VARASLAMMEN ALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 VARASLAMMEN ALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

2 SIJAINTI 200 m

3 KAAVAMUUTOKSEN TAUSTA Joiltakin alueen kiinteistönomistajilta on tullut kyselyjä mahdollisuudesta liittää kortteleiden välisiä virkistys- ja puistoalueita tontteihin. Tämä uusi tonttijako edellyttää kaavamuutosta. Keskustelut aiheesta aloitetiin vuonna 2016 Alueen kehittämisestä on tehty asukaskysely. Sen lisäksi pidettiin keskustelutilaisuus.

4 KORTTELEIDEN VÄLISET VIRKISTYS- JA PUISTOALUEET

5 SUUNNITTELU- TEHTÄVÄ Asemakaavahanke on käynnistynyt Joensuun kaupungin aloitteesta Tavoitteena on mahdollistaa pientaloalueen täydennysrakentaminen muuttamatta sen luonnetta olennaisesti. Korttelialueiden käyttötarkoitus säilyisi edelleen pientaloalueena. Puistoalueelle laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelma.

6 POHJOISKARJALAN MAAKUNTAKAAVA JA JOENSUUN SEUDUN YLEISKAAVA 2020 maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A) ja se sijaitsee kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealueella (kk-1) yleiskaavassa suunnittelualue on merkitty merkinnällä pientalovaltainen asuntoalue (AP).

7 VOIMASSA OLEVAT KAAVAT (1983) ja (1974) VP VP. Puisto AR. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue AO. Erillispientalojen korttelialue AO-24. Erillispientalojen korttelialue. Kullekin tontille saa rakentaa enintään kaksi asuinrakennusta ja yhteensä enintään kaksi asuntoa 5110 AO e=0,2 II 516 AO AO AO 515 AO-24 e=0,3 II 520 AO-24 AO 514 AO-24 e=0,3 II e=0,2 II 521 AO AO e=0,2 II 5106 AR

8 ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Arvioidaan vaikutuksia mm: ympäröiviin alueisiin kaupunkikuvaan kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin teknisen huollon järjestämiseen terveyteen sekä sosiaalisiin oloihin kaupungin strategioiden toteutumiseen

9 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISET Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat myös: Kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yritykset Museovirasto Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Itä-Suomen poliisilaitos Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Joensuun polkijat ry. Joensuun kalastuskunta Lesnan naputtajat ry. Niinivaara yhdistys ry. Joensuun latu ry.

10 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN ETENEMINEN Syksyllä Nähtävillä *osallistumis- ja arviointisuunnitelma 21 vrk 21 vrk 30 vrk kaupunginvaltuustossa Valitusaika 30 vrk Maanomistaja voi tehdä aloitteen Voit jättää mielipiteen Voit jättää mielipiteen Voit jättää muistutuksen Valitusmahdollisuus RAKENNUS- HANKKEEN VOI ALOITTAA Vaikuttaminen Itä-Suomen hallinto-oikeuteen NÄHTÄVILLÄ

11 ASEMAKAAVAPROSESSI JA VAIKUTTAMINEN Aloitusvaiheen asiakirjat nähtävillä Kaupunkirakennepalvelut, Muuntamontie 5 Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 20 Mielipide mennessä Kaupunkirakennepalvelut, kaavoitus Muuntamontie Joensuu kaavoitus@joensuu.fi Yhteystiedot Natalia Musikka maankäytön suunnittelija natalia.musikka@joensuu.fi

12 COLLAPLAN-ALUSTA Collaplan on keskustelualusta, jonka avulla kerätään tietoa, kokemuksia ja ideoita kaavahankkeen laatimisen tueksi. Varaslammenpuisto.

13 SORTAVALANKADUN JA KARJALANKADUN KIERTOLIITTYMÄ Liittymä muutetaan kiertoliittymäksi Hanke ei kuulu Varaslammen alueen asemakaavamuutoshankkeeseen Yleissuunnitelma on tehty Kiertoliittymä rakennetaan kesällä 2019 Kiertoliittymä_suunnitelmakartat.pdf

14

15 VARASLAMPI KUNNOSTAMISMAHDOLLISUUKSISTA Jari Leinonen ympäristönsuojelupäällikkö

16 TAUSTAA Lähtötiedot Pinta-ala 4,5 ha Tilavuus m 3 Keskisyvyys 1,8 m Suurin syvyys 4,1 m Valuma-alueen pinta-ala 4,0 km 2 Järvisyys 0,8 % Keskivirtaama 40 l/s -1 Teoreettinen viipymä 25 vrk

17 Valuma-alue noin 4 km2

18 LAMMEN TILASTA Matalana vesistönä Varaslammella on suurentunut riski rehevöityä ja ravinteiden ja klorofyllin pitoisuuksien perusteella se onkin rehevöitynyt humuslampi. Vesi on sameaa. Lammen vesi on lähellä neutraalia ja veden puskurikyky on hyvä. Happitilanne on lammessa huono. Alusveden typpi- ja fosforipitoisuudet ovat korkeita: huonoissa happiolosuhteissa pohjasedimenteistä on liuennut runsaasti ravinteita veteen.

19 Kunnostuksesta

20

21 HULEVEDET

22 VESIKASVIEN POISTO JA VIRTAAMA Vesikasvien poistamista tarvitaan ravinteiden poistamiseksi ja se mahdollistaa muut kunnostusmenetelmät Tarkoituksena on poistaa vesikasvillisuutta Varaslammen keskialueelta. Aloitettu syksyllä 2017 ja jatkettu Tarkoitus on jatkaa vielä Sekä 2017 että 2018 poistettu määrä oli noin 100 t. Alueen koko, jolta vesikasvillisuutta poistetaan on noin 2,5 ha. Toimenpiteitä ei uloteta rantavyöhykkeelle. Virtaaman lisäämiseksi selvitetään laskuojan kunnostuksen mahdollisuutta

23 RUOPPAAMISEN MAHDOLLISUUDET Imuruoppaus poistettavan lietteen määrä on m3ktr. Massojen kokonaismäärä m3 koska kuiva-aine pitoisuus on keskimäärin 8 % Kuivaruoppaus laskemalla vedenpintaa lietteen määrä m3 Ruoppaaminen on kallis vaihtoehto koska kustannuksia nostaa lietteen käsittely Muita vaihtoehtoja ovat lammen kuivattaminen, geosäkki (vrt. Penttilän tukkiallas), jokin muu uusi tekniikka

24