Lehtori Timo Lehtoviita, Saimaan ammattikorkeakoulu

Transkriptio

1 Virtuaalinen rakennettu ympäristö Rakennetun ympäristön digitaalisten mallien käyttömahdollisuudet Rakennetun ympäristön haasteet ja mahdollisuudet-luentosarja Saimaan amk, Lehtori Timo Lehtoviita, Saimaan ammattikorkeakoulu

2 0,1: 1 : 5 : 400

3 Virtuaalinen rakennettu ympäristö

4 Virtuaalinen rakennettu ympäristö Rakennetun ympäristön digitaalisten mallien käyttömahdollisuudet Virtuaalinen= kuviteltu, jotain sellaista, josta olemme luoneet kuvan, mutta jota ei todellisuudessa ole olemassakaan Rakennettu ympäristö= tiet, kadut, sillat, putket, sähköverkko, talot Digitaalinen= Sana digitaalinen tulee latinan kielen sanasta digitus, joka tarkoittaa sormea. Nykyään digitaalisuus mielletään usein koskemaan sähköisiä järjestelmiä, vaikka vanhoissa koodijärjestelmiin perustuvissa järjestelmissä onkin ollut digitaalisia toimintaperiaatteita analoginen/digitaalinen Malli on monimuotoinen käsite. Esim. rakennuksen tietomalli on rakennuksen ja rakennusprosessin elinkaaren aikaisten tietojen kokonaisuus digitaalisessa muodossa 3D tietomalli = kolmiulotteinen geometria + ominaisuudet Käyttömahdollisuudet? Virtuaalikypärä VR Trackin osastolla Finnbuild-messuilla Kuva: Anu Kainulainen Virtuaalinen seinä- Cave. Kuva: Satavision Oy

5

6 Rakennetun ympäristön merkitys: 99 % ihmisten ajankäytöstä 74 % Suomen kansanvarallisuudesta 63 % investoinneista 46 % kasvihuonepäästöistä 41 % energian loppukäytöstä 20 % bruttokansantuotteesta 11 % työllisyydestä

7 ROTI 2015-arvosanat Rakennukset : 7 Liikenneverkot : 7 Yhdyskuntatekniikka :7,5 Digiratkaisut : 6,5 Koulutus ja kehitys: 7- Rakennetun omaisuuden tila ROTI hanke keräsi lähes sata kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijaa arvioimaan rakennetun ympäristön nykytilaa ja tulevaisuutta. Näkökulmina tarkasteltiin rakennuksia, liikenneverkkoja sekä yhdyskuntateknisiä järjestelmiä. Lisäksi ajankohtaisina poikkileikkaavina teemoina selvitettiin digitaalisia ratkaisuita sekä alan koulutusta ja kehitystä. Hankkeen tuloksena syntyi yli 130 kehitysehdotusta, jotka voi pelkistää julkiselle sektorille seuraaviksi keskeisimmiksi tavoitteiksi.

8 Digitaalisen tiedon tasoja ja lähteitä Big data Avoin data Digitaalinen esitysmuoto <.> digitaalinen tieto Dwg, pdf. Taulukko Tietokanta Tietomalli Metatieto = tietoa tiedosta, esim kirjaston tieto, piirustuksen nimiön sisältämä tieto jne.

9 Big data Big data on erittäin suurten, järjestelemättömien, jatkuvasti lisääntyvien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä, jakamista, etsimistä, analysointia sekä esittämistä tilastotiedettä ja tietotekniikkaa hyödyntäen Big dataksi kutsuttavia tietovarantoja syntyy hyvin monilla eri aloilla. Sen lähteitä ovat muun muassa seuraavat: Aika- ja paikkatiedot, esimerkiksi navigointipalvelu, joka tallettaa missä asiakas on milläkin hetkellä Internetsivustojen lokitiedot Tekstit, kuten asiakaspalaute tai arvostelut RFID-merkit Älykkäät sähköverkot Laitteiden toimintaa tarkkailevat mittarit Sosiaalisen median sisältö Telemetria autoissa, tai videopelin pelaajan toimintaa seurattaessa (wikipedia)

10 Avoin data Avoimella datalla tarkoitetaan julkishallinnolle, organisaatioille, yrityksille tai yksityishenkilöille kertynyttä jalostamatonta informaatiota, joka on avattu organisaation ulkopuolisillekin vapaasti ja maksutta hyödynnettäväksi. Avoin data ei ole sama asia kuin julkinen tieto. Julkiseen tietoon kaikilla on pääsy, eli ihmiset pääsevät lukemaan tietoja esim. verkkosivuilta tai kaupungin kirjaamosta. Avoin julkinen tieto eli avoin data puolestaan tarkoittaa sitä, että kansalaiset ja yritykset voivat käyttää tietoja omiin tarkoituksiinsa tasavertaisesti julkisen hallinnon kanssa.

11 Rakennetun ympäristön digitaalinen tieto Rakennettuun ympäristöön liittyvää tietoa digitaalisessa muodossa on löydettävissä useista eri lähteistä. Tyypillisiä tietoja ovat mm. maastomallit, maaperämallit, kartta-aineistot, laserkeilausaineistot, väylien ja putkiverkostojen suunnitelmatiedot, energianjakeluun liittyvät verkostotiedot, kaupunkimallit, yksittäisten rakennusten rakennuksien tietomallit sekä paikkatieto.

12

13

14 Kaupunkimallinnus Kaupunkimallinnus = (kaupunki)ympäristön tietosisältöjen järjestynyttä keräämistä, hallinnointia ja hyödyntämistä. sopimuspohjaisia kysymyksiä kuten kiinteistöjä, rakennusoikeuksia, kaavoja ja erilaisia muita koskeva tieto luonnonympäristöä kuten maaperää, vesiolosuhteita jne koskeva tieto yhdyskunnan rakennusten, rakenteiden ja infrastruktuurin geometriaa ja laadullisia ominaisuuksia koskeva tieto. (Anssi Savisalo, Fcg)

15 Lappeenrannan kaupunkimalli perustuu kaupungin paikkatieto- ja tarkemittaus aineistoihin. Kaupunkimalli sisältää laajan yleispiirteisen koko kaupungin aluetta LOD1 tarkkuudella kuvaavan ja keskustaalueeseen rajatun LOD2 ja LOD3 tarkkuudella kuvaavan mallinnoksen. Kaupunkimallia hyödynnetään lähtötietona kaavoituksessa ja keskusta-alueen arkkitehtisuunnitelmien havainnollistamiseen. Yleispiirteisen kaupunkimallin avulla voitiin myös todentaa paikkatietoaineistojen 3d laatu ja tehdä päätös niiden jatkokehittämisestä. Kaupunkimallia käytetään lähtötietona alueen suunnittelijoiden keskuudessa. (

16

17 paikkatietoikkuna

18 virtuaalitampere

19 Google maps /google earth Google Earth on karttapalvelu, joka yhdistää satelliitti- ja ilmakuvia sekä paikkatietoja muodostaen maapallon kolmiulotteisen kuvan. Ohjelman kuva-aineisto on heijastettu pallopinnalle, josta syntyy lumemaapallo. Tämän pinnalla on korkeusmalli, jonka avulla tarkastelukorkeutta (kartan mittakaavaa) voi säätää. Samalla karttapistettä voi muuntaa siirtämällä sitä hiirellä. Katseluvaikutelma vastaa karttapallon pyörittämistä. Katselukulmaa voi myös kääntää maan pinnan kanssa vaakatasoon. Korkeusmallin ansiosta esimerkiksi vuoristojen syvyysvaikutelma säilyy. Samankaltaisia kolmiulotteisia ohjelmia ovat Virtual Globe, NASA World Wind, TerrainView-Globe ja Windows Live Maps.

20 Rakennusten tietomallit Saimaan amk:n päärakennus: Aarne von Boehm Oy (Architectural design), Etteplan (HVAC design), Pöyry Oy (Structural Design) Kuva: Anu Kainulainen

21 Reaaliaikainen tieto Sää Energiankulutus/energiantuotanto Kulunseuranta Liikennevirrat

22 Ongelma Viime vuosien kehitystrendinä on ollut, että julkisilla resursseilla tuotettua tietoa jaetaan maksutta käyttäjille, esimerkkejä tästä ovat mm. karttapalvelut ja säätieto. Suuri osa eri tahoilla tuotetusta rakennetun ympäristön digitaalisesta tiedosta ei kuitenkaan ole käyttäjien/palveluntuottajien saatavilla ja siksi sitä ei päästä laajemmin hyödyntämään

23 Digitaalisen tiedon tuottamisen pelisääntöjä/tietomallit Talonrakennus: Yleiset tietomallivaatimukset YTV 2012, Infra: Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 (julkaistaan toukokuussa 2015),

