaspalvelut, Liikenne ja Media Ilmatieteen laitos Tiesääennusteet ja verifioinnit Tiesääpäivät, Kouvola 3.6.2015 Tiesääennusteet 3.6.2015 2 Tiesääennustepalvelu ELY:n tilaama tiesääennustepaketti

Lisätiedot

6 Sääoppi. 6.A Ilmakehä 6.A.1 ILMAKEHÄ 6.A.2 ILMAKEHÄN KEMIALLI- NEN KOOSTUMUS. Kuva 3-61

6 Sääoppi. 6.A Ilmakehä 6.A.1 ILMAKEHÄ 6.A.2 ILMAKEHÄN KEMIALLI- NEN KOOSTUMUS. Kuva 3-61 sivu 271 6 Sääoppi 6.A Ilmakehä Ihmiset ovat kautta aikojen olleet kiinnostuneita omasta ympäristöstään. Vähitellen olemme kyenneet voittamaan esteet, jotka ovat rajoittaneet liikkumistamme maalla, merellä,

Lisätiedot

5 Lennät VFR-purjelentoa ilmaliikennepalvelureitin alapuolella FL 55. Tällöin lennät ilmatilaluokassa 1. A 2. C 3. D 4. G 5. E

5 Lennät VFR-purjelentoa ilmaliikennepalvelureitin alapuolella FL 55. Tällöin lennät ilmatilaluokassa 1. A 2. C 3. D 4. G 5. E 5 Lennät VFRpurjelentoa ilmaliikennepalvelureitin alapuolella FL 55. Tällöin lennät ilmatilaluokassa 1. A 2. C 3. D 4. G 5. E 4 Lentopaikan merkinantopaikalle sijoitettu valkoinen kaksoisristi tarkoittaa:

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 15.12.2006 tutkinnon ratkaisut Tehtävät on ratkaistu Microsoft PowerPoint ohjelmalla. Karttakuvat ovat skannattuja kuvia harjoitusmerikartasta

Lisätiedot

Mitä pilvet kertovat. Harri Hohti. Valokuvat Harri Hohti ja Jarmo Koistinen Muut kuvat kirjasta Ilmakehä, sää ja ilmasto (Ursa)

Mitä pilvet kertovat. Harri Hohti. Valokuvat Harri Hohti ja Jarmo Koistinen Muut kuvat kirjasta Ilmakehä, sää ja ilmasto (Ursa) Mitä pilvet kertovat Harri Hohti Valokuvat Harri Hohti ja Jarmo Koistinen Muut kuvat kirjasta Ilmakehä, sää ja ilmasto (Ursa) 26.03.07 OHJELMA Pilvien luokittelu Suuret sääjärjestelmät matalapaineet ja

Lisätiedot

HYVÄKSYNTÄESITYKSEN KOHTEET. ATS reittiverkosto. Ilmatilarakenne MUUT MUUTOSKOHTEET. Lennonjohdollisen kapasiteetin hallinta

HYVÄKSYNTÄESITYKSEN KOHTEET. ATS reittiverkosto. Ilmatilarakenne MUUT MUUTOSKOHTEET. Lennonjohdollisen kapasiteetin hallinta HYVÄKSYNTÄESITYKSEN KOHTEET ATS reittiverkosto Ats reittiverkostoa koskevat muutokset: ATS reittien poistaminen FL065 FL095 välillä ATS reittien optimointi o PERM (sininen yhtenäinen viivatyyppi) o CDR

Lisätiedot

GPSMAP. 700 -sarjan sää- ja XM Satellite Radio -lisäosa

GPSMAP. 700 -sarjan sää- ja XM Satellite Radio -lisäosa GPSMAP 700 -sarjan sää- ja XM Satellite Radio -lisäosa 2011 Garmin Ltd. tai sen tytäryhtiöt Kaikki oikeudet pidätetään. Tekijänoikeuslakien mukaisesti tätä opasta ei saa kopioida kokonaan tai osittain

Lisätiedot

REILA reittimerkintöjen turvallisuus, pilottialueena Lappi 2015-2018

REILA reittimerkintöjen turvallisuus, pilottialueena Lappi 2015-2018 Sisältö Merkissä väri: teemat, maastokartta, kestävyys, Viitat Paikka Mitä: symbolein Etäisyys, km Suunta Paikan nimi (Kohde) Saavutettavuus/esteettömyys/vaativuus Etäisyys Yksinkertaistettu Ulkomaalaisten

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinto 14.12.2012

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinto 14.12.2012 Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinto 14.12.2012 Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi, kiinteä

Lisätiedot

GPSMAP. 4000/5000/6000/7000 -sarjan sää ja XM -Satellite Radio. -lisäosa

GPSMAP. 4000/5000/6000/7000 -sarjan sää ja XM -Satellite Radio. -lisäosa GPSMAP 4000/5000/6000/7000 -sarjan sää ja XM -Satellite Radio -lisäosa 2011 Garmin Ltd. tai sen tytäryhtiöt Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän oppaan mitään osaa ei saa jäljentää, kopioida, välittää, levittää,

Lisätiedot