Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Transkriptio

1 Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta. Esitys on päivitetty viimeksi helmikuussa Dia 2 "Ilmasto" ja "sää" ovat kaksi eri asiaa, mitä monet eivät tiedä. Sää on ilmakehän tila tietyllä hetkellä tietyssä paikassa, ja sen osatekijöitä ovat lämpötila, kosteus, tuulen nopeus ja ilmanpaine. Ilmastolla tarkoitetaan tietyllä alueella pitkällä aikavälillä vallitsevaa keskimääräistä säätyyppiä. Ilmasto on aina vaihdellut luonnollisista syistä ja vaihtelee tulevaisuudessakin. Siihen vaikuttavat muun muassa auringonsäteilyssä tapahtuvat muutokset, tulivuorenpurkaukset synnyttäessään valtavat määrät pölyä, joka heijastaa auringon lämmön takaisin avaruuteen, sekä ilmastojärjestelmän omat luonnolliset vaihtelut, kuten meri- ja ilmavirtausten muutokset tai El Niño -ilmiö. Luonnollisilla syillä selittyy kuitenkin vain pieni osa tämänhetkisestä ennennäkemättömän nopeasta lämpenemisestä. On olemassa kiistattomia, ilmastotutkijoiden valtaenemmistön hyväksymiä todisteita siitä, että nykyiset suuntaukset johtuvat ihmisen aiheuttamien, lämpöä keräävien kasvihuonekaasujen pitoisuuksien lisääntymisestä ilmakehässä. Erityisesti energian tuottaminen polttamalla fossiilisia polttoaineita aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Diat 3 7 Tosiasioita ilmastonmuutoksesta Ilmastossa havaittuja muutoksia koskevat luotettavimmat luvut sisältyvät Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) neljänteen arviointiraporttiin. Katso lyhennelmä yhteenvetoraportista osoitteessa (sivu 2). Muita ilmastofaktoja: 13 viime vuoteen mahtuu 12 kaikkien aikojen lämpimintä vuotta (aikana, jolloin lämpötiloja on mitattu) Euroopassa keskilämpötila on noussut lähes yhden celsiusasteen vuoden 1850 jälkeen. Arktinen merijää supistuu noin Skotlannin kokoisen alan verran joka vuosi. Merenpinta kohoaa 3,1 mm vuodessa. Pohjoisen pallonpuoliskon vuotuinen lumipeite on pienentynyt 10 prosenttia vuodesta Vuosittaiset ilmastoon liittyvät katastrofit kaksinkertaistuivat Euroopassa 1990-luvulla. Sademäärät nousivat viime vuosisadalla Pohjois-Euroopassa prosenttia ja laskivat Etelä- Euroopassa 20 prosenttia.

2 Syyskuussa 2008 kauppa-alus purjehti ensimmäisen kerran läpi koillisväylän, joka on aiemmin ollut jäiden tukkima. Neljännessä arviointiraportissa esitetään lisäksi seuraavat havainnot: Koleat päivät, kylmät yöt ja pakkaset ovat useimmilla maa-alueilla muuttuneet harvinaisemmiksi, ja kuumat päivät ja kuumat yöt ovat yleistyneet 50 viime vuoden aikana. Helleaallot ovat lisääntyneet useimmilla maa-alueilla. Rankkasateet ovat yleistyneet useimmilla alueilla. Vuoden 1975 jälkeen merenpinnan huippukorkeuksia on havaittu kaikkialla maailmassa yhä useammin. Noin vuoden 1970 jälkeen Pohjois-Atlantilla on esiintynyt enemmän voimakkaita trooppisia myrskyjä. Pohjoisen pallonpuoliskon keskilämpötilat olivat 1900-luvun jälkipuoliskolla hyvin todennäköisesti korkeammat kuin minään 50 vuoden jaksona viimeisten 500 vuoden aikana ja todennäköisesti korkeimmat ainakin 1300 vuoteen. Kaikilla mantereilla ja useimmilla valtamerillä tehdyt havainnot osoittavat, että alueelliset ilmastonmuutokset, erityisesti lämpötilan nousu, vaikuttavat moniin luonnon järjestelmiin. Tämä näkyy erityisesti jäätikköalueilla. Kevään tulon merkkien aikaistuminen sekä kasvi- ja eläinlajien leviäminen kohti napoja ja vuoristoissa ylöspäin liittyvät hyvin todennäköisesti viimeaikaiseen lämpenemiseen. Eräiden meren ja makean veden ekosysteemien siirtymät sekä muutokset levien, planktonin ja kalaston määrässä johtuvat todennäköisesti vesien lämpenemisestä, samoin jääpeitteen, suolaisuuden, happitasojen ja kiertoliikkeen muutokset. Diat 8 ja 9 Mistä tämä johtuu? Auringon energia lämmittää maan pintaa, ja kun lämpötila kohoaa, osa lämmöstä säteilee takaisin ilmakehään infrapunaenergiana. Osa siitä imeytyy ilmakehään "kasvihuonekaasujen" vaikutuksesta. Ilmakehä toimii kasvihuoneen seinien tavoin: se päästää näkyvän valon sisään ja sitoo syntyneen infrapunaenergian, jolloin lämpö pysyy sisällä. Tämä on elämää ylläpitävä, luonnollinen prosessi, jota nimitetään kasvihuoneilmiöksi. Ilman sitä maapallon keskilämpötila olisi -18 C nykyisen +15 C:n sijasta. Ihmisen toiminta kuitenkin lisää kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin, metaanin ja dityppioksidin määrää ilmakehässä tehostaen luonnollista kasvihuoneilmiötä ja aiheuttaen maapallon lämpenemistä. Tätä ihmisen aikaansaamaa ylimääräistä lämpenemistä nimitetään "voimistuneeksi" kasvihuoneilmiöksi.

3 Tämä kuva on ladattavissa korkearesoluutioversiona seuraavasta osoitteesta: [pdf] Dia 10 Lisätietoja kuudesta kasvihuonekaasusta on osoitteessa Diat 11 ja 12 Onko tämä todistettavissa? IPCC:n neljäs arviointiraportti On olemassa entistä vahvempaa näyttöä siitä, että suurin osa teollisen vallankumouksen jälkeen havaitusta maapallon ilmaston lämpenemisestä johtuu ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymisestä. Entistä kehittyneemmät tietokonemallinnukset sekä konkreettiset ilmiöt, kuten lämpötilojen kohoaminen sekä äärimmäisten sääilmiöiden ja muiden vaikutusten yleistyminen, tukevat ilmastonmuutosta koskevia tutkijoiden ennusteita. Mallien mukaan lämpötilat jatkavat kohoamistaan tämän vuosisadan aikana vaikuttaen sekä luontoon että ihmisiin. Ilmastonmuutosta koskeva nykyinen tutkimustieto on paljolti YK:n vuonna 1988 perustaman Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n ansiota. Ilmastopaneeliin kuuluu satoja tutkijoita, jotka arvioivat ja vertailevat tutkimuksia ja muuta tietoa pyrkien pääsemään maailmanlaajuiseen tieteelliseen yksimielisyyteen ilmastonmuutoksesta. IPCC on kansainvälinen ilmastonmuutosalan auktoriteetti, mutta se ei itse tee tieteellistä tutkimustyötä, vaan kokoaa yhteen tuhansien eri puolilla maapalloa toimivien asiantuntijoiden ja tutkijoiden tuoreimmat tulokset ja laatii kattavia katsauksia viimeisimmistä tiedoista, joista tutkijat ovat yhtä mieltä. IPCC:n neljäs laaja raportti, kuuden vuoden työn tulos, julkaistiin vuonna Raportissa osoitetaan kiistatta, että ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt johtavat maapallon lämpenemiseen. Keskilämpötilat eri puolilla maailmaa kohoavat niin paljon, että seuraukset ihmisille, taloudelle ja ympäristölle voivat olla tuhoisat. Kannattaa myös korostaa sitä tärkeää päätelmää, että ilmastonmuutoksen torjuminen ja sen vaikutuksiin sopeutuminen eivät vaadi kohtuuttomia kustannuksia. Paljon kalliimpaa on olla nyt tekemättä mitään ja yrittää selvitä seurauksista myöhemmin.