24 Yleistä tietomallinnuksesta ja talonrakennuksen tietomallit

25 Mikä on tietomalli? BIM = Building Information Model Rakennuksen tietomalli, on rakennuksen ja rakennusprosessin koko elinkaaren aikaisten tietojen kokonaisuus digitaalisessa muodossa. Tietomalliin liittyy myös rakennuksen geometrian määrittäminen ja esittäminen kolmiulotteisesti havainnollisuuden ja erilaisten simulointitarpeiden vuoksi. Nykyään BIM = Building Information Modeling Rakennuksen tietomallinnus Tietomalliasiantuntija Jiri Hietanen: Tietomalli on se yksittäinen uusi tekijä, joka on kaikkien uusien mahdollisuuksien taustalla 3D Tietomalli? OPEN BIM?

26 Urakoitsija Muut suunn. Tietomalli Rakennusteollisuus Ylläpito Käyttäjät Piirustukset, muut dokumentit Copyright: Timo Lehtoviita

27 DOKUMENTTITIETO TUOTETIETO (Karstila Eurostep Oy) Piirustus (tai dokumentti) Tuotetieto GlobalId: l8nxrkbe0g^:qhg6_y Classification: Nimi: Beam Materiaali: K50-1 3D muoto Ympyrä1 Ympyrä 2 Teksti Jana 2 Jana 1 Sijainti: x, y, z Relaatiot: Liittyminen Kuormitukset Osat: I-profiili Reiät Jänteet Raudoitus Valustelu Kuvat: Kari Karstila Sovellukset: Dokumenttien tuottaminen Sovellukset: Tuotemallinnus

28 Vanhan rakennuksen inventointimalli Lähde: Perttu Valtonen, opinnäytetyö (

29 Tiedonhallintaa Tietomalli on rakennushankkeen tiedonhallinnan väline vaatimusten määrittelystä rakennuksen ylläpitoon. Jokainen suunnittelijaosapuoli laatii omat tietomallinsa, joista tuotetaan yhdistelmämallit rakennushankkeen käyttöön Tietomalli on yhteinen informaatioperusta, jolle suunnitelmat rakennetaan.

30 Tietomallinnus talonrakennushankkeen eri vaiheissa (YTV 2012)

31 1 Tarveselvitys 2 Hankepäätös 2 3 Päätös tietomallintamisesta 4 Hankesuunnittelu 4.1 Tontti- /Inventointimallit Vaatimusmalli 5 Investointipäätös 6 Suunnittelun valmistelu 6.1 Suunnitteluohjelma 6.2 Tietomallinnussuunnitelma 6.3 Suunnittelijoiden valinta Suunnittelusopimukset 8 Tietomallisuunnittelu 8.1 Ehdotussuunnittelu Valittu ehdotussuunnitelma 8.3 Yleissuunnittelu Hyväksytty yleissuunnitelma Rakennuslupatehtävät 8.6 Toteutussuunnittelu 8.7 Hyväksytyt toteutussuunnitelmat 9 Tietomallien laadunvarmistus 10 Rakentamisen valmistelu 11 Urakka- ja hankintasopimukset 12 Rakennusaikaiset suunnittelutehtävät 13 Rakentaminen 14 Tietomallien laadunvarmistus (toteutus) 15 Tietomallien laadunvarmistus (toteuma) 16 Vastaanottopäätös 17 Käyttöönottopäätös 18 Käyttöönotto 19 Takuuaika ja ylläpito = TIETOMALLIEN LAADUNVARMISTUSTOIMENPIDE = SOPIMUS/PÄÄTÖS LÄHDE: YTV2012, osa 11

32 Hankkeen tietomallirakenne A Tarveselvitys HANKEPÄÄTÖS B Hankesuunnittelu INVESTOINTIPÄÄTÖS C Suunnittelun valmistelu D Ehdotussuunnittelu (L1) E Yleissuunnittelu (L2, pääpiirustukset) RAKENTAMISPÄÄTÖS F Rakennuslupatehtävät G Toteutussuunnittelu (T2) H Rakentamisen valmistelu I Rakentaminen VASTAANOTTO J Käyttöönotto Käyttöönottotehtävät K Takuuaika Ylläpitotehtävät

33 Esimerkkikohde: Myllymäen koulupäiväkoti/laajennus Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Suunnitteluryhmä: Amhold

34 Tontin malli (ArchiCAD) Suunnitteluryhmä: Amhold

35 Arkkitehtimalli (ArchiCAD) Suunnitteluryhmä: Amhold

36 Rakennemalli (Revit Structure) Suunnitteluryhmä: Amhold

37 Lämpö+ilmanvaihtomalli (MagiCAD) Suunnitteluryhmä: Amhold

38 Vesi+viemärimalli (MagiCAD) Suunnitteluryhmä: Amhold

39 Sähkömalli (CADS Electric) Suunnitteluryhmä: Amhold

40 Valaisimet Suunnitteluryhmä: Amhold

41 Yhdistelmämalli (Solibri Model Checker) Suunnitteluryhmä: Amhold

42

43 Tietomallien yhteiskäyttö Open BIM (tiedonsiirron standardit): Rakennuksen tietomalli - IFC Kaupunkimalli - CityGML Inframalli - Inframodel (LandXML) Rajapinnat? Lonely BIM Closed BIM

44 Yhdistelmämalli Talonrakennus: IFC-tiedostoista koottu yhdistelmämalli (arkkitehti-, rakenne-, talotekniikka- ym. mallit) Infrarakentaminen: IFC-tiedostoista ja Inframodel-tiedostoista (silta-, väylä-, maisema-, valaistus-, vesihuolto- ja geotekniikka) koottu yhdistelmämalli = mallien yhteinen virtuaalinen kuvanto Työkaluja: Solibri Model Checker (IFC, SMC) Solibri Model Viewer (IFC, SMC) Tekla BimSight (IFC, DWG, muut) Vianova VDC Explorer (IFC, InfaModel (LandXML), muut?)

45 Tietomallit Luovuus Tavoitteet Rajapinnat Analyysit Jiri Hietanen

46 TIETOMALLINNUKSEN ELEMENTTEJÄ, ELI MITÄ TARVITAAN? Pelisäännöt : Talonrak: YTV 2012, Infra : YIV 2015 Vaatimukset Suunnittelu Rakentaminen Ylläpito Rakennuksen elinkaari Sovellukset ICT Sovellukset Sovellukset Sovellukset Rakennustietojen elinkaari Tuotekirjastot Tuotantokirjastot Ylläpidonkirjastot Inframodel IFC Yhteensopivuuden standardi /Ref. Pro IT -projekti/ Alkuperäinen tekijä: Kari Karstila

47 Inframallinnus

48 Infran tietomalli Infran tietomallinnus Määritellään (mallinnetaan) infran elinkaaren aikaiset tiedot ja niiden väliset suhteet Hyödynnetään näin määriteltyjä tietoja tehokkaasti infran elinkaaren aikana Inframalli = tilanteen mukainen infrakohteen tietomalli Infran tietomallinnukseen liittyy useita erilaisia mallikäsitteitä Lähtötietomalli Nykytilamalli Suunnitelmamalli Toteutusmalli Toteumamalli Koneohjausmalli Yhdistelmämalli Koordinaatiomalli Esittelymalli Siltamalli Inframalli Lähde: Juha Liukas

49 Yleiset inframallivaatimukset 2015 julkaistaan toukokuussa Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen 2. Yleiset vaatimukset 3. Lähtötietojen vaatimukset; Lähtötilamallit 4. Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa 5. Rakennemallit; Maa-, pohja- ja kalliorakenteet, päällys- ja pintarakenteet (RO nimikkeet ) ja maarakennustöiden toteutusmallin (koneohjausmalli) laadintaohje 6. Rakennemallit; Järjestelmät (RO nimikkeet 3000) 7. Rakennemallit; Rakennustekniset rakennusosat (RO nimikkeet 4000) 8. Inframallin laadunvarmistus 9. Määrälaskenta, kustannusarviot 10. Havainnollistaminen 11. Inframallin hyödyntäminen eri suunnitteluvaiheissa, infran rakentamisessa sekä infran käytössä ja ylläpidossa (

50 Lähtötietomalli (YIV 2014, luonnos) : osa 3)

51 Lähde: YIV 2014, osa 3, luonnos

52 Lähde: YIV 2014, osa 3, luonnos

53 Koneohjausmalli (YIV 2014, osa 5.2) Tässä osassa määritellään maanrakentamisessa käytettävien toteutusmallien sisältö sekä tarkkuusvaatimukset tie-, katu- ja rataväylien sekä -alueiden pintojen osalta. Yhtenäisillä menettelytavoilla on tavoitteena saada rakennussuunnitteluvaiheessa tuotetuista toteutusmalleista yhdenmukaisia ja suoraan työkoneohjausjärjestelmien käyttöön soveltuvia jatkuvia 3D-toteutusmalleja. Huom! Malliselostus

54 Infra-tiedonsiirto Formaatti Inframodel / LandXMLtiedonsiirron kehittäminen > Inframodel3 Nimikkeistö Infra-nimikkeistön laajentaminen tietomallinnusta tukevaksi > InfraBIM-nimikkeistö Formaatti Tietolähde: Juha Liukas Mallinnusvaatimukset Lähtötietomalli Toteutusmalli > InfraBIM-mallinnusvaatimukset Nimikkeistö Mallinnusvaatimukset

55 Inframodel-formaattia voidaan käyttää mm. maastomittaustietojen siirrossa suunnitteluohjelmien välisessä tiedonsiirrossa suunnitelmamallien arkistoinnissa toteutusmallien tuottamiseen koneohjausta varten toteuma- tai tarketiedon siirtoon työmaalta suunnittelijalle

56 Inframodel Inframodel on avoin menetelmä infratietojen siirtoon. Menetelmä perustuu kansainväliseen LandXMLstandardiin Sisältää rakennelaajennuksia LandXML-standardin sallimalla tavalla Dokumentoitu suomalaisen käytännön tarpeiden pohjalta. Inframodel2 on käytössä oleva versio, joka perustuu LandXML-versioon 1.0, julkaistu 3/2006 InfraFINBIM-hankkeessa on määritelty Inframodel3- skeema, joka perustuu LandXML1.2-versioon, julkaisu 10/2012 (Lähde: Juha Liukas)

57 Esimerkki Inframodel3:n tietosisällöstä Projekti, sovellus Maastomalli pisteet/viivat - kolmiot Saven alapinta pisteet kolmiot Tien rakennepinnat: viivamalli pintamalli kolmiopinta Meluvalli Aita - kaide Kaivot putket Valaisinpylväs, jalusta Liikennemerkkipylv äs, jalusta vakiomerkki Rata+: kmpaalutus, kallistus, vaihdekirjasto Tietolähde: Juha Liukas

58 Esimerkki Inframodel3:n tietosisällöstä Yläpinnan viivamalli Rakenteiden viivamallit Saven alapinta Rakenteen alapinta Koko malli Rakennepinnat-aita-kaide Rakenteen yläpinta Maasto, saven alapinta Varusteet Tietolähde: Juha Liukas

59

60

61 Siltamallinnus /taitorakenteet

62 Inframodel-tiedonsiirron hyötynä on mm. tiedonsiirron ja sen käytäntöjen yhdenmukaistuminen, virheiden ja hukan väheneminen mahdollisuus välittää metatietoa eli varsinaiseen dataan liittyvää ominaisuustietoa

63 Käyttömahdollisuudet

64 Digitaalisen tiedon käyttökohteita Tyypillisiä digitaalisen tiedon käyttökohteita esim. Skinnarilan kampusalueella voisivat olla esimerkiksi: Paikkatiedon hyödyntäminen alueen palveluiden markkinoinnissa Alueella tehtävän tutkimuksen tiedonlähteenä toimiminen Alueen kokonaisvaltaisen suunnittelun ja kehittämisen apuväline Tiedon jakaminen alueen käyttäjille, esim. paikallissää, paikkatiedon hyödyntäminen alueen opastusjärjestelmissä jne. Alueen historiatiedon kokoaminen, esimerkiksi Salpalinjan bunkkerit, Skinnarilanhovi

65 Tietomallinnuksen käyttö infrarakentamisessa Tilaaja Rakennuttaja Käyttäjä Suunnittelija: Geo, väylät, putket, sillat, talot Urakoitsija: Pohjarakenteet, väylät, putket, sillat, talot Viranomainen : Kaavoitus, rakennusvalvonta, ympäristöviranomainen Ammattilainen-maallikko

66 Tietomallit mahdollistavat mm. (YTV 2012): Investointipäätöksien tuki vertailemalla ratkaisujen toimivuutta, laajuutta ja kustannuksia Energia-, ympäristö- ja elinkaarianalyysit ratkaisujen vertailua, suunnittelua ja ylläpidon tavoiteseurantaa varten Suunnitelmien havainnollistamisen ja rakennettavuuden analysoimisen Laadunvarmistuksen, tiedonsiirron parantamisen ja suunnitteluprosessin tehostamisen Rakennushankkeiden tietojen hyödyntämisen käytön ja ylläpidon aikaisissa toiminnoissa

