Kasvatusfilosofia: kasvatus filosofisena ja eettisenä ongelmana. Pedagoginen ajattelu: Kysyminen. Osaamistavoitteet. Kurssikirjat
|
|
- Annikki Keskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kasvatusfilosofia: kasvatus filosofisena ja eettisenä ongelmana Eetu Pikkarainen, Osaamistavoitteet Kurssin suoritettuaan opiskelija: tuntee kasvatusfilosofisen tutkimuksen pääsuuntauksia ja ymmärtää niiden pohjalta syntyviä kasvatukseen liittyviä kysymyksenasetteluja, kasvatusfilosofista tutkimusta ja sen tuloksia. osaa tunnistaa, analysoida ja ratkaista kasvatukseen ja opetukseen liittyviä eettisiä ja filosofisia ongelmia ja kykenee kriittisesti arvioimaan näihin ehdotettuja aikaisempia ratkaisuja. 2 Kurssikirjat Ensisijainen: Puolimatka: Kasvatus ja filosofia [tai vanhempi: Vestergaard (ym): Johdatus kasvatuksen filosofiaan] Toissijaisesti vähintään yksi seuraavista: Ojakangas: Pietas - Kasvatuksen mahdollisuus. Etiikka koulun arjessa Atjonen: Pedagoginen etiikka koulukasvatuksen karttana ja kompassina Pedagoginen ajattelu: Kysyminen 3 4
2 Kysymyksiä Mitä haluan tai mitä minun pitäisi nyt opettaa? Miksi, mihin sillä pyrin? Mihin se perustuu Miten opettaisin? Onko joku hyvä tai oikea tapa? Miksi? Kelle opetan? Millaisia ja mitä oppijat perimmältään ovat? Mitä opettaminen oikeastaan on? Mihin kaikki perustuu? Kasvatuksessa ja ylipäätään Termi kasvatusfilosofia voi tarkoittaa lähinnä seuraavia: a) Näkemys kasvatuksesta, "oma kasvatusfilosofia b) Yhteinen näkemys kasvatuksesta, "ideologia" c) Näkemysten pohdiskelua, reflektio d) Tieteellinen tutkimusalue (d) on tällä kurssilla ensisijainen, mutta kaikkien välillä on yhteys! 5 6 Kasvatusfilosofia tieteenalana Poikkitieteellinen tutkimusalue (vrt. kasvatuspsykologia, kasvatussosiologia!) Kasvatusfilosofia: KT filosofia Kasvatusfilosofian tehtäviä Kasvatustieteen käsitteiden (= ajattelutapojen) selvittely Kasvatuksen perimmäisten päämääräkysymysten selvittely (Kasvatustieteen tieteenfilosofia) (Sekä filosofian että kasvatustieteen osa-alue!) 7 8
3 Teoria käytäntö -ongelma Käytännön toiminta edellyttää preskriptioita: kasvatusfilosofian merkitysvaihtoehdot (a) ja (b) ovat preskriptiivisiä ja siksi ne ovat käytännöllisiä eivätkä voi olla tiedettä. Tiede deskriptiivisenä ei voisi ohjata käytännön kasvatustoimintaa, antaa sille esim. päämääriä. Mitä filosofia on? Kiistanalainen kysymys! Perus- tai äititiede, josta muut erkaantuneet(?) Tutkii muille tieteille yhteisiä peruskysymyksiä Kysyy myös muiden tieteiden vastausten perusteita Kysymykset tärkeämpiä kuin vastaukset Tutkii käsitteellisen ajattelun perusteita Filosofinen = käsitteellinen = teoreettinen tutkimus on kaiken tieteellisen tutkimuksen perusta (muissa tieteissä lisäksi esim. empiiristä tutkimusta) 9 10 Tiede keskusteluna Kasvatusfilosofia: Filosofinen tutkimus Teoreettinen metodi = MITEN KESKUSTELLAAN? Filosofiset kysymykset (osa-alueet) = MISTÄ KESKUSTELLAAN? (Kasvatus)filosofian historia ja suuntaukset = Mitä on keskusteltu? 11 12
4 Mitä keskusteluun tarvitaan? Aihe (sisältö) = (tutkimus-) ongelma Yhteinen kieli (voi olla ongelma): käsitteet Säännöt (voi olla ongelma): mikä on hyvä perustelu? Erimielisyyksiä Keskustelullisuus Tutkimus on tiedeyhteisön toimintaa Julkisuus Ymmärrettävyys Käytetään tunnustettuja menetelmiä Historiallisuus: Mitä aikaisemmin on sanottu; (huom. tiedeyhteisöt > suuntauksia!) (Väite >) Kysymys > väite (> vastaväite) > jatkokysymys > jne Selkeys ja uskottavuus Eksplikointi: epämääräisen väitteen tms. esittäminen yksiselitteisessä -muodossa. (Voi olla useita vaihtoehtoisia eksplikaatioita.) Perustelevuus (l. argumentointi) Perusteluna käytetään päättelyä Päättely tarkoittaa etenemistä väitteistä toisiin tiettyjen päättelysääntöjen mukaan. Päättelysääntöjä tutkii logiikka. Päättely Klassinen esimerkki Aristoteleen logiikan yhdestä päättelysäännöstä: 1) Ihmiset ovat kuolevaisia. X:t = Z:iä (premissi) 2) Sokrates on ihminen. Y = X. ( - -) 3) Sokrates on kuolevainen. Y = Z:iä (johtopäätös) Lauseista 1 ja 2 voidaan päätellä lause 3. = Lause 3 voidaan perustella lauseilla 1 ja
5 Pohdinta Reflektio: pohtiminen (syvällisesti), uudelleen pohtiminen, pohtimisen pohtiminen ('takaisin kääntyminen' = itsensä pohtiminen) Esim. J. Hintikka: Entä, jos pohdinta (osana päättelyä) Kysymykset osana päättelyä, kyselymetodi! Kritiikki Kritiikki: problematisointi ja vaihtoehtojen etsiminen (kritiikki ei kohdistu tutkimuskohteeseen vaan tutkimukseen itseensä ja toisiin tutkijoihin; ei siis preskriptiivistä vaan deskriptiivistä) -> perustelujen puutteellisuus -> Ristiriidan osoittaminen: esitettyjen näkemysten oikeellisuutta testataan yrittämällä päätellä niistä ristiriita (tai muuten ongelmallisia johtopäätöksiä). -> Vastaesimerkit! Filosofointi käytännössä 1 1. Valitse jokin tutkimuskohde (filosofinen näkemys t. argumentti; kasvatusfilosofiaa (a), (b), (c) tai (d)) + filosofinen ongelma 2. Perehdy historiaan ja taustoihin, jo käytyyn keskusteluun 3. Eksplikoi, mitä siinä yritetään mahdollisesti sanoa 4. Tarkista, onko väitteille esitetty pitävät perustelut 5. Päättele, mitä väitteistä seuraa (jatkuu ) Filosofointi käytännössä 2 6. Etsi löydätkö väitteille vastaesimerkkejä 7. Tarkista onko väitteissä - tai niistä pääteltävissä - ristiriitoja 8. Vaikka et saisikaan väitteitä kumottua, yritä kehittää, täydentää niitä edelleen johonkin suuntaan 9. Muotoile oma puheenvuorosi huolellisesti: (itsekritiikki!) -> toiset hyökkäävät heti sen heikkouksien kimppuun 19 20
6 Sovelluksia Oman ammattitaidon kehittäminen Yhteistyön kehittäminen OPS:n kehittäminen / arviointi Oppimateriaalin kehittäminen / arviointi Tutkivan / keskustelevan työtavan opettaminen oppilaille Tieteellinen tutkimus! Kasvatusfilosofia: Filosofian tutkimuskohde ja osa-alueet Filosofian tutkimuskohde (ns.) Teoreettinen filosofia 1. Metafysiikka / Ontologia (olevaisen perimmäinen rakenne) 2. Tietoteoria / Epistemologia (miten voi tietää?) (ns.) Käytännöllinen filosofia 3. Etiikka / arvoteoriat yms. (miten arvot tms. ovat yhteydessä ihmisen toimintaan) (Huom. Muodostavat yhden kokonaisuuden!) Kasvatusfilosofia: Ontologia 23 24
7 Ontologia Aristoteelinen peruskäsitteistö Kysymys "olevasta olevana", olevaisen perimmäisestä luonteesta. Sanotaan: Yleinen Yksittäinen Oleva(t) ja oleminen Yksittäiset (partikulaariset) ja yleiset (universaalit) olevat; olevien luokat ja tyypit (kategoriat) Josta mitä Olemus (essentia, laji) Ominaisuus Olio ( substanssi ) Ominaisuustoteutuma (trooppi tai moodi), tai osa Universaalien ongelma Ontologian perusongelma: Mitkä edellisen taulukon solut ovat vahvimmin tai itsenäisesti olemassa? "Occhamin partaveitsi" eli ontologinen säästäväisyyden periaate: Ei saa olettaa enempää olioluokkia, kuin on välttämätöntä! HUOM: (myös) käsitteellisiä ongelmia! Ontologian päävaihtoehdot Realismi (universaaleja on) Platonismi: ominaisuudet (ideat) ennen olioita Aristotelismi: olemukset + ominaisuudet olioissa (- konseptualismi??) Nominalismi (universaaleja ei ole) Jyrkkä: vain (erilaisia ja samanlaisia) olioita Trooppiteoria: vain (- -) ominaisuusyksilöitä Mooditeoria: on olioita ja niiden () olemisen tapoja 27 28
8 Realismin seurauksia Determinismi (predestinaatio), leimaaminen ja luokittelu Feodaalinen hierarkkinen maailmankuva (teoreettinen) Materialismi idealismi dualismi -ongelmat Nominalistinen ratkaisuehdotus Sallii konseptualismin: käsitteet (ajatuksina) yleisiä Troopit ja moodit sallivat samanlaisuusluokat Olioiden muuttuminen ja vaihtelu hyvin mahdollista Olio itse määrittää oman luonteensa Moodi = olemisen tapa! (vrt. Herbart: Mielteet) Miksi ontologiaa pedagogiikassa 1. Tehokkaaseen (subjektiivisessa mielessä) toimintaan tarvitaan ehyt ja johdonmukainen taustateoria, viime kädessä ontologia. 2. Tehokkaaseen (objektiivisessa mielessä toimivaan) toimintaan tarvitaan paikkansa pitävä taustateoria, viime kädessä ontologia. Kasvatusfilosofia: Tieto-oppi / -teoria 31 32
9 Tieto-teoria Tieto-oppi, epistemologia. Tutkii tietämisen perusluonnetta, mitä ja miten voidaan tietää. Miten tietäminen "tapahtuu? Kaava: tietävä subjekti - tieto - tiedon objekti. Tieto-opin kiistat Dogmatismi: on (tai voi olla) varmaa tietoa Skeptisismi: ei voi olla varmaa tietoa -> tietoa ollenkaan Rationalismi: tieto syntyy järjen kautta Empirismi: tieto syntyy aistien kautta Realismi: tieto perustuu olevaan kohteeseen Idealismi: tieto perustuu tietävään subjektiin Platonin ratkaisu Ideaoppiin perustuva realistinen rationalismi Empiiristä tietoa ei ole (vähäarvoista mielipidettä) Järjellä (ollut?) suora yhteys ideoihin Tiedonhankinta eli oppiminen on muistiin palautumista! Kantin ratkaisu Luotettava (=tieteellinen) tieto on mahdollista koska: Tieto ei kohdistu todellisuuteen vaan ilmiöihin, joille aistit tuottavat ajallis-paikallisen sisällön, ja järki tuottaa sen ymmärrettävän muodon Kaikki (oikea) tieto on omaa tuotostamme Tietäminen on aktiivista (vrt. konstruktivismi; puuttuu yhteys toimintaan) 35 36
10 Kant: proto-konstruktivismi Tieto X Kasvatusfilosofia: Etiikka Järki Aistit Käytännöllinen filosofia Tutkii kysymyksiä, joiden suhteen ihmiset toimivat ja joutuvat tekemään valintoja. (Siis tutkimuksen kohde on käytännöllinen, käytäntöä.) Arvo-oppi Etiikka (moraalifilosofia) Estetiikka (taiteen filosofia) Yhteiskunta-, valtio-, oikeus-, uskonnon- yms. filosofiat Etiikan/moraalifilosofian ala 1 = moraalinen subjekti 2 = moraalinen teko 3 = moraalinen objekti = moraalinen yhteisö
11 Etiikan ja moraalin käsitteet Moraali = preskriptiivisiä periaatteita, joita käytetään ohjaamaan ja arvioimaan toimintaa. Etiikka l. moraalifilosofia = filosofista tutkiskelua, joka kohdistuu moraalisiin kysymyksiin. (normatiivinen etiikka / käytännöllinen etiikka vs. deskriptiivinen metaetiikka) Arvo Arvo = arvokas asia - tai ominaisuus (vrt. Humen giljotiini: Olemisesta ei voi päätellä pitämiseen.) Itseisarvo vs. välinearvo Välinearvon arvo perustuu viimekädessä vain sen avulla saavutettavaan itseisarvoon. Arvo <---> Normi (sävyero?, normi enemmän sosiologinen? Kumpi on perustavampi?) Arvo-opin vaihtoehtoja Miten arvoista voi tietää ja erehtyä? Arvo-objektivismi (vrt. Platon) Intuitionismi, ilmoitusoppi (Puolimatka) Naturalismi (luonnollisia ominaisuuksia) Arvosubjektivismi Empirismi, emotivismi (naturalismia) Hedonismi (yksilö) / Utilitarismi (yhteisö) Kantin ratkaisu Dualismi: luonto on determinoitu, järki vapaa Hyveet, halut, tunteet, tarpeet jne. ovat satunnaisia ja determinoituja (luonnollisia) Ihminen toimii (voi toimia) järkiperäisten toimintaperiaatteiden ( maksiimien ) mukaan Paras (oikea) periaate (tilanteessa) on se, joka on yleistettävin ( < kategorinen imperatiivi, velvollisuus ) 43 44
12 Kant: velvollisuusetiikka yleinen moraalilaki eli kategorinen imperatiivi: "Toimi niin, että toimintaperiaatteesi voisi olla yleinen laki". Toinen muotoilu: "Älä pidä ihmistä koskaan pelkästään välineenä vaan aina myös päämääränä sinänsä." (siis itseisarvona) Velvollisuusetiikka edellyttää: ihmisten välistä vastavuoroisuutta (demokratia), ihminen ymmärretään järkeväksi ja päämääriä asettavaksi olioksi, moraali rajoittuu ihmisten välisiin suhteisiin? a) hyveitä t. moraaliperiaatteita, joiden b) yleistä sovellettavuutta (ongelmatilanteissa) arvioidaan järjen avulla tilannesidonnaisesti. -> Diskurssietiikka (Habermas, ideaalinen kommunikaatioyhteisö) Pedagoginen etiikka Eettistä pohdintaa tarvitaan hahmottamaan mm. kasvatuksen päämääriä (moraalinen ihminen) ns. moraalikasvatuksen menetelmiä ja vaiheita (esim. hedonismi -> normietiikka -> velvollisuusetiikka) Kasvatusfilosofia: Historiaa ja suuntauksia 47 48
13 Klassinen kreikkalainen filosofia Sokrates ( eaa.) Tunne itsesi (filosofinen antropologia), dialogi, hyve on tietoa -ongelma ym. Platon ( eaa.) Ideaoppi, rationalismi, yhteiskuntafilosofia (Valtio -teos), sielun tasot: järki, rohkeus, halu; ym. Sokrateen oppilas ja kirjuri Aristoteles ( eaa.) Olemusoppi, hyve-etiikka, klassinen ontologia Empirismi, (arki)realismi, tapojen ja ympäristön merkitys Modernisaatio alkaa (Keskiajan Aristoteles-kritiikki; Renessanssi ja uskonpuhdistukset) Uusi (luonnon-) tiede: F. Bacon ( ); R. Descartes ( ) -> dualismi; Newton ( ) Rationalismi: Spinoza ( ), Leibniz ( ) Empirismi: J.Locke ( ), G.Berkeley ( ), D.Hume ( ) -> Valistus: filosofia ja teologia irti toisistaan; JÄRKI! Moderni pedagogiikka J. A. Comenius ( ) Kasvatuksen yhteiskunnallinen ja inhimillinen tehtävä J. J. Rousseau ( ) Kritiikki ja luonnon mukaisuus I. Kant ( ) Pedagoginen paradoksi J. F. Herbart ( ) Yleinen pedagogiikka, kasvatustiede Kasvatusfilosofia: Suuntaukset 51 52
14 Mitkä suuntaukset? Yleinen pedagogiikka (onko suuntaus?) Ns. mannermainen filosofia: Hermeneuttinen Fenomenologinen Eksistentialistinen Kriittinen / marxilainen Pragmatistinen Analyyttinen Huom: historiaa!!! + uusia sekoituksia: postmoderni, feministinen, semiotiikka yms. Empirismi Logiikka Analyyttinen f. Rationalismi (Husserl) Fenomenologia Kartta Herbart Pragmatismi Schleiermacher Hermeneutiikka Yleinen pedagogiikka (Fichte) (Kierkgaard) Eksistentialismi Hegel Dialektiikka Marx Kriittinen pedagogiikka Suuntausten eroista Metateoreettisia ja metodologisia eroja Filosofian osa-alueisiin ja näkemyksiin liittyviä eroja Pedagogis-kohdeteoreettisia eroja Erilaista preskriptiivistä sävyä - siis enemmän tai vähemmän käytännöllis-pedagogisia näkemyksiä. Yleinen pedagogiikka 1 Toisaalta pyrkii olemaan sangen yleinen ja säilyttämään yhteyden moniin/kaikkiin muihin suuntauksiin. Pedagoginen paradoksi: (Kant!) kasvattava vaikuttaminen vs. sivistys --> Herbart, ----> Benner (Allgemeine Pädagogik -kirjat...) Mikä on kasvatustieteen tutkimuskohde? 55 56
15 Yleinen pedagogiikka 2 Mitä on pedagoginen toiminta? > Miten pedagoginen toiminta on mahdollista? (ymmärrettävissä mahdolliseksi) Miten siitä voidaan puhua ja keskustella? (Kantin transsendentaalifilosofian perintöä) ns. Mannermainen filosofia Sisältää mm. hermeneutiikan, fenomenologian ja eksistentialismin. Taustalla Saksalainen idealismi ja erityisesti Hegelin dialektiikka (absoluuttisen maailman hengen itsekehityksen tutkiminen) ja sen kritiikki (mm. Schleiermacher, Feurbach, Kierkegaard) G. W. F. Hegel ( ) objektiivinen idealismi: perusolevainen = maailman henki, joka kehittyy omalakisesti ja omaehtoisesti kohti suurempaa rationaalisuutta ja vapautta (luonto -> subjektiivinen, objektiivinen ja absoluuttinen henki) Dialektiikka: teesi, antiteesi, synteesi; esim: oleminen -> ei-oleminen (kieltäminen) -> tuleminen (sovitus uudella tasolla); Hegel -kritiikkiä F D Schleiermacher, L Feuerbach yksilö(llise)n merkitys historian avoimuus filosofian avoimuus dialogisuus Schleiermacher -> hermeneutiikka; Feuerbach -> marxismi (Kierkegaard -> eksistentialismi) 59 60
16 Hermeneutiikka syntynyt vanhojen (pyhien) tekstien tulkintaongelmista, josta myöhemmin edetty "yleiseen tulkintaoppiin". perustaja W Dilthey ( ) ja / tai edeltäjänsä F Schleiermacher ( ): ihmistieteille (kulttuuritieteille) oma tieteenfilosofia ja metodologia: henkitiede (Geisteswissenchaft). Nykyhermeneutiikka: H-G Gadamer Herm. pedagogiikka K.filosofiassa esim. H. Nohl ( ) Kasvatuksen ja pedagogiikan suhteellinen autonomia. Käytännön ensisijaisuus. Historiallisuus. Keskeisenä on pedagogisen suhteen käsite. Objektiivisen ja subjektiivisen dialektiikka Fenomenologia Perustaja: E Husserl ( ; ei kasvatusf.). Tavoitteena yleinen kaiken tieteen ja filosofian perustana oleva tiede, joka käyttää puhtaasti rationalistista metodia. Tutkitaan ilmiöiden perusolemusta redusoimalla niistä kaikki epäolennainen: sekä "luonnolliset" olemassaolo-oletukset että "yksilöllis-erityiset" ja satunnaiset piirteet. Fenom. pedagogiikka K-filosofiassa esim. M J Langeveld, M van Manen. Pedagoginen kokemus ja sen fenomenologinen analyysi. (ehkä enemmän ns. laadullisen tutkimuksen taustalla kuin hermeneutiikka) 63 64
17 Eksistentialismi syntynyt edellisten ja varsinkin jälkimmäisen perustalle Ihmisen olemassaolon filosofiaa. M Heidegger, J-P Sartre, K Jaspers. Vapaus. "Ihminen maailmaan heitettynä". Pedagogiikassa: Sartre: jyrkkää sivistysteoriaa O Bollnow: kriisien ja takautumien merkitys; Kohtaaminen. K Marx ( ) Marxismi Taustalla Hegel (ja Feuerbach). Preskriptiivistä: Filosofian tehtävä on muuttaa maailmaa. Oman metodin kehittelyä: dialektinen ja historiallinen materialismi. Ihmisen toiminta + sen edellytykset ja sivuvaikutukset! Marxilainen pedagogiikka painottaa sekä yleissivistystä (kulttuuriperintö) että kasvatuksen ja tuotannon läheistä kytkentää NL:ssa tärkein auktoriteetti oli koulutuksen 'sosialistinen' uudistaja, kollektiivipedagogi Anton MAKARENKO ( ). Sittemmin kehitelty läheisessä yhteydessä psykologiaan (Vygotsky yms. -> sosiaalinen konstruktivismi) Kriittinen filosofia Rakentuu marxismin, psykoanalyysin ja mannermaisen filosofian pohjalle. Dialektiikka ja ristiriidat. Vapautuksen idea l. emansipaatio (vieraantumisesta). Frankfurtin koulukunta: kriittinen teoria (Adorno, Horkheimer -> Habermas)
18 J Habermas 1. Tiedonintressiteoria: emansipaatiointressi; 2. Kommunikatiivisen toiminnan teoria (ideaalisen diskurssin etiikka; vrt. Peirce ja Kant). Kriittinen pedagogiikka K Mollenhauer: emansipatorinen kasvatus. J Masschelein: kasvatus kommunikatiivisena toimintana. Amerikkalainen: Giroux, McLaren, Freire (marxismi, postmodernismi, feminismi yms.) Preskriptiivistä, hyvin lähellä käytännöllistä pedagogiikkaa. Ongelmia: palauttaa pedagogiikan etiikkaan ja/tai politiikkaan? Pragmatismi Amerikkalainen filosofia C S Peirce ( ), semiotiikka! W James, J Dewey ja G H Mead. toiminnan filosofiaa Ongelmia: pinnallisuus, biologismi, instrumentalismi J Dewey Tunnetuin pragmatistinen kasvatusfilosofi: John Dewey (esim. Democracy and education 1916). Kasvun (growth), kokemuksen (experience), tavan (habit), suuntaamisen (direction) käsitteet 71 72
19 Analyyttinen filosofia 1912 B. Russel: analyysi filosofisena metodina. (osittain aika englantilaisperäinen ilmiö) Wienin piiri (1900-l alussa): R. Carnap, L. Wittgenstein ym. : luonnontieteen tieteenfilosofiaa, joka pyrki jyrkästi erottamaan tieteessä: empiiriset ongelmat ja käsitteelliset (kielelliset, filosofiset) ongelmat. Analyyttinen metodi Käsitteiden merkitysten selventäminen jakamalla (analysoimalla) ne osiin, merkityskomponentteihin. Epäselvä ilmaus pyritään kääntämään samaa tarkoittavaksi toiseksi ilmaukseksi, jonka looginen rakenne on selvempi (eksplikaatio). Ei pyritä keksimään uusia ontologisia tms. oppijärjestelmiä, vaan tyydytään tutkimaan olemassa olevaa kielenkäyttöä Analyyttinen kasvatusfilosofia Tunnetuimpia R S Peters Ei enää selvää omaa koulukuntaansa Kaikki filosofia enemmän tai vähemmän analyyttistä preskriptiivisyys liittyy yleensä kriittisen ajattelun kehittämiseen (ja ns. indoktrinaation välttämiseen). 75
Kasvatuksen filosofiset ja eettiset lähtökohdat ja päämäärät
Kasvatuksen filosofiset ja eettiset lähtökohdat ja päämäärät Eetu Pikkarainen, (eetu.pikkarainen@oulu.fi) [HUOM: dioja korjattu 2017 OPS:n mukaiseksi] Osaamistavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija
Lisätiedot1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna)
FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) 1. Filosofian luonne MITÄ FILOSOFIA ON? - Filosofia = viisauden rakkaus Ensimmäinen
LisätiedotTieteellinen opiskelu. Kasvatustieteen peruskurssi. Kasvatustiede 2. Kasvatustiede
Kasvatustieteen peruskurssi Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Tieteellinen opiskelu Opetuksen ja tutkimuksen - ja opiskelun - ykseys = sivistysyliopiston idea Tieteellinen keskustelu KYSYMINEN!
LisätiedotFILO. Kokeeseen valmentautuminen. http://www.tammi.fi/filo
1 Juha Eerolainen, Olli Hakala, Arno Kotro ja Hanna Vanhanen FILOSOFIAN AINEREAALIIN VALMISTAUTUMINEN Kokeeseen valmentautuminen Yksi ohje on ylitse muiden: Lue hyvin - ja mielellään paljon! Tärppejä on
LisätiedotKohdeteoria 1. Kasvatustieteen peruskurssi. Kohdeteoria 3. Kohdeteoria 2. B/2014 Eetu Pikkarainen
Kasvatustieteen peruskurssi B/2014 Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Kohdeteoria 1 (HUOM: alustavasti vrt. Siljander ): MM: kasvatus on käytännöllistä toimintaa sukupolvi- tai sen tapainen (ei
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin
LisätiedotFI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun
FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun 1. Mitä filosofia on? 2. Metafysiikka 3. Tietoteoria 4. Etiikka 5. Mitä muuta filosofia on? * Filosofian tutkielma 1. MITÄ FILOSOFIA ON? Filosofia (kr.) = viisauden
LisätiedotKasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus Limingan Kansanopisto-Taidekoulu 2015-2016
Kasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus -Taidekoulu 2015-2016 MUUTOKSET MAHDOLLISIA! Opintotyyppi Perusopintoja Koulutusala Kasvatustieteellinen Oppiaine Kasvatustiede Vastaava yliopisto Oulun yliopisto
LisätiedotKasvatustieteen peruskurssi: Kohdeteoria. Eetu Pikkarainen Kohdeteoria 1
Kasvatustieteen peruskurssi: Kohdeteoria Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Kohdeteoria 1 (HUOM: alustavasti vrt. Siljander ): MM: kasvatus on käytännöllistä toimintaa sukupolvi- tai sen tapainen
LisätiedotYK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka)
YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 6.11.2014 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII) Etiikan tutkimus ja käsitteet
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
Lisätiedot2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto
2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta
LisätiedotIhmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi
Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä
LisätiedotKurssi (4op) koostuu. Kasvatustieteen peruskurssi. Sisältö. Opiskelutehtäviä
Kasvatustieteen peruskurssi A/2014 Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Kurssi (4op) koostuu Luento (+ sähköistä materiaalia: https://wiki.oulu.fi/display/kajo/ UUTTA: Videomateriaali) Kaksi kurssikirjaa
LisätiedotUUTEEN OPSIIN SIIRTYVILLE OPISKELIJOILLE YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN AINEOPINNOT, FILOSOFIAN OPINTOSUUNTA. 60 op
1 VASTAAVUUSTAULUKOT FILOSOFIA AINEOPINNOT UUTEEN OPSIIN SIIRTYVILLE OPISKELIJOILLE YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN AINEOPINNOT, FILOSOFIAN OPINTOSUUNTA OPS 2017-2020 OPS 2014-2017 Yhteiskuntatieteiden
Lisätiedotarkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali
Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes
LisätiedotTieteenfilosofia 1/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 1/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tästä kurssista Molempina päivinä ohjelma on rakenteeltaan samanlainen: 1. luento-osio 9:15 10:40 keskusteluosio
LisätiedotKOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15
KURSSIKUVAUS 1 / 5 KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: FI1 KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15 FILOSOFIA JUSSI SAARELA SALON LUKIO 5. JAKSO/2014-2015
LisätiedotYK10 Etiikka III luento
YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) Dos. Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) 2.11.2015 1 Ennakkotehtävän tarkistuksesta Kirjoitusohjeiden
LisätiedotMitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento
Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada
LisätiedotTeorian ja käytännön suhde
Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa
LisätiedotKant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E
Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotFI 3. Metafysiikka ja tieto-oppi
FI 3 Metafysiikka ja tieto-oppi Tieto ja maailma s.7-16 Tiedon ja maailman suhde voidaan selittää tieteen, taiteen tai uskontojen avulla Tieto ei perustu uskoon tai arvaukseen Tieteellinen tieto pyrkii
LisätiedotEettisten teorioiden tasot
Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona
LisätiedotSisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala
LisätiedotKurssi (4op) koostuu. Kasvatustieteen peruskurssi. Tieteellinen / Yliopistollinen opiskelu. Sisältö. Opintokokonaisuuden rakenne
Kurssi (4op) koostuu Kasvatustieteen peruskurssi Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Luento (+ sähköistä materiaalia: https://wiki.oulu.fi/display/kajo/) Kaksi kurssikirjaa (Siljander; Rinne ym.)
Lisätiedoto Tutkii olevaisen olemusta, todellisuuden yleisimpiä periaatteita, rakennetta ja luonnetta.
YK10 FILOSOFIAN LUENNOT, osa 2. 4. METAFYSIIKKA o Metafysiikka (kr. meta ta fysika) o Ensimmäinen filosofia, "oppi olevasta olevana" (Aristoteles) o Tutkii olevaisen olemusta, todellisuuden yleisimpiä
LisätiedotLuento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987
Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun
LisätiedotHermeneuttinen kasvatustiede 2. Hermeneuttinen kasvatustiede. Hermeneutiikka taustaa 1. Schleiermacher
Hermeneuttinen kasvatustiede Ei mittaamista, vaan ymmärtäminen (vrt. ilmauksen ymmärtäminen), tulkinta Hermeneuttinen kehä: ymmärrys perustuu ymmärrettyyn Tavoitteena parempi, sivistyneempi ymmärrys, ei
LisätiedotVAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki
VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki OMA OPPIMINEN JA KSL - palveluksessa 1981 1984 - koulutussuunnittelija, lyhytkursseista
LisätiedotMikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten
LisätiedotPauli Tikka, 20.8.2014 Filosofia- ja tiede- sekä psykologiakäsitteistöä
Pauli Tikka, 20.8.2014 Filosofia- ja tiede- sekä psykologiakäsitteistöä Termin nimi Kausaalisuus A posteriori A priori Absoluutti Agentti Analyysi Analyyttinen filosofia Analyyttinen väite Antropomorfismi
Lisätiedot1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS
Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona
LisätiedotKvalitatiivinen tutkimustoiminta
Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen
LisätiedotEtiikan 4. luento Kantilaisuus, utilitarismi alkaa
Etiikan 4. luento Kantilaisuus, utilitarismi alkaa Alkuperäiset diat: TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma), teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Täydennykset ja muokkaus sl 2016: TT, dos. Ville Päivänsalo
LisätiedotMETAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ
METAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ Onko Aku Ankka olemassa? Asterix? Spiderman? Matrixin Neo? Miten ne ovat olemassa? miten ihminen on olemassa? Miten ihminen määritellään? Pilkkokaa ihminen mielessänne ominaisuuksiin
LisätiedotESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN
LisätiedotJohdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140)
Suoritus ja kurssimateriaalit Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140) Tomi Kokkonen tomi.kokkonen@helsinki.fi Puhelin: 191 29669 Työhuone: 628 (Unioninkatu 40 A, 6. krs) Oheislukemisto Panu
Lisätiedot6.9 Filosofia. Opetuksen tavoitteet
6.9 Filosofia Filosofinen ajattelu tarkastelee koko todellisuutta ja eri tapoja hahmottaa sitä. Sen kysymyksenasettelujen tunteminen on olennainen osa yleissivistystä. Filosofiassa ongelmia jäsennetään
LisätiedotMITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009
MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009 KIRJALLISUUTTA I.N. Johdatus tieteenfilosofiaan (1980) Tieteellinen päättely ja selittäminen (1983) Tiede, filosofia ja maailmankatsomus
LisätiedotFilosofia 1. Peruskalvot
Filosofia 1 Peruskalvot 1 Mitä filosofia on? Filosofi (kreikk) = viisauden ystävä (Pythagoras 500-l) Käsitteiden pohdintaa ja määrittelyä Paradigmat = eri tieteiden filosofiset perusoletukset Filosofian
LisätiedotSokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr
Sokrates 469 399 eaa Sokrates 469 399 ekr tunnetaan ennen kaikkea Platonin dialogeista; muut lähteet: Xenefonin kirjoitukset, eräät Aristoteleen lausumat, Aristofanesin farssi Pilvet Sokrates vastusti:
LisätiedotLuentopaikka- ja aika: GO 223: klo 12.15-13.45
MAANTIETEEN HISTORIA JA FILOSOFIA 2008 HISTORY AND FILOSOPHY OF GEOGRAPHY 2008 Tohtorikoulutettava Regis Rouge-Oikarinen & Professori Miska Luoto 20 (!) innokasta opiskelijaa 1 Kurssin rakenne luennot
LisätiedotEtiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto
Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi
LisätiedotFilosofia yhdistää 1
Marja-Liisa Kakkuri-Knuuttila Filosofia yhdistää 1 Filosofia yhdistää hajanaisuudessa Puheenvuoroni otsikko on Filosofia yhdistää. Tätä voidaan pitää yllättävänä väitteenä kahdestakin syytä. Ensinnäkin
LisätiedotIhmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin
Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 7. Luento 4.2. Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta Inhimillinen toiminta on intentionaalista
LisätiedotFILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15
FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON USKONNONFILOSOFIA HY USKONNONFILOSOFIAA OPISKELLAAN JA TUTKITAAN SEURAAVISSA TIETEISSÄ: TEOLOGINEN TIEDEKUNTA (KRISTILLINEN PUOLI) TEOREETTINEN FILOSOFIA
LisätiedotEsa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010
Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Filosofia ja systeemiajattelu (3 op, L) Mat-2.1197/TU-53.1150 3.2. Noste 17.2. Mindset 24.2. Kasvu. Vieraana
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotSuomentanut Risto Koskensilta. Tämä on näyte. Osta kokonainen teos osoitteesta netn.fi
Suomentanut Risto Koskensilta Tämä on näyte. Osta kokonainen teos osoitteesta netn.fi niin & näin Tampere 2019 Englanninkielinen alkuteos Philosophy for Beginners, 1991 Text Richard Osborne Illustration
LisätiedotLyhyet kurssikuvaukset
Uskonto, evankelis-luterilainen Pakolliset 1-2, syventävät 3-6, soveltava 7 Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. UE01 Uskonto ilmiönä kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä
LisätiedotTekijä Harmaala Anssi
Kasvatustieteiden tiedekunta Tiivistelmä opinnäytetyöstä Kasvatustieteen koulutus Tekijä Harmaala Anssi Työn nimi Sosiaalinen konstruktionismi - Todellisuuden sosiaalisen rakentumisen teorian kasvatus-
LisätiedotEtiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet
Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Systemaattisen teologian osasto 4.11.2014 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII)
LisätiedotOlemisen mieli. Luentorunko Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Mitä tarkoittaa oleminen? Olla-verbin merkitykset