4 Dia 13 Mitä hallitukset tekevät? Maailman eri hallitukset ovat keskustelleet ilmastonmuutoksesta siitä lähtien, kun se todettiin ongelmaksi. Vuonna 1992 allekirjoitetussa YK:n ilmastosopimuksessa määrätään kansainvälisten neuvottelujen virallisista järjestelyistä. Sopimukseen ovat liittyneet kaikki keskeiset maat, mutta niille ei aseteta siinä velvoitteita. Kansainvälinen yhteisö otti seuraavan askeleen vuonna 1997 hyväksymällä Kioton pöytäkirjan. Pöytäkirja perustuu ilmastosopimukseen, ja siinä asetetaan laillisesti sitovat rajat teollisuusmaiden kasvihuonekaasupäästöille. Siinä otetaan myös käyttöön innovatiiviset markkinapohjaiset täytäntöönpanomekanismit, niin sanotut Kioton joustomekanismit, joiden tarkoituksena on pitää päästöjen vähentämiskustannukset alhaisina. YK:n ilmastosopimuksen perimmäisenä tavoitteena on vakiinnuttaa ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuudet sellaiselle tasolle, että ihmisen puuttuminen ilmastojärjestelmään ei vielä aiheuta kauhistuttavia seurauksia. Kioton pöytäkirjan mukaiset nykyiset sitoumukset ovat vasta ensimmäinen askel ilmastonmuutoksen uhkaan vastaamisessa. EU:n tavoitteena on varmistaa, että maapallon keskilämpötila nousee korkeintaan kaksi celsiusastetta esiteollisen ajan tasoista. Koko maailman kasvihuonekaasupäästöjen lisääntyminen on tämän vuoksi saatava taittumaan ennen vuotta 2020, ja niitä on sen jälkeen vähennettävä merkittävästi vuoteen 2050 mennessä. Maailmanlaajuisiin päästötavoitteisiin ylletään vain, jos kaikki maat huolehtivat osuudestaan oman vastuunsa ja kykyjensä mukaisesti. Vaikka lämpötila ei nousisikaan kahta celsiusastetta, kaikilta mailta vaaditaan siitä huolimatta huomattavia sopeutumistoimia. Parhaillaan käydään kansainvälisiä neuvotteluja vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskevasta maailmanlaajuisesta sopimuksesta, joka on tarkoitus allekirjoittaa Kööpenhaminassa järjestettävässä YK:n ilmastonmuutoskonferenssissa joulukuussa EU pitää näiden neuvottelujen onnistumista erittäin tärkeänä. Euroopan komissio on nimennyt kolme keskeistä haastetta: On asetettava tavoitteita teollisuusmaita varten, ja kehitysmaiden on sitouduttava asianmukaisiin toimiin. On löydettävä tapa rahoittaa toimet, joilla kehitysmaat hillitsevät kasvihuonekaasupäästöjä ja sopeutuvat ilmastonmuutokseen. On luotava tehokkaat maailmanlaajuiset hiilimarkkinat. Lue lisää kansainvälisistä neuvotteluista: Dia 14 Euroopan unioni on edelläkävijä ilmastonmuutoksen vastaisessa toiminnassa EU on asettanut keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteita ilmasto- ja energiapaketissaan, jonka jäsenvaltiot hyväksyivät vuoden 2008 lopulla. Tavoitteet ovat laillisesti sitovia, ja paketissa hahmotellaan joukko konkreettisia toimia, joilla ne voidaan saavuttaa. Päätavoitteena on päästöjen alentaminen 20 prosenttia (vuoden 1990 tasoista). Se on yksipuolinen tavoite, mikä tarkoittaa, että EU-maat ovat hyväksyneet sen riippumatta muiden maiden sitoumuksista. Jos muut maat päättävät sitoutua samanlaisiin toimiin, EU harkitsee vähentämistavoitteen nostamista 30 prosenttiin; tämäkin vuoteen 2020 mennessä. Sopimuksessa todetaan, että pitkällä aikavälillä tarvitaan vieläkin tuntuvampia vähennyksiä. Neuvottelut uudesta ilmastonmuutosta koskevasta, YK:n alaisesta maailmanlaajuisesta sopimuksesta ovat parhaillaan käynnissä. Tavoitteeksi on asetettu vuoden 2009 loppu, jolloin Kööpenhaminassa järjestetään kansainvälinen konferenssi. Sopimuksen on synnyttävä tähän määräaikaan mennessä, jotta vuonna 2012, kun Kioton pöytäkirjan voimassaolo päättyy, ilmastonmuutoksen torjuntaa varten on käytössä uusi kansainvälinen sopimusjärjestely.

5 Diat Mitä sinä voit tehdä? Lisää vinkkejä siitä, mitä itse kukin voi tehdä ilmastonmuutoksen lieventämiseksi, löytyy seuraavasta osoitteesta: "Vihreämpää" elämäntapaa koskevia yleisiä vinkkejä: Lisätietoja IPCC:stä ja YK:n ilmastosopimuksesta: