Purjelennon Teoriakurssi Sääoppi, osa 2 Veli-Matti Karppinen, VLK

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Purjelennon Teoriakurssi 2014. Sääoppi, osa 2 Veli-Matti Karppinen, VLK"

Transkriptio

1 Purjelennon Teoriakurssi 2014, osa 2 Veli-Matti Karppinen, VLK

2 Pilvityypit

3 Purjelentäjän pilvet Cumulus, kumpupilvi Teräväreunainen kumpupilvi kertoo noston olemassaolosta Noston ollessa hiipumassa ja loppumassa, pilvi muuttuu reunoiltaan epämääräiseksi Cumulonimbus, ukkospilvi Vältä! Ukkospilvessä on nopeasti kehittyviä kuuroja, rakeita, jäätämistä, salamointia Läheisyys aiheuttaa puuskaisuutta, pintatuulen äkkinäisiä muutoksia; voimakas nouseva virtaus voi imeä koneen pilveen Voimakkaat nousevat/laskevat (jopa 30 m/s...) voivat rikkoa koneen Ukkosen edistymistä voi aavistaa, jos kumpupilvet alkavat jo aikaisin aamulla kasvaa huomattavan korkeiksi ( myrskynkoukku Cirrus (jalaspilvi, Lämpimän rintaman saapumisen tunnistaa Cirrus-pilvistä => pilvikatto ja todennäköisesti myös sateet saapuvat 24 h sisällä Cirrostratus Myös lämpimän rintaman saapumiseen liittyvää. Varjostaa tehokkaasti aurinkoa tappaen termiikin Altocumulus Lenticularis, mantelipilvi Kertoo aaltovirtauksen paikan

4 Sade, nimitykset lentosäähavainnoissa Tihkusade (Drizzle): koostuu pienistä vesipisaroista ja heikentää näkyvyyttä voimakkaasti Vesisade (Rain): muodostuu 0,5 mm suuremmista vesipisaroista Jäätävä sade (Freezing rain): alijäähtyneet vesipisarat jäätyvät kohdatessaan kiinteän pinnan Lumisade (Snow): jääkiteiden muodostamaa sadetta Räntäsade (Rain and snow mixed): vettä ja kosteaa lunta Rakeet (Hail): 5-50 mm kokoisia kuuropilvestä satavia kiteitä Lumirakeet (Snow grains): pieniä läpinäkymättömiä jääkiteitä

5 Ukkostyypit Orografinen ukkonen Syntyy labiilin ilmamassan noustessa ylöspäin esimerkiksi vuoriston pakottamana Rintamaukkonen Syntyy rintaman reunaan mekaniisen noston aiheuttamana: pohjoinen kylmä kohtaa eteläisen lämpimän ja kostean. Peittää km alueen jopa satojen kilometrien leveydeltä rintaman reunassa. Ilmamassaukkonen (lämpöukkonen, polaariukkonen): Riskit! Syntyy labiilissa ilmamassassa kumpupilven kasvaessa esteettä korkeaksi Esiintyy paikallisina ukkospilvinä ympäristöään lämpimämmillä alueilla Voimakkaimmillaan iltapäivällä ja alkuillasta, hajoaa auringon laskiessa

6 Ukkospilven elinkaari Kasvuvaihe: Ukkospilvi kasvaa kumpupilvestä. Alkuvaiheessa pilven sisällä oleva nouseva ilmavirtaus on voimakas ja keskeltä laminaarinen. Reuna-alueet ovat yleensä turbulenttisiä. Alaosassa vesipisaroita, nollarajan yläpuolella lunta Kypsyysvaihe: Ukkospilvi tulee kypsyysvaiheeseen pilven alkaessa sataa. Tällöin pilven sisällä on voimakkaita nousevia (keskellä) ja laskevia (laidoilla) ilmavirtauksia. Sateena poistuva vesi aiheuttaa erittäin voimakkaan laskevan ilmavirtauksen. Vettä, rakeita, lunta, salamoita,... Hajoamisvaihe: Kaikki ilmavirtaukset pilvessä suuntautuvat alaspäin Pilvi sataa itsensä tyhjäksi Sateen heikentyessä loppuu myös salamointi

7 Jäätyminen Erityisesti riski kun ilma on riittävän kosteaa ja lämpötila on nollan seudussa Alijäähtynyt vesi jäätyy pintoihin, esimerkiksi siiven etureunaan ja pyrstöön Pienistä pisaroista rosojäätä ja suurista pisaroista silojäätä Ylemmistä kerroksista alas kosteaan ilmaan laskeuduttaessa saattaa pintoihin muodostua kuuraa Jäätymistä esiintyy usein lämpimän ja kylmän ilmamassan rajapinnassa Vaikutuksia: Pitotputken ja/tai staattisen paineen aukkojen jäätyessä mittariston toiminta häiriintyy Ohjainpinnat voivat juuttua jään vaikutuksesta Siiven jäätyminen heikentää suorituskykyä ja kasvattaa sakkausnopeutta Vakaimien jäätyminen heikentää ohjattavuutta Moottorikoneessa kaasuttimen jäätyminen sammuttaa moottorin => käytettävä imuilman esilämmitystä Potkurin jäätyminen heikentää vetokykyä

8 Tuuli Suunta nähdään lentokentällä tuulipussista ja kuullaan radiolla asteina astetta. Tuulen suunta on suunta, josta tuuli puhaltaa. Voimakkuus ilmoitetaan ilmailussa solmuina (kts), yleisissä säätiedotuksissa m/s. Aiheutuu lämpö/paine-erojen tasaantumisesta ( päiväntasaaja vs. napa-alueet, paikalliset lämpötilaerot ) Tuuleen vaikuttavat Painovoima, painegradienttivoima, coriolisvoima, keskeisvoima ja kitka Periaatteessa ilma virtaa korkeapaineesta matalapaineeseen. Maapallon pyörimisliikkeestä aiheutuva Coriolisvoima kääntää kuitenkin tuulen isobaarien suuntaiseksi Matalapaineen ympäri vastapäivään Korkeapaineen ympäri myötäpäivään

9 Paikalliset tuulet Tuuligradientti Merituuli Maatuuli Maanpinnan kitka pienenee korkeuden kasvaessa => tuulen nopeus kasvaa ylhäällä ( myötäpäivään ) Coriolisvoima kääntää ylhäällä tuulta n. 20 astetta oikealle Tuuligradientti vaikuttaa voimakkaimmin maanpinnan läheisyydessä, 5-50 m Maasto vaikuttaa gradienttiin, esimerkiksi metsän reuna aiheuttaa pyörteisyyttä Aurinko lämmittää aamupäivällä maanpintaa, jolloin ilma lämpenee ja nousee ylös <= mereltä virtaa korvaavaa ilmaa, joka estää termiikin synnyn Alkaa n aikaan, loppuu yleensä n aikaan Estää termiikin synnyn mantereella jopa km leveydeltä, myös suurten järvien yhteydessä Merituulirintamassa kuitenkin usein hyvää nostoa! Vastaava käänteinen ilmiö illalla mereen varastoituneen lämmön aiheuttaessa siellä ilman nousemisen

10 Ilmamassat, lämmin rintama Ilmamassojen tyypit: ( kuiva ) merellinen (kostea) / mantereellinen ( lämmin ) Polaari-ilma (kylmä) / Trooppinen ilma ( liikkuessaankin Ilmamassa on konservatiivinen (säilyttää ominaisuutensa Lämmin rintama Lämmin ilma työntyy ylhäältä alkaen kylmemmän ilman päälle Ilmanpaine laskee, purjelentokeli loppuu, sade alkaa Pilvet saapuvat: 1. cirrus, 2. altostratus & -cumulus, 3. nimbostratus & stratus Rintaman jälkeen stratocumulus ja stratus, heikko näkyväisyys Rintama-alueen leveys useita satoja kilometrejä, nopeus km/h Lämpimän rintaman yhteydessä korkealla esiintyy joskus suihkuvirtauksia (JET) ja tuulet ovat silloin kovia matalammallakin

11 Kylmä rintama Kylmä ilma tunkeutuu kiilana lämpimän alle ja pakottaa sen nousemaan ylös => syntyy kapea korkeiden pilvien vyöhyke Rintaman etureunassa ja sen jälkeen saattaa esiintyä ukkosia Rintama etenee nopeasti, km/h ja sää kirkastuu nopeasti sen jälkeen muutamassa tunnissa Rintaman jälkeen yleensä hyvää purjelentokeliä kumpupilvineen, ellei ilmamassa ole kovin kostea Hidasliikkeinen kylmä rintama muistuttaa takaperin liikkuvaa lämmintä rintamaa, kaikenlaisia pilviä,kuurosateita ja suihkuvirtauksen aiheuttamia kovia puuskaisia tuulia Okluusiorintama on kylmän ja lämpimän sekoitus, todella surkeaa keliä

12 Painekuviot Korkeapaine syntyy auringon lämmittäessä laajaa aluetta kuivassa ilmamassassa Tuuli on yleensä tyyntä tai heikkoa ( blocking-high Korkeapaine usein säilyy paikallaan pitkiä aikoja (ns. Korkeapaine pyrkii tasoittumaan matalapaineeseen, mitä tiheämmässä painekäyriä on, sitä kovemmat käyrien suuntaiset tuulet. Aaltohäiriö, sykloni polaaririntamassa: Lämmin rintama kiertyy vasemman päänsä ympäri vastapäivään, sen perään muodostuu kylmä rintama Kylmä rintama etenee nopeammin ja sen saavuttaessa lämpimän, muodostuu okluusiorintama. Tämä lopulta tasoittuu ja häiriö katoaa Sateet ovat voimakkaimpia häiriön keskustassa (matalapaineen keskus) ja heikompia laidoilla

13 Sääkartat ja lentosääennusteet Lentosääasemat laativat: TAF (Terminal Area Forecast) = sääennuste lentopaikan läheisyyteen max vuorokaudeksi, teksti-tv sivu 429 METAR (MEteo Terminal Area Report) = lentopaikan sen hetkinen sää, teksti-tv sivu 428 GAFOR (General Area Forecast) = alue-ennuste (n. länsi-, itä-, pohjois-suomi), teksti-tv sivu 429 (TAFfin ( jälkeen SWC-kartta (Significant Weather Chart) = merkittävät sääilmiöt Suomen/Skandinavian alueella. Rintamat, tuulet eri korkeuksilla, turbulenssi, pilvisyys Saatavissa myös Ilmailuhallinnon WWW-sivuilta: tunnus ja salasana saatavissa lentoaseman briefingistä. Myös WAP-versio mobiililaitteille ( sääpalveluasemat ) Lentoasemien meteoista METAR myös puhelimella lentoaseman ATIS-sanomana radiolla tai puhelimitse Muita ennusteita: ilmatieteenlaitoksen yleinen sääennuste Forecan yleinen ennuste Purjelentosääennuste Suomeen maailmanlaajuiset luotauskäyrät

14 Lentosääsanomien tulkinta METAR Vaasa illalla (TAF käyttää samanlaista koodia): EFVA Z 16002KT 9999 OVC007 M01/M02 Q1010= EFVA = Lentopaikan tunnus, EuropeFinlandVAasa ( UTC-aika ) Z = Havaintojen ajankohta 20. päivä kello 18:20 Zulu ( KT ) 16002KT = tuulen suunta 160 astetta, nopeus 02 solmua 9999 = näkyvyys yli 10 km OVC007 = pilvet overcast 700 jalkaa M01/M02 = lämpötila -1 astetta C, kastepiste -2 astetta C (? perusteella (Mikä olisi pilven alaraja tämän Q1010 = QNH 1010 hpa = = loppumerkki Käytetty koodi löytyy Ilmailun Sääpalvelu esitteestä VLK:n kotisivulla METAR-tulkki: alavalikosta Metarit

15 SWC-kartta

Purjelennon Teoriakurssi 2014. Sääoppi, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK

Purjelennon Teoriakurssi 2014. Sääoppi, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK Purjelennon Teoriakurssi 2014, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK Tavoitteena Ymmärtää ilmakehässä tapahtuvia, lentämiseen vaikuttavia ilmiöitä Saada kuva siitä, miten sääennusteet kuvaavat todellista säätä

Lisätiedot

050 Ilmailusää SWC kartta ja sääilmiöt

050 Ilmailusää SWC kartta ja sääilmiöt 050 Ilmailusää SWC kartta ja sääilmiöt Mirjam Intke Lennonopettajien kertauskoulutus 31.03.2016 NSWC Pohjoismainen merkitsevän sään kartta, Tukholman SMHI tai Helsingin IL tekemä Yhdistelmä kartta ala-,

Lisätiedot

Lentosääoppia harrasteilmailijoille

Lentosääoppia harrasteilmailijoille Lentosääoppia harrasteilmailijoille Sääoppimateriaalin sisältö Alkusanat Sääoppia lyhyesti Suomen sää ja ilmasto Johdanto lentosäähän Lentosäähavainnot Lentosääennusteet Lentosäävaroitukset ja muut sanomat

Lisätiedot

SWC kartta http://www.fmi.fi/tuotteet/liikenne_2.html Linkistä kattavat tiedot Ilmatieteenlaitoksen palveluista ilmailulle.

SWC kartta http://www.fmi.fi/tuotteet/liikenne_2.html Linkistä kattavat tiedot Ilmatieteenlaitoksen palveluista ilmailulle. Matkalento Kun laskeudut peltoon ilmoittaudut isännälle ( emännälle ;) kysyen mahdollista korvausta sotkemasi viljan suhteen, kysytään sinulta loppuiko tuuli?. Olet tietenkin valmis vastaamaan kohteliaasti

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

DEE Tuulivoiman perusteet

DEE Tuulivoiman perusteet DEE-53020 Tuulivoiman perusteet Aihepiiri 2 Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

Säätilanteiden vaihtelut muodostavat suurimmat potentiaaliset riskit lentäjille. Kelvotonta säätä on aina pidettävä lentämisen esteenä.

Säätilanteiden vaihtelut muodostavat suurimmat potentiaaliset riskit lentäjille. Kelvotonta säätä on aina pidettävä lentämisen esteenä. Sääoppi 1. luennot 18.3.2008 1 SÄÄOPPI JOHDANTO Säätilanteiden vaihtelut muodostavat suurimmat potentiaaliset riskit lentäjille. Kelvotonta säätä on aina pidettävä lentämisen esteenä. Tavoitteet: - oppia

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET Tuuli on ilman liikettä suhteessa maapallon pyörimisliikkeeseen.

Lisätiedot

Mitä pilvet kertovat. Harri Hohti. Valokuvat Harri Hohti ja Jarmo Koistinen Muut kuvat kirjasta Ilmakehä, sää ja ilmasto (Ursa)

Mitä pilvet kertovat. Harri Hohti. Valokuvat Harri Hohti ja Jarmo Koistinen Muut kuvat kirjasta Ilmakehä, sää ja ilmasto (Ursa) Mitä pilvet kertovat Harri Hohti Valokuvat Harri Hohti ja Jarmo Koistinen Muut kuvat kirjasta Ilmakehä, sää ja ilmasto (Ursa) 26.03.07 OHJELMA Pilvien luokittelu Suuret sääjärjestelmät matalapaineet ja

Lisätiedot

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,

Lisätiedot

Ilmakehän rakenne. Auringon vaikutus Lämpötilat Nosteen synty Sääkartat Vaaranpaikat

Ilmakehän rakenne. Auringon vaikutus Lämpötilat Nosteen synty Sääkartat Vaaranpaikat Ilmakehän rakenne Auringon vaikutus Lämpötilat Nosteen synty Sääkartat Vaaranpaikat 1. Troposfääri: noin 10 km korkeuteen maanpinnasta. +27 asteesta 60 asteeseen.tropopaussiin joka on 10 12 km korkeudessa,

Lisätiedot

Nordic SWC käyttäjän opas

Nordic SWC käyttäjän opas Nordic SWC käyttäjän opas Yleistä Pohjoismainen merkitsevän sään kartta, NSWC, on kuvamuotoinen lentosäätuote joka kattaa alueen Pohjanmereltä Koillis-Venäjälle itä-länsisuunnassa ja Jäämereltä Puolaan

Lisätiedot

Mistä on kyse? Pilvien luokittelu satelliittikuvissa. Sisältö. Satelliittikartoitus. Rami Rautkorpi 25.1.2006. Satelliittikartoitus

Mistä on kyse? Pilvien luokittelu satelliittikuvissa. Sisältö. Satelliittikartoitus. Rami Rautkorpi 25.1.2006. Satelliittikartoitus Pilvien luokittelu satelliittikuvissa Mistä on kyse? Rami Rautkorpi 25.1.2006 25.1.2006 Pilvien luokittelu satelliittikuvissa 2 Sisältö Satelliittikartoitus Satelliittikartoitus Pilvien luokittelu Ensimmäinen

Lisätiedot

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050 SÄÄOPPI 050 1 1 Troposfäärissä ICAO:n standardi-ilmakehän (ISA) mukaan: Ilmanpaine merenpinnan tasolla on 1225g/m3, lämpötila on 15 C ja lämpötila laske 2 C / 1000ft 36.090ft:n korkeuteen asti. Ilmanpaine

Lisätiedot

6 Sääoppi. 6.A Ilmakehä 6.A.1 ILMAKEHÄ 6.A.2 ILMAKEHÄN KEMIALLI- NEN KOOSTUMUS. Kuva 3-61

6 Sääoppi. 6.A Ilmakehä 6.A.1 ILMAKEHÄ 6.A.2 ILMAKEHÄN KEMIALLI- NEN KOOSTUMUS. Kuva 3-61 sivu 271 6 Sääoppi 6.A Ilmakehä Ihmiset ovat kautta aikojen olleet kiinnostuneita omasta ympäristöstään. Vähitellen olemme kyenneet voittamaan esteet, jotka ovat rajoittaneet liikkumistamme maalla, merellä,

Lisätiedot

Nordic SWC käyttäjän opas

Nordic SWC käyttäjän opas Nordic SWC käyttäjän opas Yleistä Pohjoismainen merkitsevän sään kartta, NSWC, on kuvamuotoinen lentosäätuote joka kattaa alueen Pohjanmereltä Koillis-Venäjälle itä-länsisuunnassa ja Jäämereltä Puolaan

Lisätiedot

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050 SÄÄOPPI 050 1 1 Troposfäärissä ICAO:n standardi-ilmakehän (ISA) mukaan: Ilmanpaine merenpinnan tasolla on 1013,25 hpa, lämpötila on 15 C ja lämpötila laskee 2 C / 1000ft, kunnes saavuttaa lämpötilan -65,6

Lisätiedot

EGAST Component of ESSI. European General Aviation Safety Team

EGAST Component of ESSI. European General Aviation Safety Team EGAST Component of ESSI European General Aviation Safety Team SÄÄN ennakoiminen YLEISILMAILUN LENTÄJILLE TURVALLISUUSESITE GA 3 2 >> Sään ennakoiminen Yleisilmailun etenemissuunnitelma...kohti yksinkertaisempaa,

Lisätiedot

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen.

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. -pienentää maanpinnalle (ja siitä valuntaan joutuvaa) saapuvaa sademäärää -riippuu latvuston kokonaispinta-alasta

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,

Lisätiedot

Ajankohtaisia lentosääasioita Ilmatieteen laitokselta. Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat

Ajankohtaisia lentosääasioita Ilmatieteen laitokselta. Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat Ajankohtaisia lentosääasioita Ilmatieteen laitokselta Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat 19.11.2013 Lentosäätuotannosta yleisesti Havainnot (METAR, MET

Lisätiedot

SIL PPL Lentäjän käsikirja

SIL PPL Lentäjän käsikirja SIL PPL Lentäjän käsikirja Versio 1/2001 Tässä kirjassa olevaa kartta, yms. aineistoa ei saa käyttää lennonsuunnitteluun. Käytä operatiiviseen lentotoimintaan virallisista lähteistä saatuja ajantasalla

Lisätiedot

VauhtiSeminaari. 1 Purjehtijan sääoppi. Miten tuulet syntyvat

VauhtiSeminaari. 1 Purjehtijan sääoppi. Miten tuulet syntyvat 1 Purjehtijan sääoppi Asiantuntijana Martin Gahmberg Purjehtijan tulee hallita sääopin perusteet. Perhepurjehtijalle meteorologian tuntemus on turvallisuus- ja mukavuustekijä. Kilpapurjehtijalle ja varsinkin

Lisätiedot

7.4 Alustan lämpötilaerot

7.4 Alustan lämpötilaerot 7.4 Alustan lämpötilaerot Merituulet: Heikko perusvirtaus (Vg < 7 m/s) Hyvin sekoittuneen lämpimän maan päältä virtaa ilmaa merelle, ilma nousee meren neutraalin, viileämmän ilman päälle. Pinnassa virtaakin

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmanpaine Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat ILMANPAINE (1/2)

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmanpaine Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat ILMANPAINE (1/2) SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmanpaine Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 ILMANPAINE (1/2) Ilma kohdistaa voiman kaikkiin kappaleisiin, joiden kanssa

Lisätiedot

SIL PPL Oppilaan tehtäväkirja, vastaukset sivu 1. SIL PPL Lento-oppilaan tehtäväkirjan vastaukset

SIL PPL Oppilaan tehtäväkirja, vastaukset sivu 1. SIL PPL Lento-oppilaan tehtäväkirjan vastaukset SIL PPL Oppilaan tehtäväkirja, vastaukset sivu 1 SIL PPL Lento-oppilaan tehtäväkirjan vastaukset SIL PPL Oppilaan tehtäväkirja, vastaukset sivu 2 OPETUSJAKSO 1 - moduuli A Vastaukset 1) Ilmailulaitos 2)

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,

Lisätiedot

Lentokoneen vaurioituminen lentoonlähdössä Räyskälän lentopaikalla

Lentokoneen vaurioituminen lentoonlähdössä Räyskälän lentopaikalla Tutkintaselostus D7/2008L Lentokoneen vaurioituminen lentoonlähdössä Räyskälän lentopaikalla 14.8.2008 OH-SDZ M.S. 880B Rallye Club Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13)

Lisätiedot

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN

Lisätiedot

Avainsanat: Korkeapaine, matalapaine, tuuli, tuulijärjestelmät, tuulen synty. Välineet: Videotykki, PowerPoint-esitys, karttamoniste, tehtävämoniste

Avainsanat: Korkeapaine, matalapaine, tuuli, tuulijärjestelmät, tuulen synty. Välineet: Videotykki, PowerPoint-esitys, karttamoniste, tehtävämoniste ikko iuttu OuLUA, sivu 1 TUULI Avainsanat: orkeapaine, matalapaine, tuuli, tuulijärjestelmät, tuulen synty Luokkataso: Lukio Välineet: Videotykki, PowerPoint-esitys, karttamoniste, tehtävämoniste Tavoitteet:

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN!

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN! TEKSTIOSA 4.11.2005 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue huolellisesti artikkeli "Saako salama potkua avaruudesta?". Lukuaikaa on 20

Lisätiedot

SMG 4500 Tuulivoima. Luentotiivistelmät

SMG 4500 Tuulivoima. Luentotiivistelmät SMG 4500 Tuulivoima Luentotiivistelmät Kurssi ei valitettavasti seuraa yksittäistä oppikirjaa. Prujua ei ole. Rikkaat voivat hankkia kirjan Mukund R. Patel: Wind and Solar Power Systems Tentti perustuu

Lisätiedot

ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2006 FEBRUARI. Talvista ja vähäsateista Jäätävät sateet Jäätalvi 2006. Kuva: Riku Lumiaro

ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2006 FEBRUARI. Talvista ja vähäsateista Jäätävät sateet Jäätalvi 2006. Kuva: Riku Lumiaro ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2006 FEBRUARI Talvista ja vähäsateista Jäätävät sateet Jäätalvi 2006 Kuva: Riku Lumiaro Ilmastokatsaus 2/2006 Klimatologisk översikt februari 2006 Sisältö Ilmastokatsaus 11. vuosikerta

Lisätiedot

Hydrologia L4 Sadanta

Hydrologia L4 Sadanta Hydrologia L4 Sadanta Sateen synty: ilmapaketin viileneminen Kuiva-adiabaattinen jäähtyminen 1 0 C/ 100 m Tiivistymiskorkeuden jälkeen enää n. 0.5 0 C/ 100 m, koska tiivistyminen tai härmistyminen vapauttaa

Lisätiedot

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa HAIHDUNTA Haihtuminen on tapahtuma, missä nestemäinen tai kiinteä vesi muuttuu kaasumaiseen olotilaan vesihöyryksi. Haihtumisen määrä ilmaistaan suureen haihdunta (mm/aika) avulla Haihtumista voi luonnossa

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Purjelento Purjelento on monien mielestä puhtainta ja aidointa lentämistä. Elämys on kun kone pysyy ilmassa omien taitojen avulla nostavissa ilmavirtauksissa, aurinkoenergiaa

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Johtopäätös: Veneilijän on sopeutettava toimintansa sään mukaan.

Johtopäätös: Veneilijän on sopeutettava toimintansa sään mukaan. J. Saviranta Sääkurssi 30.10.2004 sivu 1 Veneilijän sääkurssi Kurssin lähtökohta Aksiooma: Veneilijä ei voi vaikuttaa säähän. Kaupungin kerrostalossa asuva ja sisätöissä oleva ihminen saattaa elää harhaluulossa,

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 21.4.2017 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,

Lisätiedot

PELASTUSKOIRA - ilmavirtausten perusteet

PELASTUSKOIRA - ilmavirtausten perusteet PELASTUSKOIRA - ilmavirtausten perusteet TUULEN JA ILMAVIRTAUKSEN VAIKUTUS ETSINTÄTAKTIIKOIHIN Tyynellä ilmalla hajupartikkelit jäävät leijumaan pilveksi uhrin ympärille. Mitä kauemmin uhri on paikoillaan

Lisätiedot

Sään ennustamisesta ja ennusteiden epävarmuuksista. Ennuste kesälle 2014. Anssi Vähämäki Ryhmäpäällikkö Sääpalvelut Ilmatieteen laitos

Sään ennustamisesta ja ennusteiden epävarmuuksista. Ennuste kesälle 2014. Anssi Vähämäki Ryhmäpäällikkö Sääpalvelut Ilmatieteen laitos Sään ennustamisesta ja ennusteiden epävarmuuksista Ennuste kesälle 2014 Anssi Vähämäki Ryhmäpäällikkö Sääpalvelut Ilmatieteen laitos 22.5.2014 Säätiedoissa tulisi ottaa huomioon paikalliset lumitykit,

Lisätiedot

Ella-Maria Kyrö. Fysiikan täydennyskoulutuskurssi , Kumpula. kuvan E.-M. Kyrö

Ella-Maria Kyrö. Fysiikan täydennyskoulutuskurssi , Kumpula. kuvan E.-M. Kyrö Ella-Maria Kyrö Fysiikan täydennyskoulutuskurssi 2012 4.6.-8.6., Kumpula kuvan E.-M. Kyrö kuvan E.-M. Kyrö Meteorologian historiaa maailmalla 300 ekr: Sateen mittaus Intiassa (verotus) 350 ekr: Aristoteles:

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

Lento-onnettomuus Räyskälän lentopaikalla 24.8.2009

Lento-onnettomuus Räyskälän lentopaikalla 24.8.2009 Tutkintaselostus D7/2009L Lento-onnettomuus Räyskälän lentopaikalla 24.8.2009 OH-PDW Piper PA-25-235 Pawnee mod. OH-959 Rollanden-Schneider LS 1-f Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen

Lisätiedot

Testbed-havaintojen hyödyntäminen ilmanlaadun ennustamisessa. Minna Rantamäki TUR/Viranomaisyhteistyö ILA/Ilmanlaadun mallimenetelmät

Testbed-havaintojen hyödyntäminen ilmanlaadun ennustamisessa. Minna Rantamäki TUR/Viranomaisyhteistyö ILA/Ilmanlaadun mallimenetelmät Testbed-havaintojen hyödyntäminen ilmanlaadun ennustamisessa Minna Rantamäki TUR/Viranomaisyhteistyö ILA/Ilmanlaadun mallimenetelmät Tiheän mittausverkon hyödyt ilmanlaadun ennustamisessa Merkittävästi

Lisätiedot

ILMAILUTIEDOTUS. Normi poistettu ilmailumääräysjärjestelmästä 1.1.2003

ILMAILUTIEDOTUS. Normi poistettu ilmailumääräysjärjestelmästä 1.1.2003 I L M A I L U L A I T O S CIVIL AVIATION ADMINISTR ATION LENTOTURVALLISUUSHALLINTO F LI GH T SA T A U T O I T FI F E Y N L AN H R Y D ILMAILUTIEDOTUS ADVISORY CIRCULAR PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

ILMAILUN SÄÄPALVELU Edition 11/10

ILMAILUN SÄÄPALVELU Edition 11/10 ILMAILUN SÄÄPALVELU Edition /0 LENTOSÄÄ, puhelinnumerot ja lentosäälähetykset AD MET-briefing ATIS MHz ATIS puhelin TWR/AFIS RWY AD ELEV ft EFET 0-0. 0-0.0 0-00 EFHA 0990.00.900 0-9 EFHF 09-0.00 09-0.0

Lisätiedot

TUTKINTASELOSTUS LENTOKONEILLE OH-KOG JA OH-CVE OULUN LÄHESTYMISALUEELLA 4.6.1996 SATTUNEESTA VAARATILANTEESTA. N:o C 7/1996 L

TUTKINTASELOSTUS LENTOKONEILLE OH-KOG JA OH-CVE OULUN LÄHESTYMISALUEELLA 4.6.1996 SATTUNEESTA VAARATILANTEESTA. N:o C 7/1996 L ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS Kasarmikatu 44 PL 1 00131 HELSINKI Puh. 09-18251, telefax 09-1825 7811 TUTKINTASELOSTUS LENTOKONEILLE OH-KOG JA OH-CVE OULUN LÄHESTYMISALUEELLA 4.6.1996 SATTUNEESTA VAARATILANTEESTA

Lisätiedot

Synoptinen analyysi. Meteorologi Vesa Nietosvaara Ilmatieteen laitos. HydMet, 1.-2.4.2005 1/20

Synoptinen analyysi. Meteorologi Vesa Nietosvaara Ilmatieteen laitos. HydMet, 1.-2.4.2005 1/20 Synoptinen analyysi Meteorologi Vesa Nietosvaara Ilmatieteen laitos HydMet, 1.-2.4.2005 1/20 Synoptinen meteorologia = synoptiikka "synopsis : juoniseloste, synopsis, synteesi, tiivistelmä. Synoptinen

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 12.12.2008 tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 12.12.2008 tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 12.12.2008 tutkinnon ratkaisut Tehtävät on ratkaistu Microsoft PowerPoint ohjelmalla. Karttakuvat ovat skannattuja kuvia harjoitusmerikartasta

Lisätiedot

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

1. Lähes neutraali rajakerros. 2. Epästabiili rajakerros. 3. Stabiili rajakerros

1. Lähes neutraali rajakerros. 2. Epästabiili rajakerros. 3. Stabiili rajakerros 1. Lähes neutraali rajakerros 2. Epästabiili rajakerros 3. Stabiili rajakerros Lähes neutraali rajakerros Pintakerroksessa logaritminen tuuliprofiili Ekman-kerroksessa spiraali Pyörteiden koko l k z Vaihtokerroin

Lisätiedot

Teräsrakenteiden maanjäristysmitoitus

Teräsrakenteiden maanjäristysmitoitus Teräsrakenteiden maanjäristysmitoitus Teräsrakenteiden T&K-päivät Helsinki 28. 29.5.2013 Jussi Jalkanen, Jyri Tuori ja Erkki Hömmö Sisältö 1. Maanjäristyksistä 2. Seismisten kuormien suuruus ja kiihtyvyysspektri

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinto 14.12.2012

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinto 14.12.2012 Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinto 14.12.2012 Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi, kiinteä

Lisätiedot

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät Viitteet 000067 - Fi ASENNUS ohje inteo Soliris Sensor RTS Soliris Sensor RTS on aurinko- & tuulianturi aurinko- & tuuliautomatiikalla varustettuihin Somfy Altus RTS- ja Orea RTS -moottoreihin. Moottorit

Lisätiedot

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 24.4.2015 tutkinnon ratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm. pääkompassi,

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 03 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteien osasto Tuulen nopeuen ja suunnan mittaaminen Tuuli on vektorisuure, jolla on siis nopeus ja suunta Yleensä tuulella tarkoitetaan

Lisätiedot

Kuumailmapallon vauriolento Porvoossa 5.6.1998

Kuumailmapallon vauriolento Porvoossa 5.6.1998 Tutkintaselostus C 13/1998 L OH-GSM, Linstrand A-120 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden ja sen vaaratilanteen tutkinnan tarkoituksena

Lisätiedot

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015 Seuraavassa on kolmekymmentä kysymystä, joista jokainen sisältää neljä väittämää. Tehtävänäsi on määritellä se, mitkä kunkin kysymyksen neljästä väittämästä ovat tosia ja mitkä ovat epätosia. Kustakin

Lisätiedot

TUULIVOIMA; KEHITYS, INVESTOINNIT JA TYÖLLISYYS SUOMESSA

TUULIVOIMA; KEHITYS, INVESTOINNIT JA TYÖLLISYYS SUOMESSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma Juha-Pekka Niemi TUULIVOIMA; KEHITYS, INVESTOINNIT JA TYÖLLISYYS SUOMESSA Työn tarkastajat: Työn ohjaaja: Professori

Lisätiedot

ILMAILUTIEDOTUS. Normi poistettu ilmailumääräysjärjestelmästä

ILMAILUTIEDOTUS. Normi poistettu ilmailumääräysjärjestelmästä I L M A I L U L A I T O S CIVIL AVIATION ADMINISTR ATION LENTOTURVALLISUUSHALLINTO F LI GH T SA T A U T O I T FI F E Y N L AN H R Y D ILMAILUTIEDOTUS ADVISORY CIRCULAR PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel.

Lisätiedot

Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015

Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015 Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015 2 Mistä kaikki oikein alkoi? Liikenneturvan toimitusjohtaja Valde Mikkonen ehdotti Ilmatieteen laitokselle ja Tielaitokselle kelitiedottamisen kehittämistä

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 15.12.2006 tutkinnon ratkaisut Tehtävät on ratkaistu Microsoft PowerPoint ohjelmalla. Karttakuvat ovat skannattuja kuvia harjoitusmerikartasta

Lisätiedot

Heijastuminen ionosfääristä

Heijastuminen ionosfääristä Aaltojen eteneminen Etenemistavat Pinta-aalto troposfäärissä Aallon heijastuminen ionosfääristä Lisäksi joitakin erikoisempia heijastumistapoja Eteneminen riippuu väliaineen ominaisuuksista, eri ilmiöt

Lisätiedot

Navigointi/suunnistus

Navigointi/suunnistus Navigointi/suunnistus Aiheita Kartan ja kompassin käyttö Mittakaavat Koordinaatistot Karttapohjoinen/neulapohjoinen Auringon avulla suunnistaminen GPS:n käyttö Reitin/jäljen luonti tietokoneella Reittipisteet

Lisätiedot

Helsinki Testbed säätietojen käyttö Metsähovin radiotutkimusasemalla. Anne Lähteenmäki Metsähovin radiotutkimusasema TKK

Helsinki Testbed säätietojen käyttö Metsähovin radiotutkimusasemalla. Anne Lähteenmäki Metsähovin radiotutkimusasema TKK Helsinki Testbed säätietojen käyttö Metsähovin radiotutkimusasemalla Metsähovin radiotutkimusasema TKK Metsähovin radiotutkimusasema Sijaitsee Kirkkonummella Kylmälän kylässä Teknillisen korkeakoulun alainen

Lisätiedot

Merenkulku. Onnea matkaan aikaa 10 minuuttia

Merenkulku. Onnea matkaan aikaa 10 minuuttia Merenkulku Onnea matkaan aikaa 10 minuuttia Tehtävä 1 Minkälaisen äänimerkin konealus antaa, kun se liikkuu veden halki, näkyvyyden ollessa rajoittunut? A. Yksi lyhyt enintään 1min välein B. Yksi pitkä

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2

Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2 Purjehdi Vegalla 1 1 Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2 Tuulen on puhallettava purjeita pitkin - ei niitä päin! Vielä menee pitkä aika, kunnes päästään käytännön harjoituksiin, joten joudutaan vielä tyytymään

Lisätiedot

GPSMAP. 4000/5000/6000/7000 -sarjan sää ja XM -Satellite Radio. -lisäosa

GPSMAP. 4000/5000/6000/7000 -sarjan sää ja XM -Satellite Radio. -lisäosa GPSMAP 4000/5000/6000/7000 -sarjan sää ja XM -Satellite Radio -lisäosa 2011 Garmin Ltd. tai sen tytäryhtiöt Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän oppaan mitään osaa ei saa jäljentää, kopioida, välittää, levittää,

Lisätiedot

Taktiikka. Taktikko Valmistautuminen Kilpailutaktiikka radalla

Taktiikka. Taktikko Valmistautuminen Kilpailutaktiikka radalla Taktiikka Taktikko Valmistautuminen Kilpailutaktiikka radalla Taktikko Henkilökohtainen FLOW, rentous, ilo, aktiivisuus, luovuus, usko omiin mahdollisuuksiin Rooli Johtaja; Innostaminen, kuuntelu, hyvän

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus

Lisätiedot

MONIMUOTOISET TULVAT

MONIMUOTOISET TULVAT MONIMUOTOISET TULVAT - tulviin liittyviä ilmiöitä ja käsitteitä - Ulla-Maija Rimpiläinen Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat ja niiden vaikutukset Vantaan uusi valtuustosali ma 19.11.2012 klo 12:30 16:00

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

GPSMAP. 700 -sarjan sää- ja XM Satellite Radio -lisäosa

GPSMAP. 700 -sarjan sää- ja XM Satellite Radio -lisäosa GPSMAP 700 -sarjan sää- ja XM Satellite Radio -lisäosa 2011 Garmin Ltd. tai sen tytäryhtiöt Kaikki oikeudet pidätetään. Tekijänoikeuslakien mukaisesti tätä opasta ei saa kopioida kokonaan tai osittain

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 22.04.2005 tutkinnon ratkaisut Tehtävät on ratkaistu Microsoft PowerPoint ohjelmalla. Karttakuvat ovat skannattuja kuvia harjoitusmerikartasta

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE SMG-4500 Tuulivoima Neljännen luennon aihepiirit Tuulivoimalan rakenne Tuuliturbiinin toiminta Turbiinin teho Nostovoima ja vastusvoima Suhteellinen tuuli Pintasuhde Turbiinin tehonsäätö 1 TUULIVOIMALAN

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 14.12.2007 tutkinnon ratkaisut Tehtävät on ratkaistu Microsoft PowerPoint ohjelmalla. Karttakuvat ovat skannattuja kuvia harjoitusmerikartasta

Lisätiedot

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S

Lisätiedot

Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II

Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter ja Galilein kuut Galileo-luotain luotain Jupiterissa NASA, laukaisu 18. 10. 1989 Gaspra 29. 10. 1991 Ida ja ja sen kuu Dactyl 8. 12. 1992 Jupiter 7. 12.

Lisätiedot

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin 13.11.2013 Ilkka Juga Ilmatieteen laitos 13.11.2013 Talvi alkaa eri aikaan etelässä ja pohjoisessa Terminen talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Maalta puhaltava tuuli kiihtyy meren päällä (kääntyy vähän oikealle), rannikkodivergenssi, laskeva liike.

Maalta puhaltava tuuli kiihtyy meren päällä (kääntyy vähän oikealle), rannikkodivergenssi, laskeva liike. 7.1 Rannikkoilmiöitä Mereltä tuleva tuuli jarruuntuu tullessaan rosoisemmalle maalle, rannikkokorvergenssi, nouseva liike. Voi voimistaa sateita rannikon lähellä. Sateet voimistuvat myös rannikkoylängöillä.

Lisätiedot

SUIO harrastelennonopettajien kertauskoulutus 10.12.2011 Räyskälä

SUIO harrastelennonopettajien kertauskoulutus 10.12.2011 Räyskälä SUIO harrastelennonopettajien kertauskoulutus 10.12.2011 Räyskälä Säätietojen hankintaa koskevat määräykset ja lennonsuunnittelu Sääminimit VFR:ssä Käytettävissä olevat säätiedot Lennonsuunnittelu Säätiedot

Lisätiedot

Erkki Haapanen Tuulitaito

Erkki Haapanen Tuulitaito SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta

Lisätiedot

13.7.2011 Sir Elwoodin Hiljaiset Värit 20.7.2011 22-Pistepirkko 22.7.2011 Haloo Helsinki

13.7.2011 Sir Elwoodin Hiljaiset Värit 20.7.2011 22-Pistepirkko 22.7.2011 Haloo Helsinki MITTAUSRAPORTTI 29.7.2011 Panimoravintola Huvila Jussi Hukkanen Puistokatu 4 57100 SAVONLINNA MELUMITTAUS PANIMORAVINTOLA HUVILAN KESÄKONSERTISTA 1. JOHDANTO Panimoravintola Huvilan Jussi Hukkanen on pyytänyt

Lisätiedot

Termodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki

Termodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Termodynamiikka Fysiikka III 2007 Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Tilanyhtälö paine vakio tilavuus vakio Ideaalikaasun N p= kt pinta V Yleinen aineen p= f V T pinta (, ) Isotermit ja isobaarit Vakiolämpötilakäyrät

Lisätiedot

Lentosääpalvelut Suomessa

Lentosääpalvelut Suomessa Lentosääpalvelut Suomessa Sisällysluettelo 1. Lentosääpalveluiden vastuutahot ja toiminta Suomessa... 3 2. Lentosäätuotteet Suomessa... 4 2.1. Lentosäähavainnot... 4 2.1.1. Yleistä säähavainnoista... 4

Lisätiedot

Salama sääilmiönä. Antti Mäkelä Ilmatieteen laitos Antti Mäkelä / Ilmatieteen laitos

Salama sääilmiönä. Antti Mäkelä Ilmatieteen laitos Antti Mäkelä / Ilmatieteen laitos Salama sääilmiönä Antti Mäkelä Ilmatieteen laitos 23.09.2009 Antti Mäkelä / Ilmatieteen laitos Sisältö: 1. Yleistä ukkosista ja salamoista 2. Ukkospilven sähköistyminen 3. Salamat 4. Salamoiden paikantaminen

Lisätiedot

4 Aineen olomuodot. 4.2 Höyrystyminen POHDI JA ETSI

4 Aineen olomuodot. 4.2 Höyrystyminen POHDI JA ETSI 4 Aineen olomuodot 4.2 Höyrystyminen POHDI JA ETSI 4-1. a) Vesi asettuu astiassa vaakatasoon Maan vetovoiman ja veden herkkäliikkeisyyden takia. Painovoima tekee työtä, kunnes veden potentiaalienergia

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 19.4.2013 tutkinnon malliratkaisut

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 19.4.2013 tutkinnon malliratkaisut Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin 19.4.2013 tutkinnon malliratkaisut Tutkinto tehdään 12 m pituisella merikelpoisella moottoriveneellä, jossa on varusteina mm.

Lisätiedot

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 28 Myrskytuhot vakuutusalan kannalta. Seppo Pekurinen Vahingontorjuntapäällikkö Finanssialan Keskusliitto

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 28 Myrskytuhot vakuutusalan kannalta. Seppo Pekurinen Vahingontorjuntapäällikkö Finanssialan Keskusliitto PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 28 Myrskytuhot vakuutusalan kannalta Seppo Pekurinen Vahingontorjuntapäällikkö Finanssialan Keskusliitto Eriasteisia vahinkoja aiheuttavat sääilmiöt > Rankkasade > Lumisade,

Lisätiedot

Tiesääennusteet ja verifioinnit

Tiesääennusteet ja verifioinnit Janne Miettinen Asiakaspalvelut, Liikenne ja Media Ilmatieteen laitos Tiesääennusteet ja verifioinnit Tiesääpäivät, Kouvola 3.6.2015 Tiesääennusteet 3.6.2015 2 Tiesääennustepalvelu ELY:n tilaama tiesääennustepaketti

Lisätiedot

Tuulisuuden kartoitus Suomessa

Tuulisuuden kartoitus Suomessa Tuulisuuden kartoitus Suomessa Tuuliatlas on tärkeä tietolähde Tuuliatlas-hanke Nykyinen tuuliatlas on vuodelta 1991 Kuvaa tuulioloja 30 40 metrin korkeudelta Puutteellinen ja epätarkka Vanhasen II hallituksen

Lisätiedot

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan

Lisätiedot