Kuopion kaupunki, kaupunkiympäristön palvelualue. Lampi- ja lahtikortit. Pienvesien kunnostustyöryhmä

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki, kaupunkiympäristön palvelualue Lampi- ja lahtikortit Pienvesien kunnostustyöryhmä

2

3 Sisällys Lampien sijainti (kartta 1)...5 Keskeisen kaupunkialueen lammet (kartta 2) Lammet 1. Pieni-Valkeinen Iso-Valkeinen Rahusenlampi Ritosenlampi Saarijärvi Pitkälampi Maljalampi Sammakkolampi Mustinlampi Valkeinen Kolmisoppi Neulalampi Kivilampi Kuikkalampi Leväsenlampi Pikku-Petonen Petosenlampi Valkealampi Kuvelampi Litmanen Tervalampi Riihilampi Ylä-Matkus Ala-Matkus Pieni Varkaanlampi Ahvenlampi Laatanlampi Rissalanlampi Ahvenuksenlampi (Nilsiä) Iso-Kankainen (Nilsiä) Pieni-Kankainen (Nilsiä) Lahtien sijainti (kartta 3) Lahdet 1. Savilahti ja Savilampi Neulalahti Siikalahti Särkilahti Jynkänlahti Pölläkänlahti Pitkälahti Hiltulanlahti Lampi- ja lahtikortit ovat vuosia koskevan pienvesien hoito- ja käyttösuunnitelman osa. Korteilla kerrotaan olennaiset tiedot kustakin vesialueesta. Kortteja päivitetään sitä mukaa kuin kunkin kohteen tiedot täydentyvät tai muuttuvat. Kortit löytyvät Kuopion kaupungin verkkosivuilta osoitteesta vesien -> lampikortit. Lampi- ja lahtikortit Kuopion kaupunki

4 4

5 Lampi- ja lahtikortit Kuopion kaupunki

6 6

7 1 Pieni-Valkeinen 1. Nimi ja sijainti Pieni-Valkeinen Päiväranta N: E: ETRS-GK 27 Puijon selänteen itärinteellä sijaitseva matala, rannoilta soistunut lampi. 3. Morfologinen Pinta-ala: 2,5 ha Keskisyvyys: 3 m Suurin syvyys: 5.5 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus :+96,3 Tulevat:1 oja Purkavat: oja Iso- Valkeisen länsiosaan 6. Veden laatu Veden laatu on melko heikko. Talvella alusvesi on hapeton, mikä aiheuttaa korkeita fosforipitoisuuksia. Talvisin lammessa on sinileväkukintoja. Lammen sedimentti on huonokuntoinen ja lampi on voimakkaasti sisäkuormitteinen. Lammen rannat ovat lähes luonnoniset. Lammen kalastosta ei ole tietoa. 8. Maisema- ja Lammen maisema- ja ovat vähäiset. Koillisosassa on pieni uimapaikka. Lammen valuma-alue on pääasiassa luonnonista metsämaata. Valuma-alueen pinta-ala: 40 ha Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Kohde on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 10. Seuranta Seurattu talvisin vuodesta 1986 lähtien. Myös kesäseurantaa vuodesta 2008 lähtien. Sedimenttitutkimukset: 2011 Koekalastukset: 11. Toimenpiteet Veden laadun seuranta seurantaohjelman mukaisesti. Lampi- ja lahtikortit Kuopion kaupunki

8 2 Iso-Valkeinen 1. Nimi ja sijainti Iso- Valkeinen Päiväranta Itäpuoli Länsipuoli N: N: E: E: ETRS-GK 27 Moottoritien kahtia jakama melko suuri lampi. Lammen osia yhdistää kapea silta-aukko. Länsipuoli hieman luonnonisempaa kuin itäpuoli. 3. Morfologinen Itä Länsi Pinta-ala: 13 ha 27 ha Keskisyvyys: 4,9 m 6 m Suurin syvyys: 12 m 13m Tilavuus: m 3, m 3 Keskivedenkorkeus:+89,1; +89,1 Tulevat: itä: 2 ojaa, 1 hulevesiviemäri länsi: oja Pieni Valkeisesta, 2 ojaa ja 2 hulevesiviemäriä, jätevedenpumppaamon ylivuotoputki. Purkavat: itä: oja Kallaveteen länsi: silta-aukko itäosaan 6. Veden laatu Molempien puolten on heikentynyt. Pohjanläheisissä vesikerroksissa on hapettomuutta ja korkeita ravinnepitoisuuksia. Sedimenttitutkimus 2009 kertoo sisäisen kuormituksen olevan käynnissä, riski lisääntymiseen suuri erityisesti länsiosassa. Lammen sähkönjohtavuus on noussut huolestuttavasti. Lammen rannat ovat suureksi osaksi rakentamattomia. Ulkopuolelta tullut kuormitus (tiet, asutus, ryhmäpuutarha) sekä rakentaminen ovat muuttaneet luonnona. Kalasto: Itäpuoli: hauki, särki, ahven, kiiski, kirjolohi ja siika Länsipuoli: hauki, ahven, särki, kiiski ja siika 8. Maisema- ja Lammen on merkittävä. Itäpuolella on suosittu uimaranta ja kaksi tulentekopaikkaa, minkä lisäksi sitä käytetään kalastusalueena. Maisemallinen merkitys on suuri osana moottoritien tiemaisemaa. Valuma-alueen pinta-ala: itä 218ha, länsi 173 ha Länsiosan valuma-alueella on virkistysaluetta, asuntoaluetta ja ryhmäpuutarha. Valuma-alueelle rakennetaan parhaillaan Pihlajalaakson asuinaluetta. Itäosan valuma-alue on suurimmaksi osaksi rakennettua asuin- ja liikealuetta. Lampi on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 10. Seuranta Vedenlaatua on seurattu säännöllisesti vuodesta 1985 lähtien kaksi kertaa vuodessa. Sedimenttitutkimukset: 2009, 2012 Koekalastus länsipuolella Toimenpiteet Lammen itäosaa on hapetettu vuodesta Itäosan hapetusta jatketaan. Länsiosan hapetus aloitetaan talvella Seuranta toteutetaan seurantaohjelman mukaisesti. Hulevesikuormitus pyritään minimoimaan. Selvitetään, mistä sähkönjohtavuuden kasvu aiheutuu. 8

9 3 Rahusenlampi 1. Nimi ja sijainti Rahusenlampi Rahusenkangas N: E: ETRS-GK 27 Moottoritien ja pientaloalueiden välissä sijaitseva pienehkö lampi. Lammen länsipäätä on täytetty moottoritien rakentamisen yhteydessä. Itä- ja etelärannalla on omakotitaloja, rantavyöhyke suurimmaksi osaksi luonnoninen. Lammen kalasto: särki ja ahven. 3. Morfologinen Pinta-ala: 2,8 ha Keskisyvyys: 3,4 m Suurin syvyys: 8 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus:+92,45 8. Maisema- ja Maisema-arvoa moottoritien tiemaisemassa. Yleinen on vähäinen. Tulevat: 3 hulevesiviemäriä, Puijolta tuleva oja. Purkavat: oja Ritosenlampeen Lammen valuma-alue on suurimmaksi osaksi virkistysaluetta, myös liikennealueiden osuus on melko suuri. Lampeen johdetaan osa rakenteilla olevan Pihlajalaakson hulevesistä. Valuma-alueen pinta-ala: 48 ha Kohde on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 6. Vedenlaatu Lammen veden laatu on heikentynyt. Hapettomuutta on talvisin koko vesimassassa ja kesäisin alusvedessä. Voimakasta sisäistä kuormitusta ja korkeita fosfori- ja typpipitoisuuksia. Sedimentin huono. Alusvedessä korkea sähkönjohtavuus. 10. Seuranta Seurattu vuodesta 1986 lähtien säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Sedimenttitutkimukset: 2010 Koekalastukset: Toimenpiteet Pihlajalaakson suunnasta laskeville hulevesille on tehty kosteikko. Lampeen kohdistuvan hulevesikuormituksen pienentäminen (ml. tiealueet). Vedenlaadun seuranta seurantaohjelman mukaisesti. Lampi- ja lahtikortit Kuopion kaupunki

10 4 Ritosenlampi 1. Nimi ja sijainti Ritosenlampi Rahusenkangas N: E: ETRS-GK 27 Pieni ja matala asutuksen ympäröimä lampi. Lammen rannat ovat pääasiassa tonttimaata. Lammen kalastosta ei ole tietoja. 3. Morfologinen Pinta-ala: 1 ha Keskisyvyys: 1,8 m Suurin syvyys: 3 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus:+ 8. Maisema- ja Lammen yleinen maisema- ja on vähäinen. Tulevat: 3 hulevesiviemäriä, jätevedenpumppaamon ylivuotoputki. Rahusenlammen vedet valuvat Ritosenlampeen. Purkavat: oja Saarijärveen Tulvaherkkyys: Tulvii keväisin (purkuoja jäätyy). Valuma-alue on pääasiassa rakennettua pientaloaluetta. Valuma-alue: lähivaluma-alue 15 ha, kaukovaluma-alue 63 ha Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Kohde on kokonaisuudessa kaupungin omistuksessa. 6. Vedenlaatu Lampi on talvella lähes hapeton ja fosforipitoisuudet ovat korkeita. Kesällä fosforia on vähemmän. Sähkönjohtavuus on melko korkea. Lammen sedimentin on melko hyvä. 10. Seuranta Seurattu talvisin vuodesta 1985 lähtien, kaksi kertaa vuodessa vuodesta 1998 alkaen. Sedimenttitutkimukset: 2010 Koekalastukset: 11. Toimenpiteet Lammen hulevesikuormituksen minimointi. Vedenlaadun seuranta seurantaohjelman mukaisesti. 10

11 5 Saarijärvi 1. Nimi ja sijainti Saarijärvi Saarijärvi Pohjoisosa Eteläosa N: N: E: E: ETRS-GK 27, tarkenna näytepaikka Matalan kannaksen kahtia jakama rehevä lampi. 3. Morfologinen Pinta-ala: 5,4 ha Keskisyvyys: 1,5 m Suurin syvyys: 5,5 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: +83,2 Tulevat: kaksi hulevesiviemäriä, ojat Ritosenlammesta ja Pitkälammesta. Purkavat: oja Kettulanlahteen 6. Vedenlaatu Lammen veden laatu on huono, talvella hapeton ja kesällä vähähappinen. Sisäinen kuormitus on ajoittain voimakasta. Lammen sähkönjohtavuus on kohonnut. Pohjoisosan sedimentti on huonompi kuin eteläosan. Lammen rannat ovat rautatietä lukuun ottamatta rakentamattomia. Itä/koillisrantaa on täytetty junaradan rakentamisen yhteydessä. Lammen kalasto: hauki, särki, ahven ja ruutana 8. Maisema- ja Maisemallista merkitystä rautatien ja lammen rannalla kulkevan ulkoiluväylän maisema-alueena. Merkitys yleisen virkistyskäytön kannalta vähäinen. Valuma-alue koostuu pääasiassa virkistysalueesta. Lampeen laskee kolmen muun lammen vedet. Valuma-alue: lähivaluma-alue 27,4 ha, kaukovaluma-alue 117,2 ha Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Kohde on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 10. Seuranta Seurattu vuodesta 1984 alkaen. Sedimenttitutkimukset: 2010 Koekalastukset: 83.0 Saarijärvi 11. Toimenpiteet Urh. Saarijärvi 876 Lampeen tuleva hulevesikuorma tulee minimoida. Vedenlaadun seuranta seurantaohjelman mukaisesti. 9 Lampi- ja lahtikortit Kuopion kaupunki

12 6 Pitkälampi 1. Nimi ja sijainti Pitkälampi Saarijärvi N: E: ETR-GK 27 Mäkien välisessä painanteessa sijaitseva pienehkö, melko syvä lampi. 3. Morfologinen Pinta-ala: 2,6 ha Keskisyvyys: 3,9 m Suurin syvyys: 7,5m Tilavuus: 99300m 3 Keskivedenkorkeus: +91,3m Tulevat: 1 hulevesiviemäri Purkavat: oja Saarijärveen 6. Vedenlaatu Lammen vedenlaatu on parantunut. Pohjan läheisyydessä on kesäisin ollut hapettomuutta. Sisäinen kuormitus ei ole käynnistynyt. Sedimentti on kuitenkin kuormittunut, joten sisäinen kuormitus on mahdollinen. Sähkönjohtavuus on melko korkea. Lammen länsipäätä on täytetty moottoritien rakentamisen yhteydessä, muutoin rannat ovat pääasiassa luonnoniset. Lammen kalasto: ahven, särki ja hauki 8. Maisema- ja Lammen rannalla on kaksi uimapaikkaa ja ulkoiluväylä. Virkistyskäyttöarvoa lammella on Saarijärven ja Rahusenkankaan asukkaille. Maisemallinen arvo liittyy virkistyskäyttöön. Valuma-alueesta puolet on virkistysaluetta, minkä lisäksi lampeen joutuu hulevesiä moottoritieltä ja asuinalueelta. Valuma-alueen pinta-ala: 26,5ha Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Kohde on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 10. Seuranta Seurattu 1984 vuodesta lähtien säännöllisesti. Sedimenttitutkimukset: 2001, 2011 Koekalastukset: Toimenpiteet Lampea on hapetettu vuodesta 1988 lähtien. Hapettimen käytössä on ollut laiterikkojen aiheuttamia käyntikatkoksia. Vedenlaadun seuranta seurantaohjelman mukaisesti. Hapetusta jatketaan, hapettimen mitoitus selvitetään. Tiealueilta tulevaa kuormitusta pyritään vähentämään. 12

13 7 Maljalampi 1. Nimi ja sijainti Maljalampi Linnanpelto N: E: ETRS-GK 27 Moottoritien vieressä sijaitseva pieni ja matala lampi. Lammen länsi- ja etelärantaa on täytetty moottoritien rakentamisen yhteydessä. Lammen eteläranta on alkanut soistua. Lammen kalasto: ruutana 3. Morfologinen Pinta-ala: 4,2 ha Keskisyvyys: 1,7 m Suurin syvyys: 4 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: +97,4 8. Maisema- ja Maljalammella on merkitystä moottoritien ja rantoja kiertävän ulkoiluväylän maisemaalueena. Tulevat: 4 hulevesiviemäriä Purkavat: putki Maljapuroon Lammen on vähäinen. Valuma-alue koostuu suurelta osin liikenne- ja asuinalueista. Valuma-alueella on myös Flodbergin hautausmaa. Valuma-alueen pinta-ala: 39,1 ha 6. Vedenlaatu Lammen vedenlaatu on heikentynyt selvästi. Lampi on talvella lähes täysin hapeton, kesällä alusvesi on hapetonta. Lammessa on korkeita fosforipitoisuuksia ja sisäistä kuormitusta. Lammen sähkönjohtavuus on kohonnut. Kohde on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 10. Seuranta Vedenlaatua seurattu vuodesta 1984 lähtien kaksi kertaa vuodessa. Sedimenttitutkimukset: Koekalastukset: Toimenpiteet Lampeen tuleva hulevesikuormitus tulee jatkossa minimoida. Vedenlaatua seurataan seurantaohjelman mukaisesti. Lampi- ja lahtikortit Kuopion kaupunki

14 8 Sammakkolampi 1. Nimi ja sijainti Sammakkolampi Puijonlaakso N: E: ETRS-GK 27 Puistoalueiden ympäröimä suurehko lampi. 3. Morfologinen Pinta-ala: 4,4 ha Keskisyvyys: 3 m Suurin syvyys: 9 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: +135,4 Tulevat: oja Pienestä Sammakkolammesta, viisi hulevesiviemäriä Purkavat: Mallitalonpuro Mustinlampeen Lampeen purkautuu jonkin verran pohjavesiä. 6. Vedenlaatu Lammen veden laatu on parantunut. Hapettimen talviset käyttökatkot ovat aiheuttaneet happinteen heikkenemistä, sisäinen kuormitus ei kuitenkaan ole käynnistynyt. Vuonna 2006 tehdyn kemikaloinnin vaikutukset näkyvät edelleen. Sedimentin on parantunut, edelleen viitteitä sisäisestä kuormituksesta. Lammen rannat ovat lähes kokonaan rakennettuja. Lammen kalasto: ahven, särki ja hauki 8. Maisema- ja Lammella on huomattavaa maisema- ja a. Rannalla on uimaranta ja ulkoilureittejä. Sammakkolammella on suuri merkitys myös kaupunkikuvassa. Lammen valuma-alue koostuu pääasiassa rakennetuista asuin-, palvelu- ja liikennealueista. Valuma-alue: 37,2 ha Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Kohde on kokonaisuudessa kaupungin omistuksessa. 10. Seuranta Seurattu 1970-luvulta lähtien. Sedimenttitutkimukset: 1987, 2003, 2007, 2011 Koekalastukset: 2001, 2006 ja Toimenpiteet Hapetettu vuodesta 1987 lähtien. Tehokalastuksia (paunetilla) vuosina 1991,1996 ja Lammen kemikalointi 2000 ja Alusveden juoksutus vuodesta 1977 lähtien. Hapettimessa on useina talvina ollut toimintakatkoksia. Lammen hulevesikuormitus tulee minimoida. Seuranta seurantaohjelman mukaisesti. Lammen hapetusta jatketaan kuten tähänkin asti (hapettimen vaihto/kunnostus). Kemikalointi tarvittaessa. 14

15 9 Mustinlampi 1. Nimi ja sijainti Mustinlampi Niirala N E: ETRS-GK 27 Kaupunkimaisen alueen ympäröimä pieni suppalampi. Lammen eteläranta on rakennettu ja osittain täytetty. Lammen kalasto: särki 3. Morfologinen Pinta-ala: 1,6 ha Keskisyvyys: 2,9 Suurin syvyys: 5,5 Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: +100,4 8. Maisema- ja Tulevat: 3 sadevesiviemäriä. Pohjoisosaan kootaan Sammakkolammen, tiealueiden ja urheilupuiston kuivatusvedet. Purkavat: putki /avo- oja Pieneen Mustinlampeen Tulvaherkkyys: Riskikohde 6. Vedenlaatu Vedenlaatu on heikentynyt selvästi. Talvella vesimassa on lähes täysin hapeton ja kesällä alusvesi on hapeton. Lammessa on sisäistä kuormitusta ja korkeita fosforipitoisuuksia. Lammen sähkönjohtavuus on melko korkea. Lammella on maisemallista arvoa ulkoiluväylien ja asuinalueen lähimaisemana. Itse lammella ei ole virkistyskäytön kannalta merkitystä. Lammen lähivaluma-alue koostuu pääasiassa rakennetuista alueista. Mustinlampeen johdetaan myös Sammakkolammesta purkautuvat vedet. Valuma-alue: lähivaluma-alue 58 ha, kaukovaluma-alue 95,2 ha. Uimahallin ympäristön ja Kuntolaakson rakentamishankkeet aiheuttavat muutoksia maankäyttöön. Kohde on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 10. Seuranta Seurattu vuodesta 1985 lähtien kaksi kertaa vuodessa. Sedimenttitutkimukset: 2012 Koekalastukset: Ei suoritettu 11. Toimenpiteet Selvitetty kosteikon rakentamismahdollisuudet radan ja lammen väliin, mutta kosteikolle ei ole löydetty riittävästi a. Lammen seuranta toteutetaan seurantaohjelman mukaisesti. Lampeen kohdistuva hulevesikuormitus pyritään minimoimaan. Lampi- ja lahtikortit Kuopion kaupunki

16 10 Valkeinen 1. Nimi ja sijainti Valkeinen Keskusta N: E: ETRA -GK27 Syvä lampi rakennetun alueen keskellä. Erittäin pitkä viipymä. Valkeisen ympäristö ei ole luonnoninen. Suurimpia muutoksia on tehty vuonna 2002 puistoalueen saneerauksen yhteydessä. Lammen kalasto: kirjolohi, siika, sampi, suutari, hauki. särki, ahven, ruutana ja salakka. 3. Morfologinen Pinta-ala: 9,8 ha Keskisyvyys: 5,5 m Suurin syvyys: 9,5 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: +99,1 m 8. Maisema- ja Tulevat: 5 hulevesiviemäriä Purkavat: hulevesiputki Kuopionlahteen. Lammessa on useita lähteitä. 7 v 6. Vedenlaatu Lammen vedenlaatu on pysynyt melko hyvänä. Pohjan lähellä on ajoittain ollut hapettomuutta, mikä on aiheuttanut sisäistä kuormitusta. Viime vuosien kesäiset ravinne- ja klorofylli-pitoisuudet ovat karujen-lievästi rehevien vesien luokkaa. Sedimentissä on tapahtunut pientä paranemista, sisäisen kuormituksen riski on kuitenkin edelleen olemassa. Valkeisella on erittäin suuri maisema- ja. Lammen rannalla on uimaranta ja suosittu virkistysalue. Valkeisella on suuri merkitys myös alueen maisemakuvassa. Valuma-alue koostuu kaupunkimaisesti rakennetuista asuin-, palvelu- ja liikennealueista Valuma-alueen pinta-ala: 57 ha Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Kohde on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 10. Seuranta Seurattu 1970-luvulta lähtien. Säännöllinen seuranta vuodesta 1985 alkaen kaksi kertaa vuodessa. Sedimenttitutkimukset: 2007, 2011 Koekalastukset: Toimenpiteet Lampea on hapetettu vuodesta 1981 lähtien. Hapettimen toiminnassa on ollut katkoksia. Vesikasvillisuutta on poistettu 2000-luvun puolivälistä lähtien vuosittain. Lampea on ruopattu vuonna Hapetusta jatketaan. Seurantaa jatketaan seurantaohjelman mukaan. 16

17 11 Kolmisoppi 1. Nimi ja sijainti Kolmisoppi 3. Morfologinen N: E: ETRS-GK 27, tarkenna näytepaikka Suuri ja syvä lampi, jonka lähiympäristö koostuu luonnonisesta metsästä ja ryhmäpuutarhasta sekä kaakkoispuolen rakennetuista liiketonteista. Pinta-ala: 28,3ha Keskisyvyys: 6 m Suurin syvyys: 22 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: 92,4+ Tulevat: Oja Vuorilammesta, 2 ojaa lähivaluma-alueelta. Purkavat: Oja Neulalampeen 6. Vedenlaatu Vedenlaadussa on merkkejä heikkenemisestä. Alusvedessä on hapettomuutta sekä kesällä että talvella. Sisäinen kuormitus on ajoittain käynnissä. Vuonna 2010 tehdyn sedimenttiselvityksen perusteella lammella on suuri sisäisen kuormituksen riski. Lammen sähkönjohtavuus on noussut tasaisesti. Kolmisoppi kuuluu kokonaisuudessaan Natura verkostoon (vesilaki). Lammen koillisranta on luonnonsuojelualuetta, jossa kasvaa mm. harvinaisia vesisammalia. Lammen kalastoon kuuluvat: särki, pasuri, ahven, hauki, kiiski ja siika 8. Maisema- ja Komisopella on merkitystä tiemaisemassa. Lampi kuuluu lisäksi olennaisena osana Kolmisoppi-Neulamäki virkistysalueeseen. Lammen valuma-alue koostuu pääasiassa metsästä ja siirtolapuutarha-alueesta, minkä lisäksi siihen johdetaan vesiä itäpuolella olevilta liike- ja teollisuusalueilta. Valuma-alueen pinta-ala: lähivaluma-alue 220 ha, kaukovaluma-alue 270 ha Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Lampi on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 10. Seuranta Seurattu talvisin vuodesta1986 alkaen, säännöllinen kesäseuranta aloitettu luvun alussa. Sedimenttitutkimukset: 2010 Koekalastukset: 2001 ja Toimenpiteet Uimar. Kolmisoppi Ryhmäpuutarha 92.0 Kolmisoppi Suuri osa market-alueen vesistä on ohjattu Kolmisopen ohi. Eteläpäässä on tehty vähäisiä ruoppauksia talvella Lampeen kohdistuvaa hulevesikuormitusta pyritään vähentämään. Ryhmäpuutarhaalueen kuormitus tulee kartoittaa ja selvittää kuormituksen vähentämismahdollisuudet. Seuranta seurantaohjelman mukaisesti Lampi- ja lahtikortit Kuopion kaupunki

18 12 Neulalampi 1. Nimi ja sijainti Neulalampi Kolmisoppi N: E: ETRS-GK 27 Pitkä ja matala lampi, joka sijaitsee rehevällä lehtoalueella. 3. Morfologinen Pinta-ala: 10,7 ha Keskisyvyys: 1,4 m Suurin syvyys: 3,5 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: +91,6m Tulevat: Kolmisopen purkuoja, 3 hulevesiviemäriä. Pohjoisrannalla on jätevesipumppaamon ylivuotoputki. Purkavat: oja Leväsen lampeen 6. Vedenlaatu Vesimassa on talvella lähes hapetonta, mutta sisäinen kuormitus ei ole käynnistynyt. Lammen sähkönjohtavuus on kohonnut huomattavasti. Lammen länsiranta on lähes kokonaisuudessaan Natura-ohjelmaan kuuluvaa lehtoa. Lammesta on löydetty 63 putkilokasvilajia, joukossa muutama Kuopion alueella harvinainen laji. Vesiruttokasvustot voimakkaita. Lammen kasvillisuutta on poistettu ja lammen pohjoisrantaa on rakennettu. Lammen kalasto: särki, ahven, hauki, ruutana ja pasuri 8. Maisema- ja Lammen maisema- ja t ovat vähäiset. Lammella on merkitystä pääasiassa ranta-asukkaille. Lammen länsipuolella on pääasiassa metsää. Valuma-alueella on myös asuin- ja liikealueita. Valuma-alueen pinta-ala: 409ha Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Kohde ei ole kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 10. Seuranta Seurattu vuodesta 1982 lähtien. Säännöllisesti 2 kertaa vuodessa vuodesta 1985 lähtien. Sedimenttitutkimukset: Koekalastukset: 2001, Toimenpiteet Kolmisopen ja Neulalammen välille on rakennettu kosteikko. Toinen kosteikko on itäpuolen liikealueelta tulevassa purku-uomassa. Lammen aliveden korkeutta on nostettu luvun alussa. Vesikasvillisuutta on poistettu niittämällä vuosina 2011 ja Vesikasvillisuuden poistoa jatketaan yhteistyössä asukkaiden kanssa. Lampeen joutuva hulevesikuormitus minimoidaan. Seuranta seurantaohjelman mukaisesti. 18

19 13 Kivilampi 1. Nimi ja sijainti Kivilampi Jynkkä N: E: ETRS-GK 27 Leirintäalueen yhteydessä sijaitseva, kalastuskäytössä oleva lampi. Lammen rannat ovat lähes luonnonisia, Lammen pohjoisrannalla on pieni uimaranta ja latureitti sivuaa rantaa. Lammen kalasto: kirjolohi, kiiski, särki, pasuri, lahna, ahven ja hauki 3. Morfologinen Pinta-ala: 7,9 ha Keskisyvyys: 2,6 m Suurin syvyys: 8,5 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: 81,5+ 8. Maisema- ja Yleisen käytön kannalta virkistyskäyttöarvo pieni, mutta leirintäalueen kannalta merkittävä. Tulevat: Myllypuro Leväsenlammelta, 4 sadevesiviemäriä Purkavat: kaksihaarainen salmi Rauhalahteen Valuma-alueen pinta-ala: 694 ha Lampi on viimeinen viiden lammen ketjussa. Lähivaluma-alueesta puolet viher- ja virkistysalueita. Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Lampi on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 6. Vedenlaatu Lammen happinne on viime vuosina parantunut ja ravinnepitoisuudet ovat alentuneet. Vuonna 2010 tehdyn sedimenttitutkimuksen mukaan lammen pohja on lähes luonnoninen. 10. Seuranta Seurattu kaksi kertaa vuodessa vuodesta 1986 lähtien. Sedimenttitutkimukset: 2010 Koekalastukset: 2001 ja Toimenpiteet Lammen ilmastus on aloitettu vuonna Lammen valuma-alueelle on rakennettu kaksi pientä kosteikkoa. Vähäisiä ruoppauksia on tehty vuosina Lammen ilmastusta jatketaan. Seuranta toteutetaan seurantaohjelman mukaisesti. Hulevesikuormitus minimoidaan. Lampi- ja lahtikortit Kuopion kaupunki

20 14 Kuikkalampi 1. Nimi ja sijainti Kuikkalampi Lehtoniemi N: E: ETRS-GK 27 Pieni ja matala metsän ympäröimä lampi. Lampi on laskettu tyhjäksi 1960-luvulla. Lammen rannat ovat tuolloin ainakin osittain valuneet lampeen. Rannoilla turvelauttoja. Lammen kalasto: ei tietoja 3. Morfologinen Pinta-ala: 1,1 ha Keskisyvyys: 2.4 Suurin syvyys: 5,5 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: +101,7 m 8. Maisema- ja Tulevat: Purkavat: oja Kallaveteen Tällä hetkellä lammen maisema- ja on vähäinen. Lammen lähistölle rakennetaan lähiaikoina paljon asutusta ja lammen virkistyskäyttöarvo voi lisääntyä nykyisestä. ja maankäyttö Lammen valuma-alue koostuu pääasiassa luonnonisesta metsästä. Valuma-alueen pinta-ala: 9,3ha Valuma-alueen läheisyydessä on asemakaavoitus käynnissä (2013). Lampi ei ole kaupungin omistuksessa. 6. Vedenlaatu Lammen veden laatu on huono. Alusvesi on hapetonta sekä kesällä että talvella. Sisäisen kuormituksen käynnistymisestä on merkkejä. Kesällä 2012 lammen klorofylli-pitoisuus (levämäärä) oli erittäin korkea. 10. Seuranta Seurattu vuodesta 2009 Sedimenttitutkimukset: 2012 Koekalastukset: 11. Toimenpiteet Lammen hulevesikuormitus tulee minimoida. Seuranta seurantaohjelman mukaisesti. 20

21 15 Leväsenlampi 1. Nimi ja sijainti Leväsenlampi Levänen 3. Morfologinen : Pohjoinen Etelä N: N: E: E: ETRS GK 27 Lampi muodostuu kahdesta syvänteestä, jotka matalampi kannas erottaa toisistaan. Pinta-ala: 24,8 ha Keskisyvyys: 2,3m Suurin syvyys: 8m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: +90,8 Tulevat: Lammen pohjoisosaan laskee kolmen lammen lampiketjun vedet. Jäteveden pumppaamon ylivuotoputki etelärannalla. Purkavat: Myllypuroa pitkin Kivilampeen 8. Maisema- ja Lammen rannoilla on ulkoiluväyliä, muutoin ne ovat lähes luonnonisia. Kasvillisuuskartoituksessa lammelta löydettiin 78 putkilokasvia, joukossa Kuopion alueella harvinaisia lajeja. Lammen kalasto: sorva, ahven, särki, hauki, suutari, ruutana ja siika (istutettu). Lammen maisemallinen arvo ulkoiluväylien lähimaisemassa on melko suuri. Virkistyskäyttöarvo liittyy lähinnä lampea kiertäviin ulkoiluväyliin. Lammen valuma-alueesta noin kolmannes on erilaisia virkistysalueita, alueella on myös runsaasti liikenne- ja asuinalueita sekä liikekiinteistöjä. Valuma-alueen pinta-ala: lähivaluma-alue 110 ha, kaukovaluma-alue 519 ha Kohde on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 11. Toimenpiteet 6. Vedenlaatu Lammen vedenlaatu on parantunut 2000-luvulla eikä sisäisen kuormituksen aiheuttamia fosforipiikkejä enää esiinny. Pohjan läheisissä vesikerroksissa on viime vuosina ollut hapettomuutta hapettimen toimintakatkosten vuoksi. Sisäinen kuormitus ei kuitenkaan ole käynnistynyt. 10. Seuranta Vedenlaatua seurattu 1960-luvulta lähtien. Säännöllinen seuranta kaksi kertaa vuodessa vuodesta 1985 lähtien. Sedimenttitutkimukset: 1998 ja 2012 Koekalastukset: 2001 ja 2008 Pohjoissyvännettä hapetettu 1980-luvulta lähtien. Tehokalastus vuonna Pohjoissyvänteen hapetusta jatketaan. Vedenlaadun seuranta toteutetaan seurantaohjelman mukaisesti. Lampeen tuleva hulevesikuormitus tulee jatkossa minimoida. Lampi- ja lahtikortit Kuopion kaupunki

22 16 Pikku-Petonen 1. Nimi ja sijainti Pikku-Petonen Petonen N: E: ETRS-GK 27 Petosenlammen ja Kallaveden väliin jäävä pieni lampi. 3. Morfologinen Pinta-ala: 2,1 ha Keskisyvyys: 3 m Suurin syvyys: 6 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: +87,3 Tulevat: oja Petosenlammesta Purkavat: oja Kallaveteen 6. Vedenlaatu Lammen vedenlaatu on melko huono. Vesi on talvella lähes hapetonta ja sisäinen kuormitus nostaa ravinnepitoisuuksia. Talviaikainen sähkönjohtavuus on hieman kohonnut. Lammen rannat ovat luonnoniset. Lammen kalasto: särki, ahven ja hauki 8. Maisema- ja Lammen maisema- ja on vähäinen. Pohjoisrannalla kulkee ulkoiluväylä. Valuma-alue on hyvin pieni ja lampi saa vetensä lähes yksinomaan Petosenlammesta. Valuma-alueen pinta-ala: Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Kohde ei ole kaupungin omistuksessa. 10. Seuranta Seurattu epäsäännöllisesti vuodesta 1986 lähtien. Kesäseurantaa vuodesta 2010 lähtien. Sedimenttitutkimukset: Koekalastukset: Toimenpiteet Vedenlaadun seuranta seurantaohjelman mukaisesti. 22

23 17 Petosenlampi 2. Nimi ja sijainti Petosenlampi Petonen N: E: ETRS GK 27 Luontaisesti rehevä suurehko lampi. Petonen kuuluu Natura-ohjelmaan vesilain nojalla suojeltavana kohteena. Aiemmin arvokkaaksi luokiteltu kasvilajisto on taantunut. Uhanalaisia kasveja ei kartoituksessa löydetty. Lammen itärantaa on ruopattu. Lammen rannat ovat muuten pääasiassa luonnonisia. Lammen kalasto: särki, hauki, ahven, ruutana ja kiiski. 3. Morfologinen Pinta-ala: 20,1 ha Keskisyvyys: 4,9 m Suurin syvyys: 13 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: +87,5 8. Maisema- ja Lammella on huomattavaa maisema- ja a. Lammen rannalla kulkee puistokäytäviä. Tulevat: kaksi ojaa joihin kerätään lähialueen hulevesiä. Kahden jätevedenpumppaamon ylivuodot johdetaan lampeen. Purkavat: oja Pikku-Petoseen Valuma-alueesta noin puolet on virkistys- ja metsäalueita ja puolet erilaisia rakennettuja alueita. Valuma-alueen pinta-ala: 186 ha Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Kohde ei ole kaupungin omistuksessa. 6. Vedenlaatu Lammen vedenlaatu on parantunut. Happinne on hyvä. Ravinteiden heilahtelut ovat vähentyneet ja fosforipitoisuudet madaltuneet. Lammen sähkönjohtavuus on noussut huomattavasti. Sedimentin huono, sisäisen kuormituksen riski suuri. 10. Seuranta Seurattu vuodesta 1986 alkaen kaksi kertaa vuodessa. Sedimenttitutkimukset: 2005, 2010 Koekalastukset: 2001, 2006, 2008 ja Toimenpiteet Lampea on hapetettu vuodesta 2000 lähtien. Tehokalastusta lammella on tehty vuosina 1999, 2000, 2004, 2006 ja Hapetusta jatketaan. Vedenlaadun seuranta toteutetaan seurantaohjelman mukaisesti. Kalakantaa säädellään tarvittaessa tehokalastuksilla. Koekalastus Lampi- ja lahtikortit Kuopion kaupunki

24 18 Valkealampi 1. Nimi ja sijainti Valkealampi Pitkälahti Pohjoisosa Eteläosa N: N: E: E: ETRS-GK 27 Karttulantien kahtia jakama suurehko, kirkasvetinen lampi. 3. Morfologinen pohjoisosa eteläosa Pinta-ala: 13,5 ha 5,2 ha Keskisyvyys: 5,5 m 5,4 m Suurin syvyys: 16 m 13 m Tilavuus: m m 3 Keskivedenkorkeus:+83,1 Tulevat: Lammen kumpaankin osaan laskee yksi hulevesiviemäri. Purkavat: Pohjoisosasta putkea ja avoojaa pitkin Pitkälahteen. Tulvaherkkyys: Pohjoisosa on tulvinut laskuojassa olleen ongelman vuoksi (korjattu 2012). 6. Vedenlaatu Lammen vedenlaatu on melko hyvä. Pohjan lähellä ollut hapettomuutta ja ajoittaisia fosforipiikkejä. Kesäisten fosfori- ja klorofylli-pitoisuuksien perusteella lampi on luokiteltavissa karuksi. Sedimentin yläosa on selvästi kuormittunut erityisesti etäosassa. Lampea on täytetty Karttulantien rakentamisen yhteydessä. Tietä lukuun ottamatta lammen rannat ovat luonnonisia. Lampi sijaitsee lehtoalueen keskellä. Vesialue kuuluu Natura-ohjelmaan vesilain nojalla suojeltavana. Pohjoisosan koillisrannalla on Natura-ohjelmaan kuuluva suojelualue. Eteläosan rannat ovat lähes kokonaisuudessaan suojelualuetta. Lammen kalasto: hauki, ahven, särki ja rapu 8. Maisema- ja Lammella on huomattavaa maisemallista arvoa Karttulantien maisema-alueella. Lammen on vähäinen. 10. Valuma-alue Valuma-alue koostuu pääasiassa metsästä. Valuma-alueella on myös asutusta sekä teollisuus- ja liikennealueita. Valuma-alueen pinta-ala: 90 ha Lammen koillispuolelle rakennetaan Pienen Neulamäen yritysaluetta. Lampi ei ole kaupungin omistuksessa 11. Seuranta Seurattu talvisin 1980-luvun puolivälistä lähtien. Kesäseuranta aloitettu Sedimenttitutkimukset: 2011 Kasvillisuusselvitys: 2011 Koekalastukset: 11. Toimenpiteet 22 Lampeen kohdistuvan hulevesikuormituksen minimointi. Seuranta seurantaohjelman mukaisesti. Tavoitteena on lammen hyvän n säilyttäminen. 24

25 Kuvelampi Kuvelampi 1. Nimi ja sijainti Kuvelampi Pitkälahti Pohjoisosa Eteläosa N: N: E: E: ETRS-GK Morfologinen Vanhan 5-tien kahtia jakama lampi, jota on täytetty useita kertoja Pitkälahden tiealueiden rakentamisen yhteydessä. Pohjoisosa Eteläosa Pinta-ala: 4,3 ha 7,2 ha Keskisyvyys: 2,7 m 1,8 m Suurin syvyys: 6 m 4,5 m Tilavuus: m m 3 Keskivedenkorkeus:+86,5 m +86,6 m Tulevat: Pohjoinen: 1 oja Eteläinen: pohjoisosan vedet, 1 oja, 3 hulevesiviemäriä Purkavat: Pohjoinen: oja eteläiseen lampeen Eteläinen: putki Pitkälahteen Tulvaherkkyys: Pohjoisosa on tulvinut viime vuosina Karttulantien padotuksen vuoksi. 6. Veden laatu Pohjoisosassa on ollut alusveden huonohappisuutta sekä kesällä että talvella. Sisäinen kuormitus on viime vuosina ollut vähäistä. Eteläosa on viime vuosina ollut talvella lähes hapeton ja sisäinen kuormitus on ollut voimakasta. Kesällä nne on ollut hieman parempi. Pohjoisosan sähkönjohtavuus on kohonnut. Erityisesti lammen pohjoisosaa on täytetty useasti. Molempien puolten rannoilla on runsaasti tiealueita. Eteläosassa on myös asutusta. Lammen kalasto: - itäosa; särki, hauki, ahven ja ruutana - länsiosa: särki, ahven ja hauki 8. Maisema- ja Lammen pohjoisosalla on maisemallista arvoa tiemaiseman osana. Virkistysarvo sekä eteläisellä että pohjoisella osalla on vähäinen. Valuma-alueilla on runsaasti tie- ja katualueita, eteläpuolella myös asutusta. Pohjoisosan valuma-alueeseen kuuluu suuri osa Pienen Neulamäen teollisuusalueesta. Valuma-alueen pinta-ala: - pohjoisosa: 260 ha - eteläosa: lähivaluma-alue 48 ha, kaukovaluma-alue 308 ha Maankäytön muutokset tapahtuvat Pienen Neulamäen alueella. Kaupunki omistaa suurimman osan lammesta. 10. Seuranta Veden laatua seurattu vuodesta 1986 lähtien. Sedimenttitutkimukset: 2012 Koekalastukset: 2001 ja Kartta 86.4 B Koulu Toimenpiteet Pienen Neulamäen alueelle on rakennettu hulevesikosteikko. Lampeen kohdistuvaa hulevesikuormitusta tulee pyrkiä pienentämään. Seurantaa jatketaan seurantaohjelman mukaisesta. Kunnostustoimia ei toteuteta tällä ohjelmakaudella. 23 Lampi- ja lahtikortit Kuopion kaupunki

26 20 Litmanen 1. Nimi ja sijainti Litmanen Petonen N: E: ETRS-GK 27 Asutuksen keskellä sijaitseva pieni ja matala lampi. Litmanen kasvaa voimakkaasti umpeen. Lampea ruopattiin ja sen länsi- ja etelärantoja muotoiltiin vuonna Lammen rannat ovat etelärantaa lukuun ottamatta lähes luonnonisia. Lammen kalasto: särki, ahven ja hauki 3. Morfologinen Pinta-ala: 4,4 ha Keskisyvyys: 1,2m Suurin syvyys: 1,5m Tilavuus: m 3 8. Maisema- ja Lammen maisemallinen arvo on vähäinen. Virkistyskäytön kannalta merkitystä ulkoilureitin maisema-alueena. Keskivedenkorkeus: +85,9 Tulevat: 2 ojaa, 3 hulevesiviemäriä, 2 jätevesipumppaamon ylivuotoputkea. Purkavat: oja Hulkonlahteen Valuma-alue koostuu asuin- ja liikennealueista sekä lampea ympäröivistä virkistysalueista. Valuma-alueen pinta-ala: 96 ha Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Kohde on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 11. Toimenpiteet Lammen tulopuroon rakennettu pieni kivipato vähentämään kiintoaineen joutumista lampeen. 10. Seuranta Veden laatua seurattu 1980-luvulta lähtien. Säännöllinen seuranta luvun alusta 6. Vedenlaatu Lammen veden laatu on huono. Talvella on hapettomuutta ja korkeita fosforipitoisuuksia. Lammella on myös kalakuolemia ja runsaita leväkukintoja. lähtien kaksi kertaa vuodessa. Sedimenttitutkimukset: Koekalastukset: Lammen hulevesikuormitus tulee jatkossa minimoida. Seuranta toteutetaan seurantaohjelman mukaisesti. 26

27 21 Tervalampi 1. Nimi ja sijainti Tervalampi Saaristokaupunki Lammen rannat ovat pääasiassa luonnonisia. Rantoja on raivattu hieman viime vuosina. N: E: Lammen kalasto: Pieni lampi asuntoalueiden keskellä. 3. Morfologinen Pinta-ala: 1,3 ha Keskisyvyys: 2,6 m Suurin syvyys: 6 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: +85,7 8. Maisema- ja Tulevat: neljä hulevesiviemäriä, oja ulkoilualueelta. Lammen maisema-arvo on vähäinen. Lammen pohjoispuolella on ulkoilukäytävä ja luoteispuolella suosittu puistoalue, mikä lisää lammen virkistyskäyttöarvoa. Purkavat: oja Kallaveteen 10. Valumaalue ja maankäyttö Valuma-alue koostuu pääasiassa pientaloalueesta. Valuma-alueella on myös paljon liikennealueita. Valuma-alueen pinta-ala: 47 ha Valuma-alueella on rakennettu viime vuosina. Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. 6. Vedenlaatu Lammen vedenlaatu on melko heikko. Alusvedessä on hapettomuutta ja fosforipitoisuudet ovat korkeita erityisesti kesällä. Lammen sisäinen kuormitus on käynnistynyt. Kohde ei ole kaupungin omistuksessa. 11. Seuranta Seurattu vuodesta 2004 lähtien. Sedimenttitutkimukset: 2012 Koekalastukset: 12. Toimenpiteet Lammen länsipäähän on rakennettu hulevesikosteikko. 13. Jatkotoimenpiteet Lammen hulevesikuormitus tulee minimoida. Seuranta seurantaohjelman mukaisesti. Lampi- ja lahtikortit Kuopion kaupunki

28 22 Riihilampi 1. Nimi ja sijainti Riihilampi Pitkälahti N: E: ETRS-GK 27 Lehtoalueen keskellä sijaitseva pieni, mutta melko syvä lampi. 3. Morfologinen Pinta-ala: 4,2 ha Keskisyvyys: 5,3 m Suurin syvyys: 13 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: +87,3 Tulevat: yksi hulevesiviemäri, jätevesipumppaamon ylivuotoputki. Purkavat: oja Pitkälahteen 6. Vedenlaatu Lammen on erittäin huono. Alusvesi on hapetonta niin kesällä kuin talvellakin. Ravinnepitoisuudet ovat erittäin korkeita ja leväkukinnat yleisiä. Talvisin korkeita ravinnepitoisuuksia myös pinnassa, mikä saattaa viitata valumavesien suuriin ravinnepitoisuuksiin. Sähkönjohtavuus on noussut. Sedimentti on huonokuntoinen. Lammen rannat ovat luonnoniset. Etelärannaltaan lampi rajoittuu Natura-ohjelmaan kuuluvaan luonnonsuojelualueeseen. Lammen kalastosta ei ole tietoja. 8. Maisema- ja Lammen maisema- ja t ovat vähäisiä. Valuma-alue koostuu pääasiassa metsä- ja teollisuusalueista. Valuma-alueelle on rakennettu viime vuosina ja rakentaminen jatkuu tulevaisuudessakin (logistiikkakeskus). Valuma-alueen pinta-ala: 53 ha Lampi ei ole kaupungin omistuksessa. 10. Seuranta Seurattu talvisin vuodesta 1984 lähtien. Vuodesta 1999 lähtien seurantaa on tehty myös kesällä. Sedimenttitutkimukset: 2009 Koekalastukset: Ei ole suoritettu 11. Toimenpiteet Lampeen kohdistuva hulevesikuormitus tulee jatkossa minimoida. Vedenlaadun seuranta seurantaohjelman mukaisesti. 28

29 23 Ylä-Matkus 1. Nimi ja sijainti Ylä-Matkus Matkus N: E: ETRS-GK 27 Pitkä ja syvä lampi, jonka vesi on kirkasta ja karua. Järven rannat ovat luonnoniset Lammen kalasto: tavalliset järvikalat Koekalastusta ei ole tehty. 3. Morfologinen Pinta-ala: 29,7 ha Keskisyvyys: 7,7 m Suurin syvyys: 24 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus:+82,6 m 8. Maisema- ja Maisema- ja on vähäinen. Järven rannalla on hieman asutusta, mutta yleinen virkistyskäyttö on vähäistä. Tulevat: neljä ojaa. Purkavat: oja Haminalahteen Valuma-alue on pääasiassa metsää. Valuma-alueella sijaitsee Hepomäen louhinta-alue. Valuma-alueen pinta-ala: 198 ha Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Järvi ei ole kaupungin omistuksessa. 6. Vedenlaatu Järven vedenlaadussa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Pohjan läheisessä vesikerroksessa on ollut huonohappisuutta. Fosforipitoisuudet ovat olleet karujen vesien luokkaa. Eteläosan sedimentti lähes luonnoninen, pohjoisosan syvempi syvänne lievästi rehevöitynyt. 10. Seuranta Seurantatietoja 1980-luvun puolivälistä, säännöllinen seuranta kaksi kertaa vuodessa luvun alusta lähtien. Sedimenttitutkimukset: 2012 Koekalastukset: 11. Toimenpiteet Järven hulevesikuormitus tulee minimoida. Seuranta seurantaohjelman mukaisesti. Tavoitteena on järven hyvän n säilyttäminen. Lampi- ja lahtikortit Kuopion kaupunki

30 24 Ala-Matkus 1. Nimi ja sijainti Ala-Matkus Matkus N: E: ETRS -GK27 Pitkä, kapea ja syvä järvi. Valumaalueen pohjoispuolta on rakennettu voimakkaasti vuodesta Luoteispuolella on rautatie, moottoritie kulkee kaakkoisosassa lammen yli. 3. Morfologinen Pinta-ala: 24,5 ha Keskisyvyys: 6,6 m Suurin syvyys: 18 m Tilavuus: m 3 Lammen rannat ovat pääasiassa luonnonisia. Etelärannalla on hieman asutusta. Lammen kalasto: tavalliset järvikalat. Koekalastusta ei ole tehty. Keskivedenkorkeus: +82,6 m 8. Maisema- ja Lampi on tärkeä moottoritien tiemaisemassa. Lammen yleinen on vähäinen. 4. Purku- ja lasku-uomat Tulevat: kaksi hulevesiviemäriä Matkuksen liikealueelta Purkavat: oja Hiltulanlahteen Tulvaherkkyys: Laskuoja tulvinut. Lammen pohjoispuolelle on viime aikoina rakennettu. Eteläpuolella on hieman asutusta. Valuma-alueen pinta-ala: 161 ha Lammen länsipuolelle laaditaan asemakaavaa. Järvi ei ole kaupungin omistuksessa. 6. Vedenlaatu Veden laadussa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia lukuun ottamatta sähkönjohtavuuden voimakasta kasvua. Sedimentissä on merkkejä viimeaikaisesta voimakkaammasta kuormituksesta. 10. Seuranta Seurattu talvisin vuodesta 1984 lähtien. Kesäisin vedenlaatua on seurattu vuodesta 1998 lähtien. Sedimenttitutkimukset: 2011 Koekalastukset: Ei ole tehty 11. Toimenpiteet Valuma-alueelle on rakennettu hulevesikosteikko. Lampeen kohdistuva hulevesikuormitus tulee minimoida. Seuranta seurantaohjelman mukaisesti. Tavoitteena on järven n säilyttäminen hyvänä. 30

31 25 Pieni Varkaanlampi 1. Nimi ja sijainti Pieni-Varkaanlampi Kurkimäki N: E: ETRS-GK 27 Vanhojen peltojen ja soistuneiden metsien ympäröimä pieni lampi. Lammen rannat ovat varsin luonnoniset. Lammen kalastosta ei ole tietoja. 3. Morfologinen Pinta-ala: 4,6 ha Keskisyvyys: Suurin syvyys: 4,5 m Tilavuus: Keskivedenkorkeus: +154,9 8. Maisema- ja Lammella ei tällä hetkellä ole maisemallista eikä virkistyskäyttöarvoa. Tulevat: - ojia itäpuolen soistuneelta metsäalueelta, oja radan varren lastausalueelta Purkavat: - pohjoispuolen ojaa pitkin Kurkilammen suolle, josta edelleen Laukaanjokeen Valuma-alueella on vanhoja peltoja ja soistunutta metsämaata. Lammen kaakkoisosaan laskevat radan varressa olevan lastausalueen vedet. Valuma-alueen pinta-ala: Lammen länsipuolen peltoaluetta kaavoitetaan pientaloalueeksi. Lampi ei ole kaupungin omistuksessa. 6. Vedenlaatu Kesän 2012 tulosten perusteella lampi on erittäin rehevä ja huonokuntoinen. 10. Seuranta Veden laadusta on yksittäisiä havaintoja. Sedimenttitutkimukset: Koekalastukset: 11. Toimenpiteet Vedenlaadun seuranta seurantaohjelman mukaan. Lampi- ja lahtikortit Kuopion kaupunki

32 26 Ahvenlampi 1. Nimi ja sijainti Ahvenlampi Karttula N: E: ETRS-GK 27 Karttulan keskustassa sijaitseva matala lampi. Lammen rannat ovat osittain soistuneet ja varsin luonnoniset. Lammen kalastosta ei ole tietoja. 3. Morfologinen Pinta-ala: 7,2 ha Keskisyvyys: Suurin syvyys: Tilavuus: Keskivedenkorkeus: +103,0 8. Maisema- ja Lammella on maisema-arvoa Karttulantien maisema-alueena sekä vähäistä paikallista virkistyskäyttöarvoa. Tulevat: oja viereiseltä soistuneelta metsäalueelta Purkavat: oja Takalampeen ja maankäyttö Lammen valuma-alueella on metsää, suota, peltoja, pientaloaluetta ja hautausmaa. Lammen rannalla on vanha Kuopion Veden vesisäiliö/varavedenottamo. Valuma-alueen pinta-ala: Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Lampi ei ole kaupungin omistuksessa 6. Vedenlaatu Vedenlaatua on selvitetty talvella 2013, jolloin lammen alusvesi oli hapetonta. 10. Seuranta Vedenlaatua on selvitetty talvella Sedimenttitutkimukset: Koekalastukset: 11. Toimenpiteet 30 Lammella ei ole enää merkitystä vedenhankinnan kannalta. Lammen a seurataan tarvittaessa. 32

33 27 Laatanlampi 1. Nimi ja sijainti Laatanlampi Riistavesi N: E: ETRS-GK 27 Harjualueella sijaitseva melko syvä lampi. Lampi kuuluu kokonaisuudessaan Laatanlammen pohjavesialueeseen. Lammen pohjoispuolella on luonnonsuojelualueeksi varattu Laatanvaarun harjuselänne. Lammen kalastosta ei ole tietoja. 3. Morfologinen Pinta-ala: 11,2 ha Keskisyvyys: Suurin syvyys: 10 m Tilavuus: Keskivedenkorkeus: +83.,1 8. Maisema- ja Lammella on maisemallista arvoa Joensuuntien maisema-alueena. Virkistyskäyttöarvo on vähäinen. Tulevat: oja itä- ja eteläpäähän Purkavat: ojaa pitkin Kuukanlahteen ja Maankäyttö Lammen pohjoispuolella on Melalahden taajaman vedenottamo, kaivot sijaitsevat lammen itäpuolella. Varavedenottamo on lammen rannassa. Valuma-alueen pinta-ala: Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Kohde ei ole kaupungin omistuksessa. 6. Vedenlaatu Vedenlaadusta on hajanaisia tietoja 1990-luvulta (kaikki toukokuulta). Talvella 2013 lammen alusvesi on ollut huonohappista, mutta sisäinen kuormitus ei ole käynnistynyt. 10. Seuranta Veden laadusta on hajanaisia tietoja luvulta sekä talvelta Sedimenttitutkimukset: Koekalastukset: 11. Toimenpiteet Vedenlaadun seuranta. Lampi- ja lahtikortit Kuopion kaupunki

34 28 Rissalanlampi 1. Nimi ja sijainti Rissalanlampi Riistavesi N: E: ETRS -GK27, tarkenna näytepaikka Harjualueen ja peltojen välissä oleva syvä lampi. Lampi kuuluu kokonaisuudessaan Laatanlammen pohjavesialueeseen. 3. Morfologinen Pinta-ala: 10,2 ha Keskisyvyys: Suurin syvyys: 21,5 m Tilavuus: Keskivedenkorkeus: +91,2 Tulevat: ei ojia Purkavat:. ei purku-uomia 6. Vedenlaatu 1990-luvulla lampi on ollut huonokuntoinen (hapettomuus, kalakuolemat, leväkukinnat). Talvella 2013 nne oli hieman parempi. Lammen rannat ovat lähes luonnonisia. Eteläpuolella on luonnonsuojelualueeksi varattu Laatanvaarun harjuselänne. Lammen kalastoon kuuluvat: 8. Maisema- ja Maisema- ja virkistyskäyttöarvo liittyvät lähinnä lammen eteläpuolella kulkevaan ulkoilureittiin. ja maankäyttö Valuma-alueella on laajoja peltoalueita. Melalahden vedenottamo on lammen eteläpuolella. Valuma-alueen pinta-ala: Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Lampi ei ole kaupungin omistuksessa. 10. Seuranta Vesinäytteet on otettu talvella 2013 syvännealueen ulkopuolelta. Sedimenttitutkimukset: Koekalastukset: 11. Toimenpiteet Vedenlaadun seuranta seurantaohjelman mukaisesti

35 29 Ahvenuksenlampi 1. Nimi ja sijainti Ahvenuksenlampi Nlsiä : N: E: ERTYS-GK 27 Soraharjujen välissä oleva pieni lampi. 3. Morfologinen Pinta-ala:4,1 ha Keskisyvyys: Suurin syvyys: 4 m Tilavuus: Keskiveden korkeus: 102,2 Tuleva: Ei selvää tulevaa ojaa, pohjavesivaikutusta. Purkavat: Kaakkoispäästä lähtevää oja pitkin Pappilanjokeen. Keskivirtaama (l/s): Vedenlaatu Veden laadusta on vain vähän tietoja. Talvella 2013 koko vesimassa on ollut hapeton ja fosforiarvot ovat olleet korkeita. Kalastosta ei ole tietoja. 8. Maisema- ja Lammella on a lähialueen asutukselle. Lammen länsirannalla soranottoalue. Pohjois- ja koillisrannalla on pientaloasutusta ja itärannalla peltoaluetta. 10. Seuranta Seurattu vuosina 1989 ja Toimenpiteet Vedenlaadun seuranta. 33 Lampi- ja lahtikortit Kuopion kaupunki

36 30 Iso-Kankainen 1. Nimi ja sijainti Iso-Kankainen, Nilsiä : N: E ETRS-GK 27 Rehevähkö järvi, jonka rannat on suureksi osaksi rakennettu 3. Morfologinen Pinta-ala: 23 ha Keskisyvyys: Suurin syvyys: 8 m Tilavuus: 4. Purku ja laskuuomat Keskiveden korkeus Tulevat: Keskisenjoki Keskivirtaama: Tulvaherkkyys Purkavat: Pieni-Kankaisen kautta Pappilanjokea pitkin Syväriin 6. Vedenlaatu Iso-Kankaisesta on vedenlaatutietoja 1980-luvulta alkaen. Vedenlaatu on hieman heikentynyt 80-luvulta alkaen. Alusvedessä on huonohappisuutta ja sisäinen kuormitus käynnistyy ajoittain. Kalastosta ei ole tietoja. 8. Maisema- ja Iso-Kankaisella on maisemallista merkitystä lähiasutukselle. Pohjoisrannalla on uimaranta. Itärannalla on taajama-asutusta. Etelärannalla peltoaluetta. 10. Seuranta Seurattu satunnaisesti vuosien aikana. 11. Toimenpiteet 12. Jatko-toimenpiteet Vedenlaadun seuranta

37 31 Pieni-Kankainen 1. Nimi ja sijainti Pieni-Kankainen Nilsiä : N: E: ERTS-Gk 27. Tarkenna näytepiste Rehevähkö lampi, jonka rannat on rakennettu. 3. Morfologinen Pinta-ala: 6,7 ha Keskisyvyys: Suurin syvyys: 11m Tilavuus: Keskiveden korkeus: 102,2 4. Purku- ja lasku-uomat Tuleva: oja Iso-Kankaisesta Purkavat: Pappilanjokea pitkin Syväriin Keskivirtama: Tulvaherkkyys 6. Vedenlaatu Vedenlaadusta on satunnaisia tietoja 1980-luvun puolivälistä alkaen. Alusvedessä on huonohappisuutta ja sisäinen kuormitus käynnistyy ajoittain. Kalastosta ei ole tietoja. 8.Maisema- ja Lammella on merkitystä taajaman maisemakuvassa. Pohjoisrannalla on uimapaikka. Pohjois-ja itärannalla on taajama-asutusta. Länsirannalla on Nilsiään johtava tie ja etelärannalla on peltoaluetta 10. Seuranta Seurattu satunnaisesti vuodesta 1984 alkaen. 11. Toimenpiteet Vedenlaadun seuranta. Lampi- ja lahtikortit Kuopion kaupunki

38 Kartta 3. Lahtien Lahdet sijainti kartalla Savilampi Neulalahti Savilahti Siikalahti Särkilahti Jynkänlahti Pitkälahti Pölläkänlahti Hiltulanlahti 38

39 1 Savilahti - Savilampi 1. Nimi ja sijainti Savilahti Savilampi y:, x: Sulkeutunut lahti rakennetulla alueella. 3. Morfologinen Pinta-ala: Keskisyvyys: Suurin syvyys: Tilavuus: Keskivedenkorkeus:+ Tulevat: Lahden itäpäähän laskevat Sammakkolammen, Mustinlammen ja Pienen Mustinlammen vedet. Useita muita sadevesiviemäreitä. Valumaalueella on kaksi jätevedenpumppaamoa. Purkavat: Yhteys Kallaveteen Suolasalmen sekä Savilammen kautta. Keskivirtaama (l/s): Tulvaherkkyys: 6. Vedenlaatu Veden laatua ei ole tarkkailtu säännöllisesti. Kesällä happinne on ollut huono ja sisäinen kuormitus on käynnistynyt. Levämäärät ovat olleet rehevien/erittäin rehevien vesien luokkaa. Pohjaeläimistö koostunut (2010) erittäin rehevää pohjaa vaativista lajeista. Sedimentti lievästi kuormittunut. Lahden rantoja on rakennettu ja täytetty. Lahden kalastoon kuuluvat: tavalliset järvikalat 8. Maisema- ja Lahdella on sekä maisemallista että virkistyskäyttömerkitystä. 10. Valuma-alue Savilahden valuma-alue on suuri, suurin osa siitä on rakennettua aluetta. Valuma-alueen pinta-ala: Valuma-alueelle suunnitellaan runsaasti lisärakentamista. Kohde on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 11. Seuranta Veden laadusta on hajanaisia havaintoja. Sedimenttitutkimukset: 2010 Koekalastukset: 12. Toimenpiteet 13. Jatkotoimenpiteet Vedenlaadun seuranta viiden vuoden välein. Hulevesien hallinta valuma-alueella tehtävissä toimenpiteissä. Lampi- ja lahtikortit Kuopion kaupunki

40 2 Neulalahti 1. Nimi ja sijainti Neulalahti Neulamäki y:, x: Syvä lahti, joka on yhteydessä Kallaveteen Laivonsaaren itä- ja länsipuolitse. Lahden kalastoon kuuluvat: tavalliset järvikalat 3. Morfologinen Pinta-ala: Keskisyvyys: Suurin syvyys: Tilavuus: Keskivedenkorkeus:+ 8. Maisema- ja Maisemallinen arvo suuri. Virkistyskäyttömerkitys on huomattava. Tulevat: eteläpäässä hulevesien purkuputkia Purkavat:.yhteys Kallaveteen 10. Valuma-alue Valuma-alue lännessä luonnonista, etelässä rakennettua aluetta. Valuma-alueen pinta-ala: Muutoksia maankäyttöön on tulossa. Etelä- ja länsipuolelle rakennetaan tulevaisuudessa. Kohde on kokonaisuudessa kaupungin omistuksessa. 12. Toimenpiteet 6. Vedenlaatu Vedenlaatu on melko hyvä. 11. Seuranta Vedenlaadusta hajanaisia seurantatietoja. Sedimenttitutkimukset: Koekalastukset: 13. Jatkotoimenpiteet Vedenlaadun seuranta viiden vuoden välein. Valuma-alueen toimenpiteissä on otettava huomioon huleveden hallinta. 40

41 3 Siikalahti 1. Nimi ja sijainti Siikalahti Särkiniemi y:, x: Rakennetulla alueella sijaitseva melko suljettu lahti. Lahden rantoja on rakennettu ja täytetty. Lahden kalastoon kuuluvat: tavalliset järvikalat 3. Morfologinen Pinta-ala: Keskisyvyys: Suurin syvyys: Tilavuus: Keskivedenkorkeus:+ 8. Maisema- ja Lahden maisemallinen merkitys on vähäinen. Pohjoisrannalla on Leipäniemen uimaranta ja pienvenesatama etelärannalla. Tulevat: Lahteen tulee useita sadevesiviemäreitä. Purkavat: Yhteys Kallaveteen 10. Valuma-alue Valuma-alue on suurimmaksi osaksi rakennettu. Tie- ja katualueita on runsaasti. Siikalahden pohjoisrannalla on runsaasti teollisuutta. Valuma-alueen pinta-ala: Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Kohde on kokonaisuudessa kaupungin omistuksessa. 12. Toimenpiteet 6. Vedenlaatu Siikalahden vedenlaadusta on vain muutamia havaintoja. Kesällä alusvesi on ollut hapetonta ja sisäinen kuormitus on ollut voimakasta. Talvinne on ollut hieman parempi. Levätuotanto on ollut rehevien järvien luokkaa. 11. Seuranta Vedenlaatua on seurattu satunnaisesti. Sedimenttitutkimukset: Koekalastukset: 13. Jatkotoimenpiteet Vedenlaadun seuranta viiden vuoden välein. Lampi- ja lahtikortit Kuopion kaupunki

42 40 4 Särkilahti 1. Nimi ja sijainti Särkilahti Särkiniemi y:, x: Pitkä ja kapea lahti rakennettujen alueiden keskellä. Lahden a on muutettu rakentamishankkeiden yhteydessä. Lahteen on laskettu puunjalostusteollisuuden jätevesiä. Lahden pohjukassa on puutavaran säilytyksestä peräisin olevaa kuorijätettä. Lahden kalastoon kuuluvat: tavalliset järvikalat 3. Morfologinen Pinta-ala: Keskisyvyys: Suurin syvyys: Tilavuus: Keskivedenkorkeus:+ 8. Maisema- ja Maisemallista arvoa tiemaisemassa ja ranta-asukkaille. Virkistyskäyttöarvo on vähäinen. Tulevat: Pölkkypuro tuo vesiä Neulamäestä, hulevesiviemäreitä Purkavat: yhteys Kallaveteen 10. Valuma-alue Valuma-alue on laaja, ja se käsittää sekä luonnonisia että rakennettuja alueita. Valuma-alueen pinta-ala: Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Kohde on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 12. Toimenpiteet Särkilahtea on hapetettu 1980-luvulla. 6. Vedenlaatu Vedenlaadusta ei ole ajantasaisia tietoja luvun alussa hapellinen kerros on rajoittunut pintaveteen. Alusvesi on ollut hapetonta, sameaa ja runsasravinteista. Rehevä/erittäin rehevä, pohjaeläinten perusteella pohjan ollut erittäin huono. 11. Seuranta Ajantasaisia vedenlaatutietoja ei ole. Sedimenttitutkimukset: Koekalastukset: 13. Jatkotoimenpiteet Vedenlaadun seuranta seurantaohjelman mukaisesti. 42

43 5 Jynkänlahti 1. Nimi ja sijainti Jynkänlahti Jynkkä y:, x: Pitkä ja syvä lahti, jonka ympärillä on asutusta ja virkistysalueita. Lahden rannat ovat melko luonnonisia. Lammen kalastoon kuuluvat: tavalliset järvikalat 3. Morfologinen Pinta-ala: Keskisyvyys: Suurin syvyys: Tilavuus: Keskivedenkorkeus: 8. Maisema- ja Lahden pohjoisrannalla on uimaranta ja veneiden säilytyspaikka. Tulevat: Petonen ja Pikku-Petonen laskevat Jynkänlahteen. Lahteen johdetaan kahden jätevedenpumppaamon ylivuodot. Purkavat: yhteys Kallaveteen 10. Valuma-alue Valuma-alue koostuu suureksi osaksi luonnonisesta metsästä. Pohjoisrannalla ja länsipäässä on jonkin verran asutusta. Valuma-alueen pinta-ala: Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Lahti ei ole kokonaan kaupungin omistuksessa. 6. Vedenlaatu Lahden alusvesi on talvella huonohappista ja sisäinen kuormitus on ajoittain käynnissä. Kesällä nne on ollut parempi. Luokiteltavissa lievästi rehevöityneeksi/reheväksi. 11. Seuranta Veden laatua on seurattu vuosina Sedimenttitutkimukset: Koekalastukset: 12. Toimenpiteet 13. Jatkotoimenpiteet 41 Vedenlaadun seuranta viiden vuoden välein. Lampi- ja lahtikortit Kuopion kaupunki

44 6 Pölläkänlahti 1. Nimi ja sijainti Pölläkänlahti Pölläkkä N: S: ETYRS-GK 27 Kapean salmen Kallaveteen yhdistämä suljettu lahti, jonka rannat ja valuma-alue ovat suureksi osaksi rakennettuja. 3. Morfologinen Pinta-ala: Keskisyvyys: Suurin syvyys: Tilavuus: Keskivedenkorkeus: Tulevat: Lahteen laskee useita ojia. Valuma-alueella on neljä jätevedenpumppaamoa. Purkavat: Pölläkänsalmen kautta yhteys Kallaveteen. Keskivirtaama (l/s): Tulvaherkkyys: 6. Vedenlaatu Pölläkänlahtea on hapetettu vuodesta 2008 lähtien. Talvinen happinne on parantunut eikä sisäistä kuormitusta tapahdu. Hapetuksen aloittamisen jälkeen ei ole ollut sinileväkukintoja. Kesällä alusvesi on usein hapetonta ja sisäinen kuormitus on käynnissä. Pohjasedimentti on lähes luonnoninen. Rantoja on rakennettu ja ruopattu. Lahden kalastoon kuuluvat: tavalliset järvikalat 8. Maisema- ja Maisemallinen arvo kohtalainen. Virkistyskäyttöarvoa lähinnä ranta-asukkaille. 10. Valuma-alue Valuma-alueella on asutusta, tie- ja katualueita sekä Peikkometsän ratsastustalli. Valuma-alueen pinta-ala: Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Kohde ei ole kokonaan kaupungin omistuksessa. 11. Seuranta Veden laatua on seurattu säännöllisesti vuodesta 2006 saakka. Sedimenttitutkimukset: 2012 Koekalastukset: Toimenpiteet Valuma-alueelle on rakennettu neljä kosteikkoa. Vettä on hapetettu vuodesta 2008 lähtien. 13. Jatkotoimenpiteet Seurataan Pölläkänsalmen ruoppauksen vaikutusta vedenlaatuun. Seuranta kaksi kertaa vuodessa seurantaohjelman mukaisesti. Koekalastus ja tehokalastus tarvittaessa. Hapetusta jatketaan vuoteen 2016 saakka. Nykyisen hapettimen tehon riittävyys selvitetään. 44

45 7 Pitkälahti 1. Nimi ja sijainti Pitkälahti Pitkälahti y:, x: Rannoiltaan suurimmaksi osaksi rakennettu lahti Lahden ympäristö on suureksi osaksi rakennettu. Länsiosaa on ilmeisesti täytetty teiden rakentamisen yhteydessä. Lahden kalastoon kuuluvat: tavalliset järvikalat 3. Morfologinen Pinta-ala: Keskisyvyys: Suurin syvyys: Tilavuus: Keskivedenkorkeus: 8. Maisema- ja Pitkälahdella on merkitystä tiemaiseman osana. Pohjoisrannalla on uimaranta ja pienvenesatama. Tulevat: Valkealammen, Riihilammen ja Kuvelammen vedet laskevat Pitkälahteen. Rannoilla on kolmen jätevedenpumppaamon ylivuotoputket. Tulevia hulevesiä pohjoisrannalta ja Matkuksen alueelta. Purkavat: Yhteys Kallaveteen Keskivirtaama (l/s): Tulvaherkkyys: 10. Valuma-alue Valuma-alueella on teitä, asuinalueita ja metsää. Valkealammen, Kuvelammen ja Riihilammen vedet laskevat Pitkälahteen. Valuma-alueen pinta-ala: Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Kohde ei ole kaupungin omistuksessa. 12. Toimenpiteet Hulevesien käsittelyjärjestelmiä on toteutettu valuma-alueella. 6. Vedenlaatu Lahden vedenlaadusta ei ole ajantasaisia tietoja luvun puolivälissä vedenlaatu oli melko hyvä. 11. Seuranta Veden laadusta ei ole ajantasaisia tietoja. Sedimenttitutkimukset: Koekalastukset: 13. Jatkotoimenpiteet Vedenlaadun seuranta viiden vuoden välein. Lampi- ja lahtikortit Kuopion kaupunki

46 8 Hiltulanlahti 1. Nimi ja sijainti Hiltulanlahti Hiltulanlahti y:, x(näytteenottopisteiden koordinaatit) Pitkä ja kapea lahti, jonka ympäristössä on haja-asutusta, peltoja ja metsää. Lahden länsirannalla on Keinälänniemen ja itärannalla Vanuvuoren suojelualue. Lahden kalastoon kuuluvat: tavalliset järvikalat 3. Morfologinen Pinta-ala: Keskisyvyys: Suurin syvyys: Tilavuus: Keskivedenkorkeus: 8. Maisema- ja Hiltulanlahdella on sekä maisemallista että virkistyskäyttömerkitystä. Tulevat: Heinjoki, Ala-Matkuksen purkuuoma, eteläpäässä lisäksi oja peltoalueelta Purkavat: Koirasalmen kautta Kallaveteen 10. Valuma-alue Valuma-alueella haja-asutusta, peltoja ja metsää. Heinjoen ampuma- ja moottoriradan vedet johdetaan Hiltulanlahteen. Valuma-alueen pinta-ala: Lahden lounaispuolta ollaan kaavoittamassa asuinalueeksi. Kohde ei ole kaupungin omistuksessa. 6. Vedenlaatu Vedenlaatua ei ole seurattu säännöllisesti. Pohjoisosan syvänteen veden laatu on ollut tyydyttävä. Eteläosassa on ollut huonohappisuutta ja korkeita ravinnepitoisuuksia. 11. Seuranta Veden laatua ei ole seurattu säännöllisesti. Sedimenttitutkimukset: Koekalastukset: 12. Toimenpiteet 13. Jatkotoimenpiteet Hulevesien hallinta valuma-alueelle rakennettaessa. Vedenlaadun seuranta viiden vuoden välein. 46