Kuopion kaupunki, kaupunkiympäristön palvelualue. Lampi- ja lahtikortit. Pienvesien kunnostustyöryhmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuopion kaupunki, kaupunkiympäristön palvelualue. Lampi- ja lahtikortit. Pienvesien kunnostustyöryhmä"

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki, kaupunkiympäristön palvelualue Lampi- ja lahtikortit Pienvesien kunnostustyöryhmä

2 Sisällys Lampien sijainti (kartta 1)...3 Keskeisen kaupunkialueen lammet (kartta 2) Lammet 1. Pieni-Valkeinen Iso-Valkeinen Rahusenlampi Ritosenlampi Saarijärvi Pitkälampi Maljalampi Sammakkolampi Mustinlampi Valkeinen Kolmisoppi Neulalampi Kivilampi Kuikkalampi Leväsenlampi Pikku-Petonen Petosenlampi Valkealampi Kuvelampi Litmanen Tervalampi Riihilampi Ylä-Matkus Ala-Matkus Pieni Varkaanlampi Ahvenlampi Laatanlampi Rissalanlampi Ahvenuksenlampi (Nilsiä) Iso-Kankainen (Nilsiä) Pieni-Kankainen (Nilsiä) Lahtien sijainti (kartta 3) Lahdet 1. Savilahti ja Savilampi Neulalahti Siikalahti Särkilahti Jynkänlahti Pölläkänlahti Pitkälahti Hiltulanlahti Lampi- ja lahtikortit ovat vuosia koskevan pienvesien hoito- ja käyttösuunnitelman osa. Korteilla kerrotaan olennaiset tiedot kustakin vesialueesta. Kortteja päivitetään sitä mukaa kuin kunkin kohteen tiedot täydentyvät tai muuttuvat. Kortit löytyvät Kuopion kaupungin verkkosivuilta osoitteesta vesien -> lampikortit. 2

3

4

5 5 1 Pieni-Valkeinen 1. Nimi ja sijainti Pieni-Valkeinen Päiväranta Lammen rannat ovat lähes luonnoniset. N: E: ETRS-GK 27 Puijon selänteen itärinteellä sijaitseva matala, rannoilta soistunut lampi. Lammen kalastosta ei ole tietoa. 3. Morfologinen Pinta-ala: 2,5 ha Keskisyvyys: 3 m Suurin syvyys: 5.5 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus :+96,3 Lammen maisema- ja ovat vähäiset. Koillisosassa on pieni uimapaikka. Tulevat:1 oja Purkavat: oja Iso- Valkeisen länsiosaan Lammen valuma-alue on pääasiassa luonnonista metsämaata. 11. Toimenpiteet Valuma-alueen pinta-ala: 40 ha Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. 6. Veden laatu Veden laatu on melko heikko. Talvella alusvesi on hapeton, mikä aiheuttaa korkeita fosforipitoisuuksia. Talvisin lammessa on sinileväkukintoja. Lammen sedimentti on huonokuntoinen ja lampi on voimakkaasti sisäkuormitteinen. Kohde on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 10. Seuranta Seurattu talvisin vuodesta 1986 lähtien. Myös kesäseurantaa vuodesta 2008 lähtien. Sedimenttitutkimukset: 2011 Veden laadun seuranta seurantaohjelman mukaisesti. Koekalastukset:

6 6 2 Iso-Valkeinen 1. Nimi ja sijainti Iso- Valkeinen Päiväranta Itäpuoli Länsipuoli N: N: E: E: ETRS-GK 27 Moottoritien kahtia jakama melko suuri lampi. Lammen osia yhdistää kapea silta-aukko. Länsipuoli hieman luonnonisempaa kuin itäpuoli. 3. Morfologinen Itä Länsi Pinta-ala: 13 ha 27 ha Keskisyvyys: 4,9 m 6 m Suurin syvyys: 12 m 13m Tilavuus: m 3, m 3 Keskivedenkorkeus:+89,1; +89,1 Tulevat: itä: 2 ojaa, 1 hulevesiviemäri länsi: oja Pieni Valkeisesta, 2 ojaa ja 2 hulevesiviemäriä, jätevedenpumppaamon ylivuotoputki. Purkavat: itä: oja Kallaveteen länsi: silta-aukko itäosaan 6. Veden laatu Molempien puolten on heikentynyt. Pohjanläheisissä vesikerroksissa on hapettomuutta ja korkeita ravinnepitoisuuksia. Sedimenttitutkimus 2009 kertoo sisäisen kuormituksen olevan käynnissä, riski lisääntymiseen suuri erityisesti länsiosassa. Lammen sähkönjohtavuus on noussut huolestuttavasti. Lammen rannat ovat suureksi osaksi rakentamattomia. Ulkopuolelta tullut kuormitus (tiet, asutus, ryhmäpuutarha) sekä rakentaminen ovat muuttaneet luonnona. Kalasto: Itäpuoli: hauki, särki, ahven, kiiski, kirjolohi ja siika Länsipuoli: hauki, ahven, särki, kiiski ja siika Lammen on merkittävä. Itäpuolella on suosittu uimaranta ja kaksi tulentekopaikkaa, minkä lisäksi sitä käytetään kalastusalueena. Maisemallinen merkitys on suuri osana moottoritien tiemaisemaa. Valuma-alueen pinta-ala: itä 218ha, länsi 173 ha Länsiosan valuma-alueella on virkistysaluetta, asuntoaluetta ja ryhmäpuutarha. Valuma-alueelle rakennetaan parhaillaan Pihlajalaakson asuinaluetta. Itäosan valuma-alue on suurimmaksi osaksi rakennettua asuin- ja liikealuetta. Lampi on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 10. Seuranta Vedenlaatua on seurattu säännöllisesti vuodesta 1985 lähtien kaksi kertaa vuodessa. Sedimenttitutkimukset: 2009, 2012 Koekalastus länsipuolella Toimenpiteet Lammen itäosaa on hapetettu vuodesta Itäosan hapetusta jatketaan. Länsiosan hapetus aloitetaan talvella Seuranta toteutetaan seurantaohjelman mukaisesti. Hulevesikuormitus pyritään minimoimaan. Selvitetään, mistä sähkönjohtavuuden kasvu aiheutuu.

7 7 3 Rahusenlampi 1. Nimi ja sijainti Rahusenlampi Rahusenkangas N: E: ETRS-GK 27 Moottoritien ja pientaloalueiden välissä sijaitseva pienehkö lampi. Lammen länsipäätä on täytetty moottoritien rakentamisen yhteydessä. Itä- ja etelärannalla on omakotitaloja, rantavyöhyke suurimmaksi osaksi luonnoninen. Lammen kalasto: särki ja ahven. 3. Morfologinen Pinta-ala: 2,8 ha Keskisyvyys: 3,4 m Suurin syvyys: 8 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus:+92,45 Maisema-arvoa moottoritien tiemaisemassa. Yleinen on vähäinen. Tulevat: 3 hulevesiviemäriä, Puijolta tuleva oja. Purkavat: oja Ritosenlampeen Lammen valuma-alue on suurimmaksi osaksi virkistysaluetta, myös liikennealueiden osuus on melko suuri. Lampeen johdetaan osa rakenteilla olevan Pihlajalaakson hulevesistä. Valuma-alueen pinta-ala: 48 ha Kohde on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 11. Toimenpiteet Pihlajalaakson suunnasta laskeville hulevesille on tehty kosteikko. 6. Vedenlaatu Lammen veden laatu on heikentynyt. Hapettomuutta on talvisin koko vesimassassa ja kesäisin alusvedessä. Voimakasta sisäistä kuormitusta ja korkeita fosfori- ja typpipitoisuuksia. Sedimentin huono. Alusvedessä korkea sähkönjohtavuus. 10. Seuranta Seurattu vuodesta 1986 lähtien säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Sedimenttitutkimukset: 2010 Koekalastukset: 2001 Lampeen kohdistuvan hulevesikuormituksen pienentäminen (ml. tiealueet). Vedenlaadun seuranta seurantaohjelman mukaisesti.

8 8 4 Ritosenlampi 1. Nimi ja sijainti Ritosenlampi Rahusenkangas N: E: ETRS-GK 27 Pieni ja matala asutuksen ympäröimä lampi. Lammen rannat ovat pääasiassa tonttimaata. Lammen kalastosta ei ole tietoja. 3. Morfologinen Pinta-ala: 1 ha Keskisyvyys: 1,8 m Suurin syvyys: 3 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus:+ Lammen yleinen maisema- ja on vähäinen. Tulevat: 3 hulevesiviemäriä, jätevedenpumppaamon ylivuotoputki. Rahusenlammen vedet valuvat Ritosenlampeen. Purkavat: oja Saarijärveen Tulvaherkkyys: Tulvii keväisin (purkuoja jäätyy). Valuma-alue on pääasiassa rakennettua pientaloaluetta. Valuma-alue: lähivaluma-alue 15 ha, kaukovaluma-alue 63 ha Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Kohde on kokonaisuudessa kaupungin omistuksessa. 11. Toimenpiteet 6. Vedenlaatu Lampi on talvella lähes hapeton ja fosforipitoisuudet ovat korkeita. Kesällä fosforia on vähemmän. Sähkönjohtavuus on melko korkea. Lammen sedimentin on melko hyvä. 10. Seuranta Seurattu talvisin vuodesta 1985 lähtien, kaksi kertaa vuodessa vuodesta 1998 alkaen. Sedimenttitutkimukset: 2010 Koekalastukset: Lammen hulevesikuormituksen minimointi. Vedenlaadun seuranta seurantaohjelman mukaisesti.

9 9 5 Saarijärvi 1. Nimi ja sijainti Saarijärvi Saarijärvi Pohjoisosa Eteläosa N: N: E: E: ETRS-GK 27, tarkenna näytepaikka Matalan kannaksen kahtia jakama rehevä lampi. 3. Morfologinen Pinta-ala: 5,4 ha Keskisyvyys: 1,5 m Suurin syvyys: 5,5 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: +83,2 Tulevat: kaksi hulevesiviemäriä, ojat Ritosenlammesta ja Pitkälammesta. Purkavat: oja Kettulanlahteen Lammen rannat ovat rautatietä lukuun ottamatta rakentamattomia. Itä/koillisrantaa on täytetty junaradan rakentamisen yhteydessä. Lammen kalasto: hauki, särki, ahven ja ruutana Maisemallista merkitystä rautatien ja lammen rannalla kulkevan ulkoiluväylän maisema-alueena. Merkitys yleisen virkistyskäytön kannalta vähäinen Saarijärvi Urh. Saarijärvi Vedenlaatu Lammen veden laatu on huono, talvella hapeton ja kesällä vähähappinen. Sisäinen kuormitus on ajoittain voimakasta. Lammen sähkönjohtavuus on kohonnut. Pohjoisosan sedimentti on huonompi kuin eteläosan. Valuma-alue koostuu pääasiassa virkistysalueesta. Lampeen laskee kolmen muun lammen vedet. Valuma-alue: lähivaluma-alue 27,4 ha, kaukovaluma-alue 117,2 ha Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Kohde on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 10. Seuranta Seurattu vuodesta 1984 alkaen. Sedimenttitutkimukset: 2010 Koekalastukset: 11. Toimenpiteet Lampeen tuleva hulevesikuorma tulee minimoida. Vedenlaadun seuranta seurantaohjelman mukaisesti.

10 10 6 Pitkälampi 1. Nimi ja sijainti Pitkälampi Saarijärvi N: E: ETR-GK 27 Mäkien välisessä painanteessa sijaitseva pienehkö, melko syvä lampi. Lammen länsipäätä on täytetty moottoritien rakentamisen yhteydessä, muutoin rannat ovat pääasiassa luonnoniset. Lammen kalasto: ahven, särki ja hauki 3. Morfologinen Pinta-ala: 2,6 ha Keskisyvyys: 3,9 m Suurin syvyys: 7,5m Tilavuus: 99300m 3 Keskivedenkorkeus: +91,3m Tulevat: 1 hulevesiviemäri Purkavat: oja Saarijärveen Lammen rannalla on kaksi uimapaikkaa ja ulkoiluväylä. Virkistyskäyttöarvoa lammella on Saarijärven ja Rahusenkankaan asukkaille. Maisemallinen arvo liittyy virkistyskäyttöön. Valuma-alueesta puolet on virkistysaluetta, minkä lisäksi lampeen joutuu hulevesiä moottoritieltä ja asuinalueelta. Valuma-alueen pinta-ala: 26,5ha Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Kohde on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 11. Toimenpiteet Lampea on hapetettu vuodesta 1988 lähtien. Hapettimen käytössä on ollut laiterikkojen aiheuttamia käyntikatkoksia. 6. Vedenlaatu Lammen vedenlaatu on parantunut. Pohjan läheisyydessä on kesäisin ollut hapettomuutta. Sisäinen kuormitus ei ole käynnistynyt. Sedimentti on kuitenkin kuormittunut, joten sisäinen kuormitus on mahdollinen. Sähkönjohtavuus on melko korkea. 10. Seuranta Seurattu 1984 vuodesta lähtien säännöllisesti. Sedimenttitutkimukset: 2001, 2011 Koekalastukset: 2001 Vedenlaadun seuranta seurantaohjelman mukaisesti. Hapetusta jatketaan, hapettimen mitoitus selvitetään. Tiealueilta tulevaa kuormitusta pyritään vähentämään.

11 11 7 Maljalampi 1. Nimi ja sijainti Maljalampi Linnanpelto N: E: ETRS-GK 27 Moottoritien vieressä sijaitseva pieni ja matala lampi. Lammen länsi- ja etelärantaa on täytetty moottoritien rakentamisen yhteydessä. Lammen eteläranta on alkanut soistua. Lammen kalasto: ruutana 3. Morfologinen Pinta-ala: 4,2 ha Keskisyvyys: 1,7 m Suurin syvyys: 4 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: +97,4 Tulevat: 4 hulevesiviemäriä Purkavat: putki Maljapuroon Maljalammella on merkitystä moottoritien ja rantoja kiertävän ulkoiluväylän maisemaalueena. Lammen on vähäinen. Valuma-alue koostuu suurelta osin liikenne- ja asuinalueista. Valuma-alueella on myös Flodbergin hautausmaa. Valuma-alueen pinta-ala: 39,1 ha 11. Toimenpiteet 6. Vedenlaatu Lammen vedenlaatu on heikentynyt selvästi. Lampi on talvella lähes täysin hapeton, kesällä alusvesi on hapetonta. Lammessa on korkeita fosforipitoisuuksia ja sisäistä kuormitusta. Lammen sähkönjohtavuus on kohonnut. Kohde on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 10. Seuranta Vedenlaatua seurattu vuodesta 1984 lähtien kaksi kertaa vuodessa. Sedimenttitutkimukset: Koekalastukset: 2011 Lampeen tuleva hulevesikuormitus tulee jatkossa minimoida. Vedenlaatua seurataan seurantaohjelman mukaisesti.

12 12 8 Sammakkolampi 1. Nimi ja sijainti Sammakkolampi Puijonlaakso N: E: ETRS-GK 27 Puistoalueiden ympäröimä suurehko lampi. Lammen rannat ovat lähes kokonaan rakennettuja. Lammen kalasto: ahven, särki ja hauki 3. Morfologinen Pinta-ala: 4,4 ha Keskisyvyys: 3 m Suurin syvyys: 9 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: +135,4 Tulevat: oja Pienestä Sammakkolammesta, viisi hulevesiviemäriä Purkavat: Mallitalonpuro Mustinlampeen Lampeen purkautuu jonkin verran pohjavesiä. Lammella on huomattavaa maisema- ja a. Rannalla on uimaranta ja ulkoilureittejä. Sammakkolammella on suuri merkitys myös kaupunkikuvassa. Lammen valuma-alue koostuu pääasiassa rakennetuista asuin-, palvelu- ja liikennealueista. Valuma-alue: 37,2 ha Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Kohde on kokonaisuudessa kaupungin omistuksessa. 11. Toimenpiteet Hapetettu vuodesta 1987 lähtien. Tehokalastuksia (paunetilla) vuosina 1991,1996 ja Lammen kemikalointi 2000 ja Alusveden juoksutus vuodesta 1977 lähtien. Hapettimessa on useina talvina ollut toimintakatkoksia. 6. Vedenlaatu Lammen veden laatu on parantunut. Hapettimen talviset käyttökatkot ovat aiheuttaneet happinteen heikkenemistä, sisäinen kuormitus ei kuitenkaan ole käynnistynyt. Vuonna 2006 tehdyn kemikaloinnin vaikutukset näkyvät edelleen. Sedimentin on parantunut, edelleen viitteitä sisäisestä kuormituksesta. 10. Seuranta Seurattu 1970-luvulta lähtien. Sedimenttitutkimukset: 1987, 2003, 2007, 2011 Koekalastukset: 2001, 2006 ja 2008 Lammen hulevesikuormitus tulee minimoida. Seuranta seurantaohjelman mukaisesti. Lammen hapetusta jatketaan kuten tähänkin asti (hapettimen vaihto/kunnostus). Kemikalointi tarvittaessa.

13 13 9 Mustinlampi 1. Nimi ja sijainti Mustinlampi Niirala N E: ETRS-GK 27 Kaupunkimaisen alueen ympäröimä pieni suppalampi. Lammen eteläranta on rakennettu ja osittain täytetty. Lammen kalasto: särki 3. Morfologinen Pinta-ala: 1,6 ha Keskisyvyys: 2,9 Suurin syvyys: 5,5 Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: +100,4 Tulevat: 3 sadevesiviemäriä. Pohjoisosaan kootaan Sammakkolammen, tiealueiden ja urheilupuiston kuivatusvedet. Purkavat: putki /avo- oja Pieneen Mustinlampeen Tulvaherkkyys: Riskikohde 6. Vedenlaatu Vedenlaatu on heikentynyt selvästi. Talvella vesimassa on lähes täysin hapeton ja kesällä alusvesi on hapeton. Lammessa on sisäistä kuormitusta ja korkeita fosforipitoisuuksia. Lammen sähkönjohtavuus on melko korkea. Lammella on maisemallista arvoa ulkoiluväylien ja asuinalueen lähimaisemana. Itse lammella ei ole virkistyskäytön kannalta merkitystä. Lammen lähivaluma-alue koostuu pääasiassa rakennetuista alueista. Mustinlampeen johdetaan myös Sammakkolammesta purkautuvat vedet. Valuma-alue: lähivaluma-alue 58 ha, kaukovaluma-alue 95,2 ha. Uimahallin ympäristön ja Kuntolaakson rakentamishankkeet aiheuttavat muutoksia maankäyttöön. Kohde on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 10. Seuranta Seurattu vuodesta 1985 lähtien kaksi kertaa vuodessa. Sedimenttitutkimukset: 2012 Koekalastukset: Ei suoritettu 11. Toimenpiteet Selvitetty kosteikon rakentamismahdollisuudet radan ja lammen väliin, mutta kosteikolle ei ole löydetty riittävästi a. Lammen seuranta toteutetaan seurantaohjelman mukaisesti. Lampeen kohdistuva hulevesikuormitus pyritään minimoimaan.

14 14 10 Valkeinen 1. Nimi ja sijainti Valkeinen Keskusta N: E: ETRA -GK27 Syvä lampi rakennetun alueen keskellä. Erittäin pitkä viipymä. Valkeisen ympäristö ei ole luonnoninen. Suurimpia muutoksia on tehty vuonna 2002 puistoalueen saneerauksen yhteydessä. Lammen kalasto: kirjolohi, siika, sampi, suutari, hauki. särki, ahven, ruutana ja salakka. 3. Morfologinen Pinta-ala: 9,8 ha Keskisyvyys: 5,5 m Suurin syvyys: 9,5 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: +99,1 m Tulevat: 5 hulevesiviemäriä Purkavat: hulevesiputki Kuopionlahteen. Lammessa on useita lähteitä. 7 v 6. Vedenlaatu Lammen vedenlaatu on pysynyt melko hyvänä. Pohjan lähellä on ajoittain ollut hapettomuutta, mikä on aiheuttanut sisäistä kuormitusta. Viime vuosien kesäiset ravinne- ja klorofylli-pitoisuudet ovat karujen-lievästi rehevien vesien luokkaa. Sedimentissä on tapahtunut pientä paranemista, sisäisen kuormituksen riski on kuitenkin edelleen olemassa. Valkeisella on erittäin suuri maisema- ja. Lammen rannalla on uimaranta ja suosittu virkistysalue. Valkeisella on suuri merkitys myös alueen maisemakuvassa. Valuma-alue koostuu kaupunkimaisesti rakennetuista asuin-, palvelu- ja liikennealueista Valuma-alueen pinta-ala: 57 ha Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Kohde on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 10. Seuranta Seurattu 1970-luvulta lähtien. Säännöllinen seuranta vuodesta 1985 alkaen kaksi kertaa vuodessa. Sedimenttitutkimukset: 2007, 2011 Koekalastukset: Toimenpiteet Lampea on hapetettu vuodesta 1981 lähtien. Hapettimen toiminnassa on ollut katkoksia. Vesikasvillisuutta on poistettu 2000-luvun puolivälistä lähtien vuosittain. Lampea on ruopattu vuonna Hapetusta jatketaan. Seurantaa jatketaan seurantaohjelman mukaan.

15 15 11 Kolmisoppi 1. Nimi ja sijainti Kolmisoppi 3. Morfologinen N: E: ETRS-GK 27, tarkenna näytepaikka Suuri ja syvä lampi, jonka lähiympäristö koostuu luonnonisesta metsästä ja ryhmäpuutarhasta sekä kaakkoispuolen rakennetuista liiketonteista. Pinta-ala: 28,3ha Keskisyvyys: 6 m Suurin syvyys: 22 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: 92,4+ Tulevat: Oja Vuorilammesta, 2 ojaa lähivaluma-alueelta. Purkavat: Oja Neulalampeen Kolmisoppi kuuluu kokonaisuudessaan Natura verkostoon (vesilaki). Lammen koillisranta on luonnonsuojelualuetta, jossa kasvaa mm. harvinaisia vesisammalia. Lammen kalastoon kuuluvat: särki, pasuri, ahven, hauki, kiiski ja siika Komisopella on merkitystä tiemaisemassa. Lampi kuuluu lisäksi olennaisena osana Kolmisoppi-Neulamäki virkistysalueeseen. Lammen valuma-alue koostuu pääasiassa metsästä ja siirtolapuutarha-alueesta, minkä lisäksi siihen johdetaan vesiä itäpuolella olevilta liike- ja teollisuusalueilta. Valuma-alueen pinta-ala: lähivaluma-alue 220 ha, kaukovaluma-alue 270 ha Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Lampi on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 100 Uimar. Ryhmäpuutarha Kolmisoppi 92.0 Kolmisoppi Vedenlaatu Vedenlaadussa on merkkejä heikkenemisestä. Alusvedessä on hapettomuutta sekä kesällä että talvella. Sisäinen kuormitus on ajoittain käynnissä. Vuonna 2010 tehdyn sedimenttiselvityksen perusteella lammella on suuri sisäisen kuormituksen riski. Lammen sähkönjohtavuus on noussut tasaisesti. 10. Seuranta Seurattu talvisin vuodesta1986 alkaen, säännöllinen kesäseuranta aloitettu luvun alussa. Sedimenttitutkimukset: 2010 Koekalastukset: 2001 ja Toimenpiteet Suuri osa market-alueen vesistä on ohjattu Kolmisopen ohi. Eteläpäässä on tehty vähäisiä ruoppauksia talvella Lampeen kohdistuvaa hulevesikuormitusta pyritään vähentämään. Ryhmäpuutarhaalueen kuormitus tulee kartoittaa ja selvittää kuormituksen vähentämismahdollisuudet. Seuranta seurantaohjelman mukaisesti

16 16 12 Neulalampi 1. Nimi ja sijainti Neulalampi Kolmisoppi N: E: ETRS-GK 27 Pitkä ja matala lampi, joka sijaitsee rehevällä lehtoalueella. Lammen länsiranta on lähes kokonaisuudessaan Natura-ohjelmaan kuuluvaa lehtoa. Lammesta on löydetty 63 putkilokasvilajia, joukossa muutama Kuopion alueella harvinainen laji. Vesiruttokasvustot voimakkaita. Lammen kasvillisuutta on poistettu ja lammen pohjoisrantaa on rakennettu. Lammen kalasto: särki, ahven, hauki, ruutana ja pasuri 3. Morfologinen Pinta-ala: 10,7 ha Keskisyvyys: 1,4 m Suurin syvyys: 3,5 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: +91,6m Lammen maisema- ja t ovat vähäiset. Lammella on merkitystä pääasiassa ranta-asukkaille. Tulevat: Kolmisopen purkuoja, 3 hulevesiviemäriä. Pohjoisrannalla on jätevesipumppaamon ylivuotoputki. Purkavat: oja Leväsen lampeen 6. Vedenlaatu Vesimassa on talvella lähes hapetonta, mutta sisäinen kuormitus ei ole käynnistynyt. Lammen sähkönjohtavuus on kohonnut huomattavasti. Lammen länsipuolella on pääasiassa metsää. Valuma-alueella on myös asuin- ja liikealueita. Valuma-alueen pinta-ala: 409ha Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Kohde ei ole kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 10. Seuranta Seurattu vuodesta 1982 lähtien. Säännöllisesti 2 kertaa vuodessa vuodesta 1985 lähtien. Sedimenttitutkimukset: Koekalastukset: 2001, Toimenpiteet Kolmisopen ja Neulalammen välille on rakennettu kosteikko. Toinen kosteikko on itäpuolen liikealueelta tulevassa purku-uomassa. Lammen aliveden korkeutta on nostettu luvun alussa. Vesikasvillisuutta on poistettu niittämällä vuosina 2011 ja Vesikasvillisuuden poistoa jatketaan yhteistyössä asukkaiden kanssa. Lampeen joutuva hulevesikuormitus minimoidaan. Seuranta seurantaohjelman mukaisesti.

17 17 13 Kivilampi 1. Nimi ja sijainti Kivilampi Jynkkä N: E: ETRS-GK 27 Leirintäalueen yhteydessä sijaitseva, kalastuskäytössä oleva lampi. Lammen rannat ovat lähes luonnonisia, Lammen pohjoisrannalla on pieni uimaranta ja latureitti sivuaa rantaa. Lammen kalasto: kirjolohi, kiiski, särki, pasuri, lahna, ahven ja hauki 3. Morfologinen Pinta-ala: 7,9 ha Keskisyvyys: 2,6 m Suurin syvyys: 8,5 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: 81,5+ Tulevat: Myllypuro Leväsenlammelta, 4 sadevesiviemäriä Purkavat: kaksihaarainen salmi Rauhalahteen Yleisen käytön kannalta virkistyskäyttöarvo pieni, mutta leirintäalueen kannalta merkittävä. Valuma-alueen pinta-ala: 694 ha Lampi on viimeinen viiden lammen ketjussa. Lähivaluma-alueesta puolet viher- ja virkistysalueita. Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Lampi on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 11. Toimenpiteet Lammen ilmastus on aloitettu vuonna Lammen valuma-alueelle on rakennettu kaksi pientä kosteikkoa. Vähäisiä ruoppauksia on tehty vuosina Vedenlaatu Lammen happinne on viime vuosina parantunut ja ravinnepitoisuudet ovat alentuneet. Vuonna 2010 tehdyn sedimenttitutkimuksen mukaan lammen pohja on lähes luonnoninen. 10. Seuranta Seurattu kaksi kertaa vuodessa vuodesta 1986 lähtien. Sedimenttitutkimukset: 2010 Koekalastukset: 2001 ja 2007 Lammen ilmastusta jatketaan. Seuranta toteutetaan seurantaohjelman mukaisesti. Hulevesikuormitus minimoidaan.

18 18 14 Kuikkalampi 1. Nimi ja sijainti Kuikkalampi Lehtoniemi N: E: ETRS-GK 27 Pieni ja matala metsän ympäröimä lampi. Lampi on laskettu tyhjäksi 1960-luvulla. Lammen rannat ovat tuolloin ainakin osittain valuneet lampeen. Rannoilla turvelauttoja. Lammen kalasto: ei tietoja 3. Morfologinen Pinta-ala: 1,1 ha Keskisyvyys: 2.4 Suurin syvyys: 5,5 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: +101,7 m Tulevat: Purkavat: oja Kallaveteen Tällä hetkellä lammen maisema- ja on vähäinen. Lammen lähistölle rakennetaan lähiaikoina paljon asutusta ja lammen virkistyskäyttöarvo voi lisääntyä nykyisestä. ja maankäyttö Lammen valuma-alue koostuu pääasiassa luonnonisesta metsästä. Valuma-alueen pinta-ala: 9,3ha Valuma-alueen läheisyydessä on asemakaavoitus käynnissä (2013). Lampi ei ole kaupungin omistuksessa. 11. Toimenpiteet 6. Vedenlaatu Lammen veden laatu on huono. Alusvesi on hapetonta sekä kesällä että talvella. Sisäisen kuormituksen käynnistymisestä on merkkejä. Kesällä 2012 lammen klorofylli-pitoisuus (levämäärä) oli erittäin korkea. 10. Seuranta Seurattu vuodesta 2009 Sedimenttitutkimukset: 2012 Koekalastukset: Lammen hulevesikuormitus tulee minimoida. Seuranta seurantaohjelman mukaisesti.

19 19 15 Leväsenlampi 1. Nimi ja sijainti Leväsenlampi Levänen 3. Morfologinen : Pohjoinen Etelä N: N: E: E: ETRS GK 27 Lampi muodostuu kahdesta syvänteestä, jotka matalampi kannas erottaa toisistaan. Pinta-ala: 24,8 ha Keskisyvyys: 2,3m Suurin syvyys: 8m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: +90,8 Tulevat: Lammen pohjoisosaan laskee kolmen lammen lampiketjun vedet. Jäteveden pumppaamon ylivuotoputki etelärannalla. Purkavat: Myllypuroa pitkin Kivilampeen 6. Vedenlaatu Lammen vedenlaatu on parantunut 2000-luvulla eikä sisäisen kuormituksen aiheuttamia fosforipiikkejä enää esiinny. Pohjan läheisissä vesikerroksissa on viime vuosina ollut hapettomuutta hapettimen toimintakatkosten vuoksi. Sisäinen kuormitus ei kuitenkaan ole käynnistynyt. Lammen rannoilla on ulkoiluväyliä, muutoin ne ovat lähes luonnonisia. Kasvillisuuskartoituksessa lammelta löydettiin 78 putkilokasvia, joukossa Kuopion alueella harvinaisia lajeja. Lammen kalasto: sorva, ahven, särki, hauki, suutari, ruutana ja siika (istutettu). Lammen maisemallinen arvo ulkoiluväylien lähimaisemassa on melko suuri. Virkistyskäyttöarvo liittyy lähinnä lampea kiertäviin ulkoiluväyliin. Lammen valuma-alueesta noin kolmannes on erilaisia virkistysalueita, alueella on myös runsaasti liikenne- ja asuinalueita sekä liikekiinteistöjä. Valuma-alueen pinta-ala: lähivaluma-alue 110 ha, kaukovaluma-alue 519 ha Kohde on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 10. Seuranta Vedenlaatua seurattu 1960-luvulta lähtien. Säännöllinen seuranta kaksi kertaa vuodessa vuodesta 1985 lähtien. Sedimenttitutkimukset: 1998 ja 2012 Koekalastukset: 2001 ja Toimenpiteet Pohjoissyvännettä hapetettu 1980-luvulta lähtien. Tehokalastus vuonna Pohjoissyvänteen hapetusta jatketaan. Vedenlaadun seuranta toteutetaan seurantaohjelman mukaisesti. Lampeen tuleva hulevesikuormitus tulee jatkossa minimoida.

20 20 16 Pikku-Petonen 1. Nimi ja sijainti Pikku-Petonen Petonen N: E: ETRS-GK 27 Petosenlammen ja Kallaveden väliin jäävä pieni lampi. Lammen rannat ovat luonnoniset. Lammen kalasto: särki, ahven ja hauki 3. Morfologinen Pinta-ala: 2,1 ha Keskisyvyys: 3 m Suurin syvyys: 6 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: +87,3 Lammen maisema- ja on vähäinen. Pohjoisrannalla kulkee ulkoiluväylä. Tulevat: oja Petosenlammesta Purkavat: oja Kallaveteen 6. Vedenlaatu Lammen vedenlaatu on melko huono. Vesi on talvella lähes hapetonta ja sisäinen kuormitus nostaa ravinnepitoisuuksia. Talviaikainen sähkönjohtavuus on hieman kohonnut. Valuma-alue on hyvin pieni ja lampi saa vetensä lähes yksinomaan Petosenlammesta. Valuma-alueen pinta-ala: Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Kohde ei ole kaupungin omistuksessa. 10. Seuranta Seurattu epäsäännöllisesti vuodesta 1986 lähtien. Kesäseurantaa vuodesta 2010 lähtien. Sedimenttitutkimukset: Koekalastukset: Toimenpiteet Vedenlaadun seuranta seurantaohjelman mukaisesti.

21 21 17 Petosenlampi 2. Nimi ja sijainti Petosenlampi Petonen N: E: ETRS GK 27 Luontaisesti rehevä suurehko lampi. Petonen kuuluu Natura-ohjelmaan vesilain nojalla suojeltavana kohteena. Aiemmin arvokkaaksi luokiteltu kasvilajisto on taantunut. Uhanalaisia kasveja ei kartoituksessa löydetty. Lammen itärantaa on ruopattu. Lammen rannat ovat muuten pääasiassa luonnonisia. Lammen kalasto: särki, hauki, ahven, ruutana ja kiiski. 3. Morfologinen Pinta-ala: 20,1 ha Keskisyvyys: 4,9 m Suurin syvyys: 13 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: +87,5 Tulevat: kaksi ojaa joihin kerätään lähialueen hulevesiä. Kahden jätevedenpumppaamon ylivuodot johdetaan lampeen. Lammella on huomattavaa maisema- ja a. Lammen rannalla kulkee puistokäytäviä. Purkavat: oja Pikku-Petoseen Valuma-alueesta noin puolet on virkistys- ja metsäalueita ja puolet erilaisia rakennettuja alueita. Valuma-alueen pinta-ala: 186 ha Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Kohde ei ole kaupungin omistuksessa. 11. Toimenpiteet Lampea on hapetettu vuodesta 2000 lähtien. Tehokalastusta lammella on tehty vuosina 1999, 2000, 2004, 2006 ja Vedenlaatu Lammen vedenlaatu on parantunut. Happinne on hyvä. Ravinteiden heilahtelut ovat vähentyneet ja fosforipitoisuudet madaltuneet. Lammen sähkönjohtavuus on noussut huomattavasti. Sedimentin huono, sisäisen kuormituksen riski suuri. 10. Seuranta Seurattu vuodesta 1986 alkaen kaksi kertaa vuodessa. Sedimenttitutkimukset: 2005, 2010 Koekalastukset: 2001, 2006, 2008 ja 2010 Hapetusta jatketaan. Vedenlaadun seuranta toteutetaan seurantaohjelman mukaisesti. Kalakantaa säädellään tarvittaessa tehokalastuksilla. Koekalastus 2016.

22 22 18 Valkealampi 1. Nimi ja sijainti Valkealampi Pitkälahti Pohjoisosa Eteläosa N: N: E: E: ETRS-GK 27 Karttulantien kahtia jakama suurehko, kirkasvetinen lampi. Lampea on täytetty Karttulantien rakentamisen yhteydessä. Tietä lukuun ottamatta lammen rannat ovat luonnonisia. Lampi sijaitsee lehtoalueen keskellä. Vesialue kuuluu Natura-ohjelmaan vesilain nojalla suojeltavana. Pohjoisosan koillisrannalla on Natura-ohjelmaan kuuluva suojelualue. Eteläosan rannat ovat lähes kokonaisuudessaan suojelualuetta. Lammen kalasto: hauki, ahven, särki ja rapu 3. Morfologinen pohjoisosa eteläosa Pinta-ala: 13,5 ha 5,2 ha Keskisyvyys: 5,5 m 5,4 m Suurin syvyys: 16 m 13 m Tilavuus: m m 3 Keskivedenkorkeus:+83,1 Lammella on huomattavaa maisemallista arvoa Karttulantien maisema-alueella. Lammen on vähäinen. Tulevat: Lammen kumpaankin osaan laskee yksi hulevesiviemäri. Purkavat: Pohjoisosasta putkea ja avoojaa pitkin Pitkälahteen. Tulvaherkkyys: Pohjoisosa on tulvinut laskuojassa olleen ongelman vuoksi (korjattu 2012). 10. Valuma-alue Valuma-alue koostuu pääasiassa metsästä. Valuma-alueella on myös asutusta sekä teollisuus- ja liikennealueita. Valuma-alueen pinta-ala: 90 ha Lammen koillispuolelle rakennetaan Pienen Neulamäen yritysaluetta. Lampi ei ole kaupungin omistuksessa 11. Toimenpiteet 6. Vedenlaatu Lammen vedenlaatu on melko hyvä. Pohjan lähellä ollut hapettomuutta ja ajoittaisia fosforipiikkejä. Kesäisten fosfori- ja klorofylli-pitoisuuksien perusteella lampi on luokiteltavissa karuksi. Sedimentin yläosa on selvästi kuormittunut erityisesti etäosassa. 11. Seuranta Seurattu talvisin 1980-luvun puolivälistä lähtien. Kesäseuranta aloitettu Sedimenttitutkimukset: 2011 Kasvillisuusselvitys: 2011 Koekalastukset: Lampeen kohdistuvan hulevesikuormituksen minimointi. Seuranta seurantaohjelman mukaisesti. Tavoitteena on lammen hyvän n säilyttäminen.

23 23 19 Kuvelampi 1. Nimi ja sijainti Kuvelampi Pitkälahti Pohjoisosa Eteläosa N: N: E: E: ETRS-GK Morfologinen Vanhan 5-tien kahtia jakama lampi, jota on täytetty useita kertoja Pitkälahden tiealueiden rakentamisen yhteydessä. Pohjoisosa Eteläosa Pinta-ala: 4,3 ha 7,2 ha Keskisyvyys: 2,7 m 1,8 m Suurin syvyys: 6 m 4,5 m Tilavuus: m m 3 Keskivedenkorkeus:+86,5 m +86,6 m Tulevat: Pohjoinen: 1 oja Eteläinen: pohjoisosan vedet, 1 oja, 3 hulevesiviemäriä Purkavat: Pohjoinen: oja eteläiseen lampeen Eteläinen: putki Pitkälahteen Tulvaherkkyys: Pohjoisosa on tulvinut viime vuosina Karttulantien padotuksen vuoksi. 6. Veden laatu Pohjoisosassa on ollut alusveden huonohappisuutta sekä kesällä että talvella. Sisäinen kuormitus on viime vuosina ollut vähäistä. Eteläosa on viime vuosina ollut talvella lähes hapeton ja sisäinen kuormitus on ollut voimakasta. Kesällä nne on ollut hieman parempi. Pohjoisosan sähkönjohtavuus on kohonnut. Erityisesti lammen pohjoisosaa on täytetty useasti. Molempien puolten rannoilla on runsaasti tiealueita. Eteläosassa on myös asutusta. Lammen kalasto: - itäosa; särki, hauki, ahven ja ruutana - länsiosa: särki, ahven ja hauki Lammen pohjoisosalla on maisemallista arvoa tiemaiseman osana. Virkistysarvo sekä eteläisellä että pohjoisella osalla on vähäinen. Valuma-alueilla on runsaasti tie- ja katualueita, eteläpuolella myös asutusta. Pohjoisosan valuma-alueeseen kuuluu suuri osa Pienen Neulamäen teollisuusalueesta. Valuma-alueen pinta-ala: - pohjoisosa: 260 ha - eteläosa: lähivaluma-alue 48 ha, kaukovaluma-alue 308 ha Maankäytön muutokset tapahtuvat Pienen Neulamäen alueella. Kaupunki omistaa suurimman osan lammesta. 10. Seuranta Veden laatua seurattu vuodesta 1986 lähtien. Sedimenttitutkimukset: 2012 Koekalastukset: 2001 ja Kartta B Kuvelampi 11. Toimenpiteet Pienen Neulamäen alueelle on rakennettu hulevesikosteikko Koulu Lampeen kohdistuvaa hulevesikuormitusta tulee pyrkiä pienentämään. Seurantaa jatketaan seurantaohjelman mukaisesta. Kunnostustoimia ei toteuteta tällä ohjelmakaudella.

Kuopion kaupunki, kaupunkiympäristön palvelualue. Lampi- ja lahtikortit. Pienvesien kunnostustyöryhmä

Kuopion kaupunki, kaupunkiympäristön palvelualue. Lampi- ja lahtikortit. Pienvesien kunnostustyöryhmä Kuopion kaupunki, kaupunkiympäristön palvelualue Lampi- ja lahtikortit Pienvesien kunnostustyöryhmä Sisällys Lampien sijainti (kartta 1)...5 Keskeisen kaupunkialueen lammet (kartta 2)...6 1. Lammet 1.

Lisätiedot

Kuopion pienvesien hoito- ja kunnostusohjelma

Kuopion pienvesien hoito- ja kunnostusohjelma Kuopion pienvesien hoito- ja kunnostusohjelma Kuopion kaupunki Tavoite- ja kehittämissuunnitelmat TA 27:4 ISSN 78-32 Kuopion pienvesien hoito- ja kunnostusohjelma Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kuormituslähteet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Lapinlahden Savonjärvi

Lapinlahden Savonjärvi Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011

Lisätiedot

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

kaavoittamaton alue ajo + 108,0 20 KTY-10 e =0.5 hule-ohje as-1=1 1ap/60Km2 1ap/100Tm2 h-1=22 etä-1=2 rto PIENEN NEULAMÄENTIE ap ,5

kaavoittamaton alue ajo + 108,0 20 KTY-10 e =0.5 hule-ohje as-1=1 1ap/60Km2 1ap/100Tm2 h-1=22 etä-1=2 rto PIENEN NEULAMÄENTIE ap ,5 8 9 7 90 90 y 90 Matkuksentie 9 7 0 0 0 0 0 0 00 j jup- + 7. VL 8 luo- 8 8 7 7 +.0 0 0 +.0 9 TK- pp 9 9-990- 8 +.0 7 etä-= NEULALAMPI RATAPUISTO 7000 VL PIONEERI- PUISTO 8 e=0. hule-ohje as-= ap/0km ap/00tm

Lisätiedot

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Aili Jussila Panumajärvi ry 5.4.2016 Kuvat Toivo Miettinen ja Aili Jussila Panumajärvi Pudasjärven neljänneksi suurin järvi Pinta-ala 527 ha Keskisyvyys

Lisätiedot

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN 30.1.2017 TARKASTELUN TAUSTA, TAVOITE JA MENETELMÄ Pirkanmaan

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet

Lisätiedot

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA Vesihuolto 2015 2040 seminaari Tampere 22.10.2015 Teija Hakalahti Sirén Erityisasiantuntija, FT Vapo Oy Clean Waters teija.hakalahti siren@vapo.fi Vankka kokemus hajautetun

Lisätiedot

Tuorla Matti Eskonen

Tuorla Matti Eskonen * Valkjärvi on pieni 33 ha järvi Salossa entisten Kiskon ja Perttelin kuntien rajalla. Järvi on erittäin rehevä ja maataloudesta tulee suurimmat ravinnekuormitukset nykyisin Vehasen sahan lopetettua puun

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila 1 Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy / UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3

Lisätiedot

Kokkolan kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 187.

Kokkolan kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 187. 5.14 Kokkola Kokkolan kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 187. Kuva 187. Kokkolan kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet ja arvokkaat

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079 Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011 Työnro 416079 MAAPERÄ- JA HULEVESISELVITYS KORTEKUMPU, KANGASALA SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT...3 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät...

Lisätiedot

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6. 1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30

VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30 VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30 Kyläilta 9.12.2009 Suunnittelutyön tarkoitus Suunnittelutilanne Tehdyt maastotyöt Järvien nykytila Laaditut

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: HONKALAHTI

UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: HONKALAHTI 1/8 UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: HONKALAHTI YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Jokikatu 8, faksi (013) 267 4474 Sivu 2/8 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 3 2 Uimavesiprofiilin sisältö... 4 2.1 Maantieteellinen sijainti...

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: REIJOLA

UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: REIJOLA 1/10 UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: REIJOLA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Jokikatu 8, faksi (013) 267 4474 Sivu 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 3 2 Uimavesiprofiilin sisältö... 4 2.1 Maantieteellinen sijainti...

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 6 25.02.2016. 6 Asianro 1347/08.01.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 6 25.02.2016. 6 Asianro 1347/08.01. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 6 Asianro 1347/08.01.00/2016 Kuopion ja Siilinjärven kannusteurakkasopimusten kesäliikenteet 2016 Kaupunkiliikenne Kohde 1 Joukkoliikennepäällikkö Jani Reinikainen

Lisätiedot

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Pelkosenniemi, Pyhätunturi Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Kohteen tarkastus Pirjo Rautiainen Metsähallitus Lapin Luontopalvelut PL 8016 96101 Rovaniemi pirj o.rautiainen@metsa.fi 040 5081673 JOHDANTO Pyhä-Luoston

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 15. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 15. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 15 Espoon vesistötutkimus vuonna 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Vähä-Kiljava voimassa oleva kaava: Kytäjän osa-yleiskaava 1995

Vähä-Kiljava voimassa oleva kaava: Kytäjän osa-yleiskaava 1995 Vähä-Kiljava voimassa oleva kaava: Kytäjän osa-yleiskaava 1995 Kytäjän osa-yleiskaavan kaavamerkinnät Vähä-Kiljavan alueella RA LOMA-ASUNTOALUE Alueelle saa sijoittaa yksikerroksisia lomaasuntorakennuksia

Lisätiedot

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Iisalmen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma

Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma Puruvesi-seminaari 20.7.2013 Suunnittelupäällikkö, Ins. (AMK) Tomi Puustinen 19.7.2013 Page 1 Insert Firstname Lastname

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

LIITE. Vanha Klaukan alueelle muodostuu alueen asemakaavoituksen myötä uusi asuinalue, johon sijoittuu pääosin AKR ja AO alueita.

LIITE. Vanha Klaukan alueelle muodostuu alueen asemakaavoituksen myötä uusi asuinalue, johon sijoittuu pääosin AKR ja AO alueita. 1. JOHDANTO Vanha Klaukan alueelle muodostuu alueen asemakaavoituksen myötä uusi asuinalue, johon sijoittuu pääosin AKR ja AO alueita. AKR- alueiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on n. 60 000 m2 ja AO

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

KUOPION VÄESTÖENNUSTE VUOTEEN Koko kaupungin väestöennuste vuoteen Alueittainen väestöennuste vuoteen 2025

KUOPION VÄESTÖENNUSTE VUOTEEN Koko kaupungin väestöennuste vuoteen Alueittainen väestöennuste vuoteen 2025 140 000 130 000 120 000 Juankosken kuntaliitos 110 000 Maaningan kuntaliitos 100 000 Nilsiän kuntaliitos 90 000 80 000 Karttulan kuntaliitos Vehmersalmen kuntaliitos Toteutuma Ennuste 2001 2005 2010 2015

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 18.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 18.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b 5 EHDOTUS KAUPUNGINHALLITUKSELLE KAHDEN UUDEN SIIRTOLAPUUTARHA-ALUEEN PERUSTAMISESTA Kslk 2008-1354 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee ehdottaa kaupunginhallitukselle,

Lisätiedot

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola ) Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Porvoo, Zonation-aluetunnus 54

Porvoo, Zonation-aluetunnus 54 Porvoo, Zonation-aluetunnus 54 PORVOO (54) Alue sijaitsee Porvoon kaakkoisosissa Piirlahden (Pirlax) ja Åbyn kylien seudulla Pirlaxfjärdenin ja Pirlaxvikenin rannoilla. Alueella on monipuolisesti erilaisia

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

MAPSTO Maankäytön ja palvelujen toteutus- ja suunnitteluohjelma. Tiivistelmä / Sivistyspalvelut

MAPSTO Maankäytön ja palvelujen toteutus- ja suunnitteluohjelma. Tiivistelmä / Sivistyspalvelut MAPSTO 2014-2018 Maankäytön ja palvelujen toteutus- ja suunnitteluohjelma Tiivistelmä / Sivistyspalvelut Koulutuslautakunta 1.10.2013 Vapaa-aikalautakunta 8.10.2013 Matti Hursti 24.9.2013 Tiivistelmä Tiivistelmään

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS

HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS V I R E I L L E T U L O V A I H E E N Y L E I S Ö T I L A I S U U S C A R E L I C U M I N A U D I T O R I O, T O R I K. 2 1 C, M A A N A N T A I N A

Lisätiedot

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä 16.4.2013 16.4.2013 Esityksen sisältö Milloin on tehtävä ilmoitus ojituksesta Mitä ilmoituksen tulee sisältää Vesilain mukaan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 733/ /2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 733/ /2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) 26 Asianro 733/10.03.01.00/2015 Katusuunnitelmien hyväksyminen nähtävilläoloa varten Hiltulanlahdenkatu, Oravanmarja ja Vitostien kiertoliittymä Suunnittelujohtaja

Lisätiedot

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Luonnos 14.8.2013 Viite 1510006406 VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA, VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden uusien rakennuspaikkojen tarkastus 2005 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

Joroisten vesienhoito

Joroisten vesienhoito Joroisten vesienhoito VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Joroisten toimintaryhmän kokous 4/2013, Joroisten kunnanvirasto 4.12.2013 alkaen klo 9.15 Vesienhoidon suunnittelu Lokakuun alussa julkistettu

Lisätiedot

Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus

Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus Seminaari hulevesien hallinnasta Vantaanjoen valuma-alueella 25.11.2014 Sinikka Rantalainen Vantaan ympäristökeskus Virtavesiympäristöjen

Lisätiedot

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila 1 Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007-2008 Timo Jussila Kustantaja: Saarijärven kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...3 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...3

Lisätiedot

Kosteikkojen toiminta Kemiallinen saostuskokeilu (Hulevesien käsittely Kuopion Saaristokaupungissa osaprojektit) Suunnittelu/Petri Juntunen 1

Kosteikkojen toiminta Kemiallinen saostuskokeilu (Hulevesien käsittely Kuopion Saaristokaupungissa osaprojektit) Suunnittelu/Petri Juntunen 1 Kosteikkojen toiminta Kemiallinen saostuskokeilu (Hulevesien käsittely Kuopion Saaristokaupungissa osaprojektit) Suunnittelu/Petri Juntunen 1 Kosteikkojen rakentaminen Lähtökohta Kuopiossa paljon herkkiä

Lisätiedot

Espoon hulevesien hallinta

Espoon hulevesien hallinta Espoon hulevesien hallinta Kuntaliitto 4.9.2007 Rakennusjärjestys 17 Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtaminen Vesihuoltolaitosten toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä rakennettuun

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016

Lisätiedot

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä

Lisätiedot

Muinaisjäännösselvitys, Perusinventointi Raahe, Tokolanperä (Elokuu 2013).

Muinaisjäännösselvitys, Perusinventointi Raahe, Tokolanperä (Elokuu 2013). Muinaisjäännösselvitys, Perusinventointi Raahe, Tokolanperä (Elokuu 2013). Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Raahen kaupunki Kenttätyöajankohta: 20.08.2013 Tokolanperän

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari Tekninen lautakunta 77 19.04.2011 Tekninen lautakunta 141 25.10.2011 Kaupunginhallitus 284 14.11.2011 Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos 341/10.02.03/2011 TL 137/26.11.2008

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

Sudenkorentokartoitus kesällä 2012 Vantaalla Pitkäkoski, Kuusijärvi, Rekolan Ankkalammet ja Rekolanoja

Sudenkorentokartoitus kesällä 2012 Vantaalla Pitkäkoski, Kuusijärvi, Rekolan Ankkalammet ja Rekolanoja Sudenkorentokartoitus kesällä 2012 Vantaalla Pitkäkoski, Kuusijärvi, Rekolan nkkalammet ja Rekolanoja Timo Pettay (at) gmail.com ESITTELY Osana yleisempää Vantaan luonnonarvojen selvittelyä sopivat Vantaan

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER 16WWE1027.B711 11.5.2011 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER Kirstulan alueen asemakaavan muutokseen liittyvä Rautamonojan hulevesimitoitus 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä

Lisätiedot

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö Viljelijätilaisuus 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä, SYKE Järvien tilassa muutoksia Järvillä havaittu rehevöitymisen merkkejä satunnaisia sinileväkukintoja,

Lisätiedot

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015 Kuopion väestö 2015 - Tilastotiedote 6/2015 Kuopion virallinen väkiluku Kuopion virallinen väkiluku vuodenvaihteessa 2014/2015 oli 111 289, johon sisältyy 3746 maaninkalaista. Vuonna 2014 Kuopion ja Maaningan

Lisätiedot

Olvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003

Olvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003 Olvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003 Hannu Herva ja Rauno Ovaskainen, Metsäntutkimuslaitos Kolarin Tutkimusasema Kansikuva Olvassuon luonnonpuisto.

Lisätiedot

Ruovesi Mustajärvi-Ruovesi viemärilinjauksen muinaisjäännösinventointi 2010

Ruovesi Mustajärvi-Ruovesi viemärilinjauksen muinaisjäännösinventointi 2010 1 Ruovesi Mustajärvi-Ruovesi viemärilinjauksen muinaisjäännösinventointi 2010 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Suunnittelutalo S. Anttila Oy Kansikuva: Viemärilinjaus Myllykylässä kulkee taustalla

Lisätiedot

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Satu Maaria Karjalainen Seppo Hellsten Kitka-MuHa-työryhmä 2.9.2013 Himmerki, Posio Kitkan ominaispiirteitä Suomen 10.

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot