Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Oulu

Transkriptio

1 Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Oulu Ville Helminen, tutkija, Suomen ympäristökeskus

2 Maaseudun suunnittelun tietopohjaa ja työkaluja Erilaisten maaseutualueiden tunnistamiseen Alueiden yhdyskuntarakenteellisen sijainnin analysointiin myös esim. saavutettavuuden näkökulmasta Vapaa-ajan asumisen huomioon ottamiseksi vakituisen asumisen rinnalla Haja-asutusalueen vesihuollon suunnitteluun Asuinrakennuskannan tyhjenemisen ennakointiin 2

3 Aluetypologia - Kaupungin ja maaseudun alueluokittelun muodostaminen Kuntarajoihin perustuva kaupunkimaaseutuluokitus on muodostunut ongelmalliseksi kuntien koon kasvaessa Saman kunnan alueella voi olla sekä kaupunkimaisia että maaseutumaisia alueita. Kuntarajoista riippumattomien paikkatietoaineistojen käyttö mahdollistaa alueiden tarkemman tunnistamisen ja luokittelun SYKE yhdessä Oulun Yliopiston Maantieteen laitoksen kanssa on kehittänyt uutta paikkatietopohjaista alueluokitusta Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) tilauksesta. Työtä on ohjannut laaja asiantuntijaryhmä 3

4

5 Vakituisen ja vapaa-ajan asutuksen rakenteet Antti Rehunen/SYKE: Palveluiden saavutettavuus 5

6 Maaseudun palvelujen saavutettavuudesta on tuotettu ruutuaineistoja Maaseudun paikallisemman vyöhykkeisyyden kuvaamiseen on kehitetty saavutettavuusaineistoja YKR-ruutukoossa Saavutettavuus on määritetty tieverkkoa pitkin Yleisimmin käytettyihin palveluihin Päivittäistavarakauppaan Alakouluun Terveyskeskukseen Postin toimipaikkaan Kirkonkyliin ja vastaaviin palveluiden keskittymiin ESIM: KOUVOLA Antti Rehunen/SYKE: Palveluiden saavutettavuus

7 Maaseudun vailla vakinaisia asukkaita olevat asuinrakennukset Tyhjien talojen määrä on kasvanut 2000-luvulla melko nopeasti ja kehityksen voidaan olettaa jatkuvan. Tyhjenemisellä on vaikutuksia mm. infrastruktuurin käyttöön ja ylläpitoon, maisemaan, turvallisuuden tunteeseen ja maaseudun yhteisöllisyyteen. Suurin osa on piilevää vapaa-ajan asumista Vähintään kolme vuotta vailla vakituisia asukkaita olleiden erillispientalojen määrän muutos koko maassa Hajaasutusalueella yhteensä Hajaasutusalueella, pihapiirissä ei muita asuintaloja Taajamassa yhteensä Taajamassa, pihapiirissä ei muita asuintaloja Antti Rehunen/SYKE: Tyhjät asuinrakennukset Suomessa

8 Rakennuskannan käyttötilanteen muutokset Rakennuskannan lukumäärältään suurin muutos eri alueilla R Asuntojen uudisrakentaminen Loma-asuntojen rakentaminen Asuntojen jääminen tyhjilleen Antti Rehunen/SYKE: Tyhjät asuinrakennukset Suomessa Antti Rehunen/SYKE: 88 Tyhjät asuinrakennukset Suomessa

9 Haja-asutuksen kestävä vesihuolto ja arvio toimintaedellytyksistä vuoteen 2030 HAKEVE2030 MMM:n rahoittama hanke, kesto Valtakunnallinen selvitys, jossa arvioidaan erilaisten vesihuoltojärjestelmien toimintaedellytyksiä väestökehitykseltään erilaisilla haja-asutusalueilla vuoteen 2030 asti Tavoitteena: Kehitetään haja-asutusalueiden suunnittelussa tarvittavaa tietopohjaa Tuotetaan väestökehityksen tulevaisuusanalyysi, jossa erilaisia skenaarioita väestökehityksestä Suomen haja-asutusalueella Tunnistetaan maankäytön ja vesihuollon suunnittelukysymyksiä Kehitetään paikkatietopohjainen menetelmä, jota voidaan käyttää vesihuoltohankkeiden arvioinnissa

10 Hankkeen tutkimusmenetelmät Väestökehitys Valtakunnallinen selvitys haja-asutusalueen väestökehityksestä Haja-asutusalueille väestökehityksen trendiura vuoteen Tulevaisuuden vaihtoehtoja arvioidaan kolmen skenaarion avulla Vesihuollon kustannukset Maaperätarkastelu kylien ja pienten taajamien osalta Arvio eri vesihuoltojärjestelmien rakennuskustannuksista maaperän kaivettavuuden mukaan Laskentamalli, jonka avulla voidaan arvioida väestökehityksen vaikutuksia eri järjestelmien kannattavuudelle erityyppisillä alueilla vuoteen 2030 asti Koealueanalyysit Maankäytön ja vesihuollon suunnittelun nykytilanne Vesihuollon suunnittelun kriteerit Terveydelliset vaatimukset Ympäristönsuojelun vaatimukset Taloudelliset toimintaedellytykset Tekniset toimintaedellytykset Yhdyskuntarakenteellis et toimintaedellytykset Elinkeinojen vaikutus jne. Maankäytön ja vesihuollon yhteensovittamisen suunnittelukysymykset 10

11 Suunnittelukysymyksiä koekunnissa Vesihuollon suunnittelu alueilla, joilla väestö vähenee ja rakennuskannan käyttötilanne muuttuu Osuuskuntien toiminta-alueiden määrittely ja toimintaedellytykset alueilla, joilla ei ole merkittävää kasvupainetta tai väestömäärä vähenee Vesihuolto kasvavan kunnan lievealueella Hajajätevesiasetus ja maaseutukunnat Osuuskuntiin perustuvan vesihuollon tulevaisuus alueilla, joissa sekä asukkaat että verkosto ovat iäkkäitä Vesihuoltoverkoston kasvun hallinta ja kunnan rooli 11

12 Väestökehitys 2030 Trendiura: kunnan haja-asutusalueen väestökehitys

13 ) Kyläyhteisöt: Asutus keskittyy maaseudulla kyliin ja kaupunkiseuduilla taajamiin tai olemassa oleviin kyliin 2) Hiljenevät maaseutukylät - hajautuneet kaupunkiseudut: Eriytynyt kehitys, jossa sekä kaupunkialueiden että maaseutualueiden ongelmat kärjistyvät 3) Viihtyisät ja tiiviit taajamat: Väestö keskittyy kaikilla aluetasoilla aiempaa voimakkaammin taajamiin Skenaariot 13

14 Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE Yhteisen vesihuollon taloudellisten edellytysten arviointi paikkatietomenetelmällä Koko maan kattavat aineistot rakennusten sijainnista ja maaperästä Vesihuollon rakentamis- ja ylläpitokustannusten arviointi riippuen maaperästä Yksinkertaisen laskentamenetelmä, jolla voidaan etsiä kynnysarvoja siihen, onko yhteinen verkosto edullisempi kuin kiinteistökohtainen Muutkin tekijät kuten vedenlaatu, pohjavesialueet, tekninen toteutettavuus tai paikalliset estevaikutukset vaikuttavat, mutta ne täytyy aina arvioida paikallisesti. Lisäksi tulisi huomioida kasvupaine tai väestön vähenemisen uhka tulevaisuudessa 14

15 Kyläalueiden kehitys on paikallista ja saattaa poiketa merkittävästi ympäröivän alueen kehityksestä. Erilaisia kylätyyppejä:

16 Kylä Kyläalueen rakennustiheys muoto ja rakenteellinen sijainti: Esimerkkejä vesihuollon kustannusten näkökulmasta Taajama

17 vesi+viemäri kustannus/ rakennus (euroa) Kustannukset/talous, kustannuksessa mukana verkoston rakentaminen ja 20 vuoden käyttö- ja huoltokustannukset : Laskettuna eri kokoisille alueille ja eri rakennusmäärille Esimerkkilaskenta rakennuskohtaisten kustannusten ja rakennusten lukumäärän suhteesta erikokoisilla kyläalueilla Pinta-alaltaan laaja kylä ruutuja 10 ruutuja 20 ruutuja 30 ruutuja 40 ruutuja Pinta-alaltaan pieni kylä Asuinrakennusten lkm

18 20 vuoden kustannukset suhteessa rakennustiheyteen Yhteisen verkoston kustannukset/ rakennus suhteessa rakennustiheyteen kylässä. Vuosikustannus/talous (euroa) Käyrissä näkyy maaperän kaivettavuuden vaikutus Kiinteistökohtaisten ratkaisujen kustannukset kynnysarvoina Harva haja-asutus Kylä Alhaisen tehokkuuden taajama Asemakaavoitettu taajama

19 Viemäri+vesi kustannus/ talous Vesihuoltoverkoston ja kiinteistökohtaisten järjestelmien kustannukset taloutta kohden (kustannuksissa mukana rakentaminen sekä 20 vuoden käyttö- ja huoltokustannukset) Asuinrakennusten lukumäärä Verkoston kokonaiskustannus vaikea maaperä (96 e/metri) Verkoston kokonaiskustannus helppo maaperä (51 e/metri) Maasuodattamo + talousvesikaivo Pienpuhdistamo + talousvesikaivo Umpisäiliö kaikille jätevesille + talousvesikaivo Umpisäiliö mustille jätevesille + harmaiden jätevesien käsittely + talousvesikaivo

20 vesi+viemäri kustannus/rakennus Kustannukset/talous, kustannuksessa mukana verkoston rakentaminen ja 20 vuoden käyttö- ja huoltokustannukset Kokonaiskustannus vaikea maaperä (96 e/metri) Kokonaiskustannus helppo maaperä (51 e/metri) Maasuodattamo + kaivo Pienpuhdistamo+kaivo Umpisäiliö + kaivo Asuinrakennusten lkm

25

26

27 139 rakennusta, joista 29 lomakäytössä 27

28 Yhteenvetoa haja-asutusalueen vesihuollon kehittämisen välineistä Edellä esitetty tarkastelu mahdollistaa paikkatietopohjaisen työkalun kehittelyn kustannusten vertailuun Erityyppisten muiden aineistojen avulla arviointiin voidaan tuoda enemmän kriteereitä Väestökehityksen vaikutus voidaan arvioida myös kyläkohtaisesti sekä eri skenaarioiden mukaan

29 Johtopäätöksiä Vesihuollon ja yhdyskuntarakenteen kehityksen kokonaisvaltainen arviointi edellyttää laajaa tietopohjaa Suunnittelun tueksi on valtakunnallisesti kattavasti tietoa mm. suunnitelmista, rakennusten sijainnista, yhdyskuntarakenteen muutoksista ja väestönmuutoksesta sekä maaperästä ja pohjavesialueista Paikallista tietoa on saatavissa vaihtelevasti vesihuoltolaitosten toiminta-alueista, liittyneistä rakennuksista sekä ympäristön laatuun vaikuttavista tekijöistä Valmiudet tämän tyyppiseen arviointiin ovat parantumassa tietopohjan kehittyessä, mutta silti panostuksia tietopohjan parantamiseksi tarvitaan sekä menetelmiä tietojen hyödyntämiseksi Eri puolilla maata erilaisia haasteita - suunnittelukysymykset vaihtelevat eri kunnissa 29

30 Lisätietoja: Tutkija Ville Helminen Rakennetun ympäristön yksikkö Suomen ympäristökeskus Tutkija Sanna Vienonen Vesivarayksikkö Suomen ympäristökeskus Kuva Jonne Säylä 30 30