67 Mitä tarvitaan, jotta tietomallien käyttö onnistuisi mahdollisimman laajasti? Suunnittelun tilaaminen mallipohjaisena Suunnittelun lähtötiedot Suunnitelmat mallipohjaisina, oltava käytössä inframodel-tiedonsiirto Mallit, joissa on tarvittava informaatio eri käyttötarkoituksiin: Inframalli, kaupunkimalli, koneohjausmalli jne. Välineet tietomallien käyttöön: Serverit, pilvipalvelu, tietokoneet, tietoverkot, koneohjauslaitteet, mobiililaitteet, ohjelmistot Osaaminen: Tilaajaosaaminen, suunnittelu, mallien analysointi ja käyttö, välineiden käyttö, perusymmärrys tietomallintamisesta

68 Tietomallinnuksen käyttötarkoituksia ja hyötyjä infrahankkeissa Tietomallinnuksen käyttötarkoitukset kuvataan tietomallinnussuunnitelmassa. Näitä voivat olla esimerkiksi Koneohjaus Eri osapuolten välinen viestintä ja yhteistyö Havainnollistaminen: kommunikointi ulkopuolisten sidosryhmien kanssa, suunnittelu- tai rakentamishankkeen sisäinen kommunikointi ja tiedonvaihto Konfliktien löytäminen suunnitelma-alojen välillä sekä olemassa olevien rakenteiden ja suunnitelmien välillä Konfliktien löytäminen olemassa olevien rakenteiden ja suunnitelman välillä Rakentamisen laadun toteamisen helpottuminen: rakennusosien laatuvaatimusten kytkeminen malliin Hankintojen laadun parantaminen: mallin avulla paremmin määritelty rakennuskohde pienentää tarjoajan riskiä ja johtaa parempiin tarjouksiin Tuotannonsuunnittelu ja ohjaus: mallin yhdistäminen aikatauluun hankeosittelun avulla ja kustannushallinta mallin sisältämän määrätiedon kautta (4D-5D -mallintaminen) Elinkaarenaikainen tiedonhallinta: käytön, hoidon ja ylläpidon järjestelmien tarvitsema tieto helposti saavutettavassa muodossa; toteumamallia hyödynnetään huoltokirjan laatimisessa tai sen käyttöliittymänä

69

70

71 Kuka hyötyy? Käyttäjät Uudet toimintatavat ja palvelut, uusi liiketoiminta Tilaaja, urakoitsijat jne. Suunnittelijat Yhteiskunta Copyright Timo Lehtoviita

72 Ongelmia Rakennettua ympäristöä ei ole (tieto)mallinnettu juuri lainkaan (geometria+ominaisuudet) Laaditut tietomallit on pääosin tehty suunnnittelun ja tuotannon tarpeisiin Voivatko tietomallit olla avointa dataa? Turvallisuus Tekijänoikeudet jne.

73 Toimenpide-ehdotukset 1. RAKENNETUN YMPÄRISTÖN MINISTERIÖ 2. TIETOMALLI KAIKKIIN MERKITTÄVIIN JULKISIIN HANKKEISIIN Digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään kiinteistö- ja rakennusalalla yhä vähän, ja vallitsevat käytännöt ovat usein päällekkäisiä ja käyttäjälle liian monimutkaisia. Tässä olisi helpon harppauksen paikka. Sen osana kaikissa merkittävissä julkisissa rakennus- ja korjaushankkeissa on edellytettävä vuoden 2017 alusta alkaen tietomallipohjaista toimintaa. 3. ALALLE YHTEINEN KOULUTUS- JA OSAAMISSTRATEGIA 4. SÄÄSTÖJÄ JULKISIIN TILAAJARESURSSEIHIN PANOSTAMALLA Huomattava osa rakentamisen panoksista kuluu yhä hukkaan ja odotteluun, vaikka tarjolla on runsaasti tuottavuutta parantavia työkaluja elinkaaren eri vaiheisiin. Tila- ja järjestelmätarpeiden oikealla määrittelyllä, tietomallinnuksella ja uusilla yhteistoimintamalleilla voidaan säästää jopa kymmeniä prosentteja hankkeiden kustannuksista. (

74

75 0,1: 1 : 5 : 400

76

77 Käyttömahdollisuuksia, esimerkkejä Rakennusten energiankulutus tietomalli palvelut Energiankulutuksen ennustaminen Talo Autoreitti Hiihtoreitti Jne. Käyttäjille on kehitettävä palveluita, jotka perustuvat digitaaliseen tietoon.

78 Kiitos