Tietomallien avulla kohti parempaa rakennushankkeen tiedonhallintaa Timo Lehtoviita. Taustaa

Transkriptio

1 1 TOKA-projektin (Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille Etelä- Karjalaan) aikana julkaistuja blogi-kirjoituksia ( Tietomallien avulla kohti parempaa rakennushankkeen tiedonhallintaa Timo Lehtoviita Taustaa Rakennusalalla on tietomalleista keskusteltu viime vuosina laajasti. Käytettäessä rakennushankkeissa tietomalleja saavutetaan mm. seuraavia merkittäviä hyötyjä: Rakentamisen tuottavuus paranee, rakentamisen suunnittelu ja laatu paranevat ja tiedonhallinta koko rakennuksen elinkaaren aikana paranee. Kuitenkin tietomallien käyttöönotto ja hyödyntäminen rakennusprojekteissa on ollut yllättävän hidasta. Isoissa rakennushankkeissa tietomallit alkavat olla jo arkipäivää ainakin suunnittelun ja tiedonhallinnan apuvälineenä. Tietomallien systemaattinen käyttö tilaajan aloitteesta koko rakennushankkeen aikana laajemmin kaikenkokoisissa rakennushankkeissa on kuitenkin ollut odotettua laimeampaa. Esteitä tietomallien käytölle ovat olleet mm. alan riittämätön tietomalliosaaminen, tilaajien ja rakennuttajien passiivisuus tietomallien käyttöönotossa ja tietomallintamiseen liittyvien ohjeistuksien ja pelisääntöjen puute. Lisäksi on koettu, että tietomalleilla ei sittenkään saavuteta riittäviä hyötyjä suhteessa uuden teknologian vaatimiin lisäpanostuksiin. Voidaan karkeasti arvioida, että talonrakennusprojekteissa noin %:ssa malleja käytetään jotenkin apuna ja valtaosa hankkeista toteutetaan edelleen perinteisesti vain paperidokumenttien avulla, jotka tuotetaan soveltuvilla tietokoneohjelmilla. Tietomalliteknologian viime vuosien kehitys antaa viitteitä siitä, että tietomallien käyttö rakentamisessa laajenee voimakkaasti lähivuosina. Vauhtia tähän antavat mm. tietomalliohjelmistojen kehittyminen ja rakennusalan tietomalliosaamisen paraneminen. Yksittäisenä merkittävänä tekijänä tietomallien laajempaan käyttöönottoon ovat keväällä 2012 julkaistut Yleiset tietomallivaatimukset (YTV 2012), jotka luovat yhtenäiset pelisäännöt ja vaatimukset tietomallipohjaisiin rakennusprojekteihin. Mikä on rakennuksen tietomalli? Rakennuksen tietomalli ( Building Information Model, BIM) on rakennuksen ja rakennusprosessin koko elinkaaren aikaisten tietojen kokonaisuus digitaalisessa muodossa. Tietomalliin liittyy myös rakennuksen geometrian määrittäminen ja esittäminen kolmiulotteisesti havainnollisuuden ja erilaisten simulointitarpeiden vuoksi. BIM-lyhenne on usein myös määritelty käsittämään termiä Buildin Information Modeling (Rakennuksen tietomallinnus). Käytännössä jokainen suunnittelijaosapuoli laatii oman alansa erikoisohjelmistoillaan tarvittavat tietomallit, joita voidaan tarkastella ns. yhdistelmämalleina. Rakennushankkeen aikana prosessi alkaa vaatimusmallista ja tilamallista ja suunnittelun edetessä mallit tarkentuvat rakennusosamalleiksi ja rakennuksen valmistuttua toteumamalliksi hyödynnettäväksi rakennuksen ylläpidossa. Olennaista on se, että oliopohjaista tietomallitietoa voidaan siirtää helposti eri osapuolten välillä riippumatta siitä, millä ohjelmalla alkuperäinen tieto on tuotettu.

2 2 Jotta rakennushankkeessa pystytään hyödyntämään tietomalleja, tarvitaan mallinnusohjelmistojen lisäksi laajat tuotekirjastot mallintamisen tueksi, tietomallien välinen luotettava tiedonsiirto sekä yleisesti hyväksytyt pelisäännöt ja vaatimukset, joiden mukaan toimitaan. Alan kehitystyön tuloksena alkavat kaikki em. edellytykset olla olemassa. Tietomallintamisen historiaa Tietokoneiden laajemman käyttöönoton myötä 1980-luvulla ensimmäinen idea hyödyntää tietokonetta rakennusten suunnittelussa oli tehostaa piirustuksien tuottamista käyttämällä piirto-ohjelmia, joista tunnetuin on Autocad. Vasta myöhemmin alettiin ymmärtää, että käsinpiirtämisen korvaaminen CAD-piirtämisellä oli rajallinen ja melko hyödytön tapa hyödyntää tietotekniikan mahdollisuuksia. Pelkillä sähköisillä piirustuksilla rakennushankkeen tiedonhallinta ei ole merkittävästi parantunut. Toki joitakin kestäviä hyötyjä on näin saavutettu, kuten piirustuksien tehokkaampi arkistointi projektipankkeihin ja digitaalisen piirustustiedon siirtäminen tietoverkkojen välityksellä. Tietokoneiden nopeutuessa ja tietokoneiden muistikapasiteetin lisääntyessä heräsi ajatus tietomallien käytöstä rakennusten suunnittelun apuvälineenä. Voisiko rakennuksesta tehdä digitaalisen mallin, jossa eri rakennusosia kuvaavien olioiden avulla voidaan kuvata paremmin rakennuksen ominaisuuksia? Esikuvia mallipohjaiseen ajatteluun löytyi mm. autoteollisuudesta. On havahduttu tosiasiaan, että rakennussuunnittelussa tietotekniikan käyttöönoton ensimmäinen vaihe, eli käsinpiirron korvaaminen tietokonepiirtämisellä, oli kuin aikanaan ensimmäinen höyryveturi, jossa vetolaitteena olivat hevosta matkivat mekaaniset kaviot. Seuraavissa höyryvetureissa alkoi sitten olla vetävät pyörät ja kaviot todettiin turhiksi. Tietomallit otettiin käyttöön ensin rakennussuunnittelun tueksi. Arkkitehdit laativat koko rakennuksen mallin, rakennesuunnittelijat laativat runkomalleja, ja talotekniikkasuunnittelijat tarvittavat laitemallit putkistoineen ja johtoineen. Kuhunkin suunnittelutarpeeseen on ollut käytössä omat erikoisohjelmansa, joilla tarvittavat mallit laadittiin. Ongelmana oli eri mallien vertailun vaikeus toisiinsa luvun alkuvuosien myötä alettiin kehittää ajatusta avoimesta tietomallista (olen BIM), jonka keskeisenä moottorina oli neutraali IFC-tiedonsiirto. Tämän avulla eri suunnittelijat voivat siirtää laatimiaan malleja toisten osapuolen käyttöön riippumatta siitä, millä ohjelmalla alkuperäinen ns. naiivimalli oli laadittu. IFC-malleja käytettiin esimerkiksi ns. törmäilytarkastelujen tekemiseen, joilla varmistettiin eri mallien yhteensopivuus. Suomessa toteutettiin 2000-luvun puolivälissä ProIT-kehitysprojekti, jossa tavoitteena oli laajentaa tietomallien käyttöä koko rakennuksen elinkaaren aikaisen tiedonhallinnan välineeksi. Hankkeessa toteutettiin useita tietomallien käyttöpilotointeja todellisissa rakennushankkeissa. Oivallettiin, että suunnittelijoiden laatimia tietomalleja voidaan käyttää rakennuksen visualisoinnissa, energia- ja olosuhdesimuloinnissa, määrä- ja kustannuslaskennassa, elementtituotannossa ja työmaan tuotannonohjauksessa. Keskeisenä ajatuksena oli avoimen tietomallin periaatteen korostaminen. Projektin myötä huomattiin myös rakennushankkeen tilaajan keskeinen rooli tietomallinnuksen käyttöönotossa. Tilaajan on määriteltävä, tarvitaanko ylipäätään rakennushankkeessa tietomalleja ja miten tarvittavat mallit on laadittava. Tilaajien puolelta merkittävän roolin tietomallikehityksessä otti Senaatti-kiinteistöt, joka laati ensimmäisenä tietomalliohjeistukset suunnittelijoille ja alkoi vaatia tietomallien käyttöä omissa rakennushankkeissaan.

3 3 Tietomallintamisen nykytila rakentamisessa Suunnittelijoiden tietomallipohjaisten ohjelmistojen osaaminen on viime vuosina merkittävästi parantunut ja sitä myötä tietomallien käyttö hankkeiden eri vaiheissa on laajentunut. Myös tietomallien tiedonsiirto on kehittynyt luotettavammaksi. Keväällä 2012 otettiin suomalaisessa rakentamisen tietomallintamisessa merkittävä lisäharppaus, kun saatiin valmiiksi Yleiset tietomallivaatimukset (YTV 2012). Näissä vaatimuksissa on nyt määritelty kaikille talonrakennushankkeen osapuolille yleiset pelisäännöt siihen, mitä ja miten mallinnetaan. Nämä uudet ohjeet antavat huomattavasti paremman pohjan tietomallien käyttöön koko rakennusprosessin aikana hankkeen alusta aina ylläpitovaiheeseen asti. Tietomallien käyttö Etelä-Karjalassa on melko vähäistä. Joissakin hankkeissa suunnittelijat ovat tehneet mallipohjaista suunnittelua, mutta laadittujen mallien tietoinen laajempi käyttö ei ole levinnyt. Tietomallien laajemman käytön vauhdittamiseksi on käynnistetty Saimaan ammattikorkeakoulun aloitteesta EAKRrahoitteinen TOKA-projekti, jonka tavoitteena on luoda Etelä-Karjalaan pilottihankkeiden myötä tietomalliosaajien verkosto, jolloin hankkeiden tilaajat Etelä-Karjalassa voisivat entistä laajemmin hyödyntää malleja koko hankkeen tiedonhallinnassa mahdollisimman laajasti. Myös infrarakentamisessa on tietomallintamista käytetty suunnittelun välineenä. Infra-alalla tietomallikehitystä vauhdittaa valtakunnallinen Infa FINBIM-hanke, jonka yhtenä tavoitteena on tuottaa mallinnusohjeet ja vaatimukset infra-alan tietomallipohjaisiin projekteihin. Tulevaisuus Uuden tietomallipohjaisen teknologian käyttöönotto ja sitä myötä uusien toimintatapojen omaksuminen on ollut yllättävän hidasta. Määriteltyjen tietomallivaatimusten myötä ollaan nyt kuitenkin pääsemässä entistä laajempaan tietomallien hyödyntämisen rakennusalalla. Ratkaiseva rooli on tilaajalla. Jos tilaajat eivät koe tarvitsevansa tietomallipohjaista prosessia, eivät myöskään muut rakennusalan toimijat ota tietomalleja laajemmin käyttöön. Jos taas tilaajat ymmärtävät tietomalleilla saavutettavat hyödyt ja alkavat vaatia tietomallipohjaista suunnittelua ja sitä myötä mallien laajempaa käyttöä hankkeissaan, muuttuu rakentamisen prosessi dokumenttipohjaisuudesta tietomallipohjaisuuteen ja rakentamisen tiedonhallinta paranee. Uudet ohjeistukset ja tietomallivaatimukset antavat tähän hyvät eväät. Tietomallintaminen ei ole itsetarkoitus ja se tarvitsee rinnalleen edelleen perinteistä dokumentaatiota. Tietomallintaminen on toimintatapa, joka vaatii kurinalaisuutta ja järjestelmällisyyttä kaikilta rakentamisen osapuolilta, mutta antaa toisaalta erinomaiset mahdollisuudet luovaan ja innovatiiviseen rakennushankkeen läpivientiin sekä parempaan tiedonhallintaan. Tietomalleissa on rakennusalan kehityksen suuri mahdollisuus. Tietomalli on se yksittäinen uusi tekijä, joka on kaikkien uusien mahdollisuuksien taustalla (Jiri Hietanen, tietomalliasiantuntija).

4 4 Tietomallipohjaisen hankkeen onnistumisen edellytyksiä Timo Lehtoviita TOKA-projektissa on perehdytty Yleisten tietomallivaatimusten (YTV 2012) mukaiseen tietomallipohjaisen rakennushankkeen läpivientiin. Projektin aikana on tullut esille useita oleellisia seikkoja, jotka on syytä tiedostaa mietittäessä tietomallipohjaisen rakennushankkeen toteutusta: 1. Tilaajan on tehtävä tietoinen päätös mahdollisimman aikaisessa vaiheessa rakennushankkeen läpiviemisestä tietomallipohjaisesti. 2. Mahdollisimman aikaisessa vaiheessa hankkeessa on sovittava tietomallikoordinoinnista, eli varmistetaan sujuva ja laadukas tietomallipohjainen työskentelytapa hankkeen aikana. Tilaajan on nimettävä tietomallikoordinaattori, joka voi olla pääsuunnittelija, rakennuttaja tai erillinen konsultti. 3. Tilaajan johdolla on löydettävä tietomallintamiselle asetettavat tavoitteet ja niiden pohjalta on laadittava tietomallintamissuunnitelma koko hankkeen ajaksi. 4. Jotta tietomallipohjainen rakennushanke olisi mahdollinen, tarvitaan hankkeen aikana useita malleja. Tilaajan johdolla laaditaan vaatimusmalli ja hankkeen edetessä tarvitaan tontin malli, korjaushankkeissa inventointimalli, tilamallit, tilaryhmämallit, rakennusosamallit, as-built-mallit ja ylläpitomalli. Ytimen muodostavat arkkitehdin, rakennesuunnittelijan ja talotekniikkasuunnittelijoiden mallit, joiden ristiriidattomuutta suunnittelun edetessä on jatkuvasti varmistettava ifc-tiedostoilla muodostettavilla yhdistelmämallitarkasteluilla tietomallikoordinaattorin johdolla. Arkkitehtisuunnittelija laatii omilla tietomallipohjaisilla suunnitteluohjelmilla tilamallit, tilaryhmämallit ja rakennusosamallit. Rakennesuunnittelija tekee rakennetekniset rakennusosamallit sekä talotekniikkasuunnittelija laatii omilla suunnitteluohjelmillaan mm. talotekniikan järjestelmämallit. Hankkeen loppuvaiheessa suunnittelijat päivittävät mallinsa as-built-malleiksi, jotka ovat oleellinen osa ylläpitomallia. 5. Suunnittelijoiden laatimia tietomalleja voidaan hyödyntää monin tavoin ja hankkeessa niiden hyödyntämistavat on kirjattava hankkeen alussa laadittavaan tietomallintamissuunnitelmaan. Esimerkiksi energia-analyysit, talotekniikan analyysit, lujuuslaskenta-analyysit, määrä-ja kustannuslaskenta sekä aikataulujen laadinta voivat pohjautua suunnittelijoiden tietomalleihin. Työmaalla tarvittavat tuotantomalli, aluemalli ja työturvallisuussuunnitelma voidaan laatia pohjautuen suunnittelijoiden tietomalleihin. 6. Julkaistaessa malleja muiden osapuolten käyttöön on mallien sisällöt ja tarkkuus kuvattava tietomalliselostuksien avulla. 7. Hankkeen aikana on pidettävä tietomallikokouksia, joilla varmistetaan tietomallipohjaisen työskentelyn sujuvuus. 8. Jotta tietomallipohjainen hanke saavuttaa sille asetetut tavoitteet, on eri osapuolten toimittava hankkeessa sovittujen pelisääntöjen mukaan ja ymmärrettävä niiden sisältö ja merkitys. Nämä pelisäännöt kannattaa ankkuroida Yleisiin tietomallivaatimuksiin. Esittämäni teesit eivät ole koko totuus, vaan niitä on syytä tarkentaa ja täydentää mm. niiden kokemusten pohjalta, joita saadaan TOKA-projektin pilottihankkeissa, joissa nimenomaan tilaajan johdolla käynnistetty tietomallipohjainen rakennushanke.

5 5 Olisiko jo tietomallinnuksen aika? Timo Lehtoviita Rakennusalalla Suomessa on tietomallinnuksesta jo paljon käytännön kokemuksia. Vuonna 2005 päätökseen saatu ProIT-kehitysprojekti on luonut hyvän pohjan tietomallien käyttöönottoon ja hyödyntämiseen rakennushankkeissa. Viimeisin merkittävin kehitysaskel oli Yleisten tietomallivaatimusten julkaiseminen vuonna Nämä vaatimukset ja niihin liittyvät ohjeistukset esittävät käytännössä sen toimintatavan talonrakennusalalla, miten tietomallinnusta kannattaa käyttää hankkeissa tarveselvityksestä ylläpitoon asti. Myös infrarakentamisen alalla on tulossa käyttöön vastaavat vaatimukset ja ohjeet infrahankkeiden tarpeisiin. Talonrakennusalalla alkaa olla jo arkipäivää se, että suunnittelu tehdään tietomallipohjaisilla ohjelmilla ja suunnittelijat myös osaavat mallintaa ja tuottaa malleja rakennushankkeiden eri osapuolten käyttöön. Jos tilaaja ei tätä suunnittelijoilta vaadi, mallintavat he usein joka tapauksessa itse suunnittelussa saatavien hyötyjen takia. Piirustuksia toki edelleen tarvitaan ja tietomallipohjaisilla ohjelmilla nekin saadaan tuotettua entistä helpommin ja nopeammin. Isot kohteet mallinnetaan lähes poikkeuksetta ja pienempiä kohteita mallinnetaan entistä enemmän. Hankkeen työmaavaiheessa tietomallien käytöstä on paljon kiistattomia hyötyjä. Pitkässä juoksussa rakentamisen laatu paranee ja alan tuottavuus kasvaa. Tätä myötä myös suunnittelun arvostus kasvaa, koska ilman suunnittelijoita ei saada laadukkaita malleja työmaan käyttöön. Suure urakoitsijat ovat ottaneet malleja työmaakäyttöön mm. aikataulusuunnitteluun ja hankintojen suunnitteluun. Myös mobiililaitteiden käyttö tietomallien katseluun ja analysointiin lisääntyy työmailla. On kuitenkin vielä paljon työmaita, joissa malleja ei käytetä. Työmaan henkilöstön ja opeteltava mallien käyttö ja hyödyntäminen ja on varmistettava sopimuksin, että mallit ovat työmaan käytössä ja niitä käytetään. Edellä kuvatusta myönteisestä kehityksestä huolimatta tuntuu siltä, että tietomallinnuksen jalkautus rakennusalalle voisi tapahtua huomattavasti nopeammin. Mistä kiikastaa, kun eväät ovat olemassa ja ainakin alan ammattilaiset tunnistavat mallien käytöstä saatavat hyödyt? Katse kääntyy tilaajien ja rakennuttajien suuntaan. Tuntuu siltä, että monissa tapauksissa tilaajat eivät joko ole asiaan perehtyneet tai sitten ei oikein uskalleta lähteä kokeilemaan tietomallinnuksen vaatimia uusia toimintatapoja vanhojen ja turvallisten tapojen sijaan. Talonrakennusalan tietomallinnuksen osaamisen pitäisi olla Suomessa maailman kärkeä. Nimenomaan tilaajien on rohkeasti lähdettävä mukaan tietomallinnuksen maailmaan ja testattava alan ammattilaisten tietomalliosaamista. Tilaajien mukaan saamisen myötä tietomallinnuksen hyödyt saadaan koko hankkeen ajaksi ja myös käyttäjien ja ylläpitäjien hyödyksi. Tarvittavat uudet käytännöt ja prosessit eivät ole vaikeita omaksuttavaksi millekään rakennushankkeen osapuolelle. Myös rakennusalan olisi jo aika siirtyä tietomallinnuksen myötä digiaikaan.

6 6 Alku ja loppu Timo Lehtoviita Toka-projekti päättyi On aika pohtia lähes kolme vuotta kestäneen projektin tuloksia sekä miten tietomallinnus on edennyt Etelä-Karjalassa ja myös Suomessa viime vuosien aikana. Toka-projektin lähtökohtana oli Yleiset Tietomallivaatimukset 2012, jotka julkaistiin keväällä Ne ovat luoneet hyvän pohjan tietomallinnuksen laajempaan käyttöön myös Etelä-Karjalassa, vaikka niissä onkin jonkin verran pieniä ristiriitaisuuksia eri osien välillä. Erityisesti YTV 2012 on antanut hyvän lähtökohdan tilaajan toimille tietomallipohjaisen hankkeen määrittelyssä sen eri osapuolille. TOKA-projektin kannalta oli erittäin hyvä, että projekstissa toteutetun YTV 2012-seminaarisarjan kouluttajiksi saatiin YTV-osien laatijat. Suuri kiitos heille siitä. Yleisten Tietomallivaatimusten vahvuus on siinä, että ne perustuvat pääosin jo useiden vuosien aikana saatuihin kokemuksiin tietomallihankkeissa. Talonrakennusalan tietomalliosaaminen Suomessa alkaa olla sillä tasolla, että tietomallipohjainen suunnittelu ja avoin tiedonsiirto eri suunnittelijoiden välillä ovat arkipäivää jo monissa hankkeissa. Myös työmaavaiheessa osataan hyödyntää tietomalleja. Myös Etelä-Karjalassa tietomallitietoisuus on lisääntynyt ja useissa hankkeissa käytetään tietomalleja. Kuitenkin paljon enemmänkin tietomalleja voitaisiin hyödyntää, jos tilaajat ymmärtäisivät laajemmin tietomalleilla saavutettavat hyödyt. Osa tilaajista on kuitenkin jo liikkeellä tietomallien käyttöönotossa. Esimerkiksi Lappeenrannan kaupunki viime vuosina on panostanut tietomallien hyödyntämiseen rakennushankkeissa ja kaupungin tilakeskus käynnistääkin nykyään hankkeensa tietomallipohjaisina. Myös osa rakennuttajakonsulteista hallitsevat hyvin tietomallipohjaisen hankkeen läpiviennin. Mutta miksi kirjoitukseni otsikko on alku ja loppu? Siksi, että tietomallinnuksen suurimmat hyödyt hankkeissa saadaan alussa ja lopussa. Tähän mennessä on keskitytty enemmän hankkeen varsinaiseen suunnitteluvaiheeseen ja toteutusvaiheeseen. Kuitenkin monet tietomallinnusasiantuntijat tiedostavat että nimenomaan hankkeen alussa eli tarveselvitysvaiheessa ja hankesuunnitteluvaiheessa tietomallien avulla autetaan päätöksentekoa ja tuolloinhan tehdään hankkeen kannalta suurimmat päätökset. Ja sitten "lopussa" eli ylläpitovaiheessa, jonka kustannukset verrattuna työmaavaiheeseen ovat moninkertaiset, voidaan hyödyntää toteumamallien tarjoama informaatio ylläpidon tehtävissä ja päätöksenteossa. Tietomallien hyödyntämiseen nimenomaan hankkeen alku-ja loppuvaiheissa kannattaa jatkossa satsata.

