TURUN YLIOPISTO, GEOLOGIAN PÄÄSYKOE Nimi Sotu

Transkriptio

1 1/8 TURUN YLIOPISTO, GEOLOGIAN PÄÄSYKOE Nimi Sotu Mitkä seuraavista väittämistä ovat oikein? Jokaisessa kysymyksessä on neljä väittämävaihtoehtoa (a d), joista voi olla oikein yksi, kaksi, kolme tai kaikki neljä. Myös se vaihtoehto on mahdollinen, ettei yksikään väittämistä pidä paikkaansa. Jokainen kysymys arvostellaan erikseen niin, että vain täysin oikein valittu vaihtoehtojen yhdistelmä antaa pisteitä, yksikin väärä tai puuttuva valinta johtaa pisteiden menetykseen tästä kysymyksestä. Jokainen kysymys on 0.5 pisteen arvoinen, joten tässä kokeessa on mahdollista saavuttaa maksimissaan 30 pistettä. 1. a. Aurinko on yksi Linnunrata galaksin paristasadasta miljardista tähdestä. b. Aurinko on yksi Linnunrata galaksin paristatuhannesta miljardista tähdestä. c. Linnunrata on yksi avaruuden miljardeista galakseista. d. Linnunrata on yksi avaruuden kymmenistä miljardeista galakseista. 2. a. Fotosfäärin lämpötila on noin C. b. Fotosfääristä lähtevä sähkömagneettinen säteily on pääasiassa näkyvää valoa. c. Fotosfääristä lähtee lämpö eli infrapunasäteilyä. d. Fotosfääristä lähtee mikroaaltoja. 3. a. Suurin osa asteroideista kiertää Aurinkoa Marsin ja Jupiterin välisessä asteroidivyöhykkeessä. b. Suurin osa asteroideista kiertää Aurinkoa Jupiterin ja Saturnuksen välisessä asteroidivyöhykkeessä. c. Meteoroidit ovat kuten asteroidit, mutta niitä suurempia kappaleita. d. Meteoroidien radat Auringon ympäri ovat säännöllisempiä kuin asteroidien radat. 4. a. Litosfääri kehittyi ennen hydrosfääriä. b. Atmosfääri kehittyi ennen hydrosfääriä. c. Hydrosfääri kehittyi ennen atmosfääriä. d. Litosfääri kehittyi ennen atmosfääriä. 5. a. Suomen vanhimmat kivet ovat arkeeisia. b. Vanhimmat elämän merkit ovat arkeeiselta ajalta. c. Arkeeisella ajalla hapen määrä kaasukehässä oli vain 10 % nykyisestä. d. Karelidien poimutus tapahtui arkeeisen ajan lopulla. 6. a. Ilmankehän jako troposfääriin, stratosfääriin, mesosfääriin ja termosfääriin perustuu eri kaasujen suhteellisten määrien muutoksiin eri korkeuksilla. b. Ilmankehän jako troposfääriin, stratosfääriin, mesosfääriin ja termosfääriin perustuu hapen määrän muuttumiseen alhaalta ylöspäin mentäessä. c. Ilmankehän jako troposfääriin, stratosfääriin, mesosfääriin ja termosfääriin perustuu ilmanpaineen portaittaiseen alenemiseen alhaalta ylöspäin mentäessä. d. Ilmankehän jako troposfääriin, stratosfääriin, mesosfääriin ja termosfääriin perustuu lämpötilan muutoksiin eri korkeuksilla.

2 2/8 7. a. Maan magneettikenttä johtuu vaipan konvektiovirtauksista. b. Magneettikenttä suojaa maapalloa aurinkotuulen protoneilta ja elektroneilta. c. Magneettikentän voimaviivat ohjaavat happi ja typpimolekyylejä lähelle Maan napoja. d. Revontulet syntyvät kun aurinkotuulen hiukkaset törmäävät ilmakehän happi ja typpimolekyyleihin. 8. a. Maan kivikehän paksuus vaihtelee välillä kilometriä. b. Maan litosfäärin paksuus vaihtelee välillä kilometriä. c. Endogeenisten ilmiöiden syinä ovat Maan sisäosissa tapahtuva radioaktiiviset hajoamiset. d. Litosfääri johtaa hyvin lämpöä, joten se ei sula vaikka vaippa onkin osittain sula. 9. a. Lämpötila kohoaa Maan pinnalta alaspäin mentäessä aluksi noin kolmekymmentä astetta kilometrillä. b. Lämpötilan kohoamisnopeus Maan pinnalta alaspäin mentäessä kasvaa syvyyden lisääntyessä. c. Maan keskustan lämpötilaksi on mitattu noin 5000 C. d. Maan keskustan lämpötilaksi on mitattu noin C. 10. a. Maanjäristyksissä syntyy poikittaisia P aaltoja ja pitkittäisiä S aaltoja. b. Pitkittäisaallot eivät pysty etenemään nesteissä. c. Poikittaisaallot etenevät pitkittäisaaltoja nopeammin. d. P aaltojen nopeus putoaa äkillisesti vaipan ja ytimen rajapinnalla. 11. a. Mereisen kuoren tiheys on noin kaksinkertainen verrattuna mantereisen kuoren tiheyteen. b. Mantereisen kuoren paksuus on km. c. Mantereinen kuori koostuu kivilajeista, joissa on paljon piitä ja alumiinia. d. Kuutio keskimääräistä mantereista kuorta painaa kolmesataa kiloa vähemmän kuin kuutio keskimääräistä mereistä kuorta. 12. a. Vaippa jakaantuu eri kerroksiin kemiallisten ominaisuuksien erilaisuuden mukaan. b. Vaipan kerrokset ovat litosfääri, astenosfääri ja alavaippa. c. Vaipan alaraja on noin 2900 kilometrin syvyydessä. d. Konvektiovirtaukset tapahtuvat astenosfäärissä. 13. a. Alfred Wegener esitti mannerliikuntoteoriansa jo 1800 luvun alussa, mutta teoriaa ei hyväksytty. b. Wegener perusti mannerliikuntoteoriansa mm. eri mantereilta tekemiinsä fossiililöydöksiin. c. Nykyisin mantereiden tiedetään liikkuvan suhteessa toisiinsa keskimäärin muutamia millejä vuodessa. d. Litosfäärilaatoissa on aina sekä mantereinen että mereinen osa. 14. a. Valtamerten keskiselänteet eivät todellisuudessa ole selänteitä, vaan repeämälaaksoja. b. Keskiselänteillä merenpohjan ikä voi olla 0 miljoonaa vuotta. c. Islanti kuuluu osaksi Euraasian ja osaksi Pohjois Amerikan laattaan. d. Islannin vulkaanit tuottavat basalttista laavaa.

3 3/8 TURUN YLIOPISTO, GEOLOGIAN PÄÄSYKOE Nimi Sotu 15. a. Syvänmeren haudat liittyvät laattojen erkanemisvyöhykkeisiin. b. Syvänmeren haudat liittyvät laattojen alityöntövyöhykkeisiin. c. Syvänmeren haudat liittyvät laattojen ylityöntövyöhykkeisiin. d. Syvänmeren haudat eivät liity mihinkään edellä mainituista. 16. a. Atlantti oli olemassa n. 300 miljoonaa vuotta sitten, tosin nykyistä kapeampana. b. Atlantin leveneminen on nykyisin pysähtynyt. c. Atlantti levenee vielä nykyisinkin. d. Atlantin synty liittyy Pangaia mantereen hajoamiseen. 17. a. Sekä Himalajalla että Alpeilla tapahtuu edelleen törmäykseen liittyvää poimuttumista. b. Himalaja on edelleen aktiivisessa vaiheessa, mutta Alpeilla poimutus on jo loppunut. c. Alpit ovat edelleen aktiivisessa vaiheessa mutta Himalajalla poimutus on jo loppunut. d. Sekä Himalaja että Alpit sijaitsevat Euraasian laatan reunalla. 18. a. Magmakivilajeista voi geologisissa prosesseissa tulla metamorfisia kivilajeja. b. Sedimenttikivilajeista voi geologisissa prosesseissa tulla metamorfisia kivilajeja. c. Metamorfisista kivilajeista voi geologisissa prosesseissa tulla sedimenttikivilajeja. d. Metamorfisista kivilajeista voi geologisissa prosesseissa tulla magmakivilajeja. 19. a. Vuosittain purkautuu Maan pinnalle noin 17 km 3 laavaa. b. Vuosittain purkautuu Maan pinnalle noin 170 km 3 laavaa. c. Merten keskiselänteillä laava on basalttista. d. Merten keskiselänteiden laava on peräisin aina mesosfääristä saakka. 20. a. Columbian laakio liittyy kuumaan pisteeseen, vaikka sijaitseekin laatan reunalla. b. Jos laatta liikkuu kuuman pisteen yli itään, kasvaa pisteen synnyttämien tulivuorten ikä lännestä itään mentäessä. c. Jos laatta liikkuu kuuman pisteen yli itään, kasvaa pisteen synnyttämien tulivuorten ikä idästä länteen mentäessä. d. Deccan laakio on syntynyt aikoinaan kuuman pisteen yläpuolelle. 21. a. P aallot lähtevät episentrumista. b. S aallot lähtevät hyposentrumista. c. Pinta aallot lähtevät geosentrumista. d. Järistyksissä lohkot liikahtavat toistensa suhteen yleensä vain joitakin senttejä. 22. a. Richterin asteikko perustuu lohkojen liikahdusten määriin. b. Richterin asteikko on logaritminen. c. Richterin asteikko on ns. avoin asteikko. d. Richterin asteikko päättyy 9:ään.

4 4/8 23. a. Suomen arkeeinen kallioperä on osa Fennoskandian kilpialuetta. b. Suomen arkeeista kallioperää tavataan etupäässä maan länsiosassa. c. Suomen arkeeisen alkumantereen syntyessä Suomi sijaitsi eteläisellä pallonpuoliskolla. d. Suomen arkeeisten kivien syntyessä ei vielä ollut olemassa vuorijonoja. 24. a. Maan kuoren kolmanneksi yleisin alkuaine on alumiini. b. Maan kuoren kolmanneksi yleisin alkuaine on rauta. c. Maan kuoresta noin kolme neljäsosaa on piitä ja happea. d. Maan kuoresta lähes puolet on happea 25. a. P aaltojen nopeus kasvaa ulko ja sisäytimen rajalla. b. P aaltojen nopeus alenee ulko ja sisäytimen rajalla. c. P aaltojen nopeus kasvaa vaipan ja ytimen rajalla. d. P aaltojen nopeus alenee vaipan ja ytimen rajalla. 26. a. Kuumien pisteiden magma on lähtöisin kuoren alaosasta. b. Kuumien pisteiden magma on lähtöisin vaipasta. c. Kuumien pisteiden magma on lähtöisin astenosfääristä. d. Kuumien pisteiden magma on hapanta ja siksi helposti juoksevaa. 27. a. Seismogrammit on kiinnitetty kallioperään. b. Seismogrammi piirtää kallioperän värähdykset paperille. c. Seismogrammista voidaan nähdä P ja S aaltojen saapumisaikojen ero. d. Seismogrammien avulla voidaan päätellä maanjäristyksen voimakkuus. 28. a. Julma Ölkky järven syntyyn on liittynyt maanjäristyksiä. b. Julma Ölkky on siirrosten rajaama, kapea hautavajoama. c. Julma Ölkky on osa Inarijärven allasaluetta. d. Julma Ölkky on osa Saariselän Horsti rakennetta. 29. a. Maankohoamisen nopeus vaihtelee Suomessa välillä 3 8 cm/v. b. Maankohoaminen on endogeeninen tapahtuma. c. Maa kohoaa Perämeren ympäristössä vielä n. 200 metriä. d. Maankohoaminen on erilaista eri osissa maatamme, siksi Suomen eteläosat kallistuvat kohti koillista. 30. a. Svekokarjalaisesta poimuvuoristosta on kulunut pois noin 15 kilometriä. b. Svekokarelidit on miljardin vuoden ikäinen muodostuma. c. Svekofennidit ovat Svekokarelidien osa. d. Svekokarelidit ovat Svekofennidien osa. 31. a. Moreeni on Suomen yleisin maalaji, jossa on kaikkia raekokoja sekaisin. b. Moreeni on jään sulamisvesien huuhtomaa ja siksi sen sisältämät kivet ovat sileäpintaisia. c. Podsoli on lajittunut maalaji, joka on yleisintä havumetsissä. d. Harjujen maalajit ovat lajittumattomia.

5 5/8 TURUN YLIOPISTO, GEOLOGIAN PÄÄSYKOE Nimi Sotu 32. a. Salpausselät ovat jään reunaan muodostuneita reunamuodostumia. b. Drumliinit ovat jään kulkusuunnan suuntaisia moreeniharjanteita. c. Deltat ovat harjuainekseen jään sulaessa syntyneitä kuoppia. d. Supat ovat tasalakisia kallion pintoja, jotka jää hioi sileäksi edetessään. 33. a. Kemiallinen rapautuminen on tehokkainta siellä, missä kallioperä koostuu graniitista. b. Lämpö ja suolakiderapautumista esiintyy etenkin aavikoilla. c. Tippukiviluolia syntyy kalkkikivialueilla. d. Pakkasrapautumista esiintyy alueilla, joilla lämpötila vaihtelee nollan molemmin puolin. 34. a. Makkarajärviä syntyy meanderoivien jokien mutkista, kun joki oikaisee itselleen uuden reitin. b. Virtaavan veden pohjaeroosio jättää jälkeensä V laaksoja. c. Jokien meanderointia esiintyy alavilla alueilla, missä virtaus on hidasta. d. Hiidenkirnut ovat virtaavan veden kasaustyön tulosta. 35. a. Latosoli on tuulen kasaama hienojakoinen maannostyyppi, joka on niukkaravinteinen viljelyalustana. b. Sienikallioita syntyy etenkin silloin, kivilaji on kvartsiittia. c. Suurin osa maapallon aavikoiden pinta alasta koostuu dyyneistä eli lentohiekkakinoksista. d. Lössi on tuulen kasaamaa pölymaata. 36. a. Etelä Amerikan Pampan maannos on musta multa. b. Terra rossa on tundran maannos. c. Ruskomaannosta esiintyy lauhkean vyöhykkeen lehtimetsissä. d. Podsolia voi esiintyä myös ruskomaannoksen alueella olevassa vuoristossa. 37. a. Maankohoaminen Suomessa ei ole ollut niin merkittävää, että se olisi vaikuttanut jokien virtaamissuuntiin. b. Suomenselkä on vedenjakaja, jonka eteläpuolella Suomen vedet laskevat Itämereen ja pohjoispuolella Jäämereen. c. Maanselkä on toinen päävedenjakajistamme ja sijaitsee Pohjanmaalla. d. Ilmaston lämpenemiseen liittyvä merenpinnan nousu on nykyisin suurempaa kuin maankohoaminen eikä maa enää kohoa Suomen rannikolla. 38. a. Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilmiö, jota ilman maapallolla olisi liian kylmää elämälle. b. Ilmastonmuutokseen liittyvä lämpiäminen on vähäisintä pohjoisilla leveyspiireillä c. Kasvihuoneilmiö ei lisää UV säteilyn määrää maapallolla. d. Kasvihuoneilmiö ei johdu otsonikerroksen ohenemisesta.

6 6/8 39. a. Pysyvät matalapainealueet noin 30 asteen leveyspiirien tuntumassa ovat maailman sateisimpia alueita. b. Atacaman aavikon syntyyn liittyy Brasilian lämmin merivirta. c. Välimeren seudun kuiva kesä johtuu hepoasteiden korkeapaineen siirtymisestä alueelle. d. Välimerenilmastoa esiintyy mantereiden itärannikoilla, joilla esiintyy orografisia sateita talvisin. 40. a. Intiassa vallitseva tuulensuunta talvella on Intian valtamereltä päin, jolloin vallitsee sadekausi. b. Konvektiosateet ovat tyypillisiä esimerkiksi Himalajan ja Skandien rinteillä. c. Rintamasade on Suomen yleisin sadetyyppi. d. Eteläisen pallonpuoliskon savanneilla sadekausi ajoittuu pohjoisen pallonpuoliskon kesään. 41. a. Aurinko paistaa zeniitistä päiväntasaajalle kaksi kertaa vuodessa. b. Eteläinen napapiiri on eteläkalotin pohjoisraja. c. Aurinko ei nouse etelänavalla pohjoisen pallonpuoliskon syyspäivän tasauksen (syyskuu) ja kevätpäiväntasauksen (maaliskuu) välisenä aikana. d. Kun meillä on talvipäivän seisaus, aurinko paistaa zeniitistä kravun kääntöpiirille. 42. a. Trooppisella lämpövyöhykkeellä lämpötila ei koskaan laske alle +20 C. b. Subtropiikki on lämpövyöhyke, jossa kaikkien kuukausien keskilämpötila on yli +10 C. c. Lauhkeaksi lämpövyöhykkeeksi määritellään alueet, joilla vuoden keskilämpötila on 10 C:n ja +10 C:n välillä. d. Alueet N ja S kuuluvat kylmään vyöhykkeeseen. 43. a. Revontulet syntyvät stratosfäärissä. b. Revontulet johtuvat aurinkotuulen hiukkasten törmäämisestä Maan ilmakehään. c. Revontulia voi nähdä vain kalottialueilla, jotka ovat riittävän kylmiä. d. Kaamoksen voi kokea vain Pohjoiskalotilla. 44. a. Suurimmassa osassa Eurooppaa vallitseva tuulen suunta on kaakko. b. Coriolisvoima kääntää tuulia sitä voimakkaammin, mitä lähemmäs napoja mennään. c. Päiväntasaajan pohjoispuolella puhaltaa koillispasaati ja eteläpuolella kaakkoispasaati. d. Monsuunituuli on monilla Aasian alueilla esiintyvä paikallistuuli, johon vaikutta etenkin vuoren rinnettä laskevan ilman jäähtyminen. 45. a. Kun Maa on kiertoradallaan lähimpänä Aurinkoa, on pohjoisella pallonpuoliskolla talvi. b. Maan kallistuskulma 23,5 kiertoratansa tasoon nähden ja pyöriminen tässä vinossa asennossa Auringon ympäri synnyttää vuodenaikojen vaihtelun. c. Aikavyöhyke, jonka aika merkitään esim. GMT+6, tarkoittaa, että kello on siellä 6 tuntia enemmän kuin kansainvälisellä päivämäärärajalla. d. Kahden paikkakunnan välinen aikaero voidaan päätellä niiden sijainnin perusteella +/ yhden tunnin tarkkuudella yleensä seuraavasti: esim. paikkojen 30 N,30 W ja 30 N,120 E välinen aikaero on 10h. 46. a. Vuoksi tarkoittaa normaalia korkeampaa nousuvettä, joka esiintyy täydenkuun aikaan. b. Luode esiintyy tietyllä alueella aina 24h välein. c. Vuorovesi ilmiöön vaikuttaa etenkin Kuun vetovoima. d. Coriolisilmiön voimakkuus on käänteisesti verrannollinen vuorovesi ilmiön voimakkuuteen.

7 7/8 TURUN YLIOPISTO, GEOLOGIAN PÄÄSYKOE Nimi Sotu 47. a. Pohjaveden yläpinta löytyy kaikkialla maaperässä 2 2,5m:n syvyydeltä. b. Salpavesi tarkoittaa Salpausselkien yhteyteen jääkauden aikana salpautunutta pohjavettä. c. Savialueet ovat parhaita pohjavesialueita. d. Pohjavesi ei ole mukana hydrologisessa kierrossa. 48. a. Jään ja lumen peittämiä alueita löytyy myös päiväntasaajan tienoilta. b. Noin kolmasosa maapallon kaikesta vedestä on sitoutunut jäätiköihin. c. Pysyvän lumen ja jään raja on 6,5km:n korkeudella. d. Jää ja lumipeitteen pieneneminen maapallolla lisää maahan imeytyvän lämmön määrää. 49. a. Karttalehdellä, jonka mittakaava on 1:20 000, merkitsee neliö, jonka sivujen pituudet ovat 5 cm, luonnossa 10 neliökilometrin laajuista aluetta. b. Etelä Suomea kuvaavalta maaperäkartalta voi tunnistaa reunamuodostuman pitkänä luode kaakko suuntaisena kohoumana. c. Kuusimetsää esiintyy todennäköisemmin moreenimaalla ja mäntymetsää sora ja hiekkamailla. d. Pohjaveden ottamon löytää kartalta todennäköisemmin drumliinin kuin harjun yhteydestä. 50. a. Isobaarit ovat saman ilmanpaineen käyriä, joiden tiheys sääkartalla liittyy tuulen voimakkuuteen. b. Polaaririntamassa napaseudun korkeapaine ja eteläisempi matalapaine kohtaavat toisensa. c. Syklonit ovat liikkuvia matalapaineita, jotka tuovat mm. Suomeen rintamasateita. d. Syklonin saapuessa alueelle tulee ensimmäisenä okkluusiorintama, johon liittyvät rankat kuurosateet. 51. a. Kemiallisen rapautumisen tuloksena syntyy tippukiviluolia. b. Lahoava kasvijäte, josta tulee humushappoja, edistää kemiallista rapautumista. c. Kuivuusaavikoille syntyy rapautumisen tuloksena rakkakivikoita. d. Eroosio on rapautumisen edellytys; ilman eroosiota ei voi tapahtua rapautumista. 52. a. Föhntuuli on paikallistuuli, jota esiintyy vuoriston merenpuoleisella rinteellä, kun kostea ilma nousee ylös ja jäähtyy. b. Maatuuli syntyy päivällä, kun maalla vallitsee matalapaine ja merituuli yöllä, kun merellä vallitsee matalapaine. c. Vuori ja laaksotuuli vaihtelevat vuorokauden ajan mukaan niin, että yöllä puhaltaa vuorituuli ja päivällä laaksotuuli. d. Ilmaan voi haihtua sitä enemmän kosteutta, mitä korkeampi on sen lämpötila. 53. a. Salpavedet ovat muodostuneet viime jääkauden sulamisvaiheessa jään reunan pysytellessä pitkään paikallaan. b. Salpausselät muodostuivat viime jääkauden lopulla jäätikön perääntymisvaiheessa. c. Salpausselkien alueelta löytyy pohjavettä. d. Pohjavettä ei löydy aavikoilta.

8 8/8 54. a. Kalifornian ja Kanarianvirrat ovat lämpimiä merivirtoja. b. Intian valtameren ylittävän purjehtijan matkaan vaikuttavat merivirroista sekä Päiväntasaajanvirta että Benguelanvirta. c. Rannikolla virtaava merivirta vähentää planktoneliöstön määrää ja siten kalansaaliita. d. Kylmät merivirrat tuovat rannikoille viileää ja kosteaa ilmaa. 55. a. Sekä Etelä Afrikasta, Keski Chilestä että Australian lounaisrannikolta löytyy välimerenkasvillisuutta. b. Savannien maisema on rehevä ja vihreä talven sadekaudella ja kuivuu ruskeaksi kesän kuivankauden ajaksi, jolloin myös osa puista pudottaa lehtensä. c. Laajimmat arot sijaitsevat subtrooppisella lämpövyöhykkeellä. d. Monsuunimetsät ovat kaikkein monilajisimpia ja tiheimpiä maapallon metsistä, koska niissä sataa eniten. 56. a. Havumetsää kasvaa vain pohjoisella pallonpuoliskolla. b. Trooppisen sademetsän synnyn edellytyksenä on vähintään 750mm:n vuotuinen sademäärä. c. Aavikoksi kutsutaan aluetta, jolla sataa alle 100mm vuodessa. d. Arktiset alueet ovat vähäsateisia. 57. a. Tulivuorenpurkauksissa ilmaan vapautuu kaasuja, joilla voi olla sekä ilmastoa että ilmanlaatua muuttavia vaikutuksia. b. Jäätiköiden sulaminen kiihdyttää lämpenemistä, koska tumma maa imee enemmän säteilyä kuin vaalea jää ja lumi. c. Maan kiertoradan muodon ja kaltevuuskulman säännöllinen muutos vaikuttavat vuodenaikoihin, mutta eivät muuta maapallon ilmastoa. d. Litosfäärilaattojen liikkeet aiheuttavat mm. vuorten poimuttumista, mikä taas voi vaikuttaa maapallon lämpötiloihin ja sateisiin. 58. a. Maapallolla on ollut sekä huomattavasti kylmempää että lämpimämpää kuin nyt. b. Viime jääkauden kylmin vaihe oli noin 9000 v sitten. c. Viime jääkaudella pohjoisesta levinnyt jää ulottui Euroopassa nykyisen Saksan alueelle saakka. d. Vesihöyry ja hiilidioksidi ovat kasvihuonekaasuja. 59. a. Hiesu ja hieta ovat eloperäisiä maalajeja. b. Mekaanisen rapautumisen tuloksena syntyy kivennäismaalajeja. c. Moreenimuodostumat ovat jäätikön sulavesien kasaamia. d. Lustosavet ovat kerrostuneet jääkauden jälkeen järven tai meren pohjalle. 60. a. Maannos on noin metrin syvyydessä sijaitseva maa ja kallioperän välinen kerros. b. Aavikoiden maannoksissa suolojen rikastumiskerros on hyvin syvällä. c. Nahkealehtisen kasvillisuuden alueilla esiintyy maannosta nimeltä terra rossa. d. Podsolissa on paksumman vaalean huuhtoutumiskerroksen alla tummempi rikastumiskerros.