Kuopion kaupunki, kaupunkiympäristön palvelualue. Lampi- ja lahtikortit. Pienvesien kunnostustyöryhmä

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki, kaupunkiympäristön palvelualue Lampi- ja lahtikortit Pienvesien kunnostustyöryhmä

2 Sisällys Lampien sijainti (kartta 1)...3 Keskeisen kaupunkialueen lammet (kartta 2) Lammet 1. Pieni-Valkeinen Iso-Valkeinen Rahusenlampi Ritosenlampi Saarijärvi Pitkälampi Maljalampi Sammakkolampi Mustinlampi Valkeinen Kolmisoppi Neulalampi Kivilampi Kuikkalampi Leväsenlampi Pikku-Petonen Petosenlampi Valkealampi Kuvelampi Litmanen Tervalampi Riihilampi Ylä-Matkus Ala-Matkus Pieni Varkaanlampi Ahvenlampi Laatanlampi Rissalanlampi Ahvenuksenlampi (Nilsiä) Iso-Kankainen (Nilsiä) Pieni-Kankainen (Nilsiä) Lahtien sijainti (kartta 3) Lahdet 1. Savilahti ja Savilampi Neulalahti Siikalahti Särkilahti Jynkänlahti Pölläkänlahti Pitkälahti Hiltulanlahti Lampi- ja lahtikortit ovat vuosia koskevan pienvesien hoito- ja käyttösuunnitelman osa. Korteilla kerrotaan olennaiset tiedot kustakin vesialueesta. Kortteja päivitetään sitä mukaa kuin kunkin kohteen tiedot täydentyvät tai muuttuvat. Kortit löytyvät Kuopion kaupungin verkkosivuilta osoitteesta vesien -> lampikortit. 2

3

4

5 5 1 Pieni-Valkeinen 1. Nimi ja sijainti Pieni-Valkeinen Päiväranta Lammen rannat ovat lähes luonnoniset. N: E: ETRS-GK 27 Puijon selänteen itärinteellä sijaitseva matala, rannoilta soistunut lampi. Lammen kalastosta ei ole tietoa. 3. Morfologinen Pinta-ala: 2,5 ha Keskisyvyys: 3 m Suurin syvyys: 5.5 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus :+96,3 Lammen maisema- ja ovat vähäiset. Koillisosassa on pieni uimapaikka. Tulevat:1 oja Purkavat: oja Iso- Valkeisen länsiosaan Lammen valuma-alue on pääasiassa luonnonista metsämaata. 11. Toimenpiteet Valuma-alueen pinta-ala: 40 ha Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. 6. Veden laatu Veden laatu on melko heikko. Talvella alusvesi on hapeton, mikä aiheuttaa korkeita fosforipitoisuuksia. Talvisin lammessa on sinileväkukintoja. Lammen sedimentti on huonokuntoinen ja lampi on voimakkaasti sisäkuormitteinen. Kohde on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 10. Seuranta Seurattu talvisin vuodesta 1986 lähtien. Myös kesäseurantaa vuodesta 2008 lähtien. Sedimenttitutkimukset: 2011 Veden laadun seuranta seurantaohjelman mukaisesti. Koekalastukset:

6 6 2 Iso-Valkeinen 1. Nimi ja sijainti Iso- Valkeinen Päiväranta Itäpuoli Länsipuoli N: N: E: E: ETRS-GK 27 Moottoritien kahtia jakama melko suuri lampi. Lammen osia yhdistää kapea silta-aukko. Länsipuoli hieman luonnonisempaa kuin itäpuoli. 3. Morfologinen Itä Länsi Pinta-ala: 13 ha 27 ha Keskisyvyys: 4,9 m 6 m Suurin syvyys: 12 m 13m Tilavuus: m 3, m 3 Keskivedenkorkeus:+89,1; +89,1 Tulevat: itä: 2 ojaa, 1 hulevesiviemäri länsi: oja Pieni Valkeisesta, 2 ojaa ja 2 hulevesiviemäriä, jätevedenpumppaamon ylivuotoputki. Purkavat: itä: oja Kallaveteen länsi: silta-aukko itäosaan 6. Veden laatu Molempien puolten on heikentynyt. Pohjanläheisissä vesikerroksissa on hapettomuutta ja korkeita ravinnepitoisuuksia. Sedimenttitutkimus 2009 kertoo sisäisen kuormituksen olevan käynnissä, riski lisääntymiseen suuri erityisesti länsiosassa. Lammen sähkönjohtavuus on noussut huolestuttavasti. Lammen rannat ovat suureksi osaksi rakentamattomia. Ulkopuolelta tullut kuormitus (tiet, asutus, ryhmäpuutarha) sekä rakentaminen ovat muuttaneet luonnona. Kalasto: Itäpuoli: hauki, särki, ahven, kiiski, kirjolohi ja siika Länsipuoli: hauki, ahven, särki, kiiski ja siika Lammen on merkittävä. Itäpuolella on suosittu uimaranta ja kaksi tulentekopaikkaa, minkä lisäksi sitä käytetään kalastusalueena. Maisemallinen merkitys on suuri osana moottoritien tiemaisemaa. Valuma-alueen pinta-ala: itä 218ha, länsi 173 ha Länsiosan valuma-alueella on virkistysaluetta, asuntoaluetta ja ryhmäpuutarha. Valuma-alueelle rakennetaan parhaillaan Pihlajalaakson asuinaluetta. Itäosan valuma-alue on suurimmaksi osaksi rakennettua asuin- ja liikealuetta. Lampi on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 10. Seuranta Vedenlaatua on seurattu säännöllisesti vuodesta 1985 lähtien kaksi kertaa vuodessa. Sedimenttitutkimukset: 2009, 2012 Koekalastus länsipuolella Toimenpiteet Lammen itäosaa on hapetettu vuodesta Itäosan hapetusta jatketaan. Länsiosan hapetus aloitetaan talvella Seuranta toteutetaan seurantaohjelman mukaisesti. Hulevesikuormitus pyritään minimoimaan. Selvitetään, mistä sähkönjohtavuuden kasvu aiheutuu.

7 7 3 Rahusenlampi 1. Nimi ja sijainti Rahusenlampi Rahusenkangas N: E: ETRS-GK 27 Moottoritien ja pientaloalueiden välissä sijaitseva pienehkö lampi. Lammen länsipäätä on täytetty moottoritien rakentamisen yhteydessä. Itä- ja etelärannalla on omakotitaloja, rantavyöhyke suurimmaksi osaksi luonnoninen. Lammen kalasto: särki ja ahven. 3. Morfologinen Pinta-ala: 2,8 ha Keskisyvyys: 3,4 m Suurin syvyys: 8 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus:+92,45 Maisema-arvoa moottoritien tiemaisemassa. Yleinen on vähäinen. Tulevat: 3 hulevesiviemäriä, Puijolta tuleva oja. Purkavat: oja Ritosenlampeen Lammen valuma-alue on suurimmaksi osaksi virkistysaluetta, myös liikennealueiden osuus on melko suuri. Lampeen johdetaan osa rakenteilla olevan Pihlajalaakson hulevesistä. Valuma-alueen pinta-ala: 48 ha Kohde on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 11. Toimenpiteet Pihlajalaakson suunnasta laskeville hulevesille on tehty kosteikko. 6. Vedenlaatu Lammen veden laatu on heikentynyt. Hapettomuutta on talvisin koko vesimassassa ja kesäisin alusvedessä. Voimakasta sisäistä kuormitusta ja korkeita fosfori- ja typpipitoisuuksia. Sedimentin huono. Alusvedessä korkea sähkönjohtavuus. 10. Seuranta Seurattu vuodesta 1986 lähtien säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Sedimenttitutkimukset: 2010 Koekalastukset: 2001 Lampeen kohdistuvan hulevesikuormituksen pienentäminen (ml. tiealueet). Vedenlaadun seuranta seurantaohjelman mukaisesti.

8 8 4 Ritosenlampi 1. Nimi ja sijainti Ritosenlampi Rahusenkangas N: E: ETRS-GK 27 Pieni ja matala asutuksen ympäröimä lampi. Lammen rannat ovat pääasiassa tonttimaata. Lammen kalastosta ei ole tietoja. 3. Morfologinen Pinta-ala: 1 ha Keskisyvyys: 1,8 m Suurin syvyys: 3 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus:+ Lammen yleinen maisema- ja on vähäinen. Tulevat: 3 hulevesiviemäriä, jätevedenpumppaamon ylivuotoputki. Rahusenlammen vedet valuvat Ritosenlampeen. Purkavat: oja Saarijärveen Tulvaherkkyys: Tulvii keväisin (purkuoja jäätyy). Valuma-alue on pääasiassa rakennettua pientaloaluetta. Valuma-alue: lähivaluma-alue 15 ha, kaukovaluma-alue 63 ha Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Kohde on kokonaisuudessa kaupungin omistuksessa. 11. Toimenpiteet 6. Vedenlaatu Lampi on talvella lähes hapeton ja fosforipitoisuudet ovat korkeita. Kesällä fosforia on vähemmän. Sähkönjohtavuus on melko korkea. Lammen sedimentin on melko hyvä. 10. Seuranta Seurattu talvisin vuodesta 1985 lähtien, kaksi kertaa vuodessa vuodesta 1998 alkaen. Sedimenttitutkimukset: 2010 Koekalastukset: Lammen hulevesikuormituksen minimointi. Vedenlaadun seuranta seurantaohjelman mukaisesti.

9 9 5 Saarijärvi 1. Nimi ja sijainti Saarijärvi Saarijärvi Pohjoisosa Eteläosa N: N: E: E: ETRS-GK 27, tarkenna näytepaikka Matalan kannaksen kahtia jakama rehevä lampi. 3. Morfologinen Pinta-ala: 5,4 ha Keskisyvyys: 1,5 m Suurin syvyys: 5,5 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: +83,2 Tulevat: kaksi hulevesiviemäriä, ojat Ritosenlammesta ja Pitkälammesta. Purkavat: oja Kettulanlahteen Lammen rannat ovat rautatietä lukuun ottamatta rakentamattomia. Itä/koillisrantaa on täytetty junaradan rakentamisen yhteydessä. Lammen kalasto: hauki, särki, ahven ja ruutana Maisemallista merkitystä rautatien ja lammen rannalla kulkevan ulkoiluväylän maisema-alueena. Merkitys yleisen virkistyskäytön kannalta vähäinen Saarijärvi Urh. Saarijärvi Vedenlaatu Lammen veden laatu on huono, talvella hapeton ja kesällä vähähappinen. Sisäinen kuormitus on ajoittain voimakasta. Lammen sähkönjohtavuus on kohonnut. Pohjoisosan sedimentti on huonompi kuin eteläosan. Valuma-alue koostuu pääasiassa virkistysalueesta. Lampeen laskee kolmen muun lammen vedet. Valuma-alue: lähivaluma-alue 27,4 ha, kaukovaluma-alue 117,2 ha Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Kohde on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 10. Seuranta Seurattu vuodesta 1984 alkaen. Sedimenttitutkimukset: 2010 Koekalastukset: 11. Toimenpiteet Lampeen tuleva hulevesikuorma tulee minimoida. Vedenlaadun seuranta seurantaohjelman mukaisesti.

10 10 6 Pitkälampi 1. Nimi ja sijainti Pitkälampi Saarijärvi N: E: ETR-GK 27 Mäkien välisessä painanteessa sijaitseva pienehkö, melko syvä lampi. Lammen länsipäätä on täytetty moottoritien rakentamisen yhteydessä, muutoin rannat ovat pääasiassa luonnoniset. Lammen kalasto: ahven, särki ja hauki 3. Morfologinen Pinta-ala: 2,6 ha Keskisyvyys: 3,9 m Suurin syvyys: 7,5m Tilavuus: 99300m 3 Keskivedenkorkeus: +91,3m Tulevat: 1 hulevesiviemäri Purkavat: oja Saarijärveen Lammen rannalla on kaksi uimapaikkaa ja ulkoiluväylä. Virkistyskäyttöarvoa lammella on Saarijärven ja Rahusenkankaan asukkaille. Maisemallinen arvo liittyy virkistyskäyttöön. Valuma-alueesta puolet on virkistysaluetta, minkä lisäksi lampeen joutuu hulevesiä moottoritieltä ja asuinalueelta. Valuma-alueen pinta-ala: 26,5ha Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Kohde on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 11. Toimenpiteet Lampea on hapetettu vuodesta 1988 lähtien. Hapettimen käytössä on ollut laiterikkojen aiheuttamia käyntikatkoksia. 6. Vedenlaatu Lammen vedenlaatu on parantunut. Pohjan läheisyydessä on kesäisin ollut hapettomuutta. Sisäinen kuormitus ei ole käynnistynyt. Sedimentti on kuitenkin kuormittunut, joten sisäinen kuormitus on mahdollinen. Sähkönjohtavuus on melko korkea. 10. Seuranta Seurattu 1984 vuodesta lähtien säännöllisesti. Sedimenttitutkimukset: 2001, 2011 Koekalastukset: 2001 Vedenlaadun seuranta seurantaohjelman mukaisesti. Hapetusta jatketaan, hapettimen mitoitus selvitetään. Tiealueilta tulevaa kuormitusta pyritään vähentämään.

11 11 7 Maljalampi 1. Nimi ja sijainti Maljalampi Linnanpelto N: E: ETRS-GK 27 Moottoritien vieressä sijaitseva pieni ja matala lampi. Lammen länsi- ja etelärantaa on täytetty moottoritien rakentamisen yhteydessä. Lammen eteläranta on alkanut soistua. Lammen kalasto: ruutana 3. Morfologinen Pinta-ala: 4,2 ha Keskisyvyys: 1,7 m Suurin syvyys: 4 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: +97,4 Tulevat: 4 hulevesiviemäriä Purkavat: putki Maljapuroon Maljalammella on merkitystä moottoritien ja rantoja kiertävän ulkoiluväylän maisemaalueena. Lammen on vähäinen. Valuma-alue koostuu suurelta osin liikenne- ja asuinalueista. Valuma-alueella on myös Flodbergin hautausmaa. Valuma-alueen pinta-ala: 39,1 ha 11. Toimenpiteet 6. Vedenlaatu Lammen vedenlaatu on heikentynyt selvästi. Lampi on talvella lähes täysin hapeton, kesällä alusvesi on hapetonta. Lammessa on korkeita fosforipitoisuuksia ja sisäistä kuormitusta. Lammen sähkönjohtavuus on kohonnut. Kohde on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 10. Seuranta Vedenlaatua seurattu vuodesta 1984 lähtien kaksi kertaa vuodessa. Sedimenttitutkimukset: Koekalastukset: 2011 Lampeen tuleva hulevesikuormitus tulee jatkossa minimoida. Vedenlaatua seurataan seurantaohjelman mukaisesti.

12 12 8 Sammakkolampi 1. Nimi ja sijainti Sammakkolampi Puijonlaakso N: E: ETRS-GK 27 Puistoalueiden ympäröimä suurehko lampi. Lammen rannat ovat lähes kokonaan rakennettuja. Lammen kalasto: ahven, särki ja hauki 3. Morfologinen Pinta-ala: 4,4 ha Keskisyvyys: 3 m Suurin syvyys: 9 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: +135,4 Tulevat: oja Pienestä Sammakkolammesta, viisi hulevesiviemäriä Purkavat: Mallitalonpuro Mustinlampeen Lampeen purkautuu jonkin verran pohjavesiä. Lammella on huomattavaa maisema- ja a. Rannalla on uimaranta ja ulkoilureittejä. Sammakkolammella on suuri merkitys myös kaupunkikuvassa. Lammen valuma-alue koostuu pääasiassa rakennetuista asuin-, palvelu- ja liikennealueista. Valuma-alue: 37,2 ha Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Kohde on kokonaisuudessa kaupungin omistuksessa. 11. Toimenpiteet Hapetettu vuodesta 1987 lähtien. Tehokalastuksia (paunetilla) vuosina 1991,1996 ja Lammen kemikalointi 2000 ja Alusveden juoksutus vuodesta 1977 lähtien. Hapettimessa on useina talvina ollut toimintakatkoksia. 6. Vedenlaatu Lammen veden laatu on parantunut. Hapettimen talviset käyttökatkot ovat aiheuttaneet happinteen heikkenemistä, sisäinen kuormitus ei kuitenkaan ole käynnistynyt. Vuonna 2006 tehdyn kemikaloinnin vaikutukset näkyvät edelleen. Sedimentin on parantunut, edelleen viitteitä sisäisestä kuormituksesta. 10. Seuranta Seurattu 1970-luvulta lähtien. Sedimenttitutkimukset: 1987, 2003, 2007, 2011 Koekalastukset: 2001, 2006 ja 2008 Lammen hulevesikuormitus tulee minimoida. Seuranta seurantaohjelman mukaisesti. Lammen hapetusta jatketaan kuten tähänkin asti (hapettimen vaihto/kunnostus). Kemikalointi tarvittaessa.

13 13 9 Mustinlampi 1. Nimi ja sijainti Mustinlampi Niirala N E: ETRS-GK 27 Kaupunkimaisen alueen ympäröimä pieni suppalampi. Lammen eteläranta on rakennettu ja osittain täytetty. Lammen kalasto: särki 3. Morfologinen Pinta-ala: 1,6 ha Keskisyvyys: 2,9 Suurin syvyys: 5,5 Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: +100,4 Tulevat: 3 sadevesiviemäriä. Pohjoisosaan kootaan Sammakkolammen, tiealueiden ja urheilupuiston kuivatusvedet. Purkavat: putki /avo- oja Pieneen Mustinlampeen Tulvaherkkyys: Riskikohde 6. Vedenlaatu Vedenlaatu on heikentynyt selvästi. Talvella vesimassa on lähes täysin hapeton ja kesällä alusvesi on hapeton. Lammessa on sisäistä kuormitusta ja korkeita fosforipitoisuuksia. Lammen sähkönjohtavuus on melko korkea. Lammella on maisemallista arvoa ulkoiluväylien ja asuinalueen lähimaisemana. Itse lammella ei ole virkistyskäytön kannalta merkitystä. Lammen lähivaluma-alue koostuu pääasiassa rakennetuista alueista. Mustinlampeen johdetaan myös Sammakkolammesta purkautuvat vedet. Valuma-alue: lähivaluma-alue 58 ha, kaukovaluma-alue 95,2 ha. Uimahallin ympäristön ja Kuntolaakson rakentamishankkeet aiheuttavat muutoksia maankäyttöön. Kohde on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 10. Seuranta Seurattu vuodesta 1985 lähtien kaksi kertaa vuodessa. Sedimenttitutkimukset: 2012 Koekalastukset: Ei suoritettu 11. Toimenpiteet Selvitetty kosteikon rakentamismahdollisuudet radan ja lammen väliin, mutta kosteikolle ei ole löydetty riittävästi a. Lammen seuranta toteutetaan seurantaohjelman mukaisesti. Lampeen kohdistuva hulevesikuormitus pyritään minimoimaan.

14 14 10 Valkeinen 1. Nimi ja sijainti Valkeinen Keskusta N: E: ETRA -GK27 Syvä lampi rakennetun alueen keskellä. Erittäin pitkä viipymä. Valkeisen ympäristö ei ole luonnoninen. Suurimpia muutoksia on tehty vuonna 2002 puistoalueen saneerauksen yhteydessä. Lammen kalasto: kirjolohi, siika, sampi, suutari, hauki. särki, ahven, ruutana ja salakka. 3. Morfologinen Pinta-ala: 9,8 ha Keskisyvyys: 5,5 m Suurin syvyys: 9,5 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: +99,1 m Tulevat: 5 hulevesiviemäriä Purkavat: hulevesiputki Kuopionlahteen. Lammessa on useita lähteitä. 7 v 6. Vedenlaatu Lammen vedenlaatu on pysynyt melko hyvänä. Pohjan lähellä on ajoittain ollut hapettomuutta, mikä on aiheuttanut sisäistä kuormitusta. Viime vuosien kesäiset ravinne- ja klorofylli-pitoisuudet ovat karujen-lievästi rehevien vesien luokkaa. Sedimentissä on tapahtunut pientä paranemista, sisäisen kuormituksen riski on kuitenkin edelleen olemassa. Valkeisella on erittäin suuri maisema- ja. Lammen rannalla on uimaranta ja suosittu virkistysalue. Valkeisella on suuri merkitys myös alueen maisemakuvassa. Valuma-alue koostuu kaupunkimaisesti rakennetuista asuin-, palvelu- ja liikennealueista Valuma-alueen pinta-ala: 57 ha Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Kohde on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 10. Seuranta Seurattu 1970-luvulta lähtien. Säännöllinen seuranta vuodesta 1985 alkaen kaksi kertaa vuodessa. Sedimenttitutkimukset: 2007, 2011 Koekalastukset: Toimenpiteet Lampea on hapetettu vuodesta 1981 lähtien. Hapettimen toiminnassa on ollut katkoksia. Vesikasvillisuutta on poistettu 2000-luvun puolivälistä lähtien vuosittain. Lampea on ruopattu vuonna Hapetusta jatketaan. Seurantaa jatketaan seurantaohjelman mukaan.

15 15 11 Kolmisoppi 1. Nimi ja sijainti Kolmisoppi 3. Morfologinen N: E: ETRS-GK 27, tarkenna näytepaikka Suuri ja syvä lampi, jonka lähiympäristö koostuu luonnonisesta metsästä ja ryhmäpuutarhasta sekä kaakkoispuolen rakennetuista liiketonteista. Pinta-ala: 28,3ha Keskisyvyys: 6 m Suurin syvyys: 22 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: 92,4+ Tulevat: Oja Vuorilammesta, 2 ojaa lähivaluma-alueelta. Purkavat: Oja Neulalampeen Kolmisoppi kuuluu kokonaisuudessaan Natura verkostoon (vesilaki). Lammen koillisranta on luonnonsuojelualuetta, jossa kasvaa mm. harvinaisia vesisammalia. Lammen kalastoon kuuluvat: särki, pasuri, ahven, hauki, kiiski ja siika Komisopella on merkitystä tiemaisemassa. Lampi kuuluu lisäksi olennaisena osana Kolmisoppi-Neulamäki virkistysalueeseen. Lammen valuma-alue koostuu pääasiassa metsästä ja siirtolapuutarha-alueesta, minkä lisäksi siihen johdetaan vesiä itäpuolella olevilta liike- ja teollisuusalueilta. Valuma-alueen pinta-ala: lähivaluma-alue 220 ha, kaukovaluma-alue 270 ha Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Lampi on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 100 Uimar. Ryhmäpuutarha Kolmisoppi 92.0 Kolmisoppi Vedenlaatu Vedenlaadussa on merkkejä heikkenemisestä. Alusvedessä on hapettomuutta sekä kesällä että talvella. Sisäinen kuormitus on ajoittain käynnissä. Vuonna 2010 tehdyn sedimenttiselvityksen perusteella lammella on suuri sisäisen kuormituksen riski. Lammen sähkönjohtavuus on noussut tasaisesti. 10. Seuranta Seurattu talvisin vuodesta1986 alkaen, säännöllinen kesäseuranta aloitettu luvun alussa. Sedimenttitutkimukset: 2010 Koekalastukset: 2001 ja Toimenpiteet Suuri osa market-alueen vesistä on ohjattu Kolmisopen ohi. Eteläpäässä on tehty vähäisiä ruoppauksia talvella Lampeen kohdistuvaa hulevesikuormitusta pyritään vähentämään. Ryhmäpuutarhaalueen kuormitus tulee kartoittaa ja selvittää kuormituksen vähentämismahdollisuudet. Seuranta seurantaohjelman mukaisesti

16 16 12 Neulalampi 1. Nimi ja sijainti Neulalampi Kolmisoppi N: E: ETRS-GK 27 Pitkä ja matala lampi, joka sijaitsee rehevällä lehtoalueella. Lammen länsiranta on lähes kokonaisuudessaan Natura-ohjelmaan kuuluvaa lehtoa. Lammesta on löydetty 63 putkilokasvilajia, joukossa muutama Kuopion alueella harvinainen laji. Vesiruttokasvustot voimakkaita. Lammen kasvillisuutta on poistettu ja lammen pohjoisrantaa on rakennettu. Lammen kalasto: särki, ahven, hauki, ruutana ja pasuri 3. Morfologinen Pinta-ala: 10,7 ha Keskisyvyys: 1,4 m Suurin syvyys: 3,5 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: +91,6m Lammen maisema- ja t ovat vähäiset. Lammella on merkitystä pääasiassa ranta-asukkaille. Tulevat: Kolmisopen purkuoja, 3 hulevesiviemäriä. Pohjoisrannalla on jätevesipumppaamon ylivuotoputki. Purkavat: oja Leväsen lampeen 6. Vedenlaatu Vesimassa on talvella lähes hapetonta, mutta sisäinen kuormitus ei ole käynnistynyt. Lammen sähkönjohtavuus on kohonnut huomattavasti. Lammen länsipuolella on pääasiassa metsää. Valuma-alueella on myös asuin- ja liikealueita. Valuma-alueen pinta-ala: 409ha Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Kohde ei ole kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 10. Seuranta Seurattu vuodesta 1982 lähtien. Säännöllisesti 2 kertaa vuodessa vuodesta 1985 lähtien. Sedimenttitutkimukset: Koekalastukset: 2001, Toimenpiteet Kolmisopen ja Neulalammen välille on rakennettu kosteikko. Toinen kosteikko on itäpuolen liikealueelta tulevassa purku-uomassa. Lammen aliveden korkeutta on nostettu luvun alussa. Vesikasvillisuutta on poistettu niittämällä vuosina 2011 ja Vesikasvillisuuden poistoa jatketaan yhteistyössä asukkaiden kanssa. Lampeen joutuva hulevesikuormitus minimoidaan. Seuranta seurantaohjelman mukaisesti.

17 17 13 Kivilampi 1. Nimi ja sijainti Kivilampi Jynkkä N: E: ETRS-GK 27 Leirintäalueen yhteydessä sijaitseva, kalastuskäytössä oleva lampi. Lammen rannat ovat lähes luonnonisia, Lammen pohjoisrannalla on pieni uimaranta ja latureitti sivuaa rantaa. Lammen kalasto: kirjolohi, kiiski, särki, pasuri, lahna, ahven ja hauki 3. Morfologinen Pinta-ala: 7,9 ha Keskisyvyys: 2,6 m Suurin syvyys: 8,5 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: 81,5+ Tulevat: Myllypuro Leväsenlammelta, 4 sadevesiviemäriä Purkavat: kaksihaarainen salmi Rauhalahteen Yleisen käytön kannalta virkistyskäyttöarvo pieni, mutta leirintäalueen kannalta merkittävä. Valuma-alueen pinta-ala: 694 ha Lampi on viimeinen viiden lammen ketjussa. Lähivaluma-alueesta puolet viher- ja virkistysalueita. Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Lampi on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 11. Toimenpiteet Lammen ilmastus on aloitettu vuonna Lammen valuma-alueelle on rakennettu kaksi pientä kosteikkoa. Vähäisiä ruoppauksia on tehty vuosina Vedenlaatu Lammen happinne on viime vuosina parantunut ja ravinnepitoisuudet ovat alentuneet. Vuonna 2010 tehdyn sedimenttitutkimuksen mukaan lammen pohja on lähes luonnoninen. 10. Seuranta Seurattu kaksi kertaa vuodessa vuodesta 1986 lähtien. Sedimenttitutkimukset: 2010 Koekalastukset: 2001 ja 2007 Lammen ilmastusta jatketaan. Seuranta toteutetaan seurantaohjelman mukaisesti. Hulevesikuormitus minimoidaan.

18 18 14 Kuikkalampi 1. Nimi ja sijainti Kuikkalampi Lehtoniemi N: E: ETRS-GK 27 Pieni ja matala metsän ympäröimä lampi. Lampi on laskettu tyhjäksi 1960-luvulla. Lammen rannat ovat tuolloin ainakin osittain valuneet lampeen. Rannoilla turvelauttoja. Lammen kalasto: ei tietoja 3. Morfologinen Pinta-ala: 1,1 ha Keskisyvyys: 2.4 Suurin syvyys: 5,5 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: +101,7 m Tulevat: Purkavat: oja Kallaveteen Tällä hetkellä lammen maisema- ja on vähäinen. Lammen lähistölle rakennetaan lähiaikoina paljon asutusta ja lammen virkistyskäyttöarvo voi lisääntyä nykyisestä. ja maankäyttö Lammen valuma-alue koostuu pääasiassa luonnonisesta metsästä. Valuma-alueen pinta-ala: 9,3ha Valuma-alueen läheisyydessä on asemakaavoitus käynnissä (2013). Lampi ei ole kaupungin omistuksessa. 11. Toimenpiteet 6. Vedenlaatu Lammen veden laatu on huono. Alusvesi on hapetonta sekä kesällä että talvella. Sisäisen kuormituksen käynnistymisestä on merkkejä. Kesällä 2012 lammen klorofylli-pitoisuus (levämäärä) oli erittäin korkea. 10. Seuranta Seurattu vuodesta 2009 Sedimenttitutkimukset: 2012 Koekalastukset: Lammen hulevesikuormitus tulee minimoida. Seuranta seurantaohjelman mukaisesti.

19 19 15 Leväsenlampi 1. Nimi ja sijainti Leväsenlampi Levänen 3. Morfologinen : Pohjoinen Etelä N: N: E: E: ETRS GK 27 Lampi muodostuu kahdesta syvänteestä, jotka matalampi kannas erottaa toisistaan. Pinta-ala: 24,8 ha Keskisyvyys: 2,3m Suurin syvyys: 8m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: +90,8 Tulevat: Lammen pohjoisosaan laskee kolmen lammen lampiketjun vedet. Jäteveden pumppaamon ylivuotoputki etelärannalla. Purkavat: Myllypuroa pitkin Kivilampeen 6. Vedenlaatu Lammen vedenlaatu on parantunut 2000-luvulla eikä sisäisen kuormituksen aiheuttamia fosforipiikkejä enää esiinny. Pohjan läheisissä vesikerroksissa on viime vuosina ollut hapettomuutta hapettimen toimintakatkosten vuoksi. Sisäinen kuormitus ei kuitenkaan ole käynnistynyt. Lammen rannoilla on ulkoiluväyliä, muutoin ne ovat lähes luonnonisia. Kasvillisuuskartoituksessa lammelta löydettiin 78 putkilokasvia, joukossa Kuopion alueella harvinaisia lajeja. Lammen kalasto: sorva, ahven, särki, hauki, suutari, ruutana ja siika (istutettu). Lammen maisemallinen arvo ulkoiluväylien lähimaisemassa on melko suuri. Virkistyskäyttöarvo liittyy lähinnä lampea kiertäviin ulkoiluväyliin. Lammen valuma-alueesta noin kolmannes on erilaisia virkistysalueita, alueella on myös runsaasti liikenne- ja asuinalueita sekä liikekiinteistöjä. Valuma-alueen pinta-ala: lähivaluma-alue 110 ha, kaukovaluma-alue 519 ha Kohde on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 10. Seuranta Vedenlaatua seurattu 1960-luvulta lähtien. Säännöllinen seuranta kaksi kertaa vuodessa vuodesta 1985 lähtien. Sedimenttitutkimukset: 1998 ja 2012 Koekalastukset: 2001 ja Toimenpiteet Pohjoissyvännettä hapetettu 1980-luvulta lähtien. Tehokalastus vuonna Pohjoissyvänteen hapetusta jatketaan. Vedenlaadun seuranta toteutetaan seurantaohjelman mukaisesti. Lampeen tuleva hulevesikuormitus tulee jatkossa minimoida.

20 20 16 Pikku-Petonen 1. Nimi ja sijainti Pikku-Petonen Petonen N: E: ETRS-GK 27 Petosenlammen ja Kallaveden väliin jäävä pieni lampi. Lammen rannat ovat luonnoniset. Lammen kalasto: särki, ahven ja hauki 3. Morfologinen Pinta-ala: 2,1 ha Keskisyvyys: 3 m Suurin syvyys: 6 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: +87,3 Lammen maisema- ja on vähäinen. Pohjoisrannalla kulkee ulkoiluväylä. Tulevat: oja Petosenlammesta Purkavat: oja Kallaveteen 6. Vedenlaatu Lammen vedenlaatu on melko huono. Vesi on talvella lähes hapetonta ja sisäinen kuormitus nostaa ravinnepitoisuuksia. Talviaikainen sähkönjohtavuus on hieman kohonnut. Valuma-alue on hyvin pieni ja lampi saa vetensä lähes yksinomaan Petosenlammesta. Valuma-alueen pinta-ala: Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Kohde ei ole kaupungin omistuksessa. 10. Seuranta Seurattu epäsäännöllisesti vuodesta 1986 lähtien. Kesäseurantaa vuodesta 2010 lähtien. Sedimenttitutkimukset: Koekalastukset: Toimenpiteet Vedenlaadun seuranta seurantaohjelman mukaisesti.

21 21 17 Petosenlampi 2. Nimi ja sijainti Petosenlampi Petonen N: E: ETRS GK 27 Luontaisesti rehevä suurehko lampi. Petonen kuuluu Natura-ohjelmaan vesilain nojalla suojeltavana kohteena. Aiemmin arvokkaaksi luokiteltu kasvilajisto on taantunut. Uhanalaisia kasveja ei kartoituksessa löydetty. Lammen itärantaa on ruopattu. Lammen rannat ovat muuten pääasiassa luonnonisia. Lammen kalasto: särki, hauki, ahven, ruutana ja kiiski. 3. Morfologinen Pinta-ala: 20,1 ha Keskisyvyys: 4,9 m Suurin syvyys: 13 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: +87,5 Tulevat: kaksi ojaa joihin kerätään lähialueen hulevesiä. Kahden jätevedenpumppaamon ylivuodot johdetaan lampeen. Lammella on huomattavaa maisema- ja a. Lammen rannalla kulkee puistokäytäviä. Purkavat: oja Pikku-Petoseen Valuma-alueesta noin puolet on virkistys- ja metsäalueita ja puolet erilaisia rakennettuja alueita. Valuma-alueen pinta-ala: 186 ha Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Kohde ei ole kaupungin omistuksessa. 11. Toimenpiteet Lampea on hapetettu vuodesta 2000 lähtien. Tehokalastusta lammella on tehty vuosina 1999, 2000, 2004, 2006 ja Vedenlaatu Lammen vedenlaatu on parantunut. Happinne on hyvä. Ravinteiden heilahtelut ovat vähentyneet ja fosforipitoisuudet madaltuneet. Lammen sähkönjohtavuus on noussut huomattavasti. Sedimentin huono, sisäisen kuormituksen riski suuri. 10. Seuranta Seurattu vuodesta 1986 alkaen kaksi kertaa vuodessa. Sedimenttitutkimukset: 2005, 2010 Koekalastukset: 2001, 2006, 2008 ja 2010 Hapetusta jatketaan. Vedenlaadun seuranta toteutetaan seurantaohjelman mukaisesti. Kalakantaa säädellään tarvittaessa tehokalastuksilla. Koekalastus 2016.

22 22 18 Valkealampi 1. Nimi ja sijainti Valkealampi Pitkälahti Pohjoisosa Eteläosa N: N: E: E: ETRS-GK 27 Karttulantien kahtia jakama suurehko, kirkasvetinen lampi. Lampea on täytetty Karttulantien rakentamisen yhteydessä. Tietä lukuun ottamatta lammen rannat ovat luonnonisia. Lampi sijaitsee lehtoalueen keskellä. Vesialue kuuluu Natura-ohjelmaan vesilain nojalla suojeltavana. Pohjoisosan koillisrannalla on Natura-ohjelmaan kuuluva suojelualue. Eteläosan rannat ovat lähes kokonaisuudessaan suojelualuetta. Lammen kalasto: hauki, ahven, särki ja rapu 3. Morfologinen pohjoisosa eteläosa Pinta-ala: 13,5 ha 5,2 ha Keskisyvyys: 5,5 m 5,4 m Suurin syvyys: 16 m 13 m Tilavuus: m m 3 Keskivedenkorkeus:+83,1 Lammella on huomattavaa maisemallista arvoa Karttulantien maisema-alueella. Lammen on vähäinen. Tulevat: Lammen kumpaankin osaan laskee yksi hulevesiviemäri. Purkavat: Pohjoisosasta putkea ja avoojaa pitkin Pitkälahteen. Tulvaherkkyys: Pohjoisosa on tulvinut laskuojassa olleen ongelman vuoksi (korjattu 2012). 10. Valuma-alue Valuma-alue koostuu pääasiassa metsästä. Valuma-alueella on myös asutusta sekä teollisuus- ja liikennealueita. Valuma-alueen pinta-ala: 90 ha Lammen koillispuolelle rakennetaan Pienen Neulamäen yritysaluetta. Lampi ei ole kaupungin omistuksessa 11. Toimenpiteet 6. Vedenlaatu Lammen vedenlaatu on melko hyvä. Pohjan lähellä ollut hapettomuutta ja ajoittaisia fosforipiikkejä. Kesäisten fosfori- ja klorofylli-pitoisuuksien perusteella lampi on luokiteltavissa karuksi. Sedimentin yläosa on selvästi kuormittunut erityisesti etäosassa. 11. Seuranta Seurattu talvisin 1980-luvun puolivälistä lähtien. Kesäseuranta aloitettu Sedimenttitutkimukset: 2011 Kasvillisuusselvitys: 2011 Koekalastukset: Lampeen kohdistuvan hulevesikuormituksen minimointi. Seuranta seurantaohjelman mukaisesti. Tavoitteena on lammen hyvän n säilyttäminen.

23 23 19 Kuvelampi 1. Nimi ja sijainti Kuvelampi Pitkälahti Pohjoisosa Eteläosa N: N: E: E: ETRS-GK Morfologinen Vanhan 5-tien kahtia jakama lampi, jota on täytetty useita kertoja Pitkälahden tiealueiden rakentamisen yhteydessä. Pohjoisosa Eteläosa Pinta-ala: 4,3 ha 7,2 ha Keskisyvyys: 2,7 m 1,8 m Suurin syvyys: 6 m 4,5 m Tilavuus: m m 3 Keskivedenkorkeus:+86,5 m +86,6 m Tulevat: Pohjoinen: 1 oja Eteläinen: pohjoisosan vedet, 1 oja, 3 hulevesiviemäriä Purkavat: Pohjoinen: oja eteläiseen lampeen Eteläinen: putki Pitkälahteen Tulvaherkkyys: Pohjoisosa on tulvinut viime vuosina Karttulantien padotuksen vuoksi. 6. Veden laatu Pohjoisosassa on ollut alusveden huonohappisuutta sekä kesällä että talvella. Sisäinen kuormitus on viime vuosina ollut vähäistä. Eteläosa on viime vuosina ollut talvella lähes hapeton ja sisäinen kuormitus on ollut voimakasta. Kesällä nne on ollut hieman parempi. Pohjoisosan sähkönjohtavuus on kohonnut. Erityisesti lammen pohjoisosaa on täytetty useasti. Molempien puolten rannoilla on runsaasti tiealueita. Eteläosassa on myös asutusta. Lammen kalasto: - itäosa; särki, hauki, ahven ja ruutana - länsiosa: särki, ahven ja hauki Lammen pohjoisosalla on maisemallista arvoa tiemaiseman osana. Virkistysarvo sekä eteläisellä että pohjoisella osalla on vähäinen. Valuma-alueilla on runsaasti tie- ja katualueita, eteläpuolella myös asutusta. Pohjoisosan valuma-alueeseen kuuluu suuri osa Pienen Neulamäen teollisuusalueesta. Valuma-alueen pinta-ala: - pohjoisosa: 260 ha - eteläosa: lähivaluma-alue 48 ha, kaukovaluma-alue 308 ha Maankäytön muutokset tapahtuvat Pienen Neulamäen alueella. Kaupunki omistaa suurimman osan lammesta. 10. Seuranta Veden laatua seurattu vuodesta 1986 lähtien. Sedimenttitutkimukset: 2012 Koekalastukset: 2001 ja Kartta B Kuvelampi 11. Toimenpiteet Pienen Neulamäen alueelle on rakennettu hulevesikosteikko Koulu Lampeen kohdistuvaa hulevesikuormitusta tulee pyrkiä pienentämään. Seurantaa jatketaan seurantaohjelman mukaisesta. Kunnostustoimia ei toteuteta tällä ohjelmakaudella.