TURUN YLIOPISTO, GEOLOGIAN PÄÄSYKOE klo OIKEAT VAIHTOEHDOT ON MERKITTY PUNAISELLA. Nimi Henkilötunnus

Transkriptio

1 klo OIKEAT VAIHTOEHDOT ON MERKITTY PUNAISELLA Mitkä seuraavista väittämistä ovat oikein? Jokaisessa kysymyksessä on neljä väittämävaihtoehtoa (a-d), joista voi olla oikein yksi, kaksi, kolme tai kaikki neljä. Jokainen kysymys arvostellaan erikseen niin, että vain täysin oikein valittu vaihtoehtojen yhdistelmä antaa pisteitä, yksikin väärä tai puuttuva valinta johtaa pisteiden menetykseen tästä kysymyksestä. Jokainen kysymys on 0.5 pisteen arvoinen, joten tässä kokeessa on mahdollista saavuttaa maksimissaan 30 pistettä. 1. a) Mercatorin karttaprojektio on oikeakulmainen. b) Mercatorin karttaprojektiossa alueiden koko vääristyy päiväntasaajaa kohti. c) Petersin karttaprojektio on oikeapintainen; alueiden pinta-alat ovat toisiinsa verrattuna oikeat. d) Oikeapituisessa karttaprojektiossa sekä pinta-alat että suunnat ovat virheellisiä. 2. a) Aurinko on kaasupallo, jonka ytimessä tapahtuu fissioreaktioita, joissa vety yhdistyy heliumiksi. b) Auringon säteilystä nm:n aallonpituus on näkyvää valoa. c) Protuberanssit ovat Auringosta lähteviä sähköisesti varautuneiden hiukkasten virtoja. d) Auringon toiminta on aktiivisinta noin 11 vuoden välein, jolloin auringonpilkkujen määrä on suurimmillaan. 3. a) Sisäplaneetat (Merkurius, Venus, Maa, Mars) ovat kivipintaisia ja ulkoplaneetat (Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus) nestepintaisia. b) Maan halkaisija on noin 6400km. c) Vuorovesi-ilmiö hidastaa Maan pyörimistä akselinsa ympäri ja vuorokaudet pitenevät vähitellen. d) Maan pinnalle pudonneita avaruuden kappaleita kutsutaan meteoroideiksi. 4. a) Maapallon alkukaasukehä sisälsi mm. ammoniakkia ja metaania, jotka fotosynteesin tuloksena syntyneen hapen vaikutuksesta muuttuivat myöhemmin typeksi, vedeksi ja hiilidioksidiksi. b) Happi O 2 ja siitä muodostunut otsoni O 3 mahdollistivat ensimmäisten eliöiden elämän maalla noin 40 miljoona vuotta sitten. c) Nykyinen ilmakehä sisältää noin 78 % happea ja noin 21 % typpeä. d) Hiilidioksidin määrä ilmakehässä on noin 0,4 %. 5. a) on talvipäiväntasaus, jolloin aurinko paistaa kohtisuoraan Kauriin kääntöpiirille. b) Tällä hetkellä Maa on kiertoradallaan lähempänä Aurinkoa silloin, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on kesä, mutta vuoden kuluttua tilanne on päinvastoin. c) Maan akselin kaltevuuskulma määrää kääntöpiirien ja napapiirien paikat. d) Maan radan muoto sekä akselin kaltevuuden ja suunnan muutokset noudattavat säännöllistä rytmiä ja vaikuttavat Maan ilmastovaihteluihin. 6. a) Aikaero on 4 minuuttia yhtä meridiaania kohti. b) Suomessa noudatetaan 30 :een pituuspiirin vyöhykeaikaa, mikä merkitsee aikaa GMT+2. c) Siirryttäessä kansainvälisen päivämäärärajan yli länteen esim. Amerikasta Venäjälle, siirrytään ajassa vuorokausi taaksepäin. d) Kun kello on Yhdysvaltain länsirannikolla (esim. 35 N, 120 W) on 8.00, on se itärannikolla (esim. 40 N, 75 W)

2 7. a) Maan ilmakehään yläosaan tulevasta auringonsäteilystä keskimäärin noin puolet imeytyy maahan ja ilmaan lämmöksi. b) Ilmakehän kaasuihin ja pölyyn imeytyvää tulosäteilyn osuutta kutsutaan sironnaksi. c) Ilman kasvihuoneilmiötä troposfäärin keskilämpötila olisi yli 30 C nykyistä kylmempi. d) Lämpenevä ilma kohoaa maanpinnalta ylöspäin, jolloin ilmanpaine maanpinnalla laskee. 8. a) Pohjoisella pallonpuoliskolla puhaltava kaakkoispasaati ja eteläisellä pallonpuoliskolla puhaltava koillispasaati ovat planetaarisista tuulista säännöllisimpiä. b) Suurimmassa osassa Eurooppaa vallitsevat länsi- ja lounaistuulet. c) 30 leveysasteen tienoilla vallitsee enimmäkseen vähätuulinen ja aurinkoinen sää. d) Maan pyörimisestä johtuvan coriolisvoiman suhteellinen voimakkuus kasvaa kohti päiväntasaajaa, koska päiväntasaajalla oleva paikka liikkuu Maan pyöriessä nopeammin kuin lähempänä napaa oleva paikka. 9. a) Etelä- Aasiassa on kuivaa talvimonsuunin aikana. b) Polaaririntamassa esiintyvät syklonit vaikuttavat Välimeren ilmastoon talvella. c) Vuoren ylittäneen kuivan ilman nopea lämpiäminen aiheuttaa föhntuulen. d) Merituuli alkaa tyypillisesti auringonlaskun aikaan ja loppuu pari tuntia auringonnousun jälkeen. 10. a) Kun ilman lämpötila nousee, sen suhteellinen kosteus laskee. b) Maaseudulla on yleensä sumuisempaa ja sateisempaa kuin kaupungeissa. c) Päiväntasaajan ja polaaririntamien aluilla sateita esiintyy ympäri vuoden. d) Suomi sijaitsee suurimmaksi osaksi polaaririntaman eteläpuolella. 11. a) Konvektiosateita esiintyy tyypillisesti mm. Norjan ja Kanadan länsirannikolla. b) Orografisia sateita voi esiintyä kaikilla leveysasteilla. c) Syklonin lämpimässä rintamassa esiintyy rankkoja kuurosateita, kylmän rintaman sateet ovat vaimeita ja pitkäkestoisia. d) Syklonin kylmän rintaman saavuttaessa lämpimän rintaman syntyy okkluusiorintama. 12. a) Meristä haihtuu enemmän vettä kuin sinne sataa. b) Mantereilla sataa enemmän kuin sieltä haihtuu. c) Suurin osa maapallon makeavesivaroista on pohjavesinä. d) Kasvillisuuden vähentäminen toisaalta vähentää sateita ja toisaalta lisää tulvia. 13. a) Mannerjalusta merkitsee kallioperän ja maalajeista koostuvan maaperän yhdessä muodostamaa kerrosta. b) Maannos merkitsee maaperän ylintä kerrosta, jolla on ilmastosta ja kasvillisuudesta riippuen tietynlainen kerroksellinen rakenne. c) Moreeni, sora ja turve ovat kaikki maalajeja. d) Moreeni on maalaji, jossa on sekaisin raekooltaan erilaisia kivennäismaalajeja.

3 14. a) Maanselkä on toinen Suomen päävedenjakajista ja se erottaa Pohjanmaan joet Järvi-Suomen vesistöistä. b) Suomessa on lähes järveä. c) Salpavedeksi kutsutaan Salpausselkien alueella runsaana esiintyviä pohjavesivaroja. d) Suomessa kallioperää peittävä maakerros on useimmiten ohut ja vettä heikosti varastoiva, joten Suomessa pohjavettä syntyy melko vähän. 15. a) Merivirroista syntyy eteläiselle Atlantille suuri pyörre, jossa vesimassat kiertävät vastapäivään. b) Benguelanvirta, Kalifornianvirta ja Länsituultenvirta ovat kaikki kylmiä merivirtoja. c) Perunvirta aiheuttaa Atacaman aavikon, koska kosteus tiivistyy sateeksi jo merivirran yllä eikä kosteutta riitä rannikolle. d) Newfoundlandin matalikolla Kanadan itärannikolla esiintyy kumpuamista. 16. a) Pitkäaikaiset länsituulet voivat työntää suolaista vettä itämereen, jolloin Itämeren hapettomuudesta kärsivien syvänteiden vesi pääsee vaihtumaan, kun raskasta suolaista vettä virtaa tilalle. b) Itämeri ja Välimeri ovat molemmat melko suljettuja merialueita - vain kapea yhteys valtameriin joten molempien vesi on melko vähäsuolaista murtovettä. c) Sekä Kaspianmeri että Kuollutmeri ovat syvänköjen järviä eli sijaitsevat merenpinnan alapuolella. d) Maapallolla on kolme valtamerta. 17. a) Nousuvesi esiintyy tietyllä alueella säännöllisesti tasan 12 tunnin välein eli kaksi kertaa vuorokaudessa. b) Vajaavuoksi esiintyy silloin, kun Kuu ja Aurinko ovat vastakkaisilla puolilla Maata kumoten toistensa vaikutusta. c) Merenpinnan korkeusvaihtelu valtamerien rannikoilla on tavallisesti noin m. d) Ranskan Englannin vastaisella rannikolla on mitattu maailman korkeimpiin kuuluvia vuorovesivaihteluita. 18. a) Tropiikki valaistusvyöhykkeenä merkitsee aluetta, jossa aurinko voi paistaa zeniitistä ja lämpövyöhykkeenä aluetta, jossa minkään kuukauden keskilämpötila ei laske alle +18 C:een b) Lauhkean vyöhykkeen ja subtropiikin raja on siinä, että subtropiikissa vuoden keskilämpötila on yli +10 C ja lauhkeassa vyöhykkeessä alle +10 C c) Pohjois- ja eteläkalotti määritellään alueiksi, joiden keskilämpötila on pysyvästi alle +10 C. d) Etelä-Amerikka kuuluu kokonaisuudessaan trooppiseen ja subtrooppiseen vyöhykkeeseen. 19. a) Päiväntasaajan trooppisessa sademetsäilmastossa sataa ympäri vuoden, mutta eniten maalis- ja syyskuussa. b) Afrikassa päiväntasaajan eteläpuolisilla savannialueilla sadeaika on pohjoisen pallonpuoliskon talvikuukausien aikana. c) Hepoasteilla vallitsee enimmäkseen aavikkoilmasto. d) Välimeren ilmastoa esiintyy sekä Kaliforniassa, Keski-Chilessä, Etelä-Afrikassa että Lounaisja Etelä-Australiassa.

4 20. a) Lauhkean vyöhykkeen aroille on tyypillistä kuumat kesät ja kylmät talvet. b) Lauhkean vyöhykkeen lehtimetsiä on enemmän eteläisellä pallonpuoliskolla kuin pohjoisella, mistä ne on hakattu suurimmaksi osaksi pois. c) Havumetsäilmastossa on talvella pysyvä lumipeite. d) Golf-virran ansiosta Euroopassa ei esiinny lainkaan tundrailmastoa. 21. a) Nykyinen jääkausiaika alkoi noin 2,5 miljoona vuotta sitten. b) Lukuisten jääkausiaikojen välillä maapallolla on ollut niitä pidempiä kokoaan jäättömiä kausia. c) Hitaasti kehittyvien jääkausiaikojen tärkeimpinä aiheuttajina pidetään litosfäärilaatta-liikkeiden mukana liikkuvia mantereita ja niihin liittyviä vuortenpoimutuksia. d) Runsas tulivuoritoiminta voi myös lämmittää ilmastoa. 22. a) Nykyisen jääkausiajan viimeisin jääkausi oli nimeltään Veiksel, jonka jälkeistä lämpökautta nyt elämme. b) Viime jääkaudella ilmasto oli kylmimmillään ja Veiksel jäätikkö laajimmillaan v. sitten, jonka jälkeen se alkoi sulaa suhteellisen nopeasti c) Nykyisen lämpökauden lämpimin vaihe oli noin vuotta sitten. d) Noin vuosien välillä vallitsi pikku jääkaudeksi kutsuttu, väliaikaisesti viileämpi kausi. 23 a) Suurimpana syynä viime vuosikymmenten ilmaston lämpenemiseen pidetään ilmakehän CO 2 :n määrää lisännyttä fossiilisten polttoaineiden polttoa. b) Otsonikerroksen oheneminen lisää maapalloa lämmittävän säteilyn pääsyä maapallolle. c) Ilmaston muutoksen edetessä on todettu metaania alkaneen vapautua ilmaan ikiroudan sulaessa soilta, mikä kiihdyttää lämpenemistä edelleen. d) Sekä meriveden lämpölaajeneminen että vuoristojäätiköiden sulaminen aiheuttavat merenpinnan nousua. 24. a) Tippukiviluolia syntyy helpoimmin kalkkikivikallioon. b) Mineraaleista kvartsi liukenee helpommin veteen kuin maasälpä. c) Kemiallista rapautumista esiintyy kaikkialla paitsi aavikoilla. d) Happamat sateet edistävät kemiallista rapautumista. 25. a) Lämpörapautuminen on kemiallisen rapautumisen yleisin muoto. b) Pakkasrapautuminen on fysikaalisen rapautumisen yleisin muoto, c) Suolakiderapautuminen on tavallista Saharassa. d) Kemiallinen rapautuminen on tehokasta Amazonin sademetsässä. 26. a) Suurin osa aavikoista on tuulen kasaamaa hiekkaa. b) Aavikoiden sienikalliot ovat tuulen kulutustyön tulosta. c) Aavikoiksi määritellään alueet, joilla sataa alle 400mm vuodessa. d) Aavikkomaannoksessa on tyypillistä etenkin kalsiumsuolojen nousu pintaan. 27. a) Kiinan lössi on peräisin aavikolta. b) Norjan vuonot ovat U-laaksoja. c) Maailman laajin delta on Amazonjoella. d) Jyrkimmät meanderit syntyvät nuorien poimuvuoristojen jokiin.

5 28. a) Drumliinit ovat jään reunan suuntaisia jään kasaamia moreeniharjanteita. b) Reunamuodostumien maalaji on pääasiassa moreenia. c) Harjut ovat syntyneet jään sulamisvaiheessa. d) V-laaksot ovat liikkuvan laaksojäätikön vuoristoon kuluttamia poikkikeikkaukseltaan V-kirjaimen muotoisia laaksoja. 29. a) Jään vetäydyttyä Suomesta yli puolet maamme pinta-alasta oli veden alla. b) Muinaisrannoilla esiintyy jääjärven aallokon huuhtomia rakkakivikoita. c) Jääkauden loppuvaiheessa tuuli kuljetti ja kasasi lössiä etenkin Pohjois-Karjalan vaaroille. d) Suomen suurin delta on Kokemäenjoen suulla. 30. a) Ruskomaa on subtrooppisten lehtimetsien maannos. b) Mustaamultaa esiintyy Pohjois-Amerikan preerioilla. c) Trooppisten sademetsien latosolimaannokselle on tyypillistä runsaan kasvillisuuden lahotessa syntyvä paksu multakerros. d) Podsoli on hapan ja vähäravinteinen maannos. 31. a) Litosfääri tarkoittaa samaa kuin kivikehä b) Hydrosfääri kehittyi ennen atmosfääriä c) Atmosfääri kehittyi ennen hydrosfääriä d) Hydrosfääri kehittyi jo noin 1.9 miljardia vuotta sitten 32. a) Elämän ensimmäiset, alkeelliset muodot kehittyivät merissä koska ultraviolettisäteily ei päässyt sinne b) Elämän ensimmäiset, alkeelliset muodot kehittyivät merissä heti otsonikerroksen muodostumisen jälkeen c) Elämän ensimmäiset, alkeelliset muodot kehittyivät merissä jo runsas vuotta sitten d) Elämän ensimmäiset, alkeelliset muodot kehittyivät merissä noin vuotta sitten 33. a) Ilmakehän happi (O 2 ) muodostui otsonin (O 3 ) hajotessa b) Ilmakehän otsoni (O 3 ) muodostui hapesta (O 2 ) c) Ammoniakki ja metaani hävisivät kaasukehästä kun ne kerrostuivat muodostaen nykyisiä fossiilisia polttoainevarantoja. d) Ammoniakki ja metaani hävisivät ilmakehästä mikä hidasti elämän kehitystä vuotta sitten 34. a) Ilmakehän kaasuista yleisin on happi b) Ilmakehän kaasuista yleisin on typpi c) Ilmakehässä oli aiemmin enemmän happea, mutta happea kului mm. raudan hapettumiseen d) Ilmakehässä on heliumia melkein yksi prosentti 35. a) Homosfäärin yläpuolella ilmakehän kaasut ovat kerroksittain painovoiman mukaisesti (kevyimmät ylinnä) b) Homosfäärin yläpuolella ilmakehän kaasut ovat kerroksittain maan pyörimisliikkeen aiheuttaman keskipakoisvoiman mukaisesti (kevyimmät sisempänä) c) Homosfäärin yläosan ja avaruuden raja on noin sadan kilometrin korkeudessa d) Homosfäärin yläosan ja avaruuden raja on vähittäinen

6 36. a) Lämpötila kasvaa Maan kuoren yläosassa alaspäin mentäessä noin kolme astetta kymmenellä kilometrillä b) Lämpötila kasvaa Maan kuoren yläosassa alaspäin mentäessä noin kolme astetta kilometrillä c) Lämpötila kasvaa Maan kuoren yläosassa alaspäin mentäessä noin kolme astetta sadalla metrillä d) Lämpötila kasvaa Maan kuoren yläosassa alaspäin mentäessä noin kolme astetta kymmenellä metrillä 37. a) Maapallo on jäähtynyt sillä litosfääri johtaa hyvin lämpöä Maan sisuksista avaruuteen b) Radioaktiivinen hajoaminen tuottaa Maan sisuksissa koko ajan lisää lämpöä joten Maan sisäosien lämpötila kasvaa jatkuvasti c) Osa Maan sisäosien lämmöstä saattaa olla peräisin Maan syntyajoilta saakka d) Maan keskustan lämpötilaksi on arvioitu noin 5000 C 38. a) Pitkittäiset P- eli primaariaallot ovat maanjäristysaaltoja b) Poikittaiset P- eli primääriaallot ovat maanjäristysaaltoja c) Sekundaariaallot eivät pysty etenemään nesteessä d) Primaariaallot eivät pysty etenemään nesteessä 39. a) Maan rakenteen jako kuoreen, vaippaan ja ytimeen perustuu fysikaalisiin eroihin b) Maan rakenteen jako kuoreen, vaippaan ja ytimeen perustuu kemiallisiin eroihin c) Maan rakenteen jako kuoreen, vaippaan ja ytimeen perustuu hyppäyksittäisiin lämpötilaeroihin d) Maan rakenteen jako kuoreen, vaippaan ja ytimeen perustuu aineen olomuotoeroihin 40. a) Mantereellisen kuoren kivilajeissa on merelliseen kuoreen verrattuna enemmän alumiinia b) Mantereellisen kuoren kivilajeissa on merelliseen kuoreen verrattuna enemmän magnesiumia c) Mantereellisen kuoren kivilajeissa on merelliseen kuoreen verrattuna vähemmän magnesiumia d) Mantereellisen kuoren kivilajeissa on merelliseen kuoreen verrattuna enemmän vaihtelua 41. a) Mantereellisen kuoren paksuus vaihtelee yleensä välillä km b) Mantereellisen kuoren paksuus vaihtelee yleensä välillä km c) Mantereellisen kuoren paksuus vaihtelee yleensä välillä km d) Mantereellisen litosfäärin paksuus vaihtelee yleensä välillä km 42. a) Maan vaipan toinen nimi on astenosfääri b) Astenosfääri on osittain sulassa tilassa c) Astenosfääri on yläosastaan kiinteä, mutta muuttuu alaspäin mentäessä lämpötilan noustessa osittain sulaksi d) Astenosfääri yltää lähes 7000 kilometrin syvyyteen 43. a) Maan ytimen on päätelty olevan suurimmalta osalta rautaa b) Maan ydin koostuu raudasta ja sinkistä c) Maan ytimen tiheys on melkein 5.5 d) Maan ydin on sisimmiltä osiltaan kiinteässä tilassa 44. a) Wegener totesi Maan pinnan koostuvan litosfäärilaatoista b) Wegener todisti ensimmäisenä että litosfäärilaatat kelluvat astenosfäärin päällä c) Wegener todisti ensimmäisenä että litosfäärilaatat liikkuvat toistensa suhteen d) Wegener ei keksinyt laattatektoniikkateoriaa

7 45. a) Litosfäärilaattojen liikenopeus on yleensä cm vuodessa b) Itämeren pohjan ikä on alle 200 miljoonaa vuotta c) Suomi sijaitsee Euraasian listosfäärilaatalla d) Suomea lähin syvänmeren hauta on Norjassa, Atlannin rannikolla 46. a) Syvänmeren haudat sijaitsevat merellisten laattojen erkanemisvyöhykkeillä b) Syvänmeren haudat sijaitsevat alityöntövyöhykkeillä c) Itä-Afrikan hautavajoama on esimerkki syvänmeren haudasta d) Punainen meri on esimerkki syvänmeren haudasta 47. a) Himalajalla törmää parhaillaan mantereellinen Euraasian laatta ja mantereellinen Intian laatta b) Himalajalla törmää parhaillaan mantereellinen Euraasian laatta ja merellinen Intian laatta c) Himalajan korkeus kasvaa edelleen vaikka vuoristo kuluukin pinnaltaan d) Himalajan vuoristosta löytyy entisiä meren pohjan sedimenttejä fossiileineen 48. a) Graniitti on magmakivilaji b) Graniitti on syväkivilaji c) Graniitti on laavakivilaji d) Graniitti muuttunut eli metamorfinen kivilaji 49. a) Vulkaaninen tuhka on itse asiassa pieniä kivihiukkasia b) Maahan satanut vulkaaninen tuhka muodostaa tuffiksi kutsutun kerrostuman c) Maahan satanut vulkaaninen tuhka muodostaa lahariksi kutsutun kerrostuman d) Vulkaaninen tuhka voi nousta jopa astenosfääriin saakka 50. a) Valtamerten keskiselänteiden vulkaaniset purkaukset tapahtuvat räjähdysmäisesti b) Valtamerten keskiselänteillä vulkaaniset purkaukset tapahtuvat aina syvällä meren pohjalla c) Valtamerten keskiselänteillä purkautuu jäykkäliikkeistä laavaa d) Valtamerten keskiselänteillä purkaukset ovat rakopurkaustyyppiä 51. a) Kerrostulivuoren nimi johtuu siitä, että se muodostuu vuorottelevista tuhka ja laavakerroksista b) Islannin tulivuoret ovat tyypillisiä kerrostulivuoria c) Islannin tulivuoret ovat tyypillisiä keilatulivuoria d) Italian Vesuvius on tyypillinen keilatulivuori 52. a) P- ja S-aallot lähtevät hyposentrumista b) P- ja S-aallot lähtevät episentrumista c) Maanjäristysaalloista eniten tuhoja aiheuttavat P-aallot d) Maanjäristysaalloista eniten tuhoja aiheuttavat S-aallot 53. a) Seismogrammit mittaavat kallioperän värähdyksiä b) Seismografit mittaavat kallioperän värähdyksiä c) Maanjäristyksen tapahtumapaikan määrittämiseen tarvitaan vähintään kolmen mittausaseman tiedot d) Maanjäristyksen tapahtumapaikan määrittämiseen tarvitaan vähintään neljän mittausaseman tiedot

8 54. a) Suomen kallioperä on pääasiassa prekambrista b) Suomen kallioperä on pääasiassa kambrista c) Suomen kallioperä on pääasiassa postkambrista d) Suomen kallioperä on pääasiassa sedimenttikivien peitossa 55. a) Fennoskandian kilpi ei ole koskaan ennen historiansa aikana ollut yhtä kaukana pohjoisessa kuin nykyisin b) Fennoskandian kilpi on vaeltanut historiansa ajan keskimäärin noin parin metrin vuosivauhtia c) Fennoskandian kilpi liikkuu tällä hetkellä kohti lounasta d) Fennoskandian kilpi liikkuu tällä hetkellä kohti koillista 56. a) Maan kuoressa on enemmän piitä kuin alumiinia b) Maan kuoressa on enemmän happea kuin piitä c) Maan kuoren massasta melkein puolet on happea d) Maan kuoren massasta noin kolme neljäsosaa on happea ja piitä 57. a) Litosfäärilaatat liikkuvat virtaamaan kykenevän manttelin päällä b) Litosfäärilaatat liikkuvat virtaamaan kykenevän astenosfäärin päällä c) Mantereet liikkuvat virtaamaan kykenevän manttelin päällä d) Mantereet liikkuvat virtaamaan kykenevän astenosfäärin päällä 58. a) Pangaia-manner oli olemassa noin 200 miljoonaa vuotta sitten b) Pangaia-mantereen hajoamisessa syntyi merivedellä täyttynyt repeämä - nykyinen Atlantti c) Pangaia-mantereen hajoamisen syynä olivat astenosfäärin konvektiovirtaukset d) Pangaia-mantereen hajoamisen syynä olivat meteoriitti-iskut 59. a) Kilpialueiksi kutsutaan loivapiirteisiä basalttisia laavatasankoja b) Kilpialueiksi kutsutaan alueita joilla peruskallio yltää kallioperän pintaan saakka c) Kilpialueiksi kutsutaan alueita joilla basalttiset laavatasangot eivät ole sedimenttien peitossa d) Kilpialueiksi kutsutaan alueita joilla peruskallio ei ole merten peitossa 60. a) Metamorfisia kivilajeja voi syntyä magmakivilajeista b) Metamorfisia kivilajeja voi syntyä sedimenttikivilajeista c) Metamorfiset kivilajit ovat ns. lopullisia eli ne eivät voi enää rapautua d) Metamorfiset kivilajit ovat ns. lopullisia eli ne eivät voi enää sulaa