Hormajärven hoitotoimenpiteiden vaikutukset ja arvio järven tilasta ( ) Esityksen laatinut: Anna-Stiina Heiskanen (29.7.

Transkriptio

1 Hormajärven hoitotoimenpiteiden vaikutukset ja arvio järven tilasta ( ) Esityksen laatinut: Anna-Stiina Heiskanen ( )

2 Hormajärven huoltokirja 2012: Hoitotoimenpiteiden tavoitteet Ulkoista kuormitusta vähennettävä Vesiosuuskunnat ja loput kiinteistöistä jätevesien käsittelyn piiriin (saunat, yms) Ojien hidasteet, kosteikot, suoja-alueet 2. Sisäistä kuormitusta hillittävä Hapetuksen jatkaminen katkeamatta 3. Poistetaan ravinteita ja hoidetaan järven ekosysteemiä Jatketaan hoitokalastusta 4. Muut toimenpiteet Vesikasvien niittäminen 5. Selvitetään hyötyjä ja haittoja Vedenpinnan alimman tason rajaaminen Mekaaninen kunnostus vain valikoiduissa kohteissa Pohjan kemikaalikäsittely (itäinen allas) Viemärihankkeiden edistäminen Ojien laskualtaat (kaikki ojat kuntoon) Syvännehapetus hapettimilla Hoitokalastus (särkikalojen ja fosforin vähentäminen) Suoja-alueet ja kosteikot Vedenpinnan alimman tason rajaus pohjapadolla Kiinteistöjen ohjeistus oikeaan toimintaan (hulevesien käsittely, roskaaminen, ym) Vesikasvien niittäminen Pohjan kalsiumperoksidikäsittely fosforin sitomiseksi Mekaaninen kunnostus (sedimentin ruoppaus) toimenpiteidenprioriteettijärjestys

3 Läntisen syvänteen hapetushanke alkoi toukokuussa 2008 Hapettimet pysäytetään järven syyskierron aikana marraskuussa ja käynnistetään taas kun järvi on jäätynyt Mixos-menetelmän periaate (Vesi-Eko Oy)

4 Happi (mg/l) Läntisen syvänteen happi- ja fosforipitoisuuksien kehitys (5 v. liukuva keskiarvo; kaikki havainnot alle 17 m) 8,0 Leväkukintoja Hapetus 200 7,0 6,0 5,0 4,0 Happi Tot-fosfori Tot-P (µg/l) 3,0 80 2, ,0 20 0,0 0 Hapetuksen vaikutukset ovat erittäin selkeitä: Syvänteen happitilanteen paraneminen ja kokonaisfosforin pitoisuuksien lasku ovat edelleen jatkuneet vuosien aikana Happi- ja kokonaisfosforipitoisuudet on laskettu viiden vuoden liukuvana keskiarvona kaikista alle 17 m syvyydestä otetuista havainnoista (data: Ympäristöhallinnon HERTTA järjestelmä).

5 03/ / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / /2016 Fosfori (Tot-P) µg/l Hapetuksen vaikutukset alusveden happi- ja kokonaisfosforipitoisuuksiin (pitoisuudet vuosina ) Hormajärven läntisessä syvänteessä Hapetus Fosfori Happi Happi (O2) mg/l Syvänneveden kokonaisfosforin pitoisuudet ovat pysyneet alhaisina ja loppukesän happi-tilanne on edelleen hyvä myös vuosina

6 Hormajärven rehevyystilanne vaikuttaa vakaalta Läntisen altaan kokonaisfosforin ja planktonlevän määrää kuvaavan klorofylli-a:n pitkäaikaismuutokset ( ). Avoveden aikaiset keskipitoisuudet päällysvedessä (0-10 m). Levämäärät pysyneet matalana hapetuksen alkamisen jälkeen. Kokonaisfosforin pitoisuuksien heilahtelu tasaantunut*. Hapetus alkoi Vuonna 2008 *Syyskierron aikaiset kokonaisfosforin pitoisuudet ovat alhaisempia (Lähde: Vesi-Eko Oy, 2017)

7 Vesikasvit valloillaan Kesäkuussa järvisätkin ja pyörösätkin (Ranunculus peltatus sekä R. circinatus) ovat muodostaneet runsaita kasvustoja Hormajärvellä. Vastaavia kukintoja on havaittu Hormajärven itäpuolella 1990-luvun vaihteessa sekä vuonna 2015 Hormajärven lisäksi myös Lohjanjärven Outamonlahdella. Mahdollisia syitä voivat olla kirkastuneen veden tuoma kasvuetu ja runsaitten sateitten huuhtomat ravinteet. (Kuvat: Anna-Stiina Heiskanen, 2017)

8 Ulkoisen kuormituksen vähentäminen Ojamittaukset

9 Ojat kuntoon! Virtaushidasteiden rakentaminen 1. Pöyryn oja, Mustalahden kosteikko 2. Grönskogin oja 3. Paloniemen oja 4. Honkaharjun oja 5. Hiidenkartanon oja 6. Koivulan oja 7. Talvian oja - Tärkeimmät hidastusaltaat rakennettu (tai kunnostettu) vuosina Talvian ojaan rakennettu hidasteet Kartoitus ojien tilanteesta tehtiin keväällä 2011 sekä uusi kartoitus keväällä Kunnostamatta on vielä Koivulan ja Paloniemen ojat Paloniemen ojan hidastusallas toukokuussa 2008

10 Hormajärven ojat (numeroitu)

11 2 Koivulanpuro 0,1 8 Hiidenkartanon puro 14 Honkaharjun puro 15 Paloniemenpuro 0,1 28 Talvianpuro 0,2 36 Pöyryn puro 39A Grönskoginpuro 0,1 Horman purojen mittaukset

12 Pitoisuuksia purovesissä (Pitoisuusmittaukset: Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry, 2017) Kokonaisfosfori µg/l Hormajärven pintaveden kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelevat välillä µg/l. Korkeimmat fosforipitoisuudet 1600 on mitattu Paloniemen ja Koivulan puroissa. Myös Grönskogin ja Honkaharjunpuroissa on mitattu melko korkeita pitoisuuksia Hiidenkartanon puro Honkaharjun puro Koivulan puro Paloniemen puro Pöyryn puro Talvian puro Grönskogin puro

13 Pitoisuuksia purovesissä (Pitoisuusmittaukset: Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry, 2017) Erittäin korkeita typpipitoisuuksia mitattiin Grönskogin purossa vuosina , jolloin moottori-tien rakentaminen aiheutti typpihuuhtouman Hormajärveen. Kokonaistyppi µg/l Paloniemen ja Koivulan puroissa on mitattu korkeita typpi-pitoisuuksia. Peltoalueiden ojissa ovat pitoisuudet yleensä µgn/l. Luonnontilaisten ja kirkkaiden järvien kokonaistyppipitoisuus on yleensä µgn/l Hiidenkartanon puro Honkaharjun puro Koivulan puro Paloniemen puro Pöyryn puro Talvian puro

14 Pitoisuuksia purovesissä (Pitoisuusmittaukset: Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry, 2017) 300 Kiintoaine mg/l Korkeimmat kiintoainepitoisuudet on mitattu Grönskogin ja Paloniemen puroissa. 800 Myös Koivulan purosta on mitattu melko korkeita pitoisuuksia Hiidenkartanon puro Honkaharjun puro Koivulan puro Paloniemen puro Pöyryn puro Talvian puro Grönskogin puro

15 Ojien maastokatselmus Lohjan Hormajärven valuma-alueella Koivulan oja (Setolanranta 60) peltovaltainen valuma-alue korkeimmat kokonaistypen ja lähes korkeimmat kokonaisfosforin pitoisuudet mahdollista rakentaa pienialainen kosteikko/ laskeutusallas (n. 0,15 ha) kosteikosta kaivettavilla mailla voisi nostaa alavimpia pellonpintoja ja parantaa viljelykäyttöön jäävän pellon arvoa Laatinut: Timo Niemelä, ProAgria

16 Ojien maastokatselmus Lohjan Hormajärven valuma-alueella Laatinut: Timo Niemelä, ProAgria Grönskogin puro (Jantoniementie 51) metsävaltainen ja valumaalueeltaan toiseksi suurin Hormajärveen laskevista puroista puron kuormitusluvut eivät kovin korkeat teknisesti mahdollisuus rakentaa Jantoniementien pohjoispuoliselle peltoalueelle laskeutusallas, jota olisi helppo hoitaa kohteen vieressä sijaitsevan tien takia

17 Ojien maastokatselmus Lohjan Hormajärven valuma-alueella Pöyryn oja (Sarventie 11) Laatinut: Timo Niemelä, ProAgria suurin Hormajärveen laskevista valuma-alueista (n. 160 ha, peltoprosentti kuitenkin vain n. 7) puron kuormitusluvut eivät ole kovin korkeat laaja yhtenäinen joutomaa-alue, johon olisi mahdollista rakentaa teknisesti laaja-alainen ja myös maisemallisesti näyttävä kosteikko kaivumaita voisi hyödyntää lähiympäristön alavien peltomaiden parantamiseen

18 Ojien maastokatselmus Lohjan Hormajärven valuma-alueella Laatinut: Timo Niemelä, ProAgria Paloniemen (eli Pelto-Kuntun oja, Karstuntie 494) pienehkö peltovaltainen valuma-alue, jonka kuormitusluvut ovat erityisesti kokonaisfosforin osalta ovat korkeimmat mahdollisuus rakentaa kaivamalla pienialainen (m. 0,10 ha) laskeutusallas/ kosteikko vesiaihe parantaisi myös maatalousympäristön monimuotoisuutta saadaanko pienialaisella kosteikolla tavoiteltua parannusta fosforin pidätykseen? toisaalta kohteen rakentamiskustannukset ovat alueen pienialaisuudesta jo suhteellisen vähäiset

19 P kg/v Hormajärven valuma-alueen fosforikuormituksen muutokset vuosien 1990 ja 2003 välillä (Valjus 2005) ja arvioitu* kehitys hoitojakson aikana P-kuormituksen muutokset ( ?) Muutos - 30%?? Tavoite ? Maa-ja metsätalous 20% vähentyminen peltoalassa Asutus 100% kiinteistöistä hoitaa jätevetensä Luonnonhuuhtouma Mikä on todellinen muutos 2016?? *Arvio perustuu olettamuksiin ravinnekuormituksen vähentymisestä sekä kunkin sektorin potentiaalisesta muutoksesta (Kuva: hormajärven huoltokirja, 2012)

20 Hormajärven hoitokalastuksella saatu kokonaissaalis (kg) vuosina Arvokalat palautettu järveen!! katiskapyynti (?) talvinuottaus syysnuottaus rysäpyynti - Talvinuottaus - Ei rysäpyyntiä 2013 Hoitokalastuksella on poistettu n. 42 tonnia kalabiomassaa : 84 kg/ ha/ 6 vuoden aikana (n. 14 kg/ ha / vuosi ), mikä on hieman alle tavoitetason, mutta fosforia on samalla poistettu n. 250 kg (eli hieman alle 50% yhden vuoden kokonaiskuormasta)

21 Valtakunnallinen pintavesien tila-arvio 2013 Arvio pintavesien ekologisesta tilasta tehty v Edellinen arvio v

22 Uudenmaan pintavesien ekologinen tila 2013

23 Hormajärven ekologinen luokittelu vuosina 2008 ja 2013 Hormajärven tila on luokiteltu olevan Mittaristot: tyydyttävä v v Fysikaalis-kemialliset tekijät: Biologiset mittaristot: hyvä tyydyttävä erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä huono tavoitetaso Kasviplankton: Vesikasvit: Pohjaeläimet: Kalat: hyvä hyvä välttävä tyydyttävä

24 Lyhyesti: Hormajärven hoidon vaikutukset 2017 Järven tila on parantunut edelleen Rehevöitymisen tila vaikuttaa vakaalta Leväkukinnot vähentyneet, mutta syksyisiä kukintoja ilmennyt mm Vesikasvit yltyneet kasvamaan, kun vesi kirkastunut Hormajärveen laskevien purojen ravinne ja kiintoaine pitoisuudet ovat jonkin verran laskeneet, mutta joistakin ojista (Koivula ja Paloniemi) ravinnepitoisuudet ovat edelleen korkeita.

25 Ulkoisen kuormituksen vähentäminen: Nyt ja tulevaisuudessa Asutuksen jätevedet: Vesihuolto-osuuskuntien rakentaminen valmis Tavoitteena 100 % kiinteistöistä, ml. rantasaunat! Maa- ja metsätalouden muutokset: Peltomaa muuttuu asutusalueiksi Ravinteiden kierrätystä edistävät käytännöt tärkeitä! Hidasteiden rakentaminen järveen virtaaviin ojiin Luonnonhuuhtouma ja maankäytön muutokset: Peltomaa muuttuu asutusalueiksi, liikenne kasvaa? Ilmastonmuutoksen vaikutukset: sateisuus lisääntyy? Kosteikkojen ja hidasteiden rakentaminen ojiin

26 Jatkotoimet vuosille Hoitosuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa. Ulkoista kuormitusta edelleen vähennettävä: Ojien hidasteet ja kosteikot tärkeitä Jatketaan hapetusta Jatketaan hoitokalastusta Selvitetään, onko Hormajärvi sopiva elinympäristö siian ja järvitaimenen lisääntymiselle

27 Havainnoi Hormajärven tilaa: ota käyttöön Järvi-wiki ja Havaintolähetti

28 Hormajärven Hoitoa 26 vuotta