Kuopion Puronnotkon kosteikon tarkkailun tulokset

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuopion Puronnotkon kosteikon tarkkailun tulokset 2012-2013"

Transkriptio

1 Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Kuopion Puronnotkon kosteikon tarkkailun tulokset HULE-hankkeen osaraportti Kasvio Pinja, Koskiaho Jari, Ulvi Teemu & Jormola Jukka

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Johdanto Puronnotkon kosteikko Kallaveden ja Pölläkänlahden tila ja hulevedet Kosteikossa tapahtuvat prosessit Puronnotkon kosteikon toimivuuden seuranta Tulokset ja tulosten tarkastelu Sähkönjohtokyky, ph ja kloridipitoisuus Sameus ja kiintoainepitoisuus Ravinnepitoisuudet ja -kuormitukset Fosfori Typpi Metallipitoisuudet Sinkki Rauta Yhteenveto Lähteet

3 1. Johdanto Työn tarkoituksena oli selvittää Puronnotkon kosteikon (pinta-ala m 2 ) (Kuva 1) toimivuutta Pölläkän asuinalueella Kuopiossa. Asuinalue sijaitsee Kallaveden vesistön keskellä Pölläkänlahden rannalla. Kosteikon tarkoituksena on tasata virtaamia sekä pidättää kosteikkoaltaisiin huuhtoutuvia ravinteita, kiintoainesta ja muita hulevesissä esiintyviä, vesistölle haitallisia aineita. Pölläkän alueelle rakennetun kosteikon toimivuutta on aiemmin seurattu vuonna osana laajempaa hanketta Hulevesien hallinta Kuopion Saaristokaupungissa Hankkeeseen kuului muun muassa laaja kosteikkoselvitys, joka oli tavoitteena uusia muutaman vuoden päästä (Pulkkinen & Rissanen 2008). Kosteikkoja rakennettiin yhteensä 10 ja lähes kaikki olivat tarkkailussa mukana (Kuva 2). Hulevesi- ja kosteikkoselvityksen tavoitteena oli tutkia kosteikkojen toimintaa ja soveltuvuutta hulevesien käsittelyyn eri vuodenaikoina, saada tietoja kosteikoista suunnittelun ja toteutuksen pohjaksi, selvittää kosteikkojen korjaus- ja kehittämistarpeita sekä kerätä tietoa kosteikkoihin tulevan ja niistä lähtevän vesien laadusta. Pölläkän puistoalueelle perustettu kosteikko ei pidättänyt selvityksen mukaan ravinteita. Kuopion kaupunki oli kiinnostunut selvittämään toimiiko kosteikko paremmin, kun rakentamisesta on kulunut pidempi aika. Puronnotkon kosteikon toimivuutta selvitettiin vedenlaatunäytteiden avulla vuoden ajan 2012 kesästä 2013 kesään kerran kuussa haetuilla vesinäytteillä. Selvitys kuuluu osaksi HULE-hanketta ( ), jossa tutkitaan erilaisten hulevesien hallintamenetelmien toimivuutta. Kuva 1. Puronnotkon kosteikko etelästä kuvattuna. Vasemmalla puolella näkyy frisbeegolfrata ja oikealla kevyen liikenteen raitti (kuva Heikki Rinne). 2

4 Kuva 2. Kuopion Saaristokaupunkiin rakennetut kosteikot vuonna Puronnotkon kosteikko Kallaveteen laskevaan ojaan johdetaan Pölläkänlahden pientaloaluevaltaiselta alueelta muodostuvat hulevedet. Kuopion kaupunki rakensi Puronnotkon kosteikon (Kuvat 3) vuonna 2005 tasaamaan virtaamia ja vähentämään Kallaveteen huuhtoutuvien haitallisten aineiden määrää. Kosteikon suunnittelussa on otettu huomioon paikalliset ympäristötavoitteet, tila ja maisemalliset arvot. Kosteikko muodostuu kolmesta erikokoisesta ja syvyisestä kosteikkoaltaasta ja yhdestä laskeutusaltaasta (Kuvat 4 ja 5). Vesi kulkee hyvin kapeaa noroa pitkin altaasta toiseen. Maaperä alueella on savea. Kosteikkoon johdetaan noin 59 hehtaarin suuruisen pientaloalueen hulevedet, joten kosteikon pinta-alan suhde yläpuoliseen valuma-alueeseen on noin 0,7 %. Altaissa on jonkin verran kasvillisuutta, mutta sitä kasvaa suhteessa enemmän ojissa ja tulva-alueilla. 3

5 VA2 VA1 VA3 Kuva 3. Pölläkänlahden kosteikko ja sen valuma-alue. Kosteikko on merkitty kartalle sinisellä ellipsillä. Kosteikon valuma-alue koostuu kolmesta osavaluma-alueesta, joiden pinta-alat ovat: VA1 = 9,1 ha, VA2 = 40,8 ha ja VA3 = 9,0 ha. Ensimmäinen allas on suurin (pinta-ala 700 m 2 ja tilavuus 250 m 3 ) ja se toimii hidastusaltaana asuinalueen hulevesille. Myös kiintoaineen on tarkoitus laskeutua tähän altaaseen, sillä siinä on syvennys altaan keskiosassa. Toinen hidastusallas on pieni (150 m 2 /20 m 3 ). Tähän altaaseen johdetaan hulevesiä kahdesta eri ojasta: toinen oja tulee ensimmäisestä altaasta ja toinen asuinalueelta (VA3). Suuri osa vedestä tulee ensimmäisestä altaasta. Tämän jälkeen vedet virtaavat kolmanteen altaaseen (600 m 2 /200 m 3 ), josta takaisin ojauomaan ja pienen hidastusaltaan jälkeen 4

6 takaisin ojaan, ennen kuin vesi päätyy Pölläkänlahteen. Kolmannessa altaassa on syvempi osa altaan loppuosassa. Kosteikon rakennetta on tuettu paikoin luonnonkivillä, ja aluetta on maisemoitu istuttamalla kasvillisuutta. Lisäksi altaiden läheisyyteen on rakennettu kävelytie ja ylikulkusilta ensimmäisen kahden altaan väliin. Oja on maisemoitu mutkittelevaksi, mikä edesauttaa virtauksen tasoittumista (Kuva 6). ALLAS 1 ALLAS 2 ALLAS 3 Kuvat 4 ja 5. Pölläkänlahden kosteikko muodostuu kolmesta altaasta, niiden välisistä uomista ja tulva-alueesta. Suurimpaan altaaseen 1 tulee ojat osavaluma-alueilta 1 ja 2. Ensimmäisen altaan vedet purkautuvat väliojan kautta pieneen altaaseen 2, johon tulee myös vesiä kosteikon itäpuolelta olevalta osavaluma-alueelta 3. Altaasta 2 vedet kulkeutuvat lyhyen väliojan kautta viimeiseen altaaseen 3, josta ne purkautuvat ojaan pitkin Pölläkänlahteen. Purku-uomassa on vielä pieni hidastusallas. 5

7 Kuva 6. Puronnotkon kosteikon altaat yhdistää paikoin hyvin kapea oja, joka virtaa tulva-alueella. 3. Kallaveden ja Pölläkänlahden tila ja hulevedet Kallaveden tila on pääsääntöisesti hyvä, mutta järvessä on useita umpinaisia ja matalia kohtia jotka ovat herkkiä likaantumaan ja rehevöitymään. Kuopion Saaristokaupungin sydämeen ulottuvan pitkulaisen Pölläkänlahden tila on heikko ja ulkoisen kuormituksen kitkemiseksi on noussut tarve ryhtyä vesiensuojelutoimenpiteisiin. Pölläkänlahti on kärsinyt useana vuotena happikadosta ja sitä on hoidettu mm. hapetuslaitteiden avulla. Kokonaisuutena hulevedet eivät ole kovin merkittäviä Kallaveden vesistökuormittaja. Hulevesillä on kuitenkin paikallista merkitystä mm. suljetuissa lahdissa ja poukamissa, joissa vesi ei pääse vaihtumaan. On todettu, että fosfori on Kallaveden minimiravinne, jolloin fosforin poistolla voidaan vähentää rehevyyttä. Rakennettujen alueiden hulevesien mukana kulkeutuvien haitallisten aineiden pitoisuudet saattavat olla korkeita ja vaativat tarkempaa tarkastelua. Kuopiossa tehtyjen selvitysten (1981, 2000, 2005) perusteella teollisuus- ja liikennealueilta muodostuvia hulevesiä tulee seurata jatkossa enemmän. Noin 80 % hulevesien mukana tulevasta kuormituksesta muodostuu keskusta- ja liikennealueilta, joilta muodostuvien hulevesien puhdistamiselle on erityistä tarvetta. 4. Kosteikossa tapahtuvat prosessit Vesiensuojelukosteikkojen toiminnan kannalta suurimpia haasteita ovat suuret, yhtäkkiset vesimäärät ja samanaikaiset suuret pitoisuudet sekä matalat lämpötilat keväällä ja syksyllä. Kesällä kosteikko toimii yleisesti tehokkaimmin. Kosteikon suhteellinen koko vaikuttaa ravinteiden pidättymiseen merkittävästi. Mitä suurempi kosteikon pinta-ala on suhteessa yläpuolisen valuma-alueen pintaalaan, sitä suurempi osuus kosteikkoon tulleesta ravinnekuormituksesta saadaan pidätettyä. Kiintoaineksen laskeutumiseen vaikuttaa viipymän lisäksi veden sisältämän kiintoaineen partikkelikokojakauma. Mitä karkeampaa kiintoaines on, sitä tehokkaammin sitä pidättyy kosteikkoon. Partikkelien laskeutuminen (sedimentoituminen) on kosteikkojen yksi merkittävimmistä puhdistusmekanismeista, koska sen myötä etenkin kiintoaineeseen sitoutunutta fosforia ja orgaanista typpeä pidättyy altaaseen. Sedimentaatiota tehostaa virtausta hidastava kosteikkokasvillisuus. Sedimentoitumista tapahtuu myös levien ja mikrobien ravinteidenkulutuksen ja lopulta pohjaan vajoamisen kautta. Siksi Puronnotkon kosteikko muodostuu eri syvyisistä altaista, joista 6

8 ensimmäiseen altaaseen isoimpien partikkelien on tarkoitus laskeutua. Kun ensimmäisen altaan syvänne täyttyy, sitä voidaan tyhjentää. Liuenneen fosforin pidättymistä edistävää adsorptioprosessia säätelevät maaperän ja kosteikkoon tulevan veden ominaisuudet yhdessä happitilanteen kanssa. Kosteikon maaperän sisältämän raudan, alumiinin ja fosforin määrät yhdessä tulevan veden liuenneen fosforin pitoisuuden kanssa hakevat tasapainotilan, jonka mukaan fosforia joko pidättyy kosteikon maaperään tai vapautuu siitä. Adsorptioprosessi toimii tehokkaimmin hapellisissa oloissa, kun taas huono happitilanne lisää fosforin vapautumisriskiä kosteikon pohjasedimentistä. Denitrifikaatioprosessiin eli nitraattitypen pelkistymiseen kaasumaiseen muotoon vaikuttavat kosteikossa olevan orgaanisen aineen määrä, tulevan veden nitraattipitoisuus sekä lämpötila. Etenkin kesällä lämpötilan vaikutuksesta denitrifikaatio toimii voimakkaasti. Koska denitrifikaation myötä typpeä ei pidäty kosteikkoon vaan poistuu ilmakehään, tämä prosessi ei heikkene ajan myötä toisin kuin liuenneen fosforin adsorptio, jonka seurauksena kosteikko voi saavuttaa ns. fosforin kyllästystilan. Myös isot vesikasvit eli makrofyytit poistavat ravinteita kuluttamalla niitä suoraan kasvuunsa. Kasvien ravinteiden oton nettovaikutus on vuositasolla kuitenkin melko vähäinen, sillä kasvien kasvuvaihe on vain muutaman kuukauden vuodessa ja niiden lakastumisvaiheessa osa ravinteista liukenee takaisin veteen ja lopulta ulos kosteikosta. Monimuotoisuudella voidaan parantaa kosteikon toimivuutta siten, että kaikilla em. prosesseilla on mahdollisuus toimia. Kosteikon monimuotoisuutta voidaan lisätä vaihtelemalla syvänteitä ja matalia alueita, rakentamalla useampi allas (ks. esim. Kuva 7) sekä lisäämällä kasvillisuusvyöhykkeitä, loivia rantavyöhykkeitä, tulva-alueita, niemekkeitä ja saarekkeita. Kuva 7. Kosteikko voi muodostua useasta altaasta, kuten Puronnotkon kosteikko, jonka pohjoispäädyssä ja maisemareitin läheisyydessä on hidastusallas (kuva: Heikki Rinne). 5. Puronnotkon kosteikon toimivuuden seuranta Kuopion kaupungin tekninen keskus ja SYKE tutkivat yhteistyössä Puronnotkon kosteikkopuhdistamon toimivuutta vedenlaatunäytteiden avulla vuoden ajan vuosina 2012 ja Tarkkailuohjelman laadinnasta vastasi Kuopion kaupunki ja näytteenoton ja tutkimuksen suorittamisesta Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy, jonka laboratoriossa vesinäytteet analysoitiin SFS- ja ISO -standardien mukaisesti. Tutkimustulosten tulkinnasta vastasi SYKE. 7

9 Yksittäisiä vesinäytteitä kerättiin välisenä aikana noin 1-2 kertaa kuussa, pääasiassa sadetapahtumien yhteydessä. Näytepisteitä oli kolme: kahdesta ojasta ennen kosteikkoa (P1 = Pölläkkä 1) ja (P2 = Pölläkkä 2) sekä kolmen kosteikkoaltaan jälkeen (P4A = Pölläkkä 4) (Kuva 8). Näytteenottokertoja oli yhteensä 13 näistä kolmesta pisteestä eli analysoitavaksi toimitettiin kaikkiaan 39 vesinäytettä. Pisteistä P1 ja P2 havaittujen pitoisuuksien valuma-alueiden pinta-alojen suhteessa painotettua keskiarvoa käytettiin kosteikkoon tulevan veden pitoisuusestimaattina. Kosteikkoon tulee hulevesiä myös kosteikon itäpuolella sijaitsevalta asuntoalueelta pisteeseen Pölläkkä 3, mutta sen pisteen kautta tulevat vedet eivät olleet seurannassa mukana. Kuva 8. Puronnotkon kosteikon näytteenottopisteet. Pölläkkä 1 ja Pölläkkä 2 sijaitsevat tulouomissa ennen kosteikkoa ja Pölläkkä 4 kosteikkoaltaiden jälkeen ennen Pölläkänlahtea. Vesinäytteistä mitattuja ainepitoisuuksia verrattiin toisiinsa, ja niistä laskettiin alenemaprosentit. Tulosten tarkastelussa on käytetty keskiarvoja. On huomioitava, että ennen kosteikkoa ja kosteikon jälkeen tutkitut vedenlaatumittaukset eivät olleet ns. samaa vettä, sillä vesi viipyy kosteikossa oletettavasti muutamasta päivästä jopa viikkoon. Siksi tulokset ovat suuntaa antavia. 6. Tulokset ja tulosten tarkastelu 6.1 Sähkönjohtokyky, ph ja kloridipitoisuus Puronnotkon kosteikkoon tulevan veden painotettu keskimääräinen sähkönjohtavuus oli kaikilla näytteenottokerroilla suurempi kuin kosteikosta lähtevän veden (Kuva 9) ja verrattaessa näytepisteitä sähkönjohtokyky laski kosteikossa keskimäärin 9 %. Talousveden laatusuosituksissa sähkönjohtokyvyn yläraja on 250 ms/m, minkä kosteikosta mitatut arvot alittivat hyvin selkeästi. 8

10 Kosteikosta mitattujen ph lukujen perusteella alueen maaperä ei ole kovin hapanta, sillä keskimääräinen ph oli tulevassa vedessä 7,2 ja lähtevässä vedessä 7,1. Korkeimmat ph arvot mitattiin kesällä 2012, kun taas huhtikuussa 2013 ph oli alhaisin kaikissa näytepisteissä (Kuva 10). ph ei juuri muuttunut kosteikossa vaan oli pisteissä P1, P2 ja P4A (lähtevä vesi) liki samansuuruinen kaikilla mittauskerroilla. Kuva 9. Sähkönjohtavuus (ms/m) Puronnotkon kosteikkoon tulevassa ja kosteikosta lähtevässä vedessä Kuva 10. ph Puronnotkon kosteikkoon tulevassa ja kosteikosta lähtevässä vedessä Myös kloridin määrä mitattiin, sillä hulevedet voivat pohjoismaissa sisältää runsaasti kloridia teiden suolauksesta johtuen. Kloridipitoisuus ei mitattujen vesinäytteiden mukaan juurikaan muuttunut kosteikossa ollen tulevassa vedessä keskimäärin 5,5 mg/l ja lähtevässä vedessä 5,2 mg/l. Suurin kloridipitoisuus mitattiin heinäkuun alussa 2012, jolloin pitoisuus nousi kosteikossa tasan 10 mg/l:aan (Kuva 11). Pitoisuudet olivat kuitenkin matalia verrattuna pohjaveden laatunormin ylärajaan 25 mg/l. 9

11 Kuva 11. Kloridipitoisuus (mg/l) Puronnotkon kosteikkoon tulevassa ja kosteikosta lähtevässä vedessä Sameus ja kiintoainepitoisuus Keskimääräinen sameus oli Puronnotkon kosteikkoon tulevassa vedessä 5,1 FTU ja kosteikon jälkeen mitatussa vedessä 15,8 FTU. Siten sameus kasvoi kosteikkoalueella yli kolminkertaiseksi ja oli lukuun ottamatta jokaisella mittauskerralla suurempi lähtevässä kuin tulevassa vedessä (Kuva 12). Kuva 12. Sameus (FTU) Puronnotkon kosteikkoon tulevassa ja kosteikosta lähtevässä vedessä Verrattaessa tulevan ja lähtevän veden tuloksia, kasvoi keskimääräinen kiintoainepitoisuus kosteikossa sameuden tapaan yli kolminkertaiseksi (Kuva 13). Keskimäärin kiintoainetta oli tulevassa vedessä ainoastaan 3,1 mg/l (1,2 10,8 mg/l) ja lähtevässä vedessä 9,6 mg/l (2,0 36 mg/l), joista etenkin ensin mainittu on erittäin alhainen arvo. Rannikoiden jokivesiin verrattuna kosteikkoon tuleva ja kosteikosta lähtevä vesi ei ollut kovin sameaa eikä kiintoainepitoista. Kevättulvien aikana rannikon joet ovat toisinaan selvästi sameampia (yli 100 FTU). Yleisesti kiintoainepitoisuudet vaihtelivat samaan tahtiin sameuden kanssa (vrt. Kuvat 12 ja 13). 10

12 Kuva 13. Kiintoainepitoisuus (mg/l) Puronnotkon kosteikkoon tulevassa ja kosteikosta lähtevässä vedessä Elokuun lopussa 2012 havaittiin korkeat sameusarvot ja kiintoainepitoisuudet lähtevässä vedessä. Ne voivat johtua useista eri syistä. Näytteenottohetkellä virtaamat olivat hyvin pienet, kaikkein pienimmät mitä millään mittaushetkellä muulloin, joten vesi oli lähes seisovaa. On myös mahdollista, että kosteikossa on ollut runsas leväkasvusto, joka näkyy sameus- ja kiintoainesanalyyseissä. 6.3 Ravinnepitoisuudet ja -kuormitukset Fosfori Kokonaisfosforipitoisuus oli keskimäärin matalampi Puronnotkon kosteikkoon tulevassa vedessä (33 µg/l, vaihteluväli µg/l) kuin kosteikosta lähtevässä vedessä (38 µg/l, vaihteluväli µg/l), joten pitoisuus kasvoi kosteikossa 15 %:lla (Kuva 14). Kokonaisfosforipitoisuuksien vaihtelussa oli samankaltaisuutta sameuden ja kiintoainepitoisuuksien vaihtelun kanssa (vrt. Kuvat 12 14). Leville ja muulle eliöstölle suoraan hyödynnettävissä olevan liuenneen fosfaattifosforin (PO4-P) pitoisuudet olivat tulevassa vedessä keskimäärin 14,6 µg/l (10,5 18,2 µg/l) ja kosteikkoaltaiden jälkeen 12,0 µg/l (7,0 18,0 µg/l). Siten pitoisuuden alenema kosteikon vaikutuksesta oli 18 %. Yleisesti fosfaattifosforin pitoisuuksien vaihtelu oli kiintoainetta ja kokonaisfosforia vähäisempää ilman yksittäisiä, muita selvästi korkeampia arvoja (Kuva 14). 11

