Kurssi (4op) koostuu. Kasvatustieteen peruskurssi. Tieteellinen / Yliopistollinen opiskelu. Sisältö. Opintokokonaisuuden rakenne

Transkriptio

1 Kurssi (4op) koostuu Kasvatustieteen peruskurssi Eetu Pikkarainen Luento (+ sähköistä materiaalia: Kaksi kurssikirjaa (Siljander; Rinne ym.) Opiskelutehtäviä (OPTIMA) Lopputehtävä: Tentti (ei AMOK -ryhmällä) Huom: voi vaihdella eri ryhmillä 1 2 Sisältö 1. Johdanto: tieteellinen opiskelu, kasvatusala, pedagogiset opinnot yms. 2. Teoria ja käytäntö 3. Mikä on kasvatustieteen tutkimuskohde? (Luennossa: Kohdeteoria, mitä tutkii?) 4. Millainen tiede kasvatustiede on? (Kirjoissa: Metateoria, miten tutkii?) Tieteellinen / Yliopistollinen opiskelu Opetuksen ja tutkimuksen (ja opiskelun) ykseys - sivistysyliopiston idea Tieteellinen keskustelu KYSYMINEN! Reflektio: On tunnettava asia, jota tutkii / opiskelee Kasvatus on kaikille tuttu 3 4 Opintokokonaisuuden rakenne 1. Johdanto-opinnot: PERUSKURSSI (aluksi!) 2. Osa-alue- (sisältö) kurssit (4 kpl) 3. Soveltava ja yhteen vetävä lopputyö-kurssi: Pedagoginen tutkimusseminaari (lopuksi!) Suuntaudu alusta lähtien itseäsi eniten kiinnostaviin kysymyksiin näin opit parhaiten. Kasvatustieteen osa-alueet Perusopintojen osa-aluekurssit: Didaktiikka: opettamiseen liittyvät kysymykset Kasvatuspsykologia: yksilölliseen kasvuun liittyviä kysymyksiä Kasvatussosiologia: kasvatuksen yhteiskunnallisia sidoksia Kasvatusfilosofia: mm. käsitteellisiä ja päämääräkysymyksiä 5 6

2 Peruskurssin OPS Laajuus: 4.0 op (107 h) Tavoite Kurssin suoritettuaan opiskelija: ymmärtää kasvatustieteen tiedeluonteen tärkeimmät erityispiirteet tuntee alustavasti kasvatustieteen historiaa ja sen pääsuuntaukset hallitsee alustavasti kasvatustieteen ja pedagogiikan peruskäsitteet ja tuntee niihin liittyviä ongelmia osaa suhteuttaa kasvatustieteen osa-alueiden lähtökohtia toisiinsa hahmottaa kasvatusalan käytännöllisten ja ammatillisten tehtävien kenttää ja tuntee niihin liittyvää problematiikkaa OPS 2 Sisällöt: kasvatustieteen tiedeluonne, pääsuuntaukset (ks Siljander) ja osaalueet (ks. Rinne) peruskäsitteet: kasvatus, sivistys, opetus, pedagoginen toiminta kasvatustieteen historia ja sen kehitys Suomessa (ks. Rinne) kasvatustiede käytännössä ammatillisen kasvun ja kehityksen perusteet suuntautuminen kasvatusalan käytännön tehtäviin, sekä ammattiidentiteetin hahmottaminen opettajana ja muissa kasvatusalan tehtävissä Kirjallisuus: Rinne, R., Kivirauma, J. & Lehtinen, E. (toim.) Johdatus kasvatustieteisiin. Siljander, P. Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen. 7 8 Kirjat kurssin kannalta Siljander: Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen: Johdatus pedagogisen ajattelun peruskysymyksiin ja kasvatustieteen perussuuntauksiin (kannattaa hankkia!) Tentissä kysytään joku suuntaus (kolme vaihtoehtoa, joista valitaan yksi): 1) hermeneuttinen, 2) empiirinen, 3) kriittinen, 4) intraktionistinen ja 5) konstruktivistinen. (Ovat myös tässä tärkeysjärjestyksessä, mutta viimeisimmät muodikkaimpia) Rinne ym: Johdatus kasvatustieteisiin: Esittelee suomalaista kasvatustiedettä: tilannetta ja historiaa. Myös katsauksia klassikkoihin (kannattaa tutustua!) Tentissä seuraavat kolme vaihtoehtoa, joista yksi valitaan: - Kolme kasvatustiedettä, - Kasvatustieteen osa-alueet ja - yksi nimetty keskeinen ja tunnettu klassikko (esim. Comenius, Rousseau tai Herbart) Kasvatustiede 1 Tutkii kasvatukseen liittyviä ongelmia: varhaisja kotikasvatuksesta yliopisto-opetukseen ja aikuiskasvatukseen; koulu keskeisenä Kasvatuksen tavoite: hyvä ihminen ja parempi maailma??? Ihminen? -> Ihmiseksi tuleminen 9 10 Kasvatustiede 2 Kasvattajan ja erityisesti opettajan ammatin professionaalinen tiedeperusta! Tarjottava: YLEINEN teoreettinen ymmärrys ammattitoiminnan yhteisestä perusrakenteesta ja perusongelmista Yhteinen kieli keskustella ja koordinoida yhteistyötä Pedagogiset opinnot Aineenopettajan Ped. opinnot 60 op : KT perusopinnot (n. 25 op), Ainedidaktiikka (n. 15 op), Opetusharjoittelu (n. 18 op + 3 op vapaaval.) Teoreettisen hallinnan perusongelma: Käytännön monimuotoisuus vs. yleinen, yhteinen ja yhtenäinen teoria Erilaisia: toiminta-alueita, koulutusaloja ja -tasoja, organisaatioita, sisältöjä, ikäkausia, ongelmia, yksilöitä, tilanteita