Luentorunko 13.11.2007 1. Olemisen mieli 2. Olevan kategoriat 3. Yksilöoliot ja ominaisuudet 4. Yleinen-yksityinen vs abstrakti-konkreettinen 5. Universalia-kiista 6. Realismi 7. Realismin muodot 8. Realismin
LisätiedotFI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:
LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi
LisätiedotLukuvuosi 2011 12 / päiv. 19.4.2011. Filosofia
Filosofia Filosofisessa tiedekunnassa voi suorittaa sivuaineena filosofian perusopinnot (25 op) tai perusopinnot ja aineopintoja (yhteensä 65 op). Filosofiasta voi suorittaa myös yksittäisiä opintojaksoja
LisätiedotSchulcurriculum Ethik
Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100
LisätiedotSimo Skinnari. Pedagoginen Rakkaus. Kasvattaja elämän tarkoituksen ja ihmisen arvoituksen äärellä. PS-kustannus
Simo Skinnari Pedagoginen Rakkaus Kasvattaja elämän tarkoituksen ja ihmisen arvoituksen äärellä PS-kustannus Kustantajan yhteystiedot PS-kustannus PL 303 Aatoksenkatu 8 E 40101 Jyväskylä 40720 Jyväskylä
LisätiedotOpiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri
ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri
LisätiedotYK10 Etiikan luento-osio: Johdanto (jatkoa) Syksy 2015
YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto (jatkoa) Syksy 2015 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma) Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 29.10.2015 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII) Johdanto/ohjeet ma 26.10.
Lisätiedot5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET
5.13 FILOSOFIA Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti,
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka. Luento 1. Farmasian tdk VTM Markus Neuvonen
Farmaseuttinen etiikka Luento 1. Farmasian tdk. 29.10. VTM Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Keskustelutehtävä 2 Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin Etiikka 1.
LisätiedotKuinka ymmärtää Lauri Rauhalaa oikein? Pentti Alanen
Kuinka ymmärtää Lauri Rauhalaa oikein? Pentti Alanen Fenomenologia ja hermeneutiikka Rauhalaa ymmärtää lähes automaattisesti väärin, ellei ole koskaan perehtynyt näiden filosofioiden peruskäsityksiin Kiinnostus
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5
KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,
LisätiedotFILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN
FILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN 27.10. Miten tietoisuus rakentuu? Husserlin fenomenologiaa 3.11. Elämänfilosofian nousu ja tuho 10.11. Mitä on inhimillinen
LisätiedotFI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia
FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia 1. Tietoteoria (epistemologia) 2. Tieteenfilosofian perusteet 3. Metafysiikka 1. TIETOTEORIA (EPISTEMOLOGIA) A. Tiedon käsite ja määritelmä Tieto (vrt. tie) vie perille
LisätiedotMusiikkitieto. Vanhasta tiedosta jotakin uutta? leena.unkari-virtanen@metropolia.fi
Musiikkitieto Vanhasta tiedosta jotakin uutta? 2 Musiikin menneisyys Jotakin uutta? TIEDOT Tässä katsauksessa 3 Kysytään mitä musiikkitiedossa oikein pitäisi oppia: tietoa - entä taitoja? Luodaan katsaus
LisätiedotSotilaskoulutus vai -kasvatus. MPKK/SSTS: Asevelvollisuuden tulevaisuus 21.3.2012 Veli-Matti Värri Arto Mutanen
Sotilaskoulutus vai -kasvatus MPKK/SSTS: Asevelvollisuuden tulevaisuus 21.3.2012 Veli-Matti Värri Arto Mutanen Sotilaspedagogiikka Sotilaspedagogiikka on yleinen oppi sotilaskoulutuksesta ja opetuksesta
LisätiedotKurssitiedot. Ontologia ja tietoteoria. Filosofian kysymykset. Luentorunko Ontologian ja tietoteorian status. Filosofian erityisalat
Ontologia ja tietoteoria FILP340 (6 op/4 ov) luennot + oheismateriaali 31.10.-4.12.2007 (18 h) Pessi Lyyra Ontologia ja tietoteoria Yksilöoliot ja ominaisuudet Mieli ruumis-ongelma Persoonuuden/substanssin
LisätiedotKASVATUSTIETEEN (KT) Luonne Tehtävät Tutkimuskohde
1 Suuntaukset KASVATUSTIETEEN (KT) Ongelmina Hermeneuttinen pedagogiikka 1800- luvun lopulta Kulttuuritiedettä, henkitiedettä Ihmistä koskeva tieto on aina historiallista Kysyy: Miten kasvatustieteen tutkimuskohde,
LisätiedotTiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)
Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) : Opiskelija kehittää monitieteellistä ja kriittistä ajattelua tutustuu tiedemaailman käytäntöihin harjaantuu lukemaan ja arvioimaan tieteellisiä tutkimuksia
LisätiedotIrmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät
Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29
Lisätiedot5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
LisätiedotJari Keinänen & Tere Vadén TIETÄMISEN HAASTEET
Jari Keinänen & Tere Vadén TIETÄMISEN HAASTEET OPETTAJAN AINEISTO Jari Keinänen & Atena Kustannus Oy 2011 OPETTAJALLE: Tietämisen haasteet -kirjan opettajan aineisto sisältää dioja ja pohdintatehtäviä
LisätiedotYRJÖ REENPÄÄ JA PSYKOFYYSINEN ONGELMA
YRJÖ REENPÄÄ JA PSYKOFYYSINEN ONGELMA Pentti Alanen KUKA OLI YRJÖ REENPÄÄ Syntyi 18.7.1894, kuoli 18.12.1976 Fysiologian professori 1927-1962 HY Aistinfysiologian tutkija, filosofi Fenomenologiaan nojautuva
LisätiedotMatematiikan olemus Juha Oikkonen juha.oikkonen@helsinki.fi
Matematiikan olemus Juha Oikkonen juha.oikkonen@helsinki.fi 1 Eri näkökulmia A Matematiikka välineenä B Matematiikka formaalina järjestelmänä C Matematiikka kulttuurina Matemaattinen ajattelu ja matematiikan
LisätiedotKari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto
Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä
Lisätiedot410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)
410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä
LisätiedotLUKIO Tilauslista ja hinnasto 2019
Hinnat ovat 1.1.2019 voimaan tulleita kustantajan hintoja. Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin. TILAUKSET: www.oppinet.fi, asiakaspalvelu.publishing@edita.fi, p. 020 450 010 PALAUTUKSET: Tilatuilla tuotteilla
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Jussi Backman (Jyväskylän yliopisto) Te ta: Fenomenologia ja luonnontiede Luonnonfilosofian seura 19.3.
Jussi Backman (Jyväskylän yliopisto) Teemailta: Fenomenologia ja luonnontiede Luonnonfilosofian seura 19.3.2019 antiikissa ja keskiajalla filosofia ja luonnontiede muodostavat yhden saumattoman kokonaisuuden
LisätiedotYstävyyden filosofia
Ystävyyden filosofia Aristoteles, Kant, Montaigne Erilaisia ystävyyden käsityksiä Aristoteles Platonin oppilas Nikomakhoksen etiikka Retoriikka ja runousoppi Kommentaari: Pangle 2003: Aristotle on the
LisätiedotPORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009
PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI PORTFOLIO 15.6.2009 SISÄLTÖ: MIKÄ PORTFOLIO ON? MITÄ PORTFOLIO AMMATILLISEN KASVUN JA OMAN TYÖN/ OPETTAJUUDEN KEHITTÄMISEN
LisätiedotVääksyn Yhteiskoulun lukion kirjalista lukuvuodelle Kirja ja ISBN-numero BIOLOGIA ENGLANTI FILOSOFIA FYSIIKKA HISTORIA KEMIA
Vääksyn Yhteiskoulun lukion kirjalista lukuvuodelle 2019-2020 Kirja ja ISBN-numero BIOLOGIA (Sanomapro) Digikirja käy myös kaikista BIOS 1: Elämä ja evoluutio (LOPS 2016) 978-952-63-3437-0 BIOS 2: Ekologia
LisätiedotFORSSAN YHTEISLYSEON OPPIKIRJAT lv
FORSSAN YHTEISLYSEON OPPIKIRJAT lv. 2019 2020 HUOM! Oppikirjalistan kirjoista hyväksytään myös saman kustantajan sähköinen materiaali ellei muuta mainita. Äidinkieli Äidinkieli Kurssit 1-9: Särmä suomen
LisätiedotTutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006
Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,
Lisätiedota. Klassinen tiedon määritelmä: tosi oikeutettu uskomus (max. 1.0) b. Määritelmän pohdintaa (max. 1.0) 2.0
Valintakokeen mallivastaukset Filosofia 2019 Huomautuksia: Kohdista, joihin on merkitty max. 1.0 voidaan antaa myös 0.5 pistettä, jos vastauksessa on puutteita. Kustakin kohdasta annetaan joko 1.0, 0.5
LisätiedotLuentorunko Järki aisoihin. Empirismi. Piispa George Berkeley. Empirismi, ideat ja järki. Rationalismin kritiikki
Luentorunko 6.11.2007 1. Tietoteoria jatkuu..empirismi 2. Kant 3. Tietoteorian haaste metafysiikalle 4. Ontologian oikeutus 5. Muoto, sisältö ja kategoriat Yksilöoliot ja ominaisuudet (13.11.2007) Järki
LisätiedotMiksi olette tällä kurssilla?
Miksi olette tällä kurssilla? Tämän vuoden peruskurssit Ideat ja aatevirtaukset (I & II & III periodi) Politiikka ja diplomatia (II periodi) Kulttuuri ja yhteiskunta (II periodi) Talous ja talouspolitiikka
LisätiedotLuento 9. Kantista utilitarismiin. Immanuel Kant ( )
Luento 9 Kantista utilitarismiin Immanuel Kant (1724 1804) Puhtaan järjen kritiikki 1781 Moraalin metafysiikan perusteet 1785 Käytännöllisen järjen kritiikki 1788 Hävitti keskiaikaisen maailmankuvan jäänteet:
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Tiede ja arvot Luento 4. Farmasian tdk. 8.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Kertausta: Kaikilla on jonkinlainen moraali Kaikilla on
LisätiedotToiminnan filosofia ja lääketiede. Suomen lääketieteen filosofian seura
Toiminnan filosofia ja lääketiede Suomen lääketieteen filosofian seura 15.2.2012 Ernst Mayr: Biologia elämän tiede William James: Pragmatismi Kuinka saada filosofi ja kirurgi samaan pöytään? Eli kuinka
LisätiedotFORSSAN YHTEISLYSEON OPPIKIRJAT lv /UUSI OPETUSSUUNNITELMA (OPS2016)
FORSSAN YHTEISLYSEON OPPIKIRJAT lv. 2018 2019 /UUSI OPETUSSUUNNITELMA (OPS2016) 27.9.2018 HUOM! Oppikirjalistan kirjoista hyväksytään myös saman kustantajan sähköinen materiaali ellei muuta mainita. Äidinkieli
Lisätiedot9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen
9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne
LisätiedotKasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op
Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op Tavoite Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon tavoitteena käsityönopettajan koulutuksessa on antaa opiskelijalle perustiedot käsityön kentästä, materiaaleista
LisätiedotEtiikan 3. luento Etiikan tutkimus jatkuu, hyvän käsite
Etiikan 3. luento Etiikan tutkimus jatkuu, hyvän käsite Alkuperäiset diat: TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma), teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Täydennykset ja muokkaus sl 2016: TT, dos. Ville
LisätiedotII Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa
Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen
Lisätiedot4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)
4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)
Lisätiedot