Kuopion pienvesien hoito- ja kunnostusohjelma
|
|
- Siiri Korpela
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuopion pienvesien hoito- ja kunnostusohjelma
2 Kuopion kaupunki Tavoite- ja kehittämissuunnitelmat TA 27:4 ISSN Kuopion pienvesien hoito- ja kunnostusohjelma
3 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kuormituslähteet 7 3. Pienvesien herkkyys ulkoiselle kuormitukselle 8 4. Kunnostusmenetelmistä Ulkoisen kuormituksen vähentäminen Vesistössä tehtävät toimenpiteet Kuopiossa käytettyjä menetelmiä 1. Lampikohtainen tarkastelu Iso-Valkeinen Kivilampi Kolmisoppi 1.4. Kuvelampi 16.. Leväsenlampi Litmanen 2.7. Maljalampi Mustinlampi Neulalampi Petosenlampi Pikku-Petonen Pieni-Valkeinen Pitkälampi Rahusenlampi.1. Riihilampi Ritosenlampi Saarijärvi.18. Sammakkolampi.19. Valkeinen 6 6. Yhteenveto 9 Liite 1. Toimenpideohjelma lle Kansi: Tehokalastusta Petosenlammella (kuva: Eeva Kauppinen) 4
4 1. Johdanto Vesialueet ovat olennainen osa Kuopion kaupunkia, sillä vesi muodostaa noin kolmanneksen kaupungin -alasta. Alueelle tyypillisiä ovat Kallaveden kaltaiset suuret järvialtaat, joiden osuus vesialasta on noin 9 %. Tämän lisäksi Kuopiossa on lukuisa joukko pienempiä järviä ja lampia, joista Pitkälahden ja Sorsasalon väliselle keskeiselle kaupunkialueellekin sijoittuu kolmisenkymmentä. Maisemallisen merkityksen lisäksi pienvesillä on merkitystä myös uinti-, kalastus- ja veneilypaikkoina. Suuri osa pienvesistä on luontaisesti reheviä. Jätevesien johtaminen, ympäristön rakentaminen ja kuivatusvesien tuomat ravinteet ovat kiihdyttäneet keskeisen kaupunkialueen pienvesien rehevöitymistä aiheuttaen haittaa niiden käytölle. Kaupunki omistaa suurimman osan pienvesistä. Osa on kuitenkin osakaskuntien omistuksessa, mikä vaikuttaa myös kunnostushankkeiden toteuttamiseen. Parinkymmenen keskeisellä kaupunkialueella sijaitsevan pienveden tilaa on tarkkailtu säännöllisesti 198-luvun alkupuolelta lähtien. Joidenkin vesialueiden laatua on selvitetty aikaisemminkin. Seuranta on käsittänyt lähinnä fysikaalis-kemiallisten muuttujien, erityisesti ravinteiden ja happipitoisuuden tutkimisen. Huonokuntoisimmissa lammissa veden laatua on seurattu sekä kesällä että talvella. Osasta lampia näytteet on otettu vain talvella ja hyväkuntoisimmista vain joka toinen. Seurannassa ovat olleet mukana Iso-Valkeinen (itä- ja länsiosa), Keskustan Valkeinen, Kivilampi, Kolmisoppi, Kuvelampi (pohjois- ja eteläosa), Leväsenlampi, Litmasenlampi, Maljalampi, Matkusjärvet (ylempi ja alempi), Mustinlampi, Neulalampi, Petosenlampi, Pitkälampi, Rahusenlampi, Riihilampi, Ritosenlampi, Saarijärvi (pohjois- ja eteläosa), Sammakkolampi, Valkealampi (pohjois- ja eteläosa) ja Vuorilampi. Hoito-ohjelmassa mukana olevat pienvedet on esitetty kuvassa 1. Lampien kunnostustarve todettiin 197-luvun lopussa ja ensimmäiset hapetuskokeilut tehtiin198-luvun alussa. Lampien kunnostus oli ensimmäisen kerran virallisesti esillä kaupungin hallinnossa vuonna Kaupunginhallitus teki tuolloin teknisen lautakunnan esityksestä päätöksen Leväsenlammen, Välilahden, Saarijärven, Kellolahden ja Maljalammen kunnostuksesta yhteistyössä Kuopion vesi- ja ympäristöpiirin kanssa. Vesi- ja ympäristöpiirin kunnostusohjelmaan saatiin kuitenkin vain Litmasenlampi, jonka ruoppaus toteutettiin talvella Uudelleen asia oli esillä kaupunginhallituksessa vuonna 198, nyt kalatalouslautakunnan esityksestä. Kiireellisimpinä kunnostuskohteina pidettiin tuolloin Keskustan Valkeista ja Sammakkolampea, joiden veden laatu oli lautakunnan mielestä kaikkein heikoin. Syksyllä 1986 laadittiin kaupungin teknisen viraston ja ympäristönsuojelutoimiston yhteistyönä kartoitus lampien tilasta sekä kunnostusohjelma. Tähän selvitykseen on koottu kuluneen parinkymmenen vuoden aikana kertynyt lampien tilaa ja kunnostusta koskeva aineisto. Lisäksi on tarkasteltu Suomessa yleisimmin käytettyjä vesistöjen kunnostusmenetelmiä ja niiden sopivuutta Kuopion pienvesien kunnostukseen. Työhön sisältyy myös toimenpide-ehdotuksia seurannan ja kunnostuksen kehittämiseksi. Toimenpideohjelmassa painottuvat ne kohteet, joilla on suurin merkitys kaupunkilaisten kannalta. Taustalla on myös EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi, joka edellyttää vesialueiden saattamista hyvään ekologiseen tilaan vuoteen 21 mennessä. Selvitys on tehty EU-rahoitteisen Lakepromo-hankkeen osana. Kuva: Eila Pulkkinen
5 Pieni-Valkeinen Iso-Valkeinen, itäosa Iso-Valkeinen, länsiosa Rahusenlampi Ritosenlampi Saarijärvi Pitkälampi Sammakkolampi Maljalampi Mustinlampi Valkeinen Kolmisoppi Neulalampi Kivilampi Leväsenlampi Pieni Petonen Petosenlampi Kuvelampi pohjoinen Kuvelampi eteläinen Riihilampi Litmasenlampi Kuva 1. Pienvesien sijainti.
6 2. Kuormituslähteet Pienvesien tilaa heikentävät sekä niihin ulkopuolelta tulevat ravinteet että huonon happitilanteen seurauksena sta vapautuvat ravinteet (ns. sisäinen kuormitus). Tällä hetkellä yhteenkään keskeisen kaupunkialueen pieneen järveen tai lampeen ei johdeta jätevesiä. Sadevesiviemäreitä sen sijaan on suurimmassa osassa. Sadevesiviemäreiden kautta lampiin johdetaan sade- ja kuivatusvesiä (ns. hulevedet), joilla on useimmassa tapauksessa vaikutusta pienvesien tilaan. Hulevesien mukana vesiin joutuu kiintoainetta, ravinteita ja erilaisia epäpuhtauksia. Monet epäpuhtaudet ja suurin osa fosforista ovat sitoutuneena kiintoaineeseen. Kuormituksen suuruuteen vaikuttavat monet erilaiset tekijät. Olennaisimpia ovat valuma-alueella tapahtuva rakentaminen ja läpäisemättömien pintojen osuus. Huuhtoutuvan aineksen määrä on suurimmillaan rakentamisvaiheessa, minkä jälkeen se yleensä pienenee huomattavasti. Teiden, pysäköintialueiden ja muiden läpäisemättömien pintojen suuri määrä puolestaan kasvattaa virtaamahuippuja ja sitä kautta lisää huuhtoutumisen määrää. Eniten epäpuhtauksia huuhtoutuu teollisuus-, liikenne- ja kerrostaloalueilta, missä on paljon vettä läpäisemättömiä pintoja. Valuma-alueelta tulevan ulkoisen kuormituksen suuruus on arvioitu kullekin lammelle (taulukko 1) käyttäen na seuraavia kirjallisuustietoihin utuvia eri maankäyttömuotojen ominaiskuormituksia: Alue Fosfori kg/ha/v Kiintoaine kg/ha/v Metsät,1 3,1 Puistot,6 3,1 Pientaloalue,24 96,6 Kerrostaloalue,38 214, Liikennealue,41 37 Palvelut/hallinto,41 37 Teollisuusalueet,86 79 Ryhmäpuutarha,3 96,6 Sadevesiviemäreiden lisäksi pienvesiin johdetaan jätevesipumppaamoiden ylivuotoputkia, jotka ylivuodon sattuessa voivat aiheuttaa ravinnekuormitusta. Yksi kuutiometri puhdistamatonta jätevettä sisältää 8 grammaa fosforia, g typpeä ja 3 g kiintoainetta. Ylivuodot ovat poikkeustilanteita, jotka yleensä johtuvat sähkökatkoksesta tai laiteviasta. Ylivuotoja on pyritty estämään kehittämällä pumppaamojen toimintavarmuutta ja erityisesti kaukovalvontajärjestelmää, jonka ansiosta laiteviat ja toimintahäiriöt pystytään Taulukko 1. Pienvesiin kohdistuva ulkoinen kuormitus kg/v. Fosfori kg/v Kiintoaine kg/v Iso-Valkeinen (itä) 17, Iso-Valkeinen (länsi) 23, Kivilampi 9, 314 Kolmisoppi 38,3 848 Kuvelampi (etelä) 2,8 713 Kuvelampi (pohjoinen) 28, Leväsenlampi 41, Litmanen 3, Maljalampi 1,3 821 Mustinlampi 26, Neulalampi 3, Petosenlampi, 3128 Pieni-Valkeinen 3,9 26 Pitkälampi, Rahusenlampi 9,6 41 Ritosenlampi 6,3 236 Saarijärvi 13,8 128 Sammakkolampi 1,6 68 Keskustan Valkeinen 17, Yhteensä 486, havaitsemaan nopeasti. Ylivuotojen määrä on pienentynyt 199-luvun kymmenestä viime en 3-4: ään vuodessa. Muutamalle pumppaamolle on rakennettu ylivuotoaltaita, joiden avulla selvitetään ylivuotojärjestelmien kustannuksia ja hyötyjä. Pienvesiin joutuu ravinteita myös ilman kautta tulevan laskeuman mukana. Pienvesiin kohdistuva kuorma ei ole tiedossa, mutta Vuoksen vesistöalueella laskeuman osuudeksi on arvioitu 16 % fosforikuormituksesta ja 29 % typpikuormituksesta. Oman lisänsä tuo myös runsas koirien ulkoilutus rannoilla ja jäällä. Arvioiden mukaan noin 8 % hulevesien fosforikuormasta on peräisin koirien ulosteista. Huomattava osa pienvesiin kohdistuvasta kuormituksesta on tällä hetkellä sedimenteistä peräisin olevaa sisäistä kuormitusta, joka käynnistyy hapen loppuessa n läheisistä vesikerroksista. Ravinnetaselaskelmien mukaan sisäisen kuormituksen osuus on Petosenlammella, keskustan Valkeisella ja Sammakkolammella noin 9 %. 7
7 3. Pienvesien herkkyys ulkoiselle kuormitukselle Ulkoisen kuormituksen aiheuttamaa rehevöitymisriskiä nykytilanteessa on arvioitu ns. Vollenweiderin mallin perusteella (kuva 2). Malli on alun perin kehitelty kirkkaille alppijärville. Se sisältää ulkoiselle kuormitukselle kaksi erilaista sietorajaa. Ylemmän kriittisen rajan ylittyessä on ulkoisesta kuormituksesta aiheutuva rehevöitymisriski erittäin todennäköinen ja kunnostustoimet tulisi kohdistaa sen vähentämiseen. Kuormituksen jäädessä alle alemman sietorajan ovat rehevöitymishaitat epätodennäköisiä. Välialueella rehevöitymishaittojen todennäköisyys kasvaa kuormituksen lisääntyessä. Vollenweiderin mallin mukaan ulkoinen kuormitus on selvästi liian suurta Kivilammessa, Mustinlammessa ja Litmasessa. Alemman sietorajan laskelmien mukainen kuormitus alittaa Iso- Valkeisessa, Leväsellä ja Kolmisopessa. Käytännön kokemuksen ja seurantatulosten valossa Vollenweiderin mallin antamat tulokset ovat lähinnä suuntaaantavia. Lc g m -2 a -1 P 1, 1, Kriittiset kuormitukset Vollenweiderin (197) mukaan Rehevät järvet Mustinlampi Kivilampi Litmanen Kuvelampi, Pohjoinen L()=.3 Rahusenlampi Kuvelampi, Etelä Maljalampi Neulalampi Petosenlampi L() =.1 Saarijärvi Sammakkolampi Pitkälampi Valkeinen Leväsenlampi L() =.1 Kolmisoppi Iso-Valkeinen, Itä,1 Iso-Valkeinen, Länsi Ulk. kuorm. kriittinen raja Nykytilanne Taulukko 2. Yhteenveto pienvesien herkkyydestä ulkoiselle kuormitukselle Vollenweiderin mallin ja nettosedimentaatiotarkastelun lta. Sietoherkkyyttä voidaan arvioida myös ns. nettosedimentaatiomallin avulla, jossa tarkastellaan järveen tilavuusyksikköä kohti tulevan fosforin määrää. Malli on tehty suurille suomalaisille järville eikä sovi kovin hyvin Kuopion pienvesien kaltaisille vesistöille. Nettosedimentaatiotarkastelun perusteella ulkoinen kuormitus ylittää sietorajan Litmasessa, Mustinlammessa, Kivilammessa, Neulalammessa, Kuvelammen pohjoisosassa, Maljalammessa ja Rahusenlammessa. Pintakuorma (Vollenweiderin malli) Netto sedimentaatio Iso-Valkeinen, Itä Hyvä Hyvä Iso-Valkeinen, Länsi Hyvä Hyvä Kivilampi Huono Huono Kolmisoppi Hyvä Hyvä Kuvelampi, Etelä Tyydyttävä - Kuvelampi, Pohjoinen Tyydyttävä Huono Leväsenlampi Hyvä Hyvä Litmanen Huono Huono Maljalampi Tyydyttävä Huono Mustinlampi Huono Huono Neulalampi Tyydyttävä Huono Petosenlampi Tyydyttävä Hyvä Pitkälampi Tyydyttävä Hyvä Rahusenlampi Tyydyttävä Huono Saarijärvi Tyydyttävä Hyvä Sammakkolampi Tyydyttävä Hyvä Valkeinen Tyydyttävä Hyvä Karut järvet,, Q/A (Hydraulinen kuorma) Kuva 2. Pienvesien sietoherkkyys ulkoiselle kuormitukselle Vollenweiderin mallin mukaan tarkasteltuna. Kuopion luonnostaan reheville vesille on käytettävä katkoviivalla esitettyä alempaa sietorajaa. Lähes kaikki Kuopion keskeisen kaupunkialueen pienvedet ovat jo nykyisellään reheviä tai erittäin reheviä ja kärsivät ainakin ajoittain alusveden hapen puutteesta. Kaikki lisäkuormitus aiheuttaa vähintäänkin vesialueen nuhjaantumista ja on estettävä aina kun se on mahdollista 8
8 4. Kunnostusmenetelmistä 4.1. miten kalastamalla toteutettava ravintoketjukunnostus, fosforin saostaminen kemiallisesti ja erilaiset ruoppaukset. Hapetuksella ja ilmastuksella pyritään saamaan hapen puutteesta kärsivä vesimassa hapelliseksi ja sitä kautta estämään ravinteiden liukeneminen sta. Ulkoisen kuormituksen vähentäminen Vesistössä tehtävät kunnostustoimet kannattaa aloittaa vasta siinä vaiheessa, kun ulkoinen kuormitus on saatu sellaiselle tasolle, jonka järvi tai lampi kestää rehevöitymättä. Rakennetulla kaupunkialueella tämä tarkoittaa lähinnä hulevesien ja jäteveden pumppaamojen ylivuotojen aiheuttaman kuormituksen ehkäisemistä ja minimoimista. Hulevesien määrää voidaan pienentää erilaisilla imeytys- ja viivytysratkaisuilla. Ravinteiden ja epäpuhtauksien poistamisessa käyttökelpoisia ovat mm. erilaiset kosteikot. Pumppaamojen ylivuodot pienvesiin voidaan estää pumppaamojen huoltoa ja valvontaa kehittämällä sekä suoja-altaiden ja -säiliöiden avulla Ravintoketjukunnostuksessa veden laatua pyritään parantamaan poistamalla yleensä hyvin särkikalavaltaista kalastoa tehokalastuksella tai estämään järven tilan heikkenemistä hoitokalastuksella. Fosforin saostuksessa sidotaan vedessä olevaa liukoista, kasveille käyttökelpoista fosforia kemikaalien avulla sedimenttiin. Ruoppauksella poistetaan maaainesta veden alta. Tavoitteena on useimmiten järven käyttökelpoisuuden parantaminen lisäämällä vesisyvyyttä ja -tilavuutta. Lisäksi vesistöjä voidaan kunnostaa mm. poistamalla huonokuntoista alusvettä tai vesikasveja, järven veden korkeutta nostamalla ja sedimenttiä peittämällä tai pöyhimällä. Myös pienten järvien kuivattamista kokonaan on kokeiltu. Yhteenveto eri menetelmien soveltuvuudesta ja kustannuksista on taulukossa 3. Vesistössä tehtävät toimenpiteet Kuva: Eila Pulkkinen Vesistössä tehtävistä kunnostustoimista yleisimpiä ovat veden hapettaminen tai ilmastaminen, useim- Savolanniemen kosteikko.
9 4.3. Kuopiossa käytettyjä menetelmiä Hulevesien aiheuttamaa kuormitusta on uusilla alueilla pyritty estämään jo maankäytön suunnittelun yhteydessä. Paljon liikenne- ja pysäköintialueita tai muuta läpäisemätöntä a sisältäviltä hankkeilta on rakennusluvan yhteydessä edellytetty erillinen hulevesien hallintasuunnitelma. Muutoinkin hulevesien hallintatoimet kuuluvat tällä hetkellä osana uusien alueiden suunnitteluun ja toteutukseen. Ongelmallisempia ovat vanhat alueet, joilla hulevesien hallintaa rajoittaa tilan puute. Kosteikkoja on rakennettu Saaristokaupungin alueelle sekä Kivilampeen ja Neulalampeen laskeviin ojiin. Lampien hapetus aloitettiin Kuopiossa 198-luvun alussa, jolloin tehtiin ensimmäiset hapetuskokeilut Leväsenlammessa ja Keskustan Valkeisessa. Sammakkolammen hapetus aloitettiin 198-luvun puolivälissä, jolloin myös Levästä alettiin hapettaa säännöllisesti. Pitkälammen hapetus aloitettiin vuonna 199. Keskustan Valkeisessa hapetusta on tehty säännöllisesti vuodesta 1997 lähtien ja Petosenlammen ilmastus aloitettiin kesällä 2. Aluksi käytössä oli Mixox-tyyppisiä ilmastimia, jotka eivät kuitenkaan sopineet Kuopion reheviin pienvesiin, vaan ne vaihdettiin Neutrox-tyyppisiin hapettimiin. Neutrox-hapettimien ongelmana on ollut, että ne rikkovat lämpötilakerrostuneisuuden, mistä syystä niitä ei ole voitu käyttää kesällä. Uusin laitetyyppi, kerrostuneisuutta rikkomaton Visiox-ilmastin, on käytössä Petosenlammella, Keskustan Valkeisella ja Leväsellä. Kivilampeen asennettiin syksyllä 26 Waterix-ilmastin, jonka käytöstä ei toistaiseksi ole kokemuksia. Hapetuksesta ja ilmastuksesta saadut kokemukset ovat osoittaneet, että viime in saakka käytettävissä olleilla laitteilla pienvesille on pystytty antamaan eräänlaista tekohengitystä, joka on turvannut kalakannan ja muun eliöstön säilymisen talven yli ja estänyt sisäisen kuormituksen olennaisen lisääntymisen. Tällä hetkellä on jo käytettävissä hapetinlaitetyyppi, jolla todennäköisesti saadaan parempia tuloksia. Särkikalojen tehopyyntiä on kokeiltu Sammakkolammessa ja Petosenlammessa. Kalastuksen vaikutukset ovat toimenpiteen jälkeen näkyneet selvästi sekä Sammakkolammessa että Petosenlammessa. Sammakkolammessa on lisäksi käytetty kemikaaleja fosforin saostukseen sekä kokeiltu huonokuntoisen alusveden poisjohtamista. Vuonna 2 tehdyn kemikaloinnin tulokset jäivät varsin vähäisiksi liian pienen kemikaaliannostuksen ja talvisen happikadon seurauksena. Kesällä 26 toistetun kemikaloinnin pitempiaikaiset vaikutukset eivät vielä ole tiedossa, mutta välittömästi kemikaalin lisäyksen jälkeen tilanne oli erinomainen. Alusveden poisjohtamisen merkitys Sammakkolammen tilaan lienee varsin vähäinen. Erilaisia ruoppauksia on tehty Kolmisoppi-Kivilampi -lampiketjun kunnostuksen yhteydessä na Ruoppausten tavoitteet olivat enemmänkin maisemakuvallisia ja esteettisiä, veden laatuun niillä ei ollut olennaista vaikutusta. Visiox-ilmastin Petosenlammella. Kuva: Petteri Kontila 1
10 Kuva: Eila Pulkkinen Kuva: Erkki Saarijärvi Sammakkolammen kemikalointi kesällä 26. Leväsenlammen ruoppaus talvella 24. Taulukko 3. Eri menetelmien soveltuvuus ja kustannukset. Menetelmä Soveltuvuus Vaikutukset Kustannukset Käyttökulut Kosteikot, laskeutusaltaat - vaativat tilaa, soveltuvat huonosti vanhoille alueille - poistavat kiintoainetta ja fosforia (2-6 %) e - kemiallinen saostus noin e/v Pumppaamoiden ylivuotoaltaat - vaativat tilaa, soveltuvat huonosti rakennetuille alueille - pienen tilavuuden vuoksi vaikutus ei kovin suuri - yli 1 e Pumppaamoiden ylivuotosäiliöt - sopivat altaita paremmin rakennetuille alueille, rajallinen tilavuus ongelmana - pienen tilavuuden vuoksi vaikutus ei kovin suuri e Hapetus/ilmastus - ulkoinen kuormitus kuriin - ravinnetaso < 1 ug P/l - estää kalakuolemat - alusveden hapellisuus estää fosforin liukenemista ja vähentää leväkukintoja - vaikutukset hitaita - laitehankinta 3 18 e - sähköistys ja asennus e - keskimäärin 4 2 e/ha e/v Ravintoketjukunnostus (tehokalastus) - ulkoinen kuormitus kuriin - runsas särkikalavaltainen kalasto - eläinplankton pienikokoista - vähentää sisäistä kuormitusta - vähentää leväkukintoja - yleensä toistettava - noin 1 e/ha (Petonen 26) - keskimäärin 2 2 e/ha - jatkossa hoitokalastustarvetta Fosforin saostus kemiallisesti - ulkoinen kuormitus kuriin - viipymä > 1 - väri < 1 - sitoo fosforin lle - vähentää rehevöitymistä - vaikutukset nopeita, käsittelytulos epävarma e/ha (Sammakkolampi 26) Ruoppaus - matala vesisyvyys - lisää vesisyvyyttä - vähentää kasvillisuutta - pienet hankkeet: 1 2 e/ha - isot > 1 m3: 7 e/ha Vesikasvien poisto - niitto ei sovi uposlehtisille eikä vesisammalille - parantaa virkistyskäyttöä - ei paranna veden laatua - toistettava 3-4 kesänä - niitto: 3 4 e/ha 11
11 . Lampikohtainen tarkastelu.1. Iso-Valkeinen.1.1. Yleiskuvaus Iso-Valkeinen sijaitsee Kuopionniemen pohjoisosassa siten, että moottoritie jakaa sen kahteen osaan. Itäistä ja läntistä osaa yhdistää vain noin neljä metriä leveä ja puoli metriä syvä moottoritien ali kulkeva tunneli, jonka kautta vesi vaihtuu hitaasti. Lammen puoliskoja voidaankin tarkastella omina kokonaisuuksinaan. Yleistiedot: Itäosa Länsiosa Pinnan taso 89,1 m 89,1 m Suurin syvyys 12 m 13 m Keskisyvyys 4,9 m 6 m Tilavuus 64 m m 3 Pinta-ala 13 ha 24 ha Lähivaluma-alue 4 ha 133 ha Kaukovaluma-alue 218 ha 173 ha Itäosan lähivaluma-alue on rakennetumpaa kuin läntisen osan valuma-alue, jossa on runsaasti lähes luonnontilaista metsää. Itäisessä puoliskossa on suosittu uimaranta, urheilukalastusalue ja motelli. Länsiosan rannalla on joitakin kesämökkejä, seurakunnan leirikeskus ja ryhmäpuutarha-alue. Tiealueelta tulevia vesiä ohjautuu kumpaankin lammen puoliskoon. Iso- Valkeisen itäosaan purkautuu yksi sadevesiviemäri, joka kokoaa vesiä Kettulanlahden omakotialueelta. Länsiosassa on kaksi sadevesiviemäriä sekä jäteveden pumppaamon ylivuotoputki, jossa on ollut satunnaisia ylivuotoja 199-luvun loppupuolella. happi mg/l Kuva 3. Iso-Valkeisen itäosan happipitoisuus talvella. fosfori ug/l Kuva 4. Iso-Valkeisen itäosan fosforipitoisuus kesällä Veden laadun kehitys Itäosan veden laatu on heikentynyt 198-luvun puolivälin tilanteeseen verrattuna (kuvat 3 4). Alusveden happitilanne on huono talvella ja kesäisin happi loppuu yleensä kokonaan nläheisistä vesikerroksista. Kesäiset päällysveden fosforipitoisuudet ovat vielä pysyneet karujen vesien tasolla, sisäinen kuormitus on kuitenkin ajoittain nostanut voimakkaasti alusveden fosforipitoisuuksia. Levämääriä kuvaavat klorofylli-a -pitoisuudet ovat olleet lievästi rehevän tai rehevän veden luokkaa. Myös länsiosan veden laatu on heikentynyt (kuvat 6). Alusveden happitilanne on talvella heikko ja kesällä happi loppuu kokonaan n läheisistä vesikerroksista. Pintaveden fosforipitoisuudet ja klorofylli-a määrät ovat kesällä olleet lievää rehevyyttä osoittavia. Alusveden fosforipitoisuudet ovat olleet ajoittain melko korkeita. happi mg/l Kuva. Iso-Valkeisen länsiosan happipitoisuus talvella. 12
12 fosfori ug/l Kuva 6. Iso-Valkeisen länsiosan fosforipitoisuus kesällä..1.3 Kunnostustoimet Ulkoinen kuormitus ei Vollenweiderin mallin mukaan ole Iso-Valkeisessa sellaisella tasolla, joka edellyttää toimenpiteitä (kuva 2). Seurantatulosten mukaan lammen tila heikkenee pikku hiljaa, mikä näkyy mm. alusveden hapettomuutena ja sisäisen kuormituksen käynnistymisenä. Iso-Valkeiseen joutuvaa ulkoista kuormitusta ei saa lisätä nykyisestään, mikä on otettava huomioon mm. suunniteltaessa valuma-alueelle uusia toimintoja. Tämän hetkisten toimintojen aiheuttamaa kuormitusta tulee pienentää niiltä osin kuin se on mahdollista. Erityistä huomiota tulee kiinnittää teollisuus- ja liikennealueilta tuleviin hulevesiin. Länsiosassa sijaitsevan jätevesipumppaamon ylivuodot tulee estää. Alusveden happitilanne on lammen molemmissa puoliskoissa kerrostuneisuusaikoina niin heikko, että se käynnistää sisäisen kuormituksen. Lammessa tehtävät kunnostustoimet tuleekin kohdistaa happitilanteen parantamiseen. Hapetusta tai ilmastusta tarvitaan ympäri vuoden, minkä vuoksi lampeen sopii vain sellainen laite, jota voidaan käyttää sekä kesällä että talvella. Iso-Valkeisen ulkoinen kuormitus on melko alhainen ja veden viipymä melko pitkä, mistä syystä myös fosforin kemiallinen saostus sopii lampeen. Vesimassan keskimääräiset fosforipitoisuudet ovat kuitenkin edelleenkin niin alhaiset, ettei kemikalointi ole järkevää. Toimenpide-ehdotukset (itä- ja länsiosa): Ongelma Ratkaisu Vaikuttavuus Kiireellisyys Ulkoinen kuormitus * Hulevesien hallinta * Nykyisen hulevesikuormituksen vähentäminen * Ylivuotojen estäminen Sisäinen kuormitus * Alusveden hapetus Tutkimustarpeet * Sedimenttiselvitys * Veden laadun seuranta Vaikuttavuus ja kiireellisyys: = vaikuttava/kiireellinen ja = vähän vaikuttava/ ei kovin kiireellinen..2. Kivilampi.2.1. Yleiskuvaus Kivilampi on viimeinen viiden lammen ketjusta, joka alkaa Vuorilammesta. Kivilammen veden on likimain Kallaveden tasossa, johon se on yhteydessä kaksihaaraisen kapean salmen välityksellä. Yleistiedot: Pinnan taso 81, m Suurin syvyys 8, m Keskisyvyys 2,6 m Tilavuus 29 m 3 Pinta-ala 7,9 ha Lähivaluma-alue 17 ha Kaukovaluma-alue 694 ha Noin puolet Kivilammen lähivaluma-alueesta on erilaisia viher- ja virkistysalueita. Lampi rajoittuu Rauhalahden leirintäalueeseen, jolla on uimapaikka lammen rannalla. Yleisen virkistyskäytön kannalta Kivilammen merkitys on melko vähäinen, mutta leirintäalueen kannalta suuri, sillä lammen rannalle ollaan suunnittelemassa lisää erilaisia matkailuun liittyviä toimintoja. Kivilampeen purkautuu hulevesiä neljän sadevesiviemärin kautta. Leirintäalueella olevan jätevesipumppaamon ylivuotoputki on ohjattu ojaan, joka purkaa vetensä Kivilampeen. Leirintäalueen kautta purkautuvat hulevedet käsitellään kahdessa kosteikossa, joista toinen on ojan purkupaikan yhteydessä ja toinen hieman ylempänä. 13
13 Kivilammessa on tehty jonkin verran ruoppauksia na Lampiketjuhankkeen yhteydessä poistettiin massoja lammen länsipäästä sekä avattiin eteläistä lasku-uomaa. Ilmastus Kivilammessa aloitettiin vuoden 26 lopulla. aloitettiin ilmastus syksyllä 26. Ilmastuksen vaikutuksia tulee seurata ja ryhtyä tarvittaessa muihin toimenpiteisiin. Kemikalointi ei Kivilampeen sovi liian lyhyen viipymän ja suurehkon ulkoisen kuormituksen vuoksi. Tehokalastuksen tarve tulee selvittää koekalastuksen avulla Veden laadun kehitys Kivilammen veden laatu ei ole olennaisesti muuttunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Alusveden happitilanne on ollut huono sekä kesällä että talvella (kuva 7). Kesäiset päällysveden fosforipitoisuudet ovat olleet lievästi rehevien vesien luokkaa (kuva 8). Hapen puute on käynnistänyt sisäisen kuormituksen, minkä seurauksena alusveden fosforipitoisuudet ovat olleet ajoittain varsin korkeita. Levämääriä kuvaavat klorofylli-a pitoisuudet ovat olleet lievästi rehevien vesien tasolla. happi mg/l Kivilammen ongelmana on täyskiertojen vaillinaisuus tai jopa puuttuminen kokonaan. Myös alusveden typpipitoisuudet ovat olleet poikkeuksellisen korkeita Kunnostustoimet Kuva 7. Kivilammen happipitoisuus talvella. Kivilammen ulkoinen kuorma ylittää Vollenweiderin mallin mukaisen ylemmän sietorajan (kuva 2), minkä mukaan kunnostustoimet tulisi kohdistaa ensisijaisesti ulkoisen kuormituksen pienentämiseen. Laskelma ei ota huomioon leirintäalueelle jo rakennettujen kosteikkojen vaikutusta. Kivilammen tila on myös suuresti riippuvainen siitä, miten yläpuolella sijaitsevan Leväsenlammen tila kehittyy. Kivilampeen joutuvaa ulkoista kuormitusta ei saa lisätä, mikä on otettava huomioon kaikissa valuma-alueella toteutettavissa hankkeissa. Tämän hetkisten toimintojen kuormitusta tulee pienentää niiltä osin kuin se on mahdollista. Alusveden huonon happitilanteen korjaamiseksi ja sisäisen kuormituksen vähentämiseksi lammessa fosfori ug/l Kuva 8. Kivilammen fosforipitoisuus kesällä. Toimenpide-ehdotukset: Ongelma Ratkaisu Vaikuttavuus Kiireellisyys Ulkoinen kuormitus * Hulevesien hallinta * Nykyisen hulevesikuormituksen vähentäminen * Ylivuotojen estäminen Sisäinen kuormitus * Alusveden hapetus Tutkimustarpeet * Kalastoselvitys * Veden laadun seuranta * Sedimenttiselvitys Vaikuttavuus ja kiireellisyys: = vaikuttava/kiireellinen ja = vähän vaikuttava/ ei kovin kiireellinen. 14
14 .3. Kolmisoppi.3.1. Yleiskuvaus Kolmisoppi on toisena viiden lammen ketjussa, joka alkaa Vuorilammesta ja päättyy Kivilammen kautta Kallaveteen. Kolmisoppi kuuluu Natura 2 -verkostoon. Lammen luoteisosa kuuluu Kolmisoppi- Neulamäki -luonnonsuojelualueeseen, muu vesialue on säilytettävä vesilain nojalla. Pohjois-koillisranta puolestaan kuuluu maa-aineslain nojalla säilytettäviin alueisiin. Yleistiedot: Pinnan taso 92,4 m Suurin syvyys 22 m Keskisyvyys 6 m Tilavuus m 3 Pinta-ala 28,3 ha Lähivaluma-alue 22 ha Kaukovaluma-alue 27 ha Suurin osa lammen valuma-alueesta on rakentamatonta virkistysaluetta. Lammen länsirannalla on ryhmäpuutarha-alue, jolta tuleva kuormitus on selvitettävä erikseen. Lisäksi Kolmisoppeen joutuu jonkin verran tiealueilta ja liiketonteilta tulevia valumavesiä. Marketalueen hulevedet on ohjattu lammen ohi. Lammen kaakkoisrannalla on muutamia kesäasuntoja. Kolmisopen itäpuolisilla alueilla rakennettiin runsaasti 199-luvun lopulla ja 2-luvun alussa, mikä aiheutti kiintoaineen ja ravinteiden huuhtoutumista lampeen. Lampiketjuhankkeen yhteydessä lammen eteläpäästä ruopattiin turvepatjoja. happi mg/l Kolmisoppeen tällä hetkellä tuleva ulkoinen kuormitus on Vollenweiderin mallin mukaan (kuva 2) tasolla, jolloin se ei vielä olennaisesti vaikuta lammen tilaan. Lammen ohi johdetut marketalueen hulevedet eivät ole enää laskelmassa mukana. Lampeen joutuvaa ulkoista kuormitusta ei kuitenkaan saa enää lisätä, mikä on otettava huomioon kaikissa valuma Pinta Välivesi (1 m) Pohja (2 m) Kuva 9. Kolmisopen eri syvyyksien happipitoisuudet kesällä happi mg/l Kuva 1. Kolmisopen happipitoisuus talvella Veden laadun kehitys 4 Kolmisopen veden laatu on selvästi heikentynyt kymmenen viimeisen vuoden aikana. Alusvesi on talvella hapeton, minkä seurauksena fosforia on alkanut liueta sta (kuvat 9 11). Kesätilannetta on seurattu säännöllisesti vasta muutamia a. Tulosten perusteella näyttää siltä, että kesän happitilanne on viime na parantunut (kuva 9). Kesäiset veden fosforipitoisuudet ovat edelleenkin karujen vesien luokkaa. Levämääriä kuvaavat klorofylli-a pitoisuudet ovat lievästi rehevöityneiden vesien tasolla. Lammella on ajoittain ollut myös sinilevää fosfori ug/l Kunnostustoimet Kuva 11. Kolmisopen fosforipitoisuus talvella. alueella tehtävissä toimenpiteissä. Ryhmäpuutarha aiheuttaa ttain arviolta noin 17 kilon fosforikuorman, missä ei ole mukana jätevesien aiheuttamaa kuormitusta. Ryhmäpuutarhan mahdolliset ravinnelähteet tulee selvittää ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. 1
15 Alusveden säilyminen hapellisena, niin että sisäinen kuormitus pystytään estämään, on tärkein tavoite Kolmisopessa. Erityisen tärkeää olisi happitilanteen parantaminen kesällä, jolloin hapettoman vesimassan osuus on suuri. Kolmisopessa on myös ilmeisesti varsin voimakas särkikalakanta, johon voitaisiin vaikuttaa tehokalastuksella. Natura-kohteisiin kuuluvan Kolmisopen veden laadun parantamisesta on pidettävä huolta, mutta varsinaiset kunnostustoimet eivät ole kiireellisiä. Toimenpide-ehdotukset: Ongelma Ratkaisu Vaikuttavuus Kiireellisyys Ulkoinen kuormitus Sisäinen kuormitus Tutkimustarpeet * Hulevesien hallinta * Nykyisen hulevesikuormituksen vähentäminen * Alusveden hapetus * Tehokalastus * Ryhmäpuutarhaa koskeva selvitys * Kalastoselvitys * Veden laadun seuranta Vaikuttavuus ja kiireellisyys: = vaikuttava/kiireellinen ja = vähän vaikuttava/ ei kovin kiireellinen..4. Kuvelampi.4.1. Yleiskuvaus Kuvelampi on nykyisin kaksiosainen lampi, jonka vanha -tie jakaa kahteen osaan. Pohjoisen ja eteläisen osan yhdistää tierumpu, jonka kautta pohjoisosan vedet virtaavat eteläosaan ja edelleen Pitkälahteen. Lampien yhteys toisiinsa on melko heikko, joten niitä voi tarkastella erillisinä vesialueina. Kuvelampea on täytetty useita kertoja Pitkälahden tiejärjestelyjen yhteydessä. Kuvelammen kunnostuksesta on laadittu erillinen raportti Järvipooli-hankkeen harjoitustyönä (1..26). Yleistiedot: Pohjoisosa Eteläosa Pinnan taso 86, m 86,3 m Suurin syvyys 6 m 4, m Keskisyvyys 2,7 m 1,8 m Tilavuus 12 m m 3 Pinta-ala 4,3 ha 7,2 ha Lähivaluma-alue 26 ha 48 ha Kaukovaluma-alue 3 8 ha Kuvelammen pohjoisosan valuma-alueesta suurin osa on lähes luonnontilaista metsää. Lisäksi lampeen ohjautuvat tiealueen kuivatusvedet. Itärannalla on muutamia omakotitaloja, jotka on viemäröity. Pohjoisosalla ei ole merkitystä yleisen virkistyskäytön kannalta. Eteläosan valuma-alueella on jonkin verran viemäröityä omakotiasutusta ja muutama kerrostalo. Lampeen ohjautuu hulevesiä myös liikenne-, viher- ja teollisuusalueelta. Lammen kaakkoisosaan laskevaan ojaan kootaan kuivatusvesiä useista sadevesiviemäreistä. Pohjoisrannalla on kaksi pientä sadevesiviemäriä. Asukkaille tehdyn kyselyn mukaan Kuvelammen eteläosaa käytetään kasteluvetenä sekä uimiseen ja kalastukseen. Yleinen virkistyskäyttömerkitys on vähäinen. Kasvillisuus, kalasto ja sedimentti Kuvelammen pohjoisosan kasvillisuudessa ovat vallitsevia erilaiset uposkasvit. Pohjoisosassa kasvava kolmihedevesirikko (Elatine triandra) on Kuopion alueella melko harvinainen ja kuuluu ns. silmälläpidettäviin kasvilajeihin. Eteläosassa on melko runsaasti sekä ilmaversoisia että uposkasveja. Ilmaversoiset kasvit ovat yleisimpiä koillis- ja etelärannan matalissa pohjukoissa. Käytettävissä olevien tietojen mukaan Kuvelammen kalakanta on särki- ja ahvenvaltaista. Kooltaan kalat ovat pieniä. Koekalastus tulisi uusia tarkemman kuvan saamiseksi. Pohjoisosan sedimentin fosforista noin 7 % on sellaisessa muodossa, joka liukenee helposti, jos n lähellä ei ole happea. Eteläosassa vastaava arvo on noin 4 %. Hajoavan orgaanisen aineksen määrää kuvaava BOD7-pitoisuus sen sijaan on eteläosassa hyvin korkea, kuusinkertainen pohjoisosaan verrattuna. 16
16 .4.2. Veden laadun kehitys Kuvelammen pohjoisosa on kärsinyt nläheisen vesimassan hapettomuudesta sekä kesällä että talvella (kuvat 12-13). Kesällä alusveden happi kuluu loppuun lähes joka. Happikato oli pahimmillaan 199-luvun alkupuoliskolla, jolloin lammen rannalla tehtiin täyttöjä ja ruoppauksia. Hapen loppuminen n läheltä näkyy kohonneina fosforipitoisuuksina. Kesäaikaisten päällysveden fosforipitoisuuksien perusteella Kuvelammen pohjoisosa on luokiteltavissa lievästi rehevöityneeksi. Lievää rehevyyttä osoittavat myös levämäärää kuvaavat klorofyllia pitoisuudet. Tiealueelta tulevat hulevedet näkyvät kohonneena sähkönjohtavuutena. Kuvelammen eteläosa on veden laadultaan pohjoisosaa heikompi (kuvat 14 1). Alusvedestä happi loppuu sekä kesällä että talvella. Joinakin na koko vesimassa on ollut lähes tulkoon hapeton. Huonon happitilanteen seurauksena fosfori liukenee sta nostaen fosforipitoisuuksia. Kesäaikaisen päällysveden fosforipitoisuuden perusteella Kuvelammen eteläosa on luokiteltavissa reheväksi ja happi mg/l Kuvelammen pohjoisosaa ruopattiin syksyllä 1992 ajoittain erittäin reheväksi. Rehevyyttä osoittavat myös levämäärää kuvaavat klorofylli-a pitoisuudet. Tiealueelta tulevat vedet näkyvät kohonneena sähkönjohtavuutena. happi mg/l Kuva 14. Kuvelammen eteläosan happipitoisuus talvella. fosfori ug/l Kuva 1. Kuvelammen eteläosan fosforipitoisuus kesällä. Kuva 12. Kuvelammen pohjoisosan happipitoisuus talvella..4.3 Kunnostustoimet Tavoitteet Järvipooli-hankkeeseen liittyvää kunnostussuunnitelmaa tehtäessä asukkaat asettivat Kuvelammen kunnostukselle seuraavia tavoitteita: fosfori ug/l virkistyskäyttöarvon parantaminen erityisesti uimapaikkana - kalaston parantaminen - ranta-alueiden siistiminen (kasvillisuus) maisemallisen arvon lisäämiseksi Kunnostusmahdollisuudet Kuva 13. Kuvelammen pohjoisosan fosforipitoisuus kesällä Pohjoisosaan tulevasta fosforista noin viidesosan ja eteläosaan tulevasta noin kolmasosan on arvioitu 17
17 olevan peräisin lammen ulkopuolelta. Vollenweiderin mallin mukaan (kuva 2) ulkoinen kuormitus on kummassakin osassa tasolla, joka voi aiheuttaa rehevöitymistä. Kuvelampeen joutuvaa ulkoista kuormitusta ei saa lisätä, mikä on otettava huomioon kaikissa valuma-alueella toteutettavissa hankkeissa. Tämän hetkisten toimintojen kuormitusta tulee pienentää niiltä osin kuin se on mahdollista. Pohjoisosan fosforikuormituksesta suurin osa on peräisin lähes luonnontilaiselta metsäalueelta eikä sen pienentämiseen ole juurikaan mahdollisuuksia. Eteläosan suurin ulkopuolinen fosforilähde on pohjoisosasta tuleva puro, jonka pitoisuuksia voidaan pienentää huolehtimalla pohjoisosan veden laadusta. Rakennetuilta alueilta tulevaa kuormitusta on mahdollista pienentää kokoamalla hulevedet lammen kaakkoisosaan, johon voidaan rakentaa kosteikko tai vastaava. Suurin osa lammessa kiertävästä fosforista on hapettomien olojen sedimentistä vapauttamaa. Kunnostustoimet tulisikin ensisijaisesti suunnata veden happitilanteen parantamiseen. Näin erityisesti eteläosassa, jossa happi loppuu ajoittain kokonaan. Ennen hapetuksen aloittamista on selvitettävä hapenkulumisnopeus ja todellinen hapetettava tilavuus. Sisäiseen kuormitukseen voidaan puuttua myös tehokalastuksella, mikä kuitenkin edellyttää kalaston tarkempaa selvittämistä. Maisemallisten haittojen poistamiseksi lammen eteläosan rantoja on siistittävä. Kaakkoisosan irtonaiset turvemättäät, jotka asukkaiden mukaan aiheuttavat myös hajuhaittoja, tulee poistaa. Toimenpide-ehdotukset/pohjoisosa Ongelma Ratkaisu Vaikuttavuus Kiireellisyys Ulkoinen kuormitus * Hulevesien hallinta Sisäinen kuormitus * Alusveden hapetus Tutkimustarpeet * Sedimenttiselvitys * Kalastoselvitys * Veden laadun seuranta Vaikuttavuus ja kiireellisyys: = vaikuttava/kiireellinen ja = vähän vaikuttava/ ei kovin kiireellinen. Toimenpide-ehdotukset/eteläosa Ongelma Ratkaisu Vaikuttavuus Kiireellisyys Ulkoinen kuormitus Sisäinen kuormitus Maisemahaitat * Hulevesien hallinta * Nykyisen hulevesikuormituksen vähentäminen * Alusveden hapetus * Tehokalastus * Rantojen siistiminen * Turvelauttojen poistaminen Tutkimustarpeet * Veden laadun seuranta Vaikuttavuus ja kiireellisyys: = vaikuttava/kiireellinen ja = vähän vaikuttava/ ei kovin kiireellinen... Leväsenlampi..1. Yleiskuvaus Leväsenlampi on toiseksi viimeinen eli neljäs viiden lammen ketjussa, joka alkaa Vuorilammesta. Leväsestä vedet laskevat edelleen Kivilampeen ja Kallaveteen. Lammessa on kaksi erillistä syvännettä, jotka matalampi kannas erottaa toisistaan. Kaukovalumaalueen vedet tulevat pohjoisosaan, josta myös laskuojana toimiva Myllypuro alkaa. Yleistiedot: Pinnan taso 9,8 m Suurin syvyys 8 m (pohjoisosa) 4 m (eteläosa) Keskisyvyys 2,3 m Tilavuus 63 9 m 3 Pinta-ala 24,8 ha Lähivaluma-alue 11 ha Kaukovaluma-alue 19 ha 18
18 Leväsenlammen lähivaluma-alueesta noin kolmannes on erilaisia virkistysalueita, minkä lisäksi valumaalueella on melko runsaasti asutusta ja liikennealueita. Leväsenlampeen laskee kuusi sadevesiviemäriä sekä Leväsentien ja moottoritien kuivatusvedet noin kilometrin matkalta. Etelärannalla on jätevedenpumppaamo, jonka ylivuodot johdetaan lampeen. Leväseen on johdettu 197-luvulle saakka puhdistamattomia jätevesiä sekä ympäröivästä asutuksesta että Leväsen vanhainkodilta. Leväsenlammen pohjoissyvännettä on hapetettu parinkymmenen vuoden ajan. Kaakkoispäässä tehtiin ruoppauksia na Särkikalojen paunettipyyntiä kokeiltiin kaksi kertaa, mutta saalis jäi varsin vähäiseksi Leväsenlammella veneillään ja hieman kalastetaankin. Rannalla on pienimuotoisia uimapaikkoja ja lammen kiertävä puistokäytävä. Kalasto, kasvillisuus ja sedimentti sena. Kesäisten päällysveden fosfori- ja klorofylli-a pitoisuuksien perusteella Leväsenlampi on luokiteltavissa lievästi rehevöityneeksi. Lammen suolapitoisuus on poikkeuksellisen korkea, mikä johtunee tiealueilta tulevista valumavesistä. happi mg/l Kuva 16. Leväsenlammen pohjoisosan happipitoisuus talvella. Leväsellä on runsaasti särkikaloja, mutta kannat eivät ole liian tiheitä. Kasvillisuuskartoituksessa lammesta löydettiin yhteensä 78 putkilokasvilajia, joista viisi on Kuopion alueella harvinaista tai uhanalaista (varstasara, nevaimarre, rantayrtti, haarapalpakko ja punakoiso). Pohjasedimentin tilaa tutkittiin viimeksi vuonna 1998, jolloin sen todettiin edelleen sisältävän varsin runsaasti hajotessaan happea kuluttavaa ainesta. Myös sedimentin fosforipitoisuus oli korkea. Samana vuonna tehdyn fosforitaseselvityksen mukaan sisäinen kuormitus muodostaa noin 7 % lammessa kiertävästä kokonaisfosforista. fosfori ug/l Veden laadun kehitys Kuva 17. Leväsenlammen pohjoisosan fosforipitoisuus kesällä. Leväsenlammen veden laatua on seurattu 196-luvulta saakka, jolloin siellä jo oli alusveden hapettomuutta ja korkeita ravinnepitoisuuksia. Ennen hapetuksen aloittamista lammessa oli ajoittain talvella happikatoja ja kalakuolemia. Leväsenlammen pohjoissyvännettä on hapetettu parinkymmenen vuoden ajan. Hapetuksen avulla on pystytty estämään lammen tilan heikkeneminen ja kalakuolemat, mutta olennaista tilanteen parantumista ei ole tapahtunut. ug/l fosfori klorofylli-a Lammen pohjoissyvänteen ja eteläsyvänteen veden laatu poikkeaa jonkin verran toisistaan. Pohjoisosan tila on hapetuksesta huolimatta ollut hieman eteläosaa huonompi. Hapetuksen seurauksena ei pohjoisosassakaan ole ollut happikatoja (kuvat 17 19), mutta kesällä hapettimen ollessa suljettuna alusvesi on yleensä ollut lähes hapetonta. Hapen loppuminen on näkynyt alusveden fosforipitoisuuksien kohoami Kuva 18. Leväsenlammen veden fosfori- ja klorofyllia pitoisuus kesällä. 19
19 ..3. Kunnostustoimet Leväsenlampeen tuleva ulkoinen kuormitus on tällä hetkellä sillä tasolla, ettei sen pienentäminen ole ensisijainen asia lampea kunnostettaessa (kuva 2). Lisäkuormitusta lampi ei kuitenkaan kestä, mikä tulee ottaa huomioon kaikissa valuma-alueella tapahtuvissa toiminnoissa. Liikennealueet ovat Leväsenlammella huomattava fosforin lähde, mikä näkyy myös kohonneina suolapitoisuuksina. Liikennealueilta tulevien hulevesien hallintaan tulisi Leväsellä kiinnittää erityistä huomiota. Myös jätevedenpumppaamon toiminta pitää varmistaa, niin ettei sieltä pääse lampeen ylivuotoja. Leväsenlammen pohjoissyvännettä on hapetettu parikymmentä vuotta. Leväsellä on ollut käytössä Neutrox-tyyppinen hapetin, joka on toiminut vain talvella. Lammen happipitoisuus on pysynyt sillä tasolla, että kalat eivät ole kuolleet ja sisäinen kuormituskin on pysynyt kohtuullisena. Happipitoisuudet ovat kuitenkin jääneet talvellakin liian alhaisiksi ja kesällä happi on yleensä kulunut loppuun alusvedestä. Hapettimen on todettu olevan alitehoinen ja sen alueellisen kattavuuden puutteellinen. Arvion mukaan laite on pystynyt ilmastamaan vain noin viidenneksen lammen tilavuudesta. Vanhan laitteen huonon tehon vuoksi Leväseen asennettiin vuoden 27 alussa tehokkaampi Visiox-hapetin. Alusveden hapettomuuden aiheuttama sisäinen kuormitus on Leväsen suurin ongelma, joka korjaantunee hapetuksen tehostuessa. Lammessa on myös runsaasti pienikokoisia särkikaloja, joita poistamalla voidaan osaltaan vaikuttaa veden laatuun. Ennen tehokalastusta lammessa tulee tehdä koekalastus. Toimenpide-ehdotukset: Ongelma Ratkaisu Vaikuttavuus Kiireellisyys Ulkoinen kuormitus Sisäinen kuormitus Tutkimustarpeet * Hulevesien hallinta * Nykyisen kuormituksen vähentäminen * Pumppaamon ylivuotojen estäminen * Eteläsyvänteen hapetus * Tehokalastus * Kalastoselvitys * Sedimenttiselvitys * Veden laadun seuranta Vaikuttavuus ja kiireellisyys: = vaikuttava/kiireellinen ja = vähän vaikuttava/ ei kovin kiireellinen..6. Litmanen.6.1. Yleiskuvaus Litmasenlampea ruopattiin ja sen länsi- ja etelärantoja muotoiltiin vuonna Ruoppaussyvyys jäi kuitenkin liian pieneksi, minkä seurauksena lampeen on tullut runsaasti vesikasvillisuutta ja se on pikku hiljaa kasvamassa uudelleen umpeen. Yleistiedot: Pinnan taso 8,9 m Suurin syvyys noin 1, m Keskisyvyys 1,2 m Tilavuus 4 m 3 Pinta-ala 4,4ha Lähivaluma-alue 96 ha Litmasen valuma-alueesta kolme neljäsosaa on rakennettu. Lammen luoteisosaan laskevaan ojaan johdetaan hulevesiä kuuden sadevesiviemärin kautta. Myös pohjoispuolen urheilukentän kuivatusvedet johdetaan Litmaseen yhdessä itäpuolisen asuinalueen hulevesien kanssa. Lampeen purkautuvat myös kahden jätevesipumppaamon ylivuodot, jotka tosin ovat olleet hyvin satunnaisia. Litmasenlammen rannalla kulkee puistokäytäväverkosto ja itäreunalla on pienehkö urheilualue. Itse lammella ei ole merkitystä yleisen virkistyskäytön kannalta Veden laadun kehitys Litmasen ongelmana on talvinen hapen loppuminen ja sen seurauksena tapahtuva fosforin liukeneminen sta (kuvat 19 2). Ajoittain happi loppuu lammesta lähes kokonaan aiheuttaen kalakuolemia. Kesällä tuuli yleensä sekoittaa matalan lammen vettä niin paljon, että alusvesikin pysyy hapellisena. Kesäisten fosfori- ja klorofylli-a pitoisuuksien perusteella Litmanen on erittäin rehevä. 2
20 happi mg/l fosfori ug/l happi fosfori happi mg/l fosfori ug/l happi fosfori Kuva 19. Litmasenlammen happi- ja fosforipitoisuudet talvella (1 m) Kunnostustoimet Litmasenlammen ulkoinen kuormitus on niin suurta, että ensisijaiset kunnostustoimet tulee suunnata sen rajoittamiseen (kuva 2). Suurin osa lampeen johdettavista hulevesistä kootaan lammen luoteispäähän laskevaan ojaan, jonka muotoilu enemmän epäpuhtauksia pidättäväksi tulee selvittää. Samoin tulee selvittää, mitä mahdollisuuksia on pienentää pohjoispuolelta tulevaa hulevesikuormitusta. Kaikki valumaalueelle tulevat uudet toiminnot on toteutettava siten, ettei niistä pääse lisäkuormitusta lampeen. Myös pumppaamojen ylivuodot tulee estää. Kuva 2. Litmasenlammen happi- ja fosforipitoisuudet kesällä (1 m). Ulkoisen kuormituksen pienentämisen lisäksi Litmasen tilan olennainen parantaminen edellyttäisi melko suuria ruoppauksia, joilla lammen vesisyvyyttä ja -tilavuutta voitaisiin lisätä. Vesisyvyyttä tulisi saada vähintään metri lisää, jolloin vesikasvillisuus ei enää menestyisi. Ruoppaus on kuitenkin kustannuksiltaan niin kallis toimenpide, ettei se vähäisen virkistyskäytön huomioon ottaen ole perusteltu. Talvisia happiongelmia on mahdollista pienentää ilmastuksella, jonka vaikutukset kuitenkin todennäköisesti jäisivät varsin vähäisiksi. Vesikasvillisuuden poistamisella avovesialueita pystyttäisiin lisäämään. Tulokset jäisivät kuitenkin varsin lyhytaikaisiksi, sillä matalassa vedessä kasvit kasvavat hyvin nopeasti uudelleen. Toimenpide-ehdotukset: Ongelma Ratkaisu Vaikuttavuus Kiireellisyys Ulkoinen kuormitus * Hulevesien hallinta * Nykyisen kuormituksen vähentäminen * Ylivuotojen estäminen Tutkimustarpeet * Veden laadun seuranta Vaikuttavuus ja kiireellisyys: = vaikuttava/kiireellinen ja = vähän vaikuttava/ ei kovin kiireellinen..7. Maljalampi.7.1. Yleiskuvaus Maljalampi rajoittuu moottoritiehen ja sen ramppeihin. Tiejärjestelyjen yhteydessä lampea on täytetty, mikä on aiheuttanut massojen nousua vesialueelle ja lammen eteläpään soistumista. Yleistiedot: Pinnan taso 97,4 m Suurin syvyys 4 m Keskisyvyys 1,7 m Tilavuus 71 m 3 Pinta-ala 4,2 ha Lähivaluma-alue 39,1 ha Maljalammen valuma-alueesta huomattava osa koostuu liikennealueista. Lampeen johdetaan myös Linnanpellon omakotialueen hulevesiä. Myös Flodbergin hautausmaa sijaitsee Maljalammen valumaalueella. Lammen rannalla on talvisin hiihtolatu ja kesällä pururata. Muutoin lammen virkistyskäyttömerkitys on vähäinen. Tiemaisemassa Maljalampi on merkittävä. Virkistyskäyttöarvo todennäköisesti kasvaa Pappilan alueen rakentamisen myötä Veden laadun kehitys Maljalammen veden laatu on heikko erityisesti talvella, jolloin happi loppuu ajoittain koko vesimassasta (kuvat 21 22). Hapen loppumisen seurauksena fos- 21
21 fori liukenee sta. Alusveden hapettomuutta ja korkeahkoja fosforipitoisuuksia on viime na todettu myös kesällä. Tiealueelta tulevat vedet näkyvät korkeina suolapitoisuuksina. Kesäisten veden fosfori- ja klorofylli-a pitoisuuksien perusteella Maljalampi on luokiteltavissa reheväksi Kunnostustoimet happi mg/l 3 2 Maljalampeen tuleva ulkoinen kuormitus on tasolla, joka edellyttää toimia sen pienentämiseksi (kuva 2). Lähes puolet lampeen tulevasta fosforista on peräisin tiealueilta, joihin myös toimenpiteet tulee ensisijaisesti suunnata. Lampeen laskee useita ojia, joiden muokkausmahdollisuudet enemmän epäpuhtauksia sitoviksi tulee selvittää. Lampeen joutuvan ulkoisen kuormituksen estäminen on otettava huomioon kaikissa valuma-alueella toteutettavissa hankkeissa. Lammessa tehtävien kunnostustoimien ensisijainen tavoite on veden happitilanteen parantaminen ja sisäisen kuormituksen estäminen. Veden hapetusta tarvitaan sekä kesällä että talvella. Kalastosta ja tehokalastuksen mahdollisesta sopivuudesta lampeen ei ole tietoja. Maljalammen perusteellinen kunnostaminen edellyttäisi sen ruoppaamista, mikä ei vähäisen virkistyskäyttömerkityksen vuoksi ole toistaiseksi perusteltua. Vesikasvillisuuden poistaminen vaikuttaisi lähinnä maisemakuvaan Kuva 21. Maljalammen happipitoisuus talvella. fosfori ug/l Kuva 22. Maljalammen fosforipitoisuus kesällä. 11 Toimenpide-ehdotukset: Ongelma Ratkaisu Vaikuttavuus Kiireellisyys Ulkoinen kuormitus Sisäinen kuormitus Tutkimustarpeet * Hulevesien hallinta * Nykyisen hulevesikuormituksen vähentäminen * Ilmastus * Vesikasvien poisto * Veden laadun seuranta * Kalastoselvitys Vaikuttavuus ja kiireellisyys: = vaikuttava/kiireellinen ja = vähän vaikuttava/ ei kovin kiireellinen..8. Mustinlampi.8.1. Yleiskuvaus Mustinlampi on savikerrostuman päällä oleva suppalampi, joka on syntynyt harjuun jääkauden aikana hautautuneen jäälohkareen sulettua. Mustinlammen vedet laskevat pienen Mustinlammen kautta Savilahteen. Yleistiedot: Pinnan taso 1,4 m Suurin syvyys, m Keskisyvyys 2,9 m Tilavuus 46 m 3 Pinta-ala 1,6ha Lähivaluma-alue 8 ha Kaukovaluma-alue 9,2 ha 22
22 Mustinlammen lähivaluma-alueella on melko runsaasti asutusta sekä liikennealueita. Lammen rannalle on 2-luvun alussa rakennettu asuinkerrostaloja, missä yhteydessä lampea hieman täytettiin ja ruopattiin. Mustinlampeen purkautuu neljä sadevesiviemäriä. Suurin vesimäärä ja kuormitus tulee pohjoisrannalle laskevasta ojasta, johon kootaan Sammakkolammen, tiealueiden ja urheilupuiston kuivatusvedet. Aikaisemmin lampeen johdettiin myös Turo Oy:n lauhdevesiä. happi mg/l Mustinlammen maisemallinen ja virkistyskäytöllinen merkitys on lisääntynyt ranta-alueiden rakentamisen myötä. Lammen pohjoisrannalle on rakennettu puistokäytävä, jota käytetään jonkin verran. Muuta virkistyskäyttömerkitystä lammella ei ole Kuva 23. Mustinlammen happipitoisuus talvella Veden laadun kehitys Mustinlammen veden laatu on melko huono. Alusvedessä happea on yleensä hyvin vähän tai ei ollenkaan ja ajoittain happi loppuu kokonaan (kuvat 23 24). Huonon happitilanteen seurauksena fosforipitoisuudet saattavat kohota melko korkeiksi. Myös typpipitoisuudet ovat korkeita. Tiealueelta tulevat kuivatusvedet näkyvät korkeina suolapitoisuuksina. Kesäaikaisten veden fosfori- ja klorofylli-a -pitoisuuksien perusteella Mustinlampi on rehevä/erittäin rehevä. fosfori ug/l Kunnostustoimet Mustinlampeen tuleva ulkoinen kuormitus ylittää selvästi sen sietokyvyn (kuva 2), mistä syystä kunnostustoimet tulee ensisijaisesti suunnata kuormituksen pienentämiseen. Suurin osa hulevesistä purkautuu lammen pohjoispuolella olevaan noin 4 metrin mittaiseen avo-ojaan. Ojan muuttaminen kiintoainetta ja ravinteita poistavaksi kosteikoksi tai vastaavaksi tulee selvittää. Lampeen joutuvan ulkoisen kuormituksen estäminen on otettava huomioon kaikissa valuma-alueella toteutettavissa. Kuva 24. Mustinlammen fosforipitoisuus kesällä. Lammessa tehtävät kunnostustoimet eivät ole järkeviä ennen kuin lampeen tulevaa ulkoista kuormitusta saadaan pienennettyä. Hapetuksen avulla voidaan estää talvisia happikatoja ja pienentää sisäistä kuormitusta. Lammen kalasto tulee selvittää mahdollisen tehokalastustarpeen määrittelemiseksi. Kemikalointi ei Mustinlampeen sovi suuren ulkoisen kuormituksen ja lyhyen viipymän vuoksi. Toimenpide-ehdotukset: Ongelma Ratkaisu Vaikuttavuus Kiireellisyys Ulkoinen kuormitus * Nykyisen hulevesikuormituksen vähentäminen * Hulevesien hallinta Sisäinen kuormitus * Hapetus Tutkimustarpeet * Veden laadun seuranta * Kalastoselvitys Vaikuttavuus ja kiireellisyys: = vaikuttava/kiireellinen ja = vähän vaikuttava/ ei kovin kiireellinen. 23
Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotKuopion kaupunki, kaupunkiympäristön palvelualue. Lampi- ja lahtikortit. Pienvesien kunnostustyöryhmä
Kuopion kaupunki, kaupunkiympäristön palvelualue Lampi- ja lahtikortit Pienvesien kunnostustyöryhmä Sisällys Lampien sijainti (kartta 1)...3 Keskeisen kaupunkialueen lammet (kartta 2)...4 1. Lammet 1.
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotHapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä
Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven
LisätiedotLapinlahden Savonjärvi
Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011
LisätiedotVUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien
LisätiedotJärven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys
Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven
LisätiedotKuopion kaupunki, kaupunkiympäristön palvelualue. Lampi- ja lahtikortit. Pienvesien kunnostustyöryhmä
Kuopion kaupunki, kaupunkiympäristön palvelualue Lampi- ja lahtikortit Pienvesien kunnostustyöryhmä Sisällys Lampien sijainti (kartta 1)...5 Keskeisen kaupunkialueen lammet (kartta 2)...6 1. Lammet 1.
LisätiedotRavintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi
Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,
LisätiedotTausta ja tavoitteet
Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena
LisätiedotHAPETUSLAITTEET KUOPION KAUPUNGIN PIENVESIEN KUNNOSTUSPROJEKTEISSA
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA HAPETUSLAITTEET KUOPION KAUPUNGIN PIENVESIEN KUNNOSTUSPROJEKTEISSA T E K I J Ä : Teemu Väänänen 2 (56) SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ
LisätiedotKokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä. Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut
Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut HS 11.11.2017 tiistai, 12. joulukuuta 2017 2 Kemiallisia käsittelyjä Oja Matjärvi Järvi
LisätiedotHämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009
Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009
LisätiedotJärvikunnostushankkeen läpivienti
Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja
LisätiedotTornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotTampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007
Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma
LisätiedotPERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007
PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila
LisätiedotVATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30
VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30 Kyläilta 9.12.2009 Suunnittelutyön tarkoitus Suunnittelutilanne Tehdyt maastotyöt Järvien nykytila Laaditut
LisätiedotJänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta
Jänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta Loimijokiryhmä 27.3.2019 Forssa Jouko Elomaa, Esko Lepänkoski Sijainti Tammelan järviylängöllä Lähtötilanne Jänijärvi
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.
LisätiedotNurmesjärven tila, kunnostus ja hoito
Vesiensuojelua vuodesta 1963 Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito Rannat kuntoon hanke, 13.11.2015, Kangaslahti Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT. Esityksen sisältö eli miten vesistökunnostushanke
LisätiedotRehevöityneen järven kunnostamisen haasteet
Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet , N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat puskurimekanismit ehkäisevät muutosta
LisätiedotTuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila
Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen Heli Jutila Tuuloksen vesistöhanke 2011-2013 300 000 euroa kolmen vuoden aikana käytettäväksi tähän vesistöjen tilan parantamiseen kohteina ovat kaikki Tuuloksen
LisätiedotMustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen?
Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen? Kipsauksen taustaa Rehevöityneen järven pohjan kipsaus on kunnostusmenetelmä, jossa käsittelyn kohteena on nimenomaan
LisätiedotVesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
LisätiedotVesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 16.4.2013 1 Erilaisia tavoitteita 1. Virkistyskäyttö - Haittaava kasvillisuus, liettyminen, kalastus-
LisätiedotHoitokalastusta Lohjanjärvellä
Hoitokalastusta Lohjanjärvellä Lohjanjärvi Sijainti: Pinta-ala: Uudenmaan suurin järvi, 93 km 2 Syvin kohta: 55 m Keskisyvyys: 12.7 m Rannoilla ja saarissa lähes 3000 mökkiä ja huvilaa Taustaa Lohjanjärvellä
LisätiedotPuruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus
Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.
LisätiedotKANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA
KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven
LisätiedotMIKSI JÄRVI SAIRASTUU?
Pekka Sojakka Etelä-Savon ELY-keskus MIKSI JÄRVI SAIRASTUU? MIKÄ ON KOTIJÄRVENI TILA? PÄÄTEEMA: REHEVÖITYMINEN KÄSITTEET REHEVÖITYMINEN(eutrofoituminen) -REHEVÖITYMINEN on yksi LIKAANTUMISEN ja PILAANTUMISEN
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä
Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys
LisätiedotKosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa
Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin
LisätiedotLyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta
Jenni Tikka 8.8.212 Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta Yleiskuvaus Nummen taajaman läheisyydessä sijaitseva Pitkäjärvi on Nummi-Pusulan toiseksi suurin järvi (237 ha). Järven syvin kohta
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotHIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014
HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2016
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin
LisätiedotVesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät
Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Pyhäjärvi -instituutti järviekosysteemi on kuin elollinen olento, jolla on muotonsa, kokonsa ja aineenvaihduntansa.
LisätiedotHANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE
Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 08/2013 HANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUE SELVITYS, NYKYTILANNE Tarkastus Hanna-Leena Ventin
LisätiedotKETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA
KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010
LisätiedotKunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho
Kunnostuksen suunnittelu Alavus 13.10.2016 Aho DI Jami Aho Yrittäjä ja suunnittelija Jami Aho DI ympäristötekniikka, Tampereen TKK 2001 Yritystoimintaa vuodesta 2002 Päätoimiala vesistösuunnittelu Järvien
LisätiedotJÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT
JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,
LisätiedotHULEVESIEN HALLINTA KUOPIOSSA
HULEVESIEN HALLINTA KUOPIOSSA Suunnittelu/Petri Juntunen 1 Esityksen sisällys 1. Taustaa 2. Hulevesien hallinnan tavoitteet ja periaatteet Kuopiossa 3. Esimerkkejä a) Hulevesien hallinta Keilankannan alueella
LisätiedotKunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho
Kunnostuksen suunnittelu Alavus 13.10.2016 Aho DI Jami Aho Yrittäjä ja suunnittelija Jami Aho DI ympäristötekniikka, Tampereen TKK 2001 Yritystoimintaa vuodesta 2002 Päätoimiala vesistösuunnittelu Järvien
LisätiedotPyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet
Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 12.6.-14.6.2018 Oulu Hannu Salmi, Oulun seudun ympäristötoimi Kuivasjärvi Sivupohja, Oulu + grafiikka
LisätiedotJärvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?
Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?, N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat
LisätiedotVALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014
LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215
LisätiedotTalviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä
13.6.2017 Limnologi Reijo Oravainen Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry COOLOX - tuotekehitys Havaittiin, että pienissä lammissa, joissa oli
LisätiedotTiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto
Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
LisätiedotLestijärven tila (-arvio)
Lestijärven tila (-arvio) Virallinen VHS Tyypittely: - Matalat humusjärvet järvi Luokittelu: - erinomainen ekologinen tila! - hyvä kemiallinen tila Mikä on TOTUUS Historia -järven vesi juomakelpoista 60-
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotKarvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset
Kuva: Sirpa Ala-Rämi Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset Kati Martinmäki ja Ilkka Sammalkorpi, Suomen ympäristökeskus Karvianjoki-seminaari 11.10.2012 KarTuTa 11.10.2012 Turo
LisätiedotIisalmen reitti-seminaari Vesistönkunnostukset Lapinlahdella
Iisalmen reitti-seminaari Vesistönkunnostukset Lapinlahdella Historiaa Rantojen kunnostuksia Lapinlahden kirkonkylän läheisyydessä yhdessä Pohjois- Savon ympäristökeskuksen kanssa 1990- luvulla Erilaisia
LisätiedotHannu Salo Arja Palomäki Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus, tutkimusraportti 106/2006
ESPOON PITKÄJÄRVEN JA LIPPAJÄRVEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Hannu Salo Arja Palomäki Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus, tutkimusraportti 106/2006 Espoon ympäristökeskus Monistesarja 5/2006 Kuva:
LisätiedotHoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.
Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.2015 Rauma Esityksen sisältö Yleistä vesienhoidosta Hoitokalastuksen
LisätiedotESPOON PITKÄJÄRVEN JA LIPPAJÄRVEN KUNNOSTUS Arvio kunnostustoimien vaikutuksista
ESPOON PITKÄJÄRVEN JA LIPPAJÄRVEN KUNNOSTUS Arvio kunnostustoimien vaikutuksista Hannu Salo Arja Palomäki Juhani Hynynen Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus, tutkimusraportti 196 Espoon ympäristökeskus
LisätiedotRAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA
Vesistöosasto/RO 13.1.215 Kirjenumero 852/15 Jorma Järvensivu Kankaistonkatu 14 F 21 3871 Kankaanpää RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA 4.8.215 1. TUTKIMUKSEN SUORITUS Tutkimus
LisätiedotURAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS
URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa
LisätiedotLiite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
LisätiedotHAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA
HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA 1993-23 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 126/25 Erkki Jaala ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Hamina-Kotka-Pyhtää merialueella veden laatua tarkkaillaan
LisätiedotHirvasjärven tilan parantaminen 2017 luonnoksen esittely
Hirvasjärven tilan parantaminen 2017 luonnoksen esittely 15.11.2017 15.11.2017 Eeva Kauppinen Erkki Saarijärvi Tehdyt selvitykset 2017 Maastotarkastelu (valuma-alueen kuormituslähteet) Sedimenttikartoitus
LisätiedotVesi-Eko menee pintaa syvemmälle.
Vesi-Eko menee pintaa syvemmälle. VESI-EKON KOKONAISPALVELUT Tilannekartoitus ja analyysi Kunnostusmenetelmien valinta Mitoitus Laitteiden asennus Kunnostustoimien organisointi Huolto- ja etävalvontapalvelu
LisätiedotKitka-MuHa-projektin yleiskatsaus
Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä
LisätiedotLOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi
LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön
LisätiedotKosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja
Kosteikot Tuusulanjärven alueella; esimerkkinä Mäyränoja Järvenpäätalo 10.10.2016 Mauri Pekkarinen, Keski- Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Tuusulanjärvi Pinta-ala 6,0 km 2 Keskisyvyys 3,2
LisätiedotKokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta
Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta 1997-2014 Jaana Hietala ja Mauri Pekkarinen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä www.tuusulanjarvi.org Pinta-ala 6,0 km2 Keskisyvyys 3,2 m Maksimisyvyys
LisätiedotYhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus
Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014, Iisalmi Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys
LisätiedotHulauden vesialueen järvien kunnostushanke
Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke Yleisötilaisuus 15.6.2012 Mika Niemelä Hankepäällikkö Hulauden Vesialueen Kunnostusyhdistys ry Agenda Tervetulotoivotus Puheenjohtaja Heikki Kulmala, Hulauden
LisätiedotSOMPASEN HAPPITILANTEEN PARANTAMISMAHDOLLISUUDET
SOMPASEN HAPPITILANTEEN PARANTAMISMAHDOLLISUUDET Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 271/214 Eeva Kauppinen ja Erkki Saarijärvi Vesi-Eko Oy Water-Eco Ltd Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS
LisätiedotJäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013. Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys
KIIMINGIN JÄÄLIN VESIENHOITOYHDISTYS RY Jäälin vesien hoito VYYHTI-työpaja Liminka 28.11.2013 Birger Ylisaukko-oja vesienhoitoyhdistys Monipuolista vesienhoitoa Yhdistys perustettu keväällä 2011 Tavoite:
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesiensuojelussa
Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon
LisätiedotKuopion Puronnotkon kosteikon tarkkailun tulokset 2012-2013
Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Kuopion Puronnotkon kosteikon tarkkailun tulokset 2012-2013 HULE-hankkeen osaraportti Kasvio Pinja, Koskiaho Jari, Ulvi Teemu & Jormola Jukka 18.12.2015 Sisällysluettelo
LisätiedotMERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.
Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN
LisätiedotVARASLAMMEN ALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
VARASLAMMEN ALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.4.2019 SIJAINTI 200 m KAAVAMUUTOKSEN TAUSTA Joiltakin alueen kiinteistönomistajilta on tullut kyselyjä mahdollisuudesta liittää
LisätiedotKosteikkojen toiminta Kemiallinen saostuskokeilu (Hulevesien käsittely Kuopion Saaristokaupungissa osaprojektit) Suunnittelu/Petri Juntunen 1
Kosteikkojen toiminta Kemiallinen saostuskokeilu (Hulevesien käsittely Kuopion Saaristokaupungissa osaprojektit) Suunnittelu/Petri Juntunen 1 Kosteikkojen rakentaminen Lähtökohta Kuopiossa paljon herkkiä
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 9/2014/2 Dnro ESAVI/143/04.09/2013. Annettu julkipanon jälkeen 23.1.2014
Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 9/2014/2 Dnro ESAVI/143/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 23.1.2014 ASIA Pimijärven itäosan ruoppaamista koskevassa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 84/2009/2
LisätiedotVESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021
VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ka/2 11.12.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) 566 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Päivi Lipposen ym. valtuustoaloitteesta, joka koskee uuden koirapuiston perustamista Herttoniemeen HEL 2012-013810 T
LisätiedotYleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön
Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden
LisätiedotKokemuksia suomalaisten järvien kemikaloinnista
16.6.2017 Limnologi Reijo Oravainen Kokemuksia suomalaisten järvien kemikaloinnista Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry REHEVYYDEN SYYT Tutkimukset ovat kiistatta osoittaneet, että pääravinteet
LisätiedotPotentiaalisten kunnostusmenetelmien esittely. Milja Vepsäläinen, MMT Vahanen Environment Oy
Potentiaalisten kunnostusmenetelmien esittely Milja Vepsäläinen, MMT Vahanen Environment Oy HANKKEEN ESITTELY: REHEV6 Selvitys Itämeren sisäisten ravinnevarastojen merkityksestä ja potentiaalisista kunnostusmenetelmistä
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotHouhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014
Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014 Houhajärvi 2014 yhdistyksen viidestoista toimintavuosi Vedenkorkeus (Liite 1) Vuosi 2014 oli vedenkorkeuden suhteen sikäli poikkeuksellinen, että vähälumisen talven vuoksi
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotValkjärven tila. Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo
Valkjärven tila Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo Mikä Keski-Uudenmaan ympäristökeskus? Ympäristöterveydenhuollon & ympäristönsuojelun
LisätiedotUTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Vastaanottaja Utajärven kunta Asiakirjatyyppi Pintavesivaikutusten arviointi Päivämäärä 19.6.2018 Työnumero 1510017196 UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN
LisätiedotYmpäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena
Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Vesienhoitosuunnittelu 15.5.2014 Jari Pesonen / Kainuun ELY -keskus Kainuu/Pohjois-Pohjanmaa 8.8.2014 3 Pintavesien ekologinen luokittelu - Kasviplankton
LisätiedotRanuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta
Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Annukka Puro-Tahvanainen annukka.puro-tahvanainen@ ely-keskus.fi Ranua 18.4.2018 28.11.2018 1 Yleiskatsaus Ranuan vesistöjen tilaan Vaikuta vesiin
LisätiedotKIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja
8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.
LisätiedotTOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet
TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vähentää Haukipuron valuma alueen metsäojitusalueilta tulevaa vesistökuormitusta Kitkajärveen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 15. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 15 Espoon vesistötutkimus vuonna 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotTurvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus
Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Luonnonvarainstituutti ja Bioenergiakeskus Saarijärvi 6.9.2013 Turvetuotannossa käytettävät vesiensuojeluratkaisut
LisätiedotHormajärven hoitotoimenpiteiden vaikutukset ja arvio järven tilasta ( ) Esityksen laatinut: Anna-Stiina Heiskanen (29.7.
Hormajärven hoitotoimenpiteiden vaikutukset ja arvio järven tilasta (2016-17) Esityksen laatinut: Anna-Stiina Heiskanen (29.7.2017) Hormajärven huoltokirja 2012: Hoitotoimenpiteiden tavoitteet 2012-2016
LisätiedotPUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta
LisätiedotTalvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015
Katsaus Julkaistavissa 9.6.2015 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015 Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä on johtanut vuoden 2015 alusta toukokuun loppuun mennessä yhteensä n. 3,7 miljoonaa
LisätiedotVesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna
Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,
LisätiedotKyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta
Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Vesistöpäivä 15.6 Haukivuori Pekka Sojakka Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys 4,39 m Tilavuus n. 57
Lisätiedot