7 7 Timo Lehtoviita Anu Kainulainen Juha Kemppi PYSYVÄÄ TIETOMALLIOSAAMISTA RAKENNUSALAN TOIMIJOILLE ETELÄ- KARJALASSA Tietomallien käyttömahdollisuudet rakennushankkeissa (julkaisu löytyy osoitteesta Tiivistelmä Etelä-Karjalassa toteutettiin vuosina Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille Etelä-Karjalassa -kehityshanke, jonka työnimenä oli TOKAprojekti. Hankkeen toteutuksesta vastasi Saimaan ammattikorkeakoulu. Tavoitteena oli luoda rakentamisen tietomallintamisen osaamisverkosto ja saada sen avulla pysyvä osaamispohja tietomallipohjaiselle toimintatavalle rakennusalalle Etelä-Karjalassa. Projektin toisena päätavoitteena oli tilaajaorganisaatioiden tiedon ja ymmärryksen lisääminen tietomallien hyödyistä. Projekti keskittyi talonrakennusalan tietomallintamiseen ja siinä oli mukana 17 rakennusalan toimijaa. Tähän julkaisuun on koottu TOKA-projektin keskeiset tulokset ja luodaan projektissa saatujen kokemusten perusteella kokonaisnäkemys siitä, mitkä ovat edellytykset tietomallien käytölle talonrakennushankkeessa, millaisia tietomallien käyttömahdollisuuksia talonrakennushankkeissa on ja mitä hyötyjä tietomallinnuksella voidaan saavuttaa. Lisäksi pohditaan tietomallinnuksen tulevaisuuden mahdollisuuksia ja kehittämistarpeita sekä tietomallinnuksessa saavutettavia laajempia hyötyjä kiinteistöjen ylläpidossa. Lähtökohtana tarkastelussa on tietomallipohjaisten hankkeiden toteuttaminen Yleisten tietomallivaatimusten (YTV2012) periaatteiden mukaisesti. Tällöin tietomallipohjaisten hankkeiden perustoimintatapa on niin sanottu Open BIM, jossa tietomallitietoa siirretään eri osapuolten välillä neutraalina IFC-tiedonsiirtona. Tietomallipohjaisen hankkeen onnistumisen tärkein lähtökohta on, että tilaaja ymmärtää tietomallinnuksen mahdollisuudet ja osaa määritellä hankkeen tietomallinnuksen tavoitteet ja käyttötarkoitukset. Muita oleellisia edellytyksiä ovat eri osapuolten sitoutuminen tietomallinnukselle asetettuihin tavoitteisiin, hyvä tietomalliosaaminen ja ymmärrys tietomallipohjaisesta prosessista. Lisäksi käytössä on oltava tietomallipohjaiseen suunnitteluun ja työskentelyyn sopivat ohjelmistot, välineet ja työskentelytilat. Tietomallipohjainen toimintatapa vaatii myös hyvää digitaalista viestintää ja yhteistyötä hankkeen eri osapuolten välillä. Hankkeen kaikki osapuolet hyötyvät tietomallinnuksesta sekä omissa toiminnoissaan että koko hankkeen onnistumisen varmistamisessa. Tietomallinnuksen osaaminen Suomessa on maailman kärkeä. Tilaajien on rohkeasti lähdettävä toteuttamaan tietomallipohjaisia hankkeita ja hyödynnettävä alan ammattilaisten tietomalliosaamista. Kun tilaajat saadaan mukaan, voidaan tietomallinnusta käyttää hankkeen tiedonhallinnan tukena koko rakennuksen elinkaaren ajan suunnittelun alkuvaiheista kohteen käyttöaikaan asti. Tarvittavat uudet käytännöt ja prosessit eivät ole vaikeita omaksuttavaksi yhdellekään rakennushankkeen osapuolelle.