3 Yleinen opettajapätevyys Muu kasvatusalan koulutus Lähes kaikissa oppilaitoksissa: Maisteri (tai vast., mikä ala hyvänsä) + Pedagogiset opinnot (60 op) + Opetettavan aineen (aine)opinnot (60 op) (paitsi: lukio (syventävät), ammat. (työkokemus)) -> yleinen teoria pitäisi saavuttaa hyvin pienellä opintomäärällä! Muu kasvatusalan koulutus 2 5 vuotta työelämässä -selvitys: Se on se avain!: Jakku-Sihvonen: Uudenlaisia maistereita Kurssin / luennon tavoitteet Kasvatus- ja opetustyön teoreettinen ymmärrys -> Pedagoginen keskustelu ja yhteistyö -> Kasvatustieteen tulosten ymmärrys ja arviointi Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 17 18

4 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä "Kasvatusoppi" (pedagogiikka) -> "kasvatustiede" l.! Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa liikoja. Yleinen teoria voi auttaa ymmärtämään käytäntöä ja suhteuttamaan sen eri puolia ja yksityiskohtia toisiinsa. Yleinen teoria? Idea yleisestä pedagogiikasta: pedagoginen toiminta inhimillisen toiminnan erityislajina Pedagogisen ajattelun peruskäsitteet - Pedagogisen toiminnan perusrakenne (paidagogos = alunperin lapsen opastaja -> kasvavan opastus) Pedagogisen teoretisoinnin kenttä Tieteellinen käytännöllinen? Tieteellinen Käytännöllinen Deskriptiivinen Preskriptiivinen Toteava Kantaa ottava Millainen jokin on Millainen jokin pitäisi (ei pitäisi) olla Teoria (theoreien = katsella...) Teoria on "tietojen" muodostama kokonaisuus. "Tieto" on tässä laajasti ymmärrettynä (sisältää mm. sekä ns. propositionaalisen että ei-propositionaalisen tiedon). Kokonaisuus voidaan ajatella joukoksi tai paremminkin verkostomaiseksi rakenteeksi. Teorian lajit Teoriat voidaan jakaa kahteen luokkaan: hiljaiseen ja kielelliseen teoriaan. Edelleen kielelliset teoriat voidaan jakaa arkiteoriaan (käyttöteoriat) ja tieteelliseen teoriaan. Tieteellinen teoria on kaikkien teorioiden (pieni, mutta tärkeä) erityistapaus. Luokkien väliset rajat ovat epämääräiset ja asteittaiset

5 Teorian lajit 2 Hiljainen teoria koostuu ns. hiljaisesta tiedosta (engl. tacit knowledge, "mykkä", M.Polanyi 1900-l. pv.) taitoja, tapoja, rutiineja, automaattista toiminnan ohjausta läheinen yhteys biologisiin ominaisuuksiin Arkiteoria enemmän tai vähemmän kiellistä, ei yleensä tietoisesti reflektoitua sisältää preskriptioita (määräyksiä, toiveita, haluja...), keskeinen tehtävä ohjata omaa ja toisten toimintaa Tieteellinen teoria ns. propositionaalinen eli aito tieto: tosi, perusteltu uskomus/väite deskriptiivinen (toteavaa) systemaattinen metodi (tutkimus - tuottaa paitsi uusia uskomuksia, myös tiedolta vaadittua perustelua uskomuksille) objektiivisuus - yksimielisyys (tieteissä on tietyt vakiintuneet, toimivat tavat toimia ja tavoitella yksimielisyyttä); koherenssi, kattavuus, taloudellisuus Aito teoria = tutkimusta, teoretisointia (elävää, reflektointia) Tutkimuksen kehämäisyys Tutkimuksen kehämäisyys 2 tutkimus lähtee kohdeteoriasta ja tuottaa metateorian avulla ja sen ohjaamana (uutta) kohdeteoriaa. Kohdeteoria = teoria tutkimuksen kohteesta Metateoria = teoria tutkimuksen tekemisestä 29 30

6 Tutkimuksen kehämäisyys 3 Metateorian kaksinainen luonne: deskriptiivinen ja preskriptiivinen tehtävä Jokaisen tutkijan velvollisuus olla sekä metaettä kohdeteoreetikko Kohdeteoria I (tutkimuksen alussa) ja kohdeteoria II (tutkimuksen lopussa - ja seuraavan alussa) Kohdeteorian metateoreettinen tehtävä: ohjata tutkimusta! Kielellisyys ja (aito) teoreettisuus (Aito) Teoria: käsitteet, käsitejärjestelmä, kieli (käsittää, käsitellä, ymmärtää, keskustella -> reflektio) mykkä t. hiljainen ----> "oikea" teoria (inhimillinen)kieli: a) kommunikaatio, b) mallintaminen Kieli koostuu kielellisistä merkeistä (näitä kysymyksiä tutkii semiotiikka; merkki voi olla luonnollinen tai kielellinen; merkki sisältää ainakin ilmauksen ja sisällön ) merkitysten käsittely merkitykset: kulttuuri Kielellisyys ja (aito) teoreettisuus 2 Kasvatustieteen kieli on jossain määrin vakiintumatonta ja epäsystemaattista, mutta lähellä arkikieltä tai populaaria tiedekieltä. Lainailee kritiikittä(?!) eri tieteistä. => Ns. kotoperäisten käsitteiden ohjelma!!! (Herbart: Allgemeine Pädagogik) Kasvatustieteen tärkein ongelma on: "mikä on kasvatustieteen tutkimuskohde?"; (ts. mitä on 'kasvatus' / 'X'?) Kohdeteoria 1 (HUOM: alustavasti): kasvatus on käytännöllistä toimintaa Sukupolvi- tai sen tapainen (ei puhtaasti tasaarvoinen tai vastavuoroinen) suhde kasvattaja, joka yrittää vaikuttaa (miten?) toisen osapuolen, kasvatettavan, toimintaan ja sivistykseen kasvatettava toimii ja kasvaa myös omasta puolestaan kasvatus ja sivistys toteutuvat vuorovaikutuksessa ns. sosiaalistuminen olennainen osa kasvatusta» KS. Sanasto: Kohdeteoria 2 Kohdeteoria 3 kasvatettava on toisaalta jo yhteiskunnan jäsen ja toisaalta vasta kasvatuksen kautta tulossa sellaiseksi. yhteiskunnan historiallisen muutoksen (käsitteen) aiheuttamat (käsitteelliset) seuraukset kasvatuksen käsitteelle, kasvatuksessa tähdätään ennalta tuntemattomaan tilanteeseen, kasvatuksella yritetään vaikuttaa tulevaisuuteen Kasvatus, kasvu ihmiseksi tulemista; ihmisen, ihmisyyden tuottamista! 35 36

7 IHMISYYS Inhimillinen subjekti (aika moderni idea): yksilö, vastuullisuus, itsemäärääminen, ihmisoikeudet, ihminen itseisarvona jne. perustuu: näkemykseen ("päätökseen", "sopimukseen" vrt. esim. ihmisoikeuksien julistukset) -> kunnioitus ("ulkoa") omaksuttuun toimintatapaan -> inhimillinen toiminta ("sisältä") Käsitteitä Ominaisuus Tapahtuma: ominaisuuden muutos (tai säilyminen) -> Prosessi: tapahtumien kokonaisuus Teko: jonkin subjektin aiheuttama - tavoitteellinen tapahtuma jossakin objektissa; -> Toiminta: tekojen kokonaisuus Kompetenssi: subjektin ominaisuus, jonka ansiosta se voi toimia kuten se toimii Ympäristö: objektit/prosessit, joihin suhteessa subjekti toimii Merkitys Merkitys: miten jokin ympäristön osa (objekti, kohde) liittyy subjektin toimintaan (ongelmiin, tavoitteisiin yms.) Kausaalisuhde / -vaikutus: luonnon kausaliteetti, ilman tai riippumatta merkityksellisyydestä tapahtuva vaikutus tai vallitseva riippuvuus. Merkityssuhde / -vaikutus: merkityksellisyyden kautta tapahtuva ympäristön ja subjektin välinen vuorovaikutus. Oppiminen Osaaminen, (vrt. kompetenssi): subjektin kompetenssi, että se saavuttaa joillakin teoillaan jonkin tavoitteen (kyky, taito - vrt. toimintatapa) Oppiminen: subjektissa tapahtuva tapahtuma tai prosessi, kompetenssin muutos, jossa se saavuttaa jonkin osaamisen; tapahtuu subjektin oman toiminnan kautta (vrt. kypsyminen, kehitys). Opettaminen: Suunnitelmallista toimintaa, jonka tavoitteena on tietty oppiminen - jos subjektit ovat samat, kyseessä on opiskelu Systeemin toiminta Subjektin toiminta 41 42

8 Ihmisen toiminta Inhimillinen kokonaiskäytäntö Pedagogiikan historiaa (esi)historiaa: hoiva, sosialisaatio, initiaatio, opetusta Antiikki: mitä on ihminen? (Keskiaika!) Modernisaatio Modernisaatio taloudellis-tuotannollisen toiminnan kehitys tieteiden kehitys (tutkimus) moraalisen varmuuden häviäminen demokratian kehitys yksilöllisyyden idea aikaperspektiivin murros: determinismi / indeterminismi -> epävarmuuden ja varmuuden ongelma Kasvatuksen kuilut lapsuuden kyvyt vs. aikuisuuden vaatimukset menneisyyden selkeys vs. tulevaisuuden riskit Kasvatus = uusien aikuisten = uuden ihmisen ja uuden yhteiskunnan tuottaminen; tulevaisuuden hallinta. Moderni pedagogiikka J. A. Comenius: 1600-l, mm. peruskoulun isä (Didactica Magna): kasvatuksen tehtävä parantaa yhteiskunta (valmistaa taivasten valtakuntaa); kunnollinen kasvatus ihmisyyden edellytys Mm. kuvakirjat (Orbis pictus), ks. kuva dian vas. alareunassa Valistus: Hyvän maallistuminen, järki (usko ihmis- ja/tai universaaliin järkeen; edistysusko) (Romatiikan kritiikki) 47 48

9 Moderni pedagogiikka 2 J.J.Rousseau 1700-l, "luonnonmukaisen kasvatuksen" idea (EI "vapaan kasvatuksen") (teos: Emile) kasvatuksella voitaisiin (yrittää) tuottaa luonnonmukainen" hyvä yhteiskunta I.Kant ( ): (Pedagogiikan luennot) (ns.) "PEDAGOGINEN PARADOKSI "ihminen tulee ihmiseksi vain kasvatuksen kautta "Kuinka voin edistää vapautta pakolla?" Pedagoginen paradoksi Sivistys = subjektin vapaata spontaania toimintaa, itsensä tuottamista (Bildung) (ks. Siljander s. 29-) Kasvattava vaikuttaminen = ulkoista puuttumista subjektin toimintaan, (Erziehung - 'kasvatus') -> kasvatus- ja sivistysteoreettiset näkökulmat Pedagogiikan perusongelma J.F.Herbart ( ): systemaattisen kasvatustieteen perustaja: kotoperäistenkäsitteiden ohjelma Ei hyväksynyt Kantin dualismia: Järki/vapaus < vs > Kausaali/pakko? pedagoginen vaikuttaminen J.F.Herbart (2) Kotoperäisiä käsitteitä: kasvattava opetus: (myös) tietojen opettaminen tähtää hyvän ihmisen tuottamiseen Sivistyskykyisyys (Bildsamkeit) Harrastus (Intresse) Pedagoginen tahdikkuus (Tact) Pedagogisen toiminnan teoria Pedagogisen toiminnan teoria 1 Pedagogisen toiminnan (ja ajattelun) perusrakenne, neljä perusperiaatetta (D.Benner, K.Mollenhauer, A.Kivelä) 1. Sivistyskykyisyys 2. Vaatimus itsenäiseen toimintaan 3. Kontekstuaalisuus 4. Sivistyneempi tulevaisuus 1. Sivistyskykyisyys (sivistyksellisyys, Bildsamkeit) = Pedagogisessa interaktiossa kasvatettavalle välttämättä oletettava lajityypillinen mahdollisuus sivistyä (kehittyä inhimilliseksi autonomiseksi subjektiksi)

10 Pedagogisen toiminnan teoria 2 2. Vaatimus itsenäiseen toimintaan (kasvattava vaikuttaminen) = Autonominen subjektiviteetti kehittyy ainoastaan vuorovaikutuksessa ja vastakkainasettelussa maailman kanssa. Pedagogisessa interaktiossa kasvattaja tietoisesti vaatii kasvatettavaa kehittymään itsenäiseen toimintaan kykeneväksi. Pedagogisen toiminnan teoria 3 3. Kontekstuaalisuus (yhteiskunnallisen määräytymisen muuttaminen pedagogiseksi määräytymiseksi, presentaatio) = Lapsi syntyy jo olemassa olevaan kulttuuristen merkitysrakenteiden kokonaisuuteen, jonka osalliseksi hänen on tultava Pedagogisen toiminnan teoria 4 4. Sivistyneempi tulevaisuus (korkeampi ihmisyys, Höherbildung der Menschheit, sivistysideaali, representaatio) = Kasvavalle sukupolvelle on välitettävä sellaisia kulttuurisisältöjä, joilla ovat (mahdollisimman) mielekkäitä heidän tulevan elämänmuotonsa kannalta. Kirjekuorimalli (Kivelä) PA 1 PA 2 PA 3 (presentaatio) PA 4 (representaatio) A Kasvatuksen (Erziehung) teoria (2) : (3) B Sivistyksen teoria (1) : (4) Ped. rakenne (D. Benner) Pedagogisen toiminnan ja ajattelun periaatteet Yksilöllisen puolen Yhteiskunnallisen konstitutiiviset periaatteetpuolen (2) Vaatimus itsenäiseen toimintaan (1) Sivistyskykyisyys ihmisen määräytyneisyytenä vapauteen, kieleen ja historiallisuuteen (3) Yhteiskunnallisen määräytyneisyyden muuntaminen pedagogiseksi määräytymiseksi (4) Inhimillisen kokonaiskäytännön tasa-arvoisesti järjestynyt yhteys C Pedagogisten instituutioiden ja niiden kehittämisen teoria (1) / (2) : (3) / (4) Periaatteet ja kt:n osa-alueet 1) Sivistyskykyisyys Kasvatuspsykologia 2) Vaatimus itsenäiseen toimintaan Didaktiikka 3) Kontekstuaalisuus Kasvatussosiologia 4) Sivistyneempi tulevaisuus Kasvatusfilosofia 59 60

11 Pedagoginen tahdikkuus (Herbart --> van Manen: The tact of teaching. 1991) kasvattajan kompetenssi toimia pedagogisesti; edellyttää reflektiota: reflektio ennen toimintaa, toiminnassa, toiminnan jälkeen; Toiminnan kehämäisyys. Tilanteiden nopeus edellyttää valmiita taitoja. Tilanteiden erilaisuus estää valmiiden taitojen käytän (sellaisenaan). Herkkyys ja kosketus suhteessa kasvatettavaan (mutta myös kulttuuriin). Vaikuttamisen määrä ja aika (vrt. "tahti"). Metateoria: Kasvatustiede tieteenä Mitä ongelmia tutkimukselle ja sen tulosten luotettavuudelle ja tulkinnalle seuraa siitä, että tutkitaan pedagogista toimintaa? Kaksi pääorientaatiota Kasvatustiede omana (itsenäisenä) tieteenään Oma kohde, kohdeteoria ja metateoriaa Saksankielinen perinne Kasvatustiede perustieteitä soveltavana tutkimusalueena Sovellettua psykologiaa, sosiologiaa, filosofiaa jne. Englanninkielinen perinne HUOM: Suomessa molemmat sekaisin! Kasvatustieteen suuntaukset (Siljanderin mukaan) Huom: sekä meta- että kohdeteoreettisia eroja 1) hermeneuttinen, 2) empiirinen, 3) kriittinen, 4) (pragmatistinen) 5) intraktionistinen ja 6) konstruktivistinen. tärkeys- ja osittain aikajärjestyksessä Hermeneuttinen luvulta, (Herbart), Schleiermacher; kasvatustutkimus kulttuuritieteenä erotukseksi luonnontieteestä (erityisesti Dilthey 1800-l.lop.) Ymmärtävä menetelmä, hermeneuttinen kehä (spiraali), kasvatuksen ja kasvatustieteen suhteellinen autonomia, historiallisuus, ainutkertaisuus Kohdeteoria: kasvatustodellisuus (kasvatuksen suht. autonominen asema); pedagoginen suhde: kasvattajan, kasvatettavan ja kulttuurin suhde, kasvattaja välittäjänä. Käytännön teoreettinen ymmärtäminen Empiirinen 1800-luvun lopulta, luonnontieteen ja psykologian esimerkki l alussa kokeellinen ja deskriptiivinen kt l pv empiiris-analyyttinen. Analyysi: ongelman teoreettinen jakaminen osiinsa -> Osien tutkiminen empiirisesti. Arvovapausvaatimus; Teknisen normin ajatus: jos haluat, että x niin tee y (empiirisesti osoitettu, että y:stä seuraa x)

12 Kriittinen Eurooppalainen 1900-l. pv. jälkeen, amerikkalainen 1900-l. lopulla. mm. marxilaiset juuret, yhteiskunnallisten olojen kritiikki, vaatimus tutkia kasvatusta yhteiskuntatieteellisesti. Kohdeteoria: kasvatus on poliittista (ja kapinallista) toimintaa. Pragmatismi Syntyi USAssa 1800-l lopulla; fil. ja sem: C.S.Peirce : teorioiden kehittyminen yhteydessä toimintaan Ped: J.Dewey 1900-l alku: mm. Democracy and education (1916) Kasvu, kokemus, tapa, suuntaaminen Noussut (uudelleen) suosituksi 1900-l lopulla Interaktionistinen 1900-l. lopulla, pragmatismivaikutteet ja kriittinen kasvatustiede. Vuorovaikutustutkimusta Kohdeteoria: kasvatus on (tasa-arvoista) kommunikaatiota Konstruktivismi 1900-l. lopulla. Vaikutteita konstruktivistisesta tieteenteoriasta ja kognitiivisesta psykologiasta. Oppimistutkimusta, hyvin erilaisia suuntauksia. Kohdeteoria: Kasvatus on joko pelkkää oppimista tai oppimisen jonkinlaista pakottamatonta (?) ohjaamista Lopuksi Muista sanasto (oppimateriaalissa) Oulun tutkimuksesta: projektit/ Näytä, että olet oppinut tekemällä teoreettisia, reflektiivisiä ja hankalia kysymyksiä! Kiitos! 71