13 Kuva 14. Kokonaisfosforipitoisuus (µg/l) Puronnotkon kosteikkoon tulevassa ja kosteikosta lähtevässä vedessä Näytteiden sisältämät kokonaisfosforipitoisuudet muutettiin vuosittaisiksi kokonaisfosforikuormituksiksi hyödyntämällä kosteikosta mitattua keskiarvovirtausta (7,5 l/s) ja kertomalla tulos vuodessa olevien sekuntien määrällä. Tällä laskutoimituksella saadaan kokonaisfosforin määräksi tulevassa vedessä 33 µg * 7,5 l/s = 274,5 µg/s, joka on vuosikuormitukseksi muutettuna 274,5 µg/s * s * 24 h * 365 d = 7,8 kg P/a. Lähtevässä vedessä kokonaisfosforin vuosittainen kuormitus on vastaavalla tavalla laskettuna 9,0 kg P/a, joten kosteikosta huuhtoutui reilut 1 kg kokonaisfosforia vuoden mittaisella seurantajaksolla. Kuva 15. Liuenneen fosforin pitoisuus (µg/l) Puronnotkon kosteikkoon tulevassa ja kosteikosta lähtevässä vedessä Typpi Kokonaistypen keskipitoisuus oli kosteikkoon tulevassa vedessä µg/l ( µg/l) ja lähtevässä vedessä µg/l ( µg/l) eli keskipitoisuus aleni kosteikossa 11 %. Pitoisuus oli useimmiten matalampi kosteikosta lähtevässä kuin sinne tulevassa vedessä (Kuva 16). Vastaavalla laskutavalla kuin kokonaisfosforille edellä, saatiin kokonaistypen vuosikuormitukseksi kosteikkoon 12

14 tulevassa vedessä 282 kg N/a ja kosteikosta lähtevässä vedessä 252 kg N/a. Siten kosteikko vähensi vuoden mittaisen jakson aikana nettomääräisesti 30 kg typpikuormitusta Vesiliukoisen nitriitti- ja nitraattitypen (NO23-N) keskipitoisuus oli pienempi lähtevässä (550 µg/l, vaihteluväli µg/l) kuin tulevassa vedessä (650 µg/l, vaihteluväli µg/l), joten NO23-N pitoisuus aleni kosteikon vaikutuksesta 16 % (Kuva 17). Nitriitti- ja nitraattityppipitoisuuksien vaihtelu oli hyvin samankaltaista kuin kokonaistypenkin. Kuva 16. Kokonaistyppipitoisuus (µg/l) Puronnotkon kosteikkoon tulevassa ja kosteikosta lähtevässä vedessä Kuva 17. Nitriitti- ja nitraattityppen (NO23-N) pitoisuus (µg/l) Puronnotkon kosteikkoon tulevassa ja kosteikosta lähtevässä vedessä Metallipitoisuudet Hulevedet sisältävät metalleja, mutta myös maaperästä saattaa vapautua metalleja hapettomissa olosuhteissa. Kosteikkotarkkailussa vesinäytteistä mitattiin metalleista rauta (Fe) ja sinkki (Zn), joita esiintyy tavallisimmin hulevesissä. 13

15 6.4.1 Sinkki Sinkkiä oli tulevassa vedessä keskimäärin 5,9 µg/l (vaihteluväli 2,8 7,6 µg/l) ja lähtevässä vedessä 6,7 µg/l (vaihteluväli 3,8 8,3 µg/l), eli sinkkipitoisuudet kasvoivat kosteikossa 14 %:lla (Kuva 18). Sinkkipitoisuudet olivat hyvin matalia, mutta verrattaessa eri näytteenottokohtia keskenään voitiin havaita pitoisuuksien kasvua kosteikossa. Tämä viittaa siihen, että Pölläkän asuinalueen itäosasta toiseen hidastusaltaaseen laskevasta ojasta (Pölläkkä 3) saattaa tulla kosteikkoon sinkkipitoista vettä. Kuva 18. Sinkkipitoisuus (µg/l) Puronnotkon kosteikkoon tulevassa ja kosteikosta lähtevässä vedessä Rauta Rautapitoisuudet (Fe) olivat sinkin tapaan Puronnotkon kosteikossa melko matalia verrattuna tyypillisiin rakennettujen alueiden hulevesiin. Kosteikkoalueelle tulevassa vedessä rautaa oli keskimäärin 635 µg/l ( µg/l) ja alueelta lähtevässä vedessä 940 µg/l ( µg/l), eli rautapitoisuus kasvoi kosteikossa keskimäärin 50 % (Kuva 19). Lähtevän veden keskiarvoa nosti havaittu korkea pitoisuus. Pääsääntöisesti rautaa oli lähtevässä vedessä kutakuinkin saman verran kuin tulevassa vedessä keskimäärin poikkeuksena em. heinäkuun 2012 havainto. 14

16 Kuva 19. Rautapitoisuus (µg/l) Puronnotkon kosteikkoon tulevassa ja kosteikosta lähtevässä vedessä Yhteenveto Kuopion Kallaveden rannalle, uudehkon Pölläkänlahden asuinalueen läheisyyteen rakennettu kosteikko on rakenteeltaan hyvin vaihteleva, jolloin vesi etenee rakenteessa levennettyjen uomien ja altaiden läpi. Kahdessa altaassa on myös syvempi osa, jonne kiintoaineksen on tarkoitus laskeutua. Kosteikkopuhdistamon ravinteiden pidätyskyky riippuu olennaisesti kosteikon koosta suhteessa valuma-alueeseen, josta suurin osa kuormituksesta tulee. Suuri osa kosteikkoon päätyvästä kuormituksesta tulee kasvukauden ulkopuolella, jolloin kosteikossa toimivat biologiset ja kemialliset puhdistusprosessit ovat hitaita. Puronnotkon kosteikon pinta-ala on 0,7 % valuma-alueen pintaalasta. Tutkimusten mukaan 1,4 % kokoinen kosteikko kykenee pidättämään keskimäärin % ravinteista (Puustinen ym. 2007), mutta tutkimuksessa ei ollut mukana yhtään hulevesikosteikkoa. Puronnotkon kosteikko ei keskimääräisten pitoisuuksien mukaan laskettuna pidättänyt kiintoainesta eikä vähentänyt sameutta. Kosteikon monesta altaasta muodostuvan rakenteen pitäisi vaikuttaa virtaamaan tasaavasti ja siten edistää kiintoaineksen laskeutumista altaaseen. Toisaalta suurilla virtaamilla (esim. rankkasateiden aikana ja syystulvilla) on mahdollista, että altaiden pohjaan laskeutunutta kiintoainesta on lähtenyt liikkeelle. Puronnotkon kosteikkoa on seurattu aiemmin välittömästi sen valmistuttua vuosina (Pulkkinen & Rissanen 2008). Aiempien tulosten mukaan kiintoaineen, fosforin ja typen virtaamapainotetut reduktiot olivat kaikki negatiivisia. Kiintoaine lisääntyi kosteikossa 15 % ja kokonaisfosfori ja typpi molemmat 4 %. Seurantavuosien välillä oli kuitenkin suurta vaihtelua. Vuonna 2005 kiintoaineesta pidättyi 32 % ja kokonaisfosforista 20 %, mutta vuosina 2006 ja 2007 molempien kuormitus kasvoi kosteikkokäsittelyssä. Kokonaistypen osalta kosteikko lisäsi hieman kuormitusta vuosina 2005 ja 2007, mutta vuonna 2006 typpeä poistui 2 %. Uudella, vuosien seurantajaksolla kosteikon toimivuus oli kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta heikompi kuin vuosina Kiintoainepitoisuudet kasvoivat kolminkertaisiksi ja kokonaisfosforipitoisuudetkin 15 %. Kosteikon toimivuus on näillä mittareilla arvioituna edelleen heikkoa. Kosteikon typen poistoteho oli kuitenkin parantunut. Nyt kosteikko poisti typpeä keskimäärin 11 %. 15

17 Fosfori on suurelta osin sitoutunut kiintoainekseen, jolloin myös sitä huuhtoutui kosteikosta kiintoaineksen huuhtoutumisen yhteydessä. Sen sijaan suoraan kasveille hyödynnettävissä olevan fosfaattifosforin pitoisuus väheni kosteikossa keskimäärin 18 %. Osan fosfaattifosforin vähenemisestä selittää todennäköisesti levien ravinteiden otto. Myös kasvillisuus oletettavasti pidätti liukoisia ravinteita. Tulosten mukaan typen määrä oli suurin keväällä ja erityisesti syksyllä kosteikkoon tulevassa ja siitä poistuvassa vedessä. Tämä viittaa typen poistumiseen kesällä lämpötilan denitrifikaatiota kiihdyttävän vaikutuksen ja lisäksi kasvillisuus käyttää typpeä. Vesinäytteiden mukaan kosteikko vähentäisi kasveille suoraan hyödynnettävissä olevaa nitriitti- ja nitraattityppeä vuositasolla noin 16 %. Kosteikko ei vähentänyt mitattujen metallien pitoisuuksia. Toisaalta tulevan veden metallipitoisuudet olivat erityisesti sinkin osalta hyvin matalat. Myös kloridipitoisuudet olivat pieniä ja määrät suhteellisen tasaiset, mikä ilmentää sitä, että valuma-alueen hulevedet eivät sisällä paljon liukkauden torjunta-aineita. Pulkkisen ja Rissasen raportissa (2008) kosteikon heikon toimivuuden syiksi epäiltiin sen pientä kokoa valuma-alueen kokoon nähden, vähäistä vesikasvillisuutta, savista maaperää ja kosteikon muokkaustoimenpiteitä seurannan aikana. Aiemman ja uuden seurantajakson välillä oli 5 vuoden tauko, jolloin kasvillisuus on ehtinyt kehittyä ja kosteikon toiminnan olisi pitänyt muutenkin tehostua. Kuitenkaan näin ei ole uusien seurantatulosten mukaan käynyt. Vuosien seurantajakson aikana ei valuma-alueella eikä kosteikossa ole tiettävästi tehty merkittäviä maankaivu- tai rakentamistoimenpiteitä, joten nekään eivät selitä heikkoja tuloksia. Kokonaisuudessaan Puronnotkon kosteikon vaikutukset Pölläkänlahden kuormitukseen eivät ole merkittäviä. Tärkeimpänä syynä tähän on, että alue on suhteellisen harvaan rakennettua omakotialuetta, jolta tulevat hulevedet ovat yleensä melko hyvälaatuisia. Kosteikon valuma-alueesta on lisäksi suurin osa puistoaluetta ja metsää, joiden valumavedet ovat vielä puhtaampia. Kosteikko on kuitenkin vähentänyt jossain määrin suoraan leville käyttökelpoisia, liukoisia ravinteita. Vesinäytteenottoon perustuvat arviot kosteikon toimivuudesta sisältävät paljon epävarmuutta. Paras tapa olisi käyttää jatkuvatoimista seurantaa, jossa mitattaisiin vedenlaatua ja virtaamia kaikista tuloja lähtöuomista. Tätä seurantaa tulisi täydentää sopivalla näytteenotolla ja laboratorioanalyyseillä erityisesti sellaisten vedenlaatumuuttujien osalta, joita ei voida jatkuvatoimisesti mitata. Seurantaa olisi hyvä tehdä vähintään yhden kalenterivuoden ajan. Lähteet Pulkkinen, E. & Rissanen, P Hulevesien hallinta Kuopion saaristokaupungissa. Loppuraportti Kuopion kaupunki. Puustinen, M., Koskiaho, J., Gran, V., Jormola, J., Maijala, T., Mikkola-Roos, M., Puumala, M., Riihimäki, J., Räty M. & Sammalkorpi, I Maatalouden vesiensuojelukosteikot, VESIKOTprojektin loppuraportti. Suomen ympäristökeskuksen julkaisuja 499/2001. Rissanen, P Kuopion kaupunkialueen aiheuttama hulevesikuormitus Kallaveteen. Vesitalous lehti 2/

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Vesiensuojelukosteikot

Vesiensuojelukosteikot Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

Järvenpään Lepola kosteikon tarkkailu. vuosina 2012 ja 2013

Järvenpään Lepola kosteikon tarkkailu. vuosina 2012 ja 2013 Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Järvenpään Lepola kosteikon tarkkailu vuosina 212 ja 213 Hule-hankkeen osaraportti Kasvio Pinja, Koskiaho Jari, Ulvi Teemu, Jormola Jukka 21.1.215 Sisällysluettelo 1.

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa

Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa Uusia keinoja virtaamien ja talviaikaisen ravinnekuormituksen hallintaan Seminaari 30.3.2010, Kauttuan klubi Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa Jari Koskiaho, SYKE Kosteikkojen käyttö vesiensuojelussa

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Luonnonvarainstituutti ja Bioenergiakeskus Saarijärvi 6.9.2013 Turvetuotannossa käytettävät vesiensuojeluratkaisut

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely

TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö Anne Aaltonen TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely 213 tulokset Juha Paavola Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Alueen kuvaus... 1 2.1 Matjärven perustiedot... 1 2.2

Lisätiedot

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Heikki Setälä ja URCA-konsortio

Heikki Setälä ja URCA-konsortio Kaupunkien valuntavesien huomioiminen aluesuunnittelussa Kaupunkien valuntavesien Heikki Setälä huomioiminen Ja URCA-konsortio aluesuunnittelussa Heikki Setälä ja URCA-konsortio SA:n johtoryhmän kysymys:

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus. Lielahden biosuodatusalueen tulokset vuosilta 2012 2013 ja 2015. HULE-hankkeen osaraportti

Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus. Lielahden biosuodatusalueen tulokset vuosilta 2012 2013 ja 2015. HULE-hankkeen osaraportti Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Lielahden biosuodatusalueen tulokset vuosilta 2012 2013 ja 2015 HULE-hankkeen osaraportti Kasvio Pinja, Koskiaho Jari, Ulvi Teemu & Jormola Jukka 18.12.2015 1 Sisällys

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät

Lisätiedot

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6. 1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Jari Koskiaho, Suomen ympäristökeskus Taustaa Soita on

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien

Lisätiedot

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012 Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012 Pienvesitapaaminen 2.6.2014 Päivi Haatainen Helsingin yliopisto Geotieteiden

Lisätiedot

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013 Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa Samuli Joensuu 14.5.2013 Taustaa Puhdas vesi on nousemassa kansalaiskeskustelun ytimeen Vesiensuojelun merkitys korostuu metsätaloudessa

Lisätiedot

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Pasi ivlk Valkama, Emmi imäkinen, Anne Ojala, Ojl Heli HliVht Vahtera, Kirsti tilhti Lahti, Kari irantakokko, tkkk Harri Vasander, Eero Nikinmaa & Outi Wahlroos

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko

Lisätiedot

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoimisilla mittauksilla rakennekalkki, jankkurointi, kevytmuokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Vantaanjoen ja Helsingin seudun

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu Longinoja Sijainti Maankäyttö Asuinalueet 36 % Kaupunkimainen maankäyttö 75 % Tutkimuskysymykset 1. Millainen on Longinojan veden laadun

Lisätiedot

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

Suomen kosteikkoselvitys

Suomen kosteikkoselvitys Suomen kosteikkoselvitys Kati Berninger, Sirkka Tattari, Jari Koskiaho & Markku Puustinen Yhteistoiminnallisuus ja monivaikutteisuus esimerkkinä kosteikkojen rakentaminen Seminaari 18.4. 2012 Kosteikon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Matalajärven kosteikon tulokset vuosilta

Matalajärven kosteikon tulokset vuosilta Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Matalajärven kosteikon tulokset vuosilta 212 213 HULE-hankkeen osaraportti Kasvio Pinja, Koskiaho Jari, Ulvi Teemu ja Jormola Jukka 2.11.215 Sisällysluettelo 1. Johdanto...

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä Tiina Tulonen, Lauri Arvola, Sari Uusheimo Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi hankkeessa pienen valuma-alueen vedenlaatua

Lisätiedot

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila Isonevan vesiensuojelukosteikko 12.8.2010, kuva : Anssi Karppinen Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Kaisa asa Heikkinen, e Suomen ympäristökeskus Suomen pintavesien

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Polvijärven Viinijoen vedenlaatuja kuormitustutkimus vuonna 2012

Polvijärven Viinijoen vedenlaatuja kuormitustutkimus vuonna 2012 Tarmo Tossavainen C Polvijärven Viinijoen vedenlaatuja kuormitustutkimus vuonna 2012 vesistöalueen kunnostussuunnittelun perustaksi KARELIA-ammattikorkeakoulu Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja C:13

Lisätiedot

Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla

Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla Satu Maaria Karjalainen SYKE TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Oulussa Tausta Osassa turvetuotannon t t valumavesiä puhdistavissa

Lisätiedot

Ympäristön tila alkuvuonna 2013

Ympäristön tila alkuvuonna 2013 NÄKYMIÄ ALKUVUOSI 213 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Ympäristön tila alkuvuonna 213 Vesistöjen tilan seuranta Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskus seuraa

Lisätiedot

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Johdanto Kylmäojan itäisessä haarassa tehdyt automaattimittaukset ja näytteenotto kevättulvan

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54

Lisätiedot

Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina

Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina Maisema-arkkitehti Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus, HULEGREEN-hanke Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa -seminaari 17.9.2015 Turku

Lisätiedot

Lumetuksen ympäristövaikutukset

Lumetuksen ympäristövaikutukset Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet

Lisätiedot

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2. Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.2007, Hyvinkää Esityksen aiheet Perattujen purojen kunnostus ja hoito Monitavoitteiset

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

Löytyykö salaojistasi nitraattia?

Löytyykö salaojistasi nitraattia? Löytyykö salaojistasi nitraattia? Pelloille pääosa lannoitetypestä annetaan keväällä kylvön yhteydessä. Joskus helppoliukoista typpeä annetaan vielä kesäkuussa, kun kasvien kasvu on käynnistynyt. Typpeä

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Espoon vesistötutkimus 2009

Espoon vesistötutkimus 2009 Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tilaustutkimus Espoon vesistötutkimus 29 Vuosiyhteenveto Katja Pellikka & Vuokko Tarvainen Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Havaintopaikat ja menetelmät... 3 3

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015 Katsaus Julkaistavissa 9.6.2015 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015 Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä on johtanut vuoden 2015 alusta toukokuun loppuun mennessä yhteensä n. 3,7 miljoonaa

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Virtaamaan vaikuttavat rakenteet Tarkoituksena vaikuttaa ylivirtaama aikaiseen

Lisätiedot

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa A. Särkelä, P. Valkama, N. Mielikäinen ja K. Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon

Lisätiedot

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut) Suunnittelu- ja mitoitusohjeita ojitettujen kosteikkojen suunnitteluun Björn Klöve (Oulun yliopisto) Taustaa Ojitetuillet ill kosteikoille ill ei ole olemassa mitoitus- ja suunnitteluohjeita (mitoitus

Lisätiedot

Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun. Markku Koskinen

Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun. Markku Koskinen Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun Markku Koskinen 11. helmikuuta 2008 1 Tulokset Tulokset on jaettu mitattuihin pitoisuuksiin ja laskettuihin huuhtoumiin. Pitoisuudet on edelleen jaettu

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012 Gallträsk-järvi Gallträsk on Kauniaisten ainoa järvi. Järven pinta-ala ala on 11,7 hehtaaria, keskisyvyys

Lisätiedot

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Pintaveden tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Vesikasvit -Piilevät -Pohjaeläimet -Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät

Lisätiedot

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Biosuodatuksen tehokkuuden selvittäminen. Case Lahden Kytölä

Biosuodatuksen tehokkuuden selvittäminen. Case Lahden Kytölä Biosuodatuksen tehokkuuden selvittäminen Case Lahden Kytölä Lahden kaupunki Taru Hämäläinen 2014 Sisältö Johdanto... 3 Kohde... 3 Näytteenotto... 7 Tulokset... 8 Sadetilasto... 8 Kiintoaine, sameus, sähkönjohtokyky,

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 1(3) 12.10.2016 :n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu 2016 Rämepuron kaivoksen louhinta on lopetettu 9.2.2016. Samoin louhoksen tyhjennyspumppaus on lopetettu eikä selkeytysaltaalle pumpata enää

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia 1 / 3 Endomines Oy (email) LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 19.3.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen

Lisätiedot

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta

Lisätiedot

HULEVEDEN LAATU HELSINGISSÄ Johanna Airola, Paula Nurmi ja Katja Pellikka Pienvesitapaaminen/Paula Nurmi 1

HULEVEDEN LAATU HELSINGISSÄ Johanna Airola, Paula Nurmi ja Katja Pellikka Pienvesitapaaminen/Paula Nurmi 1 HULEVEDEN LAATU HELSINGISSÄ Johanna Airola, Paula Nurmi ja Katja Pellikka 1 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää huleveden yleistä laatua Helsingissä Arvioida huleveden puhdistustarvetta Vertailla huleveden

Lisätiedot

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven

Lisätiedot

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Luonnos 14.8.2013 Viite 1510006406 VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA, VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot