Kuopion kaupunki, kaupunkiympäristön palvelualue. Lampi- ja lahtikortit. Pienvesien kunnostustyöryhmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuopion kaupunki, kaupunkiympäristön palvelualue. Lampi- ja lahtikortit. Pienvesien kunnostustyöryhmä"

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki, kaupunkiympäristön palvelualue Lampi- ja lahtikortit Pienvesien kunnostustyöryhmä

2 Sisällys Lampien sijainti (kartta 1)...3 Keskeisen kaupunkialueen lammet (kartta 2) Lammet 1. Pieni-Valkeinen Iso-Valkeinen Rahusenlampi Ritosenlampi Saarijärvi Pitkälampi Maljalampi Sammakkolampi Mustinlampi Valkeinen Kolmisoppi Neulalampi Kivilampi Kuikkalampi Leväsenlampi Pikku-Petonen Petosenlampi Valkealampi Kuvelampi Litmanen Tervalampi Riihilampi Ylä-Matkus Ala-Matkus Pieni Varkaanlampi Ahvenlampi Laatanlampi Rissalanlampi Ahvenuksenlampi (Nilsiä) Iso-Kankainen (Nilsiä) Pieni-Kankainen (Nilsiä) Lahtien sijainti (kartta 3) Lahdet 1. Savilahti ja Savilampi Neulalahti Siikalahti Särkilahti Jynkänlahti Pölläkänlahti Pitkälahti Hiltulanlahti Lampi- ja lahtikortit ovat vuosia koskevan pienvesien hoito- ja käyttösuunnitelman osa. Korteilla kerrotaan olennaiset tiedot kustakin vesialueesta. Kortteja päivitetään sitä mukaa kuin kunkin kohteen tiedot täydentyvät tai muuttuvat. Kortit löytyvät Kuopion kaupungin verkkosivuilta osoitteesta vesien -> lampikortit. 2

3

4

5 5 1 Pieni-Valkeinen 1. Nimi ja sijainti Pieni-Valkeinen Päiväranta Lammen rannat ovat lähes luonnoniset. N: E: ETRS-GK 27 Puijon selänteen itärinteellä sijaitseva matala, rannoilta soistunut lampi. Lammen kalastosta ei ole tietoa. 3. Morfologinen Pinta-ala: 2,5 ha Keskisyvyys: 3 m Suurin syvyys: 5.5 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus :+96,3 Lammen maisema- ja ovat vähäiset. Koillisosassa on pieni uimapaikka. Tulevat:1 oja Purkavat: oja Iso- Valkeisen länsiosaan Lammen valuma-alue on pääasiassa luonnonista metsämaata. 11. Toimenpiteet Valuma-alueen pinta-ala: 40 ha Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. 6. Veden laatu Veden laatu on melko heikko. Talvella alusvesi on hapeton, mikä aiheuttaa korkeita fosforipitoisuuksia. Talvisin lammessa on sinileväkukintoja. Lammen sedimentti on huonokuntoinen ja lampi on voimakkaasti sisäkuormitteinen. Kohde on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 10. Seuranta Seurattu talvisin vuodesta 1986 lähtien. Myös kesäseurantaa vuodesta 2008 lähtien. Sedimenttitutkimukset: 2011 Veden laadun seuranta seurantaohjelman mukaisesti. Koekalastukset:

6 6 2 Iso-Valkeinen 1. Nimi ja sijainti Iso- Valkeinen Päiväranta Itäpuoli Länsipuoli N: N: E: E: ETRS-GK 27 Moottoritien kahtia jakama melko suuri lampi. Lammen osia yhdistää kapea silta-aukko. Länsipuoli hieman luonnonisempaa kuin itäpuoli. 3. Morfologinen Itä Länsi Pinta-ala: 13 ha 27 ha Keskisyvyys: 4,9 m 6 m Suurin syvyys: 12 m 13m Tilavuus: m 3, m 3 Keskivedenkorkeus:+89,1; +89,1 Tulevat: itä: 2 ojaa, 1 hulevesiviemäri länsi: oja Pieni Valkeisesta, 2 ojaa ja 2 hulevesiviemäriä, jätevedenpumppaamon ylivuotoputki. Purkavat: itä: oja Kallaveteen länsi: silta-aukko itäosaan 6. Veden laatu Molempien puolten on heikentynyt. Pohjanläheisissä vesikerroksissa on hapettomuutta ja korkeita ravinnepitoisuuksia. Sedimenttitutkimus 2009 kertoo sisäisen kuormituksen olevan käynnissä, riski lisääntymiseen suuri erityisesti länsiosassa. Lammen sähkönjohtavuus on noussut huolestuttavasti. Lammen rannat ovat suureksi osaksi rakentamattomia. Ulkopuolelta tullut kuormitus (tiet, asutus, ryhmäpuutarha) sekä rakentaminen ovat muuttaneet luonnona. Kalasto: Itäpuoli: hauki, särki, ahven, kiiski, kirjolohi ja siika Länsipuoli: hauki, ahven, särki, kiiski ja siika Lammen on merkittävä. Itäpuolella on suosittu uimaranta ja kaksi tulentekopaikkaa, minkä lisäksi sitä käytetään kalastusalueena. Maisemallinen merkitys on suuri osana moottoritien tiemaisemaa. Valuma-alueen pinta-ala: itä 218ha, länsi 173 ha Länsiosan valuma-alueella on virkistysaluetta, asuntoaluetta ja ryhmäpuutarha. Valuma-alueelle rakennetaan parhaillaan Pihlajalaakson asuinaluetta. Itäosan valuma-alue on suurimmaksi osaksi rakennettua asuin- ja liikealuetta. Lampi on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 10. Seuranta Vedenlaatua on seurattu säännöllisesti vuodesta 1985 lähtien kaksi kertaa vuodessa. Sedimenttitutkimukset: 2009, 2012 Koekalastus länsipuolella Toimenpiteet Lammen itäosaa on hapetettu vuodesta Itäosan hapetusta jatketaan. Länsiosan hapetus aloitetaan talvella Seuranta toteutetaan seurantaohjelman mukaisesti. Hulevesikuormitus pyritään minimoimaan. Selvitetään, mistä sähkönjohtavuuden kasvu aiheutuu.

7 7 3 Rahusenlampi 1. Nimi ja sijainti Rahusenlampi Rahusenkangas N: E: ETRS-GK 27 Moottoritien ja pientaloalueiden välissä sijaitseva pienehkö lampi. Lammen länsipäätä on täytetty moottoritien rakentamisen yhteydessä. Itä- ja etelärannalla on omakotitaloja, rantavyöhyke suurimmaksi osaksi luonnoninen. Lammen kalasto: särki ja ahven. 3. Morfologinen Pinta-ala: 2,8 ha Keskisyvyys: 3,4 m Suurin syvyys: 8 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus:+92,45 Maisema-arvoa moottoritien tiemaisemassa. Yleinen on vähäinen. Tulevat: 3 hulevesiviemäriä, Puijolta tuleva oja. Purkavat: oja Ritosenlampeen Lammen valuma-alue on suurimmaksi osaksi virkistysaluetta, myös liikennealueiden osuus on melko suuri. Lampeen johdetaan osa rakenteilla olevan Pihlajalaakson hulevesistä. Valuma-alueen pinta-ala: 48 ha Kohde on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 11. Toimenpiteet Pihlajalaakson suunnasta laskeville hulevesille on tehty kosteikko. 6. Vedenlaatu Lammen veden laatu on heikentynyt. Hapettomuutta on talvisin koko vesimassassa ja kesäisin alusvedessä. Voimakasta sisäistä kuormitusta ja korkeita fosfori- ja typpipitoisuuksia. Sedimentin huono. Alusvedessä korkea sähkönjohtavuus. 10. Seuranta Seurattu vuodesta 1986 lähtien säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Sedimenttitutkimukset: 2010 Koekalastukset: 2001 Lampeen kohdistuvan hulevesikuormituksen pienentäminen (ml. tiealueet). Vedenlaadun seuranta seurantaohjelman mukaisesti.

8 8 4 Ritosenlampi 1. Nimi ja sijainti Ritosenlampi Rahusenkangas N: E: ETRS-GK 27 Pieni ja matala asutuksen ympäröimä lampi. Lammen rannat ovat pääasiassa tonttimaata. Lammen kalastosta ei ole tietoja. 3. Morfologinen Pinta-ala: 1 ha Keskisyvyys: 1,8 m Suurin syvyys: 3 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus:+ Lammen yleinen maisema- ja on vähäinen. Tulevat: 3 hulevesiviemäriä, jätevedenpumppaamon ylivuotoputki. Rahusenlammen vedet valuvat Ritosenlampeen. Purkavat: oja Saarijärveen Tulvaherkkyys: Tulvii keväisin (purkuoja jäätyy). Valuma-alue on pääasiassa rakennettua pientaloaluetta. Valuma-alue: lähivaluma-alue 15 ha, kaukovaluma-alue 63 ha Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Kohde on kokonaisuudessa kaupungin omistuksessa. 11. Toimenpiteet 6. Vedenlaatu Lampi on talvella lähes hapeton ja fosforipitoisuudet ovat korkeita. Kesällä fosforia on vähemmän. Sähkönjohtavuus on melko korkea. Lammen sedimentin on melko hyvä. 10. Seuranta Seurattu talvisin vuodesta 1985 lähtien, kaksi kertaa vuodessa vuodesta 1998 alkaen. Sedimenttitutkimukset: 2010 Koekalastukset: Lammen hulevesikuormituksen minimointi. Vedenlaadun seuranta seurantaohjelman mukaisesti.

9 9 5 Saarijärvi 1. Nimi ja sijainti Saarijärvi Saarijärvi Pohjoisosa Eteläosa N: N: E: E: ETRS-GK 27, tarkenna näytepaikka Matalan kannaksen kahtia jakama rehevä lampi. 3. Morfologinen Pinta-ala: 5,4 ha Keskisyvyys: 1,5 m Suurin syvyys: 5,5 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: +83,2 Tulevat: kaksi hulevesiviemäriä, ojat Ritosenlammesta ja Pitkälammesta. Purkavat: oja Kettulanlahteen Lammen rannat ovat rautatietä lukuun ottamatta rakentamattomia. Itä/koillisrantaa on täytetty junaradan rakentamisen yhteydessä. Lammen kalasto: hauki, särki, ahven ja ruutana Maisemallista merkitystä rautatien ja lammen rannalla kulkevan ulkoiluväylän maisema-alueena. Merkitys yleisen virkistyskäytön kannalta vähäinen Saarijärvi Urh. Saarijärvi Vedenlaatu Lammen veden laatu on huono, talvella hapeton ja kesällä vähähappinen. Sisäinen kuormitus on ajoittain voimakasta. Lammen sähkönjohtavuus on kohonnut. Pohjoisosan sedimentti on huonompi kuin eteläosan. Valuma-alue koostuu pääasiassa virkistysalueesta. Lampeen laskee kolmen muun lammen vedet. Valuma-alue: lähivaluma-alue 27,4 ha, kaukovaluma-alue 117,2 ha Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Kohde on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 10. Seuranta Seurattu vuodesta 1984 alkaen. Sedimenttitutkimukset: 2010 Koekalastukset: 11. Toimenpiteet Lampeen tuleva hulevesikuorma tulee minimoida. Vedenlaadun seuranta seurantaohjelman mukaisesti.

10 10 6 Pitkälampi 1. Nimi ja sijainti Pitkälampi Saarijärvi N: E: ETR-GK 27 Mäkien välisessä painanteessa sijaitseva pienehkö, melko syvä lampi. Lammen länsipäätä on täytetty moottoritien rakentamisen yhteydessä, muutoin rannat ovat pääasiassa luonnoniset. Lammen kalasto: ahven, särki ja hauki 3. Morfologinen Pinta-ala: 2,6 ha Keskisyvyys: 3,9 m Suurin syvyys: 7,5m Tilavuus: 99300m 3 Keskivedenkorkeus: +91,3m Tulevat: 1 hulevesiviemäri Purkavat: oja Saarijärveen Lammen rannalla on kaksi uimapaikkaa ja ulkoiluväylä. Virkistyskäyttöarvoa lammella on Saarijärven ja Rahusenkankaan asukkaille. Maisemallinen arvo liittyy virkistyskäyttöön. Valuma-alueesta puolet on virkistysaluetta, minkä lisäksi lampeen joutuu hulevesiä moottoritieltä ja asuinalueelta. Valuma-alueen pinta-ala: 26,5ha Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Kohde on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 11. Toimenpiteet Lampea on hapetettu vuodesta 1988 lähtien. Hapettimen käytössä on ollut laiterikkojen aiheuttamia käyntikatkoksia. 6. Vedenlaatu Lammen vedenlaatu on parantunut. Pohjan läheisyydessä on kesäisin ollut hapettomuutta. Sisäinen kuormitus ei ole käynnistynyt. Sedimentti on kuitenkin kuormittunut, joten sisäinen kuormitus on mahdollinen. Sähkönjohtavuus on melko korkea. 10. Seuranta Seurattu 1984 vuodesta lähtien säännöllisesti. Sedimenttitutkimukset: 2001, 2011 Koekalastukset: 2001 Vedenlaadun seuranta seurantaohjelman mukaisesti. Hapetusta jatketaan, hapettimen mitoitus selvitetään. Tiealueilta tulevaa kuormitusta pyritään vähentämään.

11 11 7 Maljalampi 1. Nimi ja sijainti Maljalampi Linnanpelto N: E: ETRS-GK 27 Moottoritien vieressä sijaitseva pieni ja matala lampi. Lammen länsi- ja etelärantaa on täytetty moottoritien rakentamisen yhteydessä. Lammen eteläranta on alkanut soistua. Lammen kalasto: ruutana 3. Morfologinen Pinta-ala: 4,2 ha Keskisyvyys: 1,7 m Suurin syvyys: 4 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: +97,4 Tulevat: 4 hulevesiviemäriä Purkavat: putki Maljapuroon Maljalammella on merkitystä moottoritien ja rantoja kiertävän ulkoiluväylän maisemaalueena. Lammen on vähäinen. Valuma-alue koostuu suurelta osin liikenne- ja asuinalueista. Valuma-alueella on myös Flodbergin hautausmaa. Valuma-alueen pinta-ala: 39,1 ha 11. Toimenpiteet 6. Vedenlaatu Lammen vedenlaatu on heikentynyt selvästi. Lampi on talvella lähes täysin hapeton, kesällä alusvesi on hapetonta. Lammessa on korkeita fosforipitoisuuksia ja sisäistä kuormitusta. Lammen sähkönjohtavuus on kohonnut. Kohde on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 10. Seuranta Vedenlaatua seurattu vuodesta 1984 lähtien kaksi kertaa vuodessa. Sedimenttitutkimukset: Koekalastukset: 2011 Lampeen tuleva hulevesikuormitus tulee jatkossa minimoida. Vedenlaatua seurataan seurantaohjelman mukaisesti.

12 12 8 Sammakkolampi 1. Nimi ja sijainti Sammakkolampi Puijonlaakso N: E: ETRS-GK 27 Puistoalueiden ympäröimä suurehko lampi. Lammen rannat ovat lähes kokonaan rakennettuja. Lammen kalasto: ahven, särki ja hauki 3. Morfologinen Pinta-ala: 4,4 ha Keskisyvyys: 3 m Suurin syvyys: 9 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: +135,4 Tulevat: oja Pienestä Sammakkolammesta, viisi hulevesiviemäriä Purkavat: Mallitalonpuro Mustinlampeen Lampeen purkautuu jonkin verran pohjavesiä. Lammella on huomattavaa maisema- ja a. Rannalla on uimaranta ja ulkoilureittejä. Sammakkolammella on suuri merkitys myös kaupunkikuvassa. Lammen valuma-alue koostuu pääasiassa rakennetuista asuin-, palvelu- ja liikennealueista. Valuma-alue: 37,2 ha Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Kohde on kokonaisuudessa kaupungin omistuksessa. 11. Toimenpiteet Hapetettu vuodesta 1987 lähtien. Tehokalastuksia (paunetilla) vuosina 1991,1996 ja Lammen kemikalointi 2000 ja Alusveden juoksutus vuodesta 1977 lähtien. Hapettimessa on useina talvina ollut toimintakatkoksia. 6. Vedenlaatu Lammen veden laatu on parantunut. Hapettimen talviset käyttökatkot ovat aiheuttaneet happinteen heikkenemistä, sisäinen kuormitus ei kuitenkaan ole käynnistynyt. Vuonna 2006 tehdyn kemikaloinnin vaikutukset näkyvät edelleen. Sedimentin on parantunut, edelleen viitteitä sisäisestä kuormituksesta. 10. Seuranta Seurattu 1970-luvulta lähtien. Sedimenttitutkimukset: 1987, 2003, 2007, 2011 Koekalastukset: 2001, 2006 ja 2008 Lammen hulevesikuormitus tulee minimoida. Seuranta seurantaohjelman mukaisesti. Lammen hapetusta jatketaan kuten tähänkin asti (hapettimen vaihto/kunnostus). Kemikalointi tarvittaessa.

13 13 9 Mustinlampi 1. Nimi ja sijainti Mustinlampi Niirala N E: ETRS-GK 27 Kaupunkimaisen alueen ympäröimä pieni suppalampi. Lammen eteläranta on rakennettu ja osittain täytetty. Lammen kalasto: särki 3. Morfologinen Pinta-ala: 1,6 ha Keskisyvyys: 2,9 Suurin syvyys: 5,5 Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: +100,4 Tulevat: 3 sadevesiviemäriä. Pohjoisosaan kootaan Sammakkolammen, tiealueiden ja urheilupuiston kuivatusvedet. Purkavat: putki /avo- oja Pieneen Mustinlampeen Tulvaherkkyys: Riskikohde 6. Vedenlaatu Vedenlaatu on heikentynyt selvästi. Talvella vesimassa on lähes täysin hapeton ja kesällä alusvesi on hapeton. Lammessa on sisäistä kuormitusta ja korkeita fosforipitoisuuksia. Lammen sähkönjohtavuus on melko korkea. Lammella on maisemallista arvoa ulkoiluväylien ja asuinalueen lähimaisemana. Itse lammella ei ole virkistyskäytön kannalta merkitystä. Lammen lähivaluma-alue koostuu pääasiassa rakennetuista alueista. Mustinlampeen johdetaan myös Sammakkolammesta purkautuvat vedet. Valuma-alue: lähivaluma-alue 58 ha, kaukovaluma-alue 95,2 ha. Uimahallin ympäristön ja Kuntolaakson rakentamishankkeet aiheuttavat muutoksia maankäyttöön. Kohde on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 10. Seuranta Seurattu vuodesta 1985 lähtien kaksi kertaa vuodessa. Sedimenttitutkimukset: 2012 Koekalastukset: Ei suoritettu 11. Toimenpiteet Selvitetty kosteikon rakentamismahdollisuudet radan ja lammen väliin, mutta kosteikolle ei ole löydetty riittävästi a. Lammen seuranta toteutetaan seurantaohjelman mukaisesti. Lampeen kohdistuva hulevesikuormitus pyritään minimoimaan.

14 14 10 Valkeinen 1. Nimi ja sijainti Valkeinen Keskusta N: E: ETRA -GK27 Syvä lampi rakennetun alueen keskellä. Erittäin pitkä viipymä. Valkeisen ympäristö ei ole luonnoninen. Suurimpia muutoksia on tehty vuonna 2002 puistoalueen saneerauksen yhteydessä. Lammen kalasto: kirjolohi, siika, sampi, suutari, hauki. särki, ahven, ruutana ja salakka. 3. Morfologinen Pinta-ala: 9,8 ha Keskisyvyys: 5,5 m Suurin syvyys: 9,5 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: +99,1 m Tulevat: 5 hulevesiviemäriä Purkavat: hulevesiputki Kuopionlahteen. Lammessa on useita lähteitä. 7 v 6. Vedenlaatu Lammen vedenlaatu on pysynyt melko hyvänä. Pohjan lähellä on ajoittain ollut hapettomuutta, mikä on aiheuttanut sisäistä kuormitusta. Viime vuosien kesäiset ravinne- ja klorofylli-pitoisuudet ovat karujen-lievästi rehevien vesien luokkaa. Sedimentissä on tapahtunut pientä paranemista, sisäisen kuormituksen riski on kuitenkin edelleen olemassa. Valkeisella on erittäin suuri maisema- ja. Lammen rannalla on uimaranta ja suosittu virkistysalue. Valkeisella on suuri merkitys myös alueen maisemakuvassa. Valuma-alue koostuu kaupunkimaisesti rakennetuista asuin-, palvelu- ja liikennealueista Valuma-alueen pinta-ala: 57 ha Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Kohde on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 10. Seuranta Seurattu 1970-luvulta lähtien. Säännöllinen seuranta vuodesta 1985 alkaen kaksi kertaa vuodessa. Sedimenttitutkimukset: 2007, 2011 Koekalastukset: Toimenpiteet Lampea on hapetettu vuodesta 1981 lähtien. Hapettimen toiminnassa on ollut katkoksia. Vesikasvillisuutta on poistettu 2000-luvun puolivälistä lähtien vuosittain. Lampea on ruopattu vuonna Hapetusta jatketaan. Seurantaa jatketaan seurantaohjelman mukaan.

15 15 11 Kolmisoppi 1. Nimi ja sijainti Kolmisoppi 3. Morfologinen N: E: ETRS-GK 27, tarkenna näytepaikka Suuri ja syvä lampi, jonka lähiympäristö koostuu luonnonisesta metsästä ja ryhmäpuutarhasta sekä kaakkoispuolen rakennetuista liiketonteista. Pinta-ala: 28,3ha Keskisyvyys: 6 m Suurin syvyys: 22 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: 92,4+ Tulevat: Oja Vuorilammesta, 2 ojaa lähivaluma-alueelta. Purkavat: Oja Neulalampeen Kolmisoppi kuuluu kokonaisuudessaan Natura verkostoon (vesilaki). Lammen koillisranta on luonnonsuojelualuetta, jossa kasvaa mm. harvinaisia vesisammalia. Lammen kalastoon kuuluvat: särki, pasuri, ahven, hauki, kiiski ja siika Komisopella on merkitystä tiemaisemassa. Lampi kuuluu lisäksi olennaisena osana Kolmisoppi-Neulamäki virkistysalueeseen. Lammen valuma-alue koostuu pääasiassa metsästä ja siirtolapuutarha-alueesta, minkä lisäksi siihen johdetaan vesiä itäpuolella olevilta liike- ja teollisuusalueilta. Valuma-alueen pinta-ala: lähivaluma-alue 220 ha, kaukovaluma-alue 270 ha Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Lampi on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 100 Uimar. Ryhmäpuutarha Kolmisoppi 92.0 Kolmisoppi Vedenlaatu Vedenlaadussa on merkkejä heikkenemisestä. Alusvedessä on hapettomuutta sekä kesällä että talvella. Sisäinen kuormitus on ajoittain käynnissä. Vuonna 2010 tehdyn sedimenttiselvityksen perusteella lammella on suuri sisäisen kuormituksen riski. Lammen sähkönjohtavuus on noussut tasaisesti. 10. Seuranta Seurattu talvisin vuodesta1986 alkaen, säännöllinen kesäseuranta aloitettu luvun alussa. Sedimenttitutkimukset: 2010 Koekalastukset: 2001 ja Toimenpiteet Suuri osa market-alueen vesistä on ohjattu Kolmisopen ohi. Eteläpäässä on tehty vähäisiä ruoppauksia talvella Lampeen kohdistuvaa hulevesikuormitusta pyritään vähentämään. Ryhmäpuutarhaalueen kuormitus tulee kartoittaa ja selvittää kuormituksen vähentämismahdollisuudet. Seuranta seurantaohjelman mukaisesti

16 16 12 Neulalampi 1. Nimi ja sijainti Neulalampi Kolmisoppi N: E: ETRS-GK 27 Pitkä ja matala lampi, joka sijaitsee rehevällä lehtoalueella. Lammen länsiranta on lähes kokonaisuudessaan Natura-ohjelmaan kuuluvaa lehtoa. Lammesta on löydetty 63 putkilokasvilajia, joukossa muutama Kuopion alueella harvinainen laji. Vesiruttokasvustot voimakkaita. Lammen kasvillisuutta on poistettu ja lammen pohjoisrantaa on rakennettu. Lammen kalasto: särki, ahven, hauki, ruutana ja pasuri 3. Morfologinen Pinta-ala: 10,7 ha Keskisyvyys: 1,4 m Suurin syvyys: 3,5 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: +91,6m Lammen maisema- ja t ovat vähäiset. Lammella on merkitystä pääasiassa ranta-asukkaille. Tulevat: Kolmisopen purkuoja, 3 hulevesiviemäriä. Pohjoisrannalla on jätevesipumppaamon ylivuotoputki. Purkavat: oja Leväsen lampeen 6. Vedenlaatu Vesimassa on talvella lähes hapetonta, mutta sisäinen kuormitus ei ole käynnistynyt. Lammen sähkönjohtavuus on kohonnut huomattavasti. Lammen länsipuolella on pääasiassa metsää. Valuma-alueella on myös asuin- ja liikealueita. Valuma-alueen pinta-ala: 409ha Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Kohde ei ole kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 10. Seuranta Seurattu vuodesta 1982 lähtien. Säännöllisesti 2 kertaa vuodessa vuodesta 1985 lähtien. Sedimenttitutkimukset: Koekalastukset: 2001, Toimenpiteet Kolmisopen ja Neulalammen välille on rakennettu kosteikko. Toinen kosteikko on itäpuolen liikealueelta tulevassa purku-uomassa. Lammen aliveden korkeutta on nostettu luvun alussa. Vesikasvillisuutta on poistettu niittämällä vuosina 2011 ja Vesikasvillisuuden poistoa jatketaan yhteistyössä asukkaiden kanssa. Lampeen joutuva hulevesikuormitus minimoidaan. Seuranta seurantaohjelman mukaisesti.

17 17 13 Kivilampi 1. Nimi ja sijainti Kivilampi Jynkkä N: E: ETRS-GK 27 Leirintäalueen yhteydessä sijaitseva, kalastuskäytössä oleva lampi. Lammen rannat ovat lähes luonnonisia, Lammen pohjoisrannalla on pieni uimaranta ja latureitti sivuaa rantaa. Lammen kalasto: kirjolohi, kiiski, särki, pasuri, lahna, ahven ja hauki 3. Morfologinen Pinta-ala: 7,9 ha Keskisyvyys: 2,6 m Suurin syvyys: 8,5 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: 81,5+ Tulevat: Myllypuro Leväsenlammelta, 4 sadevesiviemäriä Purkavat: kaksihaarainen salmi Rauhalahteen Yleisen käytön kannalta virkistyskäyttöarvo pieni, mutta leirintäalueen kannalta merkittävä. Valuma-alueen pinta-ala: 694 ha Lampi on viimeinen viiden lammen ketjussa. Lähivaluma-alueesta puolet viher- ja virkistysalueita. Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Lampi on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 11. Toimenpiteet Lammen ilmastus on aloitettu vuonna Lammen valuma-alueelle on rakennettu kaksi pientä kosteikkoa. Vähäisiä ruoppauksia on tehty vuosina Vedenlaatu Lammen happinne on viime vuosina parantunut ja ravinnepitoisuudet ovat alentuneet. Vuonna 2010 tehdyn sedimenttitutkimuksen mukaan lammen pohja on lähes luonnoninen. 10. Seuranta Seurattu kaksi kertaa vuodessa vuodesta 1986 lähtien. Sedimenttitutkimukset: 2010 Koekalastukset: 2001 ja 2007 Lammen ilmastusta jatketaan. Seuranta toteutetaan seurantaohjelman mukaisesti. Hulevesikuormitus minimoidaan.

18 18 14 Kuikkalampi 1. Nimi ja sijainti Kuikkalampi Lehtoniemi N: E: ETRS-GK 27 Pieni ja matala metsän ympäröimä lampi. Lampi on laskettu tyhjäksi 1960-luvulla. Lammen rannat ovat tuolloin ainakin osittain valuneet lampeen. Rannoilla turvelauttoja. Lammen kalasto: ei tietoja 3. Morfologinen Pinta-ala: 1,1 ha Keskisyvyys: 2.4 Suurin syvyys: 5,5 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: +101,7 m Tulevat: Purkavat: oja Kallaveteen Tällä hetkellä lammen maisema- ja on vähäinen. Lammen lähistölle rakennetaan lähiaikoina paljon asutusta ja lammen virkistyskäyttöarvo voi lisääntyä nykyisestä. ja maankäyttö Lammen valuma-alue koostuu pääasiassa luonnonisesta metsästä. Valuma-alueen pinta-ala: 9,3ha Valuma-alueen läheisyydessä on asemakaavoitus käynnissä (2013). Lampi ei ole kaupungin omistuksessa. 11. Toimenpiteet 6. Vedenlaatu Lammen veden laatu on huono. Alusvesi on hapetonta sekä kesällä että talvella. Sisäisen kuormituksen käynnistymisestä on merkkejä. Kesällä 2012 lammen klorofylli-pitoisuus (levämäärä) oli erittäin korkea. 10. Seuranta Seurattu vuodesta 2009 Sedimenttitutkimukset: 2012 Koekalastukset: Lammen hulevesikuormitus tulee minimoida. Seuranta seurantaohjelman mukaisesti.

19 19 15 Leväsenlampi 1. Nimi ja sijainti Leväsenlampi Levänen 3. Morfologinen : Pohjoinen Etelä N: N: E: E: ETRS GK 27 Lampi muodostuu kahdesta syvänteestä, jotka matalampi kannas erottaa toisistaan. Pinta-ala: 24,8 ha Keskisyvyys: 2,3m Suurin syvyys: 8m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: +90,8 Tulevat: Lammen pohjoisosaan laskee kolmen lammen lampiketjun vedet. Jäteveden pumppaamon ylivuotoputki etelärannalla. Purkavat: Myllypuroa pitkin Kivilampeen 6. Vedenlaatu Lammen vedenlaatu on parantunut 2000-luvulla eikä sisäisen kuormituksen aiheuttamia fosforipiikkejä enää esiinny. Pohjan läheisissä vesikerroksissa on viime vuosina ollut hapettomuutta hapettimen toimintakatkosten vuoksi. Sisäinen kuormitus ei kuitenkaan ole käynnistynyt. Lammen rannoilla on ulkoiluväyliä, muutoin ne ovat lähes luonnonisia. Kasvillisuuskartoituksessa lammelta löydettiin 78 putkilokasvia, joukossa Kuopion alueella harvinaisia lajeja. Lammen kalasto: sorva, ahven, särki, hauki, suutari, ruutana ja siika (istutettu). Lammen maisemallinen arvo ulkoiluväylien lähimaisemassa on melko suuri. Virkistyskäyttöarvo liittyy lähinnä lampea kiertäviin ulkoiluväyliin. Lammen valuma-alueesta noin kolmannes on erilaisia virkistysalueita, alueella on myös runsaasti liikenne- ja asuinalueita sekä liikekiinteistöjä. Valuma-alueen pinta-ala: lähivaluma-alue 110 ha, kaukovaluma-alue 519 ha Kohde on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 10. Seuranta Vedenlaatua seurattu 1960-luvulta lähtien. Säännöllinen seuranta kaksi kertaa vuodessa vuodesta 1985 lähtien. Sedimenttitutkimukset: 1998 ja 2012 Koekalastukset: 2001 ja Toimenpiteet Pohjoissyvännettä hapetettu 1980-luvulta lähtien. Tehokalastus vuonna Pohjoissyvänteen hapetusta jatketaan. Vedenlaadun seuranta toteutetaan seurantaohjelman mukaisesti. Lampeen tuleva hulevesikuormitus tulee jatkossa minimoida.

20 20 16 Pikku-Petonen 1. Nimi ja sijainti Pikku-Petonen Petonen N: E: ETRS-GK 27 Petosenlammen ja Kallaveden väliin jäävä pieni lampi. Lammen rannat ovat luonnoniset. Lammen kalasto: särki, ahven ja hauki 3. Morfologinen Pinta-ala: 2,1 ha Keskisyvyys: 3 m Suurin syvyys: 6 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: +87,3 Lammen maisema- ja on vähäinen. Pohjoisrannalla kulkee ulkoiluväylä. Tulevat: oja Petosenlammesta Purkavat: oja Kallaveteen 6. Vedenlaatu Lammen vedenlaatu on melko huono. Vesi on talvella lähes hapetonta ja sisäinen kuormitus nostaa ravinnepitoisuuksia. Talviaikainen sähkönjohtavuus on hieman kohonnut. Valuma-alue on hyvin pieni ja lampi saa vetensä lähes yksinomaan Petosenlammesta. Valuma-alueen pinta-ala: Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Kohde ei ole kaupungin omistuksessa. 10. Seuranta Seurattu epäsäännöllisesti vuodesta 1986 lähtien. Kesäseurantaa vuodesta 2010 lähtien. Sedimenttitutkimukset: Koekalastukset: Toimenpiteet Vedenlaadun seuranta seurantaohjelman mukaisesti.

21 21 17 Petosenlampi 2. Nimi ja sijainti Petosenlampi Petonen N: E: ETRS GK 27 Luontaisesti rehevä suurehko lampi. Petonen kuuluu Natura-ohjelmaan vesilain nojalla suojeltavana kohteena. Aiemmin arvokkaaksi luokiteltu kasvilajisto on taantunut. Uhanalaisia kasveja ei kartoituksessa löydetty. Lammen itärantaa on ruopattu. Lammen rannat ovat muuten pääasiassa luonnonisia. Lammen kalasto: särki, hauki, ahven, ruutana ja kiiski. 3. Morfologinen Pinta-ala: 20,1 ha Keskisyvyys: 4,9 m Suurin syvyys: 13 m Tilavuus: m 3 Keskivedenkorkeus: +87,5 Tulevat: kaksi ojaa joihin kerätään lähialueen hulevesiä. Kahden jätevedenpumppaamon ylivuodot johdetaan lampeen. Lammella on huomattavaa maisema- ja a. Lammen rannalla kulkee puistokäytäviä. Purkavat: oja Pikku-Petoseen Valuma-alueesta noin puolet on virkistys- ja metsäalueita ja puolet erilaisia rakennettuja alueita. Valuma-alueen pinta-ala: 186 ha Muutoksia maankäyttöön ei ole tiedossa. Kohde ei ole kaupungin omistuksessa. 11. Toimenpiteet Lampea on hapetettu vuodesta 2000 lähtien. Tehokalastusta lammella on tehty vuosina 1999, 2000, 2004, 2006 ja Vedenlaatu Lammen vedenlaatu on parantunut. Happinne on hyvä. Ravinteiden heilahtelut ovat vähentyneet ja fosforipitoisuudet madaltuneet. Lammen sähkönjohtavuus on noussut huomattavasti. Sedimentin huono, sisäisen kuormituksen riski suuri. 10. Seuranta Seurattu vuodesta 1986 alkaen kaksi kertaa vuodessa. Sedimenttitutkimukset: 2005, 2010 Koekalastukset: 2001, 2006, 2008 ja 2010 Hapetusta jatketaan. Vedenlaadun seuranta toteutetaan seurantaohjelman mukaisesti. Kalakantaa säädellään tarvittaessa tehokalastuksilla. Koekalastus 2016.

22 22 18 Valkealampi 1. Nimi ja sijainti Valkealampi Pitkälahti Pohjoisosa Eteläosa N: N: E: E: ETRS-GK 27 Karttulantien kahtia jakama suurehko, kirkasvetinen lampi. Lampea on täytetty Karttulantien rakentamisen yhteydessä. Tietä lukuun ottamatta lammen rannat ovat luonnonisia. Lampi sijaitsee lehtoalueen keskellä. Vesialue kuuluu Natura-ohjelmaan vesilain nojalla suojeltavana. Pohjoisosan koillisrannalla on Natura-ohjelmaan kuuluva suojelualue. Eteläosan rannat ovat lähes kokonaisuudessaan suojelualuetta. Lammen kalasto: hauki, ahven, särki ja rapu 3. Morfologinen pohjoisosa eteläosa Pinta-ala: 13,5 ha 5,2 ha Keskisyvyys: 5,5 m 5,4 m Suurin syvyys: 16 m 13 m Tilavuus: m m 3 Keskivedenkorkeus:+83,1 Lammella on huomattavaa maisemallista arvoa Karttulantien maisema-alueella. Lammen on vähäinen. Tulevat: Lammen kumpaankin osaan laskee yksi hulevesiviemäri. Purkavat: Pohjoisosasta putkea ja avoojaa pitkin Pitkälahteen. Tulvaherkkyys: Pohjoisosa on tulvinut laskuojassa olleen ongelman vuoksi (korjattu 2012). 10. Valuma-alue Valuma-alue koostuu pääasiassa metsästä. Valuma-alueella on myös asutusta sekä teollisuus- ja liikennealueita. Valuma-alueen pinta-ala: 90 ha Lammen koillispuolelle rakennetaan Pienen Neulamäen yritysaluetta. Lampi ei ole kaupungin omistuksessa 11. Toimenpiteet 6. Vedenlaatu Lammen vedenlaatu on melko hyvä. Pohjan lähellä ollut hapettomuutta ja ajoittaisia fosforipiikkejä. Kesäisten fosfori- ja klorofylli-pitoisuuksien perusteella lampi on luokiteltavissa karuksi. Sedimentin yläosa on selvästi kuormittunut erityisesti etäosassa. 11. Seuranta Seurattu talvisin 1980-luvun puolivälistä lähtien. Kesäseuranta aloitettu Sedimenttitutkimukset: 2011 Kasvillisuusselvitys: 2011 Koekalastukset: Lampeen kohdistuvan hulevesikuormituksen minimointi. Seuranta seurantaohjelman mukaisesti. Tavoitteena on lammen hyvän n säilyttäminen.

23 23 19 Kuvelampi 1. Nimi ja sijainti Kuvelampi Pitkälahti Pohjoisosa Eteläosa N: N: E: E: ETRS-GK Morfologinen Vanhan 5-tien kahtia jakama lampi, jota on täytetty useita kertoja Pitkälahden tiealueiden rakentamisen yhteydessä. Pohjoisosa Eteläosa Pinta-ala: 4,3 ha 7,2 ha Keskisyvyys: 2,7 m 1,8 m Suurin syvyys: 6 m 4,5 m Tilavuus: m m 3 Keskivedenkorkeus:+86,5 m +86,6 m Tulevat: Pohjoinen: 1 oja Eteläinen: pohjoisosan vedet, 1 oja, 3 hulevesiviemäriä Purkavat: Pohjoinen: oja eteläiseen lampeen Eteläinen: putki Pitkälahteen Tulvaherkkyys: Pohjoisosa on tulvinut viime vuosina Karttulantien padotuksen vuoksi. 6. Veden laatu Pohjoisosassa on ollut alusveden huonohappisuutta sekä kesällä että talvella. Sisäinen kuormitus on viime vuosina ollut vähäistä. Eteläosa on viime vuosina ollut talvella lähes hapeton ja sisäinen kuormitus on ollut voimakasta. Kesällä nne on ollut hieman parempi. Pohjoisosan sähkönjohtavuus on kohonnut. Erityisesti lammen pohjoisosaa on täytetty useasti. Molempien puolten rannoilla on runsaasti tiealueita. Eteläosassa on myös asutusta. Lammen kalasto: - itäosa; särki, hauki, ahven ja ruutana - länsiosa: särki, ahven ja hauki Lammen pohjoisosalla on maisemallista arvoa tiemaiseman osana. Virkistysarvo sekä eteläisellä että pohjoisella osalla on vähäinen. Valuma-alueilla on runsaasti tie- ja katualueita, eteläpuolella myös asutusta. Pohjoisosan valuma-alueeseen kuuluu suuri osa Pienen Neulamäen teollisuusalueesta. Valuma-alueen pinta-ala: - pohjoisosa: 260 ha - eteläosa: lähivaluma-alue 48 ha, kaukovaluma-alue 308 ha Maankäytön muutokset tapahtuvat Pienen Neulamäen alueella. Kaupunki omistaa suurimman osan lammesta. 10. Seuranta Veden laatua seurattu vuodesta 1986 lähtien. Sedimenttitutkimukset: 2012 Koekalastukset: 2001 ja Kartta B Kuvelampi 11. Toimenpiteet Pienen Neulamäen alueelle on rakennettu hulevesikosteikko Koulu Lampeen kohdistuvaa hulevesikuormitusta tulee pyrkiä pienentämään. Seurantaa jatketaan seurantaohjelman mukaisesta. Kunnostustoimia ei toteuteta tällä ohjelmakaudella.

Kuopion kaupunki, kaupunkiympäristön palvelualue. Lampi- ja lahtikortit. Pienvesien kunnostustyöryhmä

Kuopion kaupunki, kaupunkiympäristön palvelualue. Lampi- ja lahtikortit. Pienvesien kunnostustyöryhmä Kuopion kaupunki, kaupunkiympäristön palvelualue Lampi- ja lahtikortit Pienvesien kunnostustyöryhmä Sisällys Lampien sijainti (kartta 1)...5 Keskeisen kaupunkialueen lammet (kartta 2)...6 1. Lammet 1.

Lisätiedot

Kuopion pienvesien hoito- ja kunnostusohjelma

Kuopion pienvesien hoito- ja kunnostusohjelma Kuopion pienvesien hoito- ja kunnostusohjelma Kuopion kaupunki Tavoite- ja kehittämissuunnitelmat TA 27:4 ISSN 78-32 Kuopion pienvesien hoito- ja kunnostusohjelma Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kuormituslähteet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 001 Väinölänniemen Tyvi EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 002 Maljalahti EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 004 Keskusta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven

Lisätiedot

Lapinlahden Savonjärvi

Lapinlahden Savonjärvi Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Loppuraportti 1 (8) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito Vesiensuojelua vuodesta 1963 Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito Rannat kuntoon hanke, 13.11.2015, Kangaslahti Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT. Esityksen sisältö eli miten vesistökunnostushanke

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus

Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014, Iisalmi Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys

Lisätiedot

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 Johanna Ritari & Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu Sisällys 1 Johdanto 1 2 Sääolosuhteet

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

kaavoittamaton alue ajo + 108,0 20 KTY-10 e =0.5 hule-ohje as-1=1 1ap/60Km2 1ap/100Tm2 h-1=22 etä-1=2 rto PIENEN NEULAMÄENTIE ap ,5

kaavoittamaton alue ajo + 108,0 20 KTY-10 e =0.5 hule-ohje as-1=1 1ap/60Km2 1ap/100Tm2 h-1=22 etä-1=2 rto PIENEN NEULAMÄENTIE ap ,5 8 9 7 90 90 y 90 Matkuksentie 9 7 0 0 0 0 0 0 00 j jup- + 7. VL 8 luo- 8 8 7 7 +.0 0 0 +.0 9 TK- pp 9 9-990- 8 +.0 7 etä-= NEULALAMPI RATAPUISTO 7000 VL PIONEERI- PUISTO 8 e=0. hule-ohje as-= ap/0km ap/00tm

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Sijainti Iso-Saareksen alue sijaitsee Ikaalisten itäosassa, Ylöjärven (Kurun) rajan

Lisätiedot

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä SATAKUNNAN VESISTÖT Teija Kirkkala 6.. Yleistä Suomessa 87 888 yli aarin kokoista järveä km jokia Suomen järvissä vettä km Satakunnassa yli hehtaarin järviä noin yhteispinta-ala noin km SATAKUNNAN VESISTÖT

Lisätiedot

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki Porttipuiston kauppakeskuksen tontin alustava hulevesiselvitys Vantaa, Helsinki Maaliskuu 2008 Porttipuiston kauppakeskus, Vantaa, Helsinki 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 HULEVESIMÄÄRÄT...

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

PAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS

PAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Tulvariskiselvitys Päivämäärä 5.2.2016, päivitetty 9.10.2017 Viite 1510016776 PAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS RIIHIMÄEN

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Ympäristöanalytiikan projekti. Biokemiallinen hapenkulutus Bodominjärvessä. Projektisuunnitelma

Ympäristöanalytiikan projekti. Biokemiallinen hapenkulutus Bodominjärvessä. Projektisuunnitelma ja Ympäristöanalytiikan projekti Biokemiallinen hapenkulutus Bodominjärvessä Projektisuunnitelma 1 1 Projektitehtävän määrittely 1.1 Tausta Bodominjärvi on Espoon suurin järvi. Espoon järvistä Bodominjärvi

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus Iso Suojärvi yhäjärvi Kyyjärvi Sinilevämittari Mittaussyvyys 30 cm Mittausvene Uusi mittarisuojus Kyyjärvellä Mittausmenetelmä äyte 1,5 sekunnin välein GS-Koordinaatit

Lisätiedot

Uimavesiprofiili. Kurikanvainion uimaranta. Pirkkala

Uimavesiprofiili. Kurikanvainion uimaranta. Pirkkala Uimavesiprofiili Kurikanvainion uimaranta Pirkkala 17.12.2012 päivitetty 15.06.2015 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot: 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot:

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki

Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri

Lisätiedot

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Aili Jussila Panumajärvi ry 5.4.2016 Kuvat Toivo Miettinen ja Aili Jussila Panumajärvi Pudasjärven neljänneksi suurin järvi Pinta-ala 527 ha Keskisyvyys

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

Tuorla Matti Eskonen

Tuorla Matti Eskonen * Valkjärvi on pieni 33 ha järvi Salossa entisten Kiskon ja Perttelin kuntien rajalla. Järvi on erittäin rehevä ja maataloudesta tulee suurimmat ravinnekuormitukset nykyisin Vehasen sahan lopetettua puun

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen?

Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen? Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen? Kipsauksen taustaa Rehevöityneen järven pohjan kipsaus on kunnostusmenetelmä, jossa käsittelyn kohteena on nimenomaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 15. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 15. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 15 Espoon vesistötutkimus vuonna 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho

Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho Särkijärvi sijaitsee Iin kunnan koillisosassa Oijärven kylässä. Särkioja Etäisyys Iin keskustasta

Lisätiedot

Hoitokalastusta Vesijärvellä

Hoitokalastusta Vesijärvellä Hoitokalastusta Vesijärvellä Taustaa Sinilevien massaesiintymät alkoivat Vesijärvellä 1960-luvulla Ulkoinen kuormitus oli suurimmillaan 1970 luvun alussa 1975 1978 saneerattiin Vesijärveä kuormittaneita

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA NASTOLAN KIRKONKYLÄ, OSAYLEISKAAVA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Villähteen Kukkasen ja Pikku-Kukkasen järvien

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Hankkeen taustaa. Tutkimusalueen kuvaus

Hankkeen taustaa. Tutkimusalueen kuvaus Hankkeen taustaa Yläneen järvet kuntoon hankkeessa tutkittiin vuonna 2002 neljän Yläneläisen järven tilaa (Elijärvi, Lampsijärvi, Mynäjärvi ja Särkijärvi). Hankkeen kohdejärvillä tehtiin perusselvitykset

Lisätiedot

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA Vesihuolto 2015 2040 seminaari Tampere 22.10.2015 Teija Hakalahti Sirén Erityisasiantuntija, FT Vapo Oy Clean Waters teija.hakalahti siren@vapo.fi Vankka kokemus hajautetun

Lisätiedot

VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30

VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30 VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30 Kyläilta 9.12.2009 Suunnittelutyön tarkoitus Suunnittelutilanne Tehdyt maastotyöt Järvien nykytila Laaditut

Lisätiedot

Uimavesiprofiili Häklin uimaranta Tuusula

Uimavesiprofiili Häklin uimaranta Tuusula Uimavesiprofiili Häklin uimaranta Tuusula UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä Kirsti Lahti Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 1 Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 2 TAUSTA Vantaanjoen vesiensuojelun

Lisätiedot

Uimavesiprofiili Urheilupuiston uimaranta Tuusula

Uimavesiprofiili Urheilupuiston uimaranta Tuusula Uimavesiprofiili Urheilupuiston uimaranta Tuusula UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

Pyhäjärven rantaosayleiskaava

Pyhäjärven rantaosayleiskaava KITEEN KAUPUNKI Pyhäjärven rantaosayleiskaava Viitasammakkoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.11.2014 P23479P003 Viitasammakkoselvitys I (I) Partanen Janne 10.11.2014 Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

HAPETUSLAITTEET KUOPION KAUPUNGIN PIENVESIEN KUNNOSTUSPROJEKTEISSA

HAPETUSLAITTEET KUOPION KAUPUNGIN PIENVESIEN KUNNOSTUSPROJEKTEISSA OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA HAPETUSLAITTEET KUOPION KAUPUNGIN PIENVESIEN KUNNOSTUSPROJEKTEISSA T E K I J Ä : Teemu Väänänen 2 (56) SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste

Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Jäälin ala-aste 22.5.2012 Eero Laine Birger Ylisaukko-oja Kaisa Savolainen Puheenjohtaja sihteeri tekn. kand. Esittelyn kulku:, pj. Eero Laine Miten

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke

Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke Yleisötilaisuus 15.6.2012 Mika Niemelä Hankepäällikkö Hulauden Vesialueen Kunnostusyhdistys ry Agenda Tervetulotoivotus Puheenjohtaja Heikki Kulmala, Hulauden

Lisätiedot

KIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet

Lisätiedot

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN 30.1.2017 TARKASTELUN TAUSTA, TAVOITE JA MENETELMÄ Pirkanmaan

Lisätiedot

Myytävät metsäalueet sijaitsevat neljässä erillisessä kokonaisuudessa. Kaikille alueille on yksityistietasoinen

Myytävät metsäalueet sijaitsevat neljässä erillisessä kokonaisuudessa. Kaikille alueille on yksityistietasoinen Myytävät kohteet / kevät 2015 TURKU Myytävät metsäalueet sijaitsevat neljässä erillisessä kokonaisuudessa. Kaikille alueille on yksityistietasoinen ajoyhteys. Kohteet sijaitsevat Tortinmäen alueella. Metsäalueiden

Lisätiedot

HULEVESIEN HALLINTA KUOPIOSSA

HULEVESIEN HALLINTA KUOPIOSSA HULEVESIEN HALLINTA KUOPIOSSA Suunnittelu/Petri Juntunen 1 Esityksen sisällys 1. Taustaa 2. Hulevesien hallinnan tavoitteet ja periaatteet Kuopiossa 3. Esimerkkejä a) Hulevesien hallinta Keilankannan alueella

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 30.6.2014 Viite 1510007986 NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS NASTOLAN KUNTA ESISELVITYS Päivämäärä 30.6.20014

Lisätiedot

Turengin Hopealahti Luontokartoitus. Christof Siivonen

Turengin Hopealahti Luontokartoitus. Christof Siivonen Turengin Hopealahti Luontokartoitus 2011 Christof Siivonen 2 (10) Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Selvitysalueen yleiskuvaus.. 4 3. Selvitysalueen alustava maankäyttötarkastelu 5 4. Luontokartoituksen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila 1 Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy / UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 AINEISTO JA METELMÄT 1 4 TULOKSET 4

Lisätiedot

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079 Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011 Työnro 416079 MAAPERÄ- JA HULEVESISELVITYS KORTEKUMPU, KANGASALA SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT...3 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät...

Lisätiedot

Kokkolan kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 187.

Kokkolan kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 187. 5.14 Kokkola Kokkolan kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet sekä arvokkaat harjualueet on esitetty kartalla kuvassa 187. Kuva 187. Kokkolan kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet ja arvokkaat

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 6 25.02.2016. 6 Asianro 1347/08.01.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 6 25.02.2016. 6 Asianro 1347/08.01. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 6 Asianro 1347/08.01.00/2016 Kuopion ja Siilinjärven kannusteurakkasopimusten kesäliikenteet 2016 Kaupunkiliikenne Kohde 1 Joukkoliikennepäällikkö Jani Reinikainen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5403/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5403/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 221 Asianro 5403/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-419-3-104-M606 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus

Lisätiedot

N:o KAAVA-ALUE /TEHTÄVÄ JO VAST TA HE MA HU TO KE HE EL SY LO MA JO (suunnittelualue)

N:o KAAVA-ALUE /TEHTÄVÄ JO VAST TA HE MA HU TO KE HE EL SY LO MA JO (suunnittelualue) KUOPION KAUPUNKI A S E M A K A A V O I T U S O H J E L M A 2014 Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut, asemakaavoitus Liittyy karttaan: asemakaavoitusohjelma 2014. Myöhemmin laadittavaksi ennakoidut 18.12.2013

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007 LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten

Lisätiedot

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Diaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä

Lisätiedot

Panumajärvi, Pudasjärvi Tanja Honkela 14.12.2011

Panumajärvi, Pudasjärvi Tanja Honkela 14.12.2011 Panumajärvi, Pudasjärvi Tanja Honkela 14.12.2011 TAUSTATIETOA PANUMAJÄRVESTÄ Panumajärvi on Pudasjärvellä sijaitseva matala, runsashumuksinen järvi. Järven pinta ala on 529 ha ja keskisyvyys 1,8 m. Veden

Lisätiedot

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6. 1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella

Lisätiedot

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA VESISTÖN KÄYTTÖSELVITYS Tiedustelu osakaskunnille 1. Yhteystiedot Osakaskunta Puheenjohtaja Osoite Puhelin Sähköposti 2. Tiedustelualue Tämä tiedustelu koskee Peuraojan, Koivuojan ja Livojen alaosan vesialueita.

Lisätiedot

Tausta ja tavoitteet

Tausta ja tavoitteet Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena

Lisätiedot

ISO-LAMUJÄRVEN KEHITTÄMISTARPEET

ISO-LAMUJÄRVEN KEHITTÄMISTARPEET Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 11.9.2014 Viite 1510007427 ISO-LAMUJÄRVEN KEHITTÄMISTARPEET 1 Tarkastus 16.6.2014 Päivämäärä 11.9.2014 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Simpelejärven verkkokoekalastukset Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot