Turun yliopisto Geologian pääsykoe
|
|
- Noora Jaakkola
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Turun yliopisto Geologian pääsykoe Nimi: Henkilötunnus: Seuraavassa on kolmekymmentä kysymystä, joista jokainen sisältää neljä väittämää. Tehtävänäsi on määritellä se, mitkä kunkin kysymyksen neljästä väittämästä ovat tosia ja mitkä ovat epätosia. Kustakin neljästä väittämästä kaikki voivat olla tosia tai vain osa niistä voi pitää paikkansa. On myös mahdollista, että kaikki väittämät ovat epätosia. Merkitse jokaisen väittämän vasemmalle puolelle selkeästi se, onko väittämä mielestäsi tosi vai epätosi. Käytä joko T merkkiä (tosi) tai E merkkiä (epätosi). Epäselvät tai puuttuvat merkinnät tulkitaan vääriksi vastauksiksi. Pääsykokeen pistemäärä lasketaan kysymyksittäin seuraavasti: Neljä oikeaa valintaa = 2 pistettä Kolme oikeaa valintaa (= yksi väärä valinta) = 1.5 pistettä Kaksi oikeaa valintaa (= kaksi väärää valintaa) = 1 piste Yksi oikea valinta (= kolme väärää valintaa) = 0 pistettä Maksimipistemäärä on täten 60 pistettä. Lopullisia pääsykoepisteitä laskettaessa hakijan pääsykoepisteet voidaan tarvittaessa suhteuttaa tiedekunnan yleistä käytäntöä vastaavaksi. Kirjoita nimesi ja henkilötunnuksesi jokaiseen paperiin! 1. Mercatorin oikeakulmaisessa karttaprojektiossa a) pinta alat vääristyvät todellisuuteen nähden b) välimatkat vääristyvät todellisuuteen nähden c) Grönlanti on liian suuri Intiaan verrattuna suhteessa niiden oikeaan kokoon d) Suomi on liian pieni Brasiliaan verrattuna suhteessa niiden oikeaan kokoon 2. a) Aurinko ei paista zeniitistä keskileveyksillä. b) Aurinko paistaa päiväntasaajalla zeniitistä kaksi kertaa vuodessa. c) Kesäpäiväntasaus on päivä, jolloin aurinko paistaa zeniitistä Kravun kääntöpiirille. d) Kalottialueet ovat kummallakin pallonpuoliskolla 60 ja 90 välisellä alueella. 3. a) Maan akselikaltevuus muuttuu noin vuoden sykleissä. b) Maan akselikaltevuuden muutos vaikuttaa kalottialueiden laajuuteen. c) Maa on tällä hetkellä radallaan sellaisessa asennossa, että pohjoisen pallonpuoliskon kesä on pidempi kuin eteläisen pallonpuoliskon kesä. d) Ankarimmat jääkaudet toistuvat noin vuoden välein, jolloin Maan rata on soikeimmillaan. 4. Kuvassa on maapallon rakenne. a) Sisäydin A on sulaa ainesta. b) Ulkoytimen B ja vaipan C raja on noin 700km:n syvyydessä. c) Uloin kerros vaipasta C on kiinteää ainesta. d) Kuori D on ohuimmillaan merialueilla noin 6 km.
2 5. a) Sykloni syntyy, kun korkeapaine työntyy kielekkeinä matalapaineen yläpuolelle. b) Kahden lämpötilaltaan erilaisen ilmamassan rajakohtaa kutsutaan rintamaksi. c) Lämpimän rintaman kohdalla olevalla alueella sataa ja kylmän rintaman kohdalla on kuivaa. d) Rankimmat rintamasateet esiintyvät lämpimän ja kylmän rintaman kohdatessa okkluusiorintamassa. 6. a) Lämpötilan noustessa ilman suhteellinen kosteus kasvaa. b) Kastepiste tarkoittaa alhaisinta lämpötilaa, joka riittää kosteuden tiivistymiseksi sateeksi. c) Tyypillisimmin pitkäaikaisimmat yhtäjaksoiset sateet ovat päiväntasaajan seudulla esiintyviä konvektiosateita. d) Esimerkiksi Kanadan itärannikko on tyypillistä orografisten sateiden esiintymisaluetta. 7. Väitteet koskevat kuvassa nuolella osoitettua trooppista pyörremyrskyä. a) Trooppisia pyörremyrskyjä kutsutaan kartan kuvaamalla alueella taifuuneiksi. b) Hirmumyrskyksi kutsutaan myrskyä, jossa tuulen nopeus ylittää 33 km/h. c) Hirmumyrsky syntyy voimakkaan matalapaineen ja korkeapaineen kohtaamisesta säärintamassa. d) Trooppisia pyörremyrskyjä esiintyy eniten Pohjois Amerikan mantereen sisäosissa. 8. a) Nousuvesi esiintyy sillä puolella Maata jossa Kuu on, ja laskuvesi vastakkaisella puolella maapalloa. b) Kun tietyllä rannikolla on nousuveden huippu esimerkiksi klo 6.00 aamulla, on seuraava laskuveden huippu (vesi matalimmillaan) tällöin klo jälkeen. c) Lasku ja nousuveden välinen ero valtamerten rannikoilla tavallisesti 1 2 m, mutta voi olla tietyillä alueilla yli 10m. d) Kumpuaminen on voimakkaisiin vuorovesivirtauksiin liittyvä, ihmisen kannalta hyödyllinen ilmiö. 9. a) Päiväntasaajan tuntumassa sijaitsevan Afrikan korkeimman vuoren, Kilimanjaron huipulla on jäätä. b) Huippuvuorien lumiraja on useamman kilometrin alempana kuin Himalajan lumiraja. c) Kylmä vyöhyke on aluetta, jossa kaikkien kuukausien keskilämpötila on alle 0 C ja alue on pysyvän lumen tai jään peitossa. d) Lumi ja jääpeitteen sulaminen vähentää Maasta pois heijastuvan säteilyn määrää.
3 Väitteet tehtävissä 10 ja 11 liittyvät Afrikan sademäärää kuvaavaan karttaan. 10. a) Kohdan A lämpötiloja kohottaa Kanarianvirta. b) Kohdassa B esiintyviin runsaisiin sateisiin vaikuttaa etenkin päiväntasaajan matalapaine. c) Kohdan C Namibin aavikon aiheuttaa Benguelanvirta. d) Madagaskarin (D) itärannikon sateita lisää mereltä kaakosta päin puhaltava pasaatituuli. 11. a) Saharan halki kulkee hepoasteiden korkeapainevyöhyke. b) Afrikan laajimmat sademetsät sijaitsevat Kongojoen alangolla, kohteen B ympäristössä. c) Yleisin kasvillisuus kartan alueilla, joilla sataa mm vuodessa, on savannia. d) Nahkealehtistä kasvillisuutta kasvaa mantereen pohjoisimmissa ja eteläisimmissä osissa. 12. Väitteet liittyvät alla olevaan Pohjois Amerikan karttaan. a) Alueella 2 yleisin maannos on musta multa. b) Alueen 3 yleisin maannos on ruskomaa. c) Alueella 4 kasvaa nahkealehtistä kasvillisuutta. d) Alueen 6 yleisin maannos on terra rossa.
4 13. a) Talvisadeilmaston alueet sijoittuvat pääosin subtropiikkiin. b) Kesäsadeilmaston alueet sijoittuvat pääosin tropiikkiin. c) Etelä Amerikan eteläosat kuuluvat lauhkeaan vyöhykkeeseen. d) Suurin osa Australiaa on subtropiikkia. 14. a) Kasvihuoneilmiön voimistumisen on todettu aiheuttaneen maapallolle monien muiden vaikutustensa ohella ilmastohäiriön nimeltä El Niño. b) El Niño on Tyynellämerellä muutamien vuosien välein toistuva ilmiö. c) El Niñon aikaan Australian pohjoisosissa ja Indonesiassa kärsitään tavallista rankemmista sateista ja tulvista. d) El Niñon aikaan Perun edustalla kalansaaliit romahtavat, koska merivesi viilenee Perunvirran heiketessä. 15. a) Viimeisimmän jääkauden aikana merenpinta oli noin 100 m nykyistä alempana. b) Noin 5000 vuotta sitten alkoi ns. pikkujääkausi, joka kesti muutaman sadan vuoden ajan. c) Tällä hetkellä Suomen lämpötila on noin 1 2 C korkeampi kuin kertaakaan viime jääkauden jäiden sulamisen jälkeen. d) Tällä hetkellä ilmasto näyttää lämpenevän eniten juuri pohjoisilla leveysasteilla, kuten Suomessa. 16. Väitteet koskevat oheisten valokuvien esittämiä maisemia (sama kohta eri aikaan). a) Kuvan vuoristo on osa nuorta poimuvuoristoa, joka on syntynyt viimeisen 60 miljoonan vuoden aikana. b) Oikeanpuoleisessa kuvassa näkyvä U laakso on vasemmanpuoleisen kuvan laaksojäätikön kulutuksen tulosta. b) Yleisin rapautumistapa kuvan alueella on kemiallinen rapautuminen. d) Jäätikön sulamisen todennäköisin selitys kuvatulla aikavälillä ( ) on ihmisen aiheuttamasta otsonikadosta aiheutunut ilmaston lämpeneminen.
5 17. a) Suomen vanhimmat kivilajit ovat noin 570 miljoonan vuoden ikäisiä. b) Suomi kuuluu Fennoskandian kilpeen, joka merkitsee muinaisista kilpitulivuorista kulunutta kallioperää. c) Saariselän tunturit Suomessa ovat muinaisten kilpitulivuorten jäänteitä. d) Esimerkiksi Saana ja Halti Suomessa ovat muinaisen Karelidien poimuvuoriston jäänteitä. 18. Alityöntövyöhyke on a) Chilen rannikolla b) Brasilian rannikolla c) Indonesian rannikolla d) Intian rannikolla 19. a) Alla olevalta kartalta voi nähdä kyseisten maanjäristysten hyposentrumien sijainnin, mutta ei episentrumien syvyyttä. b) Kaikki kyseisen viikon maanjäristykset ovat sijoittuneet litosfäärilaattojen rajoille. c) Kuvatun viikon viimeaikaisin maanjäristys on sattunut Filippiineillä. d) Viimeisen tunnin aikana on sattunut maanjäristys myös kohdassa, jossa litosfäärilaatat sivuavat toisiaan. 20. a) Keskellä Atlanttia kulkee tuhansien kilometrein pituinen hautavajoama. b) Atlantin pinta ala kasvaa kaiken aikaa. c) Atlanttia ei ollut olemassa 200 miljoonaa vuotta sitten. d) Atlantin suolapitoisuus on keskimäärin noin 3,5 % ja Välimeren suolapitoisuus on sitä korkeampi. 21. a) Maanjäristyskeskuksesta lähtevät P aallot (primaariaallot) pystyvät läpäisemään Maan ytimen. b) Maanjäristyskeskuksesta lähtevät S aallot (sekundaariaallot) eivät etene nestemäisessä Maan ytimessä. c) P aallot ja S aallot kulkevat eri nopeudella ja niiden saapumisaikojen erosta voidaan laskea, kuinka kaukaa aallot ovat lähteneet. d) Maanjäristyskeskus sijaitsee vain harvoin alle 100 km:n syvyydessä.
6 Nimi: Henkilötunnus: 22. a) Valtaosa maailman tulivuorista sijoittuu litosfäärilaattojen erkanemisvyöhykkeille. b) Basalttinen laava on jäykkäliikkeistä ja siitä syntyy jyrkkärinteisiä keilatulivuoria. c) Havaijin tulivuoret ovat kilpitulivuoria. d) Rakopurkaukset ovat tyypillisesti rauhallisia purkauksia merten keskiselänteissä. 23. Tuulen toimintaan seuraavista liittyy a) kaldera b) meanderi c) lössi d) silokallio 24. Väitteet koskevat alla olevassa kartassa osoitettua aluetta. a) Alue vapautui jäästä noin 5000 vuotta sitten. b) Alue on osa reunamuodostumaa. c) Alue on osa kolmatta Salpausselkää. d) Alue on seudulla, jossa maakohoaminen Suomessa on voimakkainta, noin 8mm/v. 25. Alla olevan kuvan maisema on Kolilta, Pohjois Karjalasta. a) Kuvassa näkyy Suomelle tyypillistä peneplaaanimaisemaa. b) Kuvassa näkyy Pohjois Karjalan vaaroille tyypillistä lössiä. c) Kuvassa näkyvä kohouman kivilaji on kvartsiittia ja siksi kestänyt ympäristöään paremmin kulutusta. d) Kuvan alueella, Suomen itäosissa, maankohoaminen on monta senttimetriä vuodessa hitaampaa kuin Pohjanlahden rannikolla.
7 26. a) Vuotomaa on ilmiö, joka liittyy voimakkaaseen kemialliseen rapautumiseen. b) Rakkakivikoita syntyy pakkasrapautumisen tuloksena. c) Kasvillisuus voi aiheuttaa tai edistää sekä mekaanista että kemiallista rapautumista. d) Kemiallinen rapautuminen on nopeinta trooppisissa sademetsissä. 27. a) Jos kartan mittakaava on 1:20 000, se merkitsee, että 5cm:n matka kartalla on 10 km luonnossa. b) Edellä mainitulla kartalla neliön muotoinen alue, jonka sivun pituus on kartalla 3cm, on luonnossa 3,6 km². c) Jos kartan kuvaaman alueen korkein kohta on 180 m, on alue alankoa. d) Viereinen karttamerkki tarkoittaa jyrkännettä 28. Oheisessa kartassa on esitetty Suomen merkittävimmät hiekka ja soramuodostumat. Kartasta voi niiden perusteella päätellä a) harjujen sijaintia b) drumliinien sijaintia c) reunamuodostumien sijaintia d) jäätikön liikesuuntaa 29. a) Graniitti on yleinen pintakivilaji Suomessa. b) Suomessa ei ole metamorfisia kiviä, koska meillä ei esiinny poimuttumista. c) Podsoli on havumetsävyöhykkeen tavallisin maalaji. d) Moreenia syntyy, kun jäätikön sulavedet lajittelevat ja kasaavat maa ainesta.
8 30. Kysymykset koskevat kartoilla 1 3 ruskealla osoitettuja muodostumia. a) Kuvan 1 muodostuma on syntynyt jäätikön sulamisvaiheessa. b) Sekä kuvan 1 että 2 muodostuma koostuu veden lajittelemasta aineksesta. c) Suppia esiintyy kuvan 2 muodostumien yhteydessä. d) Kuvassa 3 on jäätikön kielekkeiden väliin kerrostuneita saumaharjuja.
Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015
Seuraavassa on kolmekymmentä kysymystä, joista jokainen sisältää neljä väittämää. Tehtävänäsi on määritellä se, mitkä kunkin kysymyksen neljästä väittämästä ovat tosia ja mitkä ovat epätosia. Kustakin
LisätiedotTURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014
TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti
LisätiedotTURUN YLIOPISTO, GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 24.5.2013 klo 13-16 OIKEAT VAIHTOEHDOT ON MERKITTY PUNAISELLA. Nimi Henkilötunnus
klo 13-16 OIKEAT VAIHTOEHDOT ON MERKITTY PUNAISELLA Mitkä seuraavista väittämistä ovat oikein? Jokaisessa kysymyksessä on neljä väittämävaihtoehtoa (a-d), joista voi olla oikein yksi, kaksi, kolme tai
LisätiedotGeologian pääsykoe 24.5.2011 Tehtävä 1. Nimi: Henkilötunnus
Tehtävä 1. 1a. Monivalintatehtävä. Valitse väärä vastaus ja merkitse rastilla. Vain yksi väittämistä on väärä. (Oikea vastaus=0,5p) 3 p 1.Litosfääri Litosfäärilaattojen liike johtuu konvektiovirtauksista
LisätiedotKasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä
Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki
Lisätiedot- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).
1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20
LisätiedotTURUN YLIOPISTO, GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 24.5.2011
TURUN YLIOPISTO, GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 24.5.2011 Mitkä seuraavista väittämistä ovat oikein? Jokaisessa kysymyksessä on neljä väittämävaihtoehtoa (a-d), joista voi olla oikein yksi, kaksi, kolme tai kaikki
LisätiedotTURUN YLIOPISTO, GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 31.5.2012. Nimi Sotu
1/8 TURUN YLIOPISTO, GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 31.5.2012 Nimi Sotu Mitkä seuraavista väittämistä ovat oikein? Jokaisessa kysymyksessä on neljä väittämävaihtoehtoa (a d), joista voi olla oikein yksi, kaksi, kolme
LisätiedotSääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä (0- noin 15 km).
Sää ja ilmasto Sää (engl. weather) =ilmakehän alaosan, fysikaalinen tila määrätyllä hetkellä määrätyllä paikalla. Ilmasto (engl. climate) = pitkäaikaisten (> 30 vuotta) säävaihteluiden keskiarvo. Sääilmiöt
LisätiedotLuku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2
Luku 8 Ilmastonmuutos ja ENSO Manner 2 Sisällys ENSO NAO Manner 2 ENSO El Niño ja La Niña (ENSO) ovat normaalista säätilanteesta poikkeavia ilmastohäiriöitä. Ilmiöt aiheutuvat syvänveden hitaista virtauksista
Lisätiedot1. Vuotomaa (massaliikunto)
1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan
LisätiedotTehtävä 1.1. Kerro lyhyesti, minkälaisia laattatektonisia ympäristöjä merkityt alueet edustavat? (2 p)
TEHTÄVÄ 1. (10 p) Nimi: Henkilötunnus: Oheiseen maailmankarttaan on merkitty kolme aluetta (A, B ja C), joista on seuraavilla sivuilla tarkemmat karttakuvat. Vastaa alueista esitettyihin kysymyksiin. Vastaustesi
LisätiedotDEE Tuulivoiman perusteet
DEE-53020 Tuulivoiman perusteet Aihepiiri 2 Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET
SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT
LisätiedotSuomen maantiede 2. luento Suomen kallioperä ja maaperä. kehitysvaiheet merkitys alueellinen levinneisyys
Suomen maantiede 2. luento Suomen kallioperä ja maaperä kehitysvaiheet merkitys alueellinen levinneisyys Suomen kallioperän alkuvaiheet vanhaa: Siuruan gneissi 3,5 miljardia vuotta arkeeinen poimuvuoristo
LisätiedotTiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11
Tiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11 Suomi on pohjoinen valtio (kpl1) - Suomessa on 6 lääniä, joihin kuuluu 19 maakuntaa - Forssa kuuluu Kanta-Hämeen maakuntaan, joka puolestaan kuuluu Etelä-Suomen lääniin
LisätiedotPuruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto
Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,
LisätiedotSuomen kallioperä. Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat
Suomen kallioperä Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat Arkeeinen alue Arkeeinen = 4000 2500 miljoonaa vuotta sitten Pääosa Itä- ja Pohjois-Suomesta Ensimmäinen päävaihe 2840 2790
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotFAKTAT M1. Maankohoaminen
Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.
LisätiedotManner 1 sähköisen ylioppilaskokeen harjoitustehtävät
Manner 1 sähköisen ylioppilaskokeen harjoitustehtävät Monivalintatehtävät Valitse oikea vaihtoehto. 1. Kartta a) on oikeapintainen, jos se vääristää muotoja. b) voidaan projisoida tasolle siten, että kulmat
LisätiedotLuvut 4 5. Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan. Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa. KM Suomi Luku 4 5
Luvut 4 5 Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa Ennakkokäsityksiä 1. Voiko kylmä talvi kertoa jääkauden alkamisesta? 2. Miten paljon kylmempää
Lisätiedot1 Laske ympyrän kehän pituus, kun
Ympyrään liittyviä harjoituksia 1 Laske ympyrän kehän pituus, kun a) ympyrän halkaisijan pituus on 17 cm b) ympyrän säteen pituus on 1 33 cm 3 2 Kuinka pitkä on ympyrän säde, jos sen kehä on yhden metrin
LisätiedotMaatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö
Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä 1. Mitä bioenergialla tarkoitetaan? Mihin ryhmiin biopolttoaineet voidaan jakaa? Anna esimerkkejä! (5 p.) Bioenergia on fotosynteesissä orgaanisiin aineisiin sitoutuvaa Auringon
LisätiedotMikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.
LisätiedotTehtävä 1. MONIVALINATEHTÄVÄ: Yksi neljästä väittämästä on virheellinen. Ympyröi ko. väärä väittämä. 0,5p/tehtävä. (10p)
Tehtävä 1. MONIVALINATEHTÄVÄ: Yksi neljästä väittämästä on virheellinen. Ympyröi ko. väärä väittämä. 0,5p/tehtävä. (10p) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. a. Pohjaveden liikakäyttö saattaa aiheuttaa maan vajoamista.
LisätiedotIPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta
IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä
LisätiedotKysymys 10. poistettu.
Kysymys 10. poistettu. Helsingin yliopisto Valintakoe 26.5.2014 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta KOE 5 Metsien ekologia ja käyttö: Maantiede ja matematiikka Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään
Lisätiedot7. Meret lämmittävät ja viilentävät Valtameret Tyynimeri, Atlantti, Intian valtameri, Eteläinen Jäämeri ja Jäämeri Sivumeret
1. Mitä, missä ja miksi Maantiede Yleissivistävä tiede, jossa tutkitaan luontoa ja ihmisen luomia järjestelmiä sekä niiden välisiä vuorovaikutussuhteita ja luodaan synteesejä eli yhteenvetoja Maantieteen
LisätiedotSuomen kallioperä. Erittäin lyhyt ja yksinkertaistava johdatus erittäin pitkään ja monimutkaiseen aiheeseen
Suomen kallioperä Erittäin lyhyt ja yksinkertaistava johdatus erittäin pitkään ja monimutkaiseen aiheeseen Muutama muistettava asia kallioperästämme Suomi sijaitsee Fennoscandian kilpialueella Kilpialue
LisätiedotTehtävä 1. (6 p). Nimi Henkilötunnus Maankuori koostuu useista litosfäärilaatoista. Kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi mereinen laatta
Tehtävä 1. (6 p). Nimi Henkilötunnus Maankuori koostuu useista litosfäärilaatoista. Kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi mereinen laatta painuu törmäyssaumassa kevyemmän mantereisen laatan alle.
LisätiedotIlmastonmuutokset skenaariot
Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta
LisätiedotSusanna Viljanen
Susanna Viljanen 10. 4. 2012 Päivän pasko Hyvä usko Aiheuttaessaan ruskon aurinko nousee ja laskee pilvikerroksen - altostratuksen - läpi, ja pilven mikrokokoiset vesipisarat sirovat valoa. Koska säärintamat
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET
SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET Tuuli on ilman liikettä suhteessa maapallon pyörimisliikkeeseen.
LisätiedotSelkokartat Pohjoismaat ja Baltia
Selkokartat ohjoismaat ja Baltia Selkokartat - ohjoismaat ja Baltia Tekijä:... Tuija iili-jokinen Kuvitus:...Jussi Koskela Asiantuntijakonsultointi:...Ilkka skola Taitto ja kansikuva:...jussi Koskela Kustantaja:...Valteri-koulu
LisätiedotIlmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos
Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen
LisätiedotGlobaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin
Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi
LisätiedotYyterin luonto Geologia ja maankohoaminen. Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015)
Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin alueen peruskallio on muodostunut hiekkakivestä Kallioperä on maapallon kiinteä kuori, joka
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008
LisätiedotIlmastonmuutos. Ari Venäläinen
Ilmastonmuutos Ari Venäläinen Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia)
LisätiedotKotiseutu. Kotiseutuun samaistumista kutsutaan alueelliseksi identiteetiksi. Joku voi kokea kotiseudukseen kylän, kaupunginosan tai kotikunnan
Suomi Kotiseutu Kotiseutuun samaistumista kutsutaan alueelliseksi identiteetiksi. Joku voi kokea kotiseudukseen kylän, kaupunginosan tai kotikunnan Joku taas maakunnan, Suomen, Euroopan tai jopa koko maailman.
LisätiedotSuomen kallioperä. Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty
Suomen kallioperä Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty Svekofenninen orogenia Pääosin 1900 1875 miljoonaa vuotta vanha Pohjoisreunaltaan osin 1930 1910 miljoonaa vuotta Orogenia ja
LisätiedotI KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5
Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...
LisätiedotPIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.
Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan
LisätiedotMitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti
Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016):
LisätiedotKäsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon
Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon tyvipätkä on osa pitemmästä noin 15 metrisestä aihkimännystä,
LisätiedotFYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ
FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on
LisätiedotIL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen
IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen
Lisätiedotkansi Luku 1 Suomi on osa Pohjolaa KM Suomi Luku 1
kansi Luku 1 Suomi on osa Pohjolaa Suomen sijainti Mitkä a) leveyspiirit b) pituuspiirit rajaavat Suomea? Mitkä valtiot luetaan pohjoismaihin? Suomi, Ruotsi, Islanti, Tanska ja Norja. Fennoskandia on laaja
LisätiedotAntti Peronius geologi, kullankaivaja
Antti Peronius geologi, kullankaivaja antti.peronius@kullankaivajat.fi Primäärijuoniteoriat - maallikot - kulta tullut läheltä tai kaukaa - räjähdys, tulivuori, asteroidi - jättiläistulva, salaperäinen
LisätiedotIlmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013
Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit
LisätiedotKartografian historiaa ja perusteita. Taru Tiainen
Kartografian historiaa ja perusteita Taru Tiainen 18.4.2016 Alkutehtävä Piirrä Joensuun kartta Aikaa n. 5 minuuttia Alkutehtävä Mikä vaikuttaa karttasi tekoon? Miksi kartta on näköisensä? Mitä tämän tehtävän
LisätiedotPÄIVÄNVALO. Lue alla oleva teksti ja vastaa sen jäljessä tuleviin kysymyksiin.
ÄIVÄNVALO Lue alla oleva teksti ja vastaa sen jäljessä tuleviin kysymyksiin. ÄIVÄNVALO 22. KSÄKUUTA 2002 Tänään, kun pohjoisella pallonpuoliskolla juhlitaan vuoden pisintä päivää, viettävät australialaiset
LisätiedotILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT
ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.
LisätiedotVALTIOTYÖ SISÄLTÖ. Luonnonolot. Tee ohjeiden mukainen valtiotyö, jos tavoittelet arvosanaa 10, tai jos haluat vaikuttaa kurssiarvosanaan korottavasti.
VALTIOTYÖ Tee ohjeiden mukainen valtiotyö, jos tavoittelet arvosanaa 10, tai jos haluat vaikuttaa kurssiarvosanaan korottavasti. SISÄLTÖ Luonnonolot 1. Sijainti valtion sijaintia pituus- ja leveyspiirien,
LisätiedotROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA
RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ
LisätiedotJupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II
Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter ja Galilein kuut Galileo-luotain luotain Jupiterissa NASA, laukaisu 18. 10. 1989 Gaspra 29. 10. 1991 Ida ja ja sen kuu Dactyl 8. 12. 1992 Jupiter 7. 12.
LisätiedotLiite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset
Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli
LisätiedotILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA
ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin
LisätiedotVOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen
VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen 2 Tavoitteet Painorajoitussuunnittelun kehittäminen Toimintamallin kehittäminen Tarkennetaan päällystettyjen teiden kelirikkoalttiuden määräytymistä.
LisätiedotIPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA
IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ
LisätiedotKUOPION RIISTAVEDEN ITÄOSAN YLIMMÄINEN-JÄRVEN JA TUUSJÄRVEN VÄLISEN HARJUALUEEN (Muuranmäki - VT 17 välillä) MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI 2002
1 KUOPION RIISTAVEDEN ITÄOSAN YLIMMÄINEN-JÄRVEN JA TUUSJÄRVEN VÄLISEN HARJUALUEEN (Muuranmäki - VT 17 välillä) MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI 2002 Timo Jussila Mikroliitti Oy Kustantaja: Pohjois-Savon Liitto
LisätiedotSuomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut
Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 21.4.2017 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,
LisätiedotIlmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?
Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Prof. Yrjö Viisanen Research Director Turning research and technology into high quality services Ilmaston säätelijät 24.11.2016 2 Ilmaston säätelijät Muutos missä
LisätiedotROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR
ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR Jari Nenonen Geologian päivä 30.08.2014 Rokua Geopark Rokua on Osa pitkää Ilomantsista Ouluun ja Hailuotoon kulkevaa harjujaksoa, joka kerrostui mannerjäätikön sulaessa noin 12
Lisätiedot5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio
Yllä olevat polynomit P ( x) = 2 x + 1 ja Q ( x) = 2x 1 ovat esimerkkejä 1. asteen polynomifunktioista: muuttujan korkein potenssi on yksi. Yleisessä 1. asteen polynomifunktioissa on lisäksi vakiotermi;
LisätiedotTehtävä 1. c) Okluusiorintama muodostuu, kun kylmä rintama on saavuttanut lämpimän rintaman, mikä nostaa lämpimän ilmamassan ylös maanpinnasta.
MAANTIETEEN KOE 20.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa
LisätiedotNegatiiviset luvut ja laskutoimitukset
7.lk matematiikka Negatiiviset luvut ja laskutoimitukset Hatanpään koulu Syksy 2017 Janne Koponen Negatiiviset luvut ja laskutoimitukset 2 Negatiiviset luvut ja laskutoimitukset Sisällys 1. Negatiiviset
LisätiedotMaantieteen valintakoe Mallivastaukset/hyvän vastauksen piirteet
Maantieteen valintakoe 26.4.2019 Mallivastaukset/hyvän vastauksen piirteet OSA 1: Esseekysymykset (0 30 pistettä) Tehtävä 1a (0 4 pistettä) Etäisyyden lisäksi saavutettavuuden mittaamisen ja optimoinnin
LisätiedotRaamatullinen geologia
Raamatullinen geologia Miten maa sai muodon? Onko maa litteä? Raamatun mukaan maa oli alussa ilman muotoa (Englanninkielisessä käännöksessä), kunnes Jumala erotti maan vesistä. Kuivaa aluetta hän kutsui
LisätiedotGEOS 1. Piirto-ohjeita GIMPkuvankäsittelyohjelmalle
GEOS 1 Piirto-ohjeita GIMPkuvankäsittelyohjelmalle GIMP-kuvankäsittelyohjelma on ladattavissa ilmaiseksi osoitteessa: https://www.gimp.org/ Tässä ohjeessa on käytetty GIMP 2.8.16 versiota. Tarvittaessa
LisätiedotUusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)
LisätiedotSisällys. Maan aarteet 7
Sisällys Maan aarteet 7 1 Planeetta kuin aarrearkku...8 2 Kallioperä koostuu kivilajeista...12 3 Kivet rakentuvat mineraaleista...16 4 Maaperä koostuu maalajeista...20 5 Ihminen hyödyntää Maan aarteita...24
LisätiedotMaatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö
Helsingin liopisto, 0.5.01 Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä B-OSA, 0 p. Vastaa johdonmukaisesti kokonaisilla lauseilla. Älä litä annettua vastaustilaa! 1. Mitä jäätiköiden etenemisvaiheen merkkejä voit nähdä
LisätiedotLataa Maan ytimestä avaruuteen. Lataa
Lataa Maan ytimestä avaruuteen Lataa ISBN: 9789516533714 Sivumäärä: 246 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 18.82 Mb Teos antaa uusimpiin tutkimuksiin perustuvan kuvan siitä, miten laattatektoniikka on kuljettanut
LisätiedotPohjois-Karjalan tuulivoimaselvitys lisa alueet, pa ivitetty
Merja Paakkari 21.12.2012 1(17) Pohjois-Karjalan tuulivoimaselvitys lisa alueet, pa ivitetty 21.12.2012 Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Nurmes Juuka Lieksa Lieksa/ Nurmes Lieksa Kontiolahti Panjavaara
LisätiedotMiten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ
LisätiedotTehtävä 1.a Laske systeemin kokonaiskoostumus alkuaineiden (Fe, Si ja O) massaprosentteina (m.%). (0 4 p)
Geotieteiden valintakoe 2.5.2019 Osa 1 mallivastaukset: Pisteitä osan 1 tehtävissä on annettu oikeista vastauksista, ratkaisutavoista, sekä vastauksen selkeydestä ja luettavuudesta. Viittaukset laajemman
LisätiedotSuomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut. Rannikkomerenkulkuoppi
Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 14.12.2018 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,
LisätiedotMaatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö
Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä Vastaa johdonmukaisesti kokonaisilla lauseilla. Älä ylitä annettua vastaustilaa! 1. Mitä ovat paikallistuulet? Kuvaa kahden erilaisen paikallistuulen syntymekanismit. (5
LisätiedotMiten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?
28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta
LisätiedotMAA4 Abittikokeen vastaukset ja perusteluja 1. Määritä kuvassa olevien suorien s ja t yhtälöt. Suoran s yhtälö on = ja suoran t yhtälö on = + 2. Onko väittämä oikein vai väärin? 2.1 Suorat =5 +2 ja =5
LisätiedotMistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0
LisätiedotIlmastonmuutos ja ilmastomallit
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön
LisätiedotSäätilan kehitys ennen Loimaan onnettomuutta
Säätilan kehitys ennen Loimaan onnettomuutta Forecan ennuste ote klo 19 tilanteessa: Suomi -24h katsaus pe 15-la 15 Katsaus on laadittu 12:59 Kristian Roine Baltiassa oleva matalapaine tuo lumisateita
LisätiedotPäähaku, geotieteiden kandiohjelma Valintakoe klo
Päähaku, geotieteiden kandiohjelma Valintakoe 24.4.2018 klo 10.00 14.00 Tehtävä 1.a. Hyvän vastauksen piirteet, max. 4 p Tehtävä on pisteytetty oikeaan kuvaan (1,2; 1,3; 1,4) yhdistettyjen oikeiden ominaisuuksien
LisätiedotTulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus
Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastotalkoot Satakunnassa, Rauma 9.11.2016 Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten
LisätiedotGEOVALINTAKOE 2017/MALLIVASTAUKSET TEHTÄVIIN/UPPGIFTS 1-2. Tehtävä/Uppgift 1A (2 p).
GEOVALINTAKOE 2017/MALLIVASTAUKSET TEHTÄVIIN/UPPGIFTS 1-2. Tehtävä/Uppgift 1A (2 p). Hiilikentät ovat muodostuneet trooppisten ja subtrooppisten ilmastovyöhykkeitten kasveista. Niiden on täytynyt ajautua
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
LisätiedotViikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto
Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai
LisätiedotRastita, mikä on todennäköisin pääaine, jota haluaisit opiskelupaikan saatuasi opiskella.
Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Maantiede ja ympäristöpolitiikka, valintakoe Ti 2.6.2015 klo 14 18 saleissa M100 (Joensuu), MD100 (Kuopio) ja Lahden kansanopiston auditoriossa (Lahti)
LisätiedotHydrologia. Routa routiminen
Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten
Lisätiedot1 Ensimmäisen asteen polynomifunktio
Ensimmäisen asteen polynomifunktio ENNAKKOTEHTÄVÄT. a) f(x) = x 4 b) Nollakohdassa funktio f saa arvon nolla eli kuvaaja kohtaa x-akselin. Kuvaajan perusteella funktion nollakohta on x,. c) Funktion f
LisätiedotMATEMATIIKAN KOE. AMMATIKKA top 17.11.2005. 2. asteen ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikka kilpailu. Oppilaitos:.
AMMATIKKA top 17.11.005 MATEMATIIKAN KOE. asteen ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikka kilpailu Nimi: Oppilaitos:. Koulutusala:... Luokka:.. Sarjat: MERKITSE OMA SARJA 1. Tekniikka
LisätiedotTehtdvifr Pyhd-Luoston kansal I ispu istosta
Tehtdvifr Pyhd-Luoston kansal I ispu istosta S@ Etsi vastauksia Pyhii-Luoston kansallispuiston esitteestd ja luontokeskuksen nayttelystri. Apuna voit kriyftrid my6s tietokonetta (esim. www.luontoon.fi
LisätiedotSyventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen
Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N
LisätiedotKUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005
1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...
Lisätiedot