KASVATUSTIETEEN (KT) Luonne Tehtävät Tutkimuskohde

Transkriptio

1 1 Suuntaukset KASVATUSTIETEEN (KT) Ongelmina Hermeneuttinen pedagogiikka luvun lopulta Kulttuuritiedettä, henkitiedettä Ihmistä koskeva tieto on aina historiallista Kysyy: Miten kasvatustieteen tutkimuskohde, kasvatus, inhimillisen toiminnan muotona tulisi ymmärtää? Onko kasvatusta koskeva tietoa luonteeltaan erilaista kuin luonnonilmiöitä koskeva tieto? Historiallisten yhteyksien palstaminen todellisuuden ilmiöiden: subjektiivisten kokemusten, tunneilmiöiden ymmärtäminen Tulkita ymmärtää merkityksiä merkityssuhteita ihmisen tai historiallisen kulttuuriolennon ainutkertaisen kokemuksen näkökulmasta todellisuus osana historiallisyhteiskunnallista todellisuutta, maailma Sivistys kulttuurisisältönä (arvot, normit, opetussisällöt, joita pedagogisessa toiminnassa välittyy Keskiössä Kasvattan, kasvatettavan, kulttuurin kolmiulotteinen suhde 1)Pedagogisen suhteen perusrakenne -kasvatta -kasvatettava -kulttuuri sivistysprosessi, kasvattan vastuu kasvatettavalle yhteiskunnalle 2) Kasvatettavan sivistysoikeus/ei manipulointia, sivistyksellisyys (tulemisen tilassa) 3) Minä sinä suhde, dialoginen suhde kasvatussuhteena: vastuullisuus vastavuoroisuus 4) Lapsi Kulttuuri mitä ovat kasvattavat kulttuurisisällöt jossa kasvava sivistyksellisyyteensä sivistyskykyisyyteensä noutuen luo aina jotakin uutta ennakoimatonta pedagogista jonka tehtävä sivistys tavoittelee persoonaksi tulemista (individualisaatiota yhteiskunnalistumista (sosialisaatiota) 5) Valta auktoriteetti: millaista valtaa kasvatta saa käyttää: pakko vieras-määräytyneisyys vapaus itsemääräytyminen Kasvatuksessa

2 2 Empiirinen tiede 1800-luvun lopulta - Kokemusperäistä, todellisuutta arvovapaata, neutraalia, koskevan tiedon kokeellista tuottaminen kuvailevaa Tiedonhankinnassa havainnoilla on merkitystä Tiedon tulee olla kontrolloitujen havaintojen perusteltua Kokeellisessa tiedonhankinnassa käytetään testejä, kyselyjä, havainnointia Tiedonmuodostus on hypoteesien pedagogisen tarkoituksen suuntaama Tehdään välittömiä puhtaita havainto Sitä edeltää aina tutkittavan ilmiön käsitteellinen tarkastelu, merkitysanalyysi Tuotetaan teorioita, jotka ovat Loogisesti ristiriidattomia, empiirisesti koeteltavissa sekä yleispäteviä yhteiskunnallisen todellisuuden reaalisena, havaittavana ilmiönä Mitä on kasvatus, millä ehdoilla kutsumme jotakin toimintaa kasvatukseksi Mitkä ovat ne minimiehdot, joihin on mahdollista liittää erilaisia täsmennyksiä täydennyksiä Minkälaisia toimenpiteitä tai ärsykkeitä kasvatettavaan olisi kohdennettava, jotta asetettujen päämäärien mukaisia tuloksia saadaan aikaan sosiaalisia toiminto, joiden ihmiset yrittävät parantaa jossakin suhteessa pysyvästi toisen ihmisen psyykkisiä dispositioita tai säilyttää niiden arvokkaina pidettyjä piirteitä Tapahtuma, jossa pyritään vaikuttamaan kasvatettavan fyysiseen psyykkiseen kehitykseen asetettujen tavoitteiden mukaan Kasvatuksellise n vaikutuksen toteuttana on kasvatta, joka suuntaa kasvatettavaan kasvatusärsykkeitä

3 3 Kriittinen kasvatustiede 1960-luvulta- Yhteiskuntatieteellistä (pedagogispoliittista, marxilaista) Kritisoi kasvatusta autonomisena kulttuurisena Ilmiönä, raamista kasvatettavan kasvatta väliseen suhteeseen arvovapaata empiirisanalyyttista tiedettä Palstaa kasvatus sivistysinstituutioiden rooli autoritaarisen persoonallisuustyypin tuottamisessa, pohtia miksi valistus on kadottanut järkensä Olla käytännöllinen pyrkiä muuttamaan yhteiskunnassa vallitsevia epäkohtia säännönmukaisuuksia, jotka näyttävät pysyviltä, mutta ovat kuitenkin ihmisen toiminnan muutettavissa Kasvatuksen reaaliset yhteiskunnalliset, poliittiset taloudelliset edellytykset Yhteiskunta dialektisena kokonaisuutena Tiede osana yhteiskunnallista käytäntöä Valta, manipulaatio, luokkaintressit kasvatus- sivistystapahtumassa Demokratian, yhteiskunnallisen tasa-arvon, emansipaation tai itsemääräytyneisyyden vapauden toteutuminen kasvatuksessa Ideologioista väärästä tietoisuudesta, yhteiskunnallisten instituutioiden sisältämistä vallan herruuden rakenteista vapautuminen poliittis-yhteiskunnallista jossa tkuvasti määritellään ihmisten asemia yhteiskunnan luokkahierarkia ssa valtaasetelmissa itserefelktiosta: oman toiminnan perusteiden arvioinnista niiden tiedostamisesta liikkeelle lähtevää kasvatettavien tiedostamisen tason kohottamista sorrettujen pedagogiikkaa Tavoitteena on, että kasvatettava tiedostaa asemansa yhteiskunnallisena toimina

4 4 Kommunikatiivinen tiede? Ei teoriaa KT:n luonteesta Ei teoriaa KT:n tehtävistä Praktinen diskurssi kasvatusprosessin reaalisena piirteenä Vastavuoroinen keskustelu, jossa opetellaan perustelevan keskustelun pelisääntöjä diskurssina, kommunikatiivisena tasavertaisuutta kunnioittavana kielellisenä toimintana, jossa puhetta koordinoidaan ymmärryksellä eikä vallalla Millaista on tasavertainen kommunikaatio kasvatuksessa, mitkä ovat sen edellytykset esteet? Diskurssin tai keskinäisen kiistelyn sallivan ideaalipuhetilanteen rakentaminen, ylläpitäminen kehittäminen Mitä tasavertaisuus- Periaate siihen liittyen kasvatettavan asema interaktion täysvaltaisena osapuolena lopulta tarkoittaa? ihmisten välisen yhteistoiminnan (intersubjektiivisuuden), yhteisymmärrykseen pääsyn helpottamista syventämistä

5 5 Tieto on suhteellista, näkökulmaan sidonnaista muutuvaa Tutkin tekemät tulkinnat kasvatustodellisuu desta luovat aina uutta todellisuutta Oppimisteoreettisen konstruktivistisen tiedonkäsityksen oppimiskäsityksen sekä sosiaalisen konstruktionismin ideoiden soveltamista tutkimiseen Tiedon tai tulkintaskeemojen rakentumisen sen edistäminen opetuksessa Sosiaalisesti rakentunut kasvatus tulkinnallinen todellisuus Luonne Tehtävät Kohde Ei teoriaa KT:n Ei teoriaa KT:n Oppimiskäsityksiä: Luonteesta tehtävistä Konstruktivismi kasvatustiede todellisuus, jota tavoitellaan tulkintojen erilaisten käsitteellisten konstruktioiden kautta Miten opiskeli konstruoi tietoa saavuttaakseen syvällisen oppimisen? Miten kasvatustodellisuuden voi tavoittaa? Millainen opetus ohus auttaa tiedon konstruointia edistää ymmärtämistä oppin metakognitiivisten taitojen kehittymistä Oppiminen on oppiaineksen aktiivista valikointia, muokkaamista, tulkintaa sisäisten skeemojen oppin päässä oppijoiden kesken sekä silloin, kun toimitaan todellisuudessa opittua koetellen Oppiminen on uusien todellisuuksien rakentamista, aiemmin tuotetun tiedon uudelleenluomi sta olemassa olevien tiedollisten rakenteiden prukamista kyseenalaistam sista Käsityksiä kasvatustodelli